Vapaus, July 31, 1924

              K A P A U S
C a n ^ n •oomaltisen työväestön ääneakanattais, flmev ;keva,„ harte:lie._
tor Sudburyasa. Ont.. jok» tiiKai. torsUi ja lauantai.; lirien nkaslumir
vierittää yhtä h>-\in sodan kuin rauhan taakat työtäte-}
Ranikan hävitettyjen alueiden kapita-1
tn Sudburya-a. Ont.. jok» tjmai. torsiaj j » iaiMiai»*.. jj^jen riKasiuminen" en tästä valaisevana esimerkkma.
ONNI SAÄEI AEVO VAAEA iftan^kaJajsiiJa kapitalisteilla, jotka olivat syylhsia maa-
V ^ ^ v ' Toimittt^apBiainen , .^^ ^^^.^ saksalaisetkin, ei ole mitään oikeutta
V A P A U S !vaatia Saksan työväenluokkaa korvaamaan sodan kus-m
only organ of finnilh WoVker8 in Canada. . . . , ... .
Ilfhed in S^idbury, Ont.. every Tuesday. Tnursday and | Sakian ja Ranskan kommunistiset parlamenttiryh-
Torstaina, helnäk, 31 p. — Thor» Joly 31st
Muut
Sfttarday. raät, jotka taistelevat solidaarisesti hallituksiaan, im-molem-
TILAUSHLNNAT:
Canadaan yksi vk. »4.00. puoli vk. ^ . 2 5 . kolme kk-fl.
oO ja y k i i kk. 75c.
YödysvaJtoihin Ja Suomeen, yksi vk. $5,o0. puoli vH.
13.00 j a kolme kk.\l.lb.
Tilauksia, joiia ei seuraa raha. ei tulla lähettämään,
paitsi afliamiesten joilla on t a k a u ^ e t ; ^ ^ _ ___
Ilniotushinta kerran julaistuista ilmotuk«ista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotukaisla.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kruoloilmotuk?ei 52.00 kerta ja 50c lisää jokai-
»elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11,00 kolme kertaa. Avi.öeroilmotukset $2.00 kerta,
18.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, H a -
lutaantieto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotukgista pitää raha seurata mukana.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,'
second class matter, _
Liberty Building
Lorn
rint
Vapauden konttori ja toimitus on: ne St.. Puhelin 10.38. Postiösote: Box «9. Sudbury.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan-tain
lehteen torstajna kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäJseeri
ttrjee:;eenne. kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oor.aliisella nimellä.
.1. V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Canadan imperialistit varustautuvat
Kahdeksantenatoista päivänä heinäkuuta tänä vuon­na
määräsi Canadan hallitus sotilaallisiin tarkotuksiih
käytettäväksi seuraavat summat: 10,000,000 dollaria
Canadan sotajoukkoja varten; 450,000 kadetti palvelus-ta
varten; 254,000 solaopislojen ylläpitoa varten.
Olemme varmoja siitä, että ensi mainittua summaa
ei lulla käyttämään ulkomaisten armerjain ylläpitoon,
Icqh Canadalla ei ole sellaisia. Sitä tullaan yksinomaan
käyttämään kotoisien voimain vauraslullamiseen, joita
tullaan käyttämään työläisten kukistamiseen lakkojen
jt toisenlaisten nousujen sattuessa suojelemaan pyhää
«ykskyisomaisuulta.» Se on ainoa tarkotus, johon val­tion
mahlikeinoja on koskaan käytetty ja siihen niitä
, käytetään nykyäänkin ainoastaan sillä erotuksella, et­tä
sotavoiman käyttö teollisuoSriitaisuuksissa on nyky­ään
yleiisempää ja tehoisampaa kuin ennen.
KadeteiUe määrätty summa on myöskin sopusoinr
nussa Canadan hallituksen ientisien toimenpUeitten kans-
88, Senpä tähden kadetlipalvelukseen myönnettyä»™»»-
noerää katsellaankin vallan tavallisena jokapäiväisenä
menona; Ja miksi ei? |Meikein pakollinen sotaharjpi-tus^
Canadan yliopistoissa: j a korkeo^uluissa on kapi-
(alistiluokalle sangen hy^Hiyllistä, siteii saijdaan valmis-kapitaalin
ryöstöohjelmana. Samoin taistelevat ne Jsak-san
vallattujen alueiden tyhjentämisen puolesta, po­liittisten
vankien vapauttamisen, europalaisen kapitaalin
tuhoamisen ja proletaarisen vallankumouksen puolesta.
Mutta kommunististen parlamenttiryhmäin toimin­ta
jää tuloksettomaksi elleivät työtätekevät joukot parr
lamenlin ulkopuolella toteuta omaa puolustustaan kan­sainvälistä
rosvoutta vastaan. Että työtätekevät joukot
ovat selvillä puolusluk^en väluämättömyydestä, osoitti
Ruhrin kaivostyöläisten viime lakko, johon oui osaa
puoli miljoonaa työläisiä. Samoin valmistautuivat Sak­san
metallimiehet ja rautatieläiset puolustustaistelun varal
la. Samailaisia osataisteluja on käyty Ranskassakin.
