Vapaus, April 24, 1969

              Siyu-4 ToBteJt^i, huhtik. 24 p, -^ThursdÄy, April 24,. 1969
USÄ suurni ratfl^f^
este Vietnarnissa
- Tukholma.
ministeri Olof Palme, josta en­nustetaan
tulevaa pääministe­riä,
sanoi viikonlopulla, että
Yhdysvallat on-«uurimpana es­teenä
rauhan aikaansaamiselle
Vietnamissa.
Tukholmassa antamassaan ra­diohaastattelussa
42-v: Palme
sanoi, että "amerikkalaiset käy­vät
yhä varsin laajaa sotaa Etelä-
Vietnamissa: j a pommittavat ete­lävietnamilaisia
kaupunkeja
juuri tästä syystä he ovat suu­rimpana,
esteenä rauhan aikaan­saamiselle".
Yhdysvaltain olisi luovuttava
suuresta .osasta vaatimuksistaan
Pariisin rauhanneuvotteluissa,
Palme sanoi englantilaiselle Da-r
vid Frostille. Paline sanoi edel­leen,
että kommunismi on mitä­tön
kysymys Vietnamissa. "He
haluavat vain rauhaa ja elintason
nostamista." Palme sanoi lisäksi
uskovansa; että. vapautusrinta­malla
on Etelä-Vietnamin kansan
enemmistö takanaan.
Palmea veikataan yleisesti pää­ministeri
Tage Erlanderin seu­raajaksi
tämän erotessa virastaan
ensi syksynä.
Israjd ei noudaita.
TiirvalllsuiEssneuvoston
päätöslauselmaa
New York. —r Israel on viralli­sesti
ilmoittanut YK:n pääsihtee­rille
UThantille, ettei se aio nou­dattaa
turvallisuusneuvoston pää­töslauselmaa,
jossa Israelin - vi­ranomaisia
vaaditaan kumoamaan
päätöksensä Jerusalemin arabi-osan
liittämisestä israelilaiseen
osaan.
Ilmoitus tästä sisältyi U Thantin
turvallisuusneuvostolle antamaan se
Icntekoon, joka koski Iätä viime
toukokuussa hyväksyttyä päätöslau­selmaa.
Pääitöslauselmassa sanotaan
etteivät Jerusalemin arabiosaa kos­kevat
Israelin hallinnolliset ja lain­säädännölliset
toimet päde. U Thanl
ilmoitti Israelin hallitukselle pää­töslauselmasta
sama;na päivänä kun
$e hyväksyttiin, mutta Israel ei V3S^
tainnut. Viime helmikuussa hän
muistutti tästä suullisesti Israelin
p y ^ ä ä edustajaa.
Israelin hallitus vastasi 25. maa­liskuuta,
ettei se aio muuttaa pää­töstään.
Israelin ulkoministeri Abba
Eban ilmoitti heinäkuussa 1967, et­tä
Isra?r aikoo yhdistää Jerusale­min
osat.
W opetisrja» oli
pahin iafeossa
Montreal. — Noin 6,000 Quebcr
cin protestanttista opettaiiaa pysyt­teli
tiistaina p o i s luojdictihuoneistaan
vajkika' maalkuntahallitus olikin uhan
DUt lopettaa opettatjien yksipäiväi­sen
protestilalkon. \
Opettajat sainoivait lafckqutujvansa
touikokuiussa epämääräiseiksi ajaksi,
ellei tiistainen, yhden päiväin kestä­nyt
priytestilakko ratkaise 21 kuu­kautta
ikestäinyttä pelkika- j a työeh-tosopimuisikiistaa.
Opettajat ovait työsikemielleet i l ­man
työehtosoipimuBta vuoden 1968
kesäkuusta lähtien. Vuonna 1967
kuusi viikkoa kestänyt opettajien
lafcko lopetettiin 'maakuriinallisella
lainlaadinnalla, joka jatkoi heidän
vuoden 1966 työehtosopimustaan
viime vuoden kesäflcuuihun asti.
' U u s i työöhttKopimus piti tehdä
kesäkuussa vuonna 1968, mutta so­pimusta
ei ole saatu vieläkään a i ­kaan.
Maakunnan jatkokouluoppilasyh-distyksen
rinnaikkaispuheönjohtaja
Peter Starr sanoi noin 1,000 oppi-
Jaan antaneen tukensa tiistaiselle
opettajien protestilakolle pysyttel e-mällä
koulusta pois. '
Oppilaiden organiseeraajat sanoi­vat
oopilaideh lakon olleen hallitus,
vastaisen.
