Vapaus, June 21, 1962

              Siyu 2 Torstaina, kesäk; 21 pr — Thursday, June 21, 1962
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
ESdltor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Ottice OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 •
I^blished thrlce^weekly: Tuesdays^ Tbursdsons: and Sätuidays tty Vapaus
Publishing Co^ Ltd.; 1(H)-102-Elm^ S^^^ Ontario. Cattiidf^
Mailing address: B O X 69
.> Advertising rates upon application. translations free,of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Pqst Offie^ Department, Ottawa,
V a>>d for payment o f p o s t ^ e incägh. ,
_ ^ TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk. $4.25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
• •• * -•"- j • • •. ' 95-vuotiäall<
Viikon kuluttua vietetään jälleen Canadan kansallista
vuosijuhlaa, Canada-päivää. Sen kunniaksi, kuten niin mo­nesti
menneinäkin vuosina, ilmestyy lehtemme Vapaus vaa­timattomassa^:
juhla-asussa tänääh; Sanomattakin tiedämme
li^ös, ^että erikoisesti lehtemme lukijat ja samalla kertaa
kaikki muutkin täkäläiset kansalaisemme tulevat osallistu­maan
omilla paikkakunnillaan tämän kansallisen merkkipäi­vän
viettoon niissä olosuhteissa, mitä paikallistilanne tar­joaa,
sillä loppujen "lopuksi me Suomesta tänne siirtolaisina
tulleet — täällä syntyneistä puhumattakaan — olemme va­paaehtoisesti
omaksuneet Canadan uudeksi kotimaaksemme,
jonka yleishyvä, edistys, kehitys ja kukoistus on meille kai­kille
sydämenasia.
Heinäkuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi 95
vuotta siitä, jolloin Canadan liittovaltion perusta jäin myötä­vaikutuksella,
tosin Englannin parlamentin hyväksymänä,
British North America-laki(BNA Act) astui voimaan. Sen
perusteella yhdistettiin Canadan eri maakunnat yhdeksi liit­tovaltioksi
ja niinmuodoin tätä päivää vietetään Canadan
kansallisena syntymäpäivänä aivan samalla tavalla kuin
Suomessa juhlitaan joulukuun kuudetta, Yhdysvalloissa hei­näkuun
neljättä, Neuvostoliitossa marraskuun seitsemättä
jne. BNA-lain voimaanastuminen kruunasi Canadan kansan
pitkäaikaisen taistelun, mukaanlukien Mackenzien ja Papi-neaun
vuonna 1837 johtaman kapinan demokraattisen itse­määräämisoikeuden
ja kansallisen itsenäisyyden puolesta,
vaikka silloin jäikin vielä voimaan lukuisia siirtomaajärjes­telmän
piirteitä, mitkä on vuosien kuluessa purettu ja k o rr
jattu.
. * . • • •
Vaikka Canadan liittovaltion perustamisesta on kulunut
vasta 95 vuotta — ja kansakunnan historiassa se on suhteel­lisen
lyhyt aika — niin siitä huolimatta tässä suuressa, luon-nonresursseista
rikkaassa ja erittäin työteliään väestön kan­soittamassa
maassa on kuitenkin jo nähtävissä vissejä "van­hentumisen
merkkejä".
Tämä siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei ole kansa­kuntana
vielä omaa virallista Canadan lippua eikä Canadan
parlamentissa kansan suosiolla ja myötävaikutuksella laa­dittua
perustuslakia.
Kansallisefvanhentumisen" oireet ilmenevät niinä suu­rina
ja monisäikeisinä ongelmina, jotka ovat nyt sekä vasta-valitim
parlamentin että koko kansakunnan ratkaistavana.
Meillä ei ole esim. kansallista terveysvakuutuslakia
joka takaisi, kuten nykyaika vaatii, kaikille kansalaisille ta­sapuoliset
mahdollisuudet läälcäri-, sairaala- ja lääkehoitoon,
— Meidän dollarimme arvo alennettiin ulkomaisen pai­nostuksen
johdosta vaalitaistelun tuoksinassa, jolloin liitto­hallitus
sitä vähiten odotti, 92.5 senttiin Yhdysvaltain dol­lariin
verraten,
— Meidän maassamme on "talouselpymisestä" huolimat­ta
vieläkin puolimiljoonaa työtöntä.
— Meidän liittovaltiomme budjetti on jatkuvasti tappio-puolella
siksi kun toinen puoli teollisuuslaitoksistamme on
yhdysvaltalaisten rahamiesten käsissä, jotka pakottavat ta-löusvoimallaan
meidät lähettämään halvalla hinnalla luon-nonresurssejamme^
rajan eteläpuolelle, mistä ostamme ne
kalliilla hinnalla teollisuustuotteiksi valmistettuina takaisin.
Me haaskaamme Washingtonin sanelun mukaan pal­jon
enemmän kansallisia varoja mielettömään varustelukil-pailuun,
kuin varamme sallisivat.
