Vapaus, April 24, 1969

              Smi2 Torstai, 'hulhtik. 24 p. — Thuirsdäy, Apirii 24, 1969
VAPAUS INDOEFP EFNINDNEINSTH LCAABNOARD IOARNGS AN
, «LIBERTY) BsrtaybiUshecl Nov. 6,1917
BdiUxiar: W. EKLUlfD Mamger: S. SUKSt
TMtepiMmet Office amd E d i ^ ^
PuidiisOhoe.d UMmoitee di,f v1ee0k0l-y1:0 2T EuBesmd aS^y*s. Wmeda t/TSuhduirbsduäroyn, sO bniyta aVrttotv, pOauaBm dPau.b. li:s hing MajUing aädress: Box €9.
AdvcztisLng itates upcm Q{}pitiica!ddi,'i^^ of chairge.
Seoomd Olass iSsM. reglstraitdon Ntzmber 1076
CANADIAN llÄNGUAGEiPRESS
TILAUSHINNAT:
: 1 vk: $10;ÖQ; 36 UkIk?.. $$35.'i0fö0 ^SuSoAm:ene: n:
1i vvkk.. $$lUl..qSOO,, 66 Wkkc.. $$58..72P5
Vapiiuria 1969
Viiikiori kuluttua päivänä, vietetään
jälleiein työväfen ikansainvällistä sölidaarisuuspäivää — vappua,
minkä merkkipäivän kunniaksi on leihtemme tämänpäitväinen
numero vaatimattomalla tavallaan omistettu.
Yhdysvaltain j a Canadan työläisten käymästä taistelusta
Ö-^untisen työpäiväin puolesta kehittyi kansainvälinen vapun
vietto. Eri maiden työläiset viettivät '|o vuonna 1890 ensim­mäisen
kerran vappua kansainvälisenä mielenosoitus- ja tais-tduijulhlana.
Aiheen täUe päätökselle sai II Inlfernaftionale siitä
santoarillisesta taistelusta, jonka Chtegon työläiset Yhdysval­loissa
vuomia 1886 kävivät 8-tuntisen työpäivän puolesta. K u ­ten
-tiedetään se taistelu levisi suuröbsi lakoksi ja.sitten 1
päivänä toukokuuta 1886 mielenosoitukseksi, mikä päättyi ve­riseen
yhteenottoon poliisien kanssa.
Meille canadalaisille on Vapun vietto hyvin läheinen ja
erikoisen merkityksellinen sen vuoksi' kun nyt tulee kuluneek­si
50 vuotta vieläkin yleisen pu'heen ja keskustelun aialsena
usein olevasta Winnipegin suurlaikcsta. Mainittu suiuiakko
ailkoi toukobuun 1 päivänä 1919 ja siihen taisteluun osallistui
parin viikon kuluessa noin 100,000 työläistä Winnipegissa ja
lännen muissa kaupungeissa.
Merkillepantavaa on^ että nyt, 'kuten AVinnipegin suur­lakossakin,
työväenliike taistelee työpäivän lyhentämisen,
palkkojen korottamisen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja
kansainvälisen rauhan saavuttamiseksi.
Näiltä rivejä kirjoitettaessa on A i r Canadan mekaanikot
kansallisessa mittakaavassa lakossa. Korkeampien palkkiojen
jä työolosuhteiden parannus vaatimuksien lisäksi nämä työ­läiset
vaativat suurempaa sananvaltaa myös työmaa-kysymyk­sissä
estääkseen työnantajat "kiertämästä union sopimusta"
siten jettä töitä annetaan union konta-ollin ulkopuolella olevien
tehtäväksi jne.
Lyhyesti sanoen Canadan työläiset ryhtyvät entistä voi­makkaammin
vaatimaan demokraattisten oikeuksien tunnus­tamista
myös työpaikoilla. Työläiset sanovat yhä lisäänty­vässä
määrässä, että työläisillä täytyy olla sananvaltaa myös
tuotanto-oihjelmien laatimisessa, työolosuhteiden muuttamises­sa
sekä työhön ottamisessa j a työstä erottamisessa. Canadan
nykyinen pääininisteri Pierre Trudeau puhuu usein "osallis-tumis-
demokratiasta" eli demokraattisten, menettelytapojen
syventämisestä ja laajentanaisesta niin- että siihen sisältyy
muutakin kniin kerran neljässä vuodessa vaailiuurnalla käy­minen.
Juuri tätä "osallistumis-demokratiaa' tarkoittavat työ­läiset
vaatiessaan entistä suiurempaa sananvaltaa, ei vain palk­ka-
ja työolosuhteissa yleensä vaan myös työmaiden hallinto­kysymyksissä.
Canadan työläiset tulevat tänä vappuna kiinnittämään
huomiota kansainvälisen solidaarisuuden peruskysymykseen
ja Winnipegin suurlakon kunnioittamiseen.
Canadan työtätekevät tulevat vaatimaan parempia palk­koja
ja pareinjpia työolosuhteita työläisille sekä säädyllistä
toimeentuloa farmariväestölle.
Voimakkaammin kuin milloinkaan ennen Canadan työtä­tekevät
tulevat vappuna korottamaan äänensä rauhan puo­lesta;
vaatien NATOsta ja NORADista eroamista.
