Vapaus, August 21, 1969

              Sivu 2 Torstaij dolk.; 21 p. — Thursday, Aug.. 21, 1969
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
^ OF FINNISH CANADIANS
«UBERTY)"^ BBtadsaialtedNov.e/ldlV.
Edltar: W. EKLHNO lAtliB^: & gUKet
TdQIfliao&: OffleaaaMl ISdiibioM 674-^
Co. Umdited, 100-102 EOto St. we8t, Sudbury/OtiitaTfa^
MadUng edäress: Booc 69.
Seioond Claas MiaiQ iregiiiBtnutkm tt^uiälbef 1076
CANADIAN LANGIIACFPRF^^
1 vk: $10.00,6 kk.
S kk. $3.00
uaA:o: IvlC. $11.00, fr iöt.Wf.i*
1 vk. $1IJB0, d kk. 9 B M
Työtaistelut jatkuvat yhä
Näitä rivejä kirjoitettatesa (tiistaina) riäyttSS äiltfi, että Sud-buryn
seudun työtaistelut laajenevat edelleen, vaikka esimerkiksi
kirvesniiehet, muurarit jä eräiden muiden alojen työntekijät ovat
jo saaneet uudet työehtosopimukset työnantajiensa kanssa.
. Fahjonbridge Nickel Mines L t d , jonkst työläiset eivät öle aiem-min
lakossa oUeet. on nyt ilmoittanut, että se iT^htyi maaftantainK
kaivostensa, sulattimonsa j a muiden laitostensa "järjestyksellisein
siilkemiseen" torstaiaamuna ilmeisesti alkavaa lakkoa silmällä p i ­täen.
'
Fälcönbridge tarjosi työläisilleen ennen vanhan työehtosopi­muksen
päättymistä 25 sentin korotusta sillä ehdolla, että työläiset
pidättyvät lakosta. Kun tähän ehdotukseeu sisältyi kaiken: lisäksi
ajatus, että lopullinen työehtosopimusratkaisu tehtäisiin sillä pe­rusteella,
minkälaisen työehtosopimuksen Incon työläiset voittavat,
niin Bridgen työläiset hylkäsivät yhtiön terjouksen sanoen, että
vaikka he pyrkivät sopimukseen ilman lakkoa, niin toisten työ­läisten
asemaa he eivät heikennä, vaan taistelevat omat taisteluna;
Ilmoittaessaan laitostensa sulkemisen aloittamisesta Palcon-bridge
tiedoitti, että se on tarjonnut Mine-Mill Union osasto 598
kuuluvien työläistensä neuvottelukomitealle 96 sentin palkanko­rotusta
3-vuotisen sopimuksen perusteella. Yhtiö kertoo neuvotte-lukomitean
hyljänneen riittämättömänä tämän tarjouksen.
Incon ja terästyöläisten unionin osasto 6500 neuvottelut edis­tyvät
etanan vauhdilla. Työseisaus on jatkunut j o noin seitsemän
viikkoa j a Torontosta saapuneet uutistiedot kertovat, että neuvot­teluja
käydään vain ei-rahallisista asioista. Erikoisen kiperänä pa­lana
sanotaan olevan neuvottelujen tässä vaiheessa union vaatimus
ulkopuolisille yhtiöille ja urakoitsijoille annettavien töiden rajoit­tamiseksi.
Varsinaisista raha- eli palkkakysymyksistä ruvetaan tä­hän
mennessä saatujen tietojen mukaan neuvottelemaan vasta sit­ten
kun työehtosopimuksen ei-raha-asioita koskevat pulmat on suu­rin
piirtein sovittu. )
Torontosta tulleiden uutistietojen perusteella näyttää siltä, et­tä
Irico pitkittää neuvotteluja ilmeisesti siinä toivossa, että union
toimesta esitettäisiin uusia eli alennettuja palkka- ym vaatimuksia.
Työläisten keskuudessa vallitsee kuitenkin sellainen käsitys,
että n y t o n saatava huomattava korjaus syviin kuoppiin ^Aneisiin
palkkoihin. "Nikkeliyhtiöillä on paljon rahaa. Niiden voitto-osingot
ovat taivasta hipovia. Meille työläisille kuuluu osa yhä lisääntyvän
tuottavuuden j a tuotannon eduista," selittävät kaivosmiehet.
Kaivosmiehet tietävät, että he ovat taistelussa jättiläissuurta
yhdysvaltalaista nikkelimonopolia vastaan, jolla on rahan voimalla
suuri vaikutusvalta Canadassa. Mutta samalla nikkelityöläiset tie­tävät,
että tällä kertaa heidän rivinsä on yhtenäisemmät kuin edel­lisen
lakon aikana, j a että heillä On päättävästi j a yhtenäisesti
esiintyen voiton mahdollisuudet. Melko varmaa on myös ae, ettS
Incon jä Falconbridgen työläiset tulevat saamaan sudburylaisten
jakamattoman kannatuksen ja tuen oikeutetussa taistelussa palk­kojensa
parantamiseksi.
