Vapaus, September 19, 1959

              S i v u 2 Lauantaina, syysk. 19 p. — Saturday,'Sept. 19,1959
VAPAUS
(UBERTY) > ^ Independent Labor
Organ - of Finnish Ganadians.Ks-tabUShed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
: Of f ice: Department,; Ottawa. Pub-;
Ilshed thrice : weekly: v Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltdä1100-102
Eini St. W., Sudbury; Gnt.,. Canada.
Telephones: Bus. Office OS., 4-4264;
Editorial Of f ice OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
iiddress: Box 69,,Sudbury,: Ontario.
Advertlsing rates; upon application,.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk: 4.25
• " • 3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: . 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Rauhanomainen rinnakkainolo
Pääministeri Hrushtshevin lausunto a
"Fdreig^h Affairs" julkaisulle ennen vierailuaan ,
Hyvin tehty Pohjolan asukkaat
Lehtemme lukijat yleensä ja työväen kulttuuritoiminnan
ystävät erikoisesti ottivat ilomielin vastaan torstaina saadun
tiedon, että "Kulta-alueen" kansalaisemme ovat päättäneet
ottaa tehtäväkseen ensi kesän L i i t t o - j a laulujuhlan järjes­tämisen.
Kukaan ei halua kieltää tämän tehtävän- suurta vastuun­alaisuutta
ja siitä johtuvan t3'ötaakansviuruutta. Mutta van-
- höjen kokemusten. perusteella olemme vakuuttuneita siitä,
että. minkä tahansa "Kulta-alueen" järjestöihmiset ottivat
tehtäväkseen, sen he myös kunnialla täyttävät. Sen lisäksi
on varmaa, että sikäläisten maanmiestemme ei tarvitse aivan
yksinään tätä taakkaa ja edesvastuuta kantaa. Heidän apu­naan
ja tukenaan on kaksi elinvoimaista ja toimintakykyistä
järjestöä, S C A U L ja C S J . sekä niiden jäsenet ja kannattajat
kautta laajan maamme. Tällaisen läheisen yhteiistoiminnan
a-vulla. j a tuella voivat Pohjois-Ontarion kansalaisemme sel-vityä
vastaanottamastaan tehtävästä l i e h u v in l i p u i n nyt k u -
^tCTi niin monesti aikaisemminkin.
Meitä ilahduttaa tässä yhteydessä erikoisesti tieto siitä,
että puheet työväen kultuuritoiminnan "kuolemisesta" ovat
"suuresti l i i o i t e l t u j a " kulta-alueellakin — että suurjuhlien
pitopaikat eivät vähene, vaan tulevat voittamaan yhä lisää
alaa, ja että L i i t t o - ja laulujuhlan pitäminen pohjolassa tulee
virkistämään ja elävöitämään kansallisten kulttuuriperintei-demme
vaalimista siellä.
. Onnitelellessamme "Kulta-alueen" suomalaisia päättä­västä
asenteestaan tämän suurtchtävän vastaanoton yhtey­dessä
me haluamme toistaa käsityksemme siitä, että siinä
vaativassa työssään he tulevat saamaan tukea ja yhteistyötä
muiden paikkakuntien ja alueiden kansalaisiltamme.
Naapurimaan arvovaltainen vieras
Kukaan ei odota Hriishtshev—Eisenhower vierailusta
välittömästi mitään varsinaisia pulmakysymysten ratkaisu­ja,
sillä heidän etukäteen ticdoitettuna tavoitteenaan on t u ­tustua
loinen toisensa katsomuksiin ja siten luoda perustaa
myöhemmin pidettävälle korkeimman portaan neuvottelu­tilaisuudelle.
'
Mutta siitä huolimaita nn koko maailman odottavat kat­seet
tähdättynä nyt Washin^toniin, missä maailman kahden
johavan suurmaan valtionpäämiehet kohtaavat toisensa kes-kustellak.
seen maailmaa uhkaavista vaaratilanteistä j a siitä,
mitä mahdollisuuksia on eräiden polttavampien kiistakysy­mysten
ratkaisulle. K a i k k i a l l a odotetaan,, että hetken aikaa
vallinnut, " p o l i i t t i n en suojasää" jatkuisi, ja että näistä vierai­luista
muodostuisi käännekohta Yhdysvaltain ja Neuvosto­l
i i t on välisille suhteille.
Monet poliittiset merkit ovatkin' nyt hyvin rohkaisevia.
Varsinaisesta vierailusta puheen ollen on syytä muistaa, että
Hrushtshev--Eisenho\ver vierailut järjestettiin ilmeisesti s i i ­nä
käännekohdassa, jolloiri on tullut selväksi, että edesmen­neen
John Foster Dullesin "sodan partaalla" seikkailemista
ei voida turvallisesti jatkaa. On tuHut ilmeiseksi, että sosia­lismi
on ja pysyy täällä, ja että sitä ei voida sen paremmin
hävittää kuin työntää taaksepäinkään,. mistä edesnnennyt mr.
Dulles tapasi kylmän sodan karkeimmillaan riehuessa puhua.
Tässä historiallisessa tilanteessa kohtaavat nyt toisensa
maailman kahden johtavan suurmaan valtionpäämiehet. Se
on sivumennen sanoen ensimmäinen kerta, j o l l o in Yhdysval­tain
ja Neuvostoliton valtionpäämiehet käyvät vuoroyierai-l
u l l a toistensa luona — mikä sellaisenaan on myös yksi aika­kautemme
merkki. .
