1956-04-24-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
IS i f f : • l i Sivu 2 Tuststa huhflkmm 24 p. — Tuesday, April 24,1956 ^ Ittcd «uJee tfreddjr: TMn^fik Vbondsyi «nd 8ftti0tfi^ 7«p»w MaubiBg Coa^iUflMJi at 100-1(0 mi St W^ Saabnar, Ont, CuMdA AdvertlaUig nu» «poo •ppUcttibB jnnslstioa Sm of eb«rge. mA08HINNAT: GtndttiM: 1 vk. 7jdO< e i k . t.7» TiMtimlioiM»; 1 «k. « 4 » e tk. 430 Böoammi i «k, aso 0 kk, 4.75 Mita nraiil tmncmit Vajipujuhlat jhtenäisyydeji ^ ' Vappua — tyoväenlukkeen kansahiväJistä solidaansuusjublaa — merkeissä niin Ä - to lun liyvaks!, ^ " Tänä vappuna «n kysymys työfätekevijn kaqsallisesta ja kan- • juBlissa j a Tnielenosoituksbäa mitä eri puolilla maailmaa pidetään. Sivumennea sssocn voidaan myo* todeta, lainkaan välittäsnättä siitä ktt'nka suuria tai pieniä vapptitila'suuksia Canadan kaupungeissa ja 'kylissä järjestetään, että tätä vappua vietetään entistä suuremmin olkeudenmukari^udibta ja sen lopullisesta voitosta, v^^^^^^^^^^^^ £ ^ sydäntalämmittävää on kuitenkin tänä vappuna se työ- ' vaenliHckeen eheytyminen mikä on tapahtumassa aivan silmiemme edessä. Juuri silloin kun nämä HvH menevät latojain taitavien sormien läiii, tarkemmin sanoen maanantaina, huhtikuun 23. pnä. koh u t u n Torontosi T L C : n j a C C L : n edustajat yhteiseen kokoukseen, ;;sni^ä{»ätetään lopullisesti ammattiyhdistysliikkeen rivien yhdistämisestä ja yhtenäisen "Canadian .Labor Congressm'' perusta-- miscsta^ lukeutuen tähan^ yhdistetyn ammattiybdistysU-kkeemme >: saantojen hyväksyminen^^^'to jiitehnien vrtoittaminen lähitulevaa toimintaa varten. Tämä h i s t O' ,^ mlttnen tapaus kruunaa ni:den työn ja toiveet, jotka ovat näiden 3 pMcien vuosien a^^^ r^eheyttämisen hyväksi.'Sekavaa entistä suuremmat mahdollisuudet sille etta v^Iä tämän yhdistetyn antmattiyhdisty.liikke^n vlkopuolelle jäävXt atnmatU kaiis;a, ja että koko järjestyneen työväenliikkeen voimat voidaan n'kohdistaa keskinäisen kinastelun asemesta vielä järjestymättömien työ iäl^tsn-järjestämiseksi. V >A Töiltä miljoonaa jäsentä kä$Ittä\än Canadan ammattiyhdistys- 'liikkeen ^ rivien eheyttäminen seuraa Yhdysvalloii^a tapahtiinutta A^t:n«ja C l O r n yhdistämistä, mikä veti siellä "saman katon alle" noin 15,000,000 järjestynyttä työläistä. ^"^Jsiemme tuhatjärvien maas-^a Suomessa on myös työväenliikkeen ^enäisyysasia edistynyt barp^a-askelin.,Kun taantumuävpimat luu- :-torat v o i v a n s a : ; k ^ entisestäänkin liian p?entj\ lei-löysiisi Suomen työläiset binkäan publueeslhi kuulumattomat — -vihdoin toisensa, ja voitti- _J'e$iDierkiilisenyhtenäiäyyteji^ avulla yleislakon. Krittäin tärkätä huomioitia, että tämä työläbjoukkojen suuri yhtenäisyys on jat- Hgput vielä yleislakon päätyttyäkin j a vaikuttanut slminnähtävästi iljglempiett vtyö>*^enpuoIue{deni! sosialidcm Mn^^pitplue^n (Väli^^ten suhteiden parantumiseen. 'W Sanuo^liisia es:iherk'kejä'voitai$iin luetella mönestä'iniiuita rnHäs^ 'pl||n)utta lajoitetun tilan^^^^^^^V^^ iet(akooriikuitenkiniie, että työväenliikkeen eheytymispyrkimykset It saaneet uutta voimaa myös kansainvälisellä areenalla. Taistelu |M|JmattiyhdbtysHikkeen Hv'en eheyttmisek i kansainvälisessä 'mittailtavassa >,on, noussut entistä korkeammalle tasolle ja tämä kehitys- DtaUuntUU myps työväenliikkeen popltisen toiminnan piirsäii, «Cftnadan kansalaisina"ja asukkain:! meidän huoniiommc kiintyy B i i k l t t pääasiassa'oman maamme työväenliikkeen rivien eheyfcymi- |een ja sen (merkitykseen. Uman muuta on selvää, että työväeniiikkri^n yhtenäistymisen V sekä työläisten ja farmarien eiitistä läheisemmän yht^istorminnan avulla voidaan entistä nopeammin parantaa suurten Kansanjoukkojen ' työläisten, 'farmaren ja kesklluokkalaisten taloustilanneetta ja kulttuurcllista astmaa. Työläisten ja farmarien laajan S^htci^isyyden avulla voitäbisn-korjata sosiaalista huoltoannme: ko- ^ rottaa vanhuudeneläkettä ja ätiysavustusta, sekä pakottaa liitto- ja inaakuntahalUtuksct käytännöllisiin toinienpiteisiln kansalliset) terveysvakuutuksen laajentatmiseksi, nrlkä asia on niin luVattoman kauan ellut poliittisena potkupallona. Työtätekevien yhtenäisyyden puolesta kannattaa ja tulee,taistpUa niin vappumielenofoituksissa^ kuin joka- |>äiväisessä järjestötoimionassammckin. • • • • * 'Kysymys yhtenäisyydestä ja yhteistoiminnasta koskee hyviij lä-jieisesti myös Canadan suomalaisia työläiiiä ja farmareita^f Kumoa-fnaton tosiasia onkin, että täkäläisten ^ m «lää voiihakas yhtenäisyyshalu^ m'kä on saanut myönteisen ilmauksen aina tilaisuuden auettua. Palautettakoon mieliimme esimerkiksi) toisen tnaailmansodan jälkeen hetkellisesti saavutettu yhtenäisyys "Suomi- Avun'! puitteissa ja sen yaltavanjoukkolnnostukscn,mikä nousi tä- ^män yhteistoiminnan perusteella. * Halu ja k y k y yhteistoimintaan täkäläisten maanmiestemme keskuudessa näkyy puna'sena lankana jokapäiväi<>cssu elämässämme. Ottakaamme esimerkiksi sellaiset ammattiyhdistykset, kuten metsämiesten unio;, kaivosmiesten unio; kirvesmiesten 'anio ja kalastajien «inio, missä on suhteellisesti paljon Canadan