Vapaus, June 30, 1955

              Shm2 Torstaina, kesäk. 30 p, — Thursday, June 20,1955
VAPAUS
aSBEBJVt — lodepeeujent Labor
Orga» «f Ftnnixb Canadians; Es«
tobUsIied Nov. «, 1917. Authoiized
« 8 «econ<t cla&s niaU by the Post
OICh^XMpartme&t, Ottawa. Pub'
Usbed Uirice veeUy: Tuesdays.
Tbondays and Saturdaya by Vapaus
PublUUiis CompanyXtd., at 100-102
Eta» et. W., Sudbury, Ont„ Canada.
TeJephones: S U B . OXflceOS. 4-4264:
Eäitorizl OUict OS. 4 H i m Manager
£. Suitsi. Editor W. ^ u n d . MaUlng
addre»: Box C 9 . Sudbuiy, Ontario,
AdvertlsJng rates upon appllcatlon;
Translatton free of charge.
TILAUSHJNNAT:
Canadaasa: l vk. IM 6 kk. 3.75
3 fek. 2 . 25
yhdysvalloissa: 1 vfc. 8JOO 6 kit 4 5 0
Suomessa: 1 vk. 8JS0 6 kk. 4.75
Canadan päivän johdosta Vapaus ci ilmesty lauantaim;
Eläkäätnme pyhien yli
. varoituksista ja kokemuksista huolimatta tulevat kym­menet
canadalaiset kuolemaan Canadan päivän— pitkän viikonlopun
-— aikana maanteillä tapahtuvissa auto-onnettomuuksissa, kalastus­matkoilla
tapahtuvissa tapaturmissa jne. Se on todella ikävä juhla­päivän
muisto, jos perheen joku ja-sen loukkaantuu kuolettavasti tai
jos tulee suuria omaisuusvahinkoja.
Selvää tietenkin on, ettei kaikkia onnettomuuksia voida miten­kään
välttää. Mutta me kaikin tiedämme, että suuri osa liikenner
ja muista onnettomuuksista tapahtuu joko inhimillisen huolimatto­muuden
vuoksi tai liiallisen "juhlimisen'- seurauksena, r Liikenneon­nettomuuksia
voi tapahtua sitäkin helpommin suurten juhlien aikana
sen vuoksi kun maantiemme ovat silloin tavallista vilkkaammassa käy­tössä
työläisten, farmarien ja muiden pyrkiessä "luonnon helmaan",
juhlihi tai sukulaisiiosa.
Me puolestamme toivomme, ettei yksikään -maanmiehemme ja
-naisemme joutuisi liikenne- tai muun tapaturman uhriksi — että
yrittäisimme yhteisvoimin olla niin huolellisia kuin su inkin mahdol 1 ista
ettei "syy" ole tapaturman sattuessa kenessäkään meissä. Jos me
näin menettelemme, siiloin autamme tapaturmien lukumäärän vähe­nemistä
maassamme ja samalla kertaa huolehdimme siitän ettei kenel­lekään
tule sydänsuruja ainakaan oman huolimattomuutemme, tai mis­tään
piittaamattomuutemme takia. Juhlikaamme kaikin mokomin,
kuten olemme suunnitelleetkin juhlia Canadan 88:tta syntymäpäivää
— mutta juhlikaamme siksi viisaasti, ettei siitä tule jälkikatumusta.
Se Molotovin puhe V •
Kaikkialla maailmassa suurta huomiota osakseen saaneen, San
Franciscossa pidetyn YK :n kymmenvuotiskauden juhlaistunnon yksi
näkyvin kohokohta oli Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin sävyisä,
rauhanomainen ja realinen puhe, josta keskustellaan vieläkin niin
diplomaattipiireissä kuin tavallisenkin kansan keskuudessa.
Silloisissa uutistiedoissa kerrottiin, etta Molotovin puhe sai hyvin
lämpimän vastaanoton, että hän sai vilkkaita suosionosoituksia pu­heensa
alussa ja sen päätyttyä -seka monta kertaa puheensa yhtey­dessä.
Suuret päivälehdet Yhdysvalloissa ja täällä Canadassa ovat
siitä alkaen julkaisseet joka päivä lausuntoja ja artikkeleja tästä
puheesta — ja vaikka kaikki nämä lausunnot ja artikkeli eivät suin­kaan
ole myötämielisiä mr. Molotovia kohtaan, niin kaikissa niissä
tunnustetaan tavallaan, että hänen puheessaan oli seka lih^a etta
verta—verrattuna joihinkin valjuihin fraasipuheisiin.
•v^Pah tosiasia, että YK:n kymmen-vtratistoiniinnan
juhlaistunnossa oli i)uhuttu pitkästi ja leveästi siitä
kjOnnca kailiki kansat jaTlial Iit ukset haluavat rauhaa. Juhlatunnelma
oIi<korkealla ja kaikkialla maailmassa odotettiin, että tästä ystävyy­den
osoituksesta syntyy ja kehittyy jotakin käytännöllistä.'
Tässä tilanteessa nousi puhujalavalle — ikävä sanoa ei meidän
oma ulkoministerimme Pearson, vaan Neuvostoliiton ulkoministeri
Mölotov ja sanoi asiallisesti puhuen, että ''kauniit puheet rauhasta
ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta vielä parempi on jos ryhdytään käy­tännöllisiin
toimenpiteisiin kansainvälisen jännitystilan huojentami-seksi
ja yleismaailmallisen rauhan vakiinnuttamiseksi."
