Vapaus, October 15, 1953

              Sivu 2 Torstaina, iokak. ih p. — Tnursday, Oct, TJ, 1953
-XV
Organ of Fkinisii Canadiana.
E±v-j.'.al orfJce 4-4265. Manager
E. ,S-j/L?J. Ediicr W. EÄJund. Mailing
udciras: Box 69. Sudfaury, Ontario.
U b l l s h e d Kov. 6, 1017. A u t h o . ' : / / , d ; j:;,r„,:,v.Kjn Jrc-e oi charg^^
as £«uo.')a chiss mh.l bhyy ;-^e }">^.'J • • — "
Office Dcpr^^n.T.tr.t, 0:tav,-&. p-^o-li-
jhtd in;.cc- v.cc'j:ly. ^^^^(l&ys
Thursdays futd H^iXisrcuyi Y/y Vapau,s
Publ..^hi.^i£.' O T r p ^ r i / J-td,. at 100-102
, H a o St. W., Suabury. O r i : , Cai.&da.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v ^ . IM e kk. 3.75
3 kk. 2.25
'/hdyv/aJloiÄsa; 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Su^^.rfif^a 1 vk. 8.50 6 kk. 4.T5
Kullankaivajain lakko voittoon
l\irui:)i..fn Inli [ V.tr.d :ji[c-A(:si l/jaj^-n' liituina
kun .'\unor Gold Mi^-^in vii 2 ' / . r.oial^ia liittyi ]'i>.koiai-,iin vaatien
huonojen pa]kJ--ojeh'-?t k'^.'(;tt,-!;n:-.t,i ja iiaranniista työolo-:uhtei-,iinsa
H-lia Ufjjoltif.<!.j.
Kaiken k!r{/.ia.in kiJl.i (/luuli i oa !akoria],iiscna yhdek.san Jcai-vosta,
joi^^;a,7 O m a , - ; . . j n ? O^H-br/i-a, j i lakkoon o-,a!iistuu y> yli
6.0D0 Jyoldi.iJ
Xorandasia sfai)ijr)t-n MUt!-!;"}ot kertovat että Waite .Arnulet
kupari- ja kultai.aivok'.'n r,oi:i 4''O !}ola;-ta valrni-taa rnyo-, lakkoon
liiltymist.i.
Tätä kirjrjiirae-.s'i naj, .-.'ita. etta kullankaivajain edessä on
"viela kova tai^-teju. ^illa >hl]o; ja haHitut-viraMomaiset ovat .suhtau­tuneet
äärettömän ylunieh'./--l/ n<tificn tvölä;\ten oikeutettuihin vaati-muk.
stin ja hi-idan hiiollettavien-a inhiinillii^iin tf-rpei-iiin. Jos mis.<-<'iän,
niin tas->ä pn tapaus, rni><a k.kkoon p<j;.oitctut lyfiktisel ovat ansain-
' rieet kaikkien oikeaniicii'-len ihnu-ien ja .«-amalla koko yhdy--,kunnan
};annaUik'-en ja tncn (Ja nimi-tain nnu';ieltava. etl.ä kullankaivajain
;,;<Äyviin. kuoppiin Jääneet palkar aiheuttavaII karsimysä näil--
Te raskasta ja vaarallista tynta ifke\ille työläisille ja heidän huolletta­villeen
ja .sen lisäks m iihk;iacat kaivov.hd}-.kuntia, ellei suoranai­sella
vararikolla, niin ainjil.in j iMif j.Klnei-.vydclia kaikenlaisen pal­velun
.suhteen.
Me olemme inyos \akuultuneua ->iita. että naiden lakös.saoIevien
. työläi.sten oiiieuteiul vaaiinnikiiet |)alkkojcn<;a: korottamisen ja t y ö -
olosuhteidensa {iar^antami-» n hysakn' ovat vietettävissä, jos siiilyte-
, tiiän ja edelleen kehitetaan lal.koiinj<iH,i vallit^-e'.aa yhtenäisyyttä ja
sulidari-iuutta.
' ^Mutta tätä lakkoa ei varnia.slikaan .voiteta punakauhun -lietson-
• nan ayull.a, kuten tetäst^oläislen union oikeistolainen johtaja C. H.
.Millard näyttää otaksuvan. 'Io-.i,iMa—a on jvrkasti tuomittava"se, kun
rrinr. Millard nicni tatnän lakon aikaii.a A'ancot)veriin .sikäläisen metsu-t3'
öläisten unionin (1U'.\-('CJL; konvcniioniin ja turvautui siellä vii­me
tiistaina j}aheelh\een punakinhun liet^ontaiui •selittämällä"', että
työnantajat ja hallitus'muka »-uo-ival .velknMa '"punaisia unioita"
. •: kuin - e.simcrkik.si .Mine-.Mill uiiio. jonka .voittamien työehtosopimus­ten
suhteen vallitsee miik.i •'\ak,!\aa huolestuneisuutta täällä ja Yh­dysvalloissa".
Mc .saatamme kuvitella. että \ValK .StVeelin varrella .sijaitsevissa
''vira.stoiii.sa .ollaan'':vakava.sii hu«li>s.saan'.' ."^iita; kun esimerkiksi nikkc-.
linkaivajille 011: niaksellava koliiiattao.saa .|)arem])aa palkkaa .kuin kul­lankaivajille,
multa urita hiltcKi se mr. .Millardia liikuttaal Vielä va-kavanipion
a.sia kun nvr.,.Millarduhkasi, eUa.han tulee- edelleen jatka- .
;:, inaan .hajoii-u.styoiaan- ja.;; järje.släinaan. uuden ::TI-M f tauksen • ' i T a i l i . s sa
' " ( B . C:.ssa) mi^^a k.iivo,(yul,iiict sanoivat kolme vuotta sitten selvästi
. j a ^ . p a ä l l a v ä s t i , e t t a : he haluavat -.säilyttää..> unionin, tarjoa- '
man uniolurvan — ja palkkataksati Parcmj)! kaiketi olisi, e i t ä mr.