.Mutta kaikki nämä liikkeet niin Saksassa kuin Rans­kassakin
on keskitettävä ja yhteisellä pohjalla suun­nattava
kansainvälistä kapitalismia vastaan. Proletaa­risten
joutkojen on suunnattava ^vastarintalnsa uusia
vainotoimia vastaan, jotka varsinkin Saksassa ovat jäl­leen
päiväjärjestyksessä. Herriotinkaan hallitus ei ole
vitkastellut näyttää, että Poincaren menettelytavat ovat
edelleenkin käytännössä, ja että sekin on valmis suo­neniskuun
silloin tällöin.
Taistelu palkkairfpoljentaa ja kalliin ajan kärjistyt-tämistä
vastaan, vastarinta kapitalistista väkivaltaa vas­taan
niin Saksassa kuin Ranskassakin on samalla tais-telitfl
ekspertlikomissionin suunnitelmaa vastaan. Alas
yhdityneiden europalaisten kapitalistien rosvohankkeet!
Alas heidän apurinsa, sosialidemokraatit: Alas kan­sainliiton
tekopyhä suunsoitto! Eläköön ' SaRsan ja
Ranskan vallankumouksellinen proletariaatti! Eläköön
Kolmas Internatsionaale! Eläköön Europan neuvosto-tasavaltain
tulo! lausutaan toveripuolueiden edustajain
yhteisessä julistuksessa.
Uusi muistutus O. B. U.
työmaalähteiUe On-tariossa
Farmarin osuus
Eräässä Winnipegistä tulleessa tiedotuksessa sano­taan:
«Länsi-Canada< on hyötynyt äskeisestä vehnän
hintajn^ kohoamisesta ei enempää eikä vähempää kuin
5,000^000 dollaria. Tämä summa tulee kokooi]( siitä
vehnämäärästä, joka on vielä 1923 vehnäsadosta far-marien^^
jä viljanväliltäjäin kontrollin alaisena.»
j vrjSdeJlä-.oleyassa lauseessa tulee saha €viljanvälittä>
)amr**aile viivata.' Sillä' länneri farmarit, jotka ovat
kuormitettuna maanviljelyskalu- ja muilla veloilla ja
niideiii-koroillä — : öliyat 'pakotettuja myymään viime
ynotispn-satonsa tiiin pian kuin ikänä jyvät saatiin täh-
. , • m kistä irti'pitääkseen-pakkohuutokaupan t
ta kanuunan ruokaa t ^ .'!?;i^V J l ^ ^ ^ H ^ ^ Äskeinen huomattava n o i g ^ H j g i l i n:
höissa, johtuen keskinkertaista huonompiqstä sadosta
tänä vuonna, ei hyödytä viljankasvattajia vahääkääii.
Hinnan noususta hyödyn niittävät viljakali{^iiiäät, jotka
eri paikoissa olevisää elevaattoreissaan ovat säilyttäneet
suurimman osan viime vuoden^sadosla. Vaikkäjf^hin-.
nat pysyisivätkin yhtä korfcealla kuin rait^ ne nytVoyat,
niin kauan, etta tämän vuoden sato saataisiin, myydyksi,
niin koko lännen vehnäalue lukuunotettuna, sadon pie­nuus
taasehkiii' jättää farmaritj hiionpmpaan asemaan.
Viime vuoden suursato rikastutti elevaattorien ja
rautateiden ombtajia. Se o l i lihavaa saalistusta "MI-Jan
välittäjille, joiden voitot ovat sitä suuremmat, mi­tä
enemmän viljaa Kfe käsitt^leväV Tuottajille vuoden
1923 suursadpsta, samatenkun tämän vuoden pienem­mästä
sadosta jcorkeimpine hintoineen on tulos: aivan
sama.. Kummassakin tapauksessa on hänen osuutenaan
pitkät, j^umiin terveyttä tuhoavat työtiiniiit ytidellä
puolella ja toisella puolella lainoista maksettavana kor­keat
korot, sotahinnat kaikilla niillä tavaroilla, joitä hä­nen
täytyy ostaa sekä ljuonnotlomat kulrtusmaksut hä­nen
tavaroitaan markkinoille kulettaville rautatieyhtiöil­le.
Se on farmarin osuutena tänä vuonna samaten kuin
viime vuonnakin. : '
'.myöntäminen toteaa sen^fettä meidän'väitteemme mili'
tarismista Ja imperialismista on todenperäinen.