Vappuna vaaditaan sairaushuollon täytäntöönpanoa kan­sallisesti,
vanhuudeneläkkeiden turttuvaa korotusta ja eläke-rajan
alentamista sekä taattua vuosiansiota kaikille canadalai-sille.
Tässä mielessä kun vietämme vappua, me autamme yk-sityiisinä
ja yhteisesti Canadan kansan suuren enemmistön
taloudellisten poliittisten ja sosiaalisten pulmakysymysten
ratkaisua .
KIINAN JA USAn YHTEYDET
Pekingin ja Washingtoniii lä-hentynUsestS
on kirjoileltn ISnsi-lehdissä
useaan otteeseen ja pof
vaifttt tulevia tapahtumia. Otefae.-
na julkaisemme APN:^ vaiittär
illan A. Dronovin kiFJoätuksenr
Jossa tehdään yliteenvetoa USA:n
ja Kiinan kontakteista 8*kä valo^
Utaan taustatapabiamia.
VajP90vassa' ©1 sitten pidettykään
sitä neuvottelua, jota suureHa kiin-liostuiksella
odotett&i manissa pää-
H&nrpuingeissa viime syiksystä töhti#
Muistettakoon; että 'helmikuun 2Ö,
p;^ä ;969 Peking läihetti U S A : l l e e h .
dotufksen järjestää Vai^solvassa 135.
K i i n a n , j a USA:n su^urlähcttiläiden
tapaamirten, jossa o l i sovittu Pekiii-gin
ja Washingtonin "rauihanomai-
•;esta rinnakikaiselosta". Länsilehdet
arvioivat täm.än kuftsun kansaJnväli-seksi
sensaatioksi, olilia-n I^king vii­me
. vuosina vä-syrtiättä kironnut
rauihanomaisen rinnakkainelon poli-tiifkkaa
ja; hylännyt sen suhteissaan
moniin aasia/laisiin naapurimaihin­sa.
Nyt maolaiset Ilmaisivat halunsa
tehdä sovinto amerikkalaisen impe-rialisimin
kainssa.
Taipaamincn siis siirrettiin tuon­nemmaksi.
Mutta flii-tti jatkuu,
Vaikka Varsovan tapaaminen siii>
ettiinikin, niin tehokkaampiin salai­siin
kontakteihin tullaan varmasti
ryhtymään", kirjoitti helmikuun 19.
pnä asioista tavallisesti hyvin peril­lä
oleva ranskalainen lehtinainen
Genevieve Tabouil Paris Jour .-leh­dessä.
Asioista perillä oleva amerikka­lainen
Parade-lohti on jo kahdesti
^ s y y s k u u n 29. pnä 1968 ja helmi­kuun
16. pnä 1969 — ilmoittanut,
että on solmittu pysyvä yhteys K i i ­nan
ia USA:in suurlähetystöjen kes­ken
Varsovassa. "Amerikkalaiset ja
kiinalaiset diplomaatit pitävät jo
yllä säännällisiä yht^ksiä toisiinsa
V arsovassa. He tapaavat toisiaan ja
vaihtsArat diplomaattisia nootteja ja
puihelinsoittoja", kirjoittaa Parare.
Muuten Varsova ei ole läheskään
;;inoa kaupuriki, missä oji sohnittu
salaisia fci i n a i ai s—amerikkalai­sia
kontakteja. Helmikuun 18. pnä
kauikoidftssätäimän alueen kansojen
selän taikana.
Yhidlyisivaitainulk<»pilnisteriö antoi
JC| vuiipna 19Ö6 Peteiiigln Varsov^.^
olevliUe'' edtBäfajiilo pdkakirjoUus-i
muistiiiupanot siitä USA;n kongies^
siinistunnostai, jossa kfisitelljin KU-
^ymami Raportissa fifftiiattlhi
ettft Mao Tse-tung J» hänen kanziai."
tajänsa ajavat kah^nvälisi^it nsi.
'öiss^ efeivpi nationalistisia okspan-siiVisiai
{«'koituksia JA siksi heidän
karsisa^p voisi pSii^tH sopjniufcseph
tyydyttämällä vain oslttainkin hei­dän
ruiQ>kaihäiluma. Tämäii vuoksi
eihdotettiln, että Vietnaanin sotatoi­mien
päätyttyä neutralisoitaisiin
mantereella sijaitseva Kaaikkois-
Aasia ja annettaisiin Pekingllle tiet­ty
vapaus Laosm, Kambodzinm,
Vietnamiin^^ j a Thaimaan_^uhte3n.
Tässä (ikTnteessa amerikkalaiset jöu
kot poistuisivat aasialaisen "saari-rajansa"
taakse — toisin sanofeh
Etelä.Koreässa, Japanissa, F i l i p p i i ­neillä.
Okinawassa ja Taivvanissa
Oloviin tukikolitiinsa. Jaettuaan täl­lä
tavoin Kaakkois-Aasian ja kauko­idän
"vaikutusplireihin" Peking j a
Waahington voisivat lopettaa keski­näisen
kinansa ja siirtyä yhteistyö-liön.
Tämän hankkeen toteuttamiselle
on WasihingIonin poliilLkkojen näkö­kulmasta
katsobtuna tullut suotuisa
lietki.
