Vapaus, November 24, 1964

              ^Tiistaina, marrask. 24 p. — Tuesday,,Nov. 24, 1964 - Sivu 3
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
< (LIBERTY) Establlshed Nov. 6; 1917
Edltor: W. Eklund * Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Publt8hed,t;brice.weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
eubli»Hin^ Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Cainada
Mailing address: Box 69
AdvertlAing-rates upon application. translations free of charge.
/Vuthorlzed as seoond class mail by the Post Office Departnient.-Ottawa,
and for payment of postage in cash.
M , . . e , o , , H . CANÄDIANilÄNGUAGE{PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Caimdahislaäkärm.näkymä NL:sta
Miltä näyttää Neuvostoliiton sairaushuolto canadalaisen
asiantuntijan, lääkärin silmin nähtynä?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys sekä sosiaalisesta
että canadalaisen sairaushuollon ja sen hyväksi tehtyjon eh­dotusten
näkövinkkelistä.
Meitä kiinnostaa tässä yhteydessä ennenkaikkea jälkiip-mäinen
seikka — eli se, minkälaisia opetuk.sia ehka voimirit'
saada nyt yleisen keskustelun alaisena, olevan sairaur-huoKn-palvelun
toteuttamisen tiimoilta täällä Canadassa.
Kuten tiedetään, suuret vakuutusyhliöt ja ennenkaikkc;!
haonopolistiset lääketehtaat, jotka kahmivat satumaisia rik
kauksia, kiskomalla sairailta ihmisillä hirvittävän korkeita
lääkehintoja, ovat maalanneet kaikenlaisia paholaisenkuvia
seinälle siitä, jos Canadassa hyväksytään niiden selitysten mu
kaan "sosialisoitu" eli tarkemmin sanoen kansallistettu sai-raushuoltopalvelu.
Näiden piirien ja eräitten vaikutusvaltaisten lääkärieiir
kin toimesta on esitetty monenlaisia vastaväitteitä esim, tuo­mari
Hallin johdolla toimineen kuninkaallisen komissionin
ehdottamaa pakollista, kaikkia canädalaisia koskevaa sairaus-huoltopalvelua
vastaan; Kuten tiedetään, tämä kuninkaalli­nen
komissioni ehdottaa sellaista kansallista sairaushuolln-palvelua,
jonka perusteella saisivat sairauden sattuessa kaik­ki
eanadala:set varallisuudestaan, asuinpaikastaan ja muista
seikoista huolimatta nykyaikai.sen. korkeasti kehittyneen ja
-tehokkaan lääke-, lääkäri- ja sairaalahoidon.
Tämä ei tietenkään sovi niille, jotka haluavat voittoilla ::ai-raudenkin
Ja yleensä inhimillisten kärsimysten hinnalla. Nä-mii
piirit eivät tietenkään pauhaa voittoilumahdollisuuksien-.
-sa piioiu.stamisesta, vaan yrittävät keksiä toinen toisiaan
kumrr.allisempia väitteitä siitä, miksi Hallin kuninkaallisen
komissionin ehdotukset ovat muka epäkäytännölliisiä jä yli­voimaisia
toteutettavaksi.
— Yhtenä väitöksenä on, että jos kaikille canadälaisille
\'arataan maksuvapaa lääkäri- ja sairaalahoito, silloin on sai-raaiain
ja klinikkojen edessä pitkät jonot ihmisiä.
Toisena väitteenä on. että lääkärit tulevat ylikuormi­tetuksi
ihmisten turhanpäiväisillä valituksilla, jos köyhätkin
ihmeet saavat tilaisuuden tarpeen tullen kääntyä lääkärien
ja s4)raalain puoleen, kuten voivat nyt menetellä varakkaat..
— Loppujen lopuksi tällainen asiantila tappaisi lääkärit
työn J)aljouteen, jne. kautta linjan.
NEUVOSTOLIITON ESIMERKIT
^•uten tiedetään, Neuvostoliitossa varataan maksutto­masti'
täydellinen sairauspalvelu kaikille kansalaisille: Tä-mäj^:^
yuoksi on mielenkiintoista tutustua siihen, mitä Cana­dan
lääkärienyhdistyksen (College of GeneralPractice of Ca­nada),
johtokunnan edustaja; tri W. Victor Johnston näki Ja
havaitsi Neuvostoliitossa vieraillessa.
_ Hänen antamansa lausunnot ovat selvänä osoituksena
siitä,.että tri Johnston.sai hyvin myönteisiä vaikutteita vie-reilumatkaltaan.
Ammattinsa vuoksi häntä kiinnosti tietysti
yli kaiken terveyshuolto. Kotiin saavuttuaan hän selitti, että
Neuvostoliiton terveyshuolto lepää neljällä perustalla.
Sen tarkoituksena on estää tautien leveneminen; antaa
'^oylun jälkeen laajakantoista lisäkoulutusta lääkäreille; pyr­kiä
siihen, että potilaat tuntevat olevansa sairaaloissa' kuin
kotonaan; varata ensiluokkainen ambulanssipalvelu.
Kuten sanottu,: tri Johnston sai erittäin myönteisen käsi­tyksen
Neuvostoliiton sairauspalvelusta yleensä, mutta tilan
•säästämisen vuoksi riittänee jos pysähdymme hetkek.si am­bulanssipalveluun
— josta meillä esimerkiksi täällä Poh jois-
Ontariossa on miltei hirtehinen käsitys.