Quebecin salkuton ministeri Mar­cel
Masse sanoi viime viikolla, etiä
hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opet­tajien
lakon ehkäisemiseksi.
MURMANSK - KÄLAKAUPUNKI
Muupnansk^ Kunnoni moskovalai­nen
sukupuoleen ja siviilisäätyyn kat­somatta
palaa Murmanskista kalaa
matkalaukussa. Porotossutkin voi tie­tysti
ostaai mutta se on kuitenkin jo
sivuseikka: Moskovalainen nimittäin
tietää varsin! hyvin, öttä Murmanskin
kala on. jotain ehdotonta.
Saksalaisen'virkasisaren kanssa a l ­kuun
panemamme kalavillitys tarttui
helposti koko joukkoon j a niin matkus­tivat
koko maailman kirjeenvaihtajat
muutamaa järkimiestä lukuun otta­matta
Moskovaan mausitesillifilettä Ja
.savupallasta tuliaisina. Enkä minä ai­nakaan
kadu sitä kalansaalista.
Murmanskin kaupunkiin tullaan ju­nalla
etelästä kymmenisen kilometriä
pitkin vuolaan Kuolanjoen vartta. Ja
kun kysymyksessa"on Moskovan juna,
lähestytään kaupunkia aamulla. Jos
teettelmatkan helmikuun lopulla, i l ­mestyy
punainen >aurinko tunturin ta­kaa
yhdeksän maissa aamulla ja saa
kirjieenväihtajat kiireesti junan ikku­naan
laukomaan kameroitaan. Kymme
nen kilometriä ennen Murmanskia yh­tyy
radanvierusjoki Suomessakin hy­vin
Uinnettuun Tulomajokeen, jonka
vartta seuraillaan siihen asti kun jo­ki
muuttuu Kuolan lahdeksi. Talvella
tämän paikan tietää siitä, missä jää
loppuu j a sula alkaa. .
PUUTALOPARAT
alueet on sijoitettu kaupungin koillis^
puolelle ladcsossa olevalta keskikau­pungilta
näkymättömiin tunturin rin­teen,
taakse, ^
Eiisimmäiset 50
hotellirakentajaa
mennyt Tallinnaan
Helsinki — Ensimmäiset suomalai­set
Tallinnan suurhotellin työntekijät
lähtivät Neuvostoliittoon viikko sitten
tiistaiaamuna. Matkaan lähti noin 50
työmiestä. Valmistelevat työt raken­nusliike
Mikko Revon hotellityömaalla
Tallinnassa aloitettiin keskiviikkona,
kertoi toimitusjohtaja Mikko Repo. .
Työmaan rakennuspäällikkö, insinöö
ri Pentti Saari ja vastaava rakennus­mestari
Arvo Laapio matkustivat Tal­linnaan
sunnuntaina.
Tiistaiaamuoa lähti maasta myös
4—5 rekkavaunua, jotka kuljettavat
mm. parakkeja,; työkaluja ja työnteki
joitten huonekaluja.
Ensi töiksi rakennustyömaalle pysty-'
tctään mm; keskiviikkona työmaapa­rakit,
betoniasemat. j a tominosturif.
Rakennusliike Repo huolehtii konttori­na
ruokalaparakeista.
Maisema on totisesti kiehtova. Lumi
sia tuntureita, pensas siellä täällä rik­komassa
lakeuden hohtavaa valkoi­suutta,
harmaata vettä, sinistä taivas­ta.
Ja kaiken yllä pohjolan talvinen
aurinko, jonka erikoisuus vielä koros-^
tuu, kun olette ehtinyt totuttautua
odottamaan puolihämärää napapiirin
yötä.
Murmanskia ympäröivät joka puold
ta loivarinteiset tunturit, jotka kuulu­vat
ehdottomasti kaupunkikuvaan.
Kaupunki sinänsä ei poikkea kovin­kaan
paljon muista nopeasti kehitty-visitä
kaupungeista ja-katukuvasta löy
tyy sitäpaitsi monta tuttua piirrettä
muista r-euvostojiittolaisi.sta kaupun­geista,
joista sota niin ikää teki koko
lailla selvää jälkeä; Murmanskin puu-talokaupungin
savupiippumeren paikal
le rakennettiin pikavauhtia kivikau­punki.