Hyviä reformiehdotuksia
Tiistaisessa lehdessämme oli liaksi mielenkiintoista uutlstietoa
Canadan ensimmäisen NDP-hallituksen, Manitoban maakuntahal­lituksen
asioista.
Yhdessä niistä kerrottiin melko yksityiskohtaisesti, miten sikä­läinen
kauppakamarin johtomies oli päästänyt helpoituksen huo­kauksen
saatuaan selvyyden, että E d Schreyerin johtama NDP-hal-litus
ei tulekaan horjuttamaan tämän yhteiskunnan perusteita.
Näyttää siltä kuin Manitoban johtavat liikemiespiirit olisivat kuuK
leet hyvin palkattujen propagandamestariensa juttuja niin paljon
j a hartaasti, että ovat itsekin ruvenneet uskomaan "sosialismin
aaveeseen". Mutta kun pääministeri Schreyerilla oli sarja salaisia ja
julkisia kokouksia sellaisten järjestöjen kuin kauppakamarin jäsen­ten
kanssa, niin tästä saivat sielunrauhan sekä kauppakamarin joh­tomiehet
että Winnipeg Tribune-lehteä kustantava A . R. Williama.
He vakuuttelivat kuulemansa perusteella nyt että kaikki on hyvin
kun kerran nykyisen yhteiskunnan perusteet ovat turvatut. • • •
Mutta tämä on kuitenkin vain asian toinen puoli — tavallisten
canadalaisten kannalta ehkä nurja puoli. Tosiasia nimittäin on, että
Ed Schreyerin hallituksen ohjelmapuheessa luvataan eräitä hsrvin
kipeästi kaivattavia reformeja ja uudistuksia, joita "johtavat" l i i ~
kemiespiirit ovat aina vastustaneet ja tulevat epäilemättä vielä­kin
vastustamaan, vaikka eivät enää pelkkiä kummituksia pelkäi-sikään.
Ohjelmapuheen yksi kaikkein tärkein lausunto oli ilmeisesti
se, että "medicare"-mak8uja tullaan tuntuvftsti alentaniaön. Kun
huomioidaan se, että Manitobassa oli aiemminkin halvemmat medi-care-
makaut kun Ontariossa tulee olemaan lokakuun jälkeen, jolloin
tämä miuikunta tähän kansalliseen sairashuoltoon liittyy, niin tällä
NDP:n hallituksen ehdotuksella on arvoa ja vaikutusta täällä On­tariossakin.
Ontarion asukkaat, eivätkä vain Ontarion, tulevat hy­vin
suurella mielenkiinnolla seuraamaan 8itä,:miteh NDP:n halli­tus
tämän medicarenmaksukysymyksen järjestää. Jos medicare-maksut
poistetaan kokonaan Manitobassa, niin Ontarion asukkaat
tulevat kysymään, miksi ei myös täällä? Toivottavaa olisi, että
Manitoban uusi hallitus lopettaisi asiallisesti puhuen kokonaan me-dieare-
makflujen perimisen ja rahoittaisi sen yleisistä verotulois­ta,
mikä tarkoittaisi sitä, että medicare-makaut lankeaisivat nykyis­tä
suuremmalta osalta niiden maksettavaksi, jotka siihen tulojensa
perusteella paremmin pystyvät. '
Manitoban hallituksen ohjelmapuheessa, viitataan siihen, että
esimerkilnilääkäi^iyhdistykäenliidn suurta itsevalt^^
daan hieman rajoittaa, mikä sellaisenaan vaikduttatoi osaltaan ylen-määräistä
h^ntakiskontaa ihmisten sairauksien ktistanntiltiaenä. SH-nä
viitataan toimenpiteisiin alinpallckalakien pienen pienestä kor­jaamisesta.'
jne.., • ^ ^.:
Paljon enemmänkin olisi Iuonnollise«tl NDp:n Jhallitukfieh oh-jelmapuheeseen
voitu liittää tarvittavien reformien kohdalta. Mutta
RAPORTTI
LATINALArSESTÄ ÄMEIKKASTÄ
' LdllnUäikeä&ai A ^ M k a s ^ ef ole sellaista maata Ja taioilsaJäa,
missäi mA:n mbrtopöllt eiVät isännöisi. Useimpien valtioiden ffiians^
Sif j * Itttttor ovtit nitdbrf Mtsls&ä: Rio Grandesta etelään kahmii koi-n^
isfinfai^at^ jehfikfylitiötÄ l i l k m i t t o j a . Nämä maat ovat erinomai-sia
sijoituskohteita. Ovat ainakin olleet.
tatlftdlateen Amerikan {caiisojen tietoisuuden ja aktiviteetin
kolioaminei^ herättävät aiheellista pelkoa Washingtonis8a. Talous­elämän
valvonta ja alistaminen käy päivä päivältä valkeammaksi.