Lyhyesti sanoen kysymys on kansallisen olemassaolom­me
säilymisestä ja jatkumisestia.
Juhliessamme Canada-päivää js "liittovaltion isien" suur­ta
historiallista saavutusta meidän tulee siis tehostaa tais­telua
nykyajan vaatimusten pohjalla Canadan kansallisen it­senäisyyden,
kansallisen vapauden ja ennenkaikkea kansain­välisen
rauhan puolesta, jota ilman mikään kansakunta ei
voi nykyisenä atomiaseiden aikakautena jatkaa normaalista
elämäänsä.
Tässä mielessä kun valmistumme Canadan päivän viet­toon,
silloin saamme olla vakuuttuneita siitä, että täytämme
edesvastuuUisella tavalla kansalaisvelvollisuutemme.
50-vuotiaalle
- Juhannuspyhinä — viikkoa ennen Canada-päivää ^^^^—vie­tetään
CSJ:n Sudburyn osaston 50-Amotispäivää kaksipäiväi-sine
juhlineen Työn Puistossa. Meidän lehtemme Vapauden
tuhannet lukijat varmaankin haluavat esittää Sudburyn
osastolle sydämellisen onnittelunsa ja onnentoivotuksensa
tämän merkkipäivän johdosta.
:^ Ei liioin ole sattuma eikä asiasta Jainkaan poikkeava
seikka se, että lehtemme Vapaus on yhdistänyt tämänpäiväi­sessä
juhlanumerossa sekä osaston 50-vuötisjuhlan että Ca-nadä-
päivän kunnioituksen. Tosiasia on, että ne kansalai­semme,
jdtka olivat toukokuussa 1912. Turjan kahvilassa pi­detyssä
kokouksessa Sudburyn osastoa perustamassa ja
Hfeista ovat joukossamme vielä August ja Anni Kannisto —•
ovat sanan varsinaisessa mielessä myös Canadan esiraivaajia.
Siihen aikaan jolloin Sudburyn osasto perustettiin oli
Sudbury vielä melko vaatimaton kylä: Lehmät olivat laitu-inella
siellä, missä nyt on kaupungin vilkasliikenteisimpiä
katuja; kadut olivat,päällystämättömiä ja muutenkin elämä
oli melko takapajuista.
Tosiasiassa Sudburyn seutu oli vielä vuonna 1883 niin
ti^ntematonta aluetta ettei täällä ollut vielä maanmittareita,
geologeja, Hudson Bayn miehiä ja CPR:n rautatien viitoitta-jia-^
lukuunottamatta valkoisen miehen jalka maahan kos­kenut.
Sudburyn synty ja kehitys liittyy saumattomasti edel-
Täniaihittuun arkaan tapahtuneeseen kuparin. (ja nikkelin)
löytöön sekä CPR:n radan rakentamiseen. Mainittakoon, että
ensimmäiset suomalaiset, jotka tulivat New Yorkista "shipin"
perusteella $oon linjalle rautatietyöhyn, mutta saivat kokea,
meri
Moskova, - r - Amerikkalaisten
atomipommi-intoilijoiden suunni-telmat
suurissa korkeuksissa ta*
p^htnvat y^inräjäytylcset ovat vain*
räUisia. USÄn lehdistö kertoo
amerHckalaisten tiedemiesten ni­mittävän
"keskenmenolui" ralie»
tiu koneiston tahallista tuhnamls*'
ta 'ennen; ydlnräjäytystä; ' ^ e t i^
täin isuoritettu tuollainen "kes­kenmeno"
Johnstonin saaren tai­vaalla
voi merkitä hyvinkin paho­j
a seurauksia. Kukaan esimerkik­s
i ei tiedä, ihitä tapahtui ydinkär
jellä varustetulle raketille, joka
tuhottiin maasta käsin; kun-huo­mattiin
sen Ic^oneiston olevan epä­kunnossa.
Enempää USAn p|UQ:„
iustusministeriö kuin ätoniiener-giakomiteakaan
ei kylcene sano­maan,
onlio ydinkärki vahingoit­tumana
valtameren pohjassa vai
onko se hajaantunut ja siksi mo­lemmat
ovatkin yrittäneet antaa
siitä niukasti j a lisäksi hämäriä
lausuntoja. Jos ydinkärki on ha­jautunut,
ei tiedetä, leijailevatko
pommin ydinaineet ilmakehässä
vtii ovatko ne joutuneet valtame­ren
pintakerroksiin tai sen sy­vyyksiin.
Ainoa, mitä USAn puolustusmi-listeriön
ja atomienergiakomitean
äsenet- virallista tiedotusta laaties-aan
osasivat sanoa ja senkin hyvin
-•pävarmasti, oli että raketin jätteet
Dvat ehkä vaipuneet valtamereen ia
Uskinpa saavat aikaan vaarallista
adio^ktiivisuutta valtameressä t a i
'aran*avat ihmisten 'eJäraäa.