Hrushtshevin vastaanotto Washingtonissa o l i mittasuh­teiltaan
valtava j a samalla juhiaya. Suuret soittokunnat,
erikoiset kumiiavartiot, 21 kunnialaukausta, kummankin
.. maan kansallishymnit ja kummankm maan liehuvat liput,
sekä poikkeuksellisen valtavat, hymyilevät kansanjoukot
kaduilla tervehtivät mr. Hrushlshevia hänen saapuessaan
välilaskua tekemättä suurella neuvostoliittolaisella lentoko­neella
suoraan Moskovasta Washingtoniin.
• Paljon on eräissä piireis.sä korostettu sitä. että vaikka^
.väkijoukkoja oHkin valtavasti kaduilla, suösiono-soituksia ei
kuitenkaan esitetty presidentti Eisenhowerin ja pääministeri
Hrushtshevin ajaessa lentokentältä kaupunkiin. Mutta k u ­moamaton
tosiasia: kuitenkin on, että se o l i " Washingtonin
suurin joukkotervehdys, kuten eräs radiokuuluttaja paikalta
sanoi.
Meille kerrottiin esim. että "pääkaupunki antoi Hrush-tshevillc
huolellisesti suunnitellun mielenosoituksen siitä,
miten • hallituksen^;mielestä olisi Hrusht.shevia köhdeilava
.hänen vieraillessaan Yhdysvalloissa . . . Washington oli kor­rekti.
Se oli kohtelias j a utelias, mutta se oli miltei h u o l e l l i ­sen
vaitelias ja pidättyminen . . . lise_presidentti Eisenhovver
antoi-esimerkin . . . Lap.setkin, jotka" tavallisesti heiluttavat'
käsiään'kaikelle mikäJiikkuu, oiivät kummallisen vaiteliaita .
\ . . Pre.sidentti EiseriTiovverin epätavalliseen pidättyväisyy-teen
on sjylä . . . Presidentille huomautettiin siiiä suunni-teltae.
ssa tämänpäiväistä vastaanottoa ja hän toimi sen m u ­kaisesti.
(New Y o r k i n Timesin kirieenväihtaja James Keston.)
Tillainon olisi siis "toivomus" visseissä piireissä.
Kun tämän ILsäksi huomioidaan se pohjavalmennus, mitä
näiltä tiimoilta käytiin vis.sien lyöväenjohtajain, kirkkojen
ja veteraanienjohtajain välityksellä, niin meillä on syytä
uskoa mr. Restonia, että Washingtonissa o l i k in tarkoitus an­taa
Yhdysvaltain kan.salle hyvin järjestetyn vihjeen j a "esi­merkin"
siitä, miten pitää esiintyä " k o r r e k t i s t i " mutta silti
pidättyvästi j a kylmästi, eli kuten torontolainen Globe.and
;Mail lehti mr. Re.stonin jutun otsikoi; "Yhdysvallat näytti
miten voidaan olla siivosti olematta varsinaisesti epäkohte­l
i a i t a " ( U S A Shovvs How to Be Nice But N o t A c t u a l l y Rude).
Tämä seliltänee^ senkin,^ miksi uutistiedoissa kerrottiin
keskiviikkona, että Washingtonin kaduille ilmaantui muu­tama
vihamielinenkin' ihminen, j o i l l a o l i pääkallon ja sääri­luiden
lippu — mutta sitä pidettiin kuitenkin niin "suurena"
tapauksena, että se löysi armon TV-kuvaajain .silmissä' ja
tätä lippua sitten l e v i t e t t i in TV-yleisön silmie;i eteenin
Minulle on sanottu, että kysy­mys
erilaisia yhteiskuntajärjestel-miä
noudattavien valtioiden raii-
- hanomaisestai^' rinnakkainolosta
askarruttaa nykyisin monien ame-.
vrikkalaistcn, eikä yksistään ame­rikkalaisten;
mieliä. Kysymys rin­nakkainolosta
kiinnostaa varsin­k
in meidän aikanamme kirjaimel­lisesti
kaikkia ihmisiä. K a i k k i me
tiedämme hyvin, että maailmassa
on tapahtunut valtavan suuria
muutoksia. Nykyaikaisen teknii­kan
mittasuhteilla arvioituna ei
planeettamme ole kovinkaan suu-j
i , sen pinnalla^ on alkanut olla
tässä mielessä jopa ahtaahpuoieis-ta.
ja kun jokapäiväisessä elämäs­sämme
tiheään asutussa yhdys­kunnassa
pidetään erittäin tärke­änä
järjestää naapureihin nor­maalit'suhteet,
niin on se sitäkin
tarpeellisempaa suhteissa valtioi­den
kesken, j o i l l a lisäksi on eri­laiset
yhteiskuntajärjestelmät. —
Näin aloittaa pääministeri Hrush-tshev
amerikkalaiselle "Foreign
Affairs"-lehdelle kirjoittamansa
artikkelin ^Rauhanomaisesta rin­nakkainolosta".
Hänen laaja, tun­netulla
persoonallis«lla tyylillään
kirjoittamansa artikkeli on herät­tänyt
huomiota kaikkialla. Jul­kaisemme
seuraavassa eräitä tär­keimpiä
kohtia.
Naapurinne saattaa miellyttää
teitä, mutta saatta olla micllyttä-mattakin.
Teidän oi ole pakko olla
y.stäviä hänen kanssaan eikä käydä
hänen luonaan vieraisilla. Mutta te
a.sutte vieretysten, ja mihinkäs pää­sette,
ellette te eikä myöskään naa­purinne
halua kiskaista itseään irti
paika.sfa, johon olette kotiutuneet,
ja muuttaa toiseen kaupunkiin.
] Näin vieläkin suuremmalla syyllä
I valtioiden välisissä suhteissa. Olisi
' älytöntä kuvitella, että teidän on-,
nistuu tehdä olo epämieluisalle RINN.VKKAINOLON KÄSITE
naapurillenne siinä määrin kiusalli­seksi,
että hän päättää siirtyä jon
nekin Marsiin tai Venuk.seen. Ja
i toisen osapuolen samoin tietenkin.
