Vapaus, May 4, 1971

              Siivu. 2 Tlfetai, toufcok. ^'4 '|>. ~ IViesday, May 4, 1971
VAPAUS (LIBSRTV)
OO.
INDBPBNDBNT LABOR OROAN
OP FINNISH CANADIAN8
BataiUialMd Nov. 8,1911
8MiBd Ote» M i ^ rosftra^ .
StMineen:
, ti
Kaikki asiaan vähänkin läKeidexnmin pärehip tar­koittavat
dmadaUdsethuokaaivat iuureUa tyydytyksellä saatuaan
ti«ti&, ettfi Wctt> Meäätir«ä-l&iii jatkoksi läadittii, canadalaistdh
kaflSiftläiJiVidittaukalet tifakaävä fiiUik Chrd^Mftki m ttuöllä unhoi­tettuna
ilman äiiitä surbVjä kuiii ^uei)e(iill päähiiliist^ri kutnp-paneineen
»
TunnAtU ftttienkkal^^ kiivailija- ja koomikkonäyttelijä
Dick Gregöty pafli sormensa todfella Kipeän paikan päällfe kun
hän niutitatha viikko ^ften B^titbnisaa vleMillesäaan äanoi, että
Wär ÄleäSurte-lairi Ato julistimlneii "loukkasi Canadan niai-netta
kautta maailman'*. Käin tapahtui kansainvälisesti. Kotimaas­sa
tätä poikkeustilalakia ja sen tilalle laadittua PiiblicÖrder-laitiä
keitettiin — muistetaanpa eöim. Mdhtrealin "vaalit" —
hystdrläh lieiltömlseA jä p^loittdun välikipifMlleenä,
Totta ön, kufön Ottawa öil Vakuuttanut, että tätä kansalais-vapau^
ia uhkaavaa Piiblic Order-lakia ei käytetty ketään muita
kuin. quebeeilaisia vastaan. Mutta kysymys onkin siitä, feitä bitä
olisi voitu käyttää. Niin {»iankum kansalaisvapauksia rajoitetaan
niaan yfideäsä osääsä täi känsän yhdelil ryhiäältä, hilloin oVat
köfeö nitoh jä käikkieö itattistiih käilsaiäiöVapätläft Vääi^äfesa.
KAN8ANJ0VK0T \rA8TVSTlVAT
Vaikka 6!ikiÄ tdttft, ettÄ vthää eiiiieh iE*ubli(i Örtei^-laln kuo-liiipäiväa
— ikääfrkiiin nUi'. Bchirassan jä kiliAppaniön tilaukselta
— julkaistun GaIIiit> Pöllin mielipidetutkimuksen perusteella pie­ni
enemmistö (58 pFos.) canadälaisista kannatti silloin vielä
mainitun poikkeustilidain voimassä^iiämisen jatkamista, niin Ca"
n^dftfi häi&t <t8tlltekevleh jöiikot osoittivat häi^riaisen suufia
ykSlirii^lttiyyttÄ väätlftalla Public Order-läin nMbakoriin hfeittä-mistäi
CaMdäh ffioleftiniat työväenpuolueet,, miltei koko ammat­tiyhdistysliike
ja mtiut vähävaraisten canadalaisten järjestöt tuo­mitsivat
varailksitta tämän kansalaisvapauksia uhkaavan poikr
ktfustiläiahr vaatito, että söh voimassaoloaikaa ei saa jatkaa, ja
että uUtta V^iöta sih tUallä ei^ f)idä laatia.
Ilällittikseii kunniaksi ön nyt sanottava, että täiisä asiassa Se
kuunteli kansan töJvomiiksia ja jätti Public Order-lain unhoitet­tuna
kuolemaan^ Historia tulee osoittamaan, niin uskomme va­kaasti,
että se oli öikäa ja ainoa faiähdiollinen teko. Toivottavaa
myös pn, että fiaUitttä lu&^Uu kalkista niistä SUtinnitelmistä, mitä
sillä voi Olia ja JMiHse^i ödklil, liädeA feiilaAtajpaisen fi6rtolain
laatimiseksi.
EI OIKEUTUSTA
• Historia bn kiistattomasti osoittanut, että War Measures-lain
voimaan julistamiselle ei ollut oikeutusta. Ja vaikka hallitus on
useita kertoja yrittänyt selittää "j^tä", niin tähän päivään men­nessä
se ei ole voihtit antaa yhtääta vakuuttavaa lausuntoa; miksi
War Measures-Iaki 'oli julistettava lokakuun 16 päivänä voimaan,
ja mäsi Sen tilalle oli laadittava ftyt kuollut Public Otder-laki.