V H M ^ tftsta^ 6Ä dflbt todisteena Nixonin henkilökohtaisen lähetti-
IStt^Hdekefdl^rih Matka latinalaisen Amerikan pääkaupunkeihin.
Vaslaahottd^ Öli kafkkeh^ muuta kuih ystävÄlllnen. ,
Htelldh>itebli}<Jhkorterta USA :n imperialisteille on ollut kansallis­ten
vi^paiiislKkkeidfen' murskaaminen taantumuksellisten sotilasdikta-t'iMiHjayj<!
st*lMiett pystyttämisen avulla. IRtnftkuuRta 1960 lähtien
:oW liitfttotftisessa Amerikassa tapahtunut 11 vallankaappausta; Presl*
IrffetrtittpalatJien "gorillojeh?'-Ja JSashingtonin, liitto on hyvin läm-ipMni^
rf. ^
I VäSfaVoitttah muodostaa imperialismin vastaisten demokraattfs-teti
voimien liitto. Taistelu kansalHaei» riippumattomuuden puolesta
saa entistä laajemman j a järjestyneeihmän luonteen. Taloudellineh
riipptfvuusbn myös poliittista riippuvuutta.
^ E N t A f i O N KOULUTTAA
VALtANKA'AI>PAAJAT
Nykyisin on joka' neljännessä
latinalaisen Amerikan vallassa so­tilasdiktatuuri.
Useimmin käytet­ty
kelilo sotilasjunttien vallan'
pystyttämiselle on taktikointi ta­loudellisella
j a sotilaallisella aviil-lä.
Vuonna 1962-1963 USA lisäsi
taloudellista ja sotilaallista apua
juntille, jotka kaappasivat vallan
Dominikaanisessa tasavallassa,
Cfuatemalassa, Hondurasissa, Sal-
^doriKsa ja Ecuadorissa. Nämä
kaappaukset puolestaan edistivät
: kaappauksen valmistelua Brasi­liassa.
Viimeksi mainitun sotilas­vallan
tuken^lnen sysäsi puoles­taan
argeittiinalaisia kenraaleja
samoihin töihin.
Brasiliassa käytetty taktiikka
kuvaa hyvin tapahtumia. Ennen
vallankaappausta, v. 1964, Kan­sainvälinen
kehityspankki antoi
maalle vain 15 miljoonan dollarin
luotot. Heti kaappauksen tapah­duttua
USA luovutti uusille vallan
pitäjille 500 mii Joonaa dollaria. V .
1965 Brasilia sai kehityspankilta
122 milj. dollarin ja seuraavana
vuonna 129 milj. dollarin luotot.
Sotilaallinen apu on saanut uu­den
luonteen. Vielä muutamia vuo
sia sitten asetettiin pääpaino so­tilaskalustoon
ja armeijain kou­lutukseen
muka "läntisen pallon­puoliskon
suojelemiseksi neuvosto
vaaralta". Nyt keskitytään "sisäi­sen
järjestyksen" ylläpitoon, ope­tetaan
taistelumenetelmlä sissejä
ja kapinoitsijoita vastaan. Poik­keuksetta
kaikki sotilaskaappauk­sia
johtaneet upseerit ovat saa­neet
koulutuksensa USA :8sa tai
Panaman kanavan amerikkalais-vyöhykkeellä.
Imperialistista riistoa eivät "go­rillat"
ole pystyneet peittämään.
Kansojen vastarinta voimistuu.
N^uutamia esimerkkejä tilanteesta
eri maissa.
PERUKO S E U R A A V A ?
Suuret lakkotaistelut Perussa
sijaitsevilla amerikkalaisten yhti­öiden
tuotantolaitoksilla ovat
usein laajentuneet kapinoiksi. Im­perialismin
vastainen mieliala on
kasvanut j a muuttumassa voimak
kaaksi kansalliseksi liikkeeksi.
Perun kommurtistisen puolueen
pääsihteeri Horhe del Prado kir­joittaa,
että tämä kansallinen liike
on saamassa mukaansa armeijan
ylempää upseeristoakin. "Tämän
prosessin kulminaatiohetkiä ovat
olleet ne imperialisminvastaista
j a feodalisminvastaista luonnetta
oleviin rakenteellisiin muutoksiin
tähtäävät patrioottiset teot, joihin
nykyinen sotilashallitus on ryhty­nyt.