E i ole tarpeen syventyä historian
sokkeloihin ymmärtääkseen,, millai­nen
merkitys ihmiskunnalle on rau­hanomaisen
.rinnakkainolon turvaa-misella.
Viittaamme suhteellisen lä­heisen
menneisyyden tapahtumiin,
aikaan, jolloin vedenajakajana val­tioiden
välillä eivät enää olleet us
kontunnustuksen ja tottumusten
erilaisuusi vaan huomattavasti sy-vemmät
j a periaatteelliset eroavai­suudet
yhteiskuntajärjestelmäri va­linnassa.
Tämä uusi tilanne syntyi
vuosisatamine toisella kymmenlu­vulla,
jolloin kapinaan nousseisiin
työläisiin ja lalonpoikiin liittyneen
venäläisen risteilijä "Auroran" tyk
kien jylinässä .syntyi maailmaan uu­si,
ennen tuntematon yhteiskunta­järjestelmä
— työläisten ja talon
poikien valtio.
Sen tulon maailmaan ottivat tyy­tymättömin
huudahduksin vastaan
ne, jotka yksinkertaisina uskoivat
kapitalistisen järjestelmän ikuiseen
ja muuttumattomaan olemiseen.
Yhdet ja toiset yrittivät Jopa kuris­taa
tuon ei^toivotun vastasyntyneen
kehtoonsa. Kaikki tietävät, mitä
siitä seurasi: kansamme äänesti
aseilla neuvostovallan puolesta, ja
neuvostovalta vakiintui. Ja jo s i l -|
loin. vuonna 1920, Lenin lausui vas
tauksessaan amerikkalaisen New
York Evening Journal-Iehden kir­jeenvaihtajan
kysymykseen rauhan
perusteista Neuvosto-Venäjän ja
Amerikan välillä: "Älkööt amerik­kalaiset
kapitalistit kajotko meihin.
Mc emme kajoa heihin".
Neuvostovaltio julisti syntymänsä
ensimmäisistä päivistä alkaen rau­hanomaisen
rinnakkainolon ulkopo
litiikkansa pääperiaatteeksi. E i voi­da
pitää satunnaisena sitä seikkaa
että neuvostovallan ensimmäisenä
valtiotekona oli asetus rauha.sta.
maiden sisäisiin'^asioihin tarkoitukr
scna muuttaa niiden valtiollista
järjestelmää tai minkään'muunkaan
syyn nojalla. Oppi rauhanomaisesta
rinnakkainelosta edellyttää. myöSj
että poliittisten ja taloudellisten^
suhteiden maiden välillä on rakeriv
uuttava osapuolten ja molemmin­puolisen
edun pohjalle.
Pyrkimyksemme rauhaan ja rau­hanomaiseen
rinnakkainoloon ei
perustu konjunktuuri- tai taktiikka-näkökohtiin.
Se Juontuu sosialisti­sen
yhteiskunnan perusolemukises-ta,
yhteiskunnan, Jossa ei ole luok­kia
eikä yhteiskuntaryhmiä, jotka
tavoittelisivat hyötymistä sodan
avulla täi valtaamalla ja orjuutta­malla
vieraita alueita. Neuvostolii­tolla
ja muilla sosialistisilla mailla
on niiden sosialistisen järjestelmän
ansiosta rajoittamattomat sisäiset
markkinat, ja siksi niillä ei ole pe­rustaa
ekspansiopolitiikalle. toisten
maiden valloittamiseen ja niiden
alistamiseen vaikutusvaltansa alle
tähtäävän politiikan harjoittami-'
selle.
Va.stoin eräiden meille vihamie­listen
propagandatekijöiden väittei­tä
ei erilaisia yhteiskuntajärjestel­miä
noudattavien valtioiden rinnak­kainolo
merkit.se sitä. että ne pel­kästään
eristäytyisivät toisistaan
korkealla aitauksella Ja sitoutuisi­vat
puolin ja toisin olemaan viske-lemättä
kiviä aidan yli ja kaata­matta
toistensa niskaan likavesiä.
E i , rauhanomainen rinnakkainolo
ei ole pelkästään rinnakkainelämis-tä
ilman sotaa, mutta ikuisena Uh­kana
sodan mahdollisuus tulevai­suudessa.
Rauhanomainen rinnak
kainolo voi ja tlilee muuttua rau
hanomaiseksi kilpailuksi ihmisten
kaikkien tarpeiden mahdollisim­man
täydellisestä tyydyttämisestä.
PAREMMUUS RATKAISKOON
Me sanomnie kapitalististen vai-
V A I N KAKSI TIETÄ
Mitä on tehtävis.sä? Voi olla vain
kaksi tietä: joko sota — mutta sota
I rakettitekniikan ja vetypommin
vuosis.Klalia kantaa" raskaimpien
mahdollisten .seurausten vaaran
kaikille kan.soille — tai rauhanomai
nen rinnakkainolo. Olipa naapuri
.sinulle mieluinen tai ei mieluinen,
sille ie mahda mitään, on pakko :o-peutua
jotenkin, sillä meillähän on
vain yksi maapallo;
, , . tioiden edustajille: tarkistakaamme
asetus verisen sodan lopettamisollo. ^^^.^^^^^^ ^umpi järjestelmä on
parempi, kilpailkaamme sotimatta.
.Se on paljon edullisempaa kuin
kilpailla siitä .kuka tuottaa enem­män
a.seita ja kuka kenetkin tu­hoaa.
Mc kannatamme ja tulemme
aina kannattamaan seTaista kilpai­lua,
joka auttaa kansojen hyvin­vointia
kohoamaan entistä korkeam­malle.