Vahdin vaihdos Tshekkoslovakiassa
ulkomimsteriön lehdistöasiain edus­taja
McCloskey tunnusti, että hänen
hallituksensa pitää yllä suhteita Pe-kingiin
Hongkongin kautta. Voidaan
lisätä, että Hongkongia on näihin
tarkoituksiin käytetty jo pitkähkön
aikaa.
Pekingillä on vielä muuan kana­va;
jota myöten se hoitaa suhteitaan
Wa?hingtcniin. Tammikuun 26, pnä
New Yodk Times julkaisi Harry
Schwarttin artikkelin, jossa väiteU
tiin; "Kiinalaiset käyttävät japani-laisia,
joiden kautta informoivat
Washingtonia kiinnostuksestaan hoi­della
asioita Valkoisen talon uuden
isännän kanssa."
Välittäjänä esiintyvät japanilaiset
ovat eräitä - hallitsevan liberaalis-d?
mokraaftisen puolueen huomatta
vit johtohenkilöitä, jotka puoltavat
Tokion ja F*ckingin lähentymisiä.
He kuvastavat japanilaisten Hike-miespiirmien
pyrkimystä hankkia
Kiinasta markkinoita omille teolli-suustavaroilleen.
Mitkä oval Pekingin ia Washing-tonin
salaisten kosketusten päämää­r
i t ? USA:n valtiosihteeri William
Rogei-s ilmoitti helmikuun 18. pnä.
että USA:n Varsovan suurlöiettiläs
sai ennen kiinalaisten kanssa mää-
! ättyä tapaamista seui-aavat toimin­taohjeet:
— Edustajallemme annettiin teh-täväiksi
esittää tai uudistaa rakenta­via
ehdotuksia. Nämä ehdotukset
koskivat sopimusita rauhanomaisesta
rinnaCekalselosta, joka vastaisi sopi-mussitoumuksiamme
kyseisellä alu­eella,
kirjeenvaihtajien, tiedemies­ten,
tieteellisen informaation ym.
vaihtoa sekä posti- j a lennätinyhte-yksien
järjestämistä,
Rogersin hämärä lausunto "rau­hanomaisesta
rinnakkainelosta, joka
vastaisi sopimussitoumuksia kysei-sellä
aUieellaV, on epäilemättä kiin­toisa.
Kaikesta päättäen kysymys on
amerilckalais—^kiinalaisen kaupan
luonnoksesta Kaakkois-Aasiassa ja
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Tshekkoslovakian kom­munistisen
puolueen pääsihteeri Alexander Dubcelkt sai omasta
pyynnöstään eron, kuten on sanottu, mainitusta johtotehtä­västä
ja nimitettiin välittömästi sen jälkeen maansa parlamen-in
presidesiitiksi.
Duhcekin tilalle nimitettiin kommunistisen puolueen pää-silhlJöeriksi
Slovakian kommunistisen puolueen ensimmäinen
sihteeri Gustav Husak, joka heti nimityksensä jälkeen antoi
tietää^ että Tsihdfckoslovalkian ja maan sosialistisen järjestel­män*
sisäisiä vihollisia käsitellään päättävästi^ mutta tammi- rautuvaksi ja reihelliseksi kom-kuiussa
hyväksyttyä reformiohjelmaa toteutetaan määrätietoi- munistiksi^ vakaumukselliseksi
sesti. kansainvälisyyden edustajaksi,
Tämä vahdin vaihdos adlheutti luonnollisesti vissedissä Iän- jonka elämän päätarkoituksena
sipiireisgä kannujen valantaa siitä, minkälaisia seuraniteia se on palvella ikommjunistista puo-aiheaittaaTsheO((
koslovakian kansalaisten ja erikoisesiti opiske- luetta ja kansaansa.''
levän nuorison keskuudessa. Meille kerrottiin tosin entistä "Ja puoluejoihdon perussyyksi
varovaisenrimin-— että Töhekkoslovakian opiskeleva nuoriso (torstaina huhtik. 17 pnä) sa-ja
ammattiyhdistysväki sekä muut piirit voivat järjestää suu- nottiin sitä kun oppositio käyt­tää
hyväkseen demokraattisia
vapauksia sosialistisien järjes­telmän
aseman, vaikeuttamisek­si.
Dubcek sanoo itse ollevansa
vastuussa joihtotehtävien heik­kouksista;
Hän sairudd samalla:
ria mielenosoituksia Dubcekin "sivuuttamisen tuomitsemisek­si".
Mutta kun esimerkiksi tiistaiksi toivottua opiskelijamie­lenosoitusta
ei syntynytkään muuta kuin nimeksi, niin aina
valppaat lännen uutistoimistot joutuivat seliittämään, että se
meni mynkään, »ja "mitään huomattavampia merMcejä ei ole
nähtävissä voimakkaan ammattiyhdistysliikkeenkään protes­toinnista".