Canadassa ei ole mitään verrattavissa neuvostoJiitt'/lai­seen
ambulanssipalveluuni sanoo .tri Johnston. Hän tutu' tui
Neuvostoliitos.sa parhaiten Kievin ambulanssipalveluun, mu'-
ta ^sanoi, että samanlainen tilanne vallitsee kautta marui.
Tri Johnstpnin selityksen mukaan Kievissä on 120 ambuian.s-sja
aina valmiina vastaamaan avunpyyntöihin tapaturmista
sydänkohtaustapauksiin asti. Lääkäriryhmiä on jatkuvasti
toimintavalmiina hätätilanteiden varalta, ollen heidän jou­kossaan
myös sydäntautien ja myrkytyksien erikoislääkärei­tä
sekä psykiatrejakin. Avunpyynnöt tulevat keskuspuhelin-toimiston
välityksellä ja ambulanssien on lähdettävä matkal­leen
minuutin ja 20 sekunnin kuluessa avunpyynnön saapu­misesta.
Vaikka poliklinikoilla ei alekaan eriköisetuisuuksia, ne
varaavat kuitenkin tri Johnstonin selitysten mukaan hyvin
tehokasta palvelua-asukkaille. Keskinkertainen klinikka pai-'
velee noin 50,000 asukasta, antaen monenlaista hoitoa. Kujia­kin
potilaalla on klinikassa — toisin kuin täällä väitetään
kansallistetun-sairauspalvelun aiheuttavan— oma perhelää-kärinsä,
jolta hän saa suositukset spesialistien apuun turvau­duttaessa.
Lääkärit ottavat vastaan potilaita klinikassa mutta
tarpeen tullen vierailevat myös kotona.
Kaikkien 17 vuotta täyttäneiden henkilöiden tulee käydä
vähintään kerran vuodessa lääkärintarkastuksessa (sairauk­sien
ehkäisytarkoituksessa). Jos he eivät ilmoittaudu vuoden
kuluttua klinikkaan, silloin heille lähetetään kutsu. Sen li­säksi
lääkärit suorittavat sairauksien estämiseksi laajakan­toista
valistustyötä, Juennoimmalla väestölle terveydenhuol­losta
ja kirjoittamalla eri aiheista lehtiin ja aikakausjulkai-suihin.
Ja kaiken tämän palvelun saavat asukkaat aivan ilmai­seksi,,
toteaa,tri Johnston. Siinä tapauksessa jos potilas on
tyytymätön lääkäriinsä ja hänen hoitomenetelmiinsä, lääkin-tälautakunnan
on kokoonnuttava kolmen päivän kuluttua
vaUtuksen saatuaan .ja, annettava päätöksensä toimenpiteis­tään
samanlaisefi aikamäärän puitteissa.
J:!:£LSr- Tuntematon aurinko
Rooma. — Italian Trento-Alto
Adigeri vuoristoalueella pidetyt vaa­lit
merkitsevät varsin selvää tap­piota
kristillisdemokraat.iselle puo­lueelle.
Noin puoli miljoonaa äänestäjää
kävi vaaliuurnilla valitakseen alu­een
52-jäseniseh kansalliskokouk­sen.
Trento-Alto Adigen puoliauto-iiominen
alue koostuu Trenton ja
iiolzanon maakunnista.
Vaaleissa menettivät myös sosia­listit
jonkin verran kannatustaan
alueen saksankielistä väestöä edus­taville
paikallisille puolueille. Kom­munistit,
joiden kanatnus on alueella
suhteellisen vähäinen. lisäsivät ää­nimääräänsä
0,1; prosenttia verrat-l
una edellisiin vaaleihin nelj£ vuot­ia
sitten.
Kristillisdemokraatit saivat 36,6
prosenttia "alHTstä (41 prosenttia
Auringon punahehkuinen pallo
ei enää pitkiin aikoihin ole ol­lut
— kun puhutaan ihmiskunnan
enemmistöstä — palvottu juma­luus.
Siinä historian vaiheessa,
jolloin ihminen rupcsti aavista­maan
maailmankaikkeuden suu-ruuden^
haihtui'myös aurinkoon
liittyvä mytologia ja tämä uni­versumimme
osanen tuli viilcän--
asiallisen tutkimuksen kohteeksi.
Enää ei hämmästytä aurlngonpi^
mennyksiä, puhumattakaan että
joku päättäisi päivänsä auringon
edellisissä vaaleissa) ja 19 paikkaa.
Etelätirolilainen kansanpuolue
sai 16 paikkaa, sosialis it, 4, sosiaali­demokraatit
3, kommunistit 2, libe­raalit
2, äärioikeistolainen sosiaali­nen
liike 2 sekä paikalliset pikku­puolueet
yhteensä 4 paikkaa.
USA VALMISTELEE SUURTA
SIIRTOA IDÄN MARKKINOILLE
Idän ja Lännen välisen kaupan
kehitys on ilmeisesti saavuttamas­sa
uuden käännekohtansa. Vii-tiicksi
käytettävissä olevat tiedot
viittaavat siihen, että kylmän
sodun synnyttämä jääruuhka on
saanut räjähdyspanoksen, joka
voi saat!aa vedet Likkeelle siltä­kin
osaltaan, missä kauppa ei vie­lä
suju normaaliin tapaan. Viikon
alussa saapui Moskovaan 92 län­nen
suurliikemiestä käsittänyt
valtuuskunta, josta pääosa oli a-merikkalalsia.
