Vapaus, November 27, 1954

              SS®
liiifii
iii
te'- S>V»* 2 Lauantaina, marrask- 27 p. ~ Saturday, Nov. 27,1954
1
t
•••Kr
• l l i i i l i i i
'' OfCBOof'' ^ ^ i O B ^ ^ CsuufUaob"' Ek*
SitUmed K<nr, 0, 1917. Autborized
« • fcooDd da» auUl ttu» JE^ost
QtOee Depaxtmtnt, Ottava. Pab-
BrtiMl fltflee^ weekl7: ' l^ietdays
IbBBsdayi sndSatnxdajtt Iqr Vapaus
PObUiblsg Company iM, at IDO-un
Teliepbonc»: 8 » ^ Office 06. -«-«M
EcUtorlal Office O0, #-429$. Manager
§Mxtm Box 69, Baätnayt QatMTto*
Adveittalng ntes upcm^^ a ^
Tratmlftttan flree ot tbaxg».
•nXJiVBBStaiATi
CMtmaätm: 1 f k . 749 e t k . f.7»
t UE. 325
ndfmSoUM: 1 V k . flUOO k k . 4^
enomea» l vk; 0 » J k k . 479
Suomen myönteinen^ vastaus
^ - piemme useampaankin kertaan iällä palstalla todenneet sen to^
siasian. että Canadan sietäisi seurata >~ ennenkaikkea omien kansallis^
etujensa vuoksi — isiemme maan^ Suomen esimerkkiä icauppasuhtei-
^ - Tälli yiikolla saimme, kuten on lehtemme uutisosastolla kerrot-
' iu, toisen Canadalle sopivan esimerkin Suomesta kun Suomen hallitus
^ t o i myönteisen vastauksen Xeuvostoliiton 23 Euroopan maalle anta-oiaati
kutsuun yhteiseeniicokoukseen osallistumisestaEuroopan pulma-kysymysten
ratkaisemista 'varten. Suomen kansa — kuten niin mo­net-
muutkin Euroopan maiden kansat >— on ollut sodan jaloissa ja
tietää kuinka suuria uhreja sota vaatii ja kuinka mittaamattomia kär-siröyksiä
se kansanjoukoille aiheuttaa.' Tästä syystä Suoneen I^nsa ja
vääiuunalaiset' valtiomiehet ovat' valmiina yhteistyöhön toisten maiden
. kanssa niiden yhteiskunnallisesta rakenteesta huolimatta uhkaavan
sodan torjumiseksi. Tämä Suomen esimerkki on, kuten sanottu myös
Canadan seurattavaksi sopiva.
/ Vaikica Suomen kansan valtava enemmistö ja kaikki vastuunalai­set
valtiomiehet pitivät alusta alkaen itsestään selvänä asiana, että
Suomi vastaa saamaansa kutsuun myönteisesti, niin Suomestakin löy-
Sfiyy vielä
' i a , joiden mielestä Suomen maalla ja kansalla ei ole mitään arvoa, ellei­vät
jotkut etuoikeutetut yksilöt voi niitä '-kaupita", "pantata" ja^
^riistää omaksi «dukseensa. Nämä amerikkalaismieliset ''suomalaiset",
joita ei onneksi ole enää kovuikaan paljoa, saatHn kuitenkin kansan-
- joukkojen horjumattoman rauhantahdon voimalla taltutetuksi ja hei-
; >::däbpaheelliset ark^ on pieneltä mutta rau-
'«^'hantahtoiseltä Suomen kansalta^^
jjieidän pitäisi suitsia sotaiset "amerikankävijämme".
< ^ Asian tärkeyden vuoksi lainaamme SK'DL:n pää-äänenkannatta-jan,
Helsmgissä ilmestyvän Vapaa Sanan, marraskuun 20 pnä julkai-
' 2>eman toimituskirjoituksen, missä sanotaan:
Neuvostoliiton hallitus esitti lauantaina, 23 'Euroopan maalle —
mm. Suomelle — jasUSA:lle yhteistä kokousta, jonka pitopaikkana oli­si
/Moskova tai Pariisi ja jossa käsiteltäisiin kysymystä yhteisen tur­vallisuusjärjestelmän
luomisesta. R^u^ntahtoisen kansan keskuudes-v
s a pidettiin itsestään seMnä; että Suomi J
me vuosieii politiikalleen vastaa tähän kutsuun myönteisesti. Tors- ,
'^ainä hallituksen toimesta lähetetyssä vastauksessa, jonka sanamuo­to
saatiin eilen julkisuuteen, ilmoitetaankin Suomen olevan valmiin
osallistumaan kutsuttujen maiden yhteiseen kokoukseen.
• 'Xiin;5elvä kuin kysjnnys on ollut laajoille kansanjoukoille ja.vas-
• - tuuntuntoisille poViitikoille, sitä samaa ei voida samoa eräistä piireistä
Ja iiaiden sanomalehdistä. Jo heti Neuvostoliiton kutsun saapumisen
;jäikeen Helsingin Sanomat, Uusi Suomi ja eräät muut sanomalehdet
f-pyrkiväti selittämään kutsun merkityksen suurpd
teeksi, johon Suomen puolueeettomana maana ei olisi osallistuttava.
' ^^ämä aebdet valittelivat sitä, että maamme on määriteltävä kantansa
^kutsuun tietämättä, tulevatko lännen valtiot sitä vastustamaan tai
•iihen myöntymään jne.
^ Vielä eilen, jolk>in vastaus oli jo annettu, mutta sen sanamuoto oli.
vielä julkaisematta, kutsun hyväksymistä alunperin vastustanut Hel-vsingin
Sanomat lavasti palstoilleen Lontoon kautta tulleen uutisen,
Ijossa^ittaiHiin-haHituksen vastaukseen täysin valheellisessa mielesi
^män lehden takana.*. Eivätkä viittaukset ja selitykset tule varmaan
«vieläkään loppumaan. Hallituksen vastausta yritetään näiden rau-iluista
Ja maamme eduista/^^
!!de^kin tulkita mitä merkillisimmillä tavoilla.
