Vapaus, May 23, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 23 p. — Saturday, May 23,3S33
AIBSESV} — fDdepenOent Ltbor
Qrgaa of Flnsisä Canadians. Es>
tftblJiSxM Koy. « , 1917, Autboxized
,eaTMeaBä daa au^l ttr tiie Post
lifibetf - «brtee «eeUy: Tkiesdajrs
Tbtmdajrs osd SaturdJays Iv Vapaus
PoUisbiag ( ^ p a n y Ltd,, st 100-102
Eta Bt. vr^euäimry. Ont« Canada.
Tel«phones: Suoiness Olfke t-^St»
Editorial Otiust 4^85. Masager
e.SuJui. £ditorW.EUusd.llaUla«
addreas: Box €9. Sudbury» Ontario,
Advertisins rat^s upoa applJesttos.
Traiulaijon free oX tOizfue.
TILAVBHmHAT: .
Casodana: 1 vie. 0 kk, 3,79
3 kk, 32»
YbdysvaJIoiasa: 1 vk. flJK) d kk. 4,30
Suomessa 1 vjt 8 ^ 6 kk^ 4,75
Rauhanomainen linnakkaisolo
Kysymys kahden toisilleen vastakkaisen yhteiskuntajarjeslelmän
rauhallisen rinnakkaisolon mahdollisuuksista on eräs nykypäivien
kansainvälisen politiikan tärkeimmistä kysymyksistä. Sitten Loka­kuun
Suuren Vallankumouksen on noin kolmasosa maailman väes-töstä
astunut sosialismin tielle mijcä on herättänyt hälyyntymista ka-
* pitalistisen maailman johtavissa piireissä. Ky.symys sosialismin pa-remmbudesta
kapitalismiin verrattuna on srten muodostunut yarsin
kipeäksi pulmaksi kapitalistisessa ntaaitniassa^ jossa. taantumuksen
. ' ' v o i m a t lietsovat pyhää »)taa sosialismia vastaan. Näiden taantu-
' m u b i $ e l l i s t e n keskuudessa kiettäydytään harkitsemasta sitä mahdoUi^
' ' suutta, että kaksi toisilleen vastakkaista yhteiskuntajärjestelmää, so-
> sialisroi ja kapitalismi, saattaisivat kilpailla keskenään rauhan olo-
•^r , suh näkökohdasta juontuu se kylmä sota ja .se
: v^^ mikä on käynnissä kapitalistisessa maail-
>^ massay kaikkein huomattavammin ja voimakkaammin juuri Yhdys-
; on muodostunut viime vuosien aikana maailman
A laantumukse linnake; Kun tähän yhtyy vielä Yhdysvaltain impe-
^ ja sorretussa ja riisteyssä
' asemaassa olleiden siirtomaa- ja puolisiirtomaakansojen pyrkimys va-
% . ] o o n ja,vapauteen, on kansainvälinen t^^
; . : : varsin ilahduttavaa, että Toronton yliopiston presi-
V ' 4^ Sidney Smith esitti äskettäin Montrealissa puhuessaan mie-
"Tulevien sukupolvien tähden me teemme oikein yrittäes­sämme
parhaamme mukaan käsittää Venäjää. Kristillisen sää-
; dyllisyyden nimessä meidän olisi mentävä puolitiehen vasta-tessamme
jokaiseen ystävyyden tarjoukseen. Meidän on saa­tava
aikaan modus vivendi (pulmakysymysten siedettävällä ta­valla
järjestäminen) Neuvostoliiton kanssa, eikä meidän pidä
odottaa Neuvostoliiton olevan yhtä mieltä meidän kanssamme
siitä millä tavalla Neuvostoliiton olisi hoidettava omia asioi-
; taan. Venäjällä on ollut keskitetty autoritatiivinen hallitus sit-ten
14, vuosisadan ja meiltä on tuskin järkevää odottaa siellä
' tnlnkään muunlaista hallitusta läheisessä tulevaisuudessa. Ul-
" komaisten suhteittemme tällä alalla olisi meidän ennenkaikkea
varottava omaksumasta lyhytnnäköistä asennetta."
^^^^' vivendi edellyttää juuri kapitalistis-ten
ja sosialististen maiden rauhanomaista rinnakkaisoloa; kahden
^^''..irilaisetfv yhteiskuntajärjestelmän keskistä kilpailua rauhan olosuh-
< iteijbsa.. Sen edellytyksenä on sen kylmän sodan ja sotaan varusta-rii;*;>
il|usen ^hylkääminen mikä on^bllöt suuren naapurimaamme johtavana
\v'r:P?^'t>^kana viime vuosien aikana ja jota on valitettavasti seurannut
myöskin Canadan hallitus.
^ ' - V^^^^^^ täydellä sydämellä tri Smithin lausuntoon ja
I toivoo että tämän niaan politiikassa tehtäisiin sellainen täyskäännös
Uv •:rit}ikä tekisi kapitalismin ja sosialismin leirin maiden rauhanomaisen
'i/ol^^iitmä^ Siitä koituisi sanomaton onni ja hy-
'^r~>i'iiivbinti tälle maalle j a sen kansalle, ei ainoastaan nyfvalitt'myöskin
-tMJevaisuuäessa» . j • -
^^^^^^^^ : V^^^^ täniänmaan hallitusmiehille, että heidän
1 toimesiaan ryhdyttäisiin pikaisiin toimenpiteisiin vallitsevan kansain-
' r edellytyksenä siinä suh-
--'if lopettaminen ja rauhan lujittaminen
/ Churchillin ehdottama
; ' ^urvajtojenpääm olisi siinä suhteessa hyvin toivot-
• iiVa.tapahtuma..
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Frank Uetaaif», Vanoouyer, B. C.
täyttää 50 mo&ta kesäkmiA 1 pnä.
yhdymme onnitteJuttiin!
