Vapaus, April 24, 1956

              abi
aan Hyvinvointibudlclista
nnaavau): "^^
» Kauko
niehtyjen
pUätettlih
k KihnlBs^
i n HelsiD-mnyttem.'
iDlden po-ikseOakr-illaan
tat-mdastelii-läbetti-
^yyttäjaie,
pun TtaSi^
tamlnen.'
(U Saaien
3 asiääsa.'
läästeHiiii
I M n bol-arpajaisbudjettiih
Engftinnfea ägfceo jDlfcinnitcfn
« a t e t o a » bBdjettiesitykaesä k a -
vasten ^ e e n telrästf « e vakava
talondcilinen k r i i s i . Jonka parissa
tän»» n a a o n paintakf llnt krito l o»
dan . ^ e i s m ajan, XnaanoUlsestL
siuuaodan aitirnttamat .menetjrk-wt
kaaaairat EgUnntn luuutetta-vaksi
valtavan rasitteen. Matta
tämän lisäksi Enslanti on viriieelr
liseUä pditiUcallaan U»nnyt väl-kealHdansa
J a telinyt talcaöelU^ •
aen,4ripomisen väikralTM. Toinen -
, onneton tasite Ensrlannille on fcoi^
tonct: : yiettömistä . varnstelnme-jjoätta
Ja toinen vahJneoUisesta: Ja
1/ viriieellisestä kanppapolltiikasta.-
.i);r;
. U S !
Notäi'y
EN'"
Toronto
EJA
ME
$325
n per-kos-nuorla
fäänsä
»idosta
impää
i i n Ja
$325
omi- =
Poh-
. $2.75
L K A S -
eensa.
imoaa
ikkuu-.
heena
.n, yl-mintä
aiseen
bänea
l^imeksimainittn koskee'' nimen- :
omaan dlskriminatooristasntataa-.
tmnista Nenvostoliiton Ja kan- -
sandenutoatioiden kansäa käytä­vään
kauppaan. Täljä hetkellä; ei :
ole tietoa mistä Englannissa par- ;
haillaan vierailevat Neavostolll-ton?;^.
johtohenldlöt keskustelevat V
englantilaisten isäntiensä kanssa. ^
Tiliä hämärän peito3sa. ovat myös
i neinttttelnjen t u l o k s e t . M A;
nähtävästi neuvotteluille pantaa
oman leimansa—vaUcka virallinen .
osoitelappa pnuttnisikjn — myös
Enff'annln taloudellinen tilanne. -
J L A B O V B - P U O L U E Y B I T T I J A
I E P A O N N I S T U I
I > Englanti yritti labour-puolueen joh-
Uolla: sodan jälkeen epätoivon vlm-:
toalla-palauttaa itselleen ainakin osan
[so<^'aiheuttamista menetyksistä ka-rpitalistisilla
. . maailmanmarkkinoilla.
pTopeimmaksi, helpoimmaksi - ja ter
jhokkaimmaksi tieksf valittiin pun-
|nan saattaminen yhtä- "arvokkaaksi'*
aiuin dollari tekemällä pimta vaihto-acelpoiseksL
Tämä oli kuitenkin hel^
toonuqin; sanottu kuin • tehty. Vuoden
p947 yritykset päättyivät täydelllseeh
aäonnistumiseen, sUä Englannin
Eulta- Ja dollarivaranto tyhjeni no-
I peasti. Toäsen kriisin koki punta
I 1943, kun YndysvaUolssaJsättui talou­dellinen
takaisku. ISmän seuzHokse-c
a punnan arvoa suhteessa, dollariin
oli huononnettava 30 prosenttia, m i ­kä
aiheutti edelleen suuren devalvoin-tiaaOon
koko kapltall^tisessai niaaiT-mas^.
Suomikin 5ai tästä osansa. -
Elclmannen kerran punta joutui
siihenastisia . kaikkein vaikeimmalle
koetukselle :Vuonna 4951;.Muodolliset;
na aiheuttajana oli Korean sota. Eng-:
lunnin maailman markkinoille tarjoa­mat
'vahnilt «vientituotteet kokivat
menekkipulaa ja niiden hinnat.pysyi-vät
palkoilaanitai laskivat. Samanai­kaisesti
Englannin muualta ostamien
raaka-aineiden tarjonta kiristyi Ja
hinnat nousivat hulmaa^irasti. • Tästä
seurasi jälleen valuuttavarannon s u - ;
-pistuminen niin suuressa npdttäkaa-vasEa,
että .* ijohja" oli jo vastassa.