•-\Iiilanlilla oli.si sepuoli jiiiljt/onaa. clc)llar ia käsittävä rahainäärä,:miiv-:
:.-kä, hänen, sanotaan- t-uh!annt;en terastyiiläisten union kassasta taisle-
' luiin Mine-.Mill uniota vastiian' ."^e oli>i ^ievfiinen selkänoja nyt la­kessa
oleville kullaiikaivajiile. Mutta sita'..iaii rahamäärää ei <ile ja
vmr. Millard uhkaa tuhlata eiika tcuseivsamanlakscirsimiman.varmasti.
• -epäonnisliimaan.'tuomitussa uuciesi;a hajoituskamiianjassa. - -
Kuinka luomitta\aa n i i . .Milktidiii kiihkoilu on, se näkyy ehkä
parhaiten Mita jo^ Mriataan hiir.en kurjaa puhettaan Mine-Mill
Umon Sudbu!\n o-aston askolt ii-i en paatokseen, minkä mukaan l a k -
kovahtilinjcdlc ]\ikoilelul kuUanlxaivajal saavat suoraan Mine-Mill
union takalai^^esta kaskasta ^.?.0 n lahjoiluknen!
Mor.nbnlla kannalt.t katMxn ini Millani on a i \ a n yhta heikolla
^ jäällä. Kuten mui-ui. i i n i . hän .th^ilti leittauksensa pohjoisen kulTa-alueelia
nimenomaan s;ll,i jieiustoelia. otta teiastyöläislen unio hank­kii
"helpolla" ja "ihnnn inita.ui J.IM njoukkojcii painostusta" talou­dellisia
ja yhteiskunnallisia p,'!an!iuksi.i kullankaivajille. Juuri tä­män
"hcli^on" tien u.skos>.i monet t\oläiset turvautuivat mr. Millar-din
kommuni-tivastaiseen ohjelmaan'ja tuloksena on. että mitään ta-loudelli^
i.i paiannuksia (i .sil.i ' helppoa tietä" pitkin kulkien saatu -7-
vaan ajauduttjin. «-iiheu tilani-e-i en. mi^^sä nyt on taisteltava selkä
""seinää vas,taanf silKi ylitioidvu "niok.ih.ilu 011 s_\i)dessä ka.svanut".
J o i mr. Millaid luulee Sl^i^iln1.tl-t.•^sä naiviudcssaan. elta kulta-
^kaivosten oinistajai - .suo.sl 11 vat antamaan tyolaLsiileen joitakin niyön-lutyk^
ia .silki, etta hän \akuutl,i! olevans.-i kaiki>ta työväenaatteista
luniipuhiaaksi pest^ j.i tuiiar.iien' pro-emm" «ajnerikkalainen. han
erehtyy .siinäkin — silla loppujen lopuksi työnantajat eivät katso
niinkään paljoa .-iiheii, tniia ixoLdsei ajattelevat, vaan siihen, miten
n<? saavat niahdullisimman jMan ja paljon voiuo-osiiikoja. Ja näh­dessään
t\(3Lii5ienkä korkeinun.in johtajan repi\än likki t\öläisten
rivejä, kullakaivo.syhtiiii luonnuih.-ejli laskelmoivat, että niillä taitaa
sittenkin olla mahdollisuus palkkojen alhaalla pitämiseen, jotta voi­vat
siten nka.-tuu tavallista nopeammasi tenijioss.! työläistensa kus­tannuksella.
Punakauhun lietsomisella ja muulla hajoitustyöllä mr.
Millard huonontaa ku!!aiika'Ivaj.p'n a-em.ia ja auttaa niitä yhtiöitä,
jotka eivät hahi.i'maksa.1 t\okiisiiloin ii\k\ajaii vaatimuksia vastaa­via
palkkoja. KuDankaivaj.iin \olvoili-uu> on m\ö.s huolehtia nyt ja
lakon p ä ä t . v t l \ ä siitä, elta au. .Millandin hajoitustyöllc ei anneta sen
i)aremmin alneellisui k;iin moiaari^tak.i.in lukea.
Työväenliikkeen ia varoinkin lakkolaisten etujen Icannalta kat­soen
on luonnoili?e-ti valitclta\aa: että mr. Millardin tapaiset, mie-h^-
t harra<itavai mieluimnim poliittista napertelyään, kuin toimivat
• kullankaivajain oikeutettujen vaatiimi^ten edistämisen ja palkan­korotusten
vcyttami-en h>\;tk--!
- ' Mut,Ui vardia «atnnbyku ucuvoo. etia •'ratsuhevosta ei vaihdeta
joen"yli uitaessa". K^ullafikaivajain lakko on vietävä voitokkaaseen
loppuun ten union JA ulia, nuka .heidän käytettävissään nylon,
> Mitkään poliittj-et .-eikai ,ei\at liioin Nia heikentää kuUankai-vnjiile
annettavaa tukea j.i apua. Huolimatta siitä mitii mr; .Millard
tekee tai, teke.mäitä jätVaa, tvuhti-ten velvolH.nius on sei.soa olka olas-
^sä^naiden kunaiikaivaj.iip. (»ikeutodujen Vviatimusten puolesta,
Me elomme m\u? vakuuliuheita .-.iitä, että kaikki'oikeutta ja ih-,
misyyttä puolustavat 'maanmiehoinme nousevat kaikkien-, puolue- ja
ryhmärajojen yläpuolelle i.i-antav:»t oman'panoksensa-häiden lakko-'
Iäisien tueksi. Olkoon yhteise-nä päämääränä sf, että kullankaivajain
lakko on saatava'voitokkaaseen päätökseenJ ''
YLEISÖN
KIRJEITÄ
•Tässä osastossa .Jull(ai.st?tan yleis»>n •
kirjeiu ja ne iiis edustavat kirjoitta-1
iaiu mi'elipit«iU. Kirjeet pitäisi r a - !
jgittaa. jos mahdollista. 200 sanaan,,
-Tähän wiaslf^ Jäib«tett>jä kirjalta 1
ei palauteta. |
• • •
.SFLI.AI.Si.\KiS ^ATTI'I.