Puutalojakin näkee, mutta ne
eivät ole omakotftalotyyppisiä vaan
sen sijaan ensimmäisinä sfxlan jäl­keen
rakennettuja monen perheen ta­loja,
joihin alkuun majoittuivat kau­pungin
rakentajat.
Murmanskilaim n ci kunnioita puuta-
Ica. Sen huomasi sävystä, jolla kerrot­tiin,
että noista ulkovessalla ja muil­la
vastaavanlaisilla mukavuuksilla va-rustetui.
sta taloisui pyritään' päiisc-mään
eroon heti kun kiviiaicja ehtii
NUORIA KAPTEENEJA
Murmanskin ympäri vuoden auki
Oleva satama on kaupungille ja koko
alueielle aiva.T yhtä tärkeä kuin kon­sanaan
tsaarin Venäjälle ja td;ee mie­li
sanoa että vieläkin tärkeämpi, asuu
han Kuolan niemimaalla nyt moninker
täinen määrä väkeä-
Ja satama onkin näkemisen arvoi­nen
paikka. Laivaa löytyy jos minkä­laista.
Lastataan, puretaan ja tehr
dään remonttia telakalla. Murmanski­lainen
patriootti muistaa sitä paitsi
varmasti huolehtia siitä, ettei totuus
pääse unohtumaan: Murmansk on
maaitman pohjoisin suursatama, he sa'
novat-täydellä vakaumuksella.
Murmanskilaisista laivoista etutilälr
la ovat tietysti kalastusalukset, sillä
alueella lasketaan asuvan peräti 40,-
000 "kalastusalusten"Tnerimiestä. Mei-,
dän kyselevä, kuunteleva ja kuvaava
joukkomme poikkesi satamamatkalla
kahdessa laivassa, jotka olivat lähinnä
ka1astuk.s»en emälaivoja. Ne tekevät
matkcvja aina länlisflle Atlantille asti,
kokoavat troolareilta kalaa ja tekevät
siitä jääkalaa jasillisäilykkeitä. Troo­larit
puolestaan saavat emälaivoiita
polttoaine- ja elintan-iketäydennystä.
"Sevriban"(Pohjoiskala) kapteeni,^
31-vuot ias vaaleiitukka i nen leningradi-laincn
Adolf Bolitshev kertoi, että lai-v!(
pystyy päivittäin ottamaan vastaan
ja käsittelemään kaksi tonnia kalaa.
Miehistöä tällä 20.000 tonnin aluksella
on 250 mukaan lukien naispuolinen
keittiö- ja muu palveluhenkilökunta
sekä yleislääkäri, kirurgi ja hammas­lääkäri
j a sairaalan hoitaijatteret.
Laivan sairaala niui.stutti laitteil­taan
kaupunkipoliklinikkaa, ikkunat
vain ovat pinemmät, kynn>'kset kor­keammat
Ja vähän väliä on kaiteita
joista voi ottaa kiirini.Sairaalan kalus­toon
kuuluu niin ikään pieni leikkaus­sali
välineineen. ".Scvriba" hoitaa
oman väen lisäksi luonnollisesti myös
muiden alu.sten.saira.stapauksia.
KALAELÄMYS
Laivan kalustukseen kuuluu lisäksi i
sena sotaa paössii ollessa Sahriaan
terva!höyryjen ja lialkoltftjien kanssa
tehtyyn tuttavuuteen ja muutamiaari
matkaan ttämeren auto-junalalutttlla,
jääköön Murmanskin ison meren fcala-laivojen
teknisten yksityiskohtien se­lostaminen
sikseen.
Sen voi kuitenkin hyvällä omalla­tunnolla
sanOa, että ison merert M v o -
ijen satamassa käynti an'taa edes kal­pean
aavistyfcsen siitä, mistä on kysy-symys
kun Afrikan kärjen ympäri r a ­kennetaan
satojen tuhansien tonhien
säiliöaluksia. Sitäpaitsi luulen nyt lo­pultakin
oivaltaneeni miksiVmerirhies
on erimies''. Isossa laivassa osoittau­tui
nimittäin olevan niin hirvittävän
monta kerrosta J a kilometreittäin jyrk
kiä rappuja, ettei siinä tavallinen mies
kyllä kauankaan kestäisi.
"Juri Gagarinilla" m»ille tarjoftjin
muuten elämys, joka ei hevillä Unoh­du.