Nämä edustavat U-SA:
n 63 eri alan suurliikeyrityk-sen
pääjohtajia, toimitusjohtajia,
varajohtajia, myynti- ja ostopääl­liköltä
ym. Valtuuskunnassa edus-lettuina
olevista firmoista mainit­takoon
mm. Ford, Chrysler, Gene­ral
Electric, Noith American Avi-alion.
General Food, U.S. Rubber,
Sperry-Rand, Parke Davis, Johns-
IVLmville. Englantilaisista suurfir-moista
on edustettuina m.m. Pii-kington
Bros ja ranskalainen Cic
de Saint-Gobain.
PYÖREÄN PÖYDÄN
NEUVOTTELUT
Valtuuskunta on tavannut Neu­vostoliiton
korkeimpia valtiollisiii
johtohenkilöitä. Pääpaino on kuiten­kin
niissä keskusteluissa. Joita val­tuuskunta
käy 'pyöreän pöydän"
ääressä Neuvostoliiton ulkomaan­kaupan
johtajien sekä eri vienti- ja
tuontijärjestöjen edustajien kanssa.
Keskustelu käydään kysymysien ja
vastausten muodossa ja se koskette­lee
kaikkia ulkomaankauppaan liit-lyviä
kysymyksiä ja erikoi.sesti sel-iaisja
ongelmia, joita syntyy, sosia­listisen
suunnitelmatalouden ja ka­pitalistisen
markkinatalouden kes­in
MITÄÄN JONOJA
Vastauksena kysymykseen, että
uäkikö hän klinikkojen edustoilla
pitkiä :odottavien jonoja, tri Joiin-
^on sanoi: "Minä en nähnyt yh;ään
ainoata jonoa. He ovat ahtaneet
.sairaalat täyteen. Heillä on kahdek
san potilasta sellaisessa huoneessa
missä meillä on 4 ja he suoriUavat
neljä leikkausta sellaises.sa leik
kaushuoneessa, missä me .suoritam
me vain yhden leikkauksen." Hän
jätii ilmaisematta oman mielipi­teensä
siitä, ovatko sikäläiset sai­raalahuoneet
olosuhteiden pakosta
vielä "liikakansoitettuja" vai ovat
ko meidän sairaalamme "alikansoi
lettuja".
Mufa.kun häneltä kysyttiin, että
käyttävätkö asukkaat aiheettomasti
ilmaiseksi saamaansa lääke- Ja lää­käri-
ja sairaalapalvelua, tri John­ston
vastasi: "He (neuvostoliitfolai
.set) kat.sovat, että ei monikaan ih­minen
halua enempää lääketiefeel
Iistä hoitoa mitä hän tarvit.see;'"
Yksi lääkäri oli hänelle sanonut:
"Miksi pitäisi kenenkään haluaman
enemmän hoitoa mitä hän tarvit­see?"
, Ja entäs sitten ne lääkärien ja
potilaitten suhteet, jotka -ovat kuu
lemma "vaarassa' kansallistetun
terveyshuollon puitteissa?
Vaikka Neuvostoliiton sairaalois
sa on enemmän hoidokkeja kuin
canadalaisissa, selitti tri Johnston
.sairaalat orL_siellä iloi-sesti koristet­tuja
niin, että "potilaat tunti.sivat
olevansa kotonjnrii .'.
"tääkäri on sairaan henkilön isä
ja terveen ystävä", sanotaan eräässä
sairaalan tunnuslauseessa. "Iloiset
ihmiset paranevat ensiksi", sano­taan
toisessa.
Lääkärit eivät kuulu Neuvostolii­ton
kermaan, selitti tri Johnston,
mikäli on kysymys heidän talous­asemastaan.
Mutta he .työskentele­vät
vain 6 tuntia päivässä ja saa
vat yliajasta sekä viikonvaihteen
palevluksesta ylimaksun. Jos lääkä
ri haluaa mennä maaseudun palve­luun,
hän saa siitä erikoLskorvauk-sen,
mutta lääkäristä itsestään riip­puu,
missä hän haluaa ammatiaan
harjoittaa.
Lyhyesti sanoen näyttää siliä, että
meillä ei ole kansakuntana mitään
pelättävää sellaisesta kansalli.stetus
la sairauspalvelusta mitä esfme.kik-si
Hallin kuninkaallinen komissio­ni
ehdottaa.
keisessä kaupassa. Mainittakoon
tällaisista keskusteluaiheis a mm.
vientiä, tuontia, lisenssejä, patentte­ja,
tullimenettelyä, välitystuomioi­ta,
dumpingia ja rahoitusta koske­vat
kysymykset:
.VIATKAN TARKOITUS
Valtuuskunnan matkan tarkoituk­sena
ei ole. neuvotella ja solmia var­sinaisia
kauppoja, vaan luoda kes-ivustelujen
avulla peruspohja idän
Ja lännen välisen kaupan huomatta­valle
laajentumiselle. Tämän pää­tehtävän
ohella valtuuskunnan yk-alyisille
jäsenille on kyllä varattu
Miaisuu.s jäädä pidemmäksi ajaksi
i\euvosloliitioon ja keskustella
mahdollisesti jo konkreettisistakin
l.auppatoimisla. Valtuuskunnan
inatkan on Järjestänyt yksityinen
.amerikkalainen kansainvälinen lii-
:.i.'-.laman tutkimus- ja neuvontajär­jestö
Business international, jolla
)!i sisarjärjestö Genevessä, Valtuus-i.
iinnan matkalla on kuitenkin
•lauiilainen puolivirallinen luonne,
iilä se on Järjcste ty yhteistyössä
Neuvostoliiton viianomaisten kans
a ja USA:n ja Englannin kauppa-,
Miinistcriöt ovat olleet mukana val­tuuskunnan
'matkavalmisteluissa'.