Koko sodanjäkeisen ajan työväen­puolue
oli ollut hallitusohjaksissa;
Näissä oloissa : konservatiivien ; oli
tiiveilta ja koko Englannin kansalta. =
Rahaministeri Butlerin budjettima-1
nööreri.osaiUautui karkeaksi vaali-!
huijaukseksi. Jo viime lokakuussa ra- j
haministoln o'i pakko esittää alahuo-1
-neelle Englflnnin oloissa harvinainen
lisäbudjetti, mikä merkitsi väilUtsten
verojraii-..voimakasta .nousua.'l»iike-vaihtoveroa
korotettiin' 20 prosentilla
j a ae ulotettiin koskemaan useita jsel-laisia
Jokapäiväisiä tärkeitä kulutus­tavaroita,
jotka.. aikaisemmin., olivat
olleet sanotusta ;verosta vapaat. Disr.
konttakorkoa '.korotettiin.;. Ja ^luoton-antoaasimtotuotantoon
rajqltAtiin
jneButleiln oli loputarpakko erota..
Mutta : hänen seuraajanpa .Harold-
MacMilanin aikana tilanne fon.^vain
pahentimut. Hän kehoitti äsken an­tamassaan
ohjelmajulistuksessa Eng­lannin
kanssut säästämään Ja' supista­maan
kulutusta,' ts.'kiristämään "suo-livyötä".
Lainakorko nostettiin .1 pro­sentilla
eli 5 ^ prosenttiiiä, mitä Eng­lannin
oloissa pidetään poikkeuksel­lisen
korkeana. Velkakaupassa. mikä
vähittäiskaupassa näyttelee suurta
osaa, -määrä&iin.käteismaksuksi 50
prosenttia aikaisemman 30 prosentin
helppo saada vaalivoitto isknlauseira: J asemasta.. Hintataso on Jatkuvasti ja
'säännöstely kumottaira*',. 'Jvapaalle voimakkaasti noussut.
yritteliäisyydelle avattava ovet'' jneT
Konservatiiveilla olikin. hallitukseen
päästyään aluksi menestystä. iMitä^
joka toisvuotista'; kriisiä-. ei ilmennyt
1953. Päinvastoin Englaimin va*uu&-'
tavaranto kohosi.poh ja tasostaan kakr
sinkertaiseksi eli y l i 3 miijardin dolla­rin.
Vuonna • 1953 -ja vuoden 1954 A l ­kupuolella
puhuttiin jo' aivan vaka­vasti
punnan muuttamisesta 'täysin
^ihtokelpoiseksi valuutaksi -ja Eng-lanifin
nousemisesta jälleen kapita­listisen
maailman johrtavaksiv-JJank-kiiriksi.
Vielä n i in myöhään kuin vU-me
vuoden huhtikuussa konservatiivi;,
nen rahaministeri isufer kuvaili uut­t
a budjettiansa Eiiglannbi'kansalle J a
alahuoneelle "hyvän ajan" ibudjetti-na.
Tämä tapahtui vaalien - kyimyk-sellä
j a konservatUvIt sää-rättiva
leep Vaahvoiton iriime^ukokuussa. :
Mutta pian hyyt]^ hymy konserva-'
.$2.00
mes-^^
Ijansa
m l i i -
rrottu.
aikki-
$1.60
raan-
Hele-ttunn^
u^ma'
$2.00
mu-
Bival-dieun
ävyy-
>ista-
$2.00
$2J)0
$2M
ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA . - '
K I R J A K A U P A S t A M M t
D A P H N E D U M A V B I E B :
Itcbekan"' t e k l ^ n n u s l : menestysromaani
MARY ANNE 535 sivua
Hinta sid. $3.80
. "Mary Anne" on monivaihetoen kertomus kauniista Ja häikäilemät­tömästä
naisesta, Joka Yrjö m :n ajan Englannissa pääsee huomat­tavaan
asemaan Yorkin herttuan-rakastajattarena Ja Joutuu pää-,
henkilöksi erääseen maan historian sensaatiomaisimmista oikeus­jutuista.
P E A B L S. B U C K :
ITÄTUUU LÄNSITUULI
219 sivua — Hinta ^d,'fZJSIt..
Pearl S. Buck lienee amerikkalaisista Nobel-kIrJailljolsta Suomessa
parhaiten tunnettu. Hänen tuotatmostaah on suomennettu useita,
romaaneja j a nyt julkaistaan suomeksi myös hänen esikoisteoksensa
"ItättiuU —• LänsituuU"; Joka Ihnestyi alkt±leleim 1^
: romaanilla Budk aloitti K i i n a n olojen kuvaamisen. ; • i . >
Buckin ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisfi-perheen
tytär, joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle-kiinalaiselle
lääkärille.* Toisen juon&udoksen muodostaa se sovitta-.
maton ristiriita. Jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veli. Joka har­joittaa
opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa .
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
n o s l v u s , .s
Hinta sid.42^
MARTTA HÄÄTÄNEN:
ILTARUSKO
Martta Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen kirkon-'
kylä Ja sen arkisen aherruksen keskipiste^ sahalaitos, jonka valheilla-,
myös teoksen tapahtumat pysyttelevät. Ester/romaanin päähenkilö/
on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on
sen J^rustaja, j a Ester Itse. leskeksi, jäätyään. Joutuu palaamaan
sinne saman työpöydän ääreen, jozkka hän kolmetoista vuotta a i k a i ­semmin
oli nuorena morsiamena jättänyt
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
Box 69 Sudbury. Onlttrio
• Kaiken huippuna • on.. McMl'lanin
viime tlistcdna Julkisuuteen päästämä
budjettiesitys varainhoitovuodeksi
: 195S-57. SiUe on ehditty antaa usei­ta
lempinim"äkin,. kuten : * arpajals-budjetti".