Mitä muut sanovat
^. kolonialismia vastaan
./ Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat lukuisat sorretut ja riis­tetyt
siirtomaa^ ja puolisiirtomaakansat ryhtyneet taisteluun vapau­tensa'ja
olosuhteidensa parantamisen puolesta kotimaisia j a ulkomai­sia
sortajiaan J a riistäjiäan vastaan ja ovat näiden taistelujen tulok­sena
voittaneet itselleen joko vähemmässä tai suuremmassa määrin
Jcänsaliisen vapauden j a parannuksia yhteiskunnalliseen asemaan ja
iijUbudellislin^^ö^^^ taistelu jatkuu edelleen niin Afri-
; k a ^ , . Aasiansa kuin Etelä-Amerikassakin ja se on merkkinä sen ko-
Idnialismtn aikakauden lopun alkamisesta minkä Euroopan suurvallat
aloittivat siirtomaiden valtaamisella ja vaikutusvaltaansa alistami-
.^ella.
: /Näiden kolonialismin olosuhteissa eläneiden kansojen vapaustais­telua
on aina ja kaikkialla kannatettu oikeamielisten ihmisten keskuu­dessa
ja esimerkiksi sosialistinen työväenliike on ohjelmansa mukai-
^ s t i aina taistellut näiden sorrettujen ja riistettyjen vapauden puo­lesta.
Vjime aikoina on kuitenkin havaittu, että kaikenkarvaiset "työ-v^
nmiehet" ja '"sosialistit" ovat luopuneet tästä taistelusta ja ovat
siirtyneet imperialististen sortajien ja riistäjien leiriin, puhumattakaan
nyt niistä momvivahteisista liberaaleista, jotka ovat aikoinaan olleet
kansojen vapaustaistelun puolustajia.
Tästä petturuudesta on varsin selvänä esimerkkinä se tosiasia,
että miltei jokaisessa tapauksessa kun kolonialismin olosuhteissa elä­neet
kansat ovat ryhtyneet taisteluun paremman tulevaisuutensa puo­lesta,
on nämä liikehtimiset leimattu kapitalistisessa sanomalehdistös­sä
"kommunismin hyökkäämiseksi" ikäänkuin ainoastaan kommunis­tit
taistelisivat sorretussa asemassa olevien puolesta. Samanlainen
sotahiiuto on omaksuttu myöskin lukuisissa sellaisissa lehdissä, jotka
haluavat anoa itseään "työväen" tai "sosialistien" lehdiksi.
Siten menetellen leimataan jo etukäteen 'kommunismin hyökkää­miseksi"
kaikenlaatuinen sorrettujen kansojen taistelu ja liikehtiminen
kotimaisia ja ulkomaisia* valtiaitaan vastaan, siitäkin huolimatta että
• kommunisteilla saattaisi olla varsin vähäinen osuus näissä taisteluissa.
; Toisaalla eivät kommunistit ole koskaan tahtoneet kieltää osuuttaan
näihin taisteluihin sillä he julistavat ohjelmansa mukaisesti taistele-
. v^iisa aina ja kaikkialla kaikkien sorrettujen ja riistettyjen vapauden
ja-^parenunan tulevaisuuden puolesta.
.,• Tämä kiero ja valheellinen suhtautuminen sorrettujen ihmisten
Vapaustaisteluun todistaa, että siirtomaasorron ikeessä elävillä kan­soilla
ei ole enää ketään muita todellisia >'stäviä kuin kommunistit.
Mutta se ci kuitenkaan muodosta heidän taistelustaan "komniunismin
hyökkäämistä" kuten väitetään. Jos niin olisi asianlaita niin siinä
t^auksessa olisi Yhdysvaltain itsenäisyystaistelu Britanniaa vastaan
ollut "kommunismin hyökkäämistä" ja yhtä naurettavaa olisi leimata
'Intian; Indoneesian, Burman-ja muiden kansojen vapaustaistelu im­perialismia
vastaan "kommunismin hyökkäämiseksi".
^ 'Kansojen vapaustaisteluun tällä tavalla suhtaantuminen on
merkkinä.tämän taistelun jatkumisesta ja kiihtymisestä, jossa pro­sessissa
päästään selville kutka ovat sorrettujen ja riistettyjen kanso-jfcn
todellisia ystäviä ja kutka ovat tämän taistelun vihollista ja ikän­sä
däfteert kolonialismin puolustajia.
MIKA OLI PXATOIVE?
"Hämminia Ja tatsteht väliaita.
Jota me odotimme S t a l i n in kuoleman
iSmeen, ed oJe seurannut Venäjällä.
Kopeus joUa Kremlin Järjesti uu­den
hailitul^t^n murskasi yhden pää-itoiven."
— Association Pressin uu­tinen
Jokin aika sitten..
"Mikäyoli £6 päätoivo?" kysyy tou­kokuun
Nevs-Facts. .
KERRAN OIKEASSA
Sen Johdosta/että yhdysvaltalaiset
ovat liittolaistensa painostuksesta
luvanneet esittää uuden ei^dotuksen
sctavankien palauttamisasiassa Ja
antaneet ymmärtää suostuvansa so­vitteluun,
kirjoitti' Olobe and Mail-lebti
tiE. 20 pnä tobnituspalstallaan:
" . . . Miksi el aikaisemmin? Ja
vielä paljon tärkeämpi kuin tämä,
miksi el ryhdytä neuvottelemaan
koko maailman poUtiikasta?"
Englannin ja Yhdysvaltain
kilpailu niienekkini arkkinoista
Kauppaneuvos peri
liiai ista palkkaa
kirkkovirastaan
' Hebdnkl. — Tämän kaupungin
suomalaisien ja ruot&alalsten evan­kelisluterilaisten
seurakuntien klrk-koyaltuusmiesten
kokouksessa huhtik.
23 pnä päätettiin kirkktthallinnon
puheenjdhtajaUa, kauppaneuvos S.
Salcniaalta periä takaisin 413.00C mk
suuruisesta vastoin sääntöjä noste­tusta
kokouspaUcklosununasta 300.000
mk; Päätös; syntyi pitkällisen kes­kustelun
ja äänestyksen jälkeen.