(Reuters-UPI) Mikäli pitää paikkansa' sanonta,
että "vahingonilo on aidointa iloa", niin siltä pohjaHta kat- "Minä hylkään eihdöitta kaiken
soen näyttää siltä 'kuin Prahasta olisi tullut melko vähän tätä neit\A3$toliittovaBtaisu
"ilon aihetta". riun valkaa ja muuttumaton kan
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen mitä on Pra- tani on,: että puolue ja maa
hasaa tämän vahdinvaihdon yhteydessä sanottu. AP-Reutersin ei voi omaksua mitään muuta
uutistiedon mukaan Dubcekia oli airvosteltu T-sdovakian kom- tietä — Ben täytyy pyrkiä yh-mimistisen
puolueen keskuskomitean koOcouJksessa puolueoh- teisboimintaan Neuvostoliiton
jelman toteuttamisen heikkouksista. Keskuskomitean ticdok- kanssa molemminpuolisen luot-keessa"
samotaan, että komitea '^huomioi'toveri Dubcekin er- tamuksen ja yhteisymmärryk-heet"
mutta huomioi isamalla hänen ''aloitekykynsä. rehelli- sen palautitamiseksi."
syytensä ja • ei-yfksllöUisen asennoitumisensa puolueen johto- Nämä lausunnot on Jiyvä pir
kysymyktsen yhteydessä." tää mielessä: Tshefkkoslovakian
Keiäkiiskomitean 'lausum^ossa sanotaan Dubcekia "itseuh-, asioista puhuttaessa. '
PeklngMle ehdotetaan nyt sellais­ta
vaikutuspiirien jakoa, jolloin
Kaakkois-Aasian manner kuuluisi
sen etupiiriin ja Wa8hington hallit­sisi
Tyynenmeren "saarirajalla".
Tosin maolaisina on tässä myfe
omat kaukolaskelmansa. Daily E x ­press
kirjoittaa tammikuun 20. pnä:
"Peking vastustaa Okina wan ja
kaikkien Riukiu-saarten palautta­mista
Japanille. Olemassa oleva sta­tus
quo Okinawasaa, kun saarta
h»Mitse<vat amerikkalaiset, sopii K i i ­nalle
paremmin. Peking toivoo saa­vansa
kaukaisessa tulevaisuudessa
Okinawan omaan hallintaansa."
Vaikuttaa siltä, k u i n Mao valmis­telisi
vielä muuatta kaAippaa, josta
joutuvat vakjrv^asti kärsimään Kii­nan
kansan -suvereenit oikeudet./Vii-me
päivinä on todettu, ^ttä Pekin-1
;?in radio Taiwanista puhuessaan ei
enää cnti-ssen ta-paan vaadi sen pa­lauttamista
Kiinalle, vaan vain ke­hottaa
paistamaan saaresta amerik­kalaiset
joukot.
Kukaan VVashingtonin pollitikols-^
ta ei ehdota, että Kiinalle palautet­taisiin
sille ammoisista ajoista asti
kuuluniit Taiwan. Nyt suositellaan
vallan muuta. Kesällä 1968 lontoo­laisen
Eastern'Warld -lehden kir­jeenvaihtaja
ibpoitti Taiwanista:
^'Täällä liikkuS- huhuja, että Wcs-hington
on hiliattain painostanut
huomattavasti Tshiang Kai-shckin
hallitusta vaatien sitä taiicistamaan
kysiymyksen Queymoyn ja • Matsun
saairten omistuksesta. Nämä. saaret
sijaitsevat toinen 3 j a
mailin päässä Manner-Kiinasta,
Heittämällä Maolle tämän luun
Was:hington laskee tyydyttävänsä
maolaisten ambitiot palauttamatta
kuitenkaan Kiinalle sen erottama­tonta
osaa Taivvama."
Presidentti Nixon pysyttelee tois­taiseksi
Pekingin suhteen pidätty­vällä
ja odottavalla kannalla. K u n
lehtimiehet hiljattain tiedustelivat
häneltäi, miten hän suhtautuisi suo­ran
puhelinyhteyden järjestämiseen
Pekingin ja AVa.shingtonin välillä,
hän vastasi, "että se olLsi kiintoLsa
ajatus". Viime, vuonna hän vaali­kampanjan
aikana sanoi:
— Tulipa lähimmäksi neljäksi
vuodeksi presidentiksi kuka tahan­sa,
hänen on lähdettävä siitä edelly­tyksestä,
että, että neuvotteluihin
kommunistisen Kiinan kanssa on a i ­kaa
myöten lyhdyltävä.
Entä Mao? Voidaanko AVashing-tonissa
luottaa hänen palveluk­siinsa?
Nähtävästi voidaan. Viime kesä­kuussa
tunnettu amerikkalainen
lehtimies Salzberger muistutti New
York Timesin palstoilla, että jo 40-
l w u U a USA:n ulkomlnistei-iö tiesi,
että Mao Tse-tung on sangen epäi­lyttävä
marxilainen, joka on täynnä
kiivasta nationalismia.
Tuolloin Maon päämajaan Janja-niin
saapui neuvottelemaan ryhmä
amerikkalaisia armeijanuipseereja.
Uedustelijoita ja diplomaatteja,
Heidän kaiuttaan Mao; halusi saada
Waslhingtonin poUlttäsen tifen. Hän
«eJiitteli kaikin taivain a m ^ i k f c i l a i -
sia i a kävi heidBn iil^iÄfois$dan.