suomalaisia. Poikkeuksetta voidaan näissä tapauksissa: todeta, 'että poliittisista ja muista mahdollisifta erimieHsyyksistään ^buoHmatta nämä työlä:set toimivat ^mattiyhdtst>'ksessaän olka olassa ja hyvässä yhteisymmärryksessä,/ kuten toimivat työmaallaankin. Sama halu ja kyky yhteistoimin-laan näkjy myös farmarien järjestöissä, moni sa osuusliikkeissä jne. > Me voimme siis-todcta sen ilahduttavan tosiasian, että Canadan suomalaiiäeteK'ät ole takapajuisia tässäkään asiassa. Täkäläiset jniebemme ovat antaneet dman panokiensa Canadan työtätekevien ^htenäis>yden bv-väksi ia se on kunniaksi heille kaikille poliittisista .ja muista mielipide-eroavaisuuksista huolimatta. i Totta lientenkin on, että täkäläisien maanmiestemme keskuu- Jlessa on vissejä rjhniäklihkoiHjoitakinV jotka käyttävät kaikkia to- :|IelHsia ja tekzdstuja kjisymyksiä lietsoakseen eripuraisuutta ja toraa ^iTanadan suomalaisten keskuuteen. Mutta sitä mukaa, kun yhtenäi-syy- sajatus voittaa alaa joukkojen keskuuude^sa^ tulee ryhmäkiihkoili- ' ^ i l l e ; myös > vaikeammaksi 'Junula ja Tahula"' aitojen rakentaminen. ' ^ ' T o i s a a l t a on paikallaan ja tarpeellistakin todeta, että myös meis-yhtenäisyyden kannalla ole\-issa ihmisessä, järjestöissä ja lehdissä /]^n arvostelun sijaa;..JL^ usein olenime valmiina tarttumaan k:el- :.^isitn:seikkoib*n, jotka eivät ai^ta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. . J t i i a b r u s e i n . takerrumme to erottaviin pikkuseikkoihin ja •J^onohdanMne" meitä karkkia yhteen li^^ lUsriöiOlemme valmiit käyttämään pure^^aa ja pestävää kieltä poliitti- : CJUJDJuar uauLD nrägtMM Vittalea YbdysvaJtaln Casani dan JäUeMIlääJV S . D. StoartUIc « l >| nto VaQeonirei%saa|tHäa)Aa»äpu}iee3r I iu ;;ohd93ta Cii%;iy Xterald-ieätl klr^ (joitu tjcm Vt. piiviDä ialSukmam tcimitosjdrjcitulccessaan: Mr. Stuart «anoo, että Canadan, U - 'xadeHJsen- luHiXteua toU^ tapahtua "normazUiena taioudelisen käiityk» ten prosesslsah .•. . e| tnr^^tsena pa.- koUiiestä kaavasta., joka pemj^uu l^likehitettyyn lansaTjäiiaUioir. ' Jos olisi saOmn,tämän maan kebtt-tyä 'nojTnaaiijen taloiidi^liBen^ kelil-tykasn' ' A u t t a , nUn silloin el yludn-kettaisestl oli?l oilirt ^Canadaa.pernassakaan!; JA puhiBflsStatnme rfv^koU ikeita kaavastaV CPB;n rakentaminen tapahtui pakollisen kaavan mukaisesti Ja se vaikutti eti^mmän kuin mikään muu tcTxlJä tämän ^ maan eheyttämiseksi. Meidän uskomme on. että^ voi byvlnktn olia aika toisen 'pa^ kolisen kaavan' toteuttamiseksi, n i mittäin läpi Canadan'kulkevan, kaasuputkilinjan . rakentamiseksi, cana-dalaisten rakentamana/omistamana Ja käyttämänä . . . kansallisten etujen mukaisesti. Ja 'normaalinen taloudellinen kehittyminen^ Juuri tälä hetkellä viitoittaa vain yhden tifen Vi.'kchtitaloBdeUlSi ta yhdistämtstä Yhdysvaltojen kanssa, Jota.väistämättämästi seuraisi po- Uittmen yhdistäminen."' yhdysyakain lähettilään ^sof>iiii|ton sekaantuminen^ iarj. John Sfewait T Ä T ksatfaen näytti» lia» «aan» ! jääomanCanadasnsiJolttamises Job-f Iäte:tilä3; Stäart kutsui jdosta, i Dretirn Hamiitoniäsa pitämää puhetta i Virastaan eroavan-Yhdysvaltain Jä- i 'ToryjcAtaJa George r>rew pitaa mr, \ • mieleaaiiutuiselllseksi vetoomnk- ] *^tt:iäto :Doug'as Stu «eksi muistuttaen paremmin van-jcuuJumaton Jäähyväi^nihe^ V .olin epä- »erissä tk;n 16. päivänä oU ilmeises-1 odceutettnna kum anteeksiantamat-tikin vilineiäto,yritys.niiden:;VlralU-| toin^ Cö'dwell sUta tahoilta, tehtylen yritysten Joa- «anoisitärhämmästyttäv^isi j a erlt-1. pe.teiy n uhJsauksin mr. Stuart va-1 i roitti. että;taloutemJine-i" hanaji}»ista konumuustista irv£cuvaa kuin tosiseikkojen V jarjellitä esittämistä." kossa, io!den tarkoituksena on vaimentaa tässä maassa ilmenevää huo-lestuneisuut^^ Yhdysvaltaa Seaxiol^ tanum Canadan teoBlsuuden Ja-luon-nasresunden kontrollin Johdosta. ifx. Stuart piti Vancouverissa Canadian Clubille pitkän puheen. Jossa hän luonsehtl väitteet Yhdysvaltain määräämisvallasta •^anhanaikalsdKsi kommtinistlsekai : irvikuvaksi^:>^n Albertiilaisilla il vapplikokouksia , Edmonton. — Edmontonin työ-läbten vappnkokous pkletään IOOF:n baalilU 95 St. Ja. 3 Ave. knlmattksess» snnnnntalna 29. :p. < alkaen klo 2 Utelevalla, Puhujina «slIhtyväiCCF:n iniMiknntar^^: Järjestön presldenttf William Ir-' vine Ja I<PP:n Btaaki]Ate']äi'Jes-fön Johtoja Ben 8wankey sekä multe timnettnj» henkilöltä. . Cafanrn nqqNikbkbtui pidetään tonkokaon I. pnä Ja ptdtajlen Jon-iV kossa tulee olemaan XFP:n •• maar.. kunta'ärjestäjä tVUllam Tuomi. CroWs Nest Passin Ui^flllkai- . vostyöläiset' JohUyat niiptan >äni|f'^^ vuonna PemliMMa.''' JAUäl^iväri: mydntäminen ^^ty:jr heidän työ-ehtosoplmnk «fci^; ^h«Jt|i^ ovat TralUn Mlne-MiU ^unton Johta-j Ja'le<r Ninudek^ Klmbetfeyairat^ . lil8lJapL'rlä ednitava CCF:n Jäsen ^ lainliuitljakonnaasa; ' liUnlaatlJa- ; kannan Jiisea Tom . Vphlll, vPer-nien' poraiesterl Ja inuWA:n edustoja 18. piiristä. by5«käsi George Drevrta vastaan Siä-^ nen Bsmiltonlssa äskettäin pitämänsä puheen Johdosta, Jossa puheessa tämä toiyjohtaja sanoi aivan: saixoa kuin kommunistit ovat