. Klo 22 alkamaan päässyt k«jskus-telu
jatkui y l i puolenyön j a käytiin
sitä pääasiassa Kirkokiiällintokunnan
puheenjohtajan toimen, luonteesta
sekä palkkioita määaitelleiden !rirk-kovaltuuston
kokousten päätöksistä
ja annettujen chjesäUntdjon sisällös­tä.
l,ausunno£saan kauppaneuvos
Salomaa vakuutti . nostaneensa ku-kouspalkkiot
"vilpittömässä ' mieles­sä'
nojautuen seurakuntain johtavien
henkilöiden ilmoituksiin. Samaan
käsitykseen lUttylvat hallittisneuvos
.•\rvo'^ Salminen.' talou&iieuyos V. A.
Piekkola sekä-'tuomiorovasti K i :A.
santavuori. Joka viimeksimainittu
vähemmistön klmtaan l i l t i y l n esitti
cslait jätettäväksi Taukeämaah';• T ri
V. Päiväasak) ja'eräät muut taas
katsoivat, että." v.-1949 * tehdyt pää-tölaäet
.töimenhaltljain,palkkauksesta
ja palkkioista ovat koko ajan olleei
voimassa ja _ e t t 4 . V. ;1951 tehdyssä,
palkkioilta 'yleensä koskevassa • pää­töksessä
<>\ist p l t ^ y t 'erikseen mai-nitf'^'
kiiCdcbhalUntpkuftnaii puheen­johtaja,
jotta se- Voitaisiin utottaa
koskeinaap myjis häntä.'
Suoritetussa äänestyksessä 34 val­tuutettua
oli osapalkL}.oista takaisin-
^ maksun kannalla 19 valtuutetun o l ­lessa
«itä. mieltä; ettei säännösten
epäseh-yydrä vuoksi mitään palkkloi.
ta tarvitsisi maksaa takaisin. Mak-
SRttavak6i sunmiaksi päätettiin 413.-
000: mk. .Kauppaneuvos Salomaal­le
päätettUn äänestyksen; jälkeen
maksaa "kohtuusnäkökohtien" pe­rusteella'
kj^rtakaikkisena korvaukse­na
113,000 mk. mm..hänen kokonais­tulonsa
. saattamiseksi toimistopääl-llkölden
tulojen tasolie".-
Autoromun USA:sta
Suomeen vienti-juHu
on päättynyt
Helsinki. — Surullisenkuuluisa
Checker-autojuttu alkaa : nyttemmin
olla kokonaan pois päiväjärjestykses­tä
ilmoitettiin täällä huhtikuussa.
Helsingin Vuokra-autoilijat ry:n t a ­holta.
Ghecker-autoja ostaneiden
keräämästä taistelurahastosta oli sen
verran hyötyä, että hinta saatiUi pu­ristettua
473,000 , markasta . 410,000
maiTkkaan — autojen ostajana toimi­nut
Autqllijain Hankinta ry., joutui
täten luopumaan yliqvcitoistaan. Täl­lä
hetkellä näyt(tää myös sUtä. että
vakuutus korvaa 1/3 autoille koitu­neista
merivahingoista. joka myös pu­dottaa
l(^pubintaa.
Checkereistä on kuitenkin kuulunut
Jotakin uutta. Kuten.aikanaan ker­rottiin
raapui käytettyjen, heikossa
kunnossa olevien autojen mukana
Suomeen kaksi aivan uutta mustaa
Checkerlä, joiden «epäiltiin tulleen au­tokaupat
välittäneille Ammattiauto-liiton
silloiselle toiminnanjohtajalle
Järviselle j a USAissa autoja "tarkas­tamassa"
käyneelle ins. HeikkUälle.
Tällöin nämä torjuivat väitteet jyr­kästi.
, J u u r i pidetyssä Ammattiauto-liiton
edustajakokouksessa ilmeni
kuitenkin, että uudet pheckerit olivat
yhden • (1) dollarin, nimellishinnasta
saapuneet maahan jonkinlaisina
' lahjoina" mainituille henkilöille. Nä­mä
eivät outoja kuitenkaan saaneet,
vaan ne myytiin täällä enimmän tar­joaville
j a täten .saadut varat käytet­t
i in Checker-ostäjien täjntloiden pelt-tämlfieen.
Englannin ja Yhdysvaltojen tais­telu
menekki markkinoista käy yhä
Kivaammaksl.
Amerikkalaiset mon<gx)liBtit ovat
r^tyneetv äärimmäisen a n i i a r i in toi­menpiteisiin
estääkseen ulkomaiseen
tavaroiden pääsyn Yhdysvaltojen s i ­sämarkkinoille,
Wall Street Journal
lehti toteaa, että "monet maat vas­tustavat
voimakkaasti amerikkalai­sia
suojatulleja''. Useissa tapaukeis­sa
Yhdysvaltoihin tuotavien tavaroi­den
tullitariffi nousee 75-^90 prosent­t
i in tavaroiden hinnoista. Kauppa-esteinä
käytetään valuuttarajoituksia,
lisenssirajoituksia, ankaria vienti- ja
tuont>raJoituL!^ia sekä monenlaisia
muita keinoja.
Amerikkalainen SaJju-day Evening
Post lehti hiljattain kirjoitti, että •
englantilaiset ovat "sangren' tyy­tymättömiä
>-uojatulleUiimme. Jot.
ka sulkevat monilta ensIähtUal-ailta
> tavaroilta tien. Amerikan
markkinoille".
Yhdysvallat osti ennen paljon eng­lantilaisia
villatuotteita ja kankaita.
Englantilaisen Yorkshire; Post leh­den
tiedoiianncn mukaan tilanne
muuttui sen jälken, kun keinovillaa
tuottavat amei-ikkalaiset monopolit
ali.oivat "huolellisesti harkitun keis-kitetyn
hyökkäyksen näille markki­noille".
Lehden mielestä amerikka­laisten
monopolien menettely Vuhkaa
vakavalla vaaralla" englantilaisia te-ollisuUd^
nharjoittajia.