Hauhanomaiscn rinnakkainolon
i)eriaate ei suinkaan vaadi tätä tai
Mitä siis rauhanomaisen rinnak­kainolon
politiikka onV
Yksinkertaisimmin ilmaistuna se
merkitsee luopumi.sta sodasta kei­nona
ratkaista kiistakysymyksiä.
Mutta tämä ei suinkaan ilmai.se v i i '
lä tyhjentävästi rauhanomaisen riii
nakkaiholon käsitettä, llyökkäämät-tömyyssitoumiisten
ohella se edel­lyttää,
että kaikki valtiot sitoutuvat, luopumaan omasta
olemaan rikkomatta missaan muq-' ideologiastaan.
maiden^rkanssa sekä tehtaissamme
riippuvissa tunnuksissa. ..jotka' ke-hoittavat
lisäämään työn tuotta­vuutta
kommunismin pikaisen voi­ton
turvaamisesta.
: Millaisesta rauhanomaisesta rinr
nakkainolosta Neuvostoliiton kans­sa
voi olla puhe. Jos se taistelee
kommunismin puolesta?
Ihmiset, jotka asettavat kysymyk­sen
tällä tavoin, sotkevat tietäen tar
tietämättään asioita sekottaen ide­ologisen
taistelun ongelmat kysy-inykseen
valtioiden välisistä suh­teista.
Ne, Jotka tällä tavoin asioita
sekottavat, noudattavat otaksutta­vasti
haluaan heittää varjon Neu­vostoliiton
kommnnistien ylle j a ku­vata
"heidät aggressiivisen toimin-niin
kannattajiksi7 Mutta se on ko­vin
typerää, v
Me kommunistit uskomme, että
kommunismin aate tulee loppujen
lopuksi voittamaan koko maail­massa,
niinkuin se on voittanut
meidän maassamme, Kiinassa ja
monissa muissa valtioissa. Monet
Foreign Af f airsin lukijoista eivät
ehkä ole yhtä mieltä kanssamme.
He ovat mahdollisesti sitä mieltä,
että kapitalismin aate pääsee lop­pujen
lopuksi voitolle. Heillä on
oikeus ajatella tuolla tavoin. Me
voimme kiistellä, voimme ölla eri
mieltä. Tärkeintä on pysytellä
ideologisen taistelun asemissa ot­tamatta
käytähtöön aseita osoit­taakseen
väitteensä oikeaksi. A s i
aniaita on n i i n , että nykyisen so-tatekniikan
aikana maailmassa ei
ole enää saavuttamattomia seutit^
ja. Jos maailmansota aloitetaan,
n i in yksikään maa ei kykene suo­j
a u t u m a ^ musertavalta iskulta.
Olemme sitä mieltä, että lop­pujen
lopuksi voitolle pääsee se
järjestelmä, joka avaa kansoille
parhaat mahdollisuudet heidän
aineellisen ja henkisen elämänsä
parantamiseksi.
Kahdcfesas syytös ajo­kortin
menettämisen
jällceenkin
Niagara Falls. — Täällä tuomit­tiin
27-vuotias Paul Busch kolmek­si
kuukaudeksi : vankeuteenkun - oi­keudessa
todettiin, että-sitten kun
hän oli menettänyt^ ajokorttinsa
hän on joutunut kahdeksan kertaa
vastaamaan ajorikoksista.
. BuschV: tunnusti:^ :S^llisyytensä
kolmen auton yKteehtörmäykseen
syyskuun 5 pnä. Hänet on kaksi
kertaa havaittu syylliseksi juopu­neena
ajamiseen.
USAsai uuden
maan maa
dossa ja minkään syyn varjolla tois
tensa alueellista koskemattomuutta
ja suvereniteettia. Rauhanomaisen
rinnakkainolon periaatp merkitsee
luopumista sck<1anluma<;t;i toisten
, On it.sestäan selvää, ettei tämän pe
j rlaatteen hyväksyminen voi .suoral
Paflamettiliiton kokous
tukee huipputason kokousia
ta kädeltä j o h t a a k i i s t o j e n j a risti­r
i i t o j en loppumiseen, j o i t a ei voida
välttää yhteiskuntajärjestelmiltään
<rilaisten maiden kesken. M i i t t a täl­löin
turvataan tärkein: valtiot, j o t ka
ovat päättäneet a.stua rauhanomai-
>-on r i n n a k k a i n o l o n t i e l l e . luopuvat
voimakeinojen käytöstä sen k a i k i s sa
muodoissa ja sopivat mahdollisten
k i i s t o j en ja selkkausten rauhan­omaisesta
järjestelystä asiano.sais-
Varsova. - ParlamentUonväli.scn .sanot.ian. että parlamontlien viih.sen ^.^^^^ lujoinioonottaen- J a tämä
l i i t on konferenssin viimeLscnä päivä- liiton konfcren.s.sl. johon osalHstuvat i ^^j^ ^^j^j^j-^j^ j;, a t o m i t c k n i i k an
nä omi.stetUin aamupäiväLstunto pää- 56 m a a n parlamentaarikot, antaa t u - 1 {.phjjyj^sen aikakaudellamme tär-tö.
stcn j a . j u l k i l a u s u m i e n hyväk.symi- kcn.sa hallituston paämicston t a p a n - ; j;, vastaa jokaisen ihmisen
.sellp. jo.ila on l a a d i t tu kokouksen a i - ' mLscIlc. joiden larkoltukscn.i etuja
mielipiteiden vaihtnmiiion j a knnso-; j.,.j,p,jl,^ rauhan-jeii
vah.sen yhteisymmärrykseen pyi - j „niaisen k i l p a i l u n periaatetta k oh
kiminen. Konfereiusi toiyoo. etla j ,;,;,„ y s A n varapresidentti R. N i -
presidentti Eisenhowerui ja Ncuvo.s-| ^on puhuessaan N e u v o s t o l i i t o n ra-t
o l i i t on paaminislen Hni<^ht.she.vm | dios.sa ja televis|o.ssa elokuussa
kana. Erään merkittävimmän j u l ­kilausuman
esittivät Ranskan, Puo­lan,
Yhdysvaltojen, Englannin ja
Neuvcstoliiton, valtuuskunnat. Siinä
Luonnollisesti oli odotetta­vaa,
että Hrushtshevin vierai­lun
yhteydessä kuullaan myös
tällaisia sora-ääniä ja nähdään
joitakin räikeitäkin kauneus­virheitä
— jotka eivät tieten­kään
nosta Yhdysvaltain arvoa
ihmiskunnan s i l m i e n edessä.