Suomi ra
lujittamiseen sekä kansojen keskenäistcn suhteiden kaikinpuoliseen
- »parantamiseen rauhansopimuksessa, ystäv3^^^
;tosopirauksessa sekä Suomen j a Neuvost^^ ulkoministerien viime
kesähä antamassa yhteisessä julistuksessa.; Oli vain^^^^l^
t ä nyt annettu vastaus Neuvostoliiton kokousehdotukseen .vastasi ai­kaisempia
kannanottojamme ja o}i myönteinen.
'"Kaikilla rauhantahtoisilla ihmisillä niin Suomessa kuin muualla-
'kiiron syytä toivoa, Jettä kaikkien muidenkin kutsun saaneiden maiden
vastaukset olisivat yhtä myönteiset. Erikoisesti tällaista on toivottava
muiden pohjoismaiden osalta, joiden yhteenkuuluvaisuudesta viime
"päivinäkin on niin paljon puhuttu ja kirjoitettu.
Kaikilla Euroopan kansoilla on toisen maailmansodan päiviltä kyl­liksi
kar\-aita kokemuksia sotapolitiikan seurauksista ja niiden johdosta
vakaumus, että raiihati puolustaminen on kaikkien kansojen yhteinen
i t u . Toivottavasti valtiomiesten ratkaisut tässä asiassa vastaavat kan­sojen
vaatimuksia.
McCarthyn ihailijako valtuustoon?
Samaan aikaan jolloin ^Yhdysvaltalaisten noitajabtaajain päämie­hen,
senaattori Joseph ÄlcCarthyn poliittiset osakkeet ovat laskeneet
romahdusmaisesti, pyrkii Sudburyn valtuustoon Ryanin valitsijapii-ristä
torypuolueen sudburylaisen nuorisojaoston johtaja 'Ralph Con-nors.
\; Kuten muistetaan, mr. Connors on Se mies, Joka noin vuosi sit^
ten kirjoitti Chicago Herald Tribunelle häpeällisen valittelukirjeen sen
johdosta kun Canadan kansa pakoitti mainitun amerikkalaisen noitar
jahtaajan luopumaan Torontoon suunnittelemastaan puhujamatkasta^
Koko Toronton väestö teki silloisen pormestarinsa Allan Lamportin
johdolla täysin tiettäväksi, että canadalaiset eivät halua ollajmissään
tekemisissä sen parenunin ''Hyppivän Joen" kuin hänen edustamansa
McCarthysminkaan kanssa.
M myrskyn sud-rbury^
aisten keskuudessa, mutta torpuolue on ilmeisesti sellaisessa; aat­teellisessa
vararifckotilassa, ettei sillä ole senkää
ja n i b tpivotaan, että sudburylaiset olisivat unhoittaneet tämän likai­sen
jutun.
Merkillepantavaa muuten on, että kontrolleri Monaghan — jota
; m^ tähdeksi" tällä alueella,
:riensi äskettäisessä valtuuston kokouksessa mainostamaan Ralph Con-
•^orsm ehdokkuuta!
Kaikki tämä edellyttää sitä, että Ryanin valitsijapiirin työläis-asukkaiden
täytyy yhdistää rivinsä ja huolehtia siitä, että 'McGarthys-anin
ihailija ja hänen poliittinen pönkkänsä kontrolleri Monaghan tule­vat
kärsimään vaalitappion, minkä he ovat ansainneet.
MAU A eVOMBS IA
^'UITOV VSTAVnrJAEIX^
NeuvostoUiion suomessa vleraileval-
Je parlamenttivaltuuskunnalle Järjes-konen
piti puheen. Jossa hin lausui
muutamia mericityJEsellisiä sanoja;
k ^ e n maan: raufaanomaisest» naaT^
puruudesta. Hän lausui mm. seuraa­vaa:
Pienenä maana me emme «voi
patjoa vaikuttaa suuren maailman ta?
pzhtumiin. Matta me'voimme — Ja
niin olemme yrittäneet myös toimia
vierailu neuvostoliitossa
— 'osoittaa maailmanvalta Ja toinen
pieni maa. ajaksi maata. Jotka kymme­nisen
vuotta sitten olivat sodassa kes­kenään,
kaksi maata Joissa vallitsee
toisistaan eroava ybteiakuimaUlsialou-dellinen
Järjestelmä; että nämä kaksi
maata todella «voivat elää hyn^ässä
naapurisovussa .keskenään, vAjankohr
tana. Jolloin maailman kansat atomi-
Ja vctjijommlen - ubkan varjossa: ha­luavat
saS^da (Varmuuden kestävästä
rauhasta, on tällä tosiasialla oraa mer­kityksensä^
'Rauhanomainen hinnak­kain
eläminen on käytännössä mah­dollinen.
Se on'meidän kokemuksemr
me Ja sillä tosiasialla on 4r niin toi­von
— omamra-kityksensä suurella
maailman inäyttämöllakin.^^^^1^^
saada esittää maljan Suomen Ja Neu­vostoliiton
rauhanomaisten keskin^ir
seen arvonantoon Ja ' luottamukseen,
perustuvien naapuruussuhteiden ke?,
hitykselle."
•m
Hontgomery on
uhannut käyttää
vetypommejakin
• Waahin£ton. >— Liittolaisten Euroo­passa
olevien? sotavoimien apulaisko­mentaja,
. Alameinin varakreivi Montr
gomety. Joka: ön parhaillaan vierailu-matkalja
tällä mantereella, on joku
aika sitten Lontoossa luennoidessaan,
Julistanut, että "minä" haluan tehdä
ehdottoman selväksi, että me pohr
jaamme kaikki f sotasuunnitelmamme
atomi-; Ja vetypommien käyttämiseen.