Se kalalounas voitti kaikki tähän­astiset
kalakokemuksenj. - ; -u^
25 ERI LAJIA JOKA P^ilVÄ
Suussa sulavaa kalaa saa Murmans­kissa
kyllä turistikin, .sillä minkä ta-han.
sa murmanskilaisen ravintolan ruo
kalistalla aina oleva kala on nimittäin
varmasti tuoretta ja hyvin valmistet­tua.
Sitä paitsi kaupoista voi ostaa
varta vasten kaupungin tarpeisiin ka­latehtaassa
valmistettuja kalaruokia
ja puolivalmisteita. Valikoima on kaik
kiaan 50 laatua ja niistä valmistetaan
kahtakymmentäviittä joka päiväksi!
Näitä herkkuja valmistaa ja myy
murmanskitar, joka kaiken todennä­köisyyden
mukaan ön merimiehen v a i .
mo, sisar tai morsian. He kansoittavat
kalayhtymän, jota johtaakin nainen,
keski ikäinen, rauhallisen näköinen,
tehtaansa a.siat hyvin tunteva Olga
Belova.
Siniharmaasecn kävelypukuun ja
moHleettoman valkeaan paitapuseroon
pukeutunut johtaja kertoi olevansa ko­toisin
Kaukasiasta Ja tulleensa Mur­manskiin
kalateolli.suuskouiun päätetty
ään vuonna 1947. Ura kalayhtymän
palvelyksessa alkoi mestarina ja on vä
hitellcn Johtanut yhä ylöspäin. Vuosi
sitten hänCstä tuli tämän 5;200 työn­tekijän
laitoksen johtaja.
Kysymyksessä on yhtymä, johon kuu
uu 14 erilaista laitosta kalasäilyketeh-vien
liikkeistä saadut tiedot välitetään "^alasäilyketehdas Kantalah-tarkasti
eteenpäin. des.sa. kaks, suurta jaahdy^yshuonet-ta,
kaiajouholehdas. kalanmaksaoljy-tehdas
16 omaa laivaa kuljetuksia (ei
kalastusta) var<en, säilykepurkkiteh­das
jne.'\,.-':
TyÖhtekijäkunna.stä pelaa kalan kans
sa 3,.30p ja koko väestä ori naisia 85
Samassa laiturissa vScvriban" kan.s-sa
kellui valkcakyikinen . " J u r i Gaga­rin",
samanlainen laiva, joka seuraa­vana
päivänä oli lähdössä parin kuu­kauden!
maikalle läntl.seJle Atlantille.
I l i a a n . u . / . i i i v . . . n,.„ n . ^ L. . ^ . . lälleKn O U vastassa vichättävä . H U O H ,
tään rak.n'aa tarpeeksi. Ja kivitaloja kapteeni, ikää kaiiJciaan 29 vuotta ja \ P"'^" ^^a*; «»s ostaa vuos.tla.n 300 miD
' - . - . . kiloa kalaa la lähettää maailmalle jaa
kalaa, säilykkeitä, minkinruokaä ja
nouseekin oikein liukuhihnavauhtia; meno.ssa toinen vuosi kapteenina.
Niitä ei vain ensin huomaa, kun uudet Kun laivatuntemukseni loppuu lap-
TÄNÄ TYÖVÄEN MERKKI- JA JUHLAPÄIVÄNÄ
LUJITTAKAAMME TYÖVÄEN YHTEISTOIMINTAA
PAREMMAN ELÄMÄN JA RAUHAN PUOLESTA!
Taas vietetään juhlaa stturta,
muistellaan sen alkujuurta,
kun voiman tMööniyömeskera^,
lippujen alle joukot ketäs,
Oli lihaksissaan voima, teräs,
kun oikeuksiaan he peräs.
Ahkeruus vain satoa antaa,
joukkotyön tulos kauas kantaa.
Niistä n y t Jiauttii siskat,^veljet,-
kun aukaistu on ovien t e l j e t.
Onnitteluun järjestöväki yhtyy,
työläiset yapunviettoon ryhtyy.