Mutta kaikesta siitä huoli­malta
on korostettava, . että
Wa.shingtonin vastaanottotilai­suus
oli j u h l a v a j a korrekti —
ja että vierailijaa tervehti­mään
tulleen, väkijoukon suu­ruus
ja ilmeinen myötämieli­nen
k i i nnostus, osoittaa kuinka
suuria toiveita amerikkalaisil­la
on. siitä, että nämä vierailut
johtaisivat kylmänsodan lauh-tumi-
seen ja uuden ajanjakson
aukenemiseeiL Yhdysvaltain: ja
Neidvosloliiton : välisissä : s
teissä. Mikään toisarvoinen
pikku.seikka c i voi:muuttaa t o ir
seksi tätä
olevaa fosiseikkaar
Me canadalai-Set souraamme
luonnollisesti; myös su u r e l la ja
elävällä mielenkiinnolla H r u s h ­tshovin
Yhdysvaltain vierai-ua;
-Me tunsimme kiitollisuut­ta
siitä, että kaukainen vieras
tervehti meitä canadalaisia
lentäe.s.sään Canadan ilmatilan
y l i . Me yhdyiifime pääministe­r
i Diefenbakerini lähettämään
vastaukseen ja toivommeikaki-kien
muiden hyvää tarkoitta­vien
canadalaisten: kanssa; etlä^
Hrushtshevin vierailusta- t u l i si
alku sille suunnalle, joka va­pauttaa
.ihmiskunnan atomiso­dan
vaarasta ja mielettömän
sotavarustelun .hirmuisesta t a -
löustaakasta.
vicrailuväihto ei vaikuta yksinGmaani 195!) koetti löytää r i s t i r i i t o j a neu-
Ncuvoslöliiton ja . USAri . suhteiden
parantumi.secn. vaan muodostuu s a ­malla
tärkeäk.si tekijäksi kansainva-li.
scn jännityk.scn licvcntamiscs.sa.
kylmän sodan lopcUami.sc.ssa, a.scis-'
tarilsunta.sopimuksen s o 1 m i mi.sossa
.sekä pysyvän rauhan .sailyttami.sc.s.sa'
maailma.ssa. Julkilau.suma.ssa sano­taan
näiden tapaamisien olevan vaj-niLstclcvia
toimenpiteita huippukon-vXeren.
«sin aikaansaami.scksi suurval­tojen
valilla.i*
Toi.sc.«.sa, julkilausuma.':.sa käsitel­lään
a.scistanisunnan : ky.synrvksia ja
kehoitctaan jatkamaan pnntn.stuksia
yleisen a.scistariisunjian aikaan.saa-misek.
si Ja Gencvcs.sa. .saavulotun
cdistyk.scn klirohtimi.scksi ydinkokei-lujen
keskeyttamLsen Liella.. Tässä
äsiakirja.s.sa tuodaan .e.si 11c tyydytys
huipputason konfeicn.s.sin näkoaloisla
ja hyväksytään chdotu.s. osittaisen
a.scistaril.sunnan : ratkaisuista^, joka
koskee rajoitetun ascLstusvyöhykkeen
muodostamista Euroopan : erai5»H
osi.s.sa.
Julkilau.sun[ia.s.sa As 0,t a propaKaiulan
kieltämi.se.slä: kehoitctaan .solmimaan^
kansainvälinen .sojjlmus; joka kioltai.si
.sellaLsen toiminnan kan.sainväli.son
valvonnan ' • p o h j a l l a ; ; . ; : H
myös julkilausuma,: mi.ssa todetaan
jokaisella valtiolla olevan oikeus v a ­l
i t a menetelmät oman . i u r v a l l i s u u r ::
tcn.sä suojaksi. : S i k s i on >kunnioitet­tava
täydclli.sestl niiden maiden tah­toa,
jotka päättivät tunnustaa piio-lucettomuuspcnistecn
..oHa .o.sallistu•-
m a l t a : mihinkään liittoon. i L a u s u -
massa todetaan li.sjik.si, että maat,
jotka f ovat valinneet puolueettomuu­den;
.voivat: näy teliä i rakentavaa .o.saa
kansainvälisLssa .suhtci.ssa.