/Eugljuinin kauppaministeri Tprni-crbft
korosti hiljattain alahuonees­sa
valtion tulo- j a menoarvion ylei­sien
käsittelyn aikana sitä, millä ta­valla
Yhdysvallat diskriminoivat eng-
OanUlalSia Uikkeitä. Aiheen tällai­seen
valitteluim on antanut se, et­teivät
ameirikLulalset antaneet,'^Chif
J o s e f v o i m a l a i t o k s e n rakento­rnista
englantilaisille liikkeille, vaik­k
a niiden tarjoamat ehdot olivat r a ­kennuttajille
; paljon edtiUisemmat
kuin amerikkalaisten liikkeiden, tar­joamat
ehdot. •
Asettaen esteitä englantilaisten ta­varoiden
myynnille Yhdysvaltojen
sisämarkkinoilla amerlkkaiaiset mo­nopolit
samaan aikaan ahdistavat
•Englantia pois kaikilta kapitalisti­sen
maailman markkinoilta. Vuo-den
1951 lopulla Yhdysvaltojen yien-tiarvo
oli miltei kaksi k«2rtaa ••suu­rempi
F.iglannin vientiarvoa.
Amerikkalaisten monopolien k i i -
vaail hyökkäyksen kohteeksi ..ovat
joutunet myöskin sellaiset vanhat
Englannin vaikutusalueet kuin ' B r i ­tannian
alusmaat, joiden osalle l a n ­keavat
noin puolet koko iOiglämun
viennistä j a tuonnista.
Amerikkalaiset monopolit" ko^tta-yat
kaikin keinoin saada kumotuksi
taikka ainakin lievennetyksi huomat­tavasti
Britannian sisäisiä huöjen-nustuileja,
-jotka "helpottavat Englan-nih
kaupankäyntiä ja ovat esteenä
xtmerikkalaisten tavaroiden timkeu-tumbelle
Britannian Imperiumin
marfciinoille. Vuonna 1947 Yhdys­valtojen
onnistui pakottaa Englanti
allekirjoittamaan nilnsanotim yhteis-soplniukssn
tullitarilfeista ja katt=
pastaa mikä merkitsi huojennustulll-järjesteLTiän
heikentymistä. Mutta
Englarmin haUitsevat piirit eivät kui­tenkaan
ole taipuvaiset luovuttamaan
kaikkia asemiaan sellaisilla niille
tärkeillä markkinoUla kuin ovat B r i ­tannian'alusmaat
ja laaja puntavyö-hyke.
Englannin Lonservatuvlsen
puolueen viimevuotisessa konfei-ens-sifiSa
monet edustajat arvostelivat
ankarasti sitä, että Englanti suostui
allekirjoittamaan yhtelssopimuksen,
ja vaativat, että F,nglannin hallitus
toteuttaisi "jyi-kkää politiikkaa" huo-jeimustulleja
koskevassa kysymyk­sessä'.-
Englantilaisten kilpaveikkojensa
vastatoimenpiteistä huolimatta ame­rikkalaisten
monopolien on sodan
jälki^en ormistunut lujittaa ja laa­jentaa
huomattavasti asemiaan Eng­lannin
alusmaissa. Ne haalivat kär
sllnsä Australian ja Uuden Seelan­nin
markkinoita. Jo vuoteen 1950
mennessä Yhdysvaltojen osa Austra­l
i an tuonnissa kasvoi nelinkertaisesti
sodanedelUseen aikaan verraten' sa­maan
aikaan kuin Englannin osa
la.ski .56 prosentista 39 prosenttiin.
Varainhoitovuonna 1951—1952 Y h ­dysvaltojen
vienti Australiaan kasvoi
mUtei kaksinkertaisesti edelliseen
vuoteen .verraten. Samanlainen i l ­miö
on havaittavissa muissakin Eng­lannin
alusmaissa. Lontoolainen
Statist lehti ilmeisellä tyytymättö­myydellä
toteaa, etteivät "amerikka­laiset
kauppatoiminnassaan nähtä­västi
osoita erikoista suopeutta Eae-_
lantia kohtaan sen omilla alusmait-tensa
markkinoillakaan". -
Intiassa on tähän asti ollut val­lassa
englantilainen pääoma. Mut­ta
nyt ovat amerikkalaiset alka­neet
kaikin mahäolUsin tavoin
tunkeutua Intian talouteen ja ovat
saavuttaneet siin» jo melkoisia
tuloksia. Vuonna 1951 Yhdysval­tojen
osa Intian tuonnissa oli JEng-lannin
osaa suurempi sitä\'viis­toin
kuin ennen toista maaitansm-sotaa
Englannin osa Intian.^ jidko-maankaupassa
oli neljä Ittirtaa
suurempi Yhdysvaltojen (»aa> / '
Englannin Ja 'Yhdysvaltojen.; i ^ - .
pallu kärjistyy kuptialistlsen maail­man
muillakin markkinoilla,
Amerikkalaisista monopoleista on
tullut Englannin vaarallisia IcUpai-lijoita
Länsi-Euroopan markkinoilla.
Tlie i ^ n d a i T5mes lehti tammi­kuun
alussa i959 kirjoitti huolestu-neföia,
että englantilaisten kulutus^
tavaroiden vienti Ei^rp^Fpaan supis-ttiu
eikä Ole mitään taerlskeiä. t i l a n*
teen parantumisesta. -
Vakayasti^dyat £ ^ kauppa-a^
mat hutmontimet myöskin l a t i ­nalaisen
Ameriiian j a Oceanlan mai­den
markkinoilla. Yhdysvaltojen
yjsnti Latinalaisen Amerikan mark­kinoilla
on monta kertaa suurempi
Englalnnin vientiä.- Yhdysvaltojen
vienti Kaakkols-Aaslan ja' Oceanlan
maihin on taas kasvanut neljä ker­taa
suuremmaksi kuin ennen sotaa.
jEiäähä^ sei^iisen^ Joka
kärjistää -Englannin j a Ytidysvalto-jen
taistelua mehekkimarkljCnqtista.
oxi Länsi-Saksan Ja Japanin voima­peräinen
tunkeutuminen niille mark-kincille,
jollia aikaisemmin ovat isän­nöineet
englantilaiset monopolit. A-merikkalaiset
mcnopolistit, jotka, ovat
haalineet käsiinsä suuren osan sak-
^salaisteri j a japanilaisten yhtymien
osakkeista, koettavat käyttää niitä
hyväkseen syrjäyttääbseen F.nglannin
pois maailmanmarkkinoilta. .' Japa­nilaiset
monopolit pääsivät jo vuonna
1951 edelle Englannista Ijästen en­simmäiselle
sijalle tekstiilituotteiden
viennissä.
graauaeojtoidcai Ybdysvaltojen
kaopapolJitiikkaa englantilainen Bir­mingham
Post lehti hiljattain kir­joitu:
xr. ,....