Harjotus-opistoille on myöskin annettu pikku pala­nen.,
HarJQtus-opistot pvat-olema^a sitä tarkotu^a var«
ten, että niissä kouluutetaan upseereja Hänen Majes­teettiinsa
armeijaan,; kuten Arnold jutun yhteydessä tä­män
vuoden, alussa tuli julki ja niin ollen on niille'
myöskin annettava hallituksen aineellinen kannatus.
Niissä täytetään nuoret miehet kaikella sillä kapitalistis-
. militaristisella ihanteella mitä ikinä kuvitella saatam-
. m e ; nuorista' miehiltä te'hdään niissä opistoissa kunnol-
; lisiä ylipaälliköitä sodan ja lakkojen miurskaamisen
ajaksi. ,
: i-Je «|vat tämän päiväisiä huomioitamme. Palkan­alennuksia,
ankaraa työttömyyttä, työväenluokan ali-
«äantyyää kurj uutta j ä «en kanssa rinnan yhä tehoisam-pi
varustelu uuteen verileikkiin, miijoonainproletarien
teurastukseen.. Ei koskaan ple työväenluoldca tarvinr
nut tietoa ja toimintaa imperifilistisen sodan syistä sen
' kipeämmin kuin juuri tällä hetkellä.
Kansainvälisten «rahamiesten s^
^ I ; nitelmaa vastaan
Kölnissä pidetty Ranskan Ja Saksan kommunistipuo
lueiden, yaillänkumpuksellisten ammattijärjestöjen ja
parlämenttiryhmäih edustajain konferenssi on antanut
'kiminmnkin maan työläisille julistuksen^ se ke
jhoittaa naita taistelemaan ekspertlikomissionin suunni­telmaa
vastaan. Mainitun suunnitelman toteuttaminen
; I m raha
miesten siirtomaaksii' missä saksalaisen kapitaalin teh-
}vtavälöi jäisi ojia maansa proletariaatin orjavoutinä
: Palkat pienenis^^ Sajcsassa entisestäänkin, 'työpäivä
pitenisi 10.. 12-tunti9ek8i, kaikki vaUtamättömyystar-
- ^^ik^et 1^^
: J tonMim^ verojen kautta, jotka kohoaisivat^% biljoo-
Vhalla^kultamarkalla, j.n.e;-^ M
f? olemaan s a ^ myös Ranskankin
työlakiin nähden. Frangin väkiinhuttämiselKi käyntiin^
; fiantu töiniinta verpkorotuksineen oli jo niiden esiina:
kua. Jos eksperttikoinissionin ehdotus hyväksyttäisiin,
olisi; Ranskan, Belgian ja Englannin työläisillä vain
> kaksi vaihtoditoa: |okö ennenkuulumaton työttömyys
taikka työehtojen huononnus Saksan työoloj a, vastaa
^ryalle; tasolle. L i s ^ i merkitsee isuunhitelma kansai
valista sodan vaaraa-ja uhkaa neuvostohallitusta vas­taan.
, Mutta eksperttikomissionin ehdotuksella on lisäksi
oma sisäinen ristiriitansa. Jos sen avulla proletariaatti
äärinnnätsyyteen asti hiestyttämällä voitaisiin kohottaa
Saksan tuotantoa j a lisatS sen menekkiä maailman­markkinoilla,
(ulisi Saksasta vaaralHnenkilpailifä^v
(ajavaltioiile, Jodca sÄen Joutuisivat kedcenäänkin entis--
ta kuumeisempaan kilpailuun. T ^ ä tosin karsivat vain
jEaikkira maiden työläiset, s i l l^
Keinottelun näytteitä
Arthur W. Cutten, Chicagossa, suuri viljaieinotteli-ja,
osti maissia heinäkuun hinnalla 300,000 bushelia
maksaen $1:1Ö bushelilla Ja möi seii kun hinta kohosi
40 senttiä bushelilta korkeammasta hinnasta.* Hänen
voittonsa teki puolentpiaja miljoonaa dollaria! Nisun
myynnissä on hän myös suuresti voittanut Oiicagon ja
Winnipegin viljamarkkinoilla.
Onko ihme että maanviljelijät pysyvätJköyhinä kun
rahäraiehet vievät heidän' hyötynsä. Viime vuoden sa­dosta
saivat maanviljelijät noin kolmannen osan siitä
mitä viljan kasvattaminen maksoi, mutta siirtämällä tä­tä
satoa kirjoista toisiin ja lainkaan koskematta itse
viljaan, kietovat huijarit sillä itselleen miljoonia.