Vaade» 1945 alussa Maft.otti y h t ^ t
Itä U S A : n strategisen pelvelujen tie-idOlt^
tMintoqn. Sitten l ^ i n pyypi
luipaa salai mamä^ttk Vfas-hlngtojtltnl
'pähovL E^ m A ' , kaitaa
neuvo{fell!eanaan USÄth liäl^tuk'^
kanssa'.sotll^llisestä a\teta. U t ^
Ikosta ei iuiliut miiSU, ,W)6)ka sitä
V£istusti. kenraali Pyri D e j i i i a i Ä
mtmet Kiinan kommumistijohtajajis-ta,
jotka olivat sitä mieltä, ettei
amea^ikkalainen imperialistinen val­tio
yoi milloinkaan olla rehellinen
vällttätji
Nyt Mao on tehnyt selvää myös
Pyn DeJhuaista j a muista rehellisis.
tä kiinalaisista (kommunisteista;
"Suuren perämieihen" ympäristö ei
em estele, jos hSn jälleen palaa
vaijhaan.
Kiinan pääministeri Tshou En-lal
.^olml samai?n aikaap kuin Maokin
40.1uiYMn keskivaiheilla kontakteja
ameriikkalaisiin edustajiin Kiinassa.
Näitä suihteita hän ytläpiti heiritilö-ikolhtaisen
sihteerinsä Vang . Bing-manin
kautta, joka SO-luvulla nimi­tettiin
Kiinan suuirlähettilääksi Var­sovaan
j a sitten varaulkoministerik­si.
Hänen vaimonsa, joka on kan­sallisuudeltaan
saksalainen, asuu
Länii-Saksassa. Lehdissä on kirjoi­tettu;
että hän toima Kiinan tiedus­telulaitoksen
hyväksi ja samalla
ntyös U S A : n vastaavan laitoksen.
J a lopuksi kllntoLsa seikka: Ame­rikkalainen
Atlanti-lebti julkaisi
helmikuussa ulfco-ministeriön ja
Valkoisen talon entisen Itä-Aasian
ei-ikolstuntijan tri James Thomfon
jr:n artikkelin, jossa jennustetaän,
että U S A : n presidentti mahdollises­ti
mahdollisesti lähitulevaisuudessa
tapaa Tshou EnJain. Tällainen t a -
paaminen on erittäin todennäköi-
V>en, väittää tämä idäntuÄtija. O l i
miten o l i , Peking neuvottelee tols-tdscksi
W€?hlngtonin kanssa mie­luummin
salaisesti. — (APN)
NMKAASU-KYSYMYS SUOMESSA
Suoniir.IiaJa. neuvostoliittolainen ta-i
o u d e U i n ^ yhteistyökomissio on
suarittamut laajaoi^ ijai tuloiisekkaan
tutkiillustyön maaikaiaisuii os^samises-tä
.jff^uvMtoliifosta.äa^oi HeMftgissä
Ilmestyvä Kansan Uutiset-Iehti joh­tavassa
toimitus- ktrjoltulksessaan
noin viikko sitten ija jatkoi: "Komi­tea
K ^ J a t M ^ a ei oUut
mm> peripjli^gh, pyrkiä miUb-l
^ ä n ' v Ä l n u i s ^ joka
.^elfettemim tätjöaisl s^^
suimahdollisuisksia eduskunnalle ja
häjilltuikseil«i. Kark^st^hmotfeisen^v
komission työ on liuitenkin j o niin
selvä ja konfci-eettinen, että pohja
vakavalle jatkoselvittelylle ja har­kinnalle
on luotu. Nyt tiedetään
missä pilaan i a mitapitää vielä sel-vittääi.
Lukuisat tekijät puhuvat maa­kaasun
puolesta. Mainittartcoon näis­tä,
ersiksi se, että! (maakaasU:.^L k i l -
pailfe atomivoimain kanssa, joka
myös ori ttiilavaiÄuiidessa eräs tär­keimpiä
voimanlähteitä. Maiakaascun
käyttö on sangen edullista. Kau-puinlHifetasuun
verrattuna maakaa­sun
arvo on Jkaksimkertainen ja
höyiykatt iloissa maakaasulla saa­vutetaan
korkeampi hyötysuhde
kuin esimeiikiksi öljyllä. Sen käy­töstä
menisi meidän oloissamme
40% voimalaitoksille, 50% e r i teol­lisuuden
haaroille j a 10% kotitalo-iiiksiin.
Maakaasun käsittely on help­poa
ja käyttövarmuus suuri. Ilman
puhtauden kamnalta maakaasu on
ihamteellinen. J a itse maakaasujoh-don
rakentamisesta ei olisi haittaa
viloieilmille. Tässä on vain tärkeim-niät
maakaasua puoltavista tosi­asioista.