MYÖS VIRALLISET
!'lIRiT MUKANA
Valtuuskunnan saapuessa Mosko-
.vaan päästi USA:n senaatin ulko­maansuhteiden
komitea Julkisuu
Leen raportin, johon oli kerätty 125
amerikkalaiselle : johtuvalla teolli­suusmiehelle
esitettyjen kyselyjen
tulokset näiden suhtautumisesta
idän kaupan kehittämiseen ja luot­tojen'
käyftämi.seen tässä kaupassa.
Valtaosa kyselyn kohteista vastasi
myöntävästi ja, vaati .samoja oikeuk-
.sia Ja takuita amerikkalaisille liike-mieheille
kuin mitä kilpailijoilla
muissa länsimaissa on käytettävi.s-
.sään. Raportin takana oli itse asi­assa
USA:n kauppaministeriö, joka
on kuluvana vuonna pyrkinyt muok­kaamaan
yleistä mielipidettä vas­taanottavaksi
sille muutokselle, jo­ka
idän ja lännen kaupallisis.sa.suh-tei.
s.sa on Jo huomatuavalta osalta
tosiasia. Liike-elämän kanta tun­netaan
Jo aikaisemmin tä.ssäasias.sa
aktiivisen myönteiseksi, mutta US-A:.
s.sa vuosikausia harjoitetun voi­makkaan
vastustavan propagandan
johdosta tämän kaupankäynnin a-vaaminen
on myös mielialaky.symys
varsinkin kongressin suhteen.
'VIIMEINEN MOHIKAANI •
: Länsi-Saksa näyttää Jäävän kilpa:
Juoksu.ssa idän markkinoille sitten­kin
eräänlaiseksi ' viimeiseksi mo­hikaaniksi"/
Tunnettua on, että
Länsi-Saksan teollisuuspiirit painos­tavat
voimakkaasti Bonnin hallitu.s-ta
suorittamaan pikaisesti tähän as-tisen
jäätyneen linjan sulattamisen
idän kauppa- ja luottopolitiikassa.
pimentyessä taivaalla. Kuitenkin
^on auringon merkitys ihmiskun­nalle
kasvanut.
Nykjrään tiedetään, että maspol-lomme
olisi ilman auringonvaloa
ja lämpöä eloton möhkälje, asutta­vaksi
kelpaamaton jäinen planeet
ta. Tiedämme, että aurinko on se
moottori, joka antaa käyttövoiman
kaikille rattaillemme. Ilman sitä ei
olisi kasveja, eläimiä, ihmisiä, el
hiiltä, öljyä tai maakaasua, ei edes
tuulta Ja säätä. Vounalaitostemme
virta, autpjen ja lentokoneiden jä
ihmisten lihasvoimakin ovat loppu­jen
lopuksi vain muuntiinijitta au
rinkoenergiaa. Vasta atomienergian
käyttö läjpäisee tämän njOidankehän.
Tosin siinäkin on auringon esimerk­ki
suuntaanäyttävänä.
Astronomien arvolistalla on äin
rinkomme "normaali kääpiötähtill,
toisin sanoen standartituote, jonka­laisia
on useita.
Meidän planeettajärjestelmämme
on noin 150 miljoonan kilometrin
päässä lämmittävästä keskustähdes
änime. Tänään tiedämme, ett.n
maapallomme sijaitsee käytännöUi
•iesti katsoen auringossa ; ja että
elämme tämän mahtavan kaasupal­lon
atmosfäärissä.
Aikaisempien sukupolvien käsi­tyksen
mukaan oli auringonpyörä;
loistavan kirkas ja puhdas. Ennen
meidän aikaamme on tehty vain
harvoja havaintoja auringon pinoan
rosoisuudesta ja 'täplikkyydestä"
ja silloinkin ne jäivät selitystä pait-
,si.
Nykyään tiedetään, ottä auringon
i ka^A-oilia on monenlaisia "vikoja"
1 ja että hchkuva.ssa kaasupallo.sia, ta­pahtuu
muutoksia.
Oikeastaan tiedännno enonnnän
i kir.r .Jo noin 1.50 vuoden ajan on
l tiedetty, että auringon aktiivileetti
saavuttaa huippunsa joka 11. vuosi
alcntuakseen jälleen iiiin, että
myö.« kiiäntäen joka 11. vuo.>,j on
'rauh.illinon". Auringossa on pieniä
ja suuria pilkkuja — suunninial
ovat kymmenkunta kertaa m:i:!pal
lomme koko. Hehkuvan pallon va-,
lokchä.ssä (fotosfääri.ssä) on mah
t;ivia magneettisia häiriöalueita ja
aurinko itse koristautuu mahtavilla
piotuberansseilla tai jättiläismäi­sillä
renkailla ja. liuskoilla, jo'.ka
ovat voimakkaiden magneettikent­täin
muodostamia. Fotosfääristä
purkautuu mahtavia vetysuiskuja,
jotka etenevät 450 kilometrin se
kuntivauhtia lähes 350.000 kilomet
rin korkeuteen — hävitäJtseen jäi-leon
muutamien naivien kuluttua.