Tämä oli. sähköinen tilanne ja kaikki huomioitsijaL myöntävät,
että Molotovin vetoomus sai vastakaikua, hyvää tarkoittavien miljoo­nien
keskuudessa kaikkialla maailmassa. Kuuluina diplomaatti Lit-vinov
"hämmästytti" toisen maailman sodan edellä sillä kun hän
eräässä aseistariisumiskonferenssitsa ehdotti, etta "ruvetaan vähen­tämään
kaikkien maiden aseistusta". Samoin "hämmästytti" Mölo­tov.
nyt eräitä piirejä ehdottamalla, etta jos me kerran kaikin ha­luamme
rauhaa, kuten on juhlapuheissa vakuutettu, niin ryhdytään
toimenpiteisiin kylmän sodan lopettamiseksi, asevoimien vähentämi­seksi
ja rauhan vakiinnuttamiseksi.
• 'Kuten sanottu, yhdysvaltalaisten uutistoimistojen Ja sanomaleh­timiesten
tiedonannon mukaan Molotovin puheen savy oli erittäin
sovitteleva ja ystävällinen. Tässä on sitten eräitä ehdotuksia, mitä
hän tämän puheensa yhteydessä esitti:
"Me kaikin olemme nyt kiintyneitä, ci vain vissien periaatteiden
tunnustamiseen ja julistamiseen, vaan käytännölliseen toimintaan, mi­kä
ylläpitäisi ja lujittaisi maailman rauhaa ja turvallisuutta,
i "Asian näin ollen, meidän täytyy korostaa Neuvostoliiton ehdo­tuksen
tärkeyttä Euroopan kollektiivisen turvallisuuden hyväksi. Neu­vostoliiton
ehdotus pyrkii, yhteistoiminnassa Yhdysvaltain kanssa,
takaamaan Euroopan kaikkien maiden turvallisuuden niiden yhteis-ikuntamuodosta
välittämättä;"
Molotov sanoi Neuvostoliiton ehdottaneen .Lontoon aseistariisu-miskonfercnsslssa
'.'aseistuksen vähentämistä, atomiaseiden kieltä­mistä
ja sodanvaaran torjumista'.
Erikoisen mielenkiintoinen on Molotovin puheen se kohta, missä
hän käsittelee maansa ehdotusta aseistuksen vähentämiseksi. Koros-tettiiaan.
etta nykyinen aseistumiskilpailu köyhdyttää kansakuntia
ja lisää sodanvaaraa, Molotov sanoi:
' "Yhdys\"altain, Britannian, Ranskan ja Canadan kaikki ehdo­tukset
tavallisen aseistuksen vähentämiseksi sisältyvät toukokuun 10
pnä Lontoossa esitettyyn Neuvostoliiton ehdotukseen.
• Tämä tarkoittaisi, että seuraavan kahden vuoden aikana Viisi
Suurvaltaa joutuisi vähentämään aseistustaan siinä maäriu; ettei nii­den
asevoimien vahvuus ylittäisi seuraavia määriä:
; Yhdysvallat, 1,000.000 — 1„500.000 miestä; Neuvostoliitto. 1,-
000,000 — 1,500.000 miestä: Kiina. 1.000.000 — 1.500.000 miestä.
Britannia, korkeintaan 650.000 miestä; Ranska, korkeintaan 650.000
naiestä.*'
Käytännöllisesti katsoen Molotov sanoi, että Neuvostoliitto on
hyväksynyt Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Canadan ehdotuk­set
tavallisten asevoimien vähentämisen hyväksi ja ehdottaa puoles­taan,
että koska tästä asiasta ollaan yksimielisiä, niin ruvctkaamme
vähentämään asevoimia! Tama sellaisenaan olisi suuri apu ihmis­kunnalle:
Se vähentäisi sotamenoja ja auttaisi kansanjoukkojen hy­vinvointia
kaikissa asianomaisissa maissa, puhumattakaan nyt siitä,
että asevoimien pienentäminen lieventäisi kansainvälistä jännitystä ja
auttaisi siten rauhan vakiinnuttamisen asiaa.
'Yllämainittujen lisäksi Molotov ehdotti, että viimeistään vuoden
kjuluiessa (vuoden 1956 alkupuoliskolla, kuten han sanoi) järjes­tettäisiin
koko maailmanlaajuinen konferenssi, missä keskusteltaisiin
t&valiisten asevoimien yleisestä vähentämisestä ja atomiaseiden kiel­tämisestä.
: • • • • ' • - l :
'Molotov suositteli puheessaan "asianmukaisia toimenpiteitä For-
Mita muut sanovat Frederfc JoUot-Curien avauspuhe
Helsingin rauhankokouksessa
SITÄ
JA
VKRTAViifitA S
Me oleflatne Juun lukenut Mac-»
i fcans juji£al9usia kirJoitUiiBen "Mlk- ;
Ui yhdysvaltalaissa turistit x-ivat tyii- ;
kää Canadasta. Tuossa tuntui asla j
£cl.5oyan paälac-Uaan Ja niin pakoi-1
timme itsemme lukemaan jutun lop- !
puun asti . . . : I
: MacL€an'sin kirjeenvaihtaja pai- j
lastaa, että h ä n on canadalainen, Jo- [
ka pujahti takaisin Canadaan. au­tossa
Floridan rekisterinumerot —
Ja sitten h ä n ihmetteli.» miksi eivät
Ihmiset tykänneet hänestä! Tämä on
verrattavissa tapahtumaan Jos mies
menee salaiseen anniskelupaikkaan
Ja Ilmoittaa siellä; että h ä n onkin
sheriffi. Tai jos mies menee suur­yhtiön
toimtstoon • ja ilmoittaa, etta
hän on rehellinen tuloverojen tarkas­taja.
Sellaiset tapahtumat saavat
kulmakarvat nousemaan . . . .