MaDkaasun.-kulutus on kasvanut
v i i m e vuosina ehkä kaikkein räjäh-dysmäisimmin
muihin- energialäh­t
e i s i in ves-rattuna. Niinpä USA:ssa
sen osuus cn^^erglam kulutuksesta on
nykyisin noin 30% ja Neuvostolii-tcssa
vastaava arvioluku on noin
23,2%. Koko maailman energian
tuotannosta maakaasun osuus on
n y k y i s i n nain 20%. Neuv<KtDliitto
toimittaa jo nyt huomattavia mää-
SKDL muuttaa yhteiskuntaa -
lialuaa lisätä turvaflisuutta
Helsinki — SKDL: n liittoneuvosto
hyväksyi viime ..sunnuntaina Heisin
qissä vaaliohjelman, missä määritel­lään,
miten SKDL haluaa muuttaa yh­teiskuntaa,
lisänä ihmisten turvalii-suutta
yhteiskumiassa. Ohjelmassa on
eritelty kahdessakymmenessä kohdas­sa
ne tärldeitnmät tavoitteet, joiden tO:'
teuttamiseen liiUo lähivuosina pyrkii!
SKDL: n tavoitteena on mm:
— Apteekkilaitos ja muut lääkehuoi
lon aKa soveltuvin osin sekä pakollis­ten
vakuutusten hoito otetaan yhteis-toinen
12 kunnan haltuun.
— Hintojen, maksujen ja asumis­kustannusten
pysyttämiseksi kurissa
hallitukselle turvataan tarpeelliset j a t
kuvat säännöstelyvalruudet.
— Heikosti palkattujen työntekijä­ryhmien
palkkoja korotetaan märkka-määrälsestlkin
enemmän kuin suuri­palkkaisten.
— Tuotantokd.Tiitealaki u u d i ^ a a n I
niin, .että tuotantokomiteat muuttuvat
työläisenemmistöisiksi ja saavat pää­täntävaltaa
sekä niiden tehtäväpiiri
laajenee. , :
— Korkeakoulujen ja muiiten ylem­pien
oppilaitosten sisäisen hallinnon
uudistus rakennetaan yleisen j a yhtä­läisen
äänioikeuden periaatteen poh­jalle.^
• .. •
— Jokaisella ihmisellä on oikeus puh
taaseen ilmaan, saastumattomaan ve­teen
ja turmeltumattomaan luontoon.
Ympäristön huolto on teollistuvassa
ja kaupungistuvassa yhteiskunnassa
erittäin tärkeä tehtävä. Lainsäädäntö
ja hallinto on näiltä osin nopeasti uu­distettava.
SKDL:n vaaliohjelma lähtee sUtä;
että lUtto haluaa lisätä turvallisuutta
yhteiskunnassa. Se haluaa parantaa
heikossa asemassa olevien oloja, pois­taa
työttömyyden, lisätä kansalaisten
tasa-arvoisuutta edistäviä soöslaalisla
toimenpiteitä ja harjoittaa palkkapo­litiikkaa,
jolla tuloerojen kasvuipysäy-tetään
ja korjataan erityisesti huo­noimmin
palkattujen asemaa: SKDL
haluaa' poistaa sukupuohen välisen
eriarvoisuuden työelämässä ja toteut­taa
samanpalkkaisuuden.
SKDL lähtre siitä, että uudistukset
toteutetaan parhaiten työväen ja sille
läheisten kansalaisryhmien yhteistyöl­lä.
Tämä on edellän SKDL;n tavoit­teena;
Vasemmiston ja keskustan yh­teistyöhän
kuksesta ohjelman peruste^
lui.ssa sa.-.otaan, että SKDL el ole pi­tänyt
kaikkia hallituksen talouspoliit-.
tisia ratkaisuja oikeina. Se on ollut;
selkeän työväenpolitiikan kannalla.
Kuitenkin hallitus on yhteistyössä am-matt
yhdistysliikkeen kanssa pystynyt
pysäyttämään inflaation ja työväen
elintason, .alenemisen, vahvistamaan
valtion taloutta sekä tasapainottamaan
ulkomaankaupan maksutasetta. Nyt
on luotu edellytyksiä radikaalille uu­distuspolitiikalle.
SKDL ei tyydy toimimaan vain ka­pitalistisen
järjestebnän puitteissa sen
suomin keinoin j a rajoittumaan uudis­tuksiin,
jotka eivät mitenkään vaikuta
itse : järtjestelmän perusrakenteisiin.
Tähän perjaatteeli^n kysymykseen
on koko vasemmiston ratkaistava kan­tansa.
Siitä riippuu politiikan tulok­sellisuus.
. :
SKDL haluaa muuttaa yhteiskuntaa
sosialististen periaatteiden mukaisesti.
Se pyrkii vaikuttamaan valtasuhtei­siin,
horjulttamaan kapitalistien talou­dellista
valtaa Ja porvarillista hen*
kistä ylivaliaa. Vain näille tavoitteille
on rakennettavissa sellamen vasem­miston
yhteistyö, jolla oleelUsesAi vai­kutetaan
yhteiskuntamme muuttumi­seen
j a kehittämiseen.
Liittoneuvoston kcAouksessa.pohdit­tiin
myös SKDL: n jäsenjärjestössä
SKP:ssä vallitsevaa sisäistä tilaa.