: Huolimatta näistä vakuutteniista
opa NATOn leiristäkin kantautuu
iäniä, jotka osoittavat, ettei näihin
akuutteluihin uskota. France Pres-
3 nlm. k i r j o i t t i : — "Huolimatta sii-ä,-
että emme tunne pommin ko-oonpanoa,
radioaktiivisuuden vaa-a
on olemassa, koska sen ydinai-leena
on todennäköisesti .:oko uraa-n-
235 tai plutonium."
Lyhyesti sanottuna, kukaan ei
oistaiseksi tiedä, minkälaisia vaj­oja
piilee tässä amerikkalaisten
ttomipommikiihkoilijoiden suoritta-nassa
"keskenmenossa" ja mikä sen
lehdosta odottaa : viattomia ihmisiä
otka elävät ja liikennöivät Tyynen
altameren keskiosissa.
H I L L A O I K E U D E L L A?
Tästä herää kysymys: Kuka on
•.ntanut USAlle oikeuden isännöidä
Tyynellä valtamerellä aivan kuin
3malla sisäjärvellään? Sillä' USA
noa. U S ^ v afomiteollisuus on jo
pitkät ajat heitellyt knikfti jitteet
Tyyneen valtamereen j a Atlahtiin.
Tuhansia radioaktiivisia, jätteitä si­sältäviä
kapseleita joutuu kalastus­alueille,
eikä kukaan voi sanoa ha­joavatko
nämä kapselit vai mihin
ne joutuvat. Tästä johtuukin, että
amerikkalaisissa lehdisä on alkanut
kirjoittelu siitä, onko turvallista
enää syödä merikalaa. Kuka on an­tanut
USAlle oikeuden saastuttaa
tällä tavoin vesistöt ja pitää ihmis­ten
elämää uhkapelinsä nappuloi­na?
Englantilaiset upottavat näitä jät­teitä
Irlannin mereen ja ranskalai-
3et"'Välimereen. Täihä on vaaraksi
kaikelle elolliselle. Vesi sekoittuu
ja virtaa hyvin nopeasti, j a radioak­tiiviset
aineet joutuvat ennemmin
iai myöhemmin kasvien sekä kalo­jen
ym. merieläinten elimistöön.
K U O L E M A N MERELLÄ
Kesäkuussa vuonna 1958 neuvos­toliittolainen
merentutkimusalus
Vitjaz oli suorittamassa havainto­jaan
Tyynen valtameren sivualu-sella
Karoliinien alueella kansain­välisen
geofysikaalisen vuoden oh­jelman
mukaisesti. Odottamatta
aluksen kannelle alkoi sataa, radio­aktiivista
sadetta, vaikka se olikin
vii 1.600 mailin päässä USAn ydin­aseiden
koealueesta. Vitjazin oli
pzkko keskeyttää tutkimusmatkan­sa.
tä rakettia ei voitaisi tuhota ennen
r|j|fit«^istä, yii^nsäkin oii s »
hottavä,' että NATOn valtioiden
ydinasekokeet suoritetaan luvatto­man
edesvastiiuttoinasti. Amerilcka-laisen
raketin virheellisyys ja sen
seuraukset tuovat mieleen onnetto­muuden,
joka tapahtui äskettäin
ranskalaista atomipommia räjäytet­täessä.
Ranskan puolustusministe-iö
ilmoitti silloin, että jossakin
koekanayassa oli ollut pientä radio­aktiivisten
aineiden vuotoa. Viralli­sesti
ilmoitettiin, että 15 sotilasta
asetettiin kokeeseen miten suuren
säteilyvaaran vuoto aiheutti. Huoli­matta
kaikesta salaperäisyydestä
Ranskan lehdet toukokuun, jälki­puoliskolla
kirjoittivat tapauksen
yksityiskohdista, eivätkä ne suin­kaan
olleet niin lohdullisia kuin
miksi ministeriö ne yritti esittää.
Lehtiin alkoi ilmestyä silminnäki­jäin
~'a säteilystä kärsineiden kirjoi­tuksia.
Yksi säteilyssä yammautu-neista
sotilaista, joka nyt on sai
raalahoidossa, kirjoittaa:
—' Meillä ei ollut tarvittavia suo­japukuja,
koska niitä ei riittänyt
.kaikille ja räjäytyksen suorittaneet
upseerit olettivat, että emme tar­vitsekaan
niitä. Määrähetkellä näim­me,
m iteii vuori tärähteli ja halkesi
kuin appelsiini leikattaessa. Meitä
kohti lähti nopeasti etenemään pil­vi
aiheuttaen pahan paniikin. Minis­terit^
kenraalit j a upseerit ajoivat
. ^ . .„• . ^ , .autoillaan täyttä vauhtia pakoon.