— Colby's palstalta, Cana­dian
Tribune-lehdesta.
Sallikaa minuo aluksi toivot-'
taa ieidät terretalleikef ja fcililää
teitä siitä etta olette ottaneet vas­taan
tämän «aoren: maallmanko-
' fcouksen kutsun. Tämä matlu
merkitsee Jokaiselle teista suurta
ponnistusta. Taman kokouksen
pitäminen meiicitsee hyvin suur­ta
antaumusta Ja uhreja. Joiden
an.vio$ta yn voitu koota. huomat­tavia
rahavaroja. Kiitämme mil­joonia
mieiiia Ja naisia^ Joita
ilman emme olisi vxtineet ko­koontua.
Erikoisesti tahtoisin
kiittää maaherra Vaino. Melttiä
niistä sydämellisistä sanoista.
Jotka han Juuri lausui, kaiklda
suomalaisia ystäviämme siitä
lammosta. Jolla he ovat ottaneet
meidän vastaan ja kaikkia niitä.
ioUlta tehokas työ ia aotaumus
i oioit teboeet nabdolllseksl taiaso
' kokouksen valmistelut Ja pitämi­sen.
Olen jo useita viikkoja mielenkun-nolla
se^urannut uutisia, joita taman
; kokouksen valmistelmsta on saapu-
I nut en maista^ Olen ollut kirjeen-i
vaihdossa teistä monien kanssa. Meil-
I le on esitetty monenlaisia, näköaloja.
' Olemme' ottaneet ne mita suurim-j
massa määrin huomioon. Meille on
! saapunut päivästä - päivään avustuk-
' sia Ja ilmoittautumisia. Henkilöt ja
j järjestöt, jotka ovat päättäneet tukea
i kokousta Ja osallistua suhenv ovat
I iiankkmeet uusia avustuksia ja uusia
ilmoittautumisia.
mielipidettä voida todella rauhoittaa
ennen kmn on suoritettu tuntuvja
SAK£I&IIEU6t:
Ikanamen - saapui hääti
nen konferenssi herätti koko maailr Tultuaan nopeasti paikaJ]
man huomiota. 29 Aasian ja Afrikan kysyx hänen kutsukorttjäai
erilaisia sosiaalisia Järjestelmiä edus- i "MlkSi", tjuskasi nainen,
tavan maan edustajat kokoontuivat tarvitse mitään kutsukorii
Bandungim. Siella voitim allekir-toimenplteita.
Jotka luovat sellaiset
olosuhteet, että turvautuminen mui­hin
ratkaisuihin kuin neuvottelu!- Bandungim. Siella voitim allekir- ."Oletteio sulhasen ystävä
hin käyvät aineellisesti yhä vaikeam- joittaa. tärkeitä taloudellisia, S ! v i s - j ' £ i i h a 3 t o k i ' , sanoi nair
mlksL itykselhsiä ja poliittisia sopimuksia, olen morsiamen äiti."
Palauttakaamme mieliin vain yksi j konferenssissa hyyaks>t.yt 10 peri-hlstoriaUinen
esimerkki: mikä olisi-! aatetta edustavat rauhanomaisen
kaan ollut Briand-Kellogin sopimuk­sen
kantavuus. Jos sita ei olisi seu-rmnakkaiiSolon
todellista peruskirjaa.
Taman konferenssin menestj-s o n l e -
"Luopukaa tupakasta ja
ajakaa uudella autolla"
Toronto. —: Etsittekö te autoa? To­ronto
on palkka, mistä se on sa.'ita-vissa
seUttaä C P : n uutistieto ja jat­kaa:.
Hinnat ovatkeskimaann 200 dolla­ria
alhaisemmat kuin sadan mailin
sateella Toronton ulkopuolella. Tämä
koatee seka uusia etta käytettyjä au­toja.
Toronton sano-Tialehtien Ilmo:-,
tusosastot antavat kuvauksen osta-
Luostariin menevillä
nuorilla on mielessä
"maallistakin"
.Bangkok. — Sadekauden alkaessa
Taimaan tuhannet nuoret miehet pu­keutuvat
buddhalaispapm sahrami-kaapuun;
he jattavat tyonsa ja ko­tinsa
ja menevät luostariin.
Kolmen kuukauden aikana heillä
ei ole tukkaa eika kulmakarvoja; he
eivat ko-ke ruokaan puolisen jälkeen
ja he karttavat naisia.
Sadekausi on Taimaan nuorten
mieluisin aika elaa muutama kuu­kausi
munkkina luos'tanssa, missä he
valmistautuvat mieheksi rukoilemal­la,
opiskelemalla, mietiskellen Ja kiel­täytyen.
Luostariin menoa Juhlitaan nuoru­kaisen
perheenjäsenten ja y.stavlen
toimesta j a luostarihi menonsa edelli­senä
iltana hänen tukkansa ja kul­makarvansa
ajetaan partaveitsellä.
Jos perhe on kyllin rikas, juhlaan
palkataan klassillinea Taimaan or­kesteri..
.
LuostaninmenoJuhlassa nuorukai­nen
osallistuu valkeisiin vaatteisiin
pukeutuneena kulkueeseen, mika me­nee
temppeliin; siella han marssii
kolme kertaa rakennuksen ympäri
osoittaen kunnioitusta temppelin
hengelle.
SenjaUeen nuorukainen kunnioit-tiaa
ylipappia, vetäytyy. tiemppelin
takaosaan, riisuu valkoisen pukunsa
ja pukeutuu yksinkertaiseen, kolmen
kappaleen sahi-ami-kaapuun.