Näiden ilmiöiden syyt ja lainmukaiv
suudei eivät ole vielä saaneet täy­dellistä
selvitystä.
AURINGON JA MAAN
VUOROVAIKUTUS
Kaikkia auringon ja oman pla
neettammc välisiä sukulaissuh eita
ei myöskään ole.loppuun asti tut­kittu
Ja siksi voi milloin tahansa
tulla esille täysin uusia näkemyksiii
ja tietoja. Näihin sukulaissuhteisiin
kuuluvat myös erilaiset eri ;>alto
piluuKsilla toimivat säteilyt. Joista
silmämme havaitsee vain pienen
osan. Ensiksi on mainittava silmin
havaitiavissa oleva valo, sitten
lämmittävät infrapunaiset säteet
ja vielä pidemmillä aalloilla toimi
va radiosäteily, Jonka radioteles
koopit ottavat vastaan. Ihon pala
misen aiheuttaa puolestaan ly-hyempjaaltoinen
säteily, joka on
neksi absorbioituu suurissa kor
k5uksis.sa. Vielä lyhyemmät aallot
aina röntgensäteilyn aal/.opituuk-siin
saakka muuttavat ilmapiirin
ylemissä kerroksis.sa olevat atomit
ja molekyylit ladaduiksi osasiksi
(ioneiksi), jotka sitten muodosta­vat
ionosfäärin, jota me käytämme
peilintapaisesti- laajalle ulottuvan
radioliikenteen tarpeisiin. Hyvin
voimakkaat säteilypurkaukset tässä
peilis.sä voivat kuitenkin väärentää
peiliämme ja tehdä .sen ajoittain
käyttökelvottomaksi. Auringonsä
teilyn ja planeettamme ytimessä si­jaitsevan
magneettikehän välinen
vuorovaikutus; on monitahoista,-Tä­män
vuorovaikutuksen lap'!»ia ovat
mm. maan pinnan yläpuolella olevat
sähköiset virrat, jotka tuntuvat voi­makkaina
päiväntasaajan seuduilla
— ja solaaripiirkausten yhteydessä
myös navoilla.
Erittäin mielenkiintoinen on
maan magneettikentän toiminta
kosmisen säteilyn ja auringon ioni-säteilyn
eräänlai.sena kosmisena
'hautana'. Tämän toiminnan tu­losta
ovat planeettamme molemmat
suuret säieily.yyöt, jptka ulottuvat
kymmenien tuhansien kllpmetrien
päähän maailm^nkaikkauteen. Näi
tä säiteilyvöitä on tutkittu viimeai­kaisten
tutkimussatelliit-ien avulla.
Käytännöllisesti katsoen ne ovat
maan magneeJJinaoojen välisten
atomiosaston ylimitoitettuja kokoo­jia.
Navoille keskittyneet magneet-tivoimat
heittävät atomiosaset aina
takaisin. Vain silloin, kun säteily
vyön magneettiset myrskyt syök-sy-vät
syvälle maahan tai kun '"kuop­pa"
on kukkuroillaan, voivat pyy­dystetyt
protonit ja elektronit tör
m ä ä yhteen ilmakehämme atomien
Ja molekylien kanssa — silloin jou­dumme
tekemisiin revontulien aina
lumoavan näytelmän kanssa.
f a l j on siitä, mitä tänään tiedäm­me
auringosta ja sen "maallisista"
vaikutuksista on päiväyksellään
tuoretta. Niin turetta, että tnstä
tiedosta on. kiittäminen suuren kan­sainvälisen
geofysikaalisen vuoden
19.57—58 aikaansaannoksia. Täksi
tutkimusvuodeksi valittiin tahalli-osti
.'uka. Jolloin auringon aktiivi
ii-eiti oli korkeimmillaan. Kansain
Valinen yhteistyö. jonka aikana
-iuorilettiin kaikilla käytettävissä
olevilla välineillä tarkkaa tieteellis-
1,1 lutkiinustyöiä, tuotti kauniita tu-lok.
siii. . • , '
' l'araillaan eletään auringon rau
hallista kautta Ja jälleen ovat eri
innideii kaikkiaan 60 — tiede
iniuhet yhteistyö.ssä. Vuodet 1964—
1065 on valittu "rauhallisen aurin
:jon" tutkimuskaudeksi. Jälleen
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Mitä muut sanovat
Kosygin keskusteli
amerikkalaisten
liikemiesteh kanssa
.Moskova. — Neuvostoliiton pää­ministeri
Aleksei Ko.sygin keskuste­li
viime torstaina Kremlin palatsis­sa
yli puolitoista tuntia 92 Yhdys­valtain
liike-elämän edustajan kans^
<a.