PäiftVartöin 6n syytä todeta, kuten menetteli NDPrn johtaja
David L^lstOrstaiiiä^ lausunnossaan, että oikeusministerin nyt
antama lausunto, sekä valtiosihteeri Gerard Pelletierin asiasta
kirjoittama kirja myöntävät asiallisesti puhuen sen tosiasian, ^ tä
niitään todellista oikeutusta ei oUiit eikä ole sen paretnhiin War
Measures-lairi voimaan julistamiselle kuin Public . Order-lain
IäfttlMs(iU«kaan.
ixaafi seikkaa ovat työväenpuolueet^ ammattiyhdistyslii-tQt
ja työväenlehdet (Vapaus mukaanluettuna) aluista pitäen ko-rdstaneet
Samalle kannalle näyttää nyt tulleen katkerien koke-mtlsien
tunnisteella myös konservatiivijohtaja dtanfield, joka sa-tfdi
Vifatfö tM^fflinä^ aUl mh "jälestäpäin" (retrospect) ajatellen
Iän pitää 'liyvin huolestuttavana" (very disquieting) hallituksen
aikais^pla selityksiä l^tur Ueasuräs-lain jä Public Order-lain tar-peellisnudeata.
On fayvft, että toryjohtarjäkin, joka antoi molemmil­le
I{ftitäiäeiIIe vaMuksettoinan kannatuksensa, on nyt nähnsrt
valon, MUä kuten sanotaan, taivasten valtakunnassa on suurempi
ilo y)iden syntisen ]f>d]uusta kuin kymmenestä vanhurskaasta.
VIHLAKIN VAROITUKSENA
Vaikka bo. poikkeuslait ovat 'nyt olleet ja menneet — War
Meäsm^lain Ollessa edelleen lak^irjoissa toivottavasti vain so-tatilant6idM
Väfalta, kUt^ft on filuViperin ollut tarkoitus — niiden
jdlkfkäfktt oA vakavana varoituksena uusia samantapaisia lakite-keleiti
Vaataan.
Käytäntö on osoittanut kiistattomasti, ja hallituksen, omat
lanitonot ja tOitten)9iteet vahvistavat sen^ että näitä poikkeus"
Uikeja «i tarvittii laihkaan. Hallituksella oli rikoslain "kapina-ja
«aiavehkeiiy'^^pykäii6n perusteeilia kaikki tarvitte^ valtuudet
muutaman temnMlh aidoissa pitämiseksi — jös mitään muita
tavoitteita eLjolisi oUui
-iNäiden poikkeuslakien erikoi^altuudet ja niiden perusteellaT^
Qd«be<iiia läbetetyt asevoimat eivät |)ientil8kään taValla Myötä-vaadittanet
hiMtiiiii ömäin JA tAi^^^ La-potoJMU^
han selvittelyä. Pälnvaiitöln on todetfcn, että kumniat-kin
kysymy^t käsiteltiin puhtaasti tavallisten poliisitoiMenj^i-den
puitteissa ja avulla.
1^ Tfinift osoittaa myös; että näitä Ipoikkeuslakeja ei tarvittu.
Samaa ^ötolttäa se tosiaaia, että ^eibecitN^ä ei ollitt Aiftään "epäiu
tyä kapinähaaketta"; mikä on älnöa "peruste" poikkeuslakien vöi-maan
julistamisen puolesta — sillä kourallinen terroristeja ei voi
mitään kapinaa jäitiestsa.
' Mutta häiden poikkeOBlftkltM iMlHlMeeilä aiheutettiin todella
suuria vailceuksia yksilöille ja {>itkän päälle myös Canadaii kan­sallisen
yhtehftisyydto tätkeäUe asialle.
THSsä jfbteydeM on sjrytä hmistäa em näiden poikkeuslakien
p6r(iiSttiöiltt t>idätettlifl lioih Viatonta ihinistä^ monta Hellais­takin
ifotka ei ole koskaan osallistuneet minikäänlaiiseen poliitti­seen
toimlotaän^^ etteivätsaä-neet
«ttaa yliteyttä seti |>ttreminin itnnaiisiinsa kuin lakifniehiinBä"
käAn) |>ftivfUanuia jA toisia viikkomftftriä, ennen kuin heidät va-pautettlhi
mHUn.syytettli&ään nostljimatta ^ ja 6 "pääsyytettyä"
jouduttiin vaiMiuttomaan "ealavehkeilysyytökseatä".