"Monte , Carlo-budjetli",
"ota tai jätä-budjetti" jne. Tavallises­ta
kadun miehestä aina' taloudelliseen
asiantunti j a an asti vallitsee epätietoi­suus
siitä. pitäislkö»budjettiesifyksel-le
hymyillä vai itkeä. Siinä luvataan
näennäisiä helpotuksia kansalle, k u ­ten
esimerkiksi :apsillslen korotuksia,
mutta samalla on tulossa kulutusta­varain
hintojen korotuksia sekä vero--
jen kiristystä. Niin houkuttelevilta
k u i n arpajaisobligaätlöt'näyttävätkin
keinona budjettlvajauksen täyttämi­seen
ja jopa budjetin .saattamiseksi;
ylijäämäiseksi, niin kukaan^- ei usko
:.ällaisen keinotekoisen pelin tuovan
mitään kestävää j a pysyvää ratkai­sua.
FALKKARINTAM A LEVOTTOMANA
Tämän Johdosta; opposition edustajat
: ovat suoraan sanoneet, että kehityk­sen
Jatkuessa tällaisena he eivät voi'
estää palkkarintaman liilalta. T i l a n ­ne
on sitäkin vakavampi kuinammat-!
tlliltot määrittelevät kantansa palk-kapolitikkaan
lähiviikkoina. Tilanne
muistuttaa suuresti Suomen • hinta-japalkkarintamaa
ennen yleislakkoa.
PUNTAA UHKAA, DEVALVOINTI
• Huolimatta Englannin hallituksen
ponnisteluista viennin lisäämiseksi.
porvaneii ITiistalio, tiiihtikuiui 24 p. — raaO^, AprO. fi. taM-;-Ä>^'^'
»iiii
piioluettomuus
Suur-Britannian sir Anthony Eden vaikeassa asemassa.
O l i Nikitihskajän kylä
Viisitoista vuotta sitten oli olemas­sa
Nikitinskajan kylä. Se sijaitsi
tienhaarassa toistakymmentä kilomet­riä
Syvärin eteläpuolella;'! SUuren
suuri se el ollut, käsittäen vain - pa-rjsenkjrmmentä.
kirkon Ja hautuu­maan
.ytnpärille ryhmHtynjrttä taloa,
isamanlalsia kyliä, Jotka- kokivat < sa­man
•• kohtalon, oli varmasti paljonkin
m-KarJalassa Ja siitä. etelään' ole­valla
alueella. -
E n tiedä tiilten vanha tuo - kylä
mahtoi oVa. Mutta syksyllä *i941.
kun etenevät suomalaiset Joukot saa­puivat
alueelle Ja loivat; rintamansa
useitarkllomjsi^^^^^^
myös j tämän kylän kohtalonhetki
täyJ^;J;F:!>En^
joukkoja isenviaiolhin, mutta
alettiin niitä purkaa korsutarpeiksl;
Kun sitten Äänisen-pakkaset saapul-maan
maksutase on jatfiuvasti huo- ^^^^^^ jalojen vanhat hirret ky-
OUayain tasalneh kenttää' palkalla.
Jossa' kylä oli ennen elänyt omaa elä­määnsä.
"Vubden 1944 lopulla alko^ varmaan­kin:
ientisiä Nikitinskajan asukkaita
nontimut. K u l t a - ja dollarivaranto on
vähentynyt vuoden kuluessa 600 m l l -
Jocnalla dollarilla, ^ ollen 'ähellä ou-,
.lettomuutta . ennustavaa rajaa 2,000
miljoonaa dollaria; - K u l u v a n vuoden
tammikuussakin tuonnin enemmyys
Kasvoi vielä 74 miljoonalla punalla
j a mitään ratkaisevia helpotuksia ei
ole näkyvissä.. Tuonnin rajoitukset
taas pahentaisivat yhä Eng-annin t a ­loudellista
asemaa. Niinpä englanti­laiset
eivät puhukaan enää "jos'.' pim­ta
; devalvoidaan, vaan: Vkoska" ja
'kuinka p a l j o n T ä m ä . muodostaa
myös mitä vakavimman uhkan Suo­men
markan arvolle, koska ulkomaan­kauppamme,
on .vaarallisen suuressa
'määrin sidottu punta-alueen markki,
noihin.