Pankkiireja ja muita liikemiehiä
käsittävä ryhmä on suurin amerik­kalainen
liikealan edustajien val­tuuskunta,
joka koskaan on vierail­in;
Neuvostoliitossa. Vierailu Jär­jestettiin
sen Jälkeen kun Neuvo<^-
toliitlo oli useissa yhteyksissä il­moittanut
haluavansa kehittää edel­leen
suhteitaan Yhdysvaltoihin.
Ulkoministeri Andrei .Gromykn
oli läsnä kokoukse.ssa, jossa liike­miehet
esittivät Ko.syginille Neu-vostoliiion
kauppaa koskevia kysy­myksiä.
Kosygin, joka useita vuosia on
näytellyt huomattavaa osaa Neuvos­toliiton
talouselämässä, vastasi ame­rikkalaisten
kysymyksiin ja kehotti
heitä Jatkamaan vielä 45 minuuttia
sen Jälkeen kun kokouksen oli mää­rä
päättyä.
Pääministeri huomautti, että ky-
.symyksessä on ensimmäinen kerta,
jolloin näin suuri ryhmä amerikka­laisia
liike-elämän edustajia vierai­lee
Mo.skovassa. Hän lisäsi toivovan
.sa. että liikemiehet- voisivat Mosko­van
neuvotteluissa saada vastauksen
heitä kiinnostaviin kysymyksiin. _
Ryhmä viipyy Moskovassa viikon
Ja tutustuu tänä aikana perinpohjin
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain vä­lisen
kaupan edistämismahdolli­suuksiin.
UNIOITA AMMUTAAN KUIN PUHVELEJA ENNEN
. . Toronton kirjaltajat ovat ainakin tulleet tähän lopputulokseen
(että nykyisiin lakkotaisteluibin liittyy joko välillisesti tai välittijiroasti
kysymys automatisoinnista — V) ja "Printers' Story^' lehtensä viimei-siminäss^
numerossa he esittävät täm^n kysymyksen epätavallisella,':
mutta erittäin tehokkaalla tavalla. 'fAntomatisointl — pubveloivatko sa­nomalehdet
oikeudet pois unloilta"-o!sikon alla he selittävät:
Tämän hetken puhvelihärkien metsästäjiä ovat unioiden murskaa­miseen
pyrkivät työnantajat, jotka, aseistettuina computers-automaa-teilla,
näkevät edessään suuria voittoja siinä, jos saavat naulatuksi
oviensa yläpuolelle unioiden nahat.
Uniot, jotka eivät tpimi viivyttelemättä itsensä suojaaipis^ksi auto^
Ip^tispintia vastaan,* övaijpiituipassa sukupuuttoon, kuten tapahtui ja^
Iplle puhvelille viime yupsisadalla^^ '
Nämä isuuret eläimet seisoivat usein rauhallisina laitumillaan sen'
aijcaa jcun lauman jäsenpä ammuttiin yksitellen kuoliaaksi.
" Kjin yksi tai ltaji?i puhveliniiiptsäatäjää mei^ työhönsä; he eivät;
ratsastaneet mielipuolten lailla preerioilla. •
Ensin he ruokkivat rommilla intiaaneja, puhvelien oikeutettuja
omistajia ja lahjoivat heitä-helyillä.
Sitten he-panivat äänettöminä kiväärinsä kolmijalkatuelle tuulen
alapuolelle niin etteivät hälyttäisi eläimiä ja rupesivat ampumaan.
Etäällä olleen kiväärin— senaikaisen mekanisoinnin edustajan —
heikko ääni ja .savu ei peloittanut.puhveleita.
Ne eivät ymmärtäneet, juosta, hyökätä tai edes pelätä. Ne kaatui­vat
yksitellen kuolleina maahan toisten ja'kaessa rauhallista syöntiään
viimeiseen yksilöön asti. , , '
Mutta uniot eivät ole puhveleita. Niiden ei tarvitse toimia järjettö-.-
mien eläimien lailla silloin kun työnantajat aloittavat unioiden tuhoa?,
miskampanjan.
Unioiden ei tarvitse tuudittautua petolliseen turvallisuuden tuntee­seen
silloin kun niille tarjotaan helyjä sen, tosiasian hämäämiseksi, että.
niiden hengissä pysyminen on vaa'an kielellä. :
Vihollisena ei ole i^se automatisointi, vaan työnantajat, jotka otta­vat
automatisoinnin käytäntöön orjakauppiaiden tai rommikuureja an­taneiden
puhvelihmetsästäjien häikäilemättömyydellä.
Vain unioiden kollektiivinen toiminta voi pelastaa uniot perikadosta.,
. ; Yhteinen toiminta nyt takaa voitot tulevissa taisteluissa niin,^
että automatisoinnista tulee kansan palvelija, eikä sen orjuuttaja. ',
^ — George Harris.
EECn POIKKEUSLISTA
VALMISTUU SITTENKIN
BrysseL ^ Yhteismarkkinoitten
ministerineuvosto oääsi sunnuntai­aamuna
25 tuntia kestäneitten tau­koamattomien
neuvottelujen jäi
keen yksimielisyyteen niistä tava
roisia, jotka pidetään Kennedyn
icierrokselle yleisen .50 prosentin
tullialennuksen ulkopuolella.
Tämä oli tähän mennessä pisin
istunto EEC:ssä. Aikaisempi ennä­tys
oii 22 tuntia; ja se tapahtui
neuvoteltaessa Englannin jäsenyy­destä.-'
Yhteismarkkinoitten luettelo kä­sittää
19 prosenttia tullinalaisesta
kokonaistuonnista.