Tässä tilanteessa on lj,3rvln pahaenteistä se, mihin mr hevrla
Lttutnontti Catleyn oikeusjuttu, johon USA .n presidentti kii­reesti
Maähttii, äi ök y^htä pHätfynyt. Se jatkua, matta ei enää
tuomioistuimessa^ fäsiä juiustä bn tullut amerikkalaisen yhteis-kunnm
morätJistsn arvojen koetinkiifi. j ,
Amerikan kania joutui ~ ei täysin odottamatta, mutta suur
teaii ihjf6hll^yiiibhä — atitattiaan moraalisen arvion teoista, joita
tipähttiU itn Jnimli&ä thdokiinassa jä hcm^
Luutnantti Calleyn juttua ei haa rajoittaa yhden pitäen mUr-haajäh
iäl edei iri ari/bäStelsiin kuuluvisn kansiarikolUsten jouk-kibh
^libi^Hkihibh tlköiteh ktlthlnialiseen vastuuseen. Kysymys oti
sifti; /hisia Ä^SWrft/Si4.'ri äritifiijälle ovat omitiaisia piirteet, jotka
heijastuvat tipieätih atvotrietkiiilä varustetun sadistin, teoissa.
Öhg&niää 6h jäsäHMItäi^a edelleen: mitä siitä on. kirjattava
täkiäh Mktidmäikett äodan la&kuun Ja tiiikä riippuu syvemttilitä
tekljöiitäf
VAPAUSSOTA JA
VALLOITUSSOTA
Sota, joka on oikeutettu ja jo-ia
käydään kansan vapauden ja
Htpf)umättomuuden puolesta, va-i)
audeh äaaviittimiseksi ulkohai-säÄta
ftok^^a täi Histäjien Val^
la*tä, synntttää tavallisesti suur-ta
sankaruutta.
Tällaista sotaa käyvät sotilaat
eivät Hyväksy julmuutta eikä ai-hebtonta
väkivaltaa, he pitävät
äitä jopa häpeänä itselleen ja
puolustamalleen asialle, koska se
tahrii vapausarmeljan sotilaiden
maineen ja arVon.
Epäoikeutettua valloitussotaa
käyvän valtion tai luokan armei­jan
periaatteet ovat täysin vas­takkaiset.
Sen' päämäärät eivät
Voi innoittaa urotekoihin; Seh
menetelmät ovat yhtä TlkolUsia
ja moraalittomia kuin sen pää­määrätkin.
Mitä pitempiaikainen tällainen
^ t a on, sitä enemmän sen myrk­ky
imeytyy sitä käyvien ihmis­ten
sieluun. Se aiheuttaa joko sil
mien avautumisen tai villiytymi-sen.
Armeijan moraali heikke­nee.
Sen sotilaat kadottavat inhi­milliset
piirteensä.
SODAN VILLIINNYTTÄVÄ
VAIKUTUS
Tähän lainalaisuuteen viittasi
Engelsiin nojaten Lenin eritel-lessään
ensimmäistä maailman-
Sotaa, joka oli pdkästään impe­rialistinen.
"Voidaanko ajatella monivuo­tista
sotaa ilman sekä sotilaiden
että kansanjoukkojen villiytymis
tä? Ei tietenkään. Tällainen mo­nivuotisen
sodan seuraus on eh­dottoman
väistämätön vuosikau­siksi
ellei peräti kokonaisen su-kut)
0lven ajaksi", hän kirjoitti
vuonna 1918.
, Tällaista prosessia^ joka sinän­sä
on lainalalnen, syventävät vai
loittajien tavallisesti käyttämät
epäoikeudenmukaisen sodan me­netelmät.
Kaikki muistavat ne ennennä­kemättömät
julmuudet, joissa
Hitlerin Wehcmacht kunnostau­tui
- saatuaan johtajaltaan suos­tumuksen
millaisiin ilkitöiihin ta­hansa.
Tällainen sota ei synnyttänjrt
Sankareita, vaan halveksittavia
murhaajia ja pelkureita, joita
kanssarikollisuus yhdistää.
USA:n HYÖKKÄYS —
RANKAISURETKI
Mutta palatkaamme Indokii­naan.
Kaakkois-Aasiassa toimiva
amertkkalaisten hyökkääjien ar­meija
»suorittaa kenties vieläkin
laajempia rlkoUistekoja kuin fa­sistiset
edeltäjänsä.
