1960-08-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
» H i |S'Sivu'2 Lauantaina, elok/.6 p ; A Saturday-, A,ug^,'l96Ö ~ | ^ ; | , , m m Mli H B ' , ( U B E R T I ) ^ ' Independent Labor^ Organ^f of V Finnish Canadians. Es-| tabllAied" Nov. ^ 6,-1917. pAuthorized as second/ class^^tnail, by the, Post 'Office ^tD#axlment?, Ottawa.'LPöb-* llishedqthride^weekly;^i Tuesdays.^ Thursdays^ahd Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd.', at 100-102| Elm-Sfrr"W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones:' Bus.' Office OS, 4-4264; Editoria} Office OS.'4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. MaiUng' address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appjlcation. Translation^frtiie^o^chaige.»^ «.TILAUSHINNAT: , ji, Canädassa^: - 1 v]äsWh kk. 4.25 ^j..^ 3 kk. 2 50 lsvk^i9:Mi63äct4:80;S l^SvkS9i5ffJ6i}kkS5i25;y Yhdysvalloissa:; Suomessa: 1 ^ Elokuun kuudes^ 15 v:n jälkeen lm I \Tänä lauantaina, elokuun-kuudentena päivänä tulee k u luneeksi 15 vuotta siitä jolloin Yhdysvairat levitti:kuolemaa ija" hävitystä' en^iimmäisellä atomiponunillaan Hiroshiman kaupungissa. ' ' ' f-' ^ . , y i i 70,000 miestä, naista ja lasta menetti- siinä pommi- ' fiilrcp«icn lipnicpn^ä'hpti- tuhannet ihmiset iäivät »'ahoin'<pa- •n m • .m heti; tuhannet ihipis^tfjäjyät^ laneina 'ja muuten vioittuneina kitumaan kuollafop^ija|c^ pikemmm tai myöhemmin tämän hirveän tapauksen'uhrina. Vielä tänäkin päivänä'/ kuolee japanilaisia Hiroshiman ja Nagasakin'atomipommituksen uhreina. Vielä tänäkin vuonna _ syntyy 'henkisesti ja fyysillisesti epänormaalisia lapsia tämän' atoniipommituksen johdosta. Vasta muutama kuukausi-sitten esim.'kerrottiin, että Hiroshiman pommituksesta nuorena tyttösenä pelastunut eräs japanitar oli synnyttänyt poikalapsen, jolla ei ollut — kiitos amerikkalaisten atomipom-mitiikselle — lainkaan aivoja! ^Tänä vuosipäivänä kiinnitetään kaikkialla maailmassa huomiota tähän hirveään pommitukseen ja tehdään uusia lupauksia " E i koskaan enää Hiroshimaa" tunnuslauseen hengessä, joka on nostattanut miljoonia japanilaisia taiste-luun rauhan puolesta. Tänä vuosipäivänä tehdään myös t i - {" ' litystä eräistä Hiroshiman pommitukseen liittyvistä tärkeistä seikoista. ^ Melko yleisesti on levinnyt maailmaan sellainen käsitys, että Hiroshiman pommitusta ei voida mitenkään "oikeuttaa" sotilaalliselta näkökannalta katsoen. Japanin militarismi oli silloin jo lyöty; sota Japanin hyökkäysarmeijaa vastaan oli asiallisesti voitettu. Tältä pohjalta oli sotilaalliselta kannalta katsoen kokonaan "tarpeetonta" atomipommin käyttö. Asiaa pahentaa vielä se tosiasia, fettä tätä ensimmäistä atomipommia ei yritettykään käyttäa^Japanin sotavoimia, vaan suurkaupungin siviiliasukkaita, miehiä, naisia" ja lapsia vastaan. Kokonaan tuulesta temmattuja ovat siis amerikkalaisten kenraalien ja sotaisten politiikkojen taivastelut siitä, että atomipommi pudotettiin Hiroshimaan muka sodan lyhentämisen tarkoituksessa. Mitä enemmän vierii aika eteenpäin, sitä! selvemmäksi tulee, että päättäessään käyttää tätä suurta tieteellistä keksintöä— atomienergiaa — ensimmäiseksi ihmisten joukkomittaiseen tappamiseen, presidentti Truman aloijtti tietoisesti terrorikampanjan, jonka tarkoituksena olj , sania, eti^i Yhjdysv^ltäiA^ impsrialisfhijon nyt kukkona, iria^H;!! ilman turikiollä ja tekee atbmiporn[minsa"voimalla mitä-tah- ' too. Vain!'tkmä,selittää,ien, miksi koko i f h m i s k u i T t a pn, nyt,, peloissaan siitä, ,että ne samat piirit, jotka 15 vuotta sitten pommittivatiiätbiniJjomtoUia Hiroshimaa; voivat,H^ikjistadu-' pauksistaan huolimatta menetellä toistamiseen samoin. Tosiasiassa on hyvinkin arvovaltaisista' piireistä myönnetty, etta maailma oli 'hiuskarvan varassa ensin Korean sodan aikana ja sitten Vietnamin vapaustaistelujen päivinä joutua uuden atofhipommituksen todistajaksi, sillä yhdysvaltalaisi teni kenraalien sanottiin vaatimalla vaatineen liittolaisiaan 'suostumaan siellä atomiaseiden