puhuneet Jo kuuden vuoden ajan: että canadalai-set: ovat muuttumassa yluljravtalalai-: sen teollisuuden vedenkantajiksi "Ja puiden hakkaaJtksL / -Mr. Stttart piti puheensa sen Jälkeen ktm Canadan hallituksen ^toimesta todettiin ktiinka^Yhdysyaltaln pääoma oli anastanut avainaiemat Canadan talotidessa. '''' V Ja > se^ o'i-o&3' samanlaisesta'tapahtumasarjasta. Johon lukeutuvat: : Hyökkäys canadalaista kansallistuntoa vastaan (jota sanottiin kansalliskiihkoksi) Robert Greenin toimesta. Joka henkikö on.suuren yhdysvaltalaisen vakuutu^'htiö;i Prudenr tlal Lifen, canadalaisen osan Jcdita- Ja. Hän piti puheenpa Winnlpeg,ln kauppakamarille, Erään. Wasihing^ korkeimman portaan diplomaatin Ja John Fo^er Dullesin oikean käden miehen^cLir vingston T. Merchantin i mmittämJiien Stuartin tilalle Yhdysvatain läbirt-tilääfcsi Canadaan, Mr. Merchantv 8:< 1 koulutuksensa Wall StreetUlä Ja-bn ollut yksi Washlngtonln keskeisimpiä asiantuntijoitia Euroopassa Ja Kaukoidässä. '• •! ' % f^it < United Brotherhood- of ^Cacpenfers and' Jolrier-union presidentlnv^.^AXan- ; r ice iHutehesoninhuhtikuun '16^3^ ittiä Torontossa iHtämä puhe> Jes^a M n väitti^-ettäCBliada tarvitsee enemoiän yhdysvaltalaista; pääomaa Ja ihmisiä ja että meidän tuUsilopetta Väittely yhdysvallalalsten hdrjoittamasta':k<|n.> trdlista.* Mf.^ Hutcibesyn..'Oupalitall hyväntahtoisesti' lähettämään ;meme enemnoän työvoimaa -^..Jos.' me kottö-tammeltyöpalkkoja. ja arvosteli niitä ihmistä;: Jotka ovfct huolissaan jatkilr vdsti lisääntyvän yhdysvaltalaisen täin sojiKlmattomaksi'', XiPP.'''^oka on Jo vuosien ajan va-roittenutvcanadalalEls yhdysvaltalaisen 'Pääoman'tänne tunkeutumisen :vaaraB;3;-olI«vieläkin arvosteevampL I P P : n kansallinen Järje&täjä Leslie U^nrris^sanoi,- että Stuartin puhe kuulosti "matkalle lähtevän vääpelin mää:fiyksatä". Siinä kuvastui yhdysvaltalaisen pääoman p e ^ Canadassa kasvavan demokraattisen kansallistunnon Joh-dosti :^?Olen varm3,':ettäcanada*aiset hylkäävät tämän törkeän sekaantumisen kansainvälisiin .lasioihinune'', sanoi hän^lEI sovi yhdysvaltaOaisille tulla tänne ja sanoa: meille mitä nieidän tulisi'Ja mi» meidän ei tulisi aja-tefla^'^. mltävcanadalaiset ajattelevat Ja tekevät maamme asioiden Johdosta; on' oltava- Canadan kansan i t sensä; päätettävissä. Me haluamme olla isäntdä omassa: tx o^mme ei^ä yhdysvaltalaisten. pankkiirien palvelusväkeä.* ' : ivMrivMorrls sanoi, että' L P P ei vastusta yhdysvaltalaisen pääoman Canadaan; tuomista. Kysymys oli siitä, miten niitä varoja käytetään. "Jos he tulevat tänne kehittääkseen rauta-kaivoksia, metsäteollisuutta tai öljy-kaivantoja suorittakoon :he niiden raaka-aineiden .jalostamisen taalla, kehittäen siten ^. canadalaista teollisuutta Ja .järjestäen; työinaita'4cana-da'aisi: ie työläisille sen sijaan, että raaka-aineet kuljetettaisiin Yhdysvalr töihin Ja tuotaisiin sieltä meille takai, sln valmisteina/Tämän-me esitimme Gordonin 'komissiolle ja- on.huomioimisen arvosta; että lukuisista muissa esityksissä tehtiin .Jokseenkin' samanlaisia ehdotuksia." -vMainltsematta. puhujaa^ nimeltään tuttamisen" ei • tulisi tapahtua * r a - 3o:ttavin toimenpitein. J&' lucnnollfst^n ja yhteisten^ sekä ystävällisten taloudellisten Canadan Ja Yhdysvaltain vä' Ii:en. kanssai^ymi^tcn kustannukset^ la." Siis. sen muia^sesti sellaisten käsitysten kehittämlnen,'«ttä yhdysvaL> talaista pääomaa ei haluta voisi h i dastuttaa kehitystä. Johtaa pääoman P3is s:'rtämlseen. joka .vuorostaan Johtaisi canada'aisten elmtason laskemiseen. Johti tyrmästä varasjoukkuetta . New York.,-!— Atlantin rannikon keskivaltioisisa on paljastettu 17 m i ^ hen varasjoukue; Jota .^on Johdettu vankilasta käsin Ja Joka on varasta-^ nut autoja miljoonien dollareiden ar-, vosta. Joukkueen- johtajana on:.itoimlnut 62 vuoden ikäinen Gabriel Vigorito,' Jota nimitetään '^utovarkaltten k u - ninkaaksir.. jaT; joka - parhaillaan on suorittamassa aikaisemmista autovar-^ ka uksistaan saamaansa viiden vuoden vankeusrangaistusta Leavenworthlssa Kansasissa. Vi^orito on; käyttämällä kolmea poUcäansa- välikäsinä vankilasta käsin Johtanut Joukkueen toimintaa Ja järjestänyt joukoittain autovarkauksia. L Autot on maalattui uudelleen,; niiden sarjanumerot muutettu Ja lo-^ puksi ne on varustettu uusilla rekisr '' terölnUtodistuksilla. keslifäJAdUilfe TlkkaeibB i tatoinbttoksen Jobteja prot. O. Vallen' Viikon lojmlls caocttetta- Jen mitta osien mnkiian oli lanta ;päDEoIIa TS sai. .Näin paljon fanfs; el d e oDoi nMmina mnlna taMsa. ' edea i iimtjiitiftiTfiffipps ira aikana-' kaan dkä yleensä kolme tnkjui- . moneen rao^sen. - ' -> -TSbän «sU BiySiafslmplte ke^.: tä!n».19t( Ja l^meefcittiiB^I^ lähtenedui 29:. pnä . hnhtUnmta,. Joten 4 nyt ollaaä Tie& nitsfäkfti .hnontattsrasti ^essi;i. dIQ.^}csiat;: 'viime. 'TnonnahohtOanm;^ 19 pnä oli; mlttaospaikaPa vxdn 25 su... Innt»;giLoJnfmaäiä <m nyf nUa:-: sandv että se vastaa ima mmi .fenä.