Jotkut henkilöt Yhdysvalloissa
yrittävät turtiaan puolustella
maänsä armeijaa väittämillä, et­tä
Calleyn rikoksen kaltaiset
"purkaukset" ovat yksittäista-i)
auk8ia, joita sattuu rartkaisu-retklen
aikana.
Totuus kuitenkin on, että ko­ko
tJSA: n hyökkäys Indokiinaan
ön "rankalsuretki" kansaa vas­taan,
joka on rohjennut nousta
Valloittajien sille tyrkyttämää
marlonettihallituata vastaan.
Barbaariset ilmapommitukset
ylittävät julmuudessaan ja laa­juudessaan
amerikkalaisten ilma­voimien
toiminnan tpisessa maa­ilmansodassa.
Laajassa mitassa käytetty na­palm
polttaa tuhkaksi kaiken,
mitä on maan päällä ja vieläpä
hedelmällisen maaperänkin.
Laajassa mitassa käytetyt myr
kyt hävittävät ihmisten lisäksi
kasvillisuuden moniksi vuosiksi
tuomiten niiltä pelastuneet ih­miset
nälkäkuolemaan.
Eivätkö tällaiset kokonaisten
sukupolvien teolliset tuhoamisme
netelmät kasvata USA:n armei­jan
sotilaissa kyynistä halveksun
taa ihmiselämää kohtaan?
Näitä hillittömien murhamies­ten
ns. Sotatoimia seuraavat mie­hitetyillä
alueilla väestön järjes­telmälliset
''rauhoitusoperaati­ot".
New Ydrk. - Vlidy9vatWilla örf'
Japamn kanäsa salainen sopimus^
Jonka nojalla se on jo vuosiUäUdet
saanut siirtää ydinasieita valiaikai-^
sesti Japaniin^ sanoi New JVörk Ti­mes
viime viikolla.
Sekä Yhdgrsvaltain ulkoministeriö
että Japamn Wa9hingtonin suurlä­hetystö
kiistävät kuitenkin tällaisen
sopimuksen olemassaoloni sanoi leh-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Maiju IVäisänen, Sacramento,
Calif. täytti maanantaina touko­kuun
3 päivänä 78 vuotta.
£r/clcii?anrfa7/, Toronto, Ont.,
täytti maanantaina toukokuun 3
päivänä 85 vuotta.
John K. Mäki, South Porcu-plne,
Ont.i täjrttää tiistaina tou
kokuun 4 päivänä 77 vuotta.
Hilda Poikkimäki, BesLver La
ke, Ont., täyttää keskiviikkona
toukokuun 5 päivänä 81 vuotta.
Vilma Niskanen, Bruce Mine,
Ont., täyttää torstaina touko­kuun
6 päivänä 73 vuotta.
Lauri Kotitolat Wahnapitae,
Ont., täyttää sunnuntaina touko­kuun
9 päivänä 79 vuotta.
Ainij Ojalai Kakabeka Falls,
Ont., täyttää maanantaina tou­kokuun
10 päivänä 70 vuotta.
Yhdsrmme sukulaisten ja tut-tavaln
onnentoivotuksiin.
MITÄ AMERIKKALAISET
NÄKEVÄT
Pitkittynyt sota sekä päivän­valoon
tulleet sotilaiden rikokset
ovat hätkähdyttäneet amerikka­laisia
ja kääntäneet sen huomion
heidän armeijaansa. Mitä he nä­kevät?
" T ä m ä sota kasvattaa nuoris­sa
amerikkalaisissa julmuutta.
Calleyn oikeudenkäynti paljasti
tämän kysymy|t8en jälleen" kir­joitti
sanomalehti Christian
Science Monitor huhtikuun 7.
päivänä.
Armeijassa voimistuu tottele­mattomuus,
kuri höltyy, karku­ruus
lisääntyy, kirjoittavat mo­net
lehdet.
Kaakkoi-Aaslassa toimiva TJ­SA
:n armeija on huumausainei­den
saastuttama. Tämä sairaus
on levinnyt yli 30 prosenttiin
sotilaista, kirjoittavat lehdet.
USA:n armeija on rasismin
tyyssija. Rotuerottelu on siellä
viety äärimmäisyyksiin. Sitä sy-»
ventää se, että Indokiinan sota
sinänsä on pääasiassa rotusotaa.
Saatuaan rasismin tartunnan ko­timaassaan
vallitsevan "amerik­kalaisen
elämäntavan" koko jär­jestelmästä.