käyttöön. ' I K u n vielä huomioidaan se- tosiasia, että amerikkalaiset käyttivät -atomipommiaan-:^ e vastaanymiin tämä. selittää sen miksi kaikki n.s. väri satj' jotka muodostavat suuren-enemmistömihm^^^ ovat kaksin verroin enemmän huolissaan atomisodan vaa-roi §ta*kuin valkoihoisiin rotuihin lukeutuvat kansat. Aasian ja Afrikan kuohuvat miljoonat eivät tule koskaan unhoittamaan sitä, että ensimmäinen atomipommi pudotettiin heidän maailmanosaansa, ja että vain maailman yleinen mielipide pelasti ne Korean ja Vietnamin koettelemusten hetkenä joutumasta uudelleen atomipommitusten maaleiksi! >: Hiroshiman vuosipäivä ja siihen liittyvät seikat ovat vakavana varoituksena myös Canadalle, Missään tapaukses- •saveiivoidä oman kansallisen turvallisuutemme takia hyväksyä änrierikkalaisten ydinaseiden sijoittamista-^C kamaralle. Jos amerikkalaiset kenraalit tulevat käyttämään' ydinaseitaan yhtä edesvastuuttomasti, mitä he käyttivät ato-mipommiaan. Hiroshimassa 15 vuotta sitten, silloin tulisi C a - nadasta ei-kenenkään maa, mikäli maamme kamaralle on sijoitettuna Pentagonin sotavoimia ydinaseineen. Pitäkööt amerikkalaiset kenraalit ydinaseensa, jos eivät saa aikaansa muuten" kulumaan, mutta älköön tyrkytettäkö niitä Canadalle. Maailman rauhan ja maamme etujen mukaisesti on tänä vuosipäivänä yhdyttävä niihin, jotka sanovat, että ei "koskaan enää Hiroshimaa", ja samalla on tehostettava toimintaa Canadan vapauttamiseksi Pentagonin paheellisista siteistä niin, että Canada voi puolueettoman ohjelman perusteella ja täysiniitsenäisenämaanavantaa-tuntuvan^^^^ sen maailman rauhan säilyttämisen hyväksi. .,.„.„Ji$p Pitkään'aikaan AfriRassä''—vie-j läpäkoko maailmassa — e i , o l l ut hivenenkään'^tietoa, että sellainen mies kuin Moise Tshorabe.oli oler massa.'' Sivumennen ^sanoen "'maailmassa » eivsilloiri'eletty sen, huonomr 'min..' , ' * i . Tämä Afrikan kuningasvesa meni joka aamu amerikkalaiseen lä-hetyskouluun. Sen jälkeen hän ai-; koi ansaita rahaa plantaaseista, hotelleista " j a kaupoista. Belgian Union Minieren antamilla varoilla hän haali kokoon-poliittisen puolueeni ajeli ympäri isolla Cadillac-autolla ja vieläpä' nousi Kongon rikkaan Katangäni maakunnan pääministeriksi. Ihmiskunta ei kuitenkaan tiennyt mitään mr. Tshom-besta. • Niinpä Moise päätti antaa -mer-, k i i r omalla torvellaan;-taikkai tässä tapauksessa : oikeammin -^rummullaan^, Vähän tämän jälkeen hän kohotti "itsenäisyyslipun" —- tosin kotitekoisen — Katangan pääkaupungin Eli?abethvillen kasarmin katolle. ~ Pian kaikki loisto oli ohitse, mutta 'tyhjä' rummutus- jatkui ^yhä kovemmin. Tämä oli Tshombe omassa persoonassaan. Katanga on eroitettu Kongosta ja päässyt ''itsenäiseksi'', j y l i s i hän. "Katangasta on tullut vapaan maailman linnake." ''Kuolema on parempi kuin .YK:n allitsijalshombe vaaran mm Kirj. Vv Majevski 11 joukot maaperällämme."' - "Jos T-YK ^ kannattaa'SL^umumbaa, niin'se, Voi aiheuttaa sodan liänen ja Kataiigan vafiUä.'/" . ' "Meidän tulei lähettää YK:lle uhkavaatimus." • • ^ "Meidän tulee yhdistää Kalanga Ruanda-Urundin fjUO'i.«.i;ueeseen " ' "Meidän tulee perustaa Kongon yhdysvallat."' Mitä enemmän yksinäinen rummutus jalliui Elizaoeihviiieai^i.sitä enemmän tarkoitus paljastui' — "Me tarvitsemme amerikkalaisia ennen kaikkea." Suoraan puhuen tämä oli vain makupala. Tshombe-ei käynyt vain ^amerikkalaista ; lähetyskoulua:'; Hän meni itse^ aivan .viimeaikoina Y h dysvaltoihin, -Kuten "Time" kirjoitti, hän oli hyvin mielissään VVashingtonin ja New Y o r k in vierailuihin. "Time" sanoi suoraan: "Tshom-bella: on tukenaan voimakas:Union Miniere r-rv; belgialais-a brittiläinen •monopolikartelli.vj käsittää 60 prosenttia koboltin^ 10 prosenttia uraanin J a 8 prosenttia kuparin tuotannosta;;koko kapitalistisessa maailmassa." Roekefellereillä on mitä -lähimmät vyhteydet tähän kartelliin: Y h ; dysvaltainöljykuninkajit pyrkivät kiiappaamaan: käsiinsä Afrikan rik-kaudet. - • " U n i o n ' MiniereV,' .kirjoittaa " T