Ilyväk-syttiln edelleen jiilkilau.su-nia,
vjossa 'käännytään parlamenttien
puoleen .toivomuksclla.rettä poistet­t
a i s i in esteet kansainvali.se.slii kau­pasta,
sekä julkilausuma yks\Iöol-oikeuksien
puolustamisesta. K a i k i l le
kaiLsalnisille tulee turvata ilman
poikkeuksin heille, kuluvat:::olkeudet,
sanotaan tä.s.sä lausumnssn.
vostoihmisten ilmaisema,ssa v a l m iu
dcssa elää rauhanomaisen rinnak­k
a i n o l o n vallitessa k a p i t a l i s t i s t en
Hrusthtshev varoittaa, että
maapallo voisi "peittyä
tuhkalla ja haudoilla"
'Jatkoa I. sivulta)
ken ei tehdä enemmän kauppaa
vaikka näis.sä maissa tuotetaan yli
puolet maailman teollisuustuotteis­ta'
Hän sanoi, että kaupankäynti
näiden maiden välillä oli niin al-hasella
tasolla, että kuvaannollises­ti
puhuen koko vuoden kauppa­vaihto
voitaisiin kuljettaa yhdellä
kertaa kahdella laivalla. Kuiten­kaan
hän C l tällä kertaa tehnyt mi­tään
lähempiä ehdotuksia kaupas­ta,
sillä neuvostoliittolaisten vierai­lijoiden
jouko.ssa CI ollut tällä ker­taa
edes kauppa-asiantuntijaa, sillä
tarkoituk.sena ei ollut tulla Yhdys­valtoihin
"hattu käde.s.sä". Jog Yh­dysvallat
on halukas kaupankäyn­tiin
Neuvostoliiton kanssa, niin sii­tä
voitaisiin myöhemmin sopia Ja
kummankin puolen kauppa-asiain-tuntijat
voisivat kohdata toisensa.
Neuvostoliiton pääministeri ko­rosti,
että hänen matkansa tar­koitus
on rauhanomainen eikä hä­nellä
ollut minkäänlaisia aiko­muksia
vaikeuttaa Yhdysvaltain
ja sen liittolaisten, erikoisestikin
Britannian ja Ranskan, suhteita.
Todellisuudessa hän halusi nähdä,
että Neuvostoliitolla olisi parem­mat
suhteet molempiin näihin
maihin.
Cape Canaveral. — Täällä lähe­tettiin
torstaina uusi maapalloa
kiertävä saitelliitti avarunten.
Amerikkalaisten lähettäjien toi­mesta
on selostetta, että mäapal-loa
parhaillaan kiertää 100 pau­naa
painava kekomallinen satel­liitti.
Tämä uusi satelliitJ on maa­palloa
kiertäessään kanimmillaan
ollessaan 2^00 maflin etäisyy­dessä
ja lähimmillään 315 mailin
päässä maapallosta. Satelliitti tu­lee
antamaan tietoja maapallon
magneettisesta kentästä ja radio­aktiivisista
häiriöistä.
Edellisenä päivänä täällä yritet­tiin
. lähettää toista satelliittia kier­toradalleen,
mutta se epäonnistui.
Sen lähettämisessä käytettiin Thor-
Able kauko-ohjusta, jossa on kaik­kiaan
kolme vaihetta. Näyttää siltä,
että raketin ensimmäiset kaksi vai­hetta
onnistuivat mutta kolmas vai-h^
epäonnistui j a ilmeisestikin ra­ketti
putosi takaisin maan pinnalle.
Tämän epäonnistuneen raketin
nimi oli Transit I ja sen lähettä­misen
tarkoituksena oli vain ko­keilla
määrättyjä uusia laitteita ja
teorioita, joita sitten olisi yöilu
käyttää toisien satelliittien yhtey­dessä.
Suunnitelmat edellyttivät, et­tä
satelliitti tulisi kiertämään maa­palloa
noin 400 mailin etäisyydes­sä
ja se olisi ollut silmin havait­tavissa.
36 tuumaisena läpirhitaltaan tä­mä
pallonmuotoinen satelliitti olisi
välittänyt tietoja mahdollisuuksista
lähettää avaruuteen satelliitteja,
jotka olisivat auttaneet merenku­lussa
Ja lennossa antaen tarkkoja
ohjeita kulusta.
Tupaikkasaio tulee ^^^^
heikompi Ontariossa . .V
tänä vuonna * ""^
Tilsonburg. — Varhain torstai-'
aamuna vallinneen tavallista Kyl-'
memmän sään arvellaan tuhonneen
noin $15,000,000 arvosta tupakka-kylvöjä.
Vaikka farmarit työskentc^-
livät koko yön yrittäen ruiskutt£(-
malla.ja savuUa ehkäistä pakkasen
vaikutusta, niin'täällä arvellaan, etr
tä; noin 20 pWsenttia Ontarion tu-pakkasadosta
tuhoutui.'
Tuho oli varsin raskas isku.sen­kin
johdosta, että t u p a k k a kosker
va vakuutus päättyi syyskuun l^,
pnä. Tavallisesti tupakkasadon kor­jaaminen
onkin suoritettu tähän
päivään, mennessä, mutta kuivuiis
heinä- jä elokuun aikana aiheutti
korjaustöiden viLvästynaisen.' V
Tällä alueella iämpömittabit
osoittivat 27--30 asteen välillä kel-'
lo viiden aikaan aamulla, joten oli
useita pakkasasteita.
yakavia tulvia Intiassa
Bombay, Intia. — Tulviva Tapti-joki
murtautui torstaina läpi tur-vapadon
ja tulvi pitkin Suratin
kaupunkia. Tulva peitti kahden ne-liömailin
alan kaupungista . 5 mi­nuutin
kuluessa ja pelätään, että
ainakin 100 ihmistä menetti hen­kensä.
Eräissä paikoissa tulvavesi oh 12
Jalkaa syvä. Monet rakennukset ja
karjaa joutui veden varaan.
Hallituksen toimesta on arvioitu,
että tulvien johdosta on noin 5,000
köyhälistön kotia menetetty.
Epäsäännöllisyksiä
tieöljyn maksamisessa
Ottawassa
Ottawa. — Kaupungin kontrolli-lautakunta
perusti tällä viikolla
erikoisen komitean tutkimaan kau^
pungin menetelmiä kaupungin katu­jen
Ja teiden öljyämiseksi käytetyn
öljyn maksamiseksi.