Räjäytetyn pommin jäteaineet le-^^^i^..^ joukossaan olivat ministerit
vavat tuulen kantamina pitkm val-lpj^^^ ^^^^^^^ C33j^„ p^i^^g,^.
lameren lakeuksia j a muodostavat{^^^g ^g^raali Terray. Ilmeisesti he-suuren
vaaran aiva- ja lento liken- ,^i„ j^^i^i^^i säteilyvyöhykkeeseen,
tee le. kalastukselle, tieteellisille ^^^^^ ^^^^^^ heidät myöhemmin
tutkimusretkikunnille seka lukiiis-; ...j^oisessa suihkuhuoneessa,
ten maiden ja saarien asukkaille, i , . . . . -
No. kenraalit ja ministerit ovat
niittäneet vain sitä mitä ovat kylvä­neetkin,
mutta ne 15 ranskalaista
45 (lliiiiisen M a
W«sIl!n(ton. — Yhdysvaltain liit­tovaltion'
tutkimustoimisto iPBI i l ­moitti
myöhään lauantai-iltana, et­tä
oikeudessa rikoksista ayytteeseen
'Joutuva mies osti dynamiittia Ja otti
300.000 dollarin henkivakuutuksen,
joka oli määrä maksaa hänen vai­molleen,
eiuienkuhi hän nousi lento­koneeseen.
Jonka maahansyöksyes-sä
sai surmansa 45 ihmistä.
Lentokone räjähti ilmassa Monta­nassa
Unionvillen yläpuolella touko­kuun
22. päivänä. '
FBI ilmoitti mielien nimeksi Tho­mas
G. Doty. Hän o l i kotoisin Kan­sas
Citystä Ja iältään 34-vuotias.
Mies oli F B I :n antamien tietojen
mukaan ol^ut pitkän aikaa alakuloi­nen
Ja hän__kauluu kertoneen muu­tamia
päiviä ennen lentoa ystävil­leen,
että hän aikoi mieluummin
^surmata itsensä kuin Joutua oikeu­teen
syytettynä aseellisesta ryöstös­tä
ja luvattomasta aseenkannosta.
Poliisin tutkijat saivat selville, et­tä
Doty oli ostanut dynamiittia.
iFBr:n laboratoriossa tavattiin dy­namiitin
jälkiä ' lentokoneen perä­osan
jätteistä. > ... . ,
FBI kieltäytyi antamasta muita
tietoja tutkimustuloksista, mutta
niiden arveltiin olevan olennaisilta
kohdiltaan valmiit Ja vahvistavan
tiedot joiden mukaan Continental
Airlines yhtiön Boeing 707-kone oli
räjäbtänyt ilma&sa kyseisen matkus­tajan
toimesta. .
USAn ydinkokeet ovat aiheutta-
;iect vakavampiakin seurauksia.
Esim. radioaktiivisen tuhkan sata­minen
japanilaisen kalastusaluksen
•'Onnellisen lohikäärmeen" kan­nelle
aiheutti sen. että aluksen koko
miehistö sairastui säteiiytauteihin.
Radiosähköttäjä Kuboyama kuoli.
VIIDENTOISTA SOTILAAN
TAP.\US
Mutta vielä Johnstonin saaren
•keskenmenosta". Turhaa on ar-v.-.
illa. mitä tapahtuu, jos virheellis-sotilasta,
jotka ;outuivat säteilyn
jhriksi. ovat viattomia j a saavat nyt
kärsiä rikollisesta ja edesvastuutto­masta
kokeilusta.
Kaikkialla puhutaan, että v i l l i in
tyneet atomipommikiihkoilijat voi­vat
saada paljon pahaa aikaan. Nyt
kun ei vielä ole l i i an myöhäistä, ih-
.niskunnan on tartuttava asiaan ja
.saatava varustautuminen loppu­maan.
odella isännöi häikailähattornästi
"yynellä valtamerellä.- eikä tapaus'
fohnstonin saarella ole suinkaan ai-ettei
siellä ollutkaan työtä, tu­livat
jalkapatikassa . Copper
Glif f iin jo vuonna 1885 ja siitä
alkaen on kansalaisiamme ol­lut
myös ensin -kupari- ja sit­ten
nikkelituotannossa —- siis
75 vuotta.
eorgi
syntymästä
imitrovin
vuotta
Viime maanantaina tuli kuluneek­si
80 vuotta Bulgarian ja kansain­välisen
työväenliikkeen tunnetun
johtajan ja Bulgarian kansandemo­kraattisen
tasavallan ensimmäisen
päämiehen Georgi Dimitrovin synty­mästä.
Vuonna 1949 kesällä kuolleen
Dimitrovin nimi tuli tunnetuksi
kautta koko maailman kuuluisassa
roopan maissa mm. Itävallassa Ja
Saksassa organisoiden kommunistis­ta
ja laslsminvastaista liikettä. Tätä
työtä hän oli suorittamassa Saksassa,
kun hänet Oesta]3on toimesta van­gittiin
ja yritettiin provokaation
avulla tuhota Leipzigin oikeuden­käynnissä.