i me", \ "rahoitti fshomben vaalikamppailun ja kustansi,^ hänelle neuvonantajan kun :hän'neuvotteli Brysselissäxviimeihelmikuussa,; jolloin, päästiin' sopimukseen Kongon itsenäisyydestä." Seuraavassa on jotakin, ^josta "Time" ei kirjoittanut. On helppo olettaa, , että , Brysselissä ja myöhemmin -IVashingtonissa Tsbömbe teki kaupan Katangan "itsenäisyydestä". Yhdysvaltain. Belgian ja Britannian monopoliyhtymät eivät ha^unneetvvmitenkään; että;-Kongon rikkaudet jäisivät kansan kääiin. E i ole ihme vaikka brittiläinen "Daily Telegram" kirjoitti äskettäin: , " 0 n odotettjivissau että Belgia pian ilmoittaa, jotta se tunnus-t. ia Katangan erillisenä valtiona. Tämätpelastaa 'antamasta (kongolaisille — V.M.), Belgian suurimmat k i i n n i t y k s e t — . U n i o n Minieren 180 miljoonaa puntaa." Tuskin Tshombe ehti kohottaa kotitekoisen^ ''itsenäisyy kun Union Miniere. kuten "Washr mgton Post;and Times Herald'' t i ei doitti, "lahjoitti yli 25 miljoonaa (ioMaria 'Katangan - hallitukselle/'. Monopolistit ovat' todellakin avokätisiä kun; tulee eteen oman apurin lahjominen. S A K n hajoittajat vetäneet pelinsä umpisolmuun Etelä-Korean vaaleista Viikko sitten Etelä-Koreassa pidetyt kansalliskokouksen, ala- ja ylähuoneen vaalit osoittivat ratkaisevasti — mikäli asian suhteen epäilystä enää oli — että Syngman Rheen ter- • rcrikomento^ oli kaikkea muuta muttei kansan suosiossa^ De- , mokraattipuiblue voitti nyt, vaikka . se muutama kuukausi ~Z sitjen pidetyissä "vaaleissa" jäi pieneksi vähemmistök&i-kak^; sSi kolmannesta kansalliskokouksen paikoista — Rheen Izbe-raalipuolueen saadessa tyytyä vuorostaan pieneen vähem- -iniStöasemaan. ' \ Toisaalta on kuitenkin huolestuttavaa nähdä, että Etelä- Korean' kansanjoukkojen vapaiidenrakkaus on johdatettu ' Jälleen hunningolle. Päättävän taistelun avulla Etelä-Korean miljoonat vapauttivat itsensä Syngman Rheen verisestä^dik-s tatuurikomennosta, mutta viikko sitten pidetyt vaalit osoit-.. "ta^at; että eteläkorealaiset ovat pahoin pettyneet,toiveissaan^-;;'; ja ^'että taistelu-demokraattisten vapauksien saavuttamiseksift ^ ^ onj vielä, voitettavana. ' "41- ' SS Suuret^ kansanjoukot järjestivät vaalien .jälkeen'mielen-• J ' - ; ^ ' ' ,f osoituksia' Etelä-Korean suuremmissa kaupungeissa sen joh- - '\""äo$*ta*kun Heidän mielestään oli vaaleissa -"pelattu merka- ^^rAui^lla^ kelteillä".'Kun kansan suiittumus vaaliyäärennysten | /j^Jam^^^^^ että mielenosoitusten-johdosta oli pidä-^ sitaly.oidaan,)pitää^^^ merkkinä siitä, että jotakin'oif^' S^toÄäla^radikaalisestiJväärässä:/^:',^ „':yr ~ - " - i t t l m ipSi M l i te m Helsinki. — Ruotsinkielisessä Svenska vDemokratcnissa viime viikolla; i;julkaistu varamattiyhdisr. tysliikkeemme nykytilannetta se: lostava;Liiketyöntekijäin:;; Liiton sihteerin Olavi Saarisen kirjoitus on herättänyt ansaittua huomiota ammattiyhdistysväen kcs-kuudessai Vallinneiden ;ristiriito-; j e n ; pyörteissä ;mukana; olleena Olavi Saarinen käsittelee aihetta asiantuntemuksella . j a ^ ; k varsin suorasukai^eiiti "kovanaa-mojaV; jotka valmistelevat "ulos-; marssia': SAK:sla. Kirjoittaja a r vostelee ulosmarssilla , uhkaajia •väärästä tilannearviosta, virhelaskelmista j a lyhytnäköisestä taktiikasta' Rantasen ja Heinosen ryh^ mien välisessä valtataistelussa. KuJl. lähinnäv; taktiikkaan r kohdis' v rtuva arvostelu r ja syytökset alistuvaisesta kentän; luovuttamisesta Rantaselle ovat kirjoituksen • "punaisena lankana",-voidaan •sii-' tä päätellä, että kirjoittaja haluaisi jatkaa vä.symätöntä; taistelua Heinosen kaavaileman puoluepo-: - liittisen voimaryhman!:luomisek.si S A K : n ' .työvaliokunnassa, toteaa Suomen Muurarien Liiton sihteer i Urho Kilpinen. Tilanne ammattiyhdistysliikkeeb-sämme on päästetty kehittymään erittäinvvaaralliselle asteelle. Suurieleisesti uhkailujaan esittäneet johtavat vhajoitustyontekijät:: ovat ajiautuneet sellaiseen pakkotilaan, ;että;'ehkäalunpenni vain painostus-; tarkoituksessa esitettyä hajotusuh kaa on :enäa vaikea peruuttaa. Ellei lähiviikkoina mitään positiivista •riidan selvittämiseksi puolin ja toi-., sin tehdä, niin "ulosmarssia" yritettäneen seurauksista piittaamatta. Ne, jotka ovat asiat tälle asteelle ajaneet käsittävät itsekin millainen vahingon he tekevät maamme työväenluokalle. Hajaannusta lietsovan toimintansa johdosta SAK:sta ero: tettu varatuomari Mikko Laaksonen myöntää Sosialistisessa Aikakauslehdessä julkaistussa ^kirjoituksessaan, "että uuden keskusjhijes tön perustaminen tulee heikenta mään palkansaajakunnan tälläkin hetkellä riittämättömiä voimavaroj a ja vaikuttamaan lähivuosina jossain määrin myös yksityisten henkilöiden elinehtoihin". Se on selvää, että niin tulee tapahtumaan. Suurimpia menetyksiä tulisivat kärsimään; työntekijät niillä aloilla, j o i l l e perustettaisiin rinnakkaislut-toja ja -osastoja. / Minkä vuoksi työväestöltä jälleen vaaditaan uhrauksia? Jäsenistö ei käsitä, jnistä riidellään j a minkä _vuoksi nyt olisi perustettava uusi ammatillinen keskusjärjestö. Ainakin ^julkisuudessa esitetyt syyt ovat olleet, joko kokonaan tuu-lestji_ temmattuja, kuten puheet saa ei voida pitkää aikaa tyydyttää "muodollisuuksilla" sen paremmin kuin poliisipatukoil-lakaan.- Nyt suoritettujen vaa^: lien jälkeen pidetyt protestimielenosoitukset ovat merkkinä siitä, että Etelä-Korean kansa tulee jatkamaan taiste-: lua kansallisen vapauden ja demokraattisten , oikeuksien puolesta, siihen asti, kunnes "ko-' van käden" hallitsijat ulkomaa^ -laisine—apureineen—joutuvat-kaikesta ..-kovanaamaisuudes-taan' huolimatta' kuuleniaani kommunistien vkonienlovallasta SAKrssa. l a i haettuja, kuten jäsenr määraltaaU' toistaiseksi: perin ^pienten hittojen, Auto- ja Kuljetustyö-vaen Liiton j a , Toimitlajaliiton pää^- sy. S.AKrn jäsenyyteen Vaikka S A K : n : " m u r s k a a j a t " sanovatkin uuden keskusjärjestön; perustamista ponnekkitasti ''väistämättömäksi välttämättömyydeksi" •;,; luotamme vankasti siihen, etteivät terveesti ajattelevat palkkatyöläiset-V suostu lähtemään omia felinetujaan vaarantavalle . h a j o i t u s l i e l l e , 'koska mitkaan jdijerisct syyt eivat puhu sellaisen; toimenpiteen puolesta. Yrityksiä yhtellaI.syydentoteutta^ niiseksiS.^K-n piirissä olisi vieläkin; jatkettava: Työväenluokan yh-. teisten etujen mukainen ratkaisu aikaansaadaan - toimenpiteillä, joill a voidaan koota SAKrsta eronneet ja - erotetut .sekd sen ulkopuolelle muuten jaaneet liitot; S.\K:n riveihin. Ovet tällaiselle ratkaisulle avattiin , (toukokuussa ; pidetyssä SAK:n valtuuston kokouksessa. Yhr tenaiijyyden rakentaminen : onnis-tuUi! JOS siihen vilpUlömasti ;pyrir taan kaikkienv-mielipidesuuntien. tar holta. Varmaankin jo kaikille vastenmieliseksi ...tullut ryhmätoiminta on. lopetettava ja saatava ammattiyhdistysliike polnttisista puolueista riippumattomaksi. 'Kansanvaltaisia toimintapcnaalteila on ryhdyttävä noudattamaan kaikissa toimintapor-taissa. ;Jäsenliitot on velvoitettava suorittamaan edustajjnnsa:valinnan .SAK:n; edustajakokouksiin suhteellista vaalitapaa noudattaen, jos useampia vaaliliittoja halutaan muodostaa.;:Noudatettakoon samanlaista vaalitapaa myos SAK-n johtoelimien j a jaostojen toiminnassa; ;Pelkästään; puoluepoliittisista syistä tapahtuva;; diskriminointi henkilöitä toimitsija-.ja edustustehtäviin valittaessa on lopetettava. Joka kieltäytyy v näitä ehtoja toteuttaa masta ei hyväksy kansanvaltaista ammattiyhdistysliikettä. Jos uhkaus uuden keskusjärjestön perustamisesta ; kaikesta huolimatta toteutuu niin kaiklcien yhtenäisen, ja kansanvaltaisen ammatr-tiyhdistysliikkeen. r rakentamisen kannallaolevien on; tiivistettävä-rivinsä entistä lujemmin yhteen SAK:n säilyttämiseksi j . i sen taisteluvoiman lujittamiseksi. ; Taloudellinen nousukausi on ;luonut en-tistä^^- emmatmalidollisuudet, työväen palkka- j a ; työehtojen parantamiselle ; Taistelun tehostaminen..elintason köllöttämisen j a työajan lyhentämisen puolesta on parhain vastaisku myos; :;hajotustoiminnan.. torjumiseksi, huomauttaa sihteeri Kilpinen lopuksi aiia Mutta heidän rahansa 7 linfeni Iän-; teen, kuten, he sanovat. Mutta Tshoraben ' ja^ hänen isäpiioliensa suunnitelmat eivät oimistu.