Liittoneuvosto hyväksyi jfehnieKsesti
vetoomuksen, joka on osoitettu kaikil­le
kansandemdcraattisenHikkeen jä­senille
ja kannattajille. Lisäksi kdcouk
sessa päätettiin useista sääntömää­räisistä
järjestön sisäisistä asioista.
riä maakaasua Itä-Euroopao &osia-|
listisiin maihin' sekä Itävtailtjaa% L i ­säksi:.
j o mellkojsen aikaa on ollut
käynnissä neuvottelut Neuvosftlii-ton
maail^aai^ujohtojen jatkami^sta
edelleen ItMiaan^ Lärei-Salksaaäi j a
Kansikaan, Maakaasun meiFldtystä
korostaa mm. se m i i tel epäitoivoinen
, j ^ kustannuksista' vätlWttti^H\}<>
kimiiötyö, jota Mnsi-Euroöpan^^^^
siioritlavat Pohjänmei^liä'; jli^ .^^^
allakiii: merenalaisteto msmäasu.'
esiintytmen parissa. ;
/ Yhteistyökomissio on p ä ^ s ^ Neu
vostoiiitosta Suomeen suiiiiki^feÖun
maafltaasujohdon rakentamls^ff^
toimittamisesta niin pitlkäiUe;'^' että
runkolinjat ovat j o selvät ja ÄeTtun";
dääriset sivujohdot m y ö s " l ^^
teltu, 75 kilometrin pituisella ^'Jriad^
kaasulroaiohdolla" ' Riihimäki-^Nas-tola
-linjalla yksityiskohtaisia'•tut­kimuksia
jatketaan vielä. Tuitilciinuk'*,
set yalmistunevat syksyyn ttleftöe^:
sä. Lasikelmien ul&opuolelUi et^Öle
maihdoUisuus, eftä u u i e n 5 - W 0 s ^ :
fcauppasopimuksenlkin puitteläiin
mahtuisi jo maaikaasuasia. 'Päätös
johdon iTäkentamiäesta pitfijsl 4 ^
vuonna 1972, jotta kaasutoiinltukset
voisivat alkaa 1977- '
Tämän ylelstaustam jälkeen- tär­keiksi
tekijöiksi astuvat investoit\^ta-kustannufeset
ja itse maakaasun
hinta. Pääputlkiston on arvioitu vaa­tivan
250—300 miljoonaa martifcaa.
Tämän vastineeksi on loiitenkin
huomioitava moin 200 miljoonan
maiikan arvioidut säästöt investpin-neisra
ja muissa menoissa öljyalal­la.
Itse maakaasun hinta on;vielä
luonnollisesti auki j a se vaatii suur­ta
ha iMntaa. Onhan kysymyksessä
vähintään ncin 25 vuoden töiniitus-sopimus
vuotuisen kulututeen nptis^
tes-a 2,7 miljardiin kuutlomeirlin.
Kaksi rajaa tässä hintakysymyikses-sä
on kuitewkin jo nyt löydettävis­sä.
Toisaalta hinnan o n oltava,Suo­melle
kannaltava maailmaimarkki-mhintojen
antaessa jonkinlaista
suuntaviivaa, Toisaalta e i voida aja­tella,
että Neuvostoliitto lyhlyisi
myymään m e i l l e maakaaisua millään
dumping-hinnoilla maailrnaftmark-kinahintorhin
verrattuna. Joka tapa­uksessa
Suomen j a Neuvostoliiton
maakaa-ukauppasuunnitelmissa' on
i^-vattu pää ilahduttavalla tavalla ja
c n toivottavaa, että keskusteiä py­syy
tämän jälkeenikin ^ a l l i s i i u d e n
puitteissa.
GM:n "kermalle?
$17.7 miljoonaa L
Detroit. — General Ä^dtoiSryhtiö
tiedoittaa maksaneensa /ennä^^^
maisen summan $17,700^M^''i>alk-koina
ja lisäkorvauksina i l i t ^ ' ' j ö h -
tajille j a päävirkaiUjoiUe'"'y'uöäen
1968 aikana. Viime vuoimä'makset­tu
summa edustaa 18 prosentin ko­rotusta
vuoteen 1967 y^ffratturia.
Kaikkein korkeimmin paikattu
virkailija oli G M : n johtöKiiho^ p u ­heenjohtaja
James M. Roche, joka
sai $794,934. Tähäm summaan l u ­keutuu
$225,000 vuosipa'I(kka $427,-
500 käteishyvitys- j a $142^434 Osak­keina
saatumaiksu. \
Tiedoittaessaan osalkkeenomista-jille
touflcokuun 23 päivänä pidettä­västä
vuotuisesta kokouksesta
sanoi, että yhtiön "johtoportaalle''
maksettiin vuoden 1967 aikana
$14,906,481. ]
Ford Motor-yhtiö tiedoitti viikko
sittenj että se maksoi 52:lle j<rfito-kunnan
vuikailijalle $10,009,612
palkkoina j a lisäkorvauksina.
öljyä virtaa Erie järveen
Detroit. — MiGhiganin psaval-t
l o n Water Resources Comni|is-sion
aiWRC) tiedoitti tällä v i i ­kolla,
että Erie-järveen on . v i r ­taamassa
valtava määrä öljyä j a
että öljy yritetään saada kon­t
r o l l i n alaiseksi. ' '
MWRC:n virkailija William
Turney sanoi, että öljy kaadettiin
"vahingossa" Detroit jokeen
C h r y s l e r i n autotehtaan jäteöljy-altaasta
T'rentonista. •
. A l u s t a v a t arvioinnit osoittavat,
että jokeen päästettiin' 10,000
gallonaa öljyä. Tällainen öljymää­rä
voi kehittää useita neliöniiai-le
j a käsittävän öljylälskän E r i e -
järvellä, sanoi mr. Tumey.