set ••.ovaf.:,ry}ityi)f:ei .hankkimaan •p'Ji'P
JaL^f.- OVJ: jarje-.ra.-ier: lyojojk/c j.c-ta,
jotka /jmy.'d'.'^'iiit puj*.a rn-itiai-sa
j a R-arnom ova!, ichncct .'n>osk;n .\Ic-
•Iniyri-v k a i v c i k j t n . ^Jak/.fjLai-sev.:. -.U-riio
on hankJ.T.u* kuJj^tu - jri Ka'-'<a'vu- pf-ru'-i:,ia ja kyrr:jTif-nie.i rniljcon.en
••M»hdoJiisuus on eliiä
samassa maailmassa
sanoi M. J. Coldvell
SITÄ
- M -
jatkuva ja nopea kehitys
^ : ,-?.d^:vv:.r. a:r.r--i:}..-.:or. S.V.-;
:•, •<-c:iL"e.'". f.pe.drr. —niandoll!.=:..'.-"
v a l i n ' e t Puut ajetaan union puuva­rantoon,
josta r.::iit jaflaa.T täf.U-S'--
v-iJe lakkolaLMllf-
Union puyv'J'-a:'.o oli ^'y !Vi'.m:i'.-
tavan "-uurj, k o . k a l a : v.u t,-,.,i (.1 o\-<
'hii . f l m a ä i n t u n v l / h i n i / z p a i j o n /JcUä^-ko­ko
lU't t - i i to oi.s. kaluout .Ma';..lin­koon
<-!vu.'nc:uien, er.a v<ira-"/j -aja:*.-^
t-re kaiJppalu-n !a:'Ja::a, inutla kaup-'.
p a l a n aUicf-U) Krfinr.H yoitu '.cn-,
tr.n havainto, crtä puuvara.sto palaa:
T'jl:p:i:on a;ljeu*t'!nia va!-.!n!'j ci
paä. s i y t . nousorriaan-.'' Kov:n suureksj,-.,
ko&ka Sf: havaittii.n heti alus-^a T u i -
v j o i-ad£,n k>l:nfcky,Ti.'-nf-;.- aikana !iakornkc-r:a:.i'u.-.at KcUck-i.
li. tcpa.VLu: "Nc-uv&stoJnvjn [ cnv.^talcnpoi/.ien n-aaL:u:..,t ol.vat j ; ; ;
."Tjaataloi:dc-£j:a -syvallt -luotaava ^rnul- 1 Kodanecf'ellisina-iyuo.sK'ia: u.sfcitarvKer'-^^
'i- 'J^a:!o..'j-25 miljoonaa .haji^na..s-j l o j a iuure.iirnat kuu. :yo:a*okc".an ' r r . ' i a n ja v a i j j a a n "-aaiirnkf.a neu-ij.
y.>.'-.iy:.'/jm.s:ukseJl:J5ta talönpo:-_ .'na.:nvlijel.jav.ifei'^n reaaiivjlot e."-.- - . e s - , ^ a on :jo:,ut mon puobt.st'
/.l.-.Ulbj. !:-.tt.yi vjpaa';hioise::,ti :,h-J nt>;i va;ianJ?aniC/U.sta .Sodanjalkc- :c-h.--.i.icc-n ras':aan t''on:i-i:i:den, r . i : -
iLf.n -a rnuodo-ttuiir: m a a i l m a n ÄUU- ! .s.na. vuc.sina ne ovat iasvanr-et viola .-ca i.yt on suonut 'nahdolniuuden
suurejnrnjk-ii.' • T a l o n p o i k i e n - - h e n k i l ö - i.^^te
.iiotaiset tulot-'.K.utak;n t y ö s s ä k ä y v ä ä . ' ' s o i . - u u d e n j v r k a n kohotTjnisen s-;-
kohtij :Qltvat^<vuonna-.195l suunnilleen.]:ka •laiyMiaai^^
60 prosenttia.korkeammat bJin -vuon-..i;keiU6rift^oti^rinw^
n a : 1940.. :--Vuonna' 1952-ne ka-.sr,-oivat.|,;ka;Ä^
-v:ela'^'8/prosentilla:::.. Viisivuotissuuni-.r.ts^
t e h i i a n , a:kana •( vv: -löSlr—55): l a l ö n - o.l a' kum t-ihan a t; Sos.ali.sfisella
poikien . tulot:-rahassa::laskettuna-; h-/|vn:iaatsilo^j^^^^
.•„^uu.-;ta!.-.'n — so-,ial:.stinen maanvjl-jc-.
y- Ko,fi.<:j.viialo'usjarjfcsu.'lma on
xoJioillstLsellä pohjalla muuttanut per
rK-iporijaLseÄti . ::riraaialou?tuotannon
ta:',.'.po:_'.-j:i t l a i n a a . Se raiva,si k a i -
k.Ile rr.aa.TiiChille t:en varakkuutf.-n
ku!ttuui-.-Pf'n ela.maa.n, havr.ii
maacf .iciuHa .<urjuude.n. XeuvosU.i!u-lori-
• maaseudulla - o n • n y k y ä ä n 94.000
,;o;-!k-:--v.:;'.aa, 3 950 kone- j a traicio-
1 a°c:.'-.ga f>(V.a y h 4.700 valtiontilaa
:-Coilf,'..-.ii-/ita!6udet o-zat maailrnan
-"u-.i.-.i.u.-r.i.cJnp.a ja mo."apuoli.SL.'n-
;j a ;r.u.'i;vilje;yt.loja. K u l a k i n k o l -
Icrit ; v : t i l a a kolit: tulee n y k y ä ä n k{&-
k;maarinl;G9a, hehtaaria kyniömaa-,
ta. Siiri uuila m a a n v i l j e l y ä el ole
.Montreal, — Niin idän kuin lan- ! Jai^jJ;
• neiikin täytyy : liyvaksyä se los;a.- ; :; r :
s, a. elta i-e voivat elää samassa ^-K' •''•AKoK^xx.l-n:
aailo:as«a, sanoi CCFin jolitaja • Mies:- ....
.M. J. Colduell tdälU p-.detyssa sinui-a on kakV^
FJIi!-:oi:.ola:sten union vuosikoko-; .-a; VAZii yridi..""^'^^
lUn keho.tts 'OMttelpmaan idan i on -.a.n \£s. Ie: •. <, .^^ ' "^^^
j j lännen vaasia c-riniielis3->ksiä
neuvottelemalla.
: : ".Maailmanvprobleemeita:el voi-•
da onnistuneesti ratkaista taiste­lukentillä:
ja kaiken lisäksi. me
emme voi s i t ä hyväksyä ja siksi
• rr-cidän on saatava itsemme va-kuuluneiksi
siitä;- e t t ä me vpinurte
elaa samassa maailmassa.'