Melkein puolet tavaroista on kui
tenkin erityisellä listalla, joka iner
kitsee sitä, että niiden tullia voi­daan
alentaa alemmalle tasolle kuin
niitä tuotteita, jotka eivät ole poik-:
keusluetlelo.ssa.
Pidetään luultavana, että amerik
kalaisten luettelo käsittää 19 pro
senttiä Yhdysvaltain kokonaistuon­nista,
siis suurin piirtein samoin
kuin yhteismarkkinoiden suhteen.
Brysselissä ollaan tyytyväisiä
EEC:n neuvottelujen tuloksiin
mutta .se ei merkitse sitä, että Ken­nedyn
kierroksen neuvottelut suju­vat
helposti. Monia vaikeuksia on
jälellä, erityisesti sen vuoksi, ettei
vielä ole saatu lyödyksi lukkoon
määräyksiä maatalouskysymyksen
käsittelyä varten.
On myös selvää, ettei Kennedyn
kierros pääse vauhtiin ennen kuin
yhteismarkkinat on sopinut maata­loushinnoistaan.
Ministerineuvoston kokouksissa
viime päivien aikana esitettiin toi­vomus,
että Kennedyn kierroksel­la
yleisestä tulliaennuksesta jätet­täisiin
sivuun 30—40 prosenttia
EEC:n kokonaistuonnista, mutta
prosentti laskettiin yhdeksääntois­ta.
Neuvottelun pääongelmista mai­nittakoon
seuraavat:
Alumiini: Yksimielisyyteen pääs
tiin nykyisen yhdeksän prosentin
ulkotullin säilyttämisestä ja sa­maan
aikaan tullikiintiöt sidotaan
viiteen prosenttiin.
Magnesium: magnesiumia ei cijpj-,
tettu poikkeusluetteloon.
Paperi: • Neuvosto pääsi yksimie­lisyyteen
monimutkaisesta järjestel-' •
mästä, joka mm. merkitsee paperir.
masisaan ja sanomalehtipaperin
asettamisesta ainoastaan väliaikai­sesti
poikkeusluetteloon. Neuvotte"
lut aloitetaan Suomen,^ Norjan ja-
Ruotsin kanssa lopiillisen sopimuk­sen
aikaansaamiseksi. Sopimukseen-kuuluu
hintajärjestelmä, jonka si­sältöä
ei Vielä tiedetä. Korkealle ja­lostettu
paperi ei tule poikkeusluet^^
teloon, vaan sitä vastoin loput pa­perituotteista
kuitenkin siten, että
osalle tavaroita tulee korkeintaan
25 prosentin tuUialennus ja muille v
vielä pienempi alennus.
Autot: Henkilöautot kuuluvat
yleisen tullialennuksen piiriin.. Tijl-,
li on nykyisin 22 prosenttia. Kuor-ma-
au tot ja bussit sitä vastoin ova^
luettelossa.
Tekstiilituotteet: Siinä tapaukses­sa,
että kansainvälistä tekstiilisopi­musta
voidaan pidentää ei yhteis­markkinat
aseta tekstiilitavaroita :
poikkeusluetteloon. Tämä sopimus
määrää tietyn valvonnan tuonnille
maista. Joissa on alhaiset hinnct.
Intialle ei
atomiaseita
New D e l h L ^ Intian pääministe­ri
Lal Bahadur Shastri vakuutti jäl­leen
viime viikolla, ettei Intia aio
rakentaa atomipommia. New Del­hissä
järjestetyssä vasemmistolai­sessa
Maailmanrauhan konferenssis­sa
pitämässään puheessa pääminis­teri
sanoi ydinaseiden valmistami­sen
merkitsevän Intian itsemurhaa,
koska se köyhdyttäisi maata enti­sestään.
Kaikkien ydinaseita omistamatto­mien
maidb"^HulisiyhteisesU vaa­tia
ydinaseiden Vteviämisen estämis­tä.
Shastri vakuutti Intian kannat­tavan
rauhaa, aseidenriisuntaa ja
liittoutumattomuutta.
PÄIVÄN PAKINA
ROBERTIN MATKAN MYSTERIOSTA
Kuten aikaansa .seuraavat kan­salaisemme
ovat saaneet =:Uuti.stie-doista
lukea, piskuisen Spciai Cre­dit
puolueen hajaannuk.sen Jäl­keen
.sen pienimmäksi oikeisto­ryhmäksi
jääneen kuppikunnan
johtaja Robert Thom.son paisui
äkkiä suureksi kansainväliseksi
politiikantekijäksi.
Meille, kerrottiin mr. Thomp­sonin
Julistaneen juuri julmetusti
Nairobissa, Kenia.ssa, että Stan-leyvillessa.
Kongossa on muka te­loitettu
kolme belgialaista ja] että
kolme muuta imperialismin asia­miestä
on siellä tuomittu kuole­maan.
Kas niin hirveitä voimia vas­taan
se Kongon Moise Tshombc
ja hänen palkkasoturiarmeijansa
joutuu tappelemaan! Yskä ym­märretään
kyllä. •
Mutta heti sen Jälkeen kun mr.