Näitä ovat Rockefellerin
Standard Oilin sisaryhtiön kan­sallistaminen
j a maareformi, joka
edellyttää suurtilallisten, myös
amerikkalaisten, maiden pakkor
luovutusta", toteaa pääsihteeri:
USA uhkaa nyt Perua kalkilla
mahdollisilla ' vainotoimenpiteillä.
Suoranaisen väliintulon ja vallan­kaappauksen
vaara leijuu koko
ajan Perun yllä
Maassa on kommunistinen puo­lue
toiminut 40 vuotta. Se on ak­tiivisesti
mukana laajan demo­kraattisen
liikkeen muodostami­sessa.
U S A : n monopolistien ja Pe­run
suurporvariston harvainval­taa
puolustaa Apra-Iiike.
HALLITUS PERÄÄNTYI
URUGUAYSSA
Syvä sosiaalis-taloudelllnen krii
si on luonteenomaista pienelle
Umguaylle. Työväenluokan, maa-taloustyöntekijäin,
ylioppilaiden,
sivistyneistön sekä erilaisten kes­kikerrosten
liitto sosiaalisten ja
taloudellisten vaatimusten puoles­ta
on lujittunut. Demokraattisten
vapauksien ja kansallisen itse-mAäräibnisoikeuden
suojeleminen
suuntautuu imperialismia j a hal­litsevia
luokkia vastaan. '
Vuonna 1968 Uruguayn hallitus
ilahduttavaa on kuitenkin nähdä,
että joitakin tärkeimpiä vaalilu-p^
aukaia yritetään toteuttaa ta-valllBten
veronmakflajain etujen
mukaiaella tavalla V- ja se on jo­takin
sellaista mitä ei valitetta­vasti
kyllä ole voitu aanöa vanho­jen
puolueiden hallituksista sen
paremmin maakunnallisesti kuin
, kansalliscstikaan.
yritti tukahduttaa kansanliikkeen
ja hävittää täydelleen demokraat­tiset
vapaudet. Lähes vuoden oli­vat
voimassa poikkeuslait. Tuhan­sia
ihmisiä vangittiin, työläisiä ja
ylioppilaita surmattiin. Näihin
tekoihin vastattiin lakoilla, teh­taiden
valtaamisilla sekä työläis­ten
ja ylioppilaiden mielenosoi­tuksilla.
Mahtava liike pakotti pa­lauttamaan
demokraattiset vapau­det.
Uniguayn kommunistinen puo­lue
on muutamassa vuodessa kym
menkertaistanut jäsenmääränsä.
Pelkästään vuonna 1968 liittyi
puolueeseen ja kommunistiseen
nuorisoliittoon 11 ;000 uutta jäsen­tä.
Puolueella on oma radioasema.
Puolueen pääsiiiteeri Rodney
Arismendi sanoo, että puolue on
onnistunut voimistamaan vapau­tuksen
vasemmistorintaman yhte­näisyyttä
j a laajentamaan liittoa
demokraattisten piirien ja usko­vaisten
kanssa.
BOLIVI A L A I N EN
"VIHREÄ HELVETTI"
Sotilasjuntta on hallinnut Boli­viaa
vuodesta 1964 lähtien. Koko
poliisikoneisto on suunnattu maan
edistyksellisiä voimia vastaan.
Työläisten ; poliittiset järjestöt
pyritään tuhoamaan viemällä nii­den
toimihenkilöitä keskityslei­reihin
ja vankiloihin tai karkot­tamalla
heidät maasta.
Kaivosyhdyskuntien asukkaita
terrorisoidaan jirjestämällä soti­lasharjoitusten
varjolla aseellisia
hyökkäyksiä. Vuoden 1967 kesä­kuussa
ammuttiin lakossa olleita
kaivostyöläisiä; Vangittuja on p i ­detty
kuukausikaupalla poliisiput-kassa
vailla mitään yhteyksiä u l ­komaailmaan.
Loputtomia kuu­lusteluja
ovat suorittaneet CIAn
erikoiskoulutuksen saaneet henki­löt.
Jotta kaikki tapahtuisi lailli­suuden
nimessä, järjestetään oi-keudenkäyntinäytöksiä
ja esite­tään
tekaistuja syytöksiä. Syytet­tyjä
on tuomittu jopa 8 vuodeksi
vankeuteen. Usein vangitut vie­dään
Amazonin viidakon keskitysr
leireihin, jossa vitsauksena ovat
petoeläimet, myrkkykäärmeet, tu­kahduttava
kuumuus, hyönteis­parvet,
trooppinen malaria. Eräs
vankilasta karannut kirjoittaa:
"Ainoa toivomme^on päästä pois
tästä vihreästä helvetistä. Julmis­ta
vainotoimenpiteistä huolimatta
kenraalien hallitus ei ole pystynyt
murtamaan bolivialaisten isän­maanystävien
taistelutahtoa."