-^ ^ ^ ' Nukkepäämnisterirf''rukoilee '«Ka-; tangan"". "itsenäisyyden"" 'flinnustamista.' E i edes 'Belgia uskalla ottaa: riskiä. Se ei avoimesti edes halua; tunnustaa, että' se osallistuu. Kon-; goa yastaan^tehtyyn. salalii\toon.; Britannia, ,Ranska j a Yhdysvallat myöskin^pelkäävät. Ei o^e ihmekään.^^Kongon' hallitus j a kansani; samoini!':kaikki; rauhaa rakastavat • Afro-Aasian ; ^katisat,; Neuvostoliitto ja sosialistiset', valtiot ovat yksimielisesti tuoinihneet Kongon paloittelemisenjarlcolonia^: listien "hajoita ja hallitse"rpolitii-kan. ' ^ Nyt eräät kädet yrittävät käyttää Y K n lippua Tshomben kotitekoisen kannattamiseksi. - Y K : n joukot eivät voi vielä mennä Katangaan (ne menevät ensi 1 auantaina—^, Töim:), vaikka; oikeudenmukaisesti /''järjestyksen''. ; palauttamisen Kongossa pitäisi: alkaa juuri estämällä separatistien pahaa tarkoittavat manööverit.;"Belgialaiset -yrittävät voittaa aikaa"; k i r j o it taa brittiläinen -"News Chronicle". "He lähettävät lentoteitse ; neuvonantajia Belgiasta .Elizabethvilleen lujittaakseen. Tshomben; hallitusval-^ t a a " . ^ ;; Nain ei kuitenkaan tule tapahtumaan,. Ihmiset vihaavat; tätä hallitusta Viikko oli kulunut kun kotitekoinen "itsenäisyyslippu"' vedettiin tankoon. Vasta sen jälkeen havaittiin -sen Y riippuvan ylösalaisin. Se on. nyt juhlallisestr nostettu, kuten A P .sanoo, oikeinpäin. Kaikki tämä ei ole tehnyt sitä "itsenäisyyttä", jota nukkehallitsi-ra Tshombe;on yrittänyt saada; Ka-; langan kansan niskaan, yhtään kiinnostavammaksi; Ennemmin^ t myöhemmin tämä valhelippu-r- jo-, ka merkitsisi vain uutta.;siirtomaa-, orjuutta; Katangassatäytyy vetää; alas ja heittää menemään. Tätä vaatii edelleenkin Kongon tasavallan rauhaa -rakastava kansa; joka kannattaa kansallista itsenäi: syyttä \ja riippumattomuutta. e o o e TOIMITTANUT EEVÄ JuKlista palattua Terveisiä South - Porcupinesta. olivat aikaansaaneet tämän lyhyen Juhlat olivat hyvät j a South Porcu-pinen, Schumacheriii j a Tlmminsin kadut kuhisivat vierailijoita; ja;tut-tujakasvojalvilähteli ohittavista ;aur -toista. Suomalainen sisu taas esiintyi edukseen, kua' kokopäiväinen lauantainen, sade^^i kyennyt juhlamieltä lannistamaan.- Sunnuntaina otettiin sateen takia menetetty aika takaisin niin hyvin, että tuli tehtyä—uusi liiton ennätys. Vieraat pahoittelivat ilman aiheuttamaa ;tappiota; ciisäntäpaikkakunnal- 1e, mutta koskal he vakuuttivat kannatuksen ylittäneen odotetun rajan n i in k a i k k i ' olivat tyytyväisiä. Esiintyjät;olivat;harjoitelleet ohjelmansa sujuvasti; laulut ovat tusk i n koskaan kaikuneef^ n i in mahta-vina; k u i n ' näissä ' j u h l i s sa j a kaikki esiintymistilaisuudet olivat lop-puuilmyytyjä,: kaikkttuntuivat oler van tyytyväisiä niin • mitä muuta sitä voikaan enää vaatia: Kunnia on aur nettava; South. Porcupinelaisille neK jänsien;Liitto-;.Laulu»-:ja Soittojuh l i en järjestäjille.: Ja;sitä me j u h l a vieraat ihmettelimme kuinka pal^ j on j a hyvää ohjelmaa isäntäseurat Vanhassa mektikolaisessii, laulussa sanotaari: "Häne^ laulunsa peloittaa vastukset pois." Se osoittautuu todeksi-kolmen tähden ohjelmassa "VVish You Were Here", joka kuullaan lauantaisin CBC:n Trans-Canada radio-ohjel-mas. sa. Joka vnkko he esittävät kuvauksen värikkäästä Etelä-Amerikasta. Nama tähdet ovat Lesia Zubrack, j o ka kirjoittaa ja sanelee ohjelman, Rafael Nunez ja P a n - cho Quijano, molemmat Mexico Citystä, huolehtivat lauluista ja kitaran soilosla._ Pieni ruokavihje K A L A P A T A Kesälomalaiset ja muutkin kalamiehet; saavat (tietenkin) -päivittäin paljon kaloja, j a emännillä on miettimistäi miten saada vaihtelua jokapäiväiseen; kala-ateriaan.;v;Täs-vuoden aikana joka heillä o l i j u h lia'järjestääkseen. Eikö tämäkin^^ ollut taas selvä esimerkki siitä mi-' , hinkäsuomalaiset