Kysymys ei ole enää siitä, että niitä
voidaan,käyttää,«8illä erittäin varmaa
on, että niitä , tullaan käyttämään
hyökkäyksen tapahtuessa."
Hän oli antanut tämän lausunnon
luennoidessaan : Lontoossa lokakuun
aikana, mutta hänen luentonsa teksti
saapui tänne vasta viime viikolla, j
Aikaisemmin ovat liittolaisten Eu­roopassa
olevien sotavoimien johtavat
miehet-julistaneet, että sodan syttyesr
sä käytetään kaikkia niitä keinoja ja-aseitamitkä.
katsotaan tarpeellisiksi,
jnutta he eivät; ole, koskaan: ennen
maminneet mitään vetypommien
käyttämisen mahdollisuudesta.
Opiskelijat ovat
välinpitämättömiä
uskonnon suhteen
Kingston, Ont. — Opiskelijain kris­tillisen-
liikkeen Johtokunnan puheen-
Johtaja , prof. M. R. Po^icke Toron­tosta
sanoi ;täällä opiskelijain omaar
van hyvin varovaisen asenteen kristin­oppiin
nähden ja että se - lähentelee
välinpitämättömyyttä.
Prof.iPovvicke, joka toimii (historian
opettajana Toronton yliopistossa, sa­noi
täällä Canadan kirkkojen neuvos­tolle,
että eri kirkkokuntien läheinen
yhteistoimmta on välttämätön sen
"suuressa määrin pakanallisen tilan."
teen? korjaamiseksi mikä vallitsee yli­opistoissa.
Kristinoppiin välinpitämättömästi
suhtautuvien lisäksi on olemassa ehkä
noin 25: prosenttia käsittävä opiskeli­jain
joukko, joka on täydellisesti pois­tanut
: ajatuksistaan - kristillisyyden,
väitti professori.
HHän väitti kommunismin olevan
kuolleen kysymyksen -. yliopistoissa
koska- opiskelijat ovat liian suuressa
määrin kiintyneet, muunlaiseen mate­rialismiin.
Professori väitti edusta­mansa
järjestön tpdenneen, että aka­teemisessa,-
maallisessa ja uskonnol­lisessa
elämässä «vallitsee vastuunalai­suuden:
puute, entistään suurempi
kiintymys henkilökohtaisim pulmiin
ja. että kristinopin tuntemattomuus
on saavuttanut hälyyltävät mittasuh­teet.
Hän kehoitti kirkkokuntia anta­maan
lisää henkilöitä ja varoja työs­kentelyä
varten opiskelijain keskuu­dessa.
Suomen kirjaiMjain
teoksia julkaistu
Kiinan kielellä
Helsinki. — (DLP) Kiinalaisessa
alkakauslehdesai "KäännöskirJalU-suutta"
on tänä vuonna Julkaistu
kirjaiUJan Pentti Haanpään novellit
"Länteen päin", "Maantietä pitkin"
ja "Teliaa Aatsingin Icaplna".
.Aikaisemmin on Kiinassa ilmesty­nyt
1920-luvuIla Juhani Ahon, Min­na
.Canthin Ja Santeri Akloin no-veUeja.
Niiden käännöksien tekijä
on kirjailija Oiu Hsun, jota kotimaas­saan
nimitetään Kiinan G>orkik^.
Edellämainitussa Julkaisussa on j u l ­kaistu
myöskin venäläisen ja ranska­laisen
kirjallisuuden tuotteita.
— Syöpä tappoi vv. 1924^1952 kaik­kiaan
354 355 canadalaista Ja keuh­kotaudin
tilille pantiin samana aikana
179.920 kuolemaa.
hokakuxm Z3, pst» manaekonil;^
U Knlttaaifmfnisterlöni knieiuU
Saomeaoonmaa M-näjritelijää»'
Jotka kävfväi Moskovassa, I«nlii4;
gradissa Ja Jerevanisss. Nälw»
: vkaDpangelssaisoomalaiset näytfe-
UJät antoivat konsertteja Ja Ui-tostolvat
v^tnslaltosten; työhönu '
Marraskuun 9 pnä. euomalaiset
1 näyttelijät antoivat loppukonsertin
•V. • Prunzelle nimetyssä j Neuvostoar­meijan
keskiiskodissa/^ " K ^
esiintyivät solistit S. Longholm. J .
Suomalaiset näytteUJät esittivät
romansseja, v aarioita Ja duettoja u l ­komaisten
• säveltäjien klassillisista
oopperoista, suomalaisia kansanlaulu­j
a sekä suomalaisten säveltäjäin tedk-sia.
Näy tteltjäi: esiintyivät i S D o r e n
Innostuksen vallassa ja. fconseriilr
Ia oU sangen spuri menestys. Ylei-.;
sÖD' erikoisen saosion saivat osak-^v-seen
J o r m a Hattunen ja Yrjo
/Ikonen. ErinonuiBesti: soitti .pia­noa
Suomen oopperan johtava ka- I
pellimestari Nisse Rinltama. |
:; Konsertissa oli:! läsnä -Neuvostolii-'
ton: kulttuuriministeriön:: ' Johtavia
työntekijöitä sel^ä neuvostokulttuurin
edustajia^ mm: VSFTN :n ansioitunut
näyttelijätär S. Golovkina, joka Hil­jattain
Neuvostoliiton toisten: näytte­lijäin;
kanssa kä-vi vierailumatkalla
Suomessa /a vähän aikaisemmin Ca-nadassa.