VABUSTELUTAAKKA J A VAHIN­GOLLINEN
K A U P P A P O L I T l t K KA
Jos Englannin taloudelliset perus-vaikeudet
juonta-vatkin alkunsa jo
toisen maailmansodan aiheuttamista
suunnattomista menetyksistä, niin
sodan päättymisen jälkeen Englanti
itse on kahdella ratkaisevalla tavalla
kiristänyt ahdinkotilaansa. Toinen on
Englannin voimille aivan yletön va-rustelutaakka
j a toinen vahingollinen
kauppapolitiikka. Joyuseätf'vuoden
ajan Englanti on tuhrannut'^ kalkista
bud jettimenoistan yli - 30 •prosenttia,
S. s.
UUSI HOME LINJAN Ut»PULAIVA
"HOMERIC" • • '-"Soin
26,000 «onnia
Pikapalvelfi Qndbecista Le Havze'eii, Hanskaan Ja
Sou^tampföniiiL Englanäin
Tämä Home Linjan uusi IX)ISTAVA lippu­laiva
liikennöi nyt säännöllisesti Quebe­cista
Le Havteen, Ranskaan ja Southamp­toniin,
Englantiin- Matka QuebeeiStäi Le
Havreen kestää ainoastaan 6 päivää.^,
Tehkää pafltkatilanksphne osoltteefla:
.VAPAUS TRAVEL AGäCY
P.O.BÖX^ * .SUDBUBXrONT.
Kevätr Ja kesäkauden
' iculkovuorot Quebecista:'
Toukolcnnn 7 p,
Teokblcutm 26 pu
KeskutiB 14 pu
HefnäkMun I pb.
H^näknnn 18 p.
Elokaim 3 p;
syttyä tavaraa myös .polttopuina.
K u i n auringonpaisteessa tuo kylä y&r
hltellen pieneni pienenemistään, kun­nes
lopulta oli vain kirkko JäleUä,,
Mutta' koska se tasaisella xnkaBa^k^^
botti . torninsa korkealle, tarjosi se
Jonkun esikunnan vilsaltten^ päitten
mielestä liian otollisen kiintopisteen
tykkitulen suuntaamiselle. Siksi, k i r k ­kokin
purettiln"sotilaalIl6lsta" syis­tä.
Seuraavana kesänä ei enäävollut
taloja, ei kirkkoja, el hautuumaata.
varuste'ulblnt MkjMlllaninkin bud jet-tiesityksessä
varustelumenojen osuus
on 1,499 mlljonaa puntaa koko bud­jettiesityksen
" loppusumman noustes­sa
4,755 miljoonaan puntaan. Koke­mus
on osoittanut, että. Englanti ei
pysty enää kovinkaan kauaa kanta­maan
nykyisiä : varusteltu-asltuksia.
Mitä pikemmin Englannin vastuun-alaisis-
a virallisissa' piireissä tunnus­tetaan
tämä tosiasia. Jonka, tavallinen
kansalainen arkipäiväisten 'kokemus­ten
valossa oivaltaa, sitä nopeammin
lujitetaan pohjaa varustelujen vähen­tämiselle,
taloudelUseile elpyihlselle
j a rauhan turvaamJseJle.
Yhdysvaltojen .liittolaistensa nou-
: datettavaksl pakoittama dlskrimina-toorinen
kauppapolitiikka. on fvahln-palata
tutuille seuduille. Kentiät :he
jö pitkän matkan pääfttä tavoitteiiyait
kotoiseksi kiintopisteekseenlcirko^
tornia/; MuUa turhaan he myös iftf
hyiUvät nähdäkseen jonkun JälJerietJ-i
tlsestä. kylästään. Niitäki^n ei enää
ollut nähtävissä. Kaikki oli alettava
aivan alusta Ja kenties nyt taas ko­h
o ; ^ samalla paikalla uusi Nikitihs-kaja?!
kylä,^,. '
: Vuosi 1956 toi mukanaan Porkka-lan^
sukkaiUe tilaisuuden palata van-hoille^^
tisefUduUteen^l vuodenr pois-pian-
sao^fUk^^-^Jälkeen. Tapahtuma ^herättl^^
.suurta t>; kiinnostusta paitsi Suomessa
myös laajalti maamme rajojen ulko­puolella.
Kokonainen armeija sano-malehtlmlehiä
ja valokuvaajia oli
saapunut lennättämään t i ^ o t näke­mästään
ja kuulemastaan ; kautta
maailman. Mutta suuri osa heistä
oli tuUuty etsimään .ennenkaikkea.seitt-;
saatlolta^x^jotka' sanimialehtikäytän-'
nön mukaisesti arvioitaisiin kahisevi­na
sete!einä.
Valtavasti suurin osa Porkkaian
vanhoista rakennuksista oli entisillä
paikoilläahi Mutta valokuvauskph-teita
löydettiin rikkinäisistä •fielhäpa-pereistaija
vanhoista .varastosuojlsta.
Tilapäisiä sotilaiden rakennelmia ar-vosteltlih:
muka näytteinä I^euyösto^
liiton arkkitehtuurista. Pahansuopai­suuteen
tahdotuin näin hukuttaa
Neuvostoliiton arvokkaan rauhanteon
suuri hi8]U>rialllnen merkitys.