Indokiinaan joutu-'
neet sotilaat vievät rotuvihansa
äärimmilleen. Kotimaahansa pa-
Tiitanettuuutiskommentaat-tori
Walter Cronkite sanoo
varsinkin USA:n joukkotie-doitUsvälineiden
olevan poliit
tikkolen mielijohteiden ar­moilla.
"Huolimatta siitä,
että haluavatko he lyödä
meidät maahan tai ei, yk­sistään
heidän (poliitikko­jen)
voimansa on peloittava
ja aihcutttaa uhkan."
lattuaan he tuovat mukanaan mo
ninkertaisesti voimistetut rotu-ristlrlldat.
YHTEISKUNTAELÄMÄ
MUUTTUU
Villiytynyt : armeija levittää
vaikutuksensa väistämättä USAn
koko yhteiskunnalliseen elämään.
Kotiin palaa murhamiehiä, jot­ka
ovat tottuneet rankaisematto­maan
Ja kannustettuun ihmisten
tuhoamiseen, ryöstöihin ja väki­valtaan.
Kotimaahan palaavat
"sankarit" eivät läheskään aina
saa työtä. He ovat,vieraantuneet
työstä. Tämä voimistaa heidän
sotilaallisten tottumustensa käyt
tämistä helpon toimeentulon ja
varojen hankkimiseen.
Villiytyneen armeijan ylipääl­likkö
otti sen äskettäin uudelleen
suojelukseensa. Hän ilmoitti huh­tikuun
7, päivänä, että syytök-.
set yksittäisistä julmuuksista ei­vät
saa heittää varjoa sotilaiden
rohkeuteen. Mutta samahan on
ominal.sta gangstereillekin!
Nixon pyysi, että kansa ei
syyttäisi 2,5 miljoonaa nuorta
amerikkalaista, jotka palvelevat
Vietnamissa. Tietenkään he kaik­ki
eivät ole Calleyn kaltaisia
hylkiöitä. Vaikka he kaikki osal-li.
stuvat siihen häpeälliseen rikokr
scen, mitä USA :n Indokiinassa
käymä sota on, päävastuu siitä
sekä sotilaiden moraalisesta rap­peutumisesta
kantavat heidän
johtajansa ja kasvattajansa.
"Suurin harkittu rikos on eh­dottomasti
itse sodan jatkami­nen",
kirjoittaa New York Ti­mes.
Luutnantti Calley on tämän
sodan ja siinä villiytyneen ame­rikkalaisen
armeijan häpeällinen
vertauskuva.
li etusivulla JUQtläisemassliin arttfe^
kelissä. ^
8d)Hmäksen paljastivat eräät Yb-djr^
äkain hallintoviranomaiset - ja
ulkomaiset diplomaatit. DipUmiaattI
piirit olivat käyHöne<}t sopimukses­ta
sanaa "väliaikainen", mutta »en
tarkkaa muotoa tai allekirjoittamis­päivää
ei tiedetä, jatkaa tehti.
New \ifrk Times sanoi myö«
kongressin Ulkomaisten siibteiden
valiokunnan eräiden jäsenten olleen
tietoisia sopimukselta. Tieto on yri­tetty
pitää salassa,' koska Japanissa
ei ole ttttenaröi^raakytfyntysu kid^
IJiiiikgan sopimia sallii; V|id;|«yaltain
ilttvaHon alusten käydä J ^ a ^ n sa-tiiii)
m «illoinkin kun niissä ön ydin-fcärjin
.varustettuja' ohjuksia, sano­taan
aitötkelissa. O
. SOfinm edellyttää myös, että
ydinaseita kuijeUavat amerikkalai­set
lentokoneet voivat laidceutua
Japaniin o\k»»aan parttolennoilla,
hatjmmUmoi^h tai hätätilanteen
fktpirnm ei koske ydinaseiden va-ra
»UMia eM niiden sijoittamista
Japaniin. Oklnavansa Yhdysvalloil­la
en «en sijaan olkeos varastoida
ydinaseita ja sijoittaa niitä laukaisu-iaimUiiiUt
niin kaitan kunnes saari
luovutetaan takaisin Japanille vuon­na
1972.
Työväki maMee Malctieivanin
uniMafofa Isseriffal Services-takia
Regjria. ^ SaskatcheWanin am
mattiyhdistyslUkkeen mielestä
mainitun maakunnan liberaali'
puolueen hallituksen tyÖVäenVas-täinen
"Essential Servicös" (vält
tämättömlen palvelujen) laki on
verrattavissa inhoittavaan rotu-syrjlntään.