kykenevät jos yh- " dessä yrittävät, j a sen pitäisi kannustaa muitakin pikkupaikkakuntia ^ samanlaiseen voiman koetukseen.' K a u n i i t ' k i i t o k s e t tämän vuotisten Suurjuhlien ;jäijestäjUle hyvisti juhlista. Toivomme taas tapaavamme vuoden kuluttua Sudburyssa. ' iRuiisujen tuoksua talyellalkin ' Iman ruusu jen: tuoksua ei^ tarvitsis; olla; talvellakaan; jos;säilömme niitä ^ kesällä:kuten'. isoäidit: aikoinaan;'te^'; kivat. On kähisi eri tapaa säilötä ruu-, sunkukkien-; tuoksua;; Yksinkertaisinta - on kuivattaa ne. Ruusujen teräleh-det irroitetaan ja asetetaan verkolle selläiseeii; paikkaan Jossa%ma hyvin kiertää. Jonkun ajan kuluttua verk-' k o ; slirretäänv;kulvaan; mutta "Ilma-i vaan huoneeseen. Kun lehdet ovat hyvin kui-vuneet ne Voidaan pakata-esim. lasipurkkiin,-; kerros; ruusunleh-;; tiä . j a .mausteita ;-vuorotellen : kunnes* kaikki aineet ovat käytetyt purkki on täynnä. Aivan päällimmäiseksi voi tipauttaa ;hiukan ruusun;'; tuoksuista - hajuvettä. Purkki suljetaan tiiviisti eikä sitä. avata, ennen kuin tuoksu on.; hajaantunut.: Maustema;.käytetään V hienonnettua cloves; cinnamon; - allspice Ja sandalwood "Jauhetta, i Toista; tapaa:-,käyttäen-ruusujen • terälehdet annetaan irrbittamisen .. ^ , . ^ , , ^ . Jälkeen kuivaa kolme vuorokautta sa orastapa valmistaa kala-atena^ j ^ , ^ ^ ^ ^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ Ainekset: 300 g'perunoita, 100-i,„roksittain suolan kanssa. Halutta- " -^1 m •»f y:?'-;";it5g| >lJt MM gporkkanoita,; 1 purjosipuli: kiehuvaa: vettä, I t l s u o l a a ; ; ^ r k l vehnän jauhoja, 1 d l maitoa tai vettä, 350 g kalaa, 100, g tomaatteja, tilliä, persiljaa, Vfe^.rkl voita. k a l a . perataan j a leikataan palaseksi, joihin^ hierotaan suolaa;:; Juu-reksot paloitellaanif?Näraä,: purjo- ;^lpulipalaset ja. suolat pannaan ka-; sariin -'ja ;'kiehuvaai :\%ttä V lisätään sen ;• verran; 'että .viipalefet peittyvät.' Ne(.' saavat hiljaa rkiehua noin 10 min.-minkä jälkeen'lisätään vehnäjauhot nia|^<^'j^|yetfeenVsfe^oitet;; iuna. Lopuksi p a n n a a n k a s a r i in kalapalat)j^f jtomp^tivi^paieqt.»:Ka^; 'lajiata -^fe! »kiMiuä * siksi» kunnes' ' k a lapalat oVat^kyn^t. 'Pannalle ripp-tellaan; hienonnettua [iiiliäpjk; j ä r s i i jaa : sekä;.pannaan muutamia^ voi-. nokeraita.t' • , TUOREEN K A L A N TUNNUS-Tuoreen kalan tuntee seuraavista tunnusmerkeistä: Kidusten i on-; oltava punaiset, m i käli kalaa ei ole jäädytetty. Kalan on oltava kiinteä ja pinnasta limainen. . ' K a l a n tulee;tuoksua tuoreelta. ; Kalaseläkkeen (fileen) tulee tuoksua tuoreelta ja lihan; on oltava kiinteää j a vaaleaa. Suolatun kalan tulee tuoksua tuoreelta j a lihan on oltava vaaleaa. ' : Kuivatun , kalan on; oltava väriltään kirkas ja läpikuultava. Savustetun kalan on oltava rasvainen j a kiiltävä ei kuiva eikä ho^ mehtunut. essa voi kerrosten vallin ripottaa hiukan seuraavia:;): mausteita. Muutama; herbs, thyme, sweet majoram, rose-mary, mint sekä orrisroot, joka on kiinnitysaineenai Näitä i voi kokeilla eri: mausteyhdistelmillä;; kunnes iöy-'; taa mieleisensä , ja niin on talvella purkillinen hyvältä tuoksuvia ruusu-v jav fotka:muistuttavat menneestä;ke-;: sastä. SITÄIII li JA jl llllllllllilllllllllll S E U R A S I V A T ESIMERKKIÄ, ^Amerikkalaiset turistittunkeutu'- ' vat nykyisin joka paikkaan. Pari heistä oli eksynyt Ruotsiin; j a kuinka ollakaan, he menivät kirkkoon, jossa o l i j u u r i jumalanpalvelus :me^:' nossa. Jenkit eivät tietenkään yna-märtäneet papin puheista mitään eivätkä: mistään muustakaan;;;mutta ; he seurasivat, mitä edessä istuva mies;4eki :;ja-menettelivät kaikessa; -; samalla; tavalla. Lopulta pappi mai-i; nitsi;jotakin;Ja mies;nousi:ylös-;A- * merikkalaiset tekivät samoin. Sill o in kuului kirkossa pienoista muminaa ja tuntui melkein siltä, että joku olisi nauranut. Jumalanppal-veluksen jälkeen jenkit menivät papin puheille.kysymään syytä omi-; tuiseen tapaukseen. Pappi vastasi:, — Minä ilmoitin lapsen kastamisesta ja