— Toisen maailmansodan
ajan hän työskenteli Neuvostoliitos-
74 henkilöä
on svvtettynä
Etelä-Koreassa
Söul. — Yhteensä 74 henkilöä
joista 12 oli reserviupseereita, pidä­tettiin
kahden erillisen. vastavallan-kaappuusyrityksen
yhteydessä, ilmoi­tettiin
sunnuntaina virallisesti Soul­issa.
Pidätetyt asetetaan ensi vlikoPa
korkeimman sotilastuomloistuimen
eteen. Ilmoitti Etelä-Korean tiedus­telupalvelun
apulaispäällikkö eversti
Suh Tshung Soon.
mn sanoi, että eräitä "kuolleen
demokraattisen puolueen erittäin
korkeita upseereja" oli sotkeutunut
kumpaankin suunnitelmaan. Hän
kieltäytyi kuitenkin ilmoittamasta
upseerien nimiä, koska tapaukset
ovat vielä tutkimusvaiheessa. Eversr
ti mainitsi edereen että näitä hen­kilöitä
ei vielä ole pidätetty.
Park Tshung Heen ryhmä riisti
vallan pääministeri Tshang Miongin
demokraattiselta puolueelta 13 kuu­kautta
sitten.
Editorial
THE
jäseneksi hänet valittiin jo v. 1937.
Suurista, ansioistaan toiminnastaan
Bulgarian Isänmaallisen kansanrhi-taman
muodostamiseksi ja taistelus­sa
fasismin murskaamiseksi sai D l -
osaltaan myös auttanut Sxxd-'''^''^'^^' •'""''^ °" P"'^^^"""
. , . , . . i vapisuttamaan hänen puolestaan
buryn kaupungin rakentamis-, ennemiäkemättömän voi-i
sainvälistä rasisminvastaista kan-sanrliitamallikettä.
Joka sai alkunsa
ed. mainitusta solidaarisuusliikkees­tä.
Georgi Dimitrov syntyi Kova-tshevtsln
kylässä Bulgarian maaseu­dulla
työläiskodissa. Hänestä tuli kirr
japainotyölälnen siirryttyään per-heen.
sä mukana Sofiaan. Jo y. 1902
Dimitrov liittyi työväenliikkeeseen
Bulgarian sosialidemokraattisen puo­lueen
riveissä. Hänet valittiin puo­lueen
keskuskomiteaan . Jo v. 1909.
Vuodesta 1904 asti hän toimi myös
amm{.ttiyhdistyslilkkeessä Ja hoiti v.
1909—1923 vallankumouksellisten
ammattiyhdistysten liiton sihteerin
tehtäviä. V. 1918 Dimitrov oli ensi
kerran vangittuna vallankumouk­sellisen
Ja sodanvastaisen toimintan­sa
vuoksi, mutta vapautettiin vielä
samana vuonna. V. 1919 hän o l i pe-rust.
imassa Bulgarian kommunistis­ta
puoluetta, jonka edustajana hän
osallistui Kommunistisen Interna-tlonaalen
(Kominternin) III kon­gressiin',
v. 1921. Tässä kokoukses.sa
hänet valittiin Kominternin toi­meenpanevan
komitean Jäseneksi.
Dimitrov tuomittiin Bulgariassa
poissaolevana kahdesti kuolemaan
osallisluttuaan v. 1923 tunnettuun
työläisten vallankumoussnritykseen
Bulgarian silloista diktaattoria Tsan-kovia
vastaan Ja Jatkettuaan senkin
Jälkeen vallankumouksellista toimin­taansa
kansansa sortajia vastaan.
Häntä ei kuitenkaan saatu kiinni ja
V. 1&23 Dimitrovin onnistui paeta
maa.<:ta. Johon hän saattoi palata
-vasta toisen maailmansodan päätyt­tyä.
Emigraatio el merkinnyt hänelle
kuitenkaan syrjäänvetäyJtymlstä val­lankumouksellisesta
liikkeestä. Kom­internin
Johtavana työntekijänä hä­nen
toimintakenttänsä vain laajeni
Ja kitasainvälistyi. Miltei vuosikym­menen
ajan hän työskenteli eri Eu-
Se että kansalaisillamme on ' Leipzigin oikeudenkäynnissa v. 1933.! sa. Jonka Korkeimman Neuvoston
ollut sellainen voimakkaasti' f " Dimltrovia Ja eräitä m u l t a ' "
. . ... . . . . . . konmiunisteja syytettiin Berlimin
toiminut valistus- ja kulttuuri- valt5opäivätalon polttamisesta. Leip-järjestön
osasto kuin on Sud-, zigin prosessista muodostui Dlmit-buryn
osasto ollut ensimmäi- i rovin ansiosta leimuava syytös koko
sen^SO-vuotiskautensa ajan. on i "at.«;;järjestelmää vastaan ja Dimi- ^ ,^ kunnlamer-
Hitler oli pakotettu'
hänen puolestaan
i nousseen ennennäkemättc
ta^ja_k^hittämistä, sillä kumoa- | makkäan kansainvälisen sollda&-
maton tosiasia on, että osaston Isuuslijkkeen vuoksi, tuli Kommunis-
"henkisen" ruoan avulla ja i tisen Intematlonaalen pääsihteeri,
tuella ovat kansalaisemme pvs- Tässä ominaisuudessa hän monien
tyneet antamaan paljon pa- tehokkaasti kan-remman
panoksen yhdyskun­nan
hyväksi kuin ilman sitä.