-eU -9« .koImaU»::Osaa^ nonuaaU^nta sademäärästä. - i -Ainoa fobdatns.on s^ että ron-. taa el:ole:paljon.. Jofen sulamlnäi' voi tapahtoa nopeastL B A L T S I TODISTEITA SCiestä i>yytettf!3 o^keod^. « hän o!i suonuntaiseCa kalastusri ;^u333n ottsnudt iahdeksantoista ka ?U jBilltofn^ määrän^ ~ Syyi In en tai syytön?, kysyi t mail^ , isyymnen. - T - Kymmenen dollaria sakkoa. Mies maksoi sakon mielihyvin pyysi sitten toomaiflta: ;— Saisinko Joitakin koneella kirj tettuja kopioita tuomlostanii Halu :<Un ne todistetkä' kattpimgissa olev: ystäviUenL ^ ' • • • * BAHABUES. YHSUBSI ; Kaksi: r^aaksirikkoutunutta. jca» i n i ^ Ja., osakekeinottelija; olivat nlstuneeti&äsemään kiinni laivaj katkecmeeseen mastoon. .Meriinl^ sanoi: ' Jos. joku l^iva pian'lS7dä:;meitä, niin n^kuolenu nälkään". , Jbhonrosäkekeihottelija tiesi: "l puhu pötyä. Minullar on paljon i liaa." , ' - ' , ' T y h m ä ä blla vaistdäiiiatta N L :n rauhänliitteeseeh — Noin vuonna 2200 e.k. kiviin hakatut kuviot" kuvaavat: afghanilaisen | metsästyskoiran jokseenkin laisena kuin se: on; nykyään: saman- Marssikaa rinta riiiiiän Kaikkien ^ d e n tsröläiaiUe! Jo yli 70 vuotta ovat työläiset toukokuun 1. päivänä tuoneet Julki: i n nostuksella Ja aktiivisena toiminnallaan kiintymyksensä: tjiöläistenkan-sainväUsen soUdarisuuden aatetta kohtaan. Tänä päivänä he kaikkialla maailmassa korostavat haluaan: liit-tjä yhteen ja taistella sellaisten yhteisten päämäärien puolesta. Jotka tekevät heistä veljiä keskenään paremman tufevaisuuden,: vapauden ja rauhan puolesta. Toukokuun X. päivä'lä 19S6 tulee täydellisesti olemaan tämä merkitys.' Yhtenäisyyden ajatus elää voimakkaampana, kuin koskaan aikaisemmin työläisten tietoisuudessa ja: kansainvälisessä ammatillisessa liikkeessä. Käytännössä yhtenäisyys on edistyr nyt huomattavastL E r i : mielipiteitä edustavien työläisten sultteet toisiin-' sa orat parantuneet,-Työläis- Ja ammatillisten valtutiskuntien vaihto k ^ hittyy. Tärkeitä aloitteita on tehty yhteisesti, suuria taiste uja dn käyty rinta ritinan. : Kapitalistisessa maailmassa työläiset yhdistyvät Oieitä köyhdyttävää riistoa vastaan. He Joutuvat: tekemään liian pitkiä työpäiviä usein epäinhir miliisissä olosuhteissa: Heidän reaaU-palkkansa. alenee : : samanaikaisesti kuin monopoliyhtymien '.voitot: nousevat huimaavim summiin.' Siksi taistelu palkanparannusten: puolesta: on mahtava, Jatkuva i-ja -ylehien. Siksi toiminta työajan lyhentämisen Ja'eri-tyisesU 40 timnln työviikon puolesta lujittuu Ja laajenee. Neuvostoliitossa,: Kiinan kansantasavallassa ja kansandemokratian maissa yhtyneet tQrölälset kehittävät ja lujittavat sosialistista Järjestelmää, joka merkitsee kansojen hyvinvointia ja Joka antaa, kaikkien maiden työläisille selvän.todistuksen etevääi-myydestaän kapitalistiseen järjestelmään verraten. fT^öläiset ovat kaikkialla tyydytyksellä- ottaneet vastaan tiedon 7-tuntisen työpäivän käytän-töönotosta Neuvostoliitossa. Sorretuissa maissa tyiiläiset: murskaavat stirtomaaheminden kahleita. Heidän merlcityksensä kansat isessa vapauSUikkessa tulee yhä tärkeämmäksi. Miljoonat^, työläiset. kalkissa maissa ovat tietoisia siitä, että vihattu Ja raaka siirtomaariisto estää sosialistista edistystä Ja vaarantaa rau-.; haU.^ He osoittavat tehokasta solidäa--: risuutta siirtomaissa taistelevia- veK Jiään kohtaan. Kaikkialla : maailmassa tjo-aiset liittyvät yhteen toteuttaakseen kan--- saihvälisen jännityksen laukeamisen ja rauhan aatteen: voiton. Aseistuksen: supistaminen. Joukkotuhoaseiden kiel-' >tämlnen> on useita kertoja -koonnut työläisiä ja . ammatillisia Järjestöjä-yhteiseen • toimintaan.. T^-ö äisten / Ja heidän: ammatillisten Järjestöjensä taistelu rauhan puolesta liittyy irroit': tamattomasti heidän toimintaansa Jo?-' kapäiväisten- vaatimustensa puolesta^ Rauha on. sosiaalisen :ed.styksen välttämätön edeUytys. Maailman Ammatviyhdistysten LUt-. to esittää veljellisen tervehdyksensä niille miljoonile työläisille, jotka jrmpäri maailmaa yhtyvät Ja yhtei- .sesti taistelevat vaathnustensa puole». ta., Toukokuim 1. päivän yhteydessä se Jälleen julistaa antavansa heille varauksettoman tukensa. Se korostasv etta yhtenäi^'s. joka on: ollut luonteenomainen. työläisten toiminnalle, on avannut heille voittojen tien. Rauhan voimat ovat par; koittaneet ky*män -sodan :lietsojat käyttämään hilUtympää kieltä; siirtomaaherrat ovat kärsineet tappioita; toiminta päivänpolttavien vaatimusten puolesta on usein Johtanut huomattaviin saavutuksiin. .Maailman Ammattiyhdistysten LUt-tc osoittaa, että työläiset voivat saä^ : vuttaa vielä suurempia,-- ratkaisevia voittoja, Jos känsallnen Ja kansainvälinen: ammatillinen yhtenäisyys edistyy vielä enemmän. Se toteaa;^et-tä yhtenäisyyden -palauttaminen: on ni&'hdollinen:ainoastaan kaikkienatä-hän päämäärään P3^vien tj-ölaisten Ja: ammatillisten järjestöjen myötä-vaikutuksela. Työläiset kaikissa maissa! Kokoontukaa valmistamaan v. 1936 vapunpäivän viettoa! Pitäkää yhteisiä kokouksia! Järjestäkää yhteisiä mielenö»!