: (Konsertissa oli. myöskin:.Suomen
täysivaltainen ^ministerl^^^vN
ton-erikoislähettiläs A*. Gratz ja lähe­tystön
työntekijöitä. '
Konserthi jälkeen suomalaiset
näyttelijät kukitettiin runsaasti.
Keskustelussa ^*Neuvo3tokulttuuri''-
lehden kirjeenvaihtajan kanssa Suo­men
oopperan johtaja Sulo Räikkö­nen
kertoi:
r : —- Me olemme matkaamme sanr; :
gen , tyytyväisiä. Konserttimme
saivat kaikkialla osakseen yleisön;
suuren suosion.' Me talimme ton- •
tefoaan;; etteivät neuvostoUmiiset.
ota meitä .vastaan ainoastaan,
näyttelijöinä, vaan myöskin ystär
;; vällisen kansan ednstajina. Jere«
vanlssa ; meitä ; ihastuttivat erin- ,
imiaiset aorinkolset päivät. Mutta ^
aurinko ei oilat atooasfaan tai­vaalla,
v^an myöskin, ihmisten _
sydämissä; Ja se, lämmitti mettä.
Matkamme aikana; paitsi konsert­teja,
me saimme nähdä paljon. Mos^
kovassa,;l^eningradissj» Ja;Jerevanis-sa
kälymme icatsomassa kymmenkunta
erJaista;; teatteriesitystä,-pääasialli­sesti
oopperoita Ja baletteja: Jerevar
nissa meitä miellyttierikoisesti arme-:
nialainen kansallisooppera ;^Anush.".
Kävimme myöskin monissa konserteisr-*
sa. Sangen suuren vaikutuksen teki
•meihin; käynti Leningradin Ennit aa-;
£issa. ^ ' •, ^
Vierailimune;sattui -yhteen Loka­kuun
vallankumouksen 37--vuotisjuh-lankamisa.
Olimme-Punaisella torilla
sotilasparaatin ja työtätekevien: Juh­lakulkueen
aiJcana; ja illalla katselim­me
juhlivaa Itaupunkia;; Kaikki tämä
teki meihin sangen suuren ;<vaikutuk4
sen.
(Minun osakseni lankesi suuri kuu­ma
olla .vastaanotolla Neuvostoliiton
ulkoministerin V ; M . Molotovin luona;
Halaan korostaa, et^a vierai­lumme
sattoi onnellisesti yhteen
myöskin, SiunnenH-N-Uiton ysts-vyyskaokavden
kättsss/joka alkoi
•Jnnrl Xokak; vnifanknmTrt'*^***' '
^'^vaot!siäivänä.1ll^män: yhteydessä
halaan sanoa, että kolttonrikans-;;
/ sakäyndsellä on saari'osauaaysr:'
tavallisten sotateiden lajittaml-
; .;sessa maittemme kansojen ke^en. M
Tätä ajatostanl; varmistavat mm.;;
sellaiset vlerailamatkatkoin melr;:
dän matkamme. Halottaisi toivoa; ;
että tällainen kaUtanrikanssiT-käyminen
k e h i t y Ja miittoisi
/ edelleenkin. Snomen: näyttelijäin
j a kolttaarityöntädjäin pitäisi
:liäydä useammin 3 Neavost^Iiitossa;
J a XeuvostolUton näytteUJäla pir
täisi käydävnse3mmln;;Snomessa,
sillä 'onhan: noidankin pienessä
:: maassamme, nähtävää j a katsot-^? ;
tavaa.
^Yleensä matkamme oli' 'enemmän
kuin menestyksellinen.,<MeilIä voimas­saolevan
akateemisen :;kymmenastei-sen
arvostuksen mukaan matkamme
on arvioitava plus; kymmeneksi >
Kiitämme sydämellisesti Neuvosto­liiton
kulttuuriministeriötä sen ystä­vällisestä
Jfeutsiista.
84 VUOTIAS TÄNÄÄN
^;;?;il;;io::ff''v;K':"t:fc''^
Suomen:; tasavallan presidentti;;Juho
Kasti' Paasikivi::täyttää)tänään,;niar-lask.
27 pnä, 84 vaotta. Hän omaa
lakitieteen: tohtorin-arvon: Ja on ioUai
•Suomen valtion tebtävissä:v;:1903 läh­tien,
mm;: lähettiläänä raahanneovot-'
telijana; pääministerinä;: ja vvaodesta
1946 lähtien presidenttinä. Vaikka hän
on -' sslsäpolitiikan - alalla''/-noadattanat
vanhoIUIsta;'snantaa Ain.^'hän';alk^po-'
fHit^anr alaUa :; «»«^^t1j^atl^t - .yS^mpyiyjl^»
edullista: isänmaallista ;8aantaasta.^
OHBASIYVA
Eräs "berrasmlftB" astui aamuyöstä
vuokra^autoon Broadwaylla ja osoiu
taen sormellaan Times Buiidingjn
vilkkuvaa valoreklaamia sanoi: "Ajaja
"eeuratkaa. vain tuota edellä kulkevaa I
valoa."
1 • •
STS
"No mutta parooni, miten pitkään
te suutelette kättäni!*
- "Suokaa anteeksi, kreivitär, mutta-j
purukumini takertui hansikkaaseen­ne."
Noin. kolmannes Suomen'
sanomalehtipaperista ,
TYHJÄSTÄ ALKANUT
AUTOTEOLLISUUS
KUKOISTAA PUOLASSA
'; — Sodan edeltäneessä Puolassa
el; oliot 'lainkaan auloteqllisautta.