Sudburyn osaston toimesta
on tämän 50-vuotisen toimin­nan
aikana vaalittu esimerkil­lisellä
tavalla kansallisen kult­tuurielämämme
parhaita pe­rinteitä
ja siten rikastutettu
myös Canadan kulttuurielä­mää.
Osasto on ylläpitänyt jat­kuvasti
näytelmätoimintaa,
kuorotoimintaa ja musikaali­sia
harrastuksia; osaston toi­mesta
on järjestetty luentoti­laisuuksia
ja keskustelukoko-iksia.
On ylläpidetty kirjasto­ja,
Kaaleja ja kesänviettopaik­koja.
Kaikki se on vaatinut jä­senistöltä
suunnattoman pal­hon
työtä ja toimintaa — mut­ta
samalla kertaa-se on rikas­tuttanut
paljon ei vain jäsen­tensä,
vaan kaikkien täkäläis­ten
kansalaistemme elämää.
Me voimme siis tänä vuosi-oäivänä
olla ylpeitä CSJ:n
Sudburyn osaston toiminnasta.
Me voimme samalla oppia sen
virheistä ja s.aavutuksista. En­nenkaikkea
me haluamme sa­noa
osaston perustajille ja ve-teraanijäsenille:
Hyvin olätte
leiviskänne kantaneet, kiito?
siitä!
Onnitellessamme päivän san­karia
tämän 50-vuotispäivän
johdosta me toivomme CSJ:n-
Sudburyn osastolle hyVää me­nestystä
ja" onnea .toiselle 50-
vuotistaipaleelle lähtiessään.
kln.
Scdan päätyttyä palasi Dimitrov
kotimaahansa 22 vuotisen poissaolon
Jälkeen. , 1946 hänestä tuli kansan­demokraattisen
Bulgarian ensimmäi­nen
pääministeri, jonka johdoPa
laadittiin myös uusi demokraattinen
penistuslaki. Muutama vuosi tämän
jälkeen (2. 7. 1949> Dimitrov kuoli
pitkälli.sen sairauden murtamana. —-
Kan.«:.mvällnen työväenliike kun­nioittaa
Bulgarian kansan rinnalla
Dimitrovin." .suuren isänmaanystävän
Ja internationalistin muistoa.
Remember last August? Remember thät ;^ou^ were in
Sudbury for the Civic Holiday? .:
So what, you say. -
. But rerneinber thät it was our Suurjuhla you were atr
tending and enjoying?
Sure' do, you say.
Weil, this year the Laulu- ja Liittojuhla is at the Lake-head;
that part of Ontario that is more like Finland than
any other, with its beutiful white birches grovving inclumps-to
shade you from the summer sun.-
No kidding, you say. ,;, . >
And the Festival events take place at Isku Park which
boasts of a big dance pavilion, an excellent restaurant, a
hot sauna, a good band shell and,; a terrific track. . i
Who could ask for more, you^säy. * •.?
The Juhla takes place at the same time as last year,
too, on the Civic Holiday weekend, August 4—6.
How could I forget, you say.
So you're coming to join the f un again this year, aren't^
you? Lovely track, lovely food, lovely dance floor—and
lovely girls.
You sure, you say. '
Positive!
Okay, you say.
li
ti
t;
t:
;»
f
.1
li
il
li
11
<•(•
BURSTING THE BUBBLE
History is repeating itself. OncC
ipon a time, learning was the privi
2ge and monopoly of the clergy
o much so that they were opposed
ö education of the masses. for fear
•f losing Control over the people
nd support for the church.
Opposition to any Innovation has
:lways been held by the church.
"he clergy even opposed building
'•'v; ' 5 . The reason offered was a
flimsy pretense that it wouId tempt
ne peasants to steal the nails from
he rails and so..:Corrupt their; mo;-
als, apparently not believing their
eaching of the Ten Command-nents
to have had much effect.
When the clergy could not stifle
ducation of the masses, they want-
:d to Control it, to keep (to them-elves)
undesirable ideas out of
•urricula and foster their own
)hilosophies and outlook of life. If
hey had not lost that control,
what vvould our education be today?