Thompson oli tuon kauhujuttun­sa
lähettänyt Nairobistu maail­malle,'
saatiin Brysselistä Belgias­ta
tielo (viime lauantaina), että
koko Thompsonin juttu on satua.
eli kuten AP:n uutistiedossa ker­rottiin:
.
"Mutta Brys.selissä .sanoi erä.i.
belgialaisvirkailija, että Thomp­sonin
lausunto on "ristiriidassa"
tänne saatujen tietojen kanssa."
Näin tuli Thompsonin valhe-ankka
pilatuksi alkuunsa ja am­mutuksi
siipirikkona alas jo sa­mana
päivänä, jolloin .sen saimme
tänne Canadaan. Ja varmimmaksi
vakuudeksi edellämainitussa AP:n
uutistiedo.ssa kerrottiin edelleen:
"Mr. Thompson kertoi saaneen-
.sa tietonsa diplomaattilähteistä",
kertoi tämä belgialaisvirkailija.
'"Me pidämme läheistä yhteyttä
kaikkien länsimaiden diplomaatti­kuntien,
erikoisesti Amerikan,
Britannian ja Ranskan diplomaat­tikuntien
kans.sa. Mikään näistä
lähety-stöistä eikä.„meidän oma lä-hetystömmekään,
ei ole saanut
sellaisia tietoja." ^
Mutta kertomus siitä, miten mr.
Thompsonista tuli tällainen .suuri
kansainvälisten valheankkojen te­kijä,
on tavallaan kuin lukisi sa­tua
tuhannen ja yhden yön tari­noista.
Sinä päivänä, jolloin mr.
Thompson lähetettiin huvimatkal­leen
Afrikkaanr hän kutsui Otta-was.
sa luokseen sanomalehdistön
tynkäedustajiston todennäköisesti
aprikoiden, että "mitä äänettö
mämmin hän painuu Addis Aba-ban
romanttisille teille, sitä enem­män
ulkoministeri Paul Martin
siitä tykkää", kuten Norman Mac-
Leod-niminen sanomalehtikirjeen-vaihlaja
asiasta kertoi.
Mutta puhukaamme nyt .suulla
suuremmalla, eli edellämainitun
.sanomalehtimiehen selostusta
seuraten:
— Loppujen lopuksi ei.tapahdu
kovin usein, että hallitus sivuut­taa
omat uskolliset kannattajansa
ja sen lisäksi koko kallishintaiscn
ulkomaapalvelukunnan voidak^
seen lähettää jonkun oppositio­ryhmän
edustajan ulkomaatchtä-vää
suorittamaan.
Tosiasiassa Thompson oli va-
.kuuttunut, että mitäiin sellaista ei
ollut koskaan aikaisemmin tapah­tunut
. . .
Tälle kodikkaalle (lehtimies-)
ryhmälle Thompson paljasti, mitä
on menossa ja selitti sitä roolia,
mitä hän tulee hallituksen hy­väksi
viemään.
Hän puhui avomielisesti, ylpeäs­ti
ja melko pitkälti. Hän selitti
matkaansa alustavana toimenpi­teenä
hallituksen suunnittelemalTe
diplomaattisen -toiminnan laajen­tamiselle
Etiopiassa . . .
_ Kummallista kyllä tämä Social
Creditin johtaja ei sanonut silloin
sanakaan panttivankien pelasta­misesta
Kongon kapinallisten kä­sistä;
lukeutunen näihin pantti­vankeihin
26 canadalaista lähetys­työn
tekijää.
Koska Thompson ei jättänyt
käyttämättä hyväkseen mitään
keinoja saadakseen tiedonantopal-velun
edustajat vakuuttuneeksi
hänen matkansa tärkeydestä, nä­mä
tiedonantolaitosten edustajat
ovat Jälestäpäin esittäneet hänen
laiminlyöntinsä tai huomaamatto-muutensa
syyksi ainoastaan yh­den
selityksen, nimittäin sen, et­tä
ennen Ottawasta lähtöään So­cial
Creditin johtaja ei tietänyt
mitään toimenpiteistään kongo­laisten
käsissä olevien panttivan­kien
pelastamiseksi, vaikka näi­den
onnettomien kohtalo oli ollut
silloin hetken aikaa Canadan hal­lituksen,
tiedossa.
Jos ajatus pelastusoperatiosta
pälkähti (ulkoministeri) Martinin
päähän vasta .sitten kun Thomp­sonin
matkasta tuli hallitukselle
kiusallinen kysymys alahuoneen
istunnossa, siinä tapauksessa saat­taa
olla huvimatkateoriassa hie­man
perää. .
Uufiikirjeenvaihtajain ryhmä ei
voi todella yälitää olettamusta, et­tä
Canad£|sta, lähtiessään mr.
Thompson ei tietänyt mitään pe-lastusoperatiostaan.
Ja jotkut ap­rikoivat,
että .tokko siitä tiesi mi­tään
ulkominisjieri Martinkaan.
No, aikansa kutakin, sanoi pässi
kun päätä leikattiin.
Mutta vaikka emme epäilekään,
etteikö Robert Thompson olisi an­sainnut
hallitukselta täysin mak­settua
huvimatkaa Afrikkaan, niin
epäilyttävältä tuntuu kuitenkin,
että onko meillä kansakuntana
varaa antaa moiselle miehelle pQ-litiikanteon
avaimia kansainväli­sillä
turuilla? — Känsäkoura. -