KOVA KOVAA VASTASSA
HAITIN SAARESSA
Uskomattoman terrorin, CIAn
j a monopolien avulla on Haitin
diktaattori Duvalier, "Karibian
shakaaliksi" usein mainittu, säi­lyttänyt
valtansa. 26,000 isän­maanystävää
on surmattu ja t u ­hansia
teljetty vankilaan hänen
l2-vubtisen valtakautensa aikana.
Joltsttkih osissa maata on väes­tö
tarttunut aseisiin^ Kommuhis-tisen
puolueen jäsenyydestä on
säädetty kuolemantuomio. Mutta
puolue toimii j a järjestää kansan­joukkoja
imperialismin ja paikal­lisen
taantumuksen barbaarisia
voimia vastaan. Salaisesti ilmes­tyvä
kommunistisen puolueen leh­ti
"Buka'r kirjoittaa:
'"Vuonna 1915 jenkkien sotalai­vat
ankkuroivat Haitin rannikol­le.
Haitista tuU U S A n puolisiirtq-maa.
Vuoden 191S perustuslaki
turvasi Haitissa asuville ulkomaa
laisille ja^heidän yhtiöilleen kiin­teän
omaisuuden omistusoikeuden
ja heidän etujensa suojelemisen.
Jenkki-iraperialistit monopolisoi­vat
Haitin iITkomaankaupan, osti­vat
kansallispankin osakkeet ja
tekivät siitä National City-pankin
alaosaston, he monopolisoivat so-kerituotknnon
ja syrjäyttivät pie­net
ja keskisuuret tuottajat. Ame­rikkalaisen
upseerin johtamana
perustettiin " H a i t i n kaarti". Sama
kaarti, nyt nimi muutettuna, vai­noaa
demokraatteja, järjestää
nuijausvaaleja ja nostattaa val­taan
sotilas- ja siviilidiktaatto-reita."
V A N G I T S E M I S A A L T O
A R G E N T I I N A S S A
Taloudelliset vaikeudet ovat jär
kyttäneet Argentiinaa vuodesta
toiseen. Ulkomaiden monopolit
ovat käyttäneet hjrväkseen vair
keuksia j a ostaneet Argentiinan
tehtaita tai saattaneet ne valvon­taansa.
Sotilasviranomaiset ovat
aloittaneet vainotoimenpiteet äs­kettäisiin
mielenosoituksiin ja
lakkoihin osallistuneita työläisiä
ja opiskelijoita vastaan. Erityisen
laajat mittasuhteet tämä liikehti­minen
sai Nelson Rockefellerin
vierailun sekä työtätekevien ase­maa
heikentäneiden toimenpitei­den
yhteydessä.
Kesäkuun 30 pnä tänä vuonna
maa julistettiin poikkeustilaan.
Useita tunnettuja poliitikkoja ja
muita julkisuuden henkiliötä on
vangittu. Maassa on 23 miljoonaa
asukasta ja työttömiä 1.5 miljö8w
naa. . JI.-.TJ'
Vuonna 1968 sotilasjohto erotti
vaaleilla valitun presidentin;Ar»>
turo liian ja asetti tilalle kenraali
Onganian. Lupaukset perustoiS'
laillisista takeista ja taloikfelli-l
sesta noususta eivät ole töteutu*
neet. Hintojen nousu,' palkht^e»
jäädyttäminen ja kansallistettuni
jen tehtaiden palauttaminen yksi*
tylsille ovat huonontaneet väesjtpp,
elinoloja. ,.
Äskeiset levottomuudet ;jfi,i24,
tunnin yleislakko on pantu kqipr'
munistien syyksi; Kommunisnjii^-
vastaisten lakien vaikutuspiinä;
on laajennettu. Nyt ovat vaan^s-,;
sa joutua vankilaan nekin, jotka,
Miirha joka 39.
mfiiiiutti USA :s8a
Washingtoiiv r—.. Viime vrtonna
Yhdysvalloisaa suoritettiin loutha
joka 39. minuutti, varkaus joka
17. sekunti, ja autovarkaus joka
41. sekunti, ilmenee FBIn julkai­semasta
selonteosta;
PBIn synkät tilastot osoittavat
rikollisuuden ^voimakasta nousua
Yhdysvalloissa viime vuoden ai­kana..
Poliisin kortistoissa on vii­me
vuodelta 4.5 milj. vakavaa r i ­kosta,
mikä merkitsee 17 pros.
lisäystä edelliseen vuoteen.