- tuksia! Marssikaa :rlnta rixman! Kohottakaa ammatillisen yhtenäisyyden ja työläisten kansainvälisen solidaarisuuden lippu korkealle! : i MAAILMAN AMMATTI-YHDISTYSTEN LIITTO • I Trades and Labor Congressin ja Ganad^^ of Laborin yhdistäessä jili miljoonaisen jäsenistönsä voi-manuuteen Canadian Labor GongressimOavautuu parem- {>i mahdollisuus kolmen ja puolen miljoonaisen canada-aisen järjestymättömien työläisten joukon järjestämiseen alojensa Unioihin, .... V . Lontoo. ^ : Hnomlofs^ierättävä: :;- artikkeli Jolkaiiäiirt NenvoatolUtoa' JohUJini^ k|ynnia Johdoirta rU». : pnmatfomassa olfajatolrhdeM»:^;.- Daily :EzpreB8lsaS,>jQfcä UtostakV Melkein koko:^.iiivnn^snn-; ralsessa;ärtikkdlssa lehti kirjoit-taa,- f että -olisi, iyiutdä olla ,:vas-: taamatta Moskovan rauhan, aloit-:x teeseen. Lehtt syyttää sek&.konsernUi-' vistai: että: iyöväen puoluette .-sUtä' - ;että j^ne^elyät liuem» aikamme v hallitsevaa^:' tosiasiaa,;-: nimittäin^:! sitä, MtaNeovostoliitto im l a l ^^ not uhkaamasta, sodalla; Ja:'pytkU:; sen sijaan' ranWn**.' v Hallltnksen T| tehtävä; on ;^vä; sen tnlee osöitr:; taa olevansa välmläl^ nenvottelol-.''.; hin:-'Nenvostolllton: kanssa.;.teh-: däkseen sen. mitä emme tehneeit vuonna 1939; estää sodan. . Työväetf puö'ueen. lehti: ;ÖailyrHe-j rald- kehoittaa .puolestaan'Neuvostoliir ton Johtajia. selvittämään .lähemmin Komlnformiii' hajoittamisjjäätöstään. Toinen vasemimstoIehti.vDaily .'Mirror,- kehoittaav venäläisiä .vieraita vakavasti puuttumaan.^maailnian - pulmiin,: Jotta-. lson-Brltannian;'i Neuvostoliitohi Jar^^YTidysvaltaln; lapset voivat^^eUlä- 1/ yhtä vanhoiksi ^ i i i h hftitse. ^ e: Kaikki': lehdet lausuvat :toivovan{ että Neuvosto'iiton vja Ispi^Britanni! väliset neuvottelut^ Johtaisivat Jä&ri tylffisn.-llevehemiseen. maailmasi valssinkin Keski-i(Clssä.'-' , CHVBCHILL MUKANA PÄlVALLISnXX 'Lontoo. — Sh: "VVlnston Chtnxh sai huhtik. 19. pnä törstai-Utana t laisuuden ibtepttaa toivomuksen, JOi ka häncniin usein.lausui.päämlnister kautensa'loppUaitBOinä-, nimittäin t: vata uudet v&iä^iset johtajat.' S Anthony <>&den.vrkutsui:^ päivällisere,''Jotika<;hän torstaina tai jcsi virkaasxuikDs$aan DcmningStre msjisalkka Btilgan'n- Ja pääsihtee Khruslh(dievin kunniaksL ^ SUimEN^PUUN PIENI VESA* >:Lon^oo.^^.-r-: Kansakoulunopettaja N: t!OIas.-Tolstoi;v:suuren: kirjailijan, suki lainen, pidätettiin keskiviiUtona mU lenosoitukslsta-^neuvostojohtajia, Bu: ganinia; ja.Krushcbevia vastaan;-, Hän Ja hänen seurassaan ollut nuo skotlannitar sjd^ivät hai&kumast noja n^uvJostojbhtajU'e näidenV tullee sa ulos -Victoria-asemalta. CANADAN iUGOMlAMISET ARVOSTELLEET PORMESTARIN SUHTAUTUMISTA TAANTUMUSVOIMIIN Torottto,i— Federation of :Yogos"av Canadlans (Canadan tigoslavialaisten liitto)": on: läjiettänj^t Toronton pormestarille /li^äthan PhilllpsUie seuraavan kirjeen:^ "Arvbis«f''herra: • ' Olimiaqe syvästi Järkyttyneitä kiessamme viime maanantaisesta Toronton Daily Star-lehdestä, että oUt-to läsnä: niinsanotun Itsenäisen-Kroa-tiaxi valtion 11. -yuosijulilassa,: joka pldettiin'^MacedonIan.-haalil'a. viime sunnuntaihiEi.' Mahdqllteesti ette ole tietoinen sU-tä, mutta; Itsenätaen; Krotian valtio perustettiin ; Hitlerin : Ja 'Mussolinin: toimesta Jugoslavian miehittämiSen Ja paloittelemisen Jälkeen huhtikuussa V; 194i. Se oli saksalainen sateliit-tivaltlo erään, surullisen kuuluisan ooislingralsen ja: sotarikollisen, Ante Favelichin: Johtamana, Joka henkilö. Julisti; iodanlliittolaisia vastaan j oli vastuussa/Xiseiden satojen serbiä laisten; kroatilaisten Ja Juutalaiste murhasta. , - Emme epälTe 'etteik& tilalsuutee osallistuneiden Joukossa- ollut lukuisi jotka ovat todella uskorisia Canadall je ''synnyhunaalleen BIroatialle, mutt tämä oii~ poliittinen kokous, jonk tarkoituksena pii lkannah»aE^vI^ Ohia yrityksissään pääsfä jälleen vai taan 'Kroatiassa. Me olemme slt mieltä; että kaupunkimme i ponnesta rin :ei ^ :tuli5i; kannattaa läsnäoloraai tai muuten' sellaista ulkomaaiaist poUittista liikettä, siliä se aikaansa canadalaisten jakaantmnlsta ja vaij vahingoittaa- suhteitamme siihe< masihan jota vastaan seonkohdistet tu. Kunnioittaen teidän. Canadan': Jugoslavialaisten:: Lllttf . J:stlmac\ -^:,Ses^'er^^ nähden^ vaikka juuri eri- ^Slnielrsyyksien sattuessa . tarvittaisiin malti!l:suutta ja harkitsevai-. si|iflittä:f^ sen puolesta toimitaan^eri järjestöissä ja ryhmissä. Erikoiäen tärkeätä pij jiuitenkin se, että tietoisesti yhtenäisyyttä kannattavat voinut j a i lastokset tehostavat toimintaansa j a vapauttavat itsensä kaikenlaisestat mm J Yhtenabyysajatuksen kehittyessä ja saadessa entista^suurempien - lahkolaisintoilusta, mikä jarruttaa yhtenäisyyden kehitystä. ' joukkojen "kahnatuata on syytä korostaa, että tohx>ttu yhtenäisyys - Tässä mielessä esittää leht«nroe Tapaus vz^utervehdyksen^ p säävuotaan sitä pikem^ ja: kHnittomammin, mitä päättävänimin. ' täkaläisflle maanmiehillemme ja Canadan muille työtäteke\'Uie PÄIVÄN PAKINA aina asti Eräs torontolainen Vapauden -ystävä lähetti allekirjpittaneelle viikon lopuUa pari lehtUeikkelettä Ja kirjoitti seuraavasti: "Hyvä toveri Känsäkoura: . . Isojen poikien suuria päivälehtiä selaillessani sattui silmääni mxikana seuraava. Vatikaanista lähetetty Reuterin uutistieto. missä kerrotaan Vatikaanin radion leimanneen Niko'ai Bulganinlnja Nikita Khrush-chevin: Britannian: matkan;'sopimattomaksi ja ei-halutuksi'," Ja tätä kantaa' on saman 'Uutistiedon mukaan perusteltu seuraavasti: , " 'KrlsUtyllä maailmana on kaikki syyt pelkoon, että tätä vie-ralhimatkaa käytetään Neavosto-lUton Ja oikomaiden kommanis-mln byräksi . . .