Samalla kertaa kaupungin por­mestari
Nelms neuvoi kunnan ti­lintarkastajia
tutkimaan maksuta­poja
Ja valvontamenetelmiä. Kau­pungin
hallinnon ilmoitetaan myös
pungin hallinnon ilmoitetaan myös
palkkaavan yksityisen firman suo­rittamaan
tutkinnon tässä yhtey­dessä.
Tutkimus määrättiin toimitetta­vaksi
sen Jälkeen kun havaittiin vii­me
viikolla, että oli tapahtunut Joi­takin
epäsäännöllisyyksiä kun oli
maksettu $20.000 puolesta miljoo­nasta
gallonasta hylkyöljyä, jota ei
oltu koskaan toimitettu perille.
Canadan maanteihin
enemmän tänä,vuonna
Ottawa. — Canadian Good Roads-yhdistyksen
taholta ennustettiin
torstaina, että Canadassa käytetään
tämän vuoden kuluessa noin 6.9
prosenttia enemmän varoja maan­teiden
rakentamiseksi Ja korjaami­seksi
kuin viime vuonna. Ennustuk­sen
mukaan käytetään kaikkiaan
näihin tarkoituksiin $1.157200,000,
josta summasta maakuntahallituk­sien
osalle lankeaa 625 prosenttia,
kuntien 25.8 prosenttia ja liittohal­lituksen
vain 11.7 prosenttia.
Yhdistyksen suorittamassa tutki­muksessa
kävi selville, että vaikka
tämä summa onkin suurempi kuin
viime vuonna, niin siitä huolimatta
se on vain vähän suurempi kuin
lisenssimaksuista saatujen tulojen
lisääntyminen ja maänteajorteuvö-jen
kulkeman mailimäärän lisään­tyminen.
X-Iiitto valmis antamaan
arktiikkatietoja Canadalle
(Jatkoa 1. sivulta)
talismi hautasi aikanaan feodalis­min
siksi kun se oU feodalismia
edistyksellisempi. Jokaisessa yh­teiskuntajärjestelmässä
on oman
tuhon a siemenet, vissit perusvas-takohdat.
Samoin muodostaa kapi­talismi
sosialismin perustan ja
cdistyksellisempänä yhteiskunta­muotona
sosiaMsfhi hautaa kapita­lismin
samalla tavalla kuin kapita-licmi
hautasi feodalismin. Kapita­lismi
kuolee ja kommunismi hautaa
sen. Katsokaa Neuvostoliiton edis­tystä
viimeksikuli',neen 40^ vuoden
ajalta. Tsaarivallan aikana me 0-
limme lukutaidottomia, nyt olemme
erittäin lukutaitoisia. Me kouluu-timme
viime vuonna 106.000 insi­nööriä
kolme kertaa enemmän kuin
te. Te sanotte että kasvattama'la
tiedemiehiä me työskentelemme i t .
seämme va.^.taan. Me sanomme sii­hen
ei. Me sanomme, että kommu­nismi
on tiedettä.
PÄIVÄN PAKINA
Prunkkalan rovastin saarnateksti
Jouduttuaan tunnustamaan, että
l i G i d ä n lehtensä oli Kiinan ky.sy-niyk.
sessä iiiin kaukana- liakotcillä
ettoi Vapauden esittämiin asiallisiin
oikaisuihin i voida mitään vastata.
Toronton Vapaa Sanan eräs palsta-nikkari
turvautui viime lauantaina
entisen Prunkkalan rovastin -saaiv
natyyliin;—^ "nyt te.minut näette,
miitta nyt ette niic."
Mutta sellainen ristiriitainen
teksti saattaa'."saarnamichen hie-iiiaii
epäkiitolliseen valoon!
rOltakaamino eräitä Jiauskanlaisia
esimerkkejä.
-fSuiiruutcnsa'': ja \ omahyväisyyr
Iciisii tehostamiseksi-Vapaa .Sana
ilkkuu tietenkin Vapauden "pie­nuudelle".
— —
Sciv Icräs^ pakinanikkari:: o l i : : Var
paiidouvsyyskuun.: 5 -päivän nume­rosta
kuulema !• laskenut '.'viitisen-kyininciitä
otsikkoa koko numeros­sa
;niukaaiilucttuna kaksi toimitus-kirjoitysta
Jav;päivän pakinan;^; Nä-;
mä 011 saatu ;s()pimaan.,kahteen: Ja.
puoleen - sivuun; sillä tämän nelisi­vuisen
lehden ilmotukset täyttävät
puolloista sivua'. . ."
i Kas näin on: musertavasti todettu
Vapauden pienuus" Ja mitäänmer:
kitsciliättömyys! Ihmetellä.vain täy-
(yy, että miksi tätä "olematonta"
Vapautta täytyy, aina lyödä kuin
vieraista sikaa?
Mutia jo^ mekin tekisimme pie­nen
la.skukokeen. Ylläoleva lainaus
Vapaudoiv, pienuudesta on toteltu
Vapaa Sanan 8-sivui.sesla lauantai-numciosla
(syysk. 12 p.). Meidän
iiiliiiiliiÄ
"laskumme osoittaa" että s i i n | kah-deksansiyuiscssa
Vapaassa Sanassa
on myös viitisenkymmentä Juttua
mukaanlukien I toimituskirjoitus
j a kaksi pakinaa^
Toisin sanoen, Vapaa Sanan l u ­kijat
saivat 8-sivuisesta: numerosr
taan "vaihtelevaisuuden" kannalta
samanniäärän otsikollisia-juttuja,
kuincoli syyskuun viidennen päivän
nelisivuisessa Vapaudessa. Ja k.o.
;Vapauden numerossa oli poikkeuk­sellisen
paljon maksettuja ilmoi­tuksia,
iikuten kuka tahansa voi: to-deta!
r : Tämä riittäköönt.Vapauden ;"pie-
'nuudcsta"!^illä emmehän:m
ko.skaan -suuruudellamme kerskur
noetkaan.