:Totta> on, että^paljonkin puhattlin :
autoliikenteen -Icasvusta maassa,
mutta varsinainen; autoteollisuus
käsitti vain eräitä liikkeitä, jotka
ulkomaisin lisenssein;v;kokosivat'
autoja Puolan" maaperällä. Näin
Idrjoittaa knljetusmlnlsterjön
kuakausijalkaisu "Motoryzacja"
artiixkelissa,' ajossa: tarkastellaan,
autoteollisuuden ja -liikenteen ker
hitystä kansan Puolan lOrVUOtisen
olemassaolon aikana. Artikkelissa
todetaan edelleen:
Sodan edeUisen Puolan maan-tieliikenneoloja
kuvaa: kenties parr
haiäen tilastollinen vuosikirja vuo- ,
dejta 1939/ että maassa oli: tubi-loin
vain 41,948 moottoriajoneu­voa,
joista 31,8G4 oli henkilöauto­ja
ja 8,609 kuorma-autoja.; Koko
SUOMEN KAIVOSMIEHET
VAATIVAT PALKKOJEN
KOROTtAMISTA YM. \
Helsinki. . — ; Sunnuntaina,:; lokak;
17. pnä pidettiin Helsingissa Elannon
kerhohuoneella maatakäslttävä kal4
vostyöläisten neuvottelukokous, jossa
oli edustajia 'YldjärveniAijalan, Ou-r'
tokummun- ja Viljakkalan metallikair
voksista - sekä; Paraisten. ^<LohJan ja
Lappeenrannan •• kalkkikaivoks^lta^-
Kokouksessa 'käsiteltiin kaivostyolaisr
ten asemaa Ja vaatimuksia sekä valä^
mistautumista knsainväliseen kaivos-:^
työläisten konferenssiin, .Joka pide--
tään tämän vuoden joulukuussa Pra-f:
ihassa. Konferenssiin valittiin- kalcsi
edustajaa.
Kokouksen avauksen suoritti Outo­kummun
kaivostyöläisten edustaja,
'Edvard 'Eskelinen, joka myös -valittiitv
kokouksen, .puheenjchtajaksi, sihtee|,
riksi /valittiin V. Nurmi. Alustavan
puheenvuoron kaivostyöläisten; ass^
masta ja vaatimuksista oli valmista^
nut Paraisten Kalkin pääluottamus­mies
All>ert Aaltonen, .mutta haneir
sairastuttuaan sen; esitti tov.: Järvi-;
nen.: Kaivostyöläisten - kansainvälisiä
kysymyksiä selvitti Erkki Salomaa, r; ;;
X.aajassa keskustelussa todettiin yk*^
simielisesti, että kansainvälinen kon.^
f erenssi on .tarpeellinen Ja etta siiheii
osalistuminen on; mj-ös suomaiatsUe
vajlttamätöntä. Kansainvälisten yh­teyksien
lujittaminen on Suomen käi-.
•vostyoläisille sitäkin tarpeellisempaa;
kun ihe eivät kuulu mihinkään kan*-
sainväliseen - alan ammatilliseen jäTr
jestöön.
Yksimieisesti päätettiin vaUta tähäir
konferenssiin metallikaivosten työf
Iäisten edustajaksi Edvard Eskelinen
Outokummusta, ihänen «varamiehekf
«een Viljo Nurmi Ylöjärveltä sekä
kalkkikaivoksen työläisten edustajak4
CBero 'Latopi Lohjalta ja hänen vara-^-;
miehekseen Sulo Keinänen Lappeen^
-rannasta. '
^Edustajia kehotettiin konferensslsr;'
sa esittämään maamme kaivostyöläis-:
ten .vaatimukset;, joista tärkeimmät
ovat: ' ,
L Työajan lyhentäminen umpi^^:;
kaivoksissa: SSrtnntlselcsi ja avo|/
kaivoksissa 40-tantIseksI viikossa^
•< 2.' Vuosiloman : pidentäminen;
ampikivofcsissa 30-vnorokaatIseksI.^
ja avokaivoksissa 24-vuorokaatI<i>;
seksi.
;605«:n eläke 10 vnott^ nmpikal||
vofcsissa työskennellelle 50 vuotta!
täyttänelUe; sekä avokaIvoksIssa|
55 vuotta täyttäneille ja 15 vuotta
alalla työskennelleUIe. ' ;
4: Palkkatason nostaminen fcal-||
: voksissa SOSt- korkeammaksi mnl-^/;
I ta palkkoja.
'/f :;^;.'.;^i.:ri-.p.i:.-'i::.\S.j.. t v > . v ; « r>ii'X:!tffSr
Lisäisi sisältyvät; :vaatimuksiin: te­hostettu
toiminta tapaturmienja am­mattitautien
yeiikaisemiseksi, entistä
paremman: ammattikoulutuksen jär­jestämiseksi,
: lomakotien : perustami­nen
ja .työvaiilhdm:;/kiristämispyrkl-mysten
estämiseksi. Näitten vaatimusr
ten toteuttamiseksi kehoittaa kokous
kaikkia kaivostyöläisiä f tehostamaan
toimintaansa.
; Koska maamme kaivostyöläiset kuu­luvat
kahteen/^ri ammattiliittoon, va­littiin
jo Tan/pereella v. 1952 pidetys­sä-
kaivostyöläisten kokouksessa kair
vcstyölaisten ;.yhteinen- toimikimta.
Tätä toimikuntaa täydennettiin tässä
kokouksessa -ja sen tehtäväksi annet­tiin
ennen kaikkeavvalmistautuminen
kansainväliseen konferenssiin. ;;
maassa oli vain 12.1 moottoriajo­neuvoa
kutakin 10,000 asukasta
kohden.
; Linja-autoliikenteen kohdalla tilan-r
ne oli jotakuinkin sama; 1938 Puolassa
•oli; yhteensä vain rl,754 linja-autoa,
jotka .olivat 248 linja-autoyhtiön h a l -
lus«!a. ;Lvnjojen :jiokona!smääTä oli
vain 972 km.