;,aantyvat vahmtaan 40 pi-o.serit;lla | i\'-uudct vifelakm voimalli-semmalle
Maaseudula on neuvo-jtovalla.n a:- ; k.-^h.tykscile.
k a n a : tapahtunut s y v ä l l e k a y p a : ku'.t-.: .-: Kommunistisen puolueen k'3Sku.sko-tuunvailanku.
mous. - N n n p a kyias-3U-, nntean- syyskuun-., täysistunnossa'V:!-:
d u l l i a oh:/opivlJj-lijain k^jkonaisrnaar :t-5itei-.iin...r.aaat3louäon k a i k k i e n aio»
r a V. 1951-^52 29 miljoonaa^ henkoa, :j!.a e n t i s t ä vo rnapc-aise.TJinan kehit-:
m a i n i t u n luvun oltua vaManku.Tiov.sca | tiimisen ohjelma, : jossa e d e l l y t e t ä ä n,
e d e l l i s e n ä a i t a n a 6,1 miljoonaa. T a m - , erta lahimman 2—3 vuoden aikana
•mikuun: 1 .pa:vaha ::1952:..oli .maaseu- j-tyydytetaa.-i-iaydelisesii-vae.ston..elin-dulla-
350 tuhatta: kulttuuri-:.:ja-val)s-:: tarvike!:arpeet.:.sekä- turvataan'.kevyt--
tuslaitost-a:. ~ '.kulttuunpa!ateia-,'.klu;,-'4:ja veim
T a i n a n t e h t ä v ä n •.täyttamischji-, on
.suunniteitu koKo' joukko konkrc-etti-hyvin
kaikkaiiä ."yylia.niaan lakbj-j "-ia trttr-.oieita, leikkuupuimureila ja
l<ii.sia- kaikenhLsesta,:' vaikenivai • K o ­konaan,
vaikka • Kaivat>.'.n lakkolais-
Ien antamat:tiedot:asiasta. -Teko.' on
osoitus j o i t t e n k i n i.h.:ni.':U!n halpa ma i-
.suudesta,
. -Yleinen'.mielipide on. n i u u i e n koko­naan
- laxkolalsten puolella, eika H o i -
Iinf.jerln ..cnennpaa: kuin McJntyren-:
ka;^in lakJcolaLstcn joukosta.ole i l m a a n ­t
u n u t : yhtjuirt rikkana- eika. petturia.
M a i n a r i , Tmirnins.
Mitä muut sanovat
Ki;OI.K.MA.\ UHALLA
KILNXI L K n ' A A \!
r t a l . a n lehdistö t o d o : t t i askeliain.
e l t a kuka tahan.sa, joka haluaa.: an-;
l a u l u a visscihin 1,'jkei.siin West P o m -:
l m : . ( y hdysvalioi.^sa > ty.ikiampuma ra -
dalla; voi. .saada 7 :niilJoonaa liraa,;
Koe. o n m i n vaarallinen,, e l i a • elooh
j ä ä m i s e n mahdoll.suudel ovat. hyvin,
pienet. A:kai£ern:ni.s.sa tapauk.sissa on,
k ä y t e t t y , kokeiluiarkojtuksessa ' e l ä i ­miä.
•"To.mcn" vastaanottanut, :34-vuo-;
Uas ' . a l a : a i ' ; i i L t u i o Moretti va.s'.a-si
ky.syrnykseen, miksi han -hyväksy;
min vanralliscn toimen,-- seuraavaan
lai-aaai;
" M i t ä -voin imna tehdä?.: . M i n u l l a:
ci ole t y ö t ä •;ja m i n u n ;75-vuolias ; i s a -
n i ' on eläkkeellä-, •Ainoastaan a i t i n;
ansaitsee vahan istumajla:-oism s a i -
.:rasvuotc!den aaressa. .Mma- en :voi
kauempaa elaa nain,"
'':••.,':';'•:.-:::';:' :''v^'' \r: - i'''::^^' •;
SAM.A ASIA TOISIN
PAIN SANOTTUNA
. . . Mr.s. B o n n i e B r o w n Ileady (jo­t
a s y y t e t ä ä n Yhdysvalloissa Carl.Aus-r
l m Hallin kanssa mullimiljonecri
Greenleasen : C-.vuotiaan -: p o j a n ..ryps-.,.
tosia ja murha.^la) .sanoi ( A P - i i uu-t
i s l i c d o n - m u k a a n i vankLsellikumppa-nilleen,
e t t ä •••mlna: kuolen, m i e l u i m ­min
k u m o l en ko\hä'^.
Iranin hallitus
uhkaa kuolemalla
kommunisteja
Teheran. — I r a n i n nykyinen h . i l l i -
tus on jihannut kuolemantuoimolla
;okai.sta, joka y.-ittaa h e r ä t t ä ä uudel­leen-
laitlonvaksi-:julistc.tiua::koinri.iu-.
i i i s t i p u . i u e i t a , jonka s a u i i i . n t u l l a ; : ; 7 , ; ; ; ; ; ; : : / ; ; j , ; \ \ ; ; ; n j a . ^ \ o h d ; ^^
c<:.lle : n a a i i a l n i . u « d e s t a enLsen p.ca- „ , . i ^ „ , „ , , t a 40,4 m i l j o o n a i ton-kuirma-
autoja,: -Tana vuonna yk-
-..stcian kone- j a l i a k t o r i a s e m i l a oa
'9C9 Uihntta. .(15-nfcvosvo;rnaisina: las­kettua)
iiaktoiia eli 74 prosenttia
enemmän:'kuin:- ermen- sotaa; 255' tu.-;
liatta- leikkuupuimuna eli:C.6.-prosent:-.,
tia enemmän, k um vuonna , 1940 -jiy
•paljort ;iiuua koneita. Taien on voiy
tu könci.-ilaa . l a r k c i i n m ä l -maanvilie-yatyo',
- Kilvd.s-a 87 prosentti.-3tsti,
köi^uuE^ä;;:le;k,ku^
s(?ntti.sfMti, puuvillan kyl-;oi.S£a 93
p i o i o n t i . s c i i i , s o l v n j u u r i k k a a n kyl-:
voissa 95 prcscnttise-Ai jne. T ö i d en
koneistaminen on tuottanut- suuren
lyovoiina-s.iaston j a helpoittanut kol-
-lektiiviti-ilonpo.kaiston: tyota ...tun•tUT:
:;vasIi;':'.••';: r-i::V .-f^^^^^^ . ;•;..::-:•'..: JA-'-:'^
- Neuvö-stoliilon.: maaialoudes.sa käy­t
e t ä ä n : l a a j a l t i - h y v ä k s i l i e t e e n . ; .saa-vuuiks.
a. Nfcuvostnliitosta on tullut:
korkean m a a n v i l j e l y s k u l t t u u r i n maa;.