'•:':'^''Ios:iäiSi politUkkaa tulee jat^
Iminaan cdeUeen^ niUn iliiiief*
tely munttno tiaunksi saottomnk-seksi
Ybfää^^^^ tab-toyat
rajoittaa Englanion kanp-paa,
ja vieläpä itseasiassa koko
Lännen -kanppaa, Kifmn - ja Venä­jän
kaoss». He .olemme saosta­neet
iäöpamaaii | fuumattavasti
kaapankäynnistämme Kiinan
. Sitäpaitsi, me jplcmine jos-t4in
i iE^iptä ^ i n o ^
, y^hä^^yäheinmän viljaa Venä^ta...
Xyt'imejdäo. tehtäyänämme .on o-
' soittoa amerifcluilalsfllekaiito. nag
rettavaa, ;ristiiiitaista ja .epäol-kendenmukaista
on heidän kaup-papolitlikkansa
meihin nähden."
Englantilaiset .monopolit koettavat
l u i k i n keinoin säilyttää asemaansa
kansainvälisessä kaupassa. , Eräänä
sellaisena aspituksena oli viime vuo­den
lopulla Lontoossa pidetty Bri­tannian
imperiumin maiden talou-kehoittaa
pyrld-sovintoon
Lontoo. "Britannian tulee ryh­tyä
Johtamaan s i i r t y m i ; ^ rauhaa
kohti", sanotaan Britannian posti-työläisten
union keskuskomitean lau-sunncssa,
j o t a esitettiin union vuo-gjjfftlmnfc^.
rpt»^^ Blacispoollssa tk. alku­päivinä..
• .X: 'r:'V ,
jggBlnig)rf>Tnitean eTwlottpmpffgf^ pää­töslauselmassa
sanottiin lisäksi'.
" . . . Tämä vuosikokous, jossa ovat
«dustettuL-ia kaikenlaiset poliittiset
mielipidesuunnat. tervehtii'tyydytyk-sellä
kansainvälisen jännityksen h e l -
pcttiimisen merkkejä. Se lausuu
tervetulleiL'ii Neuvostoliiton j a K i i ­nan:
toimenpiteet, joilla pyritään
rantamaan Idän ja Lännen välisiä
suhteita." '' '
SITÄ
Englanti supisti tämän vuoden alus­sa
amerikkalaisten tavaroiden tuon­tia.
Tämäai vuoden maaliskuussa
pidettyjen Washingtonin neuvottelu­jen
aikana Englanti kieltäytyi lie­ventämästä
niitä rajoituksia, joita se
cn saattanut voimaan amerikkalais­ten
tavaroiden tuonnille Britannian
imperiumin maideii markkinoille. .
Tässä Irlrjoituksessa on kerrottu
väin muutamia esimerkkejä siltä,
millä tavalla kärjistyy Englannin ja
dellinen konferenssi. Amerikjsalais- Yhdysvaltojen kilpailu meiiekklmark-ten
monopolien iskuja torjuakseen i kinoista.
ITÄT
OIKEAA BCVinuCli
ViUe uitti purjelaivaansa
kylpyammeessa
jonka johdosta, pojan u s k o ^ ^
t i kysyi perilUseUään:
— Etkö tiedä ViHe. että
s in huvitteleminen on
— E i iäxna. ole mikään h i ^ S
Tässä laivassa On niatkalb
saarnaajia Afrikkaan.
' • • • • .
VÄLIBAUHA
Perhesn päämies valmistui
n ^ n työhön 25. hääpäivänsä
na, jolloin hänen vaimonsa k y ^
— - Etkö sinä tiedä mikä m,i
tänään? ^
— Kyllä minä tiedän!
— Miten me juhlitaan sen ]
si?
— Eiköhän troltaisi viettä
mihuutiii hiljaisuus päivän k
Ote Jcirjailija Han Ser Jan pulieesta
Wieiiissa kansojen rauhankpngressi^a
Maamme kulttuuri on 5,000 vuotta
vanha. Nyt sitä tuhotaan, poltetaan,
talla taan maaha.n. Tullessamme tän­ne
Wieniin olemme kulkeneet 'mo­nien
maiden läpi ja olemme ihailleet
monien käupuiikiieh, räkerihusten Ja
mulkaisten 'iniiistomerki£ien kauneut­ta,
jotka ovat rakkaita näiden maiden
kansoille'. Olisimme haiuririeet sanoa,
rakkaat ystävät: tulkaa meidän maa­liamme,
tulkaa j a nähkää 5,000 vuot­ta/
vanhaii sivistyksemme kauniit
muistomerkit.
Tämän olisimme halurmeet sanoa
teille, mutta emme voi. Näitä muisto­merkkejä
el enää ole olemassa. Ame­rikkalaiset
ilmaros/ot ovat 'hävittä­neet
ne maan tasalle.
. Olisimme halunneet näyttää - teille
teatterimme j a konserttisalimme, sai­raalamme
ja koulumme, museomme
ja temppellmme. Mutta emme voi.
Amerikkalaiset ilmarosvot ovat tu-honneet
ne. "
: ^ o k a päivä lentää -TOO—1^0 iame-rikkalaista
lentokonetta Korean, syn­nyinmaamme
yllä kuin petolinnut.