• Sodan seurauksena jo aikaisemmin-;
km epätyydyttävä autotilanne tuli yhä
•huonommaksi. Vuonna 1939 suurin
osa henkilö-; jakuorma-autolsta ajet­tiin
pois maasta —r luonnollisesti n i i ­hin
oli kuormattu rikkaiden omaisuut­ta.
Natsit taas takavarikoivat Jäljelle
jääneet autot.
Tammikuussa 1945 Puolassa ei
ollut käytännöllisesti katsoen a i - .,
; noatakaan liikennekclpoista autoa. ~
Puolan saadessa jälleen itsenäi-
:: syytensa': Eeivraatatlelaitoa oli so-^
dan' epäjärjestykseen saattama, ^
' teollisuus raunioina ja lamassa, ja;
ainoat autot olivat niitä hylkyjä, :
joita perääntyvät vihollisjoukot
> olivat: jättäneet jälkeensä. Tällää
V krlitilliscliä hetkellä NcUvostoUlCto
tuli avuksemme. Suuret toimituk­set
Zis-ja, Gar-kuonna-autoja tu- ;
livat nyt muodostamaan Puolan •
autokannan ytimen.
- - Neuvostoliiton;>avulla perustetuissa
korjauskeskuksissa autoteknikot saatr
toivat verraten lyhyessä ajassa muut­taa
armeijan autoja siviilikäjrttöön
soveltuv-ksi. , - • ^ ,
: Jo -vdioteen 1947 mennessä Puolassa
oli yhteensä 78>718 moottoriajoneuvoa,
kun niitä; 1938 oli; vastaavasti 41.233.
Vuoteen 1947 mennessä oli myös -moot-toriajoneuvojenlukumäärälOCQOO
asu­kasta
kohden kohonnut 32.7:än,
; ' Kaikki: kehityksen ovet Puolan
liikenteelle', avasi kuitenkin'^ vasta ;
maan oman autoteoUisnnden pe­rustaminen
"
jotka aloittivat tuotantonsakasva-
••'•::';;;• :;'i:''V;V,.;;;•-:.;•;;(;:; ~-£s:;y^yi;1
vassa :määrin vv. 1948r-50:ja^ en-: "
nen; Jtaikkeaf Star-kuorma^auto-tehdas.,
muodostivat tässä jsuh- .
teeasa räticaisevan ja uraauurta-van^^
efcijän.
Kuusivuotlssunnnitelmassa ase­tettiin
autoteoilisaadelIeyhä;:Suar.
;:;rempiär.eklitäviä.:' Starachovicon
; (Kieloon volvodlkunta) suori kuor- v
;ma-aatotehdas ja Varsovan lahls- s
töllä sijaitseva :ZeranIn henkllö-
: autotehdas ovat parhaana taktie-na
siitä, että nämä tehtävät to- ;
;.: teutetaan.' Kuusivuotlssunnnltel- ^
;man päättyessä (1955) nämätefa--;;
aat kohottavat maassa olevien an-:
tojen lukumäärää 100% :lla.;;Mai-
: nittuna vuonna ne tuottavat 25,- ;
.OCO kuorma-autoa, 12,000 henkilö- ;
antoa ja 32,000 moottoripyörää.
•Puola tuottaa nyt itse jotakuinkin
riittävästi autoja tyydyttämään ky-synnän
kuljetusalalla. Autoista. mai-^
uittakoon 35 toimin star-kiiorma-au--
to, 6 tonnin Star-traktori. Star-linja-auto,
25 tonnin Lublin-kuorma-auto;
Warzawa •M-20-ihenkilöautq sekä mo­net
erikoiskulkuneuvot, <kuten raskain
takuljetuksia varten: tarkoitetut lun-pivatmut,;
kadunpuhdistusautot, liik­kuvat
nosturit, ;'Ursus-traktorit. Joita
käytetään myös hinaukseen, raivaus-koneet
••: ja pienet Ja keskikokoiset
moottoripyörät.
•Puolan autoteollisuus toimii nojau-
^tuen Neuvostoliitosta saatuun; apuun
ja kokemuksiin. Kuorma- -Ja.henkilör
autoja.valmistetaan: Neuvostoliitosta
. korvauksetta saaduin lisenssein. L i ­senssien
lisäksi "Neuvostoliitto on toi4
mittanut Puolalle myös suurimman
osan Zeranln Ja Lublinln autotehtai­den
tarvitsemista -koneista. Edelleen:
Neuvostoliitto toimitti Puolalle myös
po. tehtaiden piirustukset. Toisaalta
Puolan autoteollisuus on ollut (vilk­kaassa
kanssakäymisessä myös kan­sandemokraattien
(vastaavien teolli­suusalojen
kanssa.
Kuusivuotissuunnitelma ; edellyttää
maantieliikenteen 'huomattavaa "kas-
-vua. 1955 maanteiden on arvioitu kul­jettavan
: 70 milj,v.tonnia .tavaraa Ja
,167 milj. matkustajaa.
: •Artikkelin: päätteeksi selostetaan
sitä tierakennusohjelmaa, joka osal­taan
on kasvaneen; maantieliikenteen
edellytylcsenä. Kirjoittaja huomaut­taa,
että jokaista 100 neliökilometriä
kohden on tieindeksi oleva 1955 33.3,
kun vastaava luku oli 1938 16.2.
tälle mantereelle
. Helsinki. — Rnnish Trade Re^'
viewH}U!Saisun niukaan myydään
miltei ;kolmasosa Suomen sanomaleii-'
• tipaperituotannoata Pohjois-Amerjk-kaan
ja 'jcs Keski- ja Etelä-Ame­rikka
otetaan huomioon käsittävät
myyniutylie 50 prosenttia.