Alaikäisten pidätykset vaka­vista
rikoksista syytettyinä ovat
lisääntyneet USA:gsa vuosien
1960-68 aikana 78 prosentilla.
Eräänä rikollisuuden kasvua kiih­dyttävistä
syistä on lisääntynyt
huumausaineiden käyttö. Selon­teossa
todetaan, että huumaus­ainelainsäädännön
perusteella suo
ritettiin v. 1968 neljä kertaa
enemmän pidätyksiä kuin v. 1960.
Alikei^koii^u
3-vuotiseksi
Neuvostoliitossa
Moskova. — Neuvostoliiton alTveis.
kouluissa otelaan alkavana luku­vuonna
'käyittöön uusi ikolraeksi vuo­doksi
tarkoitettu opintOrOhjelma iri-ennman
nelivuottsen oppikurssin
asemasta, totesi Neuvostoliiton kas­vatustieteen
akatemian presidentti
Vladimir Hvostov torstaina Moaiko-vassa
jäi-jestetyssä lehdisitötilaisuu-dessa.
NdtokovlT — ^euvosKöä^Msla lau-leaisU^
viime vi&oM^^oäjinDs-sairjaoi;
4eIcoikuu ;^t!]£tfrQ«i|: aivärini-den
taiflbmista. ' • li
Telko(kuun lalkUkicirrosva^dvti ifci
90,9 minuuttia, suurin etäisyys
inaasta 786 (km ja pienin 747 km.,
Radain 'kalistuina on 74 aste*ttr; t
Arabivangit
syyttävät Israelia
kidutuksesta
Beirut. — - Y K : n ihmisoikeuk­sien
komission nimittämä: kan­sainvälinen
ryhmä ryhtyi viime
viikolla kuuntelemaan ja ttitki-maan
Palestiinan arabialaisten
syytöksiä siitä, että heitä on-ki-lutettu
israelilaisilla miehityslei-reillä.
Sekä Palestiinan kansallinen va*
oautusrintama E l Fatah että Li^
banonin hallitus ovat luvanneet.
esittää kidutukseen joutuneita
ryhmälle, joka tutkii israelilaisia
vastaan nostettuja syytteitä i h ­misoikeuksien
rikkomisesta miehi
tetyillä arabialueilla.
Ennen kuulusteluja ryhmäneu-vottelee
Libanonin ulkoministerin.
Youssif Salemin kanssa. Samalla
i e saa ulkoministeriltä asiakirjo­ja,
jotka koskevat israelilaisten
tekoja. Tutkijaryhmä viettää kak­si
päivää Libanonissa ennen matr
kan jatkumista Damaskukseen,
Ammaniin j a Kairoon. IsraelAon
kieltäytynyt yhtei.stoiminnasta.
(Jatkuu? sivulla 3)
Dmitri Gudkov:
UUSI H Y Ö K K Ä Y S L I I T TO
USA:n ja Englannin aktiiviset
ponnistukset: aggres-siivisten soti-lasliittojensa
innostami.seksi ja
yritykset perustaa uusia "alueelli­sia
turvallisuusjärjestelmiä" saa­vat
imperialistien uskolliset liitto­laiset
todelliseen "liittoutumisrai-voon".''.
Heinäkuun alussa Brasiliassa
kävi Portugalin nykyinen pää­mies
Caetano, joka tuli Salazarin
itilalle mutta ei muuttanut fasisti-diktaattorin
politiikkaa. Jo silloin
lehdet huomauttivat että vierai-iu/
i aikana pohdittiin mahdolli­sesti
kysymystä Etelä-Atlantin
sotilasliiton perustamisesta, jota
puolusteltiin näennäisellä Neuvos-
.toliiton laivaston kasvamisen ai­heuttamalla
vaaralla. Tällaisten
pötypuheiden tarkoituksena on
salata NATOrn puolestapuhujan
todelliset.aikeet, hän kun pyrkii
isäntiensä toimeksiannosta laa-
•p^ntamaan hyökkäysliiton uusille
alueille.
Heinäkuun 30 pnä uutistoimisto
Prensa' Latina kertoi, että muuan
Brasilian laivaston korkeimpaan
Ujiseerikuntaan kuuluva henkilö
öli ensi kerran virallisesti ilmoit­tanut
että Brasilian sekä Portuga
Pyyntö "JOULUN" avustajiHe
Canadan j a Y h d y s v a l t a i n k a n s a l a i s t e m m e y h t e i s v o i m in
v a l m i s t a m a a n Joulu-julkaisuun halutaan a v u s t a j i e n k ' / i o i'
t u k s i a — k e r t o m u k s i a , n o v e l l e j a , m u i s t e l m i a , runoja j n e.