Industrialistissa
julaistaan seuraa­vaa:
«Vieläkin on ole­massa
joitakin en­tisen
O. B. U:n
P u utavaratyöläis-ten
Teollisuusuni-on
työmaalähette-jä,
jotka eivät ole
syystä tai toises-sesta,
suvainneet tehdä lopullista sel­vitystä
asioistaan piiriviraston kans­sa
Siidburyssa. Tiedusteluihimme
O. B. U:n päämajasta, josko alia-nimitetyt
entiset työmaaJähetit ovat
tehneet tilityksiä suoraan sinne, si­ten,
että olisivat sinne luovuttaneet
hallussaan olevat järjestämisvälineet
y.m. uniolle kuuluvan omaisuuden,
olemme saaneet kieltävän vastauk­sen,
joten uudelleen pyydetään asi­anomaisia
viipymättä tekemään lo­pullisen
selvän asioistaan, vaikka
tämän , .Sudburyn konttorin kautta.
Hiiolimatta siitä, että emme otefcaan
enää virallisessa yhteydessä edellä
mainitun union kanssa toivoisimme,
että olisimme tilaisuudessa toimi­maan
siten, että päästäisiin kaikin
puolin selville sen kanssa ja palaut­tamaan
sille kaikki sellainen omai­suus,
jolla on käyttöarvoa! Täällä
olevat muistiinpanot osoittavat että
keskeneräisiä asioita on vielä seu­raavilla
entisillä työmaaläh6teillä,
joiden nimet ovat: Sam Holm, Kust
Johnson, Erick Kokko, Eino Koski,
August .Laine, Sami Mokäriiuk, L.
Nevar, W. Paasikivi, Jaakko Rintala,
Otto Stone.
Seuraavat ovat taas ilmoittaneet
tehneensä suoritukset Port Arthu­rissa
olevalle, paikalliselle-L. W. L
U. of Ont. the O. B . U : n lähetille,
Sam Holmille, joista Kuitenkaan el
«le tänne piirivirastoon saapunut
lopiilliata selitystä, joten pyytäiiBim-rne,
että Huga Morell, Eli Sippus Ja
John Ursin ottaisivat tämän: huo­mioonsa.
OsoiCe, jolla voitte kirjoittaa on:
Nick Viita, Box 1531, Sudbury,
Ont.
i 1 e
i .* s > •. - r »:t - Kuka on Seipel? '
• :K:äka;'"on' Seijiel?''kysi^iy''<Neue:
Zeitiipg ja,'Vastaa:r miea^. •.jpka on
^tervehdyttänyt». Itävallan. Tätnä
tervehdyttäminen tapahtui siten, et­tä
Itävalta muutettiin imperialistisen
kansainliiton siirtomaaksi, että työ-läfset
ja. virkailijat nälkiinnytettiin
systemaattisesti, .että miljaardieihin
nousevat verotaakat säilytettiin: työ­tätekeväin
kansänkerrosfcerr harteil­le,
eitä luotiin^ joukkotyöttömyyttä
samalla kun suurkiskureille varattiin
loppumattomat .saaltsttismahdolliBuu-det.
Tällaisissa olosuhteissa on ylen
käsitettävää^ että tySlalneUj'joka nä-kee
itsensä, perheensä jä;luokkahsa
menehtyvän ja_kuol6yan, tämän »ter-vehdyttämis
»-suunnitelman , uhrina,
kohottaa, aseensa systeemin edusta­jaa
vastaan. i.
Heti attentaatin jälkeen;: leimasivat
porvarilliset katulehdet . attentaatto.
rin kommunistiksi käyttääkseen tätä-veruk^
eena ^ kommunistiajojahteihin.
Mutta olikin niin- hullusti laita, että
murhayrityksen tekijä oli järjesty­nyt*
sosialidemokraatti. Tämä on
kuvaavaa. Yksilöllinen terrori on
ri tekee, vaiko ne jotka Valkoisen
Suomen harvennusopin suorittanee»
ca tälle mantereelle ovat ttilleet,
missä mess»^)aidan päälleen ovat
pukeneet ja sitten muina miehinä
istuvat illallispöytään syömään ja
juomaan.
Ovatko nuo, herrat otsansa hies­sä
leipäänsä syöneet? Ei, tuhat
kertaa ei! Ne ovat niitä viisaita,
jotka kävelivät raskaan työn sivu
pu-ullisesti hymyillen niille tyhmil­le,
jotka uskossa jumalaansa kävi­vät
raskaasti raatamaan. Ja jotta
nuo tyhmät edelleenkin raskaasti
raataisivat, eivätkä koskaan viisas­tuisi,
tekivät nämä viisaat rakkau­den
jumalasta kauhun jumalan. Ja
luottaen siihen että tyhmät elin­ikänsä
tyhminä pysyisivät, koetta­vat
ne iskeä kurikalla jokaista, jo­ka
näitten tyhmien silmiä koettaa
näkeviksi tehdä.
Kuulkaas te yksinkertaiset farma
ri ukot, te minun virkaveljen! tyh­myydessä,
raadannassa ja yksinker
taisuudessa! Miksi : te todellakin
noin tyhmää ja pahaa uskotte mei­dän
hsrvästä jumalastamme? Miksi
te uskotte rakkauden jumalasta et­tä
hänestä olisi tullut väärjryden
jumala. Siksikö että nuo farisea-laiset
apuharvennusmestiarit sen o-vat,
tejdän päähänne iskeneet?