pyyhin isää nousemaan ylös, minkä hän tekikin. Nasser vierailee Kuubassa maaliskuussa Alexandria. — Presidentti Gamal Abdcl Nasser ilmoitti' täällä viime viikon lopulla, että hän vierailee Kuubassa ja Meksikossa ensi maaliskuussa. ' Hän teki tämän ilnroituksen Kuu-btin lähetystön järjestämässä vas-taanottotilaisuudessa,;> johonr:osa11is-; tui Kuuban puolustusministeri Raul Castro. Hän on ystävyysvie-, railutla Euroopassa j a Keski-Idän maissa. Kauan kestänyt lakko lopetettiin toistai-seltsi Japanissa. - Tokio. — Täällä liedoitettiin tiistaina, etta pitkäaikaisin ja verisin lakko Japanin historiassa on päät-; tynyt toistaiseksi. . ' - :^ > Mitsui kivihiiliyhtiö hyväksyi; viikko sitten tehdyn hallituksen ehdotuksen lopettaa työsulku yhtiön Omutassa ja ^^telä-Kyushussa ole-i vissa kivihiilikaivoksissa. Lakko J^äissUJkaLv,Qksis5.^J?nJ^estä.nyi_L183 päivää jä työläiset palaavat'työhön viikok.si,'^ jolla, ajalla *'yritetään! PÄIVÄN PAKINA Kuka on "myynyi sielunsa" kenelle? Yhdysvaltain presidentinvalintai on; tietenkin yhdysvaltalaisten oma asia. Mutta kun Yhdysvaltoja pidetään täälläkin virallisissa piireiss.i "vapaan maailman" johtajana, ia kun sikäläisellä presidentillä on aaiot-iömän suuret valtuudet: niaän asioiden hallinnassa, niin hionnoliusta on, että rajantakaista vaalisirkusta seurataan täälläkin tavallista tarkemmin. Yleisesti on pantu merkille se tosiasia, että amerikkalaisilla "on valittavanaan; peräti--kaksi-(-2);;; miljonääriä, herrat Nixon j a Kennedy, joilla kummullakin on kosolta sitä mitä "koi syö ja ruoste raiskaa", sekä':läheisiä ystäviä rahamaailman ylemmillä portailla. Kuten näkyy, amerikkalaiset;;eivät voi;mitenkään erehtyä — valitkoot he presidentiksi republikaanin tai demokraatin, niin tuloksena on aina sama —miljonääristä . tulee maan^kor-: keimman valtiovallan hoitaja. Mutta siitä huolimatta yrittävät nämä republikaani- ja demokraatti-puolueen presidenttiehdokkaat kehittää . jonkinlai,sta varjonyrkkeilyä ainakin kotoisista asioista, vaikka; he~sisimmäs§ään ja kahden kesken J)l)en ovrit yksimielisiä siitä, että köyhiä]penteleitä on riistettävä en-tistii , kovemmin jotta miljonäärit rikastuisivat vieläkin enemmän. republikaanien "voimamiehen" N i xonin syyttäneen idemokraattipuo-lueen Moosesta senaattori Kennedyä siltä, että hän on "myynyt" sielunsa"::ja ehkä •vtaivasosuutensa-kinsaadakseenvammattiyhdistysliik-keen tuen. "Hän (senaattori Kennedy, demokraattien presidenttiehdokas) maksoi hinnan ohjelmallaan" sanoi Nixon (republikaanien presidenttiehdokas): ;Los :;Angelesissa. "Minä en maksa sellaista hin-l taa."" - Tosiasia tietenkin on, että Y h dysvaltain ^ammattiyhdistysliikkeen johtopjimput ovat yleisesti puhuen kallistuneet:^: :d kohti. He ovat tulkinneet miljonääri- senaattori Kennedyn "työväen ystäväksi" ja vihjailleet, että he tulevat presidentin vaaleissa ^tukemaan senaattori Kennedyä sittenkin, vaikka hänen rinnallaan oleva varapresidenttiehdokas, on kaikkea muuta muttei "työväen ystävä"'. Tosiasiassa APL—CIO;n suuri-' palkkainen johtaja George Meany, joka tunnetaan parhaiten niistä pu-f heistä, joissa hän ylistää kapitalismin paremmuutta ;sosialisiniin;;;,ver-raten,, osallistui viime < kuussa' der mokraattipuolueen . konventioniin ja esitti siellä muun ^ohella eräitä kotoisia' totuuksia puolueen, ohjel; makysymyksistä keskusteltaessa"." ' Kantaessaan hiiliä republikaanien yhdysvaltalaista ;.elämäntapaa < seuraavien tosiasioiden pohjalta: Teknillinen edistys lisää amerikkalaisten työläisten ; liiallisuutta: Väkiluku'kasvaa;: samoin;saatavissa oleva työvoiman määrä — mutta työmaiden 'lukumäärä vähenee. Rautateillä, konerakennusalalla' ja terästeollisuudessa on nyt 2,000,000 työläistä vähemmän kuin v. 1953. Tarpeettomien (työttömien) työläisten lukumäärä kasvaa. Seuraavan; kymmenen vuoden aikana;: tulee työmarkkinoille 26 000,000 uutta työläistä, mutta salaperäisyyden verhon alla on kysymys siitä, mistä he saavat työn . . . Noin viidesosa maan