The Church maintained that
Iheirs was^ a l i the useful knowledge
f r om the beginning to the end and
anything added was evil. Curious
)eopie, who were not satisfield
w i t h the explanations the church
offered for natural phenomena had
to cany out their investigations in
secrecy, for fear of being accused
of being in league with the devil
and to be burnt at the stake as
heretics.
In spite of severe censure, know-ledge
and civilization advanced.
civilizing even religion. Intolerance
and corruption became so great.in
the • church that open rebellion
started in their own organization.
To overeome dictatorship, as every-one
knows, wars were fought and
won. Windows had to be opened
iSt\lil^UIuiov^<^S& iäirflUi^as, so
much SO that church-controlled''ins-titutions
of learning' had, to adopt
some' advanced .ideas in their curr
ricula in order to survive.
Advocates of nationaiization of
heaith Insurance are c onfronted
wih repititions of the old. The medi­cal
profession has gone on record
as opposing any governmental i n ;
terference in the practice of their
private enterprise for fear of being
dictated to as to the form of ser-vices
to be rendered.
The medical profession does not
want anybody's fingers in their pie.
Theyallegedly, as the old, know a li
there Js to heaith; when at the
same time,' under their administra-
(Continued on page 3)
PÄIVÄN PAKINA
Askel oikeaan suuntaan
Viime perjantaina voimaan astu­nut
"Ontarion ihmisoikeuksien la­k
i " on askel oikeaan suuntaan —
mutta vain 'askel", sillä se ei vali­tettavasti
tarkoita sitä, että diskri-minatio
olisi nyt tyyten pyyhkäisty
pois maakunnasta rodun, kansalli­suuden,
uskonnon, esivanhempien
tai alkuperän johdosta.
Tosiasia tietenkin on, että niin
lämpimästi tervehdittävä askel oi­keaan
suuntaan kuin mainittu oi­keuksien
laki onkin, se jättää kui­tenkin
melko paljon toivomisen ja
parantamisen varaa niin lainlaadin-nalliselta,
kuin jokapäiväisen elä­mänkin
kannalta katsoen.
Mainittakoon vain että ko. laki
on melko "hampaaton" rangaistus­ten
kohdalta samalla kun diskrimi^
nation harjoittajille varataan visse­jä
pakoportteja edesvastuuseen jou­tumisen
välttämiseksi.
Tämä nyt voimaanastunut laki e i
ole " u u s i " sellaisenaan, sillä se yh­distää
viisi aikaisempaa lakia yh­deksi
kokoelmaksi siinä mielessä,
että se parantaa maakunnan asuk­kaiden
kansalaisoikeuksia samalla
kun asiaa koskevat hallinnolliset
toimenpiteet helpoittuvat ja tulevat
yksinkertaisemmiksi. Edelläsanotus-sa
mielessä se yhdistää seuraavat
lait: ' F a i r Employment Practices
Act", "The Female Employees Fair
Remuneration Act", ' T h e F a i r Ac-commodation
Practices A c t " ja "On­tario
Human Rights Commission
Act".
Nyt voimaan astuneessa laissa
kielletään rangaistuksen uhalla,
mutta vissejä varauksia .^ättäen, ke­tään
yksilöitä tai liikkeitä julkaise­maan
mitään sellaista "työhön ha­lutaan"
ilmoituksia missä luvataan
joko minkäänlaisia etuisuuksia tai
määritellään rajoituksia rodun, kan­sallisuuden,
uskonnon^ ihonvärin,
esivanhempien tai alkuperän suh-teen.
. Poikkeuksen tässä tekevät ilmoi­tukset
perhepalvelijain suhteen se­kä
kirkkojen ja e r i kansallisuusryh-mien
jä.'^estöjen ja laitosten ilmoi­tukset
— mitkä osalta ovat tarpeel­lisia,
mutta toiselta osalta voivat
jättää vissejä pakoportteja tällaista
diskriminatiota harjoittaville voi­mille.
Erittäin mielenkiintoinen on l a in
se kohta missä määrätään naisille
ja miehille sama palkka samasta
työstä - - m u t t a siinäkin tehdään
sellainen "varaus", että tätä-peri-aatetta
on noudatettava vain ' sa
massa laitoksessa" (establishment^
Sama liike voi siis edelleen diskri­minoida
naisia vastaan maksamalla
heille huonompaa palkkaa kuin
miehille samasta työstä, mikäli l i i
ke voi todistaa, että diskriminoin­nin
alaiseksi joutuvat naiset ovat
työssä liikkeen " e r i laitoksessa".
Lain mukaan voivat "hyvällä
omallatunnolla'' harjoittaa diskri­minointia
sellaiset henkilöt, joiden
palveluksessa ei ole muuta kuin -5
työläistä — mutta sekin jättää mel­koisen
takaportin diskriminoinnin
edelleen jatkamiselle.