K o l l e k t i i v L t i l a t ottavat- .käytäntöön,
oikeita.' vuoroviljelyja, k ä y t t ä v ä t v a l -
lavis.sa maarin kivennaislannotteita
se.<ä.' . s i i r t ä v ä t e t e l ä n : kasveja mencsr
xyKsellisesti: pohjolaan ja i l a a n.
K o ! l e k l i i v i j a r j e s l e l : n a n pohjalla
h ä V i t c t t u n JO ennen:'.SQtaa: ka.sityoh(3n:
j a er-toelliioen tekni.» ".aan perustuva
maaUlouden . •vuos:satamen , cakapar
jui^^uiB.: T u n n e t t u a h a n . o n , . e t t ä ' ko,-
'e.-:: : v i - ja v.i'lioiitilat kestivät
-Suuren I.-:aiimaalLsen - .sodan : aikana
k u n h i ä l l ä . - k a i k k i ' . s o d a n - b o e t t e l e . m u k - :
s f ; t , - k a i k c a m a t t a huolsivat-ai-meijaa
j a vacsto.i e i i h l a r v i k k c i U a seka teol-l
i s u u t i i i i.-iaka-aine Ha.
- Sotavucsicn a941r-45v. ;ja vuotien
l<i4t) k.iddn ameutlamLsta : : tuhoi-sta
h u o l i m a l l a ' ^ c u v o - s l o l u t o s s a s a a v u t e tr
t i i n ja y L t e t t i i n j o e n s i m m ä i s e n so-danjal.
-.'..sen v.is.viiolissuuimiteman
aikana: inaatalousty.otannon, sodan-ti'f
•Unen tf SO. •/•'Maanviljclykasvien
y l i l e . n e n kylvöala oli jo vuonna 1952
viiUJuiyt.sodanedcllLaen 5. m i l j o o n a l la
300- tuhannella h e h t a a n l l a ; : . A r v o kT
ka".!! viliakasvui v e h n ä n kylvöala on
l.-lajciitunut suhteellisesti: enemmän,
n i m i t ä n 8.1: m i l j c o n n l l a . h e h t a a r i l la
t - c d a n e d P l i i s o c n . . k y l v ö a l a a n verrattur:
n . i . Monet k o l l e k l i i v i t i l a t ja koko­naiset
parit korjaavat 2400—3200 k i ­lon
hchiaarisatoja. Viljan kottonais-salo
- t e k i . : Neuvostoliitossa •:vuonna,
1952 kahdeksan-.miljaardia-iiuutaa; sen.
oltua tsaarien V e n ä j ä l l ä 4.T^5 roiljaar-r
dia puntaa i p u u t a ' - 16 k-^M.
: Sosiali-stisen;!maatalouden :tuotanto
jn lavarauiöttoLsuub lisääntyy vuosi
vuodelta. Maatalouden tavaratuo-
Iraito ka.svoi vuosien 192tJ - 27 j . t 19:2
n ä h t y : VIela :,nin'ja.ssakaan..:'inaa.-T-sa.
k.muk.-.et o o.itivat, eita ouihm oi; ' .Veuvo-.totiiton .ma^laloua on varus- | bia, kirjastoa jne. Neuvostoliiton
vjileltu autojen •polttoainetta. -No. tie-i:^rttu:uu.--m^ j.maa.seudulla ei ..ole pakollinen vain
douu.s'valjneeti jotka o'/at-aina ol.-eet j la. Jo vuonna 1940 oli s a t o j a tuhan^ ! ylein.en-.. alkeisopetus, ja. toteutetaan - via - t o i m e n p i t e i t ä . - . Vuoden : 1954 -ja
'r.ayo3;.....menestykselli.sesti:.--.snrtyini.sta- j-vuo-Jen 1957.' toukokuun-1.: p a i van v a -
.••..?.t.senvuorisefcn oppivclvollisuutfen.] i:.;.c-nä ai'!'iana . •.teollisuus toimittaa
M a t a l o u s l u r s s e j a kar, vuonnny, 1952- i maataloudelle vahmtaan 500 tuhatta
53 : y l i ::-2;u, .m^i^^^ •.'j-Jci^iiii;-.- -^^^^^
•ijoikaa/- '::ja:;';;:v^
Maatalouden alalla t-o.mi: nvkyaan iv:-.'i ."-eka 250 tuhatta väkivahvaa
3.50 tuhatta korkeakoulun j a e n k o i : - kyntoti-aktoi-ia ja joukon muita ko-
'ke,;<k';k.':iulun :;tvV^^^^
:Mitä';riämä:ja monet muu
:ic^pittayat:;että;köm --säavat^-v^e
ollut :.,täydeliis.esti-sii
•nattipat-tvili.r t y ö n t e k i j ö i l l ä Koliev-t
i i v i t a l o n p ö i k i e n :<:aineellisen knnnos- _
tuneisuuden lisäami.-eksi, neuvosto-hällitiu-
s on korottanut karjanhpito-r
t u o t t e i d e n - s e k ä . vihamiesten ja : peru-:
n a n :-hankihtahini;oja, yuonna -1953
valtio käyttää maatalouden edelleen-k
e h i i t ä m . . s e e n y l i 15 .miljaaioia rup­l
a a ja vuonna 1954 — runsaasti 35
milj.ia.-dia. .Mainittujen tciinenpitei-den
toteattami-en luloicsena Lollek-t
n v i t i l a t ja -talonpojat saavat jo
vuonna 1953 runsaa.sii 13 n i i l j a a r d ia
ruplaa- y l i m a a r a i s . a . t u l o j a ; ja-: 'koko
vuodelle I.i.skettuna — y l i 20 m i l j a a r -
diäi- •:• Kommu-nLSt-isenv.:puolueen.: kes--
kusko.mitean '.syv^kuun- l ä y s i s t u n n o s -:
; a -viitoitettujen-: .toinienpiteid.en -to-:-
t e u l t ä i h i n e . n . - ' l u r v a a ; ..-kollekii-vitilojen
j a -talcnpo k;en tulojen huomatta­vaan
lusvuun.