* rKuten-huomaat, Vatikaani pelkää 'kristityn maailman* puolesta kom-mtmlsmin,^; tahtoo-kaiketi sanoa.- syn^ niDisyyden levenemistä. "Mutta minkälaista 'kristillisyyttä^ edcptaa • sellainen • piaTnäntftpamma. haara mitä on nyt paljastettu täkäläisen ingtewood:: Constructton, yhtiöli kohdalta korkean - raaxiin , edessä? SieäBS'e6lhrtyneelrtodistaJat;ovat;:ku-^: ten mukana: seuraavatta leikkeleestäni^ kin näkyy; antaneet selkäpiitä: kaimi-via kuvauksia: siitä miten: mainittu yhtiö on kuulema ylläpitänyt portto-aloita jos :va|kka minkä: sorttisia . ' ; . Tälläistäkö,,on se, luistilllsyys, minkä saastuttaniistk.' yat^äni. pelkää?** :>:: Ollen maallikko. Jota. ei paljon kiinnosta puheet '•kristilllsyyd'estä7,. allekirjoittanut: Jättää^ torontolalsen ystävämme: kysymyksen itse: kunkin luki-^ Jan vastattavaksi siten kuin heidän omatuntonsa sanoo. . - ; Mutta ^.torontolaiselle .ystävällemme me. voisimme suositella erästä; toista lehtUeikkelettä, AP:n kirJeenTOihta- Jan Loi '^Mitchisonin ShaUghalsta; huhtikuun; 17: pnä lähettämää; uutiskirjettä, missä sanotaan mm. seuraavaa: : "Kauko-Idän entinen iloisin-Ja kon- -porttolat''ollvkt varoissaan.^ - ''Mutta' 'nyt, kauptmgln'^ viimeinen länsimämen; anniskelupaikka; on y a l - miiha sulkemaan ovensa ^ . . :^ Kun;he (anniskelupailEan : omistajat r—. K.) poistuvat, Iratkeaa taas yksi side enf: tiseen iloiseen Shanghaihin.^ ' "Yöelämää - etsivät ulkomaiset kirjeenvaihtajat lähetetään 'työläisten }inilttuurik'ui>eille'. Mhaä menhi y h teen niistä, eräänä Utana . . . Sifö, entistä''PV uhkapelipa!kkaa>^'^^^; ruusutarha. - ''Pihamaalla pelasi : kaksi-'; tehdas- \ Joukkuetta koripaltoa.- 'Yläkerrassa harjoiteltiin JpukkolauluaSainanj^^ räs- Ja rautäteoiUsuuden . Iteunniaksi . . . Näil'ä klutieilla oh kommunistien täydellinen tukL ^ ' Shanghai paneutuu:nyt levolle kello 9- iUalla. ; i "Kuusivuotinen ; Immnr^ni^fsMTrnlMnhy on: hävittänyt -kaupungin'yöelämän. Sfn harmaal^ rikoksilla päällystetyt kadut ovat kylmän Ja kdtaisenhar-maita . . . . . . "Kiinalateet Ja ulkomaalaiset t e k i vät' ennenvanhaan rahaa: Shanghaissa. Varallisuudet menivät täällä u l komaalaisiin herkkuihin — shampan- Jaa ja hai-eväsopan kera ^ ^. Pbka-pelipaika^ kilparadat, yöklubit Ja 1^ .: fVanban Shangbain : varjot — sen- annlskehipaikat,; tyttötalot, yöUobit — on kalkki ' ^notettir.'. ' - Tämänkin kirjeen Johdosta allekir-joittanut^ pldät^ ilmaisemasta omaa mielipuoltaan; Jotta Itiidja voi siitäkin, antaa; it&e'ieen .omatuntonsa mokai-: sen arvion... , . ix}puksi;menemnie.HeIsinkiin, Poh-jdian fyalkoiseen. kaupunkiin'*. Vaiiha ysfövämme^^J^ noa vaikka vain - Sirkaksi -—oikeastaan > S|rkka ei ole, vanba^^ vaikka olemmekin - tmrrteneet toisemme noin. kolniisenkymment^; vnott&vr-- <m .yksi niitä kansalatidammft. J<aca; "päät»** jolapsoia^tUUayhdessä van^ sa kungra ranndaän, nmtta pitää sUtä huolimatta, V k l ^ e s d i t ^ ^ "vanbao maan" peiiieystävlensä: kanssa. Niin;' Sirkka-rouva kävi kaupungis sa hakemassa; apua:"vietävän; ham; niaskolptukseen^^vja pistäyj^isamaili "halooto'' sanomassa.: /Siliiiä keskus te^un yhteydessä hän mainita Heisin-gistä-:: Juial. saamastaan perhetuttavansa, nohi6(Vvuotiäan lesklrouvai kirjeestä Ja kyi^rt., "iialuatko kuulU Suomen uutisia äidiltä; Joka on yksinään kasvattanut poikansa .Ja tyttönsä . . .?" . _ ' ' > No niin, tämän ^öläisäidin kSFJees sä sanottiin mm.v seuraavaa: ' / .;; *Ttääiä menee vaan entiffen . tapaan. .Taikka onbMi. täälg, ol- :tnt rsmriaUnfapahtmnia. "ISäl- ;-läbätt-:berrat mrinastvat: panna,; tygglset maValalrsi MotU fcim työläiaei olbat ybtä nirttil, sOK : l e ^ OU kysynyksesn niin sosl^ lidenKAfaatellla. bidn fconanmis-tefCsldtt, nttn nrffio tnU Cfi^sls-tUMsa — K.) ^röBisille. Kalketf lisäksi työ&liet löysirät tpiaensa. Kva tänä i^aSaaOtäSsfj* ngri «ain VT^rial, SOK mikä oUdkaaa ketnpaa kota « , ct«ä työfiUset liaislÄsivat ybdenä^ vorvaidU -nstaazL Efltäa ^^roBidlB, «de andt» viholfiBia kidn bcrra^ labs-adetaet; OBtif cdia hanSka» jos nyt vitfft w«faiiitifc yfatrfnen vap-pukttlknrfctn . . ^ ' ^ Adiädi^ittannt jaioTestaan suosittelee tätä paUgn. kokeneen t^räläisätdia yksttsriddijea? osaa . tgkgtffstfn maanmifsteminr. baxkittavaksi, ..Ja pfmmtttovakgi^ ts^e^BX^ yapp^JobUen ybteydessä. ^ KänäUEOtna.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 24, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-04-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560424 |
Description
Title | 1956-04-24-02 |
OCR text |
IS
i f f :
• l i
Sivu 2 Tuststa huhflkmm 24 p. — Tuesday, April 24,1956 ^
Ittcd «uJee tfreddjr: TMn^fik
Vbondsyi «nd 8ftti0tfi^ 7«p»w
MaubiBg Coa^iUflMJi at 100-1(0
mi St W^ Saabnar, Ont, CuMdA
AdvertlaUig nu» «poo •ppUcttibB
jnnslstioa Sm of eb«rge.