V<Pelkäslään ' Pjöngjangin kaupun-
' k i l i i p n pudotettu 1,500,006 pommia
kahden vuoderi aikana—-neljä pom­mia
jokaista asukasta; kOhdeii. 200,-
000 suurta räjäiidy^ommia Ja IS xnil-
•joohaa napahn-pommla on .pudotet­tu
maahani. näiden ^ kahden vuoden
aikana.
• • ' ...
Ajatelkaa hetkinen — el näitä l u ­kuja
vaan näitä pommeja.^
Yliäen ainoan j)ominltxispälyän a i ­kana,
lieinäkuun 11 päivänä 1952, pu­dotettiin
F'jöngjaiigih kaupunkiin 6,
000 pommia. Ne tuhosivat 1,000 majaa,
jotka oli rakennettu kauan sitten t u ­hottujen
talojen tilalle. 6,000 rau­hallista
asukasta surmalttiiri j a haa­voitetuin
tuona päivänä.
Te olette tulleet, rakkaat edustaja­toverit,
eri kaupungeista ja- eri mais­ta.
Koettakaa itse kukin kuvitella
mielessänne kaupunkia. Josta olette
tulleet, ja yötä, jolloin 6.000 pommia
putoaa tähän kaupuniclin Ja Jolloin
palavilla kaduilla makaa 6.000 Uunis­ta
surmattuina ja haavoittuneina.
Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa tä­tä".
Jätän loput teidän mielikuvituk­senne
täydennettäväksi.
Olerf^ kirjailija, en talousmies. V i i ­me
aikoihin asti, sotaan asti, joka rai­voaa
maassani, en ehkä olisi kysynyt
Itseltäni; miten Ja rtiinkä tähden
amerikkalaisten monopplien voitot
kasvavat. Mutta nyt ininä haluan
tietää sen j a haluan kertoa teille
häistä voitoista, sillä ne ovat iveren
tahraamia numeroita, kiinteässä y h ­teydessä,
maahani pudotettujen pom­mien
lukiimäärään.' näiden pommien
runtelemien lasten ruumiiden luku­määrään,
napalmin polttamien vilja­satojen
luk.umäärään. kuolleiden,
haavoittuneiden ja kodittomien l u ­kumäärään.
v
:15 miljoonaa pommia on pudonnut
Koreaan; 22 miljardia dollaria saivat
ame^kkalaiset monopolit voittoa so­dan
kuuden ensimmäisen kuukauden
alkalia.
';97,000 rauhallista asukasta on sur­mattu
ja "^haavoitettu,— tämä on t u ­los
pommituksista neuvottelujen val­heen
aikana, jotka ovat kestäneet
-heinäkuusta 1951 lokakuuhun 1952,
49.000,000^000 dollaria saivat Ameri-k<|
Ln monopolit voittoa y. 1951. . '
Täällä on ehkä' Ihmisiä, jotka eivät
haltia yhdistää näitä lukusarjoja kes
kenään. mutta minun sydämessäni,
minun midlessähl ja: minun muistois­sani
ne liittyvät toisiinsa j a tulevat
aina erottamattomasti Uittymään, sil­lä,
kuten maassamme sanotaan, "lan­ka
seuraa, neulaa". •
Miljoonat tonnit amerikkalaisia
pommeja ja. ^ miljoonat dollarit ame^
rikkialaisten monopolien voittoina p i ­täisi
aina muistaa toistensa rinnalla.
Mutta nyt haluan toistaa vielä kefr
rart yhden luvun ja jääköön tämä l u ­ku
teidän mieleenne! Rakkaat edus-tajatqvferlt,
se oh 97,000 ratihallisen
asukkaan lukumäärä, surmattujen Ja
ihaayoitettiijen; mutta! el pelkästään
surmattujen ja jhaavoltettujen, sillä
heidät on surmattu ja haavoitettd
aseleponeuvottelujen aikana. .Onko
koskaan kuultu rauhanneuvotteluista,
joiden aikana toinen osapuoli aheut-taa
97,000 ihmisen kuoleman toisen
puolen rautollisen väestön keskuu­dessa,
joka turhaan odottaa rauhaa?
Jos tämä ei ole raakalaisuutta, niin
mikä sitten on? Jos tämä ei ole luon-nottbmlnta
ija mielettömlntä järjet­tömyyttä
tavallisen ihmisen silmissä,
n i in mikä sitten on? Jos tämä ei
ole inhoittavlhta ja julminta inhimil­lisen
ihengen ja itse "rauhanheuvot-
, telut"-käsitteen merkityksen pilkkaa­mista,
n i in mikä sitten on j a mikä ni<
mi sille on annettava? •
. '* . .•• • * •
Rakkaat edustajatoverit. Koi;.ean
marttyyrikansan nimissä, sen mies­ten,
naisten, vanhusten ja lasten n i ­missä
minä keholtan teitä, maailman
kalkkien kansojen edustajat ja teltä^
Yhdysvaltojen kansan edustajat, te­kemään
kaiken mikä on inhimillisesti
majhdolllsta, kaiken mikä teldäh teh­tävänne
on, että kansat heti yhdistä­vät
ponnistuksensa sen epäinhlmilU
sen joukkomurhan lopettamiseksi, jo.
ka-on käsouiissä Koreassa Yhdisty­neiden
Kansakuntien; lipun suojassa.
Meidän kansamnie, joka on kestä­nyt
sanoinkuvaamattomia kärsimyk­siä,
on osoittanut koko maailmalle
rohkeutensa ja rauhantahtonsa. Me
emme pyydä sääliä keneltäkään, kau­kana
siitä; että sitä tekisimme, muitta
me vaadimme rauhaa inhimillisyyden
periaatteiden nimessä, naisten j a las­ten
nimessä, räuiiallisen yäe^ön epä-inihimillisen
tuhoamisen lopettamisen
nimessä ja maamme ja koko ihmis­kunnan
edun nimessä, ihmiskunnan,
jonka uhkana on sama, säälimätön
sota, joka raivoaa meidän kottoiaas-samme.