Kysymys on korjatusta Essen­tial
Services Emergency-laista —
se tunnetaan yleisesti Bill 2-nl-mellä
_ mikä hyväksyttiin maar
kunnan lainlaatljakunnan viimek^
slpldetyssä istunnossa. Sen lain
voimalla voidaan järjestää pa­kolliset
ja sitovat sovitteluratkai­sut
lakon uhatessa.
"Minun mielestäni se on enr
nen muuta poliittinen välikappa­le"
sanoi 30,000 jäsentä edusta­van
Sa9katchewanin -työväcBiii^^
ton johtokunnan sihteeri Bill
Davies.
"Australiassa, missä on puol­ta
vähemmän asukkaita kuin
Canadassa, on samantapainen
laki, ja siellä on kaksi kertaa
enemmän lakkoja kuin meillä. Se
ei kerta kaikkiaan toimi," '
Hän sanoi, että ko. laki on
välikappale farmarien ja työ­läisten
rivien hajoittamiseksi tä­män
vaalivuoden, aikana.
Jotkut tarkkailijat katsovat,
että liberaalipuolueen pääminis­terin
Ross Thatcherin tarkoituk­sena
on nostattaa farmarit työ­läisiä
vastaan niin että hän sai­si
maaseudulta riittävästi kan­natusta
tullakseen uudelleen vali­tuksi.
Mr Thatcher kiistää luon­nollisesti
sen. • '
Pääministeri Thatcher ja hä­nen
hallituksensa puhuvat uusis­ta
menetelmistä työkiistojen sel­vittämiseksi,
vaikka ne ovat to­dellisuudessa
yhtä vanhoja kuin
työnantajapuolen työväen vastai­set
asenteet yleensä.
Nykyinen suunta sai alkunsa
— vähitellen se pantakoon mer­kille
— vuonna 1966 jolloin hal­litus
esitti Bill 2-laklehdotuksen-sa
Saskatchewan in Paper;] Corpo-rationin
lakon lopettamiseksi. AI
kuperälseäsä muodossaan tämä
laki veti alaisuuteensa maakaa­su-,
sähkövoima-; vesi- ja sai­raala-
alojen työläiset.
Viime vuonna tämän työväen-vastaisen
lain toimilla laajennet­tiin
niin että sen alaisuuteen tu­livat
myös lakkotaistelulssa sil­loin
olleet rakennustyöläiset.
Vuoden 1971 istunnossa tehtiin
lakiin muutos niin, että sen alai­suuteen
tulee "kaikki maakun­nan
toimipliriin kuuluvat työn­antajat
ja työläiset."
Lain mukaan voidaan teoreet­tisesti
langettaa rikkomuksista
raskaita tuomioita kummallekin
osapuolelle, mutta vain työläiset
ovat olleet '-'pahoja poikia" tä­hän
mennessä.
Uutena vaarana työväenpiireil-le
on ehdotus ns. työoikeuksien
(labor courts) muodostamiseksi,
josta pääministeri Thatcher ai­koo
tehdä No. 1 vaalikysymyk­sen
tulevissa maakuntavaaleissa.
Maakunnan työministeri D. G.
MacLellan sanoi, että mainittu
labor court-laki tulee Bill 2:n ti­lalle
jos liberaalit voittavat tu­levissa
vaaleissa.
^ubu.efli„..BlJStä "työoikeuksis­ta"
mr Thatcher sanoo, että nii­hin
tulee kolme elinkaudeksi ni­mitettyä
tuomaria ,jotka käsitte­levät
"kaikki työkiistat mitä ei
voida normaalisin neuvottelume­netelmin
ratkaista. -
Sovittelun yhteydessä voi kum
pikln osapuoli nimittää (sovinto-oikeuteen)
yhden jäsenen ja pu-,
heenjohtaja nimitetään yhteisen
sopimuksen perusteella.
Työoikeuksien kohdalla kuta­kin
kiistaa käsitellään saman koi
men miehen toimesta, jotka ihan
teellisesti, olisivat ei-poliittisia ja
itsenäisiä kaikista ryhmistä. (?)
Se on hirvittävä yritys kään-no
lakisuunnltelma," sanoi mr
Davies. Hän osoitti samalla et­tä
hallituksen edesottamlset ovat
jo kehittäneet suhteiden pahene­misen
työläisten ja hallituksen
välillä.