mA08HINNAT:
GtndttiM: 1 vk. 7jdO< e i k . t.7»
TiMtimlioiM»; 1 «k. « 4 » e tk. 430
Böoammi i «k, aso 0 kk, 4.75
Mita nraiil tmncmit
Vajipujuhlat jhtenäisyydeji
^ ' Vappua — tyoväenlukkeen kansahiväJistä solidaansuusjublaa —
merkeissä niin
Ä - to
lun liyvaks!,
^ " Tänä vappuna «n kysymys työfätekevijn kaqsallisesta ja kan- •
juBlissa j a Tnielenosoituksbäa mitä eri puolilla maailmaa pidetään.
Sivumennea sssocn voidaan myo* todeta, lainkaan välittäsnättä siitä
ktt'nka suuria tai pieniä vapptitila'suuksia Canadan kaupungeissa ja
'kylissä järjestetään, että tätä vappua vietetään entistä suuremmin
olkeudenmukari^udibta ja sen lopullisesta voitosta,
v^^^^^^^^^^^^ £ ^ sydäntalämmittävää on kuitenkin tänä vappuna se työ-
' vaenliHckeen eheytyminen mikä on tapahtumassa aivan silmiemme
edessä. Juuri silloin kun nämä HvH menevät latojain taitavien sormien
läiii, tarkemmin sanoen maanantaina, huhtikuun 23. pnä. koh
u t u n Torontosi T L C : n j a C C L : n edustajat yhteiseen kokoukseen,
;;sni^ä{»ätetään lopullisesti ammattiyhdistysliikkeen rivien
yhdistämisestä ja yhtenäisen "Canadian .Labor Congressm'' perusta--
miscsta^ lukeutuen tähan^ yhdistetyn ammattiybdistysU-kkeemme
>: saantojen hyväksyminen^^^'to
jiitehnien vrtoittaminen lähitulevaa toimintaa varten. Tämä h i s t O'
,^ mlttnen tapaus kruunaa ni:den työn ja toiveet, jotka ovat näiden
3 pMcien vuosien a^^^
r^eheyttämisen hyväksi.'Sekavaa entistä suuremmat mahdollisuudet sille
etta v^Iä tämän yhdistetyn antmattiyhdisty.liikke^n vlkopuolelle
jäävXt atnmatU
kaiis;a, ja että koko järjestyneen työväenliikkeen voimat voidaan
n'kohdistaa keskinäisen kinastelun asemesta vielä järjestymättömien työ
iäl^tsn-järjestämiseksi.
V >A Töiltä miljoonaa jäsentä kä$Ittä\än Canadan ammattiyhdistys-
'liikkeen ^ rivien eheyttäminen seuraa Yhdysvalloii^a tapahtiinutta
A^t:n«ja C l O r n yhdistämistä, mikä veti siellä "saman katon alle"
noin 15,000,000 järjestynyttä työläistä.
^"^Jsiemme tuhatjärvien maas-^a Suomessa on myös työväenliikkeen
^enäisyysasia edistynyt barp^a-askelin.,Kun taantumuävpimat luu-
:-torat v o i v a n s a : ; k ^ entisestäänkin liian p?entj\ lei-löysiisi
Suomen työläiset
binkäan publueeslhi kuulumattomat — -vihdoin toisensa, ja voitti-
_J'e$iDierkiilisenyhtenäiäyyteji^ avulla yleislakon. Krittäin tärkätä
huomioitia, että tämä työläbjoukkojen suuri yhtenäisyys on jat-
Hgput vielä yleislakon päätyttyäkin j a vaikuttanut slminnähtävästi
iljglempiett vtyö>*^enpuoIue{deni! sosialidcm
Mn^^pitplue^n (Väli^^ten suhteiden parantumiseen.
'W Sanuo^liisia es:iherk'kejä'voitai$iin luetella mönestä'iniiuita rnHäs^
'pl||n)utta lajoitetun tilan^^^^^^^V^^
iet(akooriikuitenkiniie, että työväenliikkeen eheytymispyrkimykset
It saaneet uutta voimaa myös kansainvälisellä areenalla. Taistelu
|M|JmattiyhdbtysHikkeen Hv'en eheyttmisek i kansainvälisessä 'mittailtavassa
>,on, noussut entistä korkeammalle tasolle ja tämä kehitys-
DtaUuntUU myps työväenliikkeen popltisen toiminnan piirsäii,
«Cftnadan kansalaisina"ja asukkain:! meidän huoniiommc kiintyy
B i i k l t t pääasiassa'oman maamme työväenliikkeen rivien eheyfcymi-
|een ja sen (merkitykseen. Uman muuta on selvää, että työväeniiikkri^n
yhtenäistymisen V sekä työläisten ja farmarien eiitistä läheisemmän
yht^istorminnan avulla voidaan entistä nopeammin parantaa suurten
Kansanjoukkojen ' työläisten, 'farmaren ja kesklluokkalaisten taloustilanneetta
ja kulttuurcllista astmaa. Työläisten ja farmarien laajan
S^htci^isyyden avulla voitäbisn-korjata sosiaalista huoltoannme: ko-
^ rottaa vanhuudeneläkettä ja ätiysavustusta, sekä pakottaa liitto- ja
inaakuntahalUtuksct käytännöllisiin toinienpiteisiln kansalliset) terveysvakuutuksen
laajentatmiseksi, nrlkä asia on niin luVattoman kauan
ellut poliittisena potkupallona. Työtätekevien yhtenäisyyden puolesta
kannattaa ja tulee,taistpUa niin vappumielenofoituksissa^ kuin joka-
|>äiväisessä järjestötoimionassammckin.
• • • •
* 'Kysymys yhtenäisyydestä ja yhteistoiminnasta koskee hyviij lä-jieisesti
myös Canadan suomalaisia työläiiiä ja farmareita^f Kumoa-fnaton
tosiasia onkin, että täkäläisten ^ m
«lää voiihakas yhtenäisyyshalu^ m'kä on saanut myönteisen ilmauksen
aina tilaisuuden auettua. Palautettakoon mieliimme esimerkiksi) toisen
tnaailmansodan jälkeen hetkellisesti saavutettu yhtenäisyys "Suomi-
Avun'! puitteissa ja sen yaltavanjoukkolnnostukscn,mikä nousi tä-
^män yhteistoiminnan perusteella.