Varsinkin k i r j o i t u s t e n y h t e y t e e n j a m u u t e n k i n m i e l e n k i i n ­t
o i s e t (selväpiirteiset j a h y v i n näkyvät) k u v a t o t e t a a n k i i ­t
o l l i s u u d e l l a j u l k a i s t a v a k s i . K u v a t p a l a u t e t a a n pyydettäessä.
E l o k u u n alussa P o r t A r t h u r i n s u u r j u h l a s t a o t e t u t k u v a t j a
yleensä " l o m a k u v a t " o v a t myös t i e t e n k i n h y v i n t e r v e t u l l e i t a.
K a i k k i Jouluun a i o t u t k i r j o i t u k s e t j a k u v a t t u l i s i lä­hettää
s y y s k u u n 30 päivään, mennessä o s o i t t e e l l a : -..-^ L " J O U L U " , BOX 69, SUDBURY, ONT.
Etukäteen a n t e l i a a s t a a v u s t a kiittäen, " J o u l u n " t o i m i t u s .
Iin ja E-Afrikan tasavallan näkö^
kannat yhtyvät sen Etelä-Atlan­tin
puolustusliiton suhteen, jonka
nämä kolme maata aikovat pe­rustaa;-
• •.• • •
Uuden liiton aloitteentekijöihin
kuuluu näiden kolmen maan l i ­säksi
vielä Rhodesia. Kaikki nä­mä
maat fasistisine rotusortohal-:
lituksineen aikovat saada Brasi­lian,
Argentiinan ja muut maat
vakuuttuneiksi siitä, että on vf|lt-tämätöntä
perustaa uusi sotilas^
liitto, sanottiin uutisessa. Erotuk:
seksi olemassaolevista \ liitoifi;ta,
joissa isäntien tahdosta toimiyat
rinta rinnan Fasistiset (Portugal,
Kreikka) ja "demokraattiset"
maat, ovat fasistiset maat saa­neet
päähänsä perustaa ontan liif
ton, johon yritetään saada mu­kaan
myös eräitä latinalaisen
Amerikan maita. Tämä fasistihal-litusten
aktivoituminen, kun toi*
5esta maailmansodasta on kulu­nut
kolmekymmentä vuotta, sa­noo
paljon;
Auttaen Portugalia käymään
hävittävää siirtomaasotaa Afri­kassa
NATO paljastaa tade]|iae$
kasvonsa taantumuksen ja ag­gression
tukena. USAtn pelt'Ki|-
panjan kanssa yhä tiheämmin
käytävät neuvottelut tämän fasis­min
rauhoitusalueen liittämisestä
NATO;on jopa vastoin useiden
maiden liittolaisten reaktioita
käyvät yhä sitkeämmiksi. Fasis­tien
suunnitelma omaksi sotilas-liitokseen
yhtyminen on pahaen­teinen
muistutus siitä, että impe­rialismi
on todellinen uhka rau­halle
siirtyessään totuttuihin me­netelmiinsä,
jotka todistavat uu­teen
sotaan valmistautumisen ak--
tivoituvan. Fasistinen "akseli",
joka kulkee Euroopasta Afrikan
j a Atlantin kautta Etelä-Amerik­kaan,
saakoon osakseen vapautta-
/akastavien kansojen lujan vas­tustuksen,
sillä fasistien ja siirto^'
maavaltioiden "aloitetta" on oi­keutetusti
pidettävä kansainväli­sen
jännityksen kiristämisenä, >
PÄIVÄN PAKINA
POUISEILLÄKIN "URAKKA TYÖ"
Toisin kuin yleensä otaksu­taan,
poliiseillakin tuntuu ole­van
urakkatyö — ja melko tiu­kat
vaatimukset siitä, että "nä­kymättömät",
mutta hyvin tie­detyt
taksat tulevat täytetyksi
joka kuukauden aikana. -
Heidän kohdaltaan toteute­taan
sitä Ison kirjan määritel­mää,
että joka ei työtä tee, hä­nen
el sySiriänkään pidä vaikka
nyky-yhteiskuntamme vallitse­vana
sääntönä näyttää olevan
86, että parhaiten syövät loiset,
jotka eivät juuri mitään tee, ja
huonoimmin työtätekevät.
Ontarion^ poliisiyhdistyksen
vuosikokouksessa Peterborough'
ssa sanottiin viime perjantaina,
että monen poliisin joka päiväir
sen leivän hintana on se, jotta
hän antaa vissin määrän sakko­lappuja.
Jos sakkolappuja annetaan
"liian vähän", niin se ei tyydytä
korkelmmieaa asemissa . olevia
viskaaleja ja silloin paha perii
poliisi-paran.