Sen on hirvittävä yritys kään­tää
farmarien huomio pois to*
delllslsta ongelmistaan — työ­läisiä
vastaan, selitti mr DavieSi
Maarefonni (kiihtyy
Chilestsa
Chilen maarelormikorporaa-tion
kansallinen neuvosto on il
maittanut vielä 76 suurtilan
pakkolunastuksesta Linaresin
maakunnassa. Chilessä on jo
pakkolunastettu noin 500 suur->
tilaa, joiden yhteispinta-ala on
yli 1,2 miljoonaa hehtaaria.
Chilen maareformia jatketaan
entista nopeammassa tahdissa.
Maataloustöiden alkuun men-t
nessä aikoo kansan yhtenäisyy
den hallitus pakkolunastaa 1,-
000 suurtilaa.
PÄIVÄN PAKINA
USAn DOLLARI-PARKA
viittasi sanomalla, että hallitus
aikoo saada parlamenttikomiteal­ta
suosituksen jonkun pysyvän
sortolain laatimiseksi siten, että
asian, alustavaan käsittelyyn ve­detään
myös taantumuksellisen
senaatin jäseniä?
Tuhannesti parempi olisi maan
ja känsän etujen kannalta nyt ja
tulevaisuudessa, että se kolmaä
poikkeuslaki-tyhmyys jätettäisiin
tekemättä. '
Monen canadalaisen tunteet
ailahtelivat varmaan viime tors­taisista
uutistiedoista, joiden
mukaan dollarimme arvo suh­teessa
Yhdysvaltain dollariin
nousi ennätystasoon.
Toisaalta talous- ja finanssi­miehet
totesivat kuitenkin tyy­dytyksellä,
että Canadan dolla­rin
arvo laski samana päivänä
iltaan mennessä 99.10 sentin ta­soon.
Lyhyesti sanoen, toisin kuin
n.s. tavalliset canadalaiset, suur
kapitalistit yleensä ja erikoi­sesti
vientikapitalistit ovat kau­huissaan
Canadan dollarin ar­von
noususta, mikä heidän mie-
_ lestään heikentää Canadan kil­pailukykyä
maailman tuniilla.
Tarkoitus oli kuitenkin pUhua
^yhdysvaltalaisesta dollarista,
jonka heikkoutta ja edelleen
heikkenemistä myös Canadan
dollarin arvon nousu heijastaa.
Amerikkalaisten porvariseti-en
ja -tätien '{uskontunnustuk­sena"
On: "dollariin me luotam
me" — mutta asioista tietoisissa .
yhdysvaltalaisissa piireissä jo
suuresti epäillään sikäläisen dol
laiin "kaikkivoipaisuuteen".
Yllävilvattu 'hermostunei­suus"
Yhdysvaltain dollariin
nähden sai uutistietojen mu­kaan
nyt lisäpontta siitä kun
Länsi-Saksart pankki A- bundea-:
bank •— kieltäytyi tukemasta
Amerikan dollaria, aiheuttaen
sen, että Länsi-Saksan markan,
Hollannin guilderin ja Englan­nin
punnan (sekä Canadan dol­larin)
vaihtoarvo nousi Yhdys­valtain
dollariin verraten.
Lännen rahamaailman taivaal­le
on kerääntynyt synkkiä pil­viä,
joista on selvästi luetta­vissa;
dollarlkrlisi uhkaa koko
kansainvälistä rahajärjestelmää
romahduksella, kuten eräs läur
nen pätevä valuuttaekspertti ti?
lannetta kuvasi. Pahempiakin
toteamuksia on esitetty. Maa­ilmankuulu
amerikkalainen va­luutta-
asioiden erikoistuntija
Robert Trif f in lausui äsken:
Piinallinen hajoaminen on al­kanut
kauan sitten. Kansainvä­linen
rahajärjestelmä on jo kes-
: kellä täydellistä romahdusta.
Kansan Uutiset lehden tuur
nettu nimimerkki "Libra" selos­ti
pari viikkoa sitten dollarin
tilannetta mm. seuraavasti:
" . . . Kun USAn-kultareser-vlt
ovat tällä hetkellä vain 11
miljardin dollarin arvoiset, voi­si
Länsi-Saksan keskuspankki
yksin ostaa Kentuckyn osaval­tiossa
Louisvillessa sijaitsevan
USA:n kultalinnoltuksen Fort
Knoxin tyhjäksi. Voimassa on
vielä 37 vuotta vanha sopimus
tai oikeammin USA:n yksipuo­lisesti
sanelema määräys, jon­ka
mukaan yksi unssi kultua
vastaa 35 dollaria.