Ylipappi kysyy nuorukaiselta,. etta
onko handia mitaan maksamattomia
velkoja tai tunnustamattomia synte­jä.
Jos velan antaja nousee yl<^p, ku­ten
toisinaan tapahtuu, ja sanoo nuo­rukaisen
olevan hänelle .velkaa, ve-lallmen
karkoitetaan temppelistä.
ryhteisrukouksen jälkeen alkaa
nuorukaisen pappiskausi. .Talloin a l ­kaa
toinen juhla mihin temppelin
kaikki papit osallistuvat. .
Papit eivat saa koskea rahaan. A l ­kaisin
joka aamu kulkee tuhansia
pappeja äänettömästi pitkin Bang­kokin
katuja kantaen-kasissaan ano-muskuppia
saadakseen ruokalahjoi-tuksia.
He ovat tarkoituksellisesti vä­linpitämättömän
näköisia kuppinsa
täyttyessä. He eivat saa katsoa anta­jaan
eika sita mita heiUe annetaan.
He eivat saa kiittaa lahjoittajaa.
Buddhalaisuskoon kuuluvilla on
etuisuutta antamisessa ja nlmpa on­kin
arvioitu, etta Taimaan asukkaat
kuluttavat keskimäärin 3— 4prosent-tia
tuloistaan papeille annettaviin
lahjoihin.
Nuorten pappien aika kuluu pää­asiassa
rukousten pidossa ja Buddhan
pyhän kirjan lukemisessa. Ne on kir­joitettu
palmun lehtiin ja sidottu pit- I
kiksi ohuiksi kirjoiksi, jotka kestä­vät
vuosisatoja.
Talmaassa on melko helppo pelas­tua
sotapalveluksesta, silla, etulalnen
menee armeijaan pienestä maksusta.
Mutta aniharvat nuoret miehst, jot­ka
voisivat sen tehdä, välttävät pap-piskauden
vieton.
Maailman Rauhankokouksesta ; on
1 näin tullut meidän yhteinen alöit-
I teemme. Nämä yhteisesti suoritetut
i valmistelut ovat pahtthia niiden töi-^
I den' tehokkuudesta; jotka täällä suo-
•; ritamme,.
I Haluan kiittää niitä henkilöitä,
1 jotka henkUökchtaisesti tai jonkm
jäin kosiskelusta. Myyjät lupaavat [ kansallisen tai kansainvälisen j ä r -
miltei katkea paitsi kullalla pääUys- i jeatön nUnissä ovat haluneet osal-tettyjä
autoja houkutellakseen asiäk- 1 hstua keskusteluihimme huomiptsi-kaita
lotilleen. joina.
" T u l k a a ja nauttikaa vähän elä-1 Merkitsee suurta rohkaisua teille
mästäv aariol eräs välittäjä ilmoituk^,.] kaikille, etta kokoukselle ovat antar
sessaan. Toiset käyttävät sellaista i neet tukensa Hänen Majesteettinsa
sanontaa kuin "Uhrautuu""Varas-taa",
"Annetaan pois" ja "Bang Bang
laskevat hinnat."
. Välittäjät yrittävät saada kaupan
ostajalle niin kivuttomaksi kum mah-dolliata.
Vaihtokaupassa tarjotaan
lykättyä maksumenetelmaa Jonka
'Belgian kuningatar Elisabeth, rouva
Rameshwari Nehru; kenraali Carde-nas
ja pääministeri Edouard Herriot.
Ennen Maailman Rauhankokoukr
sen • varanaisten töiden alkamista
tahtoisin tarkastella eraita näkökoh­tia.
Jotka näyttävät minusta hyvin
rannut kansamvahnen aseistarusu-! vittanyt pohittisissa ja sosiaalisissa
missbpimus? ' pulmissa ilmenneistä miehpide-eroa-
Hetkellä, jolloin onnistumisen na­mukaan
ostaja maksaa S2.50 viikossa j tärkeiltä, yleista toimintaa rauhan
ensimmäisen vuoden aikana j a vasta puolesta,
sen jälkeen tulevat tavalliset kuukau­simaksut.
Kaikissa ihalssa Ja monista sekä
vaihtelevista aloitteista, joista on
Kun toiset välittäjät omaksuivat mainittava Maailman Rauhanneuvos-faman
menetelmän, niin. maksu las- ton aloitteet, suoritetun pitkän työn
kettlin dollariin Viikolta. "Luopukaa
tupakasta ja ajakaa udella autolla"
ilmoitti eras valittaja.-
seurauksena on syntynyt paiva päi­vältä
yha voimakkaampana ilmeneva
suun voima:' yleinen mielipide. Juuri
DEräs välittäjä järjesti kolme vuoro- se on kokoukse*mme alKUlahde, juuri
kautta kestäneen märatoonlmyynnln. I se tekee vaikutusvaltamme voimak-j
kaaksi ja sen se^uraukseiia antaa
I meille suuren vastuun. Siitä -katsän-tehden
kauppoja koko yon. Hänellä
oli asiakkaita kello 4 aamulla.
Mainosmiehet sanovat, etta taman
teorian takana on myynrtm lisäänty­minen.
Vähentäkää yleismenot ja
voitot pienunpaan mahdolliseen ra­jaan;
j a "pankaa ne Ulos" sanovat
mainosmiehet. v,.
Eraa mainostyon johtaja sanci.-,etf>v
ta autotehtaat rahoittavat ainakin
osittam "uufii auto, hintaeste murret­tu"
mainoksia, joita iiyt julkaistaan.
Vahttajat ovat puristuksessa ja va-littavatj
etta asiakkaat juoksevat au-tolotilta
toiselle, yrittäen saada alhai-smta
tarjousta.