V a p p u t e r v e h d y s kaikille^ f
V.- JA U.- SEURA ALERTS
muita tuotteita 145 miljoonan ruplan
(n. 150 milj. dollarin) arvosta. Jos ka-lasäilykepurkit
olisivat. kaikki 350
gramman painoisia, lähtisi niitä maa­ilmalle
vumlcssa 22 milj. purkkia, mut
la kun suuri osa on pienempiä, kertyy
tuotannoksi monta miljoonaa purkkia
• lisää. •
PELTI PYÖRII PURKIKSI
Kalatehtaassa kiertelemistä ei toti­sesti
voi .suositella sille jolla on yli­herkkä
hajuaisti, mutta normaalisti
karaistunut kiertää mielenkiinolla kat­somassa,
miten kalasta otetaan käden­käänteessä
ylimääräiset osat pois, mt-ten
kone tekee näppärästi fileet ja
pudottaa keskiruodon ja ehkä vielä,
mukaan jääneet evät eri pinoon, josta
ne kulkeutuvat kaikesta päättäen kala-jauhotehtaaseen.
Tehtaalta löytyi monen maan konei­ta
ja parhaillaan kerrottiin yli-insi^
nöörin olleen Länsi-Saksassa hiero-ma,
ssa kauppoja uusista fileenleikkuu-koneista.
Viereise.s.sä rakennuksessa pyöri pel
ti säilykepurkiksi, sai ympärilleen
asianomaisen etiketin ja kulkeutui
Ilukuhihnaa myöten toiseen paikkaan,
sinne mi.ssä säilykkeet täyttivät pur­kin
ja kansi napsahti kiinni.
Koneellistetuilla osastoilla jaksoi ka-lahullukin
vielä hyvin pitää sormensa
kurissa ja kulkea eteenpäin, mutta
kun tultiin savustusosastolle, jossa
ihan oikeat koivuhalot paloivat uu-
Vicis-sa ja sieraimiin työntyi vähän
ylempänä savustuvan kalan tuoksu, ei
pakkaushuonecssa enää auttanut muu
kuin aloittaa maistiaiset. Ja silloin
teki melkein mieli.jäädä Murmans­kiin.
Maistui hyvältä kuin ennen L a -
pin matkalla savu.-jtetut tammukat, joi
don ajattelemisesta tulee vieläkin vesi
kielelle.
Koko Murmanskin lääniäkin ajatel­len
kalasta^ puhuminen "iiäin pitkään
on oikeutettua. Kalan parissa työsken­telee
nimittäin 63,000 työntekijää, m i ­kä
on lähes 10 pros. koko väestöstä
pikkulap.<iet ja vanhukset mukaan l u ­kien.
Viime vuonna murmanskilaiset
nostivat merestä 1,100 milj, kiloa ka­laa
mikä on viidennes NL: n koko ka­lansaaliista.
TASAPAINOKO?
.Mjksiklllhän jokainen on micluum.
min linja-auton etu-oäassa, keskellä
tietä ja kirkossa tankana?
KOHTELIAS.
Hlafcsussa vaimo huomautti mie­helleen:
"Se on jo viides kerta kun
menet hakemaan punssia. Eikö .si­nua
hävetä ollenkaan?
" E i " , vastasi mies, "sanoin heille
että se on sinuHo,"
KIINTEISTÖ- JA VAlCUUTIJSl^dlMSTd
KIINTEISTÖLAINdJA
Soittakaa koska tahansa
Puhelin 675-6622 675-5574
70 Cedar St. ' Sudbiiry
i i
PARHAIMMAT ONNITTELUMME '•
MAKI SERVICE STATION
Esso-gasoliiniä ja dljyä — MeScaanikko
SAUNAN KIUKAITA
/ . M l
725 Long Lake Rd. lähellä 4-tien haaraa Sudbury
EMPIRE UNION TAXI
LUOTETTAVA JA NOPEA PALVELIT
675-5616 - 674-4277
299 ELGIN ST. SOUTH STOBUHYf
PARHAIN TERVEHDYKSIN!
SUDBURY FOOTWEAR &
Mäki Co-Op Shoe Repair
Korjaamme kaikenlaisia jalk^eita, kinttoita,
sormikkaita ja käsilaukkuja huolella ja taidöUa
119 CEDAR STREET SUDBURY
PARHAIN
VAPPU­TERVEHDYKSIN!
HUPAISAA KEVÄTTÄ KAIKILLE!
RITARI AGENCIES LTD.
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
Puhelin 675-5683
7 Cedar St. Sudbury
Parhaimmat tervehdyksemine!
JOHNNY BÄBfS GARAGE
(Sudbury) Ltd.
Autokorien ja radiäattorien korjausta
sekä tuulilasien ylöspanoexpertit
PUHELIN 674-9621
330 A ntvverp Avenue, Kathleen kadun kulmassa
SUDBURY
£• PARHAAT
/ TERVEHDYKSEMME!
SUDBURY, ONTARIO