Nikitinskajan kylä ja Porkkalaovät
kaksi aluetta i Jolta niiden entiset
asukkaat voivat jälleen rauhassa rar
kentaa;; Mikään kuiskuttelu Ja asioi­den
todellista ydintä samentarnäah
pyrkivä vihjalu älköön hämmentäkö
pyrkimystä, joka on yhteinen kalitllie
rauhantahtoisille Ihmisille niin Suo­messa
kuin Neuvostoliitossa Ja kaik-
BclsinU. <» Suomen paliiiUlton
poilden saadtsn BolcarlsaHi rol»
mMai nrlklän»» scU vBpaapal-aboM
että krrlkkalali-rooBatol-secn.
kliioltUSKDLza Ainetta:
' kannattajan xVapaa. Ssiuui «Imi- ^
merkki «aiaUeri viikon raihtcecHt
seoraavaa: , . • ^ ^
PalnilUttomme seuraa antaumuksel­la
NyrkkeilyUiton viitoittamaa tietä
ja Icäy ottamaapa selkäänsä ulkomai^
sissa otteluissa. Bulgariaa ei ole. plf
detty erikoisempana painimaana; ei
ainakaan Suomei\mittaisena, muttii
sUtä huolimatta soflalalset seljätti--
vät PainUlltoh Joukkueen hiin selvästi
ku:n 6—2 vapaapainissa ja 5i—3 kreik^ir
kalals-roomalaisessa painissa. Porvai
reitten puheet, ettei maamme työläis*^
urheilijoita uskalla lähettää kansain­välisiin
' kilpailuihin urheiluntainei-tamme
pilaamaan; ovat osolttautu-;
neet kerta toisensa,jälkeen perusteet^
tomaksl lässytykseksi. TUL:n edus-tusurheilijat
ovat päin vastoin saaneet
paikkailla niitä takaiskuja, Joita pör-variurhellunune:
edustajat - ovat saa­neet
aikaan varsinkin painissa Ja
nyrkkeilyssä. Tuskinpa lienee epäilys­täkään
siitä, etteikö Soilan vapaa-,
painiottelukin olisi päättynyt Suomcl.
le paljon edullisemmin; jos mukana
olisivat olleet myös TUL:n molsklmle-het.
Joita > tällaisiin cdustustehtävUn
on tarjottukin ilman minkäänlaisia
ehtoja. Toinen osapuoli vain cl ota
op'sta vaaria, vaan tahtoo yrittää yk­sin
— vaikkapa sitten jatkuvien seli^
käsaunojen kustannuksella,
Porvarriinen ^urheilujphtomme; pu-.
huu kauniisti urheilullisista pyrki->
myk^istään. mutta. sen teot' klellvätC
aivan toisenlaisesta asenteesta. Elle|
sillä taho'la halutakaan olla tasaver­taisessa
yhteistoiminnassa, työlätsur-heilulUkkcehune
kanssa, niin kaipa
;jEentään,8op:si!odottaa korrektia 5uh-.:
tautumlsta. Sellaista saa kuitenkin
odottaa turhaan/ Porvarit ha'uavat
kerta kaikkiaan nuJertaa;TUL:n kan-:
sainvälisen urheilutoiminnan mah­dollisimman
matalaksi, vaikka se s i ­ten
.luonnollisesti madaltaa koko
maamme urheilua. Kaikkiin roahdol--
llsiin maihin on pc^stltiettu paimakir-.^
Jeitä, jossa Icyseisteh maiden urheilu-'
Järjestöjä; vaaditaan pidättäytymään i
kaikesta ''kanJ^akäymUestä' v TUL :h
{kanssa. (Miksi näin,? Miksi TUL:n.
urheUijoUlc ca-auotafBi^mahdollisuutta
kilpailla ukdmalila?'Siksi, että por-v^
rlgvme„.i}ajya^a^t^^^^
kertakaikkiaan. Se ei suvaitse TUL:n
, olemassaoloa. Siksi se on vaatinut
sellaista vältakuhnanlilttoa,' lossa
5 FÄIVAN viiKONtomr'
Niin. «Utfen päivAn viikonloppu
kangastaa Jo QäkApUrias&nune, 4oka
et heti oivaDa sanojen merkitystä,
pohtikoon mitA merkitsee ihmtätun-nalle
siirtyminen teollisuuden auto-niailsointlin.
Neuvostoliitossa, Yhdys-^^
vafoissa Ja Englannissa on Jo käyty
keskusteltOta ei vain tiedemiesten;
vaan teoUlsuusmlesten, insinöörien Ja
tyiKväen ammatillisten Järjestöjen pii­rissä
nilstft kfiytOnnöUisistä toimen­piteistä,
Jotlca" automatisointi tulee
oiheuttamaah.