Suomen fianoonalehtipaperin viefjö
saavutti;;: huippukohtansa vuonna |
1939, jolloin ulkomaille myytiin ka&^
kiaan 422,420 tonnia. Sodan jälkeen
myytiin vulkomaille vuonna 1945 airl
noastaan 55590 tonnia, mutta sen
jälkeenon Vienti vuosi vuodelta M^^^
aiäntynyt siinä määrin, että VUD^
vuoden vienti kohosi 402;181 tonniin,
josta, määrästä Pohjois-Amerikkaan
myytiin 131,131 tonnia ja Keski- ja
Btelä-Amerllckaan 73,4:4 tonnia. Suo-:
men;:::sanomalehtipaperia myydään
icaikkiia. ^maaUmanosiin sillä vipe
vuoden tuotannosta, mikä oli 440,000 '
tonnia, myytiin 146,365 tonnia .Eu-.j
rooppaan:; (Neuvostoliitto mukaan
luettuna). 36,214 tonnia Aasiaan. 8,T2f 1
tonnia;^Australiaan ja 6,746 tonnia f
Afrikkaan.'
Kuluvan vuoden tuotannon arvioi­daan;-
kohoavan 465^000 tonniin, josta,'
noin:420,000 tonnia arvellaan myytä-'
vän ulkomaille.
LoblaW voitot ja
myynnit kohonneet
Toronto.—Loblaw Groceterias Co:n
myynnit lisääntyivät viime toukok,29
p. päättyneen:tilivuoden aikana noin j
15 prosentilla, todetaan tääUä julkaise j
tUEsa yhtiön tilikertomuksessä. Eaitr-' |
kien kulujen, vertausten ja poistojen [
jälkeen jäi yhtiön puhtaaksi voitoksi
4439,074 dollaria eli yli puoli miljo^
naa dollaria enemmän kuin edelliseltä j
tilivuodelta; •; Puhtaaksi voitoksi väl­tetään
jääneen jdnoastaan hiukan yli 1
kaksi senttiä kutakin myyntidollana
kohden. ^Tilivuoden lopulla ilmoltfr?
taan-yhtiöUi-^^oUeenylsgmyymäläre^^^
yhdeksän enemmän kuin vuosi alkafc]
semmin. • •
SN-Seuran kultainen
ansiomerkki annettu
: — Quebecissa valmistetaan. 98 pro­senttia
Canadan kynttilöistä.
myöslkin Kekkoselle
HelsInkL:—: Täällä vietettyjen Suo­mi-
Neuvostoliitto-Seuran kymmen-jvuotlsjuhlallisuuksien
yhteydessä jaet- j
tiin ansiomerkkejä Suomen ja Neu­vostoliiton
suhteita aktiivisella tavalla i
edistäneiUe hienkilöiUe. Tämä kultai-!
nen merkld annettiin ulkoministeri j
Urho KekkoseUe, eversti Into Ahoselle
taloudenhoitaja iUuno Laurikaiselle ii j
tri Mauri Ryömälle sekä VOKS:in pur,
heenjohtajaUe; prof. > A. DenisoviUe ja
saman järjestön virkaUijoUle rva KlS'j
lovalle ja hra ShumilovUle. ; .
— Kuluvan vuoden ensimmäisen j
neljänneksen aikana kuoli 451 cana­dalaista
moottoriajoneuvojen liikenne- j
onnettomuuksissa» ja 10508 loukkaan-j
tui.
prosenthi välillä, ei ole mitään muuta Toisen esimerkin tässä suliteessaj
•kuin silkkaa ja selvää maanpetosta voimme esittää Ontariossa — juuri]
Siitä huolimatta nämä maanpetolllset "täältä Sudburyn alueelta. Incon il*
Kahdenlaista isänmaatlisuutta
Viime viikolla oli Mine-Mill-imion
Tlmminsin osasto pyytänyt valtuustol­ta:
oikeutta rahankeräyspäivän; (Tag
Day).: järjestämiseen lakossa olevien
:autö-ym;>työläisten' avustamista var­ten.
; Unio tsn saanut .pyyntöönsä kir-
Jeellisen ja; kielteisen (vastauksen.'Sii­nä
sanottiin, että lupaaeimyönnetty
koska unio on epäisänmaallinen eikä
harjoita hyväntekeväisyyttä. .; Union
taholta tietenkhi protestoitiin moisen
määrittelsm' johdosta; ja ;porme3tari
Spooner bll pakoitettu myöntämään,
että kirjeessä oli epäonnistuttu sano-^
Jen valinnassa.
Mekin haluamme puolestamme yh­tyä'jmidn:
protestiin.-Sillä meidän
mielestämme työväen unlot ovat kaik­kein
isänmaalllsimpiä Järjestöjä kos-
"ika niiden rtarkoituksena ; on kansan
enemmistön olosuhteiden j a elintason
parantaminem' Meidän mielestämme
el siaata: olla; sen; isänmaalUsempaa
piyrkimystä kuin sorrettujen ja riis-
:tettyjen kansankerrosten aseman pa­rantaminen
—?ja kaiken lisäksi se on
vielä' ensUuokkaista hyväntekeväisyyt­täkin.
Ja mlkäU lakkbavustuksen ke-räämtoen
on kysymyksessä :0n - ise
myöskin hyväntekeväisyyttä. Vai mi­tä
arvoisat lukijamme ajattelevat?:
• O l i siis selvää, että •Kmmin.sin kau-
-pungln viranolnalstenjkielto; oU .epä­isänmaallinen,
eikä unioni «t^fcmä
pyyntö,. Mikä vain kerran Jälleen to-
I koneisto yrittää-kääntää kaikki asiat
päinvastaisiksi ;kuin mitä ne todelli­suudessa
ovat.
* « •
:: Kun olimme 'kirjoittaneet edelläole-van
pätkän niin pisti silmäämme eräs'
epäisänmaallinenasia :Senimittäin,
että Albertan maakuntahallitus myy
maakunnan öljyrlkkaudet ulkomaalai-siUe
kapitalisteille, pääasiassa JänkeU-le,
perin mitättömästä: osuudesta.