,i Syynä on se, sanovat valittajat, että
tehtaat lähettävät niille autoja "myy­kää
ne" määräyksin. Mutta, yleisö el
ostanut niin paljoa kuin tehtaat tuot­tivat
ja niin täyttyivät välittäjäin
varastot.
Keväällä alkoi hintarintama rakoil­la.
Eras valittaja sanoo, etf>a han on
keväästä alkaen käyttänyt yli 60,000
mamoksiin etta autoja myydään alle
kirjahinnan. *
Viimeaikoina ovat autojen valitta­jat
purkaneet autoista kaikki tariik-keet
— ama takaistuimia myöten JoLs-aikm
tapauksissa, voidakseen laskea
hinnan alas. Toiset laskivat hinnan
samaan jattaen takaistuimet pai­koilleen.
Suurin osa autoloteista on avoinna
myohaan illalla, toisinaan kello kym­meneen
asti illalla, JOS ei paivan kuo-taa
saada ennen myydyksi ja syöteik­s
i pannaan llaitarvikkeita.
Tuoitantoilaitoksen
vanhempia työläisiä
Onegan konetehtaassa Karjalais-
Suomalaisessa tasavallassa on paljon
vanhoja työlaista, jotka ovat pitkä­aikaisella
työllään tehtaassa ansain­neet
yleisen kunnioituksen.
> Y l i 40 vuotta on ollut tehtaassa
tyossa kaavailija Vasili Aleksevitsh
Jefremov, joka tuli tyohontahan teh­taaseen
V. 1912.
Vasili.Aleksejevitshm lapsetkin ovat
lähteneet isansa ladulle. Hänen poi­kansa
Mihail on kaavailijana puuse­pänverstaassa.
Konstantin - on sorva­rina,
ja Valentin vetunosaston kont-rolhmiehenä.
Hänen tyttärensä KlaV-dia
on kirjanpitäjänä ensimmäisessä
konepajassa.
Monta vuosikymmentä ovat olleet
tassa tehtaassa tyossa valun K M .
Lastotshkin. moottoriveturiosaston
työryhmän vanhin T; .p. Remjanui-kov.
tämän työosaston iliakkaaja F.
V. Timonen, remonttipajan jyrsintyö-lainen
B. P. Peskov ja monet muut
Tana vuonna lahti eläkkeelle teh­taan
eras vanhm työmies I. N . Jelise-tokantojen
vuorovaikutuksesta, joka
kokouspäivinä tulee ilmenemään min
monista maista tulleiden - Ihmisten
pyrkimysten välillä, ihmisten, jotka
elävät erilaisissa valtiollisissa oloissa
ja jotka saattavat arvioida eri tavalla
.viiirie "kuosien historiaa, on syntyvä
parempi keskinäinen ymmärtämys j'a
selvempi, vakaampi j a voimakkaam­pi,
ilmaus tahdosta nahda Jo lähitule­vaisuudessa
ja konkreettisten tekojen
muodossa kansainvälisen jännityksen
laukeamisen j a rauhan todellinen i l -
mapnrl.
Ylci!:ta mielipidettä on liian
kauan pidetty tosin . tärkeänä,
mutta passiivisena tekijänä;
"mielipidettä muokattiin", Jotta
se olisi saatu hyväksymään pää­töksiä;
joita oli tehty sitä huo­mioon
ottamatta. Tänään maail­man
yleisestä mielipiteestä on
tullut aktiivinen voima, Joka on
otettava huomioon vieläpä näiden
paatoksien valmistelussakin. Ta­man
tosiasian ovat tunnustaneet
kaikki halUtukset.
Kukaan ei voi kieltää, etta
maailman kansat vaativat väis­tämään
sodan. Tämä vaatimus
on tyydytettävä.
Jokainen julkilausuma, Jokainen
kannanotto. Jokainen sitoumus, ettei
kansojen keskeisten erimielisyyksien
selvittämisessä turvauduta voiman­käyttöön
ovat hyvin tärkeitä.
Mutta nayttaa Silta, ettei yleista
koalat ovat lähempänä, tuntuu -vält­tämättömältä,
että kaikki vounat
jotka toimivat rauhan hyväksi säi­lyttäen
samalla kuitenkin oman
luonteensa, yhdistävät tahtonsa yhr
ieisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Näiden vounien koossapitäminen on
meidän velvollisuutemme.
Tämän kokouksen kokoonpano on
taydellmen tae siitä; etta sen pnms-tuu.
suorittaa suiiri tehtävänsä ylei­sen
mielipiteen valistamiseksi ja sen
vaikutusvallan lisäämiseksi.
•Noin vuoden ajan on kansainväli­nen
ilmapun muuttunut suotuisaan
suuntaan. Halhtusten kannanotot,
vaikutusvaltaisten henkilöiden kirjoi­tukset
ja puheet; yha lukuisammhi
maailman suurlehdissa esiintyvät
artikkelit vastaavat kaikkien töaiden
ihmisten toiveita. Ne muodostavat
jo nyt*'- kansainvälisen jännityksen
laukeamisen aineksia. Mutta erikoi^
sesti vuoden aikana toisiaan seuran-;
neet kokoukset Ja konferenssit, joita
ovat järjestäneet erilaisia sosiaalisia
ja poliittisia järjestelmiä edustavat
hallitukset neuvotteluperiaatteen
merkeissä, ovat osoittaneet meille
koko painollaan suuntauksen kulke­van
kansainvälisen jänmtyksen lie-venemiseen.