Kynmienen.:vuoden kuluttua.'» lau­suu
amerikkalainen insmöOri Dlebold,
Joka' on laatlQUt automattsolntlsuun-nitelman
.Englannin teollisuuspiirejä
varten, voimme siirtyä automatisoin­tiin
suuressa mittakaavassa.; Mutta
...Automatisobitia on pidettävä suu-:
rcmpana mullistuksena kuin sitä mul-^
listusta,: Joka tapahtui kaksisataa
vuotta sitten Ja Joka tunnetaan ni­mellä
: vteolltnen.' vallankumous".' !En-'
shnmäinen askel tapahtuu todennä-köiscsU
konttorityössä; Elektronilas-kukoneet
korvaavat Joklrjanpitäjät Ja
konttoristit. Piakkoin kielenkääntä­jätkin
korvataan koneilla.'
Seuraukset voivat tietenkin osoit­tautua
tuhoisiksi ensin konttoriajalla
sitten koko tuotannossa, Joa syntyy
Joukkotyöttömyyttä. 'Englannin am-mattiyhdistysväkl
on Julistuksessaan
vaatinut erottamisien estämistä. Yh-;
dysvallolssa- neuvottelut ovnt vielä
kesken, . ffcuvostoliltossa i - suunniteU:
ma on Jo selvä Ja hyväksytty — siellä
tullaan sUrtlbnään vapautettu työvoi­ma
uusiUe Ja maalle torpccUisille
aloille, mikä on fiuunnitelmatalouden
puitteissa helppoa.' Samalla tehoste»
taan teknillistä kasvatusta, mikä on
ehdottomasti: tarpeen automnfitttteol-^
lisuudcssa. ,
Jos saatte kahden päivän työviikon
Ja viiden pSiviA #iIko>iiIp|n9i ^'mm.
aiotte viettU «^paa-alkan»?
näin. , ' ' r j, ^ -
T I L A T K A A VAFAOSS
konmitiuia
lahjaiäriiiäuil
len-SaUelan Mnlstamttna Idiito»)
panokafsna. . ^ ^ >'\ -
NahkaielUU
' Jkanatnt ild*' $8M
ALEKSIS KIVEN < —>
Seitsemän Vi^iesföi
Somistanut Aksäi-OaUen-KaUeU
B I D U .
m':
ALEKSIS KIVEN
Vaiiint Teojss^
on sidottu koviin nahfcatangtfn,
Sidoksen selkä on vanuitett« }cor
hokkein. Sjpkä kannena - M t t
selässä on lukuisia vlgtteUeJ&.'m.
syrjä kullatdtmenSsa kotd(M«k
IBlDl»
Tilatkaa osolttedia: ' ^ '
VAPAUS PrBI^HIKa
COMPANY LIMflXD,
Box 69 8a4bttbr»
goittanut ehkä kalkkei eniten Englan­tia.
EnglannUle. Joka tuo 3/4 kalkista
raaka-ainelstoan Ja 2/5 kaikista elin-tarvlkkelstaan
ulkomailta. Neuvosto­liitto
ja kansandemokraattiset * maat
ovat mitä luonnolllslffipla Ja eduSI'^
simpia kauppakumi^aneita. ^ldän
markkinat pystyvät tarjoamaan ra
jattomasti^glannin tarvitsemia raa^
karahieita Ja muita perustarvikkein
ta. Toisaalta Neuvostoliitto Ja lum^
sandemokratiat ovat halukkaita otta-^
maan vastaan milteipä rajattomasti
Englannin teoaiisuuden tuotteita,
Muutama vuosi sittäi NeuvostolUtto
tarjosi Englannille 3-^otista'luup-pasc^
imusta, jonka puitteissa Neuvos­toliiton
ostot olisivat nousseet '40Ö
miljoonaan puntaan^' Ylain Efnglan-nitt
laajalle telakkateollisoudere
kaiQipasopimus olisi turvannut' täy»^
ty^mteyyden useiksi
maila laajat, luönnollisei Ja ta^sOeta"
minpuollseen liyötyyn perustuvat kau­palliset
svihteet Neuvostoliittoon Ja.
kansandemokratioihin selviäisi rEng^
lanU melkoisen nopeasU alituisesta
donarfpulastaatt; < kouristuicsenomai^
sista maksutasäcrilseistään i a piuinan
arvoa uhkaavasta vaarasta;' samalla
tasapainoittolsi - myös "Englannin - "sl-iäinen
takmseianiä,
Täxaän kaiken hintana on .kuiten­kin
vanistdujen väiientäminen,' va­paan
kaupanldiypnin' : omaknuninen
tOta, raxihajaoauäsen rinnakkaiselon
periaatteen omaksuminen mydi Eng­lannin
t&jrtSsaÖn i»litUka&ia; Tämä
kialla muuallakin maailmassa: rehel­linen
työ ystävällisten suhteiden ra­kentamisessa
Ja rauhan turvaamisesi,
sa.
Porkkala on'esimerkki monelle,
— V. L., Tänään-lehdessä
Romania vapaut-taniif
sionistieja
vankilasta
Tel Aviv. Bukarestista tulleiden
tietoja»' mukaan fiomanian hallitus
on vapauttanut atoaichi 200 slotiisti-sen
toiminnan t ^ a vankilaan tuor
mittuja Jienkilöitä. tiedoltettUn tääl­lä
viizni<, viikon lopulla.