tuotantokapasiteetista on toimettomana. Kokonaisia' alueitt^ on 4^öttömyyden kourissa." Ihm*isten täytyy'jättää ko-tjnsa työtä etsiessään j a farmityö-läisten asema ei ole yhtään sen parempi. Neekereitä kohdellaan kuin toisen' luokan kansalaisia vaikka OikeuksieiTLaki ^takaa muodollisest i samat oikeudet kaikille amerikkalaisille. Älkäämme unhoittako, sanoi mr. Meany, että me emme ole missään tapauksessa poistaneet köyhyyttä. Yhdysvalloissa on hänen kertomansa mukaan -Vielä y l i 7,000,000 perhettä tai yksilöä" jotka"' ansaitsevat vajaat $2.000 vuodessa ja lähes 3 miljoonaa,, joiden 'tulot ovat alle tuhannen dollaria vuodessa . . \ \ ' Ja kaiken tämän, kurjuuden korjaamista odottaa mr. Meany demo-kraattipuolueeltavjonkä. president ehdokkaana on^ ' miijonäärimies! Sellaista' lapsenuskoa kapitalismin hyvyyteen on.\vaikea v6i"ttaa!j;'^' ^ " Selvää tietenkin on, että republi-odottaa tämän tilanteen korjaamista. Mr. Nixon ei ole puolueensa valtakaudella tehnyt:kerrassaan mi^ tään tämän tilanteen korjaamiseksi. Mutta jos pitää paikkansa vanha suomalainen viisaus, että "mukai-siaan mullikin nuolee", niin silloin; tiedetään, ketä nuolevat ja ketä potkivatv^miljonäärimiehet yleensä; Suorastaan hirtehishuumorilta vaikuttaa kuitenkin mr. Meanyn intoilu Yhdysvaltain ulkopoliittis* ten seikkailujen; puolesta;:, Hänen mielestään — j a mr. Meany esitti nämäkin^: ajatuksensa I demokraattia puolueen kokouksessa i-^vYhdysvair; tain pitäisi kärjistää edelleen kylmää sotaa ja:;kieltäytyä; kaikista so-.; vitteluista- Neuvostoliiton ;ja;^^imui-; den sosialististen maiden ^anssa. Kun nyt huomioidaan, että min- • kään maan ulkopolitiikkaa e i voida ;• erottaa sen sisäpolitiikasta tai päinvastoin, niin tämä tarkoittaa sitä ;< että kun mr. Meany vaatii -kylmän <,; sodan kärjistämistä, sotavarustelun | tehostamista ja rauhallisesta rin- > nakkaisblosta , kieltäytymistä, niin asiallisesti hän vaatii Eisenhower~' Nixon-^DuIles-ohjelman jatkamista, , mikä on jo tuottanut amerikkalai-,' sille köyhyyttä jä kurjuutta kotona,' > sekä pettymyksiä ja alennusta vh komailla! " * - ' , I Mikäli siis on puhe "myynnistä**,- | n i in valitettava'tosiasia, on; että | herrat Meany ja kumppanit ovat s myyneet oman poliittisen'sielunsa ^ ^Yhdysvaltain suurpääoman "- palve- v^^* lukseen, eikä tämä tarkoita l a i n k a a n ' sitä, etteikii rajantakaisten^ ptesi* ^ lii I i m denttiehdokkaiden^linäTöle jöla- ^ k i n eroakin,^ mutta^siitä asiasta y op daan piihua joskus}toiste. ^'^T''
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 6, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-08-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600806 |
Description
Title | 1960-08-06-02 |
OCR text |
» H i
|S'Sivu'2 Lauantaina, elok/.6 p ; A Saturday-, A,ug^,'l96Ö ~ | ^ ; | , ,
m
m
Mli
H B
' , ( U B E R T I ) ^ ' Independent Labor^
Organ^f of V Finnish Canadians. Es-|
tabllAied" Nov. ^ 6,-1917. pAuthorized
as second/ class^^tnail, by the, Post
'Office ^tD#axlment?, Ottawa.'LPöb-*
llishedqthride^weekly;^i Tuesdays.^
Thursdays^ahd Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.', at 100-102|
Elm-Sfrr"W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones:' Bus.' Office OS, 4-4264;
Editoria} Office OS.'4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaiUng'
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appjlcation.
Translation^frtiie^o^chaige.»^
«.TILAUSHINNAT: , ji,
Canädassa^: - 1 v]äsWh kk. 4.25
^j..^ 3 kk. 2 50
lsvk^i9:Mi63äct4:80;S
l^SvkS9i5ffJ6i}kkS5i25;y
Yhdysvalloissa:;
Suomessa:
1 ^ Elokuun kuudes^ 15 v:n jälkeen
lm I
\Tänä lauantaina, elokuun-kuudentena päivänä tulee k u luneeksi
15 vuotta siitä jolloin Yhdysvairat levitti:kuolemaa
ija" hävitystä' en^iimmäisellä atomiponunillaan Hiroshiman
kaupungissa. ' ' '
f-' ^ . , y i i 70,000 miestä, naista ja lasta menetti- siinä pommi-
' fiilrcp«icn lipnicpn^ä'hpti- tuhannet ihmiset iäivät »'ahoin' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-08-06-02