Ylläesitetyn jälkeen voikin Va­paa
5anan kirjoittaja sitten ryhtyä
.syvempään analyysiin lehtemme: s i ­sällöstä
Ja hän sanoo:
"Näistä hiukan yli viidestäkym-mcnestävotsikosta-
ainoastaan kaksi
otsikkoa on sellaisten-Juttujen ylläv
J o i l l a on vähänkään, tekemistä työ­tätekevän
luokan kanssa. Toinen on
ensimmäinen: toimituskirjoitus, jos­sa
puhutaan Ford-yhtiön palkkaky-;
syniyksestä Ja toinen, .oli; uutinen.
Toisin sanoen'lehden koko yhden
nuincronartikkcleista ja uutissados-ta
vain yksi on nimenomaan työ­väen
asian ajamista . . . Voidaanko
näissä':merkeissä.ilmestyvää lehteä
kutsua-^nimenoniaah työväen' asian
ajajaksi? . . . "
Sivumcnen sanoen sosialistisen
Kiinan puolustaminen vääristelyjä
vastaan on taatusti myös työväen-asiaa
käsittelevä kirjoitus ja leh­temme
k.o. numerossa oli toisena
toimituskirjoituksena juuri sellai­nen
artikkeli!
Vapaa Sana esiintyy myös toisi­naan,
tiukan tullen, '•työväenmieli-senä"
Alehtenä, j a niin otimme me­kin
vapauden .'tarkastaa j u u r i sitä
8-sivuista numeroa^ missä Vapaut­ta
moititaan siitä, ettei lehdessäm^
me ole riittävästi työväenaiheisia
artikkeleita: J a mitä meidän tutki­muksemme
osoittaa? Vapaa Sanan
kahdeksansivuiseen numeroon oli
mahtunut vain 1 työväenliikettä;
koskeva kii^'oitus ja sekin president­t
i . Eisenhoweria oikeammalta katT
sottuna^: puhumattakaan; nyt siitä,
että olisi jotakin työväenmielistä]
toimituspalstalla tai pakinoissa? y
. J a itse kirjoittaja; joka: väheksyy
Vapauden työväenmielistä:: sisältöä,
sanoo omassa pakinassaan:. " M e tie­tenkin
vaatimattomasfi^karistamme
tuon. :'porvari*=määritelmän, joka
on :jo ' kuollut puustaavi :50-luvun
maailmassa . ."
: "Nykysuomen sanakirja" i sentään
tuntee porvarikäsitteen .vieläkin!
Moittijamme mielestä on kuiten­kin
samaa, kuin juteltaisiin f aaraoit-ten
pyramiideista silloin kun nyky-i
oloissa puhutaan porvareista j a por-;
väreitä vastaan .tappelevista työläi­sistä,:
sillä ::;porvarimääritelmähän
on kuulema:;''jo kuollut puiistaavi''!
Mutta; "todistettuaan" ensin;:että
Vapauden yhdestä,s numerosta löy­tyi
" v a i n " . Johtava toimituskirjoitus
j a yksi uutinen, jotka voidaan: mää-v
ritcllä , "nimenomaan työväen
asian" ajamiseksi. Vapaa Sana un­hoittaa
vlopulta^ kaikensanomansa
Ja - hyppää; loiseen ; äärimmäisyy­teen:
"Aloinmic tutkia.vanhojakin ;Va-
7 '
pauden numeroita . ... Tulimme sel­laiseen
merkilliseen mutta ei häm­mästyttävään
tulokseen, että Hiu­kan
vajaat puolet Vapauden kaikis­ta
aineistoista on tavalla tai toi­sella
jossakin tekemisissä Neuvos­toliiton,
kanssa . . . J a mitä tulee
muuhun Vapauden ainehistoon, n i i n ;
siitä: on jälleen puolet eli siis r u n -.
sas neljännes muuten: kommunis­min
ylistämistä ja saavutusten .v.
Näin:, s i i s ; Vapauden sisällöstä .
on loppujen lopuksi 1 kolme nel-jättäosaa
työväenluokalle' e l i : so- ^
sialismille myötämielisiä kirjoin >
tuksia! -
Tässä onkin: kerraksi Prunkkalan ;
rovastin uudenmallista saarnateks-:;^
tiä; Ensin Vapaudesta löytyy tikulla •
hakien *^'ain^^ johtava iitoimituskir- :,
Joitus:Ja uutinen mitkä luetellaan^'
"työväenmielisiksi", - mutta vähän '
myöhemmin onkin jo kolme neljän-,
nestä Vapaudesta .sosialismin. y l i s - i;
tämistä — Ja sosialismi on ollut jo
vuosikymmeniä ,\ työväenliikkeen
aatteellisena tayoitteena. Siinä suh­teessa
ei o l ^ ollut erimielisyyttä,
Joskinviimevuosina on väitelty sii-^.;
tä.. miten sosialismiin pääsy on hei- :>
pompaaja^^eldni väittely menettää^
Jo arvoaan. L . ^ ^
Lähtemättä nyt kieltämään tai
oikeaksi myöntämään;Vapaa Sanan n
"prosenttilukuja" Vapauden sisäl­löstä,
me puolestamme suosittelem-vv
me. että parempi olisi jos rupeai-simme
etsimään niitä s e i k k o j a r j o t -'
ka yhdistävät meitä työtätekeviä.^
Vähemmäksi saisi jättää porva­rien
puolesta kiivailemisen, sillä
loppujen > lopuksi suurporvarit^näytr a;
tävät pitävän tällä mantereella vie­lä
aika hyvin puoIen.sa ilman "muu­ten
vain porvarien" apuakin. '
. — Känsäkoura.