Vaikka •Berlumn konferenssi' tam­mi—
helmikuussa 1954 ei täyttänyt­kään
kaikkia niita toiveita, joita mo­net
olijat siihen kiinnittäneet, eri­koisesti
Eluroopan kollektiivisen tur-vaisuuksisCa
huolimatta sen kaikissa
osanottajissa . tahtoa paasta ratkai­suihin,
joissa otetaan huomioon kaik­kien
kysymyksessa olevien osapuoli­en
oikeutetut edut.
Bandungin konferenssin. Jossa
oli edustettuna lähes puolet ih­miskunnasta
— kolmannes Yh­distyneiden
Kansakuntien-jäsen-valtlohta
ja 10-muuta maata, nii-.
den joukossa Kiina, jotka eivät
kuula tähän järjestöön — tulok­set
on an'ioitn hyvin tärkeiksi ei,
ainoastaan Afrikalle ja Aasialle,,
vaan myös koko maailmalle. Eri­koisesti
tällä konferenssilla - on se
suuri ansio, että se määritteli yh­teistoiminnan
täsmälliset periaat­teet
ja ettei se ollut tähdätty
yhdenkään valtion etuja vastaan.
Se viitoittaa tien, jota seuraten
Aasian ja Afrikan pulmat voi­daan
selvittää rauhanomaista tie­tä.
"SENKIN LUEJU
— Onko se elalnsaojel
sessa, kysyi akahien naini
mitse.
— Kyllä, tuli> vastauksek
No mm, sanoi nain»
pihapuussam istUu kaupus
ka kiusaa, mmun kouaahi.
AUTOMAAILMASI
KakSi autoilijaa kohtas
kapealla sillalla missä ei
paasta ohi.
"Mma en koskaan perä
idiootin edestä" huusi toir
Ilja.
' E l mitaan hataa", vastj
"mina peräännyn aina"
., • • • » . * • .
TURHAN TAKIA
Savolaiseukko jututtaa
vastapäätä, istuvaa neitost.
ensin "mista kaakoo" tama
hin on menossa ja saatua
neitosen matkustavan . Am
syntyy seuraava keskustelu
—- Vae etta ihan.min kaj
hää siella tekkoo?
— Menen siella naimisin
— Vae; etta ihan naemisj
Olisi ollut toivottavaa, etta Saksan i g^jtyy olemaan sulhasen n
pulman rauhanomaisen ratkaisun
etsimisessä olisi seurattu samaa Y h ­distyneiden
Kansakuntien peruskir­jan
edellyttämää kollektiivisen tur­vallisuuden
. perustamiseen johtavaa
tietä. Mutta me havaitsemmekin, et­tä
Lontoon ja Pariisin sopimukset,
joiden seurauksena Saksan Liittota­savalta
jälleen militarisoidaan. Inte­t
ä ä n Pohjois-Atlantin sopimusjärjes­telmään
ja siten luodaan lansi-Eu- i
roopan hitto, on allekirjoitettu ja r a -
vallisuusjärjestelman aikaansaami-, tifioitu.
seen. nähden, min se kuitenkin oli
alkunsa Cieneven konferenssille, johon
K i i n a osallistui.
• Taman konferenssin aikana, jon­ka
tuloksena Vietnamin sota päät­tyi,
yleisen-mielipiteen vaikutus tuli
vounakakastr näkyviin. .
Vietnamin sodan ja jo sitä en­nen
Korean vihollisuuksien päät­tyminen
ovat hyvin myönteisiä
panoksia kansainvälisen jännityk­sen
laukeamiseen. Me emme voi
unohtaa, että nämä paikalliset
" sodat ovat aiheuttaneet kärsimyk­siä
ja murhetta ja että ne uhka­sivat
joka hetki aiheuttaa ylcl- ;
scmman sodan palon. Emme saa
unohtaa, kuinka lähellä nämä ta­pahtumat
ovat ja mitä naiden
selkkauksien loppuminen on mer-
" .kinnyt.' ' .
Myöhemmin kokoontuneen Mani­lan
konferenssin arviointi on valitet­tavasti
aivan toisenlainen.
Tama konferenasi päättyi sotilaal­lisen
• sopimuksen solmimiseen, joka
myötävaikuttaa maailman jakaan­tumiseen-
^"Vihamielisiin leireihin ja
johtaa, kuten pääministeri Nehru sa­noi
myöhemmin Bandungissa, "talla
alueella aikaisemmin vallinneiden
rauhan ja-turvallisuuden ehtojen ku­moamiseen";
Tama sotilasliitto on tuhonnut pal-ijon
n i i s t ä toiveista, joita elateltiin
Geneven konferenssin jälkeen; Nain
tämä liitto voidaan sijoittaa voima­politiikan
punin.
Hieman myöhemmin. muuan toi-
. Mielestäni Panisin ja Lontoon so­pimukset
luonnehtivat eraan "voima-asenteen"
etsimistä. Ne pahentavat
maailman jakautumista en leireihin
Ja niiden väistämättömänä seurau.<-
sena 011 ollut niiden molemminpuolis­ten
ystävyys- j a avunantosopimusten
irtisancmmen, jotka Inttivät Rans-
, kan. ja Ison-Britanman Neuvostohil-toon,
S3kä Varsovan sopimuksen sol­miminen.
Minun on kuiteniin huo­mautettava;
että vnmeksi maimttu
cn avoinna kaikille rauhaa rakasta­ville
valtioille, niiden, halhtusjarjes-telmasta
riippumatta, mika antaa
tälle sopimukselle todellisen puolus­tuksellisen
luonteen.