Nämä seikat ja huomioonottaen
l a in rikkomuksista säädetyt nauret­tavan
, pienet rangaistukset, ovat
osoituksena Ontarion ihmisoikeuk­sien
lain "hampaamattomuudesta"
ja siitä, että sen parantamisen hy­väksi
on syytä toimia koko työväen
liikkeen voimalla.
Meille sanottanee, että mikään
laki ei ole sen voimakkaampi Ja te­hokkaampi
mitä sen saama väestön
yleinen kannatus ja hyväksyminen
edellyttää.
Se pätee tietysti vissin rajaan
saakka.
Tosiasia on kuitenkin, että Onta­rion
väestön suuri enemmistö on
demokraattisesti ajattelevaa j a kai­kenlaista
poliittisluonteista syrjin­tää
vieroksuvaa, "oikeamielistä vä­keä:'.
:
Mutta poikkeuksia löytyy — .ia
pantakoon merkille - r tätä syrjin­tää
harjoitetaan ennenkaikkea vis­sien
työnantajapiirien; omistaja-luokkaan
kuuluvien piirien, mikä
pahinta, vissien hallituspiirienkin
toimesta.
Ja miten herran nimissä voidaan
odottaa syrjinnän lopettamista ro­dun,
kansallisuuden, ihonvärin, us­konnon,
esivanhempien j a muiden
seikkojen perusteella silloin, jos
hallitus on ensimmäisenä harjoitta­massa
tällaista poliittisluonteista
syrjintää?
Meidän mielessämme on erikoi­sesti
Ontarion maakuntahallituksen
poliittinen syrjintä vissejä vieras­kielisiä
sanomalehtiä vastaan. Sa­malla
kun Ontarion maakuntahalH
uksen eri: ministeriöistä annetaan
esimerkiksi ilmoituksia vieraskieli­sille
sanomalehdille, ilmoitusten
antamisen perustana ei ole kulloin
kin ko. asian tunnetuksitekeminen
niiden asukkaiden keskuudessa, joi­ta
on lähestyttävä heidän oman äi
dinkielensä avulla — vaan "lahjoi­tusten"
antaminen hallituksen ra­hoista
sellaisille lehdille, jotka ovat
hallituksen mielestä sen poliittises­t
i "ansainneet". •
Tämä menetelmä saattaa luon­nollisesti
tällaisia puolueellisia i l ­moituksia
saavat ja ^^'julkaisevat
vieraskieliset lehdet äärettömän
huonoon valoon oman .lukijakun­tansa
silmissä; käsitykseksi tulee,
että ne ovat "ostettuja ja makset*
t i i j a " lehtiä. Ja^tällä epäilyllä on
vankka pohla niin kauan kuin
joiltakin IcltdUiä ne ilmoitukset
ktelietään. Tosiasia on, että Qnta-
' l i b n maakuntahallitus käyttää
siten menetellessään väestön ylei­siä
varoja omien "ystäviensä" pal­kitsemiseen
ja poliittisten vastus­tajiensa
"painostamiseen" —: jos
ei halua käyttää "rankaisemis-määritelmää".
Maakunnan pääministeri RobarIs
sanoo viime perjantaina voimaan
astuneen Ontarion oikeuksien lain
tavoitteen olevan:
"Muodostaa väestömme keskuu­teen
yhteinen kunnioituksen ja
yhteisymmärryksen ifanapiiri niin
että kaikille tarjotaan esteetön
mahdollisuus antaa suurimman
pankoksensa koko yhdyskunnan r i ­kastuttamiseksi."
Oikein! Sitä kannatetaan lämpi­mästi.
Mahdollisesti Ontarion halli­tuksen
e r i ministeriöt pitävät nämä
seikat mielessään myös silloin kun
annetaan esimerkiksi ilmoituksia
vieraskielisille lehdille..
Tähän velvoittaa — jos mielitään
todella toteuttaa oikeuksien lakia,
mainiten' asiakir an johdannon se
kohta.missä sanotaan:
" . . . Koska ihmiskunnan kaikkien
jäsenten erottamattoman arvon, ta-sa-
arvoisuuden ja kiistämättömien
oikeuksien tunnustaminen on va­pauden,
oikeuden j a rauhan kulma­kiv•
e nj .ä. r. maailmassa • j—a koska
nämä periaatteet on vahvistettu
Ontarion lainlaatijakunnan eri la­kien
perusteella . . . ' ' s e n vuoksi on
säädetty tämä Oikeuksien L a k i ."
Oikein ja asiallisesti on sekin
seikka sanottu. Ryhdyttäköön sitä
toteuttarhaan ennenkaikkea halli-tuksen
toimesta, jotta hallitusviran-omaiset
antaisivat diskMminointiin
taipuville "hyvän esimerkin"" ja
voisi samalla puhtaalla omallatun­nolla
vaatia diskriminointia harjoit­tavilta
piireiltä tämän iljettävän
paheen lopettamista. > \
— Känsäkoma.