*
* » , « , - » •
Kaikkien kansojen edustajat, te,
jotka rakastatte omia rauhallisia
maitanne, tehkää voitavanne sodan
Ic^ettamiseksi Koreassa!
K a i k k i te, jotka ette lialua uuden
sodan palon leviävän teidän maahaii-ne,
tehkää kaikkenne sammuttaak-senne
sodan liekit Koreassa!
K a i k k i te, jotka vilpittömästi h a -
Tiedemieliet tehneet
tärkeän keksinnön
pljyn suhteen
Ottawa. — National
Council on ilmoittanut, että
sen 'tiedemiestä on tehnyt
keksinnön hiikä saattaa tehdä;
dolllseksi ajaa autolla öljyä
matta noin 7,000 mailia nykyisen I
hanneh mailin asemesta. ' Saaicil
tiedemiesten ilmoitetaan
menettelytavan sellaisen rasvan^
misitamiseksi, joka työntää ent:
paremmin pois veden. Se
taan tärkeäksi sotilastrol«3ihin, jj
koneisiin Ja korkealla nop
kulkeviin koneisiin nähden.
öljykeksinnön sanotaan
vän vissien kemikaalien tai
lien sekottamisen öljyyn,
käistään öljyn pikalheri hapetti
nen mikä Johtaa öljyn voiteli
suuiulen hävittämiseen. .
Keksinnöille -haetaan patentlifj
tiedemiesten ilmoitetaan saavan '
prosenttia niistä aiheutuvista tu
ta. . \
• Belsl
Islorao
päJTänä
js kas
leoraava
.Viime
^seaet on
•jaoeet Si
•jEoisterit
nt, kutei
isaa kiinn
cuflisteri I
[jjjjsä hai*Ii
•'iitaotanno
gu&aan h
"de lwit«n^
l-iDSäa ja i
:j5lcea ikn
Bsankaupi
. £öta paljas
^ja vienni
neon järji
rjjlostusteol
foaaamaftnE
•'oettu aleni
•laakta ja r
'•jniikkojen
f jjctaloudell
•-• f.dmerkili
l^laattlsellulo
pTJHat poisU
rälta, mutta
•{iin 42,784
r ^ ero vieli
iun keskihiJ
I yiidysvaltol
«Snkilla eli 4-
17 maata mukana
Praha-Berliini- \
Warsoyä ajossa {
Helsinki. — Praha-B€rliini-Wi
ya, rauhanajoon osallistuva
joukkue saapui Bratislavaan,
koslovakiaa n. jo huhtikuun
nä päivinä. Suomen joukkue
tiin siellä \'astaan suurin
suuksln.. Asemalla hulmusi suuri!
nlristilippu ja läminin ystäVällisj
osoitti.' että suomalaiset ovat eritti
texvetullelita TshiekKöslÖvaklaaä
Täi^;.:yax^
piajö';.. OTt • tänä^vuijnha saavutta
JättiläiaÄenestyksen, slUä..l7.1ca4i
kunhan parhaat inaantlepolkijat oi
nyt mukana. Suomen joukkue!
viime vuDnna pääasiassa perääi^Ä
jänä, mutta tänä vuonna toivota
sille parempaa menestystä, josi^
kärk<.3en nousemisesta ei ole toifi'
ta. • • . • • •.. •
Knoll touk
Kaipai
luatte lopettaa sodan Koreassa, jat
haluatte estää uuden maailmansSi
syttymisen, vaatikaa viiden sui
l an (Välisen rauhansopimuksen
mlsta, vaatikaa oikeudenmukaisU
kestävää sopimusta, joka täyttäisi
ko lihmiskunnan siydämet turvaUlt
dentunteella ja toivolla kestävj
rauhasta!,
Mitä.UuniskUnta tällä hetkellä
teh tarvitsee? kalkkein ensioo
seksi toivoa, että rauha on mabdo
nen, sitten' vakamnusta, että
on pysyväinen, ja lopuksi
saavuttaa, rauha. ,
J a minä haluan sanoa kongress
että minun.kansallani on tämäU
tämä vakatunus Ja tämä tahto.
korean rauhanneuvottelujen joh­dosta
on rauhan vaatimus kasvanut
viime aikoina entistä voimakkaam­maksi
kaikkialla maailmassa. Yhdys­vallat
mukaan luettima. iSiitä syystä
aiheutti Englannin entihen pääminis­teri
Clement Attlee aikatavalla huo­miota
kun hän sanoi viime viikolla
mm. että Yhdysvalloissa on sellaisia
ihmisiä, jotka haluavat sotaa. Presi­dentti
Eisenhower katsoi sen johdosta
aiheelliseksi Julistaa,Vettä hän ei ole
kuuilutjeikäUedä niistä mitään.
Ilmeisestikään ei presidentti tiedä
mitä hän puhiuu sillä-julkinen,salai­suushan,
pn. että Yhdysvalloissa on
lukemattomia; sellaisia väikiitusvaltai-iiiisen^
kaiuialk'Ja^e^ heidän;
vaikutusvaltansa ulottuu, i h an halli­t
u k s i ^ saakka. Ölemmdia tämän
täsiä'|'saaheet kuulla mm. kenraali
MiicA^^ joka ön sodan'; laajen-
J ^ m i ! ^ kannalla. 'Vissit seiiaatin Jä­senet
Wat keholttaneet sodan laajen-tamäcfen.
atomipom^en käyttämi-
^ imis. m i ^ kaikki märkiteee kodan
ittähiista tai laajentahiista.
Viimeisin sodan apostoli on ehtinen
yhdysvaltain Ranskan Ja NeuvostolU-toh
lähettiläs W i l l i am C . BulUtt. joka
kehoittl tämän kuun alkupäivinä v a l -
mistiunaan kolmitahoiseen 'hyökkäys­sotaan
kbmmimisteja vastaan Koreas­sa,
Ihdq-Kiinassa Ja K i i n a n manner­maalla.