Bomanlalaistea siirtolalsjärjestdn
johtaja IdovCc^en sanoi viime per­jantaina,
että seitsemän viimeisestä
Bomanlaasa: vatxkeudessa olevasta .'12
sionisti^ on: lähettänyt Sukar^lsta
tänne olevlUe sukulaisilleen sähkeet,
että heidät on vapautettu. Mr. Co­hen
zaaol, että iiin on caanut kuul­la,
että kalkki ne. Jotka vv, l049-«3
välijsenäalkanaon tuomittu vankeu­teen
sUmia/aaeai mateeseen osaUistUr
misesta.?on;iai^ttu vapaalle Jala'le,
taas olid omkan^JoittamaairlJ^nJj'
agreatiivisten' piirten-' vaikntttsraUaa
Räjähdys'ja. tulipalo
aiheut^ suurta
vahiipkbja' Ajaxissa
Toroinrito. ^ tläjäbdyksestä alkanut
kemiatlistettfafDeitten p^amlnen tu-jbosi
viixnelatmttaiaz kaibi rakennus­ta
eEikaiqnmgiasa Ajaxissa. '
Tulipajk»? afbeaUamat raMagot
arvioidaan ..kohoavan f2S0jm.
TUL lakkaisi olemasta, mutta SVUL
'£en sijaan jatkaisi toimintaansa ehti-
:sen organlsatlQnsa puitteissa Ja vaiti
pelkän ninienvalhdoksen läpikäy­tyään.
•
I On.mxmten merkille pantavaa, että
porvarilliset erlkblslUtot uskaltautu­vat
liitto-ottcluihin vain niin kauan
kuin ne ovat selvästi nlökan pääEIä.
Jalkapalloliussa liittoottelut loppuivat
kuin naulan kantaan kohta sen Jäl­keen,
kun T U L : n Jatkapalllstit alkoi­vat
nousta samalle. tasolle Pa'loUiton
kanssa. Ja sama on tilanne myös Icn-
:topailoilussa. Helsingissä on pelattu
aikaisemmin • pilrikunnallinen liitto-ottelu
> kerran vuodessa, mutta tänä
talvena se jäi pitämättä. Porvarilli­nen
taho kieltäytyi siltä läpinäkyvin
verukkein. Tode'linen syy oU slimi,
; ettei haluttu ottaa selkään TUL: n
Joukkueelta. Tämä on eräs ilmaus s i i ­tä
rehdistä urhelhihengestä ja ter­veestä
kilvoittelusta^ Jota porvarlur^
heilumme kehuu edustavansa. Aänion
Jaakobin ääni. mutta kädet ovat her­r
a ties kenenkä.
Palokuntalaiset taistelivat epätoi­voisesti
tulipalon lleviämlstä vastaan
Yhden ajan oli vaarassa syttyä pala­maan
Ajaxin hydron lähellä oleva ra
kennus.
Kaikki iJMii ilnu)ituk»Mwi
aaalniitii $1 JO yomaajiil ;
MYYDÄÄN MYT
ALENNUKSELLA ^
Myynti-lanta
nyi 75c
Katri Ingman:
Virranviemä
Bomaaaf246 ffvtm, Unta B U . IMi
Ernst Wlechert:
Uskollinen lautturi
BonMia-'266 ainia, blBte fUt
Ernst Wiechert:
Majurinrouva
KerfomoK—US iiv«a, idiifa,BU. fLN
Artturi Leinonen:
K a t i
Bomaanf ^ 268 sivaa, libito sldL fLN
TUatlcaa osoittedl*:
YAPÄitS
tAiU^tOBlMB EX8ITTXX KAIKKI^SUOSITOOIBIAT
bitCA- JA RYTMItEYrr 5
^liaoi«vaata'luettelosta lövdätt4> auositcUieb tautalten irvvMtm^
DECCA-LBVYJÄ: ,
8D U69 äuatalaistyttöi tango, MjutU Suuntain ~ - , ^ ^
i, . KäK«iyk«lnäUtftlhmtsIaata^tai)go.Bt»rttt8auntäl*
8D 6161 Talvlaäällä, fox^trot. Metro-tytöt
'Valkea Joulu, slovfox, Bcnry ThealiJa Ifetrd^tjrtDI
SD 5183 Minkä vuoksi, tango, Erkicl JunUuirfnen' ^X^ \ '
' •' Muiatojeh pieni yälul, Erkki junkkarinen ^ ;
'Sb 5188 iCuuauJä ikkunossa — foxtrot —Mätti touhivuprl
' OrpppöJan tango«— MattijiiOUbiVUOdL.«.»J * ^ «i
8D 6209 Viesti mei^eltä, tanfto. Oiayi Virta '
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavt VIrtä
SD 6208 Unelma onnesta, tango, Erkki Jupkkartnen '
Koditon rakkaus, tango, Erkki JuiikkMlaen ' > ^
SD 6231 Kolme ^rtnpsta. Jenkka,' Matti toubtvttori- < ^ <
, ' .Vanha ystäväni, val^i» Matti Louhlvuotl
' S D 6289 Jääbyväisiango, Erkki Jjunkkarlnen ,. <
Tavallbien torina, tango^ Erkki Junkkärlam ,
SD 6240 MlAsä Uenctkätth; tango begulne, Olavi Virt» , ^ !