" L ä n n e n teoUisuu.smailla ja
muillakin on oikeus saada va-'
paasti vaihtaa haltuunsa saa-'
mansa. dollarit amerikkalaiseen
kultaan. Valtakautensa viimei­sinä
hetkinä presidentti John­son
pakotti lännen teollisuus­maat
pitämään hallussaan dol­lareita,
joita onkin sittemmin .
vaihdettu vain sangen niukasti.
New Yorkin keskuspankki to­tesi
kuitenkin äsken, että 'ulko­maiden
kärsivällisyys on tällä
hetkellä sangen rajoitettu*.
"Dollarin heikkouteen on syy­nä
ennenkaikkea Vietnamin so­ta.
Kuluneena kuutena vuonna
USA on pumpannut Aasian
seikkailunsa maksuiksi miljardi­tolkulla
dollareita ulkomaille.
Amerikkalainen Herald Tribune
kirjoitti äsken: 'Meille käy yhä
tuskallisemmin selväksi, että
ilman Vietnamin kauheaa onnet­tomuutta
maksutaseemme olisi
tasapainoitettavissa*.
"USA velkaantui yksin viime
vuonna kauppakumppaneilleen
10,7 miljardia dollaria. Kuluvan
vuoden ensimmäisellä neljän­neksellä
UBA:n maksutaseen
vajaus kasvoi 4 miljardilla dol­larilla:
Kambodzhan ja Laosin
hyökkäykset eivät ole suinkaan
halventaneet USA:n sotalaskuja
ja estäneet dollarien vyörymis­tä
ulkomaille. Amerikkalainen
Washington Post kirjoitti äs­ken
: 'Näin ei voi enää kauem­paa
jatkua. Kun sota ei päätyi
Nixonin on pakko devalvoida
dollari.*
"Mutta kun ei ole nähtävissä
sodan päättymistä ja dollarin
devalvointi järkyttäisi koko
maailman valuuttajärjestelmää,
USA ja sen liittolaiset yrittävät
etsiä epätoivoisesti vaihtoehtoa"
länsisaksalainen Der Spiegel
kirjoitti.
Läntisten teollisuusmaiden
keskuspankklirlt pohtivat vaih­toehtoja
löytämättä (tähän
mennessä) kuitenkaan mi- '
t ä ä n . . . Länai-Baksan talousmi'
nisteri Schiller lausui äsken:
'Nyt meidän- täytyy, tehdä jota­kin,
ja pian.'
"Amerikkalaisilla on jo val­miina
oma 'vaihtoehtonsa'. Pre­sidentti
Nixonin taloudellisten
neuvonantajien neuvoston (CE-A)
lääke on: Dollari on paran­nettava
ulkomaiden avulla. Län-r
si-Euroopan maiden ja Japanin
on revalvoitava eli korotettava
. valuuttojensa arvoa suhteessa
dollariin. Englantilainen Time
kirjoitti: revalvoinnin rajat oli­sivat
5—10 prosentin sisällä.
Pelastaisiko tämä temppu joka
olisi samaa kuin dollaiin deval­vointi,
kansainvälisen rahajär­jestelmän
ja USA :n talouden
kriisiltä? on syytä epäillen ky­syä.
"Erotus dollarin devalvoinnin
eli arvon alennuksella suhtees­sa
muiden maiden valuuttoihin
ja muiden maiden-valuuttojen
revalvoinnin eli arvon korotuk­sella
suhteesslT dollariin on se,
että edellisessä tapauksessa kul­lan
dollarihinta nousi jälkim­mäisessä
tapauksessa- se ;ei
muuttuisi." —
YUäolevassa"^ on melko-kan­sanomaisesti
esitettynä suuren
finanssimaailman, erikoisesti
Yhdysvaltain mahtavan dollarin
nykyhetken peruspulmista.
Kun uutistledolssa; puhutaan
nykyään kansainvälisten valuut-tamarkklnaln
ailahteluista ja
siltä johtuvista finanssimaail­man
"hermostuneisuudesta", ja
vieläpä Cunadankin dollarin
arvon vaihteluista — kysy­mykseen
liittyy aina joka taval­la
tai toisella sodankäynnin
johdosta verenvähyyttä poteva
Yhdysvaltain ilmeisesti yliar­vostettu
dollari.
Nähtäväksi jää, minkälaisia
"pelastusoperaatioita'' tullaan
kokoilemaan — mutta näinkään
ci kaiketi voida kauan mennä.
— Känsäkoura,