* Halu ja k y k y yhteistoimintaan täkäläisten maanmiestemme keskuudessa
näkyy puna'sena lankana jokapäiväi<>cssu elämässämme.
Ottakaamme esimerkiksi sellaiset ammattiyhdistykset, kuten metsämiesten
unio;, kaivosmiesten unio; kirvesmiesten 'anio ja kalastajien
«inio, missä on suhteellisesti paljon Canadan suomalaisia. Poikkeuksetta
voidaan näissä tapauksissa: todeta, 'että poliittisista ja muista
mahdollisifta erimieHsyyksistään ^buoHmatta nämä työlä:set toimivat
^mattiyhdtst>'ksessaän olka olassa ja hyvässä yhteisymmärryksessä,/
kuten toimivat työmaallaankin. Sama halu ja kyky yhteistoimin-laan
näkjy myös farmarien järjestöissä, moni sa osuusliikkeissä jne.
> Me voimme siis-todcta sen ilahduttavan tosiasian, että Canadan
suomalaiiäeteK'ät ole takapajuisia tässäkään asiassa. Täkäläiset
jniebemme ovat antaneet dman panokiensa Canadan työtätekevien
^htenäis>yden bv-väksi ia se on kunniaksi heille kaikille poliittisista
.ja muista mielipide-eroavaisuuksista huolimatta.
i Totta lientenkin on, että täkäläisien maanmiestemme keskuu-
Jlessa on vissejä rjhniäklihkoiHjoitakinV jotka käyttävät kaikkia to-
:|IelHsia ja tekzdstuja kjisymyksiä lietsoakseen eripuraisuutta ja toraa
^iTanadan suomalaisten keskuuteen. Mutta sitä mukaa, kun yhtenäi-syy-
sajatus voittaa alaa joukkojen keskuuude^sa^ tulee ryhmäkiihkoili-
' ^ i l l e ; myös > vaikeammaksi 'Junula ja Tahula"' aitojen rakentaminen.
' ^ ' T o i s a a l t a on paikallaan ja tarpeellistakin todeta, että myös meis-yhtenäisyyden
kannalla ole\-issa ihmisessä, järjestöissä ja lehdissä
/]^n arvostelun sijaa;..JL^ usein olenime valmiina tarttumaan k:el-
:.^isitn:seikkoib*n, jotka eivät ai^ta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
. J t i i a b r u s e i n . takerrumme to erottaviin pikkuseikkoihin ja
•J^onohdanMne" meitä karkkia yhteen li^^
lUsriöiOlemme valmiit käyttämään pure^^aa ja pestävää kieltä poliitti- :
CJUJDJuar uauLD nrägtMM
Vittalea YbdysvaJtaln Casani
dan JäUeMIlääJV S . D. StoartUIc « l >|
nto VaQeonirei%saa|tHäa)Aa»äpu}iee3r
I iu ;;ohd93ta Cii%;iy Xterald-ieätl klr^
(joitu tjcm Vt. piiviDä ialSukmam
tcimitosjdrjcitulccessaan:
Mr. Stuart «anoo, että Canadan, U -
'xadeHJsen- luHiXteua toU^ tapahtua
"normazUiena taioudelisen käiityk»
ten prosesslsah .•. . e| tnr^^tsena pa.-
koUiiestä kaavasta., joka pemj^uu
l^likehitettyyn lansaTjäiiaUioir. '
Jos olisi saOmn,tämän maan kebtt-tyä
'nojTnaaiijen taloiidi^liBen^ kelil-tykasn'
' A u t t a , nUn silloin el yludn-kettaisestl
oli?l oilirt ^Canadaa.pernassakaan!;
JA puhiBflsStatnme rfv^koU
ikeita kaavastaV CPB;n rakentaminen
tapahtui pakollisen kaavan mukaisesti
Ja se vaikutti eti^mmän kuin
mikään muu tcTxlJä tämän ^ maan
eheyttämiseksi. Meidän uskomme on.
että^ voi byvlnktn olia aika toisen 'pa^
kolisen kaavan' toteuttamiseksi, n i mittäin
läpi Canadan'kulkevan, kaasuputkilinjan
. rakentamiseksi, cana-dalaisten
rakentamana/omistamana
Ja käyttämänä . . . kansallisten etujen
mukaisesti.
Ja 'normaalinen taloudellinen kehittyminen^
Juuri tälä hetkellä viitoittaa
vain yhden tifen Vi.'kchtitaloBdeUlSi
ta yhdistämtstä Yhdysvaltojen kanssa,
Jota.väistämättämästi seuraisi po-
Uittmen yhdistäminen."'
yhdysyakain lähettilään
^sof>iiii|ton sekaantuminen^
iarj. John Sfewait
T Ä T
ksatfaen näytti» lia» «aan»
! jääomanCanadasnsiJolttamises Job-f Iäte:tilä3; Stäart kutsui
jdosta, i Dretirn Hamiitoniäsa pitämää puhetta i
Virastaan eroavan-Yhdysvaltain Jä- i 'ToryjcAtaJa George r>rew pitaa mr, \ • mieleaaiiutuiselllseksi vetoomnk- ]
*^tt:iäto :Doug'as Stu «eksi muistuttaen paremmin van-jcuuJumaton
Jäähyväi^nihe^ V .olin epä-
»erissä tk;n 16. päivänä oU ilmeises-1 odceutettnna kum anteeksiantamat-tikin
vilineiäto,yritys.niiden:;VlralU-| toin^ Cö'dwell
sUta tahoilta, tehtylen yritysten Joa- «anoisitärhämmästyttäv^isi j a erlt-1. pe.teiy n uhJsauksin mr. Stuart va-1
i roitti. että;taloutemJine-i"
hanaji}»ista konumuustista irv£cuvaa
kuin tosiseikkojen V jarjellitä esittämistä."
kossa, io!den tarkoituksena on vaimentaa
tässä maassa ilmenevää huo-lestuneisuut^^
Yhdysvaltaa Seaxiol^
tanum Canadan teoBlsuuden Ja-luon-nasresunden
kontrollin Johdosta.
ifx. Stuart piti Vancouverissa Canadian
Clubille pitkän puheen. Jossa
hän luonsehtl väitteet Yhdysvaltain
määräämisvallasta •^anhanaikalsdKsi
kommtinistlsekai : irvikuvaksi^:>^n
Albertiilaisilla
il
vapplikokouksia
, Edmonton. — Edmontonin työ-läbten
vappnkokous pkletään
IOOF:n baalilU 95 St. Ja. 3 Ave.
knlmattksess» snnnnntalna 29. :p. <
alkaen klo 2 Utelevalla, Puhujina
«slIhtyväiCCF:n iniMiknntar^^:
Järjestön presldenttf William Ir-'
vine Ja I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-04-24-02