' Kristus saarnasi evankeuliumiaafl
Herodeksen aikana -köyhille pelto-miehille
ja avatkaapa farmarit raa­mattunne,
niin te näette, että "py­hiksi"
itsensä^ julistaneet papit pi-tfvät
häntä niin vaarallisena, että
toimittivat hänet ristinpuulle. ^ Sil­loiset
papit pitivät rahanvaihetta-jien
ja väärintekijöitten puolta.
Tällä kertaa meidän "papistoriime
•kulkee noitten juutalaisten pappien
viitottamaa latua. Ne avoimesti
puolustavat öljyrosvoja ja maan
suurempia maavarkaita, väärinteki'
joitä ja viinan salakauppiäita. Ne
haukkuvat framareitten ja työläis­ten
toiminta^ itsensä suojelemisek
si "yarkaitten illalliselle" mehemi-neavoillaan
jnoksntanect timnin a n .
ne tpisen tänne, JöytyiMn se virasto
vihdoin viimein^ lA^mme toiffljtet>'
tua ja maksettaaaöBe ylipainoisesta
kirjeestämme neljä ja puoli koti-maan
markkaa,' lähdimme koettele-maan
kepillä jäädä. OU kova nälkä
seksi ja- koettavat meille uskottaa,
että me emme itse tietäisi "miten­kä
asiat ovat. Mutta, farmarito­verit,
onko - se leipä, minkä me ko­valla
työllä itsellemme irti saamme
varastettua meidän sielunpaimeriel
tamme?"^- Panehan kä^i sydäniellesi
ja vastaa! *
Minä olen aina ollut sitä mieltä,
että riihja,tappavan härjän suuta ei
pidä kiinni sidottaman,^ sillä ' i l l o in
saattaa käydä niin, että härkä kuo
lee -ja riihi jää tappamatta., Mutta
kun sinä ja minä, me farmarit ja
työläiset, jotka kaiken raskaan työn
teemme ja jotka kaikki rikkaudet
työllämme luomme, olemme meneh'^
ty maisillamme puutteeseen ja lii­tymme
yhteen saadaksemme itsel­lemme
leipämurusen, silloin nämä
meidän Suomessa opin' käyneet har-vennusmestarimme
tahtovat saada
meidän suumme . vaikenemaan ja
estää meitä pelastamasta lapsiam­me
nälkään nääntymästä!
-Kristus huusi ristillä: Isä, anna
heille anteeksi, sillä eivät he tiedä
mitä he tekevät. Meidän pappim­me
yrittävät meitä yksinkertaisia
farmareita saada tällä kertaa itse
ämme naulitsemaan ristille, mutta
meidän aikakaudellamme minä luu­len,
että ne eivät siinä tule on­nistumaan,
sillä viinamäessä on pal­jon
työtä ja elon aika alkaa saa­pua.'
Sen vuoksi, farmarit ja työ-aina
ollut yksi.piklniporvarillisen po- ^»»s^overit, olkaa valveilla ja tut-litiikan
puolista, i Refo^mismin ole- asemaanne! Etsikää ysta-ihuksena
on epälaottamus vallanku-l^^""® pysykää loitolla vihollisisr
m n i i I r Q o l t i e a a n -{ n n V W 4 - < . : w . : _ < . - _ _ taUnC. lotka 1 vHttnvili-. t o M f i f - ana<1a
— Kapitalistiseen tuotantoon verrattuna "on ko^-
ihunismi korkeinta, se on ^^paaehtoisten, tietoisteni yh-tyneitten
tuottejien, parasi? tekniikkaa hyväkseen käyt­tävien
typlaistra toimintaa, joka kohoaa sitä m u k ^
kuin vanhan Järjestelmän jaheet J a jarruttavat tekijät
vallankumouksen =— i.-.-: . • .
moukselliseen joukkotoimintaan.
Työmies Jävvorekin laukaus merkit­see
Itävallan soaialideinokraattien
politiikan tuomiota: sosialidemo­kraattinen
järjestynyt työläinen
tarttuh aseeseen, koska .hän näkee,
että sosialidemokraattinen polhäikka
vain lisää kurjuutta, jä kun hah ei
näe pelastustietä, mitä riistetty jouk-ko
merkitsee vallankuniPukselHselle
proletariaatille, 'vaillan^mouksellisen
joukkptoiminnan tietSl
tänne, jotka! yrittävät teidät saada
riistämään leivän lastenne suusta
ja luovuttamaan sen rikkaijle kör-poratsiooneille.