; . Neuvo.stohiton.-Kcmmun:stisen puor:.
lUcen' :ke.sku:3komitean . taysislunnos-kahacn,
hatun ka.:-s-;
MILLOIN K l KIV ON v.Vfgf
— M i : i o . n .m,es on -.ar.---'/
;;:;>:;-^:aiioiii;:kiiri
t a a hänelle istuii.paikan ra.-'
nus.sa.
— En^a m i l l o i n nainen o. ^:
vanha?
— S i i l o m , k u n nuor: mies f
t a h ä n e l l e istumap&ikifaa
•f
HYVÄ KANNl STIX
— A i j a i , a j a j 0:nps::,„^
kylmaa.
— H u u u u h ' Kylla-ja on.: r. 3
aie: v a i n olis: k.tltu-i-.t :.<.\'.\
ollenkaan.:
dotusten m.ukamen.' Neuvo-jOhiton
alonpojat eivat voi k u v i t e l l a k a a n { Uai':i rnaaluloudelle 10 m . t e t t i .n vuon-
• e i a r r i ä a n s ä - I i i n i an
-.- "Sosiakstisen. tuotannon : paat-avoit:-:: .s(;ka; Ko:w-:;:j-a:-r-rakt.oi'iasemia/val-vis-^
t e e n ä on koku yhlei.skannan a!':u .-Os- 1 f •'' 'n y.-vi .uai eir.ina.-.sa m a a :m am-
Yk-s-isätän vuonna 1953 1 .saan Ifekema-:paatos,, josta - h e n k ii
voimakkaana huolenpito kansan elin­tason
• kohottäami^estaHon:/ uuäi^^ ^c^^
:t:us^;;. so-ialishiin^:ina^
:slsta :pyrk:myks;;£tä:; pel;ui;: Neuvpstp^^
•li;-£Qn;:Komniunisti^^
iJtAksen V poiitiilcah;^-'^
•hönta:!itäisuud:i?.3ta. •''/;0:./•••,/-•••-.:>:
rhi1Coi;aa;vtbn:ya!-::.k^
;t;i;- mikä':'oiV Ykäksi, kertaa':-ehemin^
Hollanti rakentaa
laivoja Neuvostoliitolle
F l i i s h i n g , Hollanti. _ V U M : -.
a l l e k i r j o i t e t un Hollannin ja Ktu~;r
h i t o n kauppa.sopimuk^en .Til;.-:a:r'.
kannettu 0.500 tcnnm moov.c:.
Ob laskettiin t a a lU asket;a,.i Z
Neuvostoliiton lähettilään -
mrs. R P . Kir:=anovan lasn-J:^
Tama an toinen m i i i a .-lolir.;::. •
vasta, jotl.u Ho!ian.-,is^'> !a'<---l
t;a^a:;.Neiivcst(;m
muksen peiu.^terlia
Yleisvaa
K i i n a s s a on kansanvallan vuosina, saiide.mo.-naatr.son j a r j c t e l m a n l u -
toteuic-ttu suuna laaja.>uunta:sia u u - i j.-'am:se.s=a saavutla.mat tulokset o-d
i s t u k s i a . . : M a a n . p o l i i t t i s e n : , elamasi
suurimpiin; :kuuluvana tapahtumana
on p i d e t t ä v ä tana. vuonna: alkaneita
y l e i s i ä kansanedustuslaitostan. vaale­j
a . Ne. sujuvat- kansanjoukkojen
. e n n e n ä k e m ä t t ö m ä n -polntlTsen a k t i i ­va;
luonee: cd^jKytyksct yie.sten vaa-iioii
ro.meenpanemiseL';.
'v-yNärriä' tiiliDksH •'öy.ä-i'. todella- yaitä-r
•v%it-;/;Karisa'.rilal6uden k u n n o s t a n i i n ön
on saatettu paa:o':soen Suun maa-
•uuclistus - ..'on^'"aiheuttanut - valtav a
visuuden ja tjo.nnos'uksen mcrkels-' muutoksia K . m a n m^ciseudullf Teol-
'Säv-v;.;':^£'::;:'.;::^^ ;.;:4,ii&UiJstu-itaiitp>
• V a a l i t , m e r k i t s e v ä t - uuden -vaiheen .'nrtn--t3S3n,:mLta.-se oh m i l l o i n k a an
al.<ua / K i i n a n K a n s a n t a s a v a l l a n v a l -
•tioll sessa raKentamist-ssa..: S i t s n ' v o i - -
n i i i i i s t e r i n Mohaiiuned :Mossadct,'hln
halliULskaudella.
Tnm.\n m.vi\.iaSest. ajattoK.n k.»I-lon
antoi paasv.v ttaj.i Hoa.se.n A/bmo~
dch, ia\M j u u n on :nuodo!li.scsti no— i
imin..perunan kohdalta 3miljoonasta;
I 12 ja puoleen miljoonaan tonniin,
' l i h .m kohdalta telava pamoi 2,4 m i l -
('j;-)ona.sta. t,onni5ia: viiteen: nilljoonaan-tanut
.syytoK.set vallasta .-ya--;ya en­tista--:
p ä a m m i s t c n a : vastaan syyttäen
liant.C iottole-iu'ttomuude.-ta sliahia
koluaa n ja :,liai!en hallit ussukunsa; Ja
- valtansa:'kumoamisen : suUnnittelemt-se-
sta Mos,!;adt'f;hin johiaman la.-^a-v
a l l a n hyväksi,
T a l a i l k a - t a 73-\u Mia.sla n.-inon.i-
L.stia. jO(ta j o h l : lynnisiyjt^i b i . t i i ­t
i ä i s t e n o m l s i a m i e n i n a a n : oljyrikkn ukr
sien k'in^alLstamijek^i j u s.u '»ari: l a -
li'\s ctiktatojii.-».: v a l i u u c l ' : enmu .-al-lastakukisiumiscaan.
uhkaa:/kuolema
hirtian-ialia Miiia lap.iuk-esea, "tta
l i ä n e t tuomitaan.