On esitetty usein mielipiteita, että
nam luotu voima-asenne on johta­nut
esiintymisiin j a aloitteisiin, jot­ka
avaavat näköaloja kansainvälisen
jännityksen laukeamiseen. Totuus on
kuitenkin aivan toinen. Tapauksien
kronologinen kulku ei riita syyn ja
seurauksen suhteiden kustamattd-maan
toteamiseen varsinkaan siUom,
kun kysymyksessa. ovat inhimilliset
seikat.
Epäilemättä niiden joukossa,
jotka mitä itsepintaisimmin väit­tävät,
etta tama . ratifiointi on
johtanut neljän vallan konferens­sin
lähiaikoina tapahtuvaan ko­koontumiseen
on sellaisia, jotka
toivoivat, etta tämä ratifiointi
väistämättä kärjistäisi maail­man
jakautumista kahteen viha­mieliseen
leiriin. Tosiasiassa Pa
riisin sopimuksen ratifioiminen
— Se. on Kalle Virtanei
neitonen ystävällisesti.
— Jestas siunatkoon. No
tiettä pitkän matkan ihan
Meijan kylassai ku oes ollu
mone Kalie Virtanen.
• j • • . . . . . . . - ,
on vakavana esteenä kau
hsen jännityksen lauk(
: tiellä, mutta se jei ole mu
rauhaa rakastavien ihmist
toa nahda Saksan pulm:
tettyna neuvottelujen avui
män tahdon on UmennytU
lakin voimakkaammin jot
hantielle nain asetetut uu
teet voitaisiin voittaa.
M l i s i kehtaamme ama i
teitä kansainvälisen jännity]
keami^en tiellä. En. vaita
antaa tyhjentävää vastaus
yleisluontoiseen • kysymykseei
kysyn erikoisesti, eivatko tn
litukset tavoittele itselleen e
kettaessa kylmaa sotaa? .
telemällä tahtonsa mukaisi
man sodan voimaa ne saatti
teila omistavansa keinon
kriisien' välttämiseksi ja sa;
yleisen mielipiteen silmissä c
sen aseistamispohtukan har
seen niine voittomeen, • joiti
tietyille henkilöille, seka nar
seen tehokkaasti uiko- ja s
tista painostusta. . :
Jatkuu
Neuvostoliitjto luovui
laivoja Yhdysvalloilli
Bonn, Länsi-Saksa. — Nau
to palauttaa Yhdysvalloille r
ta pienempää sota-alusta K
tamässa, tiedoitettiin taalla t
Luovutuksen-' uskotaan tap
heinäkuun 1 paivana. Neuvi
sai nämä laivat lamaksi ms
sodan aikana.
Washingtonissa tehdyn s
sen mukaan Neuvostoliitto p
Yhdysvalloille kuusi sukelluai
jahtaajaa Ja 56 torpeedovene
na- ja elokuun aikana..
Harvat vanhemmat hyväksyisivät! jev. Tähän ei loppunut hänen yhtey-sen.
etta heidän tyttärensä menisivät
avioliittoon nuoren miehen kanssa,
joka ei ole ollut pappina ja valmis­tanut
itseään Aviolutossa oloa Ja vas-tuuvclvoUisuuksia
varten.
tensa tehtaaseen. Konstruomtiosas-tossa
on konstrukton-inslnoörinä h ä ­nen
poikansa Aleksander ja työkalu-osaston
sorvarina hänen poikansa
•feugen.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pappi, sanavapaus ja rauhankokous
Viikon, vaihteessa julkaisivat ka-[ suuksissa muka "ei saa tehdä:" K a y -
Han pani puheessaan erikoisen painon kansainvälisen kaupan kehit-tämlsN
rit\ksille mitkä auttaisivat kansainvälistä kanssakäymistä ja
Siimalla poistaisi vallitsevia ennakkoluuloja.
Kuten ylempänä viittasimme, me olisimme toivoneet, etta meidän:
oma ulkoministerimme, mr, Pearson olisi tehnyt tällaiset ehdotukset-
VK;n juhlaistunnossa — mutta näiden esitysten arvoa jä tärkeyttä
mo«wi>'k3«ymyksett..tatlcaisemisen hyväksi siten^^ettäaÄustetaaa^t^r-ei %ähennä rahtuj^^^ tulevat sosialistises^ta naapuri-" Heänin°* Sl^Sd^^^^
Kiman alueiden , koskemattomuus ja kansojen itsccnääräämisoikeus. ;1maasta. ; sen, mitä rauhanpuolust
laiset Suuren Rahan lehdet Helsin­gista
tulleen Reutenn uutistiedon,
missä kerrottiin paapurteissa seuraa­vaa:.
Maailman Rauhankongressim osal-lif<'.>
uva itsenäinen canadalainen seu-raaJja,
Rev. D. C . Candy kysyi ellen 90
maan 2,000:lta edustajalta, että "mis­sä
määrin on Maailman Rauhankon-gresöl
yhteydessä kommunistisen l i ^ -
keeii kanssa?" • ,
. . . Han sanoi maailman Rauhan­neuvoston
antaneen ua^ita objektii­visia
lausuntoja, "mutta monet niistä
kohdL'ituvat erikoLseitl Yhdysvaltoja
vastaan."
Tällainen arvostelu saattaa olla o l -
iceutettua, han sanoi, mutta lisäsi:
"Mma en ole vielä kuullut tai luke­nut.
arvoatelua Venäjästä tai mtdsta
'konununistimaista. Ja jotkut meistä
ovat sita m.ieltä. että niitäkin voidaan
arvostella joissakin asioissa."
Candy. tuli tahan konferenssiin
omilla kustatmuksillaan mutta ko-koukaaen
sanotaan osallistuvan myös
50 muuta canadalaista mukaanlukien
Canadan Rauhankongre&sln edustaja
tri James Endlcott," ;
Jklitäs sanotaan, rakkaa t~ nurisija-toverit
yllämainitusta jutusta?