Eräs Suur-Törohtoa edusta­nut
poliisi, joka pyysi yhimär-rettävistä
syistä, ettei hänen n i ­meään
julkaista, oli mainitussa
vuoHlkokoukseflsa sanonut, että'
poliisi-upaccrit cli korkeommis*
sa viroissa olevat poliisit, mää­rittelevät
tavallisten poliisien
arvon sillä perusteella kuinka
paljon sakkolappuja j a haastei­ta
he antavat j a kuinka paljon
he suorittavat pidätyksiä.
Näistä tiedoista pidetääii kir­jaa
kukausittain j a vuosittain
oli ko. torontolalspollisi-^selittä-nyt,
Kenellekään ei koskaan_anne-ta
etukäteen laadittua tavoitet­ta,
hän selitti, mutta "näkymä­tön
tavoite" on olemassa.
Virkavuosiltaan vanhempia
poliiseja joiden "näkymättömät
tavoitteet" jäävät saavuttamat­ta,
lähetetään kadulle passipolii-f^
ksi tai komennetaan johonkin
epämiellyttävään tehtävään.
Perjantaisen istunnon puheen­johtajana
toiminut hamiltonilai-nen
poliisi, James Cooke pyysi
kokoukseen osallistunutta 250
henkilöä käsien nostollaan osoit­tamaan,
antaako vuosikokous tu­kensa
törontolaiflpolilöln syytök­selle.
• ' •
UutiBtiedöissai kerrotaan, että
kalkkien kädet nousivat ylös, mi­kä
tarkoittaa luultavasti sitä, et­tä
Hamantapaisia menetteiytapo-j
a noudatetaan muuallakin kuin
Torontossa.
Tällaisilla n ä k y mättömillä
urakkatavoitteilla pyritään epäi-lenfiättä
siihen, että poliisit suo­rittaisivat
tehtävänsä mahdolli­simman
tehokkaasti. ,
Mutta, kuten_., sanotaan, tie
helvettiin on usein päällystetty
hyvillä aikeilla.
Selostaen tämän urakkatyö-järjestelmän
varjopuolia, k.o.
torontolaispoliisi sanoi, että jos
_.joku poliisi huomaa kuukauden
loppupuolella, että hän ei ole an­tanut
riittävän paljoa sakkolap­puja
eikä suorittanut pidätyksiä,
silloin hän voi antaa joukon
"epävarmoja" syytteitä sellaisis­ta
"rajatapauksista" mistä ci
normaalisesti niitä anneta.
Samalla kertaa jos poliisi
huomaa kuukauden loppupuolel­la,
että tavoite on täyttynyt tai
täyttymässä, hän jättää huo­mioonottamatta
todellisia rik-koumukaia
sen takia, että tavoit­teen
ylittämisen ;johdosta vaa­dittaisiin
tulevaisuudeBsa entistä
enemmän ' sakkolappujen anta­mista"
j a pidätysten suöritta-misia.
:
TyöUiistehj keskuudessa ovat
molemmat menettelytavat tun­nettuja;
joa iirakkott el saada
muuten täyteen, niin sitten, on
vedettävä vähän "Välistä", nuit-tä
jos urakkasumma tulee ylite-"
tyksi liian paljon, silloin on edes
sä entistä suuremmat vaatimuk­set.
' . ,
Inhimilliseltä kannalta kat­soen
on siis aivan luonnollista,
että poliisit menettelevät samal­la
tavoin urakkatavoitteittensa
-tiimoilta; _^ • ,
Asia erikseen on se, onkojäl-laincn
menettely paras matidol-linen
järjestyksen ylläpitämisen
j a poliisilaitoksen arvovallan säi­lyttämisen
kannalta katsoen?
Me rohkenemme liittyä niihin
jotka epäilevät, että näin ei par­haita
mahdollisia tuloksia saada
Kaikesta huolimatta k.oV to­rontolaispoliisi
selitti, e t ^ To­ronton
poliisilaitos levittää jpka
kuukausi tilastotietoja sakko­lappujen
ja pidätysten mä|l*lte-tä.
Kuukauden tilastotietoja
vertaillaan edellisen vuöd0a i ^ -
man kuukauden tilast6i|»in;,v:ja
mikäli vähennystä tapahtutt^,Be
merkitään punaisella, kutttnflii-^
ketoimissa yleisesti merkitään
"tappiot".
Toivottavaa olisi että ' ^ l i i s i t
vapautettaisiin moisista tilasto­jen
tyydyttämiavaatimuksteta
että he voisivat ihmisinä käsi­tellä
inhimillisten heil^kouksieif
vuoksi harha-askaleitakltt ottA*
via, — Känsäkoura,
l
f>
t v
• i .
iii l i it
.;';il';lt'' •
i