Älkää antako hei­dän
houkutella tekemään itsellen­ne
vahinkoa, vaah opetelkaa itse
asioitanne ajattelemaan ja toimi
maan oman' etunne puolesta. Ja
kun me.kaikki liitymme yhteep ja
yksimielisinä taistelemme asiamme
puolesta, niin silloin eivät mitkään
voimat pysty meiltä leipää ja oi
keuksia riistämään.
Teidän ~ KannonkiertäjC
•————o •
.Berlinissä '
Kaimonkiertäjän miet­teitä
Olen tässä oUut niin^ kiu-eissäni,
että en ole joutanut ottamaan hy-j Pauhaten syöksyy pikajuna maail-yää
enempää kuin huonoakaan huo-1 "^^nkaupungin sydämeen. Olemme
miooni tämän matoisen maailman' ftettiner Barnhofilla ja painumme
poistuvat.
syventymisen Ja laajentumisen kautta
— Maailman ensimämen ja koricSn l a k i , samanar-voinen/
kuin elämä itse, on toistemme auttamirien. Sen
vastakohta on riippuvaisuus, joka on samaa kuin kuo-lema.
Järjestäytyminen ja yhteistoiminta ovat kaikes-ja
kaikkialla elämän ikuisia lakeja. Hajaänttimi-nen
Ja kilpaiKi ovat ikuisesti, ja kaikkialla kuoleman
lakeja. — John Ruskin.
menosta makiasta. Mutta nyt kut­kuttaa
noita sormiani niin muka­vasti,
että mielerii: tekisi tarttua
tukasta kiinni muutamia vääris-telijöitä
ja osottaa, mikä meidän
niitten kanssa loppujen lopuksi tu­lisi
tehdä. ' ,
Kyllä meitä on huiputettu jä pi-'
mitetty eri käskystä kaikellaisella
miskalla, kuten esimerkiksi sellai^
^ a , mitä tuo Lännen Sonfetarkin
Evankeelis-Lutherilaisen kirkon las-kuun
syöttää. Oikein • tekisi mieli
ottaa suun vuoro ja osottaa, kutka
istuvat ja ovat istuneet " v a r k a i t -
ten iUalliselle". Sekö sen-tekee,
joka raataa työtä koko elämänsä
ajan joka' päivä 12^14 tuntia ^päi­vässä
elämänsä eteen, kuten.f^ma-ihmisvirran^
mukana Irivalider Stras-selle,
jossa helsinkiläisinä ensi alus­sa
olimme vähän päästämme pyöräl­lä,
kun emme tahtoneet "päästä yli
kadun kovan liikenteen vuoksi. Koe-timme
olla mahdolliamman ovelia
ja odottelimme kaikkivoivan poliisin
kädenliikettä. Ja jopa onnisti vih­doin,
liikenne pysähtyi muutamaksi
sekunniksi ja me harppasimme kap-säkkinemme
kiireesti yli kadun jä
'lähdimme roikottamaan niitä kohti
•toista asemaa, jolta illalla piti läh­teä
huristamaan kohti Amsterdamia.
Kun saimme sitten kantamuksistam-me
eron aseman säilytyshuoneessa;
päätimme lähteä tutkimusmatkoille
pitkin pauhaavia katuja.
Ensin iräätimme hakea postitoimis^
ton. Ja kun poliisit olivat meitä
ja me jiäätimme, ettemme täasä enää
annakaan itseämme puijailla,vton
menemme oikein kunnon ravintolaan
missä" saa kqnnpn aterian - j a JMsa
ei nyljettäisikään niinkuin mahd^Ii-
^sti jossain epämääräisemmäs^ ra.
vintolassa; Löysimme mielestämme
kunnon paikan Unter den Lindenillä
ja istuimme pöytään kuin sileäksi
ajellut amerikalaiset nuljardöörit
Taisimme kyllä vähän paikasta ereh-tyä,
mutta 'koetimme olla eitä tyy-neemmän
näköisiä.
. Ja^rupkaa me saimme^ Ja oikein
kunnon ruokaa orkesterin säestyk­sellä.
Söimme oikein roimasti, niin-.,
kuin . nälkäinen suomalainen tapaa
tehdä. Mutta kyllä se lysti maksoi­kin.
Rentenmarkat menivät niin et­tä
hurisi. On niitä Suomessakin
kallishintaisia ravintoloita, mutta
halpoja ne sentään ovat' siihen ver­rattuna,
mita kymmenellä Suomen
markalla hankitulla- korkomarkalla
saksalaisessa ravintolassa sa.
Kun olimme saaneet rahoistamme
kevennystä ja vatsaamme täydennys­tä,
lähdimme katselemaan Berlinin
ulkonaisia nähtävyyksiä jä päädyim­me
entisen keirarin, nyt maanpako­laisen
ylpeyteen,, jona «anottitn ol­leen
Siegesalleella pitkänä jonona
olevat harmaat kivipätsaat, jotka
esittävät kuulehima HphenzoUern-su-vun
esi-isiä.v^unkin Idviaition kes­kellä
seisovan raudanrt .|a verenmie
hen, joiksi heitä ehdottomasti haluaa
nimittää ulkoasustaan päättäen, vie­ressä
kiviaikipn kyljessä on kolme
henkistä suuruutta, j o ^ a ovat olleet
miekkamiehen aikalaisia.