Ensinnäkin kiintyy hiiomio siihen
tannolliseatl katsoen han kielsi omat
Valtoksensa. Molttiessaan rauhanpuo­lustajia
silta, etteivät he muka arvos-
•tele NeuvostolUttoä; pastori Candy
arvosteli Neuvostolhttoa — j a kukaan
el yrittänytkään tukkia hänen suu­taan
•'
Asla erikaeenon tietenkin se. minkä
verran han sai puheelleen kannatiista
tai salko ollenkaan, eikä se pUoli
asiasta khnnosta meitä lainkaan.
Mutta katsotaanpa mitalin toista­kin
puolta.
Rauhanpuolustajain parjaajat ovat
muka suuna sanavapauden ritareita.
He, moittivat rauhanpuolustajia
"puolueelliaruudesta", mutta jos käy­t
e t ä ä n samaa mittapuuta "puolueelli­suuden"
määrittelyssa, n i i n he vasta
puolueellisia ovatkin. Ottakaamme
yksi ainoa ajatuskoe.
Kuten yllämainitussa Reuterin uu-tlstledossa
tunnustetaan, Helaingis-sa
kokoontui 90 maan noin 2,000
edustajaa. Se on kieltämättä suurin
kokous alallaan ihmiskunnan histo­riassa.
Kukaan ei o l ^ yrittänytkään
väittää, etteikö asla näin ole.
iMuJta "sanavapauden ritarimme";
esim. Suuren Rahan päivälehdet e i ­vät
ole allekirjoittaneen tietämän mu­kaan
vielä julkaiseet siitä muita uu-tlsUetjp^
a •kieltei­sen
puheen mitei el yäniaaankaan
aln tllalT:' kuvasta Helsinginrauhankokouksen
yleista mielialaa.
Kuka on' tassa puolueellinen? Ja
kuka harjoittaa yksipuolista sana­vapautta,
joa sita sellaiseksi voidaan-enaa
nunittaa?
Mita taas tulee pastori Candyn ar­vosteluun
yleensä, niin siinäkhi on
sanomisen sijaa. ; Han se'lifctää, että
vaikka rauhanliikkeen monet lausun­not
ovat "objektiivisia",niin jotkut
lausurmot kohdistuvat Yhdysvaltoja
vaataan?
Meidän on vaikea t i e t ä ä m i t ä lau­suntoja
arvon pastorimme tarkoittaa.
Mutta »jos rauhanpuolustajat sanovat,
etta atomisodan valmistelu olisi lo­petettava
Kaikkialla Maailmassa ja
etta K a i k k i ulkomaille rakennetut so­ta
tukiasemat pitäisi hävittää, niin t ä ­mä
on "puolueellista" Yhdyavaltoja
vastaan, vain silloin Jos tunnustetaan,
etta Yhdysvallat yksinään on syyllis­tynyt
atomisodan vahnlsteluun ja so-;
taitukiaaamien rakentamiseen. Tar­koittaako
paatori Candy sitä, että sy­dämensä
syvyydessä h ä n katsoo, etta
asialhsesti puhuen tarkoitus onkin
estaa ne sotavalmistelut, mihin on
Yhdy.waUat: syylllatynyt? Tai otta­kaamme
kysymys liittoutumista.. E s i ­merkiksi
NATO j a siihen verrattavat
liittoutumat.
Jos pastori Candy tarkoitti, että
rauhanpuolustajat ovat arvostelleet
ainoastaan" sotaista NATO Uittoa,
niin hän ampuu tässäkin vähän ohi
maalin. Tosiasia nimittäin on, e t tä
rauhanpulustejat eivät hahia m i ­t
ä ä n liittoutumaa, mikä Jakaa maail­man
kahteen tai useampaan vihamie-llseen'lelrihi.
(Päinvastoin rauhanpuo­lustajat
ovat tuomhmeet tällaiset l i i t ­toutumat.
Mutta jos me olemme rehe.
.-jsllemme ja muille, nnn en lii<
eroa. Ensinäkin on sanetta
kuka on aloittanut tällaisten
perustamisen? Perustettiinko
Atlantin pakti, valko Varsova:
Eikö asia ole mm, etta sosii
maailmanosan maat. muo
Varsovan liiton vastineeksi si
eräät länsivallat ryhtyivät Sak
perialismin uudelleen aseisti
NATO:n jäsenmaana?
Eikä tässä kaikki. Samal
NATO kohdistuu viajeja mai
taan aina snna maarin. ett
Neuvostoliittoa el ole sen py.
huolimatta hyväksytty sen ja
Varsovan liitto on avoin kalki
roopan maille — se el siis yoi
tuä mitään maata vastaan..
Mutta pastori Candyn väi
kalkista epätarkkuuksista ja V
huolimatta hän sai vapaasti
rauhanpuolustaijaln maailmana
seasa.
Samalla sai koko Canadan
tietää, "mitä arvon pastonmm»
puhui.
Mutta miljoonat-canadalalse
ole vielä tähän päivään in«
saaneet tietää mitä Helsingissä
mepäivlnä todella tapahtunut-mattakaan
nyt siitä, että olisi i
ty paaiorl Candyn argumenttie
hoitettu" puoli.
Tällaista on se Suuren Baba
navapaus". Siksi ovat työväet
— tällaiset pienet ja koyhat
kuhi Vapauskhi — ensiluokkals*
keitä kaikille niille, jotka h»
seurata maailman toljauksia 1
j a ulkoinailla - ja Haluavat
niistä 'itselleen mahdolllainki^
perälsen kuvauksen. — Känsä»