Entinen lähettiläs kuuluu
olevan perin hälyynlyhyt sillä hän
väitti sellaisen hyökkäyssodan olevan
"viimeisin mahdollisuuden vapaan
maailman eloon Jäämistä varten. E l ­lemme
ota aloitetta käsiimme' nyt,
saatetaan, meidät pyyhkiä pois maa­pallolta".
- Lievemmin sanoen meitä
ihmetyttää, että presidentU ei ole
kuullut hiitään moisesta lausunnosta.
Me voisinune luetella ikokonaisen le­gioonan,
sellaisten miesten nimiä, jot­ka
ovat esittäneet viime aikoina Y h ­dysvalloissa,
samantapaisia lausunto­ja.
Mutta'pr^idehtilla on otsaa väit-:
tää. että hän ei m ^ tiedä heistä
kerrassaan mitään. Siinä tapaukses-sia
olisi parasta, että hän rupeaisi l u ­kemaan
Vapauttai.
Mahdollisesti .presidentti Eisenhowa-ei
lue edes Wall Street Journalia, jon­ka
pitäisi olla hainituksen äänenkan­nattaja
koska hallituksessa on aika­moinen
sakki, miljonäärejä ja miiita
Wall StreiBtin edustajia. Tämä lehti
totesi Joku aika sitten toimituskirjoi-tuksessaan.
että
"Sota sellaisenaan on hirveä
asla ihnttä meistä on vielä hJrvit-tävämpää
se toskuio, että täällä
kävelee sellaisia miehiä, jotka pu-huvat
rauhasta Ikäänkuin sc olisi
hirvittävää.'*
Jos me voimme luottaa tässä suh­teessa
Wall Street Journaliin vallitsee
Yhdysvalloissa miljonäärien keskuu­dessa
rauhan pelko koska he puhuvat
"rauhasta ikäänkuin se olisi hirvittä­vää."
^ t e n presidenthi äänenkan­nattaja
vastasi presidentille ennen­kuin
hän ehti väittämään, että hän
ei ole kuullut rauhan vastustajista ei­kä
tiedä niistä mitään.
Tämä Yhdysvalloissa, jopa täällä
Canadankin kapitalistipilreissä val­litseva
rauhan pelko on Umaantunut
lukemattomissa sanomalehtien otsak­keissakin,
joissa on väitetty yhtäällä,
että Korean sodan lopettaminen joh­taisi
taloudelliseen pulaan j a toisaal­la,
että "kommunistit hyötyisivät
enemmän vihollisuuksien lopettami­sesta",
kuten New York T i m ^ sanoi
Yhdysvaltain sotilasviranomaisten te­kevän.
• • •
Meidän lehtemme kirjoitti tästä
asiasta mjn. tk. 9 pnä, todeten, että
Korean rauhan tiellä ön ainoastaan
•amerikkalaisten sotakapitaiistien ja
heidän edustajinaan toimivien ken­raalien"
sakki, joka oh ollut poikki-telota
välirauhan tekemiseen nähden.
Torontolalseh Vapaan Sanan mie­lestä
ei sellaista lausuntoa olisi saa­nut
esittää koska muka Vapaus on
"Suomalaisen kommunisthi tökeryy-dellä
koettanut imettää lukijoihin kä­sitettä
että koko Km-eah sota on Y h ­dysvaltain
kapitalistien synnyttämä
ja ylläpitämä." K i i n asia onkin. Jo­kainen
aikaansa seurannut ihminen
tietää, että Yhdysvallat sekaantui K o -
WM.
; • mv
Vuosi umpc
lam meidät
Vuosia mon
kanssamme
Taan kohtal
Nuku rauha
]a huolet ei
Kukkaset p
Omaiset ral
^
1
rean kansalaissotaan rlentäes;
taantumuksellisen diktaattori
man Rheen avuksi. Tälle toioi^
teelle hankittiin sitten YK.n riui
ja irain aniharvat 'YK:n maista ji
katsoneet olleensa pakotettuja osa
tumaan siihen, tehden sen ki
mahdollisimman vähäisenä tai
Korean sotaa on käyty pääasiassa;
dysvaltahi sotavoUnien, lento;
sotalaivojen ja napalm
avulla. Syngman Rheen vaiai
mahdollisimman paljon mli
Edellä esitetyissä lainauksissa
taan-kaiken lisäksi, että yhtäälläJ
dysvaltain kapitalistien piirissä
tään rauhan saavuttamisen ja
päättymisen Johdosta Ja toisaalla
votaan sodan laajentamista
vOn varsin selvää, että toi
Vapaa Sana ei die rauhan
sillä se haluaisi jatkaa sitä
iiistlen tappamista" mistä on
varsin, verenhimoisella tavalla
mantereen sanomalehtien KoreaJJ
tauutisten otsakkeissa. *
Yhdysvaltain sotavoimat ovat
reassa samoista sj^tä kuin
sotavoimat olivat Suomessa
1918 j a 1941—1944. Saksalaiset
sivat silloin alistaa Suomen
seen Ja samaan tapaan'?hi
sotavoimien mellastus tapahtno.
Koreassa, Johka liittändnen
tain vaikutusvaltaan sisältyy
Streetin niaailmanvalloi
miin. On varsin surkuteltavaa,
suomalainen sanonialehti oo
nut yhtäällä' yhdysvaltalaisen k«
lismin rauhan pelon valtaan ^
saalia tukee Yhdysvaltain
min mnnllmanvallol
- K » Ue
ILO
mu
KuoU Toi
touk
Vaikka ku
Diin muist
s
^itykset
• NIPIG(
8 lp.
• GERAl
• HEAR£
•9.30 lp.
• TIMMl
• SOUTH
29p.kl
• KIBKL
iUoSin
f SlTDBt
• I<ONG • WANU]
•^EAVE
• 8AULT
5 p, klo
• 8AULT
•tetäkan
• SVDBU
' j a 9 1
•8T.CA1
knonli
• TORON
>Uo7