.'Vzemodeh ticdo:tlaa, etUi nykyi-
,sclla hflll.iukser.a 'on aikomuksena
.snatta.^ vjnna?n nclja vuotta vanha
.lokvectti konimunlsli-icn T u d e . i - p i o -
lueen laitto.niana p.ta:n'-<:esta. J.i h ä ­nen
muk.ianja jok.^nnen joka v r i t ua
v i r o i t t a a tuoji puolueen uudelleen
h e n k i i n , l a i k k a jarje.^t^ia maanaklis a
soluja IrantsÄi, ^loutuu sotaoikeuden
eteen j a h i r t e t t ä v ä k s i . - .
Sato.ia Tudehpiioluen johtajia on
nyt en puolilla ma.ita v.Tntntru.
Mos.s.idcph, joulun .=otaoikeudon
eteen, • .Muodol!i:=osti o n hahta ke-h
o i l o t l u vaat.scin.san puolu^tasIaV:-
m i e h e n s ä , m m ta ollessaan jtie l a k . -
m!e5 "tiedoitiaa' M6.s.sade£:h' puol'u.-ta-van
itse upeaan
toi^iiiiii Kl m a i d o n kohdalta 4,3 mil-.;
I jn.)nn.st.i toimista 13.2 .miljc>onaan
tcnnim Puuvillan, .sokerijuurikkaan
j a : muiden :.icolhsiiuska.svien : l u o t a n -
- liossa -on ,^ saavucettu :suuna - tuloksia-,
;Raiir.MpuuVillan tuotanto oh: vuonna:
1951 46 prosenttia .suurempi kuih e n -;
^-iic;h;i'sätaä;yk-;^yaila^
seen aikaan verrattuna vl.smkertai-nen.
S o k e i i j u i i i i k k a a n kokonai.stuo--^
tanto oh vuonna-1951 kolmelvmmen-'
ta y.-tsi pi-Oienttia sodanedelusta suu­rempi.
Vuonna 1952 h a n k i t t i i n raa­kapuu
v i l l a a : 3-.miljoonaa "70-tuhatt-a
tonnia: e l r 1,7; kertaa:" enemmän:::kuin
vuonna 1940, j a sokerijuurikasta —
::22'miljoonaa'tonnia, m i k a ; o n : - l ä h es
30 : p r o s e n t t i a ' e n e j u m ä n ' k u i n . vuonna•
19 50.'
' Sorl-anjaike:sina vuo=ina on suorl-tetlu.:.
v;!aajasuuntai.sia-:.-:.: t o i m e n p i t e i tä
karjanhoidon; palauttamiseksi,; ennal-
Jfen ja sen. kehKlam'.sek.si, Heinä-:;
kuun 1945 j a h e i n ä k u u n 1953 yah.-:e-na
a.kamx nautakarjan p ä ä l u k u . l i -
sa.-.n:yi 11.3 .miljo-onalla, lampaiden ja
v u o i i e n lukumaaia 53,9 miljoonalla^
seka .sikojen — 25,1 miljoonalla, . '
Öitä mukaa '(•jn ' k o l l e k t i i v r . i l o j en
.'ihiestetty talous kehittyy j a l u j i t t uu
liiaant.vy myö:i luiden varailiruus,
kolhopsilarstenr.rahalliset-ja -aineelll-';:
5*.; varat' kasvavat. R i i t t ä n e e k un
n-iÄinitsemme, että kollektilvitilojen
; p e r u ; p » i ä o m a t , jotka muodostavat
d a a n ; s i i n y a . n y k y i s i s t a v ä l i a i k a i s i s ta
kansanvallan .elimistä. ' v a k i n a i s i i n .
Jotka - valitaan-yleisellä-aamoiKeudel-
-la; Voal t muodrstuvat siten suurek-
.,si-: -edistysaskeleeksi - K i i n a n :~kansan-dcmokraattisen
j ä r j c s l e l r n a n kehityk­sessä.
: K u t e n ^.syyskuun 29' p a i v a n a : .1949
h y v ä k s y t y s s ä .Kiman-.- konsul;t>jtf;iva­sen-
kansanneuvostonyleisor.jelmas.sa
edellytetään.-.- • v a l t i o v a l l a n y l i m p i i i a
elimma tasa vallassa tulevat: Oieinaan
k a n s a n , y l e s i l l a ^ v a a l e i l l a : v a l i t u t k a n ­sanedustajien
-.-kokoukset-. ja:;;-'.m:dei!
valitsemat kansanhalliiukset. V a l t i o ­v
a l l a n : y l i m p ä n ä - e l i m e n ä : . tule? ole­m
a a n - Y l e i s - K i m a n ' kansanedustajien
kokous. Kiinan , Kansantasavr.llan
.julistamisen: e n s i m m ä i s i n ä .vtiosna.-e.
k u i t e n k a a n ollut e d e l l y t i k s i a ylp.<::en
vaalien su:rittamiselle. Siks:''er.ncn
Y l e i s - K n n a n :k.ansaneriust-a-jieii: /ko­kouksen:,
vaalien::: .suonttam s t a . sen
t e h t ä v i ä ryhtyi • t ä y t t ä m ä ä n P o l i i t t i ­sen,
konsultat-uvisen kansannenvo.stoii:
t ä y s i s t u n t o , ' j a paikallisteii:-kansane-d
u s t a j i e n : kokousten: valtuuksia-; r y h ­t
y i v ä t hoitamaan /kaikkien v ä e s t ö k e r ­rosten
edustaj en konferenssit.