Tyttöni, luokseni Jää. valssi, Olavi Vlrt»
SD 8260 Amore — valssi — Kippari-kvartetti ' ,
Rosvojen laulu — Klpparl-kvartcttt • ,
SD 6263 Atfonao. tango, Olavi Virta Ja Metro-tytOt ^
Tuntematon taival, begulne, Olavi Virt»
SD 6284 Tolvetvttönl, foxtrot, Olavi Virta'
Sydätikäpyaenl, foxtrot, Olavi Vlr^a
SD 8267 TOyttymätön toive, tango, J«etro-tyt6t
YkBtnäincn asema, foxtrot, Metro*tyt6t
SD 6276 Pariisin kaduilla, valasi, Olavi Virta . .
Kerran saavun satamaan, meriiniesvalaal, Olavi Virta
SD 8293 Romanssi mollissa, valssi, Keni? Tfieel
Vera Cruz, bcqumc, Henry Tbcel ^ ^
SD 8300 Myllärin Jrenc, tango, Henry Thoel
Anema £ Core, bequlne, Henry Theel ^
öD 8301 Capri — tango — Juha Eirto
Päivänlaskua päin — foxtrot ^ Puha EIrtO
SD 8302' Rakkauden laulu •— valssi — Henry Theel
Pitäisitkö minusta — foxtrot-7-Henrymeer ' '
SD 5320 Tango Illusion — Juha Elrto ' ^
Sadoin Kitaroin — tango — Juha Eirto
SD 8323 Kitoraserenaadi — tango — Eiicki Junkkarinen
Kun ulpukka kukkii — valssi — Erkki'Junkkarinen
o»
RYTMI-LEVYJÄ:
R 6006 On aivan aamaa, ietUelma, Kauko Kaybkd
Yp perhonen, tango, Iris Kangasniemi '
B 6099 Imatran loKerl, valssi, Erkki Junkkaitoeo
Kulta kuumetta, tango, Erkki J,unkkft>la«a
B 8111. Syamän Linda, valssi. Veikko Sato
Tämän kylän jenkka. Veikko Sato
B 8118 Vaillejääneen valssi, Jonna Ikävalko
Surut säkkiin. Jenkka, Jörhia Ikävalko ^
B 8128 Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen
Kevätunta, tango, Lrkkl JunkkarlnaU;:
B 6162 Pihalaulaja. laulelma. Matti Louhivuori
Ohikulkija vain, Jtokka. Matti Louhivuori'
B 6176 Lauttaralli, Jenkka'^ Matti Louhivuori
Pirssimieben päivä. Jenkka, Matti Louhivuori
B 6179 Vatun polkka ~ Veikko Sato
Savon Poeka — polkka — Veikko Sato
B8207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta. ,
Ajattolen sinua aina, fos-trot, Olavi vtrto
B 8208 Kulkurin suruja valasi — Matti Luohivuorf '
Ikävässä — tango — MatU Luohivuori
B «31S Voi, kuri olla viulu. Jenkka, Justeeri
^ Mar^tUnapolkka, Justeeri
R 8918 Orpo «ydämenl, foxtrot, Metro-iytOt
' KObtokm leikkiii, tengo, Olavi v i r u
S 8225 Metaätojpan tyttö, valssi, Juho Elrto
Kaksi nimeä kaidepuussa, tango,'Jtibo^ Elrto
B 6284 Bttrun sävel — valssi — MaUi LouhiVKori •
Vanha kulkuri — foxtrot» Matti Louhivuori
B 8242 Osoite Tuntematon, tang^ Henry Tbed
.f Satumaa, tango, Henry Thed
B82tf l^tkäkosfeen Jenkka — Yrjä 6aamio|i polkkaybtj^
Andet«on'itt p o l k k a Y r j ä Saarnkm pdlttaybtyo . >
B 6280 Bomanlalaioen kitara tango eaavoTltuatieii. J»MittU
VilJonen, harmonlkicaduetto ^
Suvinen tanssi — Paavo Tiusanen Ja Matti ViUanes,
harmdnJkkaduetto < ' ^ /
'**^v'
HINTA $1^5
(Ostajan maksettava lähetyskuhit)
, ....
Lähetämme levyjä kaikkialle Canddassa jä Yhdysv(kmsa.
PosU- la pifcatavaralllsnTsilfaetnk taoat eoe^^IfcttSeseftlfliaä: ^V iblnOIn f d l ^ IrtyK^
8 • m0
mm
mm
m
fm