:'Asiantuntijatmmlttäin sanovat, että
maakuntah^llitiis.saa öljy-iyhtiöltä a i ­noastaan
13 . - - i 14 .prosenttia; niiden
voitoista vaikka'^samat Jänkklen raba-luhtinäat
maksavat öljystä esimerkik­si
Iranissa ja muualla ;Keski-Idässä
50; prosenttia, jopa; eräässä tapauk­sessa
€0 prosenttiakin voitoista. Mikä;
merkitsee sitä, että meidän «väitetyt
rajantakaiset Vystävämme^; kohtele­vat
meitä kurjemmin': kuin: löetään
muita. : Siitä huolimatta on Albertan
hallitusherroilla'Otsaa välttää, että he
ovat telmeet - jänkkien kanssa ^hyvät
kaupat .Ja että heidän menettelynsä
on tietenkin: isänmaallista, yms. :
Meidän mielestämme Albertan 'hal­litus
pitäisi panna syytteeseen maan-:
petoksiesta koska se;: miltei lahjoittaa
maakunnan öljyn' rajant^isille ym.
rahcurubtinaille.;.Sillä Albertan halli-tuksöi
pitäisi verottaa näitä kapitalis­teja
ainakia yhtä paljon kuin muutkin
"takapajuisten" maiden hallitukset.
•hallitusmihet lyövät mahtavasti rin­toihinsa
Ja ylistävät itseään mallikel­poisina'-
isänmaanystävinä.:
Että kukaan ei voisi sanoa meitä
puolueellisiksi, on tässäv yhteydessä
todettava, että tämän maan muiden
maakuntien h^litukset ovat yhtä suu­ria,
ellei, suurempiakin maanpetoksen
harjoittajia kuin Albertan: -hiailtUs,
varsinkin milcäli prosenttimäi^ät ovat
kysymyksessä. .Tyydyname tällä erää
vain kahteen esimerkkiiiL
Surullisen kmduisa Quebecin pää­ministeri
on yksi niitä hallitusmiehiä:
joka el haikaile Julistaa unioita epäi<^
sänmaalllsiksi !ja ties <valkka miksi
Sillä yhdysvaltalaisten kapitalistien
voittojen mahdollisimman lunsaina ja
työpalkkoj en mahdollisimman alhai­sina
pttämii^en on hänen; mielestään
Jokaisen hänen maakuntansa asuk­kaan
ensimmäinen isänmaallinen vel­vollisuus.
Koska se on maakunnan
asukkaiden etujen vastaista on ee
myöskin maaz^tosta. Mutta mr.
Dupplessis ei -rajoita maanpetostaan
siihen. Kaikkihan me olemme kuulleet
siltä suuresi^ rautamalmialueesta,
joiika Efuplessis on luovuttanut rajan­takaisten
raharuhtinaiden kupattavik­si.
Asioita tuntevista piireistä ihnoi-tetaan^
että yhdysvaltalaiset teräsnih.'
tinaat; maksavaa sieltä saatavasta oo-xista
maakunnalle -vkivaisen; yhdta
sentin tonnia kohden. Jos otaksum­me
tonnin hinnaksi kymmenen dolla-zia,
ei maakunta saa näistä menete­tyistä
xikkauksisi^anniuutajaiin.l/io
prosenttlav oorin hlnuasta. Meidän
mielestänöme:: se': on:; ennätysmäistä
maanpetottta. ' ' '' , ,,
moitetaan nykyään nostavan ooria
tällä alueella nota 13 miljoonaa tonnjsj
vuodessa.' Incon maakunnalle tästaj
oorlsta maksamat verot tai iäm^
ovat liikesalaisuuksia, mutta luotettaj
valta'taholta ilmoitetaan niiden oi?-j
van noin viisi tai kuusi miljoonaa doPj
lairla. • Koska-Incon virnie vuoöeni
myynnit oUvat lähes 340 miljoonani
dollaria, ei se maksa tästä o<^|
muuta kuin hiukan yli vaivaisenne?; I
den prosenthi sen lopuUisesta anM;|
ta, * 1
•Ihan samaan tapaan kuin on a^'j
laita muissakin maakunnissa, ylis»*
vät maakuntahallituksen herrat Onte-riossakln-
itseään isänmaallisiksi'öy*|
väntekljälksi kun antavat ybdysval»rl
toisten .raharuhtinaiden miltei sao-l
rastaan työstää «naakunnan rf*^'J
deL Kaiken lisäksi osallistuvat titool
rikokseen myöskto Sudburyn seuaoni
kuntien hallitukset, jotka eivät m-\
naliaelkä inilläänhaluaisi alistaain-coa
kohtuullisen ln«"»a^^^^*^|
kf^teeksi -vaan sallivat Incon i ^ l
siinä nuhteessa kuta koiran v e » J | S *
mikä on myöskin Julkeata «öanpfrt*-
ta ipTW<nn»J><« tämän Sudburyn
een kansaa Ja toisella sijalla koko oo-tarion
maakunnan kansaa kohtaan.
Ja samaapelia harjoitetaan tirt* |
Un maan muissa maakunnissa o»"^
mlkäU löytyy järitkien
luonnonrikkauksia, Joita myyda»
komaalalslile poDcuhtotaa pall®
haisennnllla hinnoilla.
OlcAs tässä 'rihjanneet
holta epälsänmaidUsia ja
dlstitt mUen Ä Se 38 prdsentlii-eroniikä ön 50; Ja .14 on etstttävÄ. r - Kalle teAl^J:
•:\'!-;;;•' ^ : : . \ : :;:;:•;:::•; :V;::vV;^^ \:.-:V";:.v'>^^