K i i n a n , :.;kai-isan-:: - kommunistisen
puolueen - j o h d c l l a - t a l o u d e n uudista-
•tistoil-;^tiud!stus.i;er)LVäi^
• y e)7-ä ti.: inast i .:>Kpm i n^
..eeh.;:johäolIa.-;käv<piii'i^
.äinmättiliitoista'"jä^.:maa.ss;äU'Jli.^ :;t:oi^;
mivista-•!'lalonpoikä:.si':ilpistä o i i . t u l l ut
.laajojeii-'. k'ahsäi-i|oiiÄ^^
-ka^SVäUik£Cn:k0Ulll.':' .-•.;-:;:.''':,.'... :• ;-
'.n-^tkaislaän •mehesl-yksellis.esti': val-_
•tJonltiiiokseri^
inisen oniielnia-a.'. . . - ; ^::y;';:-0-:'^;.:':•::
-tavat-, edelly.tvk.s^
i i s e n ' . ; - j ä r j ö ä ta
:jujittämisciie.';.:';:;,^
,V;;.-.Yaslit; ••per^^^
r ä a t t i u u t e e r i / - : :
•tay t t ä r t e e l l ä ;.-;kansaid
.Valita; ja.--ttiliä-ivälifuk-äi.-u
t v ö t a t e k e v a i n c l m - j a kulttuurila.son ^^^r-n rodustaan ja kansallisuudcs-huomatta-.
an ko:ioam:.seii \ ^..^.^^ . . ^ . ^ l a a d u ^ a , yh'.ei.skunnalli-
'Ncuvosrokar.-a antaa K i m a n kan- sesta syntji^erastä, Sivisi>ystasosta.
,1.',1 cen"-nin .spavv!*ta:Mr. F.imomai-
E;?!!.^ osoituiiäena -näistä, tuloks s i a :on
täjiä\:v:uO;niia' a l k i ^ ^
. nitelmaan; • pohjaa cuva-v laajasuuntai-ne!
i;|'tälöi4dellinen
ma/i-On • lä:5lbnj';t;,:^C3ÖiUs
.Kansantalouden'.nousu oii •• turvannut
:;salle:-.-väl;a;,äa.':ytäl6ude^ :-jaCt-ekr
;n^iili3tä;;':äijiiä:;::-.^^
omaksuvat- tarmokkaasti-Neuvo.stoHi-
• t6n);'et.uminäist^:;:^^
.simnia saavu:uk:'a ieknukan alalla
.•'Tällä'-', sanotaan-Mao Tse-tumjin
k r j e l m ä s s a G. .M M a b n k o v i l l e , —
tulee; olemaan e r i t t ä i n - / s u u n . ' m e r k i ­tys;
: K i iha i-i' ::.'tepi iistä m isolle; :•' ' K ii näri
varaU;suudesta,.uskon.noll suudesta ja
' a s u i n p ä i k a n / v a t o
.le-on:suolU:.samanlaiset oikeudet k u in
m i e h i l l e k i n .\anio.keutta ovat vail-
;la-^i)e';jkänsälalset,;jöi
oikeuden paatoksella
.Edustajia voivat e s i t t ä ä demokr.ial-
• tise t :'ip u oiiiee t J^: j ävy jäik-isc t äi-j es t ci t;
sekä''yksityiset:^^K?!'ifeH
astccttaiselle .'Siirtymiselle sosialismiin vaatnnuksesta edustajat vo-daan k u t -
j ^ : ; d e t n ö k r ä t-iärv;il
i;;iE;iisi,;ken:äh:;Kiinäirhisiör
: san jo li k ö t oy a; tV saa neet;, la aj ä t:; oik e u -
det j a vanaudet. On t : t e u t e t :u nais-
:ten .,ja- .miesten--tasa-arvotsuus; -/Ikia-
;joiksi:'};pn : tehty. :-lopp^^ v^ähe^Timistö-r
kansa 11 .suuksien vuosisataisesta sor­rosta
ja oi-juutiiksesta. Ne ovat nyt
;iäysiveviaisiä;:;?l;:ai^nia
loiidelLsen ja sivistvkscUisen cla.mun
a l o i l l a ,
Milj»Jomen tyota"eke.ien aktavi-misessa:;
ja - kehittämisessä::,sekä-kan-;r;.suus,:on :jal.lla-.5m.\^i^
':taa''UiisiiiräVä.llntaan-,;yi;::^
;.:,„Saadetyn::edustajainäaran-:-::mukaan
Y l e i S T - K i i n a n kokoukseen - tulee -kuu­lumaan
nom 1200 h e n k e ä Ta.ma e-
.dustajamaara:icuvastaa- työväenluo­kan
johtavaa "osuutta ja edistad to­dellisen
.kansaliTsen::tasa-arvoisuudeil'
toteuttamista sekä K i i n a n kansan
y l i t e i i ä i s y^
dosta, e::a K inan tvovaenluokka on
NV^n:attäih':';vy^
suuresta kaupungista ja teolLsuuskes-kukscstavitillaan
t a asukasta koht. Yle.sk..r,sn
S3;nedus:t;ajä i n :y5-'kQ^ou:k3eeii' vi;
maan vk.Si edustaja .-itin :ri:s:i
seutupaikkakunnilia lulbfr. väli­maan
yksi edustaja /.uiai..i
dsksansataa- tuhatta- asu.k.U;-a;t
Vähemro,stökan3allisuuk3;]la-t
e k e v ä t 1-15 o.saa \ries:oa \ ii
maan 150 j i a i k k a a cl, I 7'i:-ii!:.:t>
•|;-?ipista/;..: .-.i^äiisaaiaiTneija^
•jotka-ovat ;mäa;nsa täys^fn-^bijia
salais.a. annetaan GO p.i k-iai, z
tekee vi.si pioscmta e-ius-3p.-i
kpisti:!/ •;:,ii:.iniljooiiäl!S
suville . kiin'akusill-2,.on::v2rru:u i;
kaksi ja puoli piosenita p?.;:;
Koska- laajoilla- • kansanjöti.i!o;'}3
ole. Kiina.ssa ' v i c l a .koic6mu£ta Tai'
.suoi-ittami.seisa Vdh tomat ',aa!.-;:•
meenpannaan vain p.tajisSR K
Vkunn issa ^;k;a u ptingm^
l,uni?eissa, joicsa e oi: osajaita £•
" tä.;^a;5 toi n}; ediist ajat. lää-riiea-J kc i ö
SI n vahtaan i.:t..j.ea ja kain..'::
osien;. 'kansanedustajien .• kcko'Jö
'J% -:'y ihdpiny, ma a k i i litieii.;-kbkQuisE
v a l i t a a n edustajat Yle s-Kanais.-
kansanedustajien,-knkoukseeii;
K o - k a ViClä s u u i . osa Ka.ncr.
"tiöä :f6h^" l u k u - . ' y ä , ;k
: v a a l i ' t ; ä . l i m p i l n :'vallaii£ii:ii:iii;vK^^
^Mi5i$t^ii::-fiv^