PÄIVÄN PAKINA
KEVÄT 1969 ILMESTYY
Vaikka kevään t u l o " k l i r e h t ll
hitaasti" (ainakin täällä Ontarion
pohjolassa), hiin vapuksi-ilmesty­vän
"Kevät 1969" -julkaisun val-_
mistolutyöt edistyvät loppujen lo­puksi
odotettua nopeammin. :
Tosijisiassa voidaan tiedoittaa,
että julkalsaim postitus aloitetaan
viimeistään niihin aikoihin (huh­tik.
23 p.) jolloin nämä rivit näke­vät
ijäivänvalon. tehden pailstollla.
Lubnnolllsesti olisi ollut pareni-jpi,
että julkaisu olisi saatu suunnl-teilmien
mukaisesti viikkoa, kahta
aiikalseniniin markkinoille, mutta
vallitseva työvolmapuu te on sel-laljjian
"herra'', otta »e el palvele
kuivia. Tällä köitaa On kultenklri
toivoa,, että tul(jvlen julkaisujen
valmistamisen yhleydeasä el ote s i ­tä
huutavan kovaa tiyövoimapuu-t^
tta, mikä on viimeaMoodjna ollut
voitettava.
Jokatapauksessa "Kevät 1969" el
ole. aivan niin tiukasti sidottuna
johonkin määrättyyn ajankohtaan,
kuin cslmei^kliksl joulun ja muiden
merkkipäivien välittömässä yhtey­dessä
ilmestyvät julkaisut.
Toisaalta on syytä Ilolla todeta,
että tämänkin Yhdysvaltain ja
Canadam suomalaisten yhteisesti
valmistaman juUkaisun hyväksi on
saiatu runsaasti hyvin arvokasta
avustusta rajan molemmilta puo^
; \ l l n . V ;
Julkaisun toimituksen puolesta
on asiain johdosta esitetty kaunis
fclMos kaikille avustajille.
Tässä runsaasti kuvitetussa 48-
sivulsessa julkahnssal on kaikkiaan
kolmekymmentä n)ielenklintoliSta
kirjoitusta, kertomuista; novelliä^
ka-tsausita, runoa ja artikkelia^
Julkaisuun on yritetty hankkia
mahdolMmman mielenkiintoinen
j a monipuolinen slsäHtö nimen­omaan
siksi, että siltä löytyisi j o ­takin
erikoista perheen kaikille
jäsenille.
Kevyempien hausikojen jut­tujen
— lukijoille on julkaisussa
"Asariaksen" keitomus .siitä miten
hän vihreässä nuoruudessaan oli
varsinkin vanhemmalle väelle hy­vin
tuinnetun"Mossen" koekaniini­na;
Kalastaijien "luvatun ajan"
kynnyksellä on hauska juttu sun-nuntal-
kalastajan haaveista. Sa­maan
leppoisaan huumorityyliin
kehitetty eräs "perintöjuttu".
Avustajien plrteiden muistel­mien
ja ai-yokikaldein kuvausten 11-
säiksi on useita Ikinuoi-uutta uhku­via
aJankoMalsiia runoja.
Ajankohtaisia artikkeleitakaan
ei ols liloin ylenkatsottu, sillä s i -
sältöluettelon perusteella julkai­sussa
on muutaniia hyvin- mielen­kiintoisia
ortlkkieloita, missä käal-tellään
esim. lähl-idän nykytilan­netta,
"Mustan vaJlan" olemusta,
"Rikkaan j a köyhäft'V kohtalolta
(Canadassa) ja sen "torjuntaoh-jus>
järjcstolmän" merkitystä, '
Erikoisen miolonikiintolncn on
haastattelu-artikkeli, missä Suo­men
työväenHikeen vanha veteraa­ni
käsittelee kysymystä "ortko vie­lä
punaisia ja valkoisia" ~ j a jos
ei ole, niin miksi niin?
Julkaisussa on Canadan kuvaus
sellaisena kuin "vieras silmä" iei^i
esittää j a toinen lyhyempi katsiaus
Työmies-Eteenpäin '-lehden rti^rk-kipäivästä.
;
Lyhyesti samoen Kevät 1969; on
julkaisu, minkä luulisi saavan laap
jan luikijakunnan niin Canadassa
kuin Yhdysvalloissakin. Palho-i
posti - j a m u iden kusi aiujusteli j at-kuvasta
ja suuresta nouS^tö^Kuo-limatta
julkaisun hinta on vain
$1.25 kappale. *
Kuiten aikaisemminkin, julkaisu
lähetetään ensin "pitempien rtat-;
kojeh" päässä a.suville asiamiähll-le
ja -naisille 4 siis Yh%riViiItoi-hin
ja Canadan lännelle ja vasta
sitten lähemmilie paikkakunnille.
Uskomme että Kevät 1069 on j u l -
kalsu minkä kannattaa ostaa j a l u ­kea.
— Känsäkoura,' -