Pian väsyimme kuitenkin katsele­maan
näitä sotaherroja ja' olisimme
halukkaat , näkemään Saksan kan­san
hengentuptteita. Mutta aika on
jo myöhäinen, ei ole tilaisuutta pääs­tä
taidegallerioihin. .; Ja:'junakin läh­tee-
pian. Riennämm.6 takaisin' ase­malle,
ja annainme hymyilevän ja
vikkelän. asemaravintoliain kyypparin
taas vai]hteen f Vtfbksi/-:k.^^
tenmarkkapinkkaa, joka jo pnkin hi-punut
kovin ohiiöksi.. Mies näkyy
ottavan hintaa äntimistaan vähän
erilaisilla taksoilla, joista on vmkea
päästä selville. Parisiin ^menevältä
'^ämaUiisel^'^3t^QW^ fei
h&n ottatiut piutlasisi|a\Trtuuta kuin
viisi • Sni)mehmark^W-A^^
tanut oli varmaankin raskaamman
sarjan miehiä, koskapa .kyyppari pt-ci
seitsemän marii^tei iasii«^
sä oli - Vielä vaahtoään paljon enem--
män kun hämäläisen lasissa. Annoin
sen' lopun,, 'kolme^mmentä' '^korko­markan-
fenningiä juomarahoiksi ja
ajattelin, että pian pitäisi p ä ä^
pois tästä maasta :tai muute^n tullee
konsiilin kyyti etenen, pianhan
sitä ruvettiin pääsemäänkih, kiin
saatiin kimpsut ja kampsut Amster­damiin
menevän pikajunan makiiu.:
vaunuun, missä vuoteet jo odottivat
valmiina. '
- Jnna lähti, ja sinne jäi kuohuva
maailmankaupunki; .Jota ' ehdimme
v*sta vähän vilkaista, v.
> Varakirjuri.
Tiiimiinsin mitisui
OaastoB : kokonkae*ML t. k. 16 p.
hyväksyttiin osaston jäseniksi seu^
raavat: Oskari' Ahvenkoski - Vimpe­listä,
Herrhan Kerttula Toholammil-ta
ja Tygo J.. Ahlsten Tampereelta.
Viljo Torkkoa Elimäeltä ^suositeltiin
huöriso-osaston jäsenyyteen, koska
hän sääntöjen mukaan on- liian nuo­ri
liittymään osaatpn jäsenyyteen.
J. Heikkiselle myönnettiin $40 ta­kaus
Vapauden kustannusliikkeeseen
sanomalehtien ja kirjallisuuden le­vittämiseksi.
^
^ Kaivosmiesliitolta oli saapunut ke­räyslistat
Albertan lakkolaisten ' a-vustamiseksi.
Päätettiin kerätä sa­notuilla
listoilla ja kerääjiksi valita
tiin Hilnna Selenski ja Erkki Sa!lo^
Kesäjuhläkomiteaan' valittiin
Mäenpää, J . Näränen ja A . Saaxeri-pää.
. .• • ^ . • ^
Osaston puoliTuosikokottkteMa t.k.
19 p; luettiin sihteerin laatima puoli-vuositoiminta-^
Iikertomus. Pitkän
keskustelun jälkeen myönnettiin tili-vastuuvapaus
johtokunnalle, sekf
velvoitettim johtokunta täydentä­mään:
tileissä esiintyvät- puntteelli-sutidet.
Agitatslonikomitea' ehdotti, kut­suttavaksi
koolle yleisen - suoma-laisten
kansalaiskokouksen pupluesiin
katsomatta, keskustelemaan ^ - Suo-jnen'hallituksen:^'
viime aikana Suo­men
tyoväenpnolueeil: perustaj ille ja
toinutsijoiUe-A langetettujen^ ^fluoUc
;tuomioiden^ johdosta.^ >'liiutta anas­ta
'keskusteltua paatettpn kääntyä
toimeenpanevan komitean puoleen
tiednstelolla mihin V toimenpiteisiin
se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä
mainitun asian suhteen, ^ seka - pää­tettiin-^
samaliäkehoittaatoimeen­panevan
komitean: .toimim&an sano­tun
asian, hyväksi siten letfö koko^
Canadan työväestö '^disi.::,tpimeenr.
panemaan vastalausekoI^akBiaya
tuomitsemaan Suomen< ; ) ^ ^
Kurssi
Smk. 38:.
Dollarista
<0c lähetyksistä ane L A .
50c. lähetykBisti Ä
W9.99 asti. 75c ]Sh^^^
kilta ,100.00 uL!]^
r™emhme itltyä, ^lä^h^et^yk^s Utä.
Torontossa ottaa rahavali.
LaiT.Biletteii myji^
Ti«dutuk*« pllettiuioiu.
Vapaus
Bo» 69. Sudbury, 0,1,
menettelyn. Asiaa eteenpäm vit.
maan valittiin kolmihenkinen kooj.
tea. Xä. . : .
Petkutusta tai mJiä? Viime tai.
vena myytiintäällä Arthurissa O.B.'
U. delikeittien toimesta , automipii
Iin veto ja jäsenkortti siinä yhtey­dessä
"Pulp Makers Amusemenl '
Clubiin" ja takana oli siinä Ford
^uto, joka piti jäsenten kesken ve-§
dettämän. Muutama viikka sitten-i
oli avoin kysymys tästä Industria.:;
listin palstoilla numero 750, joka;
kyseli miten on näiden autölappu-;:
jen asia ja samoin tämän uudeav
yhdistyksen asia. Kuitenkaan ei;i
ole asianomaiset, jotka näitä rs^i
vät mitään vastannöet, joten näyt-•
tää koko näiden auton vetolappu-'*
jen myynti pg^okselta, ainakin «ui:
mitä .näin sivustapäin voi käsittää:;!
Olisi hyvä ett|i ne joilla on
ja vaatisivat nämä myyjät teke-|:
mään jonkun kaltaista selvyyttä::^
tästä sillä on vähän liian suurta 7
petkutusta: että. jonkun työväenjär- =:
jestön nimellä ja niiden toimihen-kilot
menettelevät tällä tavalla nar-raten
Varoja pois toisilta työläisH-^
tä, joko omiin tai heidän kanssaan
saniassa koplassa olevien taskuui
Talvella jo, kuin näitä myytiin näyt- |
ti tämä e^ilyttävältä sillä suuij
joukko jäsenistä' ei tiennyt asiasta
mitään, vaan ainoastaan johtajisto ii.;
tiesi asian ja samalla inyi lappuja :f
sitä »vaan en tiedä kuinka suuren viiv
summan edestä.
- Esaias Järvi eli JSrventsuiU huk- ;
kui Nipigon salmella ollessaan siel-.
la paperipuita lauttaamassa; Vent" J
jossa lauttaajat olivat olleet, kaa;
tui ja Tcaikki veneessä olijat joutu}-
vat veteen. Eniienkun päästiin fr
puun' oli mainittu' Järvi jo ham-nut..
Järvi tuli Suomesta tänne
muutama viikko sitten ja oli vasta
ensimäisessä työmaassaan tasa
maassa, heti jputuen kerrotun ikä-.
Väh tapaturman uhriksi. Järvellä ^ i
täisi olla veli Arthurissa. --
KuiinalHseksi juUap«Yiik.i päätti
kaupungin valtuusto viime koko­uksessaan
elok. 4 p. Silloin on
tietenkin liikkeet sulettuna ja kaikki,
liikepalvelijat pääsevät päiväksi lo­malle.
Uhkapelistii sakotettiin poliiaf ,
keudessa erästä talonomistajaa ,
myös kuutta miestä jotka tavattiin..:
pöydän ympärillä silloin kun po­liisi
ryntäsi sisälle. Talon omista^
sai. sakkoa ?60.00 ja kulut sd» .
pelurit ?40.00 kukm. Poliisit loj-sivät
heidän sunnuntai aamuM ai- :
kaisin. Kaikki kielsivät syylljsyyten-sä
mutta tuomari uskoi enempi P«-.
liisin puheeseen. _ ,
- Väkijuomain äänestyksestä P
huolehditaan täälläkin että, oUa^ ^
valmiit lokakuun 23 päiv», iO^^
tulee äänestys Ontariossa, « f a ­asia
on se että tarkistetaan onko ,
kaikki luettelossa, jotka ovat aa»-
oikeutettuja Arthurissa. '
sa jos missään onkm..ya^''0Baw
käyttö ollut suurella mitalla to^
nissä näin r a i t t i i i s ^ . ? ^
kyllä aina silloin täU^nonJ^ .
koiratorpan nunnana saK^
mutte todellisuudessa _on se ,,
vain verotusta e i k ^ ' t f ! ,
Osaston kenttäjuhlat^l^^J
ja 20 päivä <>«"'^trkSW " lettiin kappale .^'Sul-keasn^y^^^
j a pH yleisöä h^^lf^^STj»
ta, katsomassa ^ ^ ^ ^ ^ B-tanssin
aikana ^V^^LsB '
sää. Sitten ^'^f^r'^^]^^
oli yleisöä t y y ^ y * * * ^ . ^ K3-
paflujs oU järjestetty: J j r , „
^ i s i U e ja iBbdessA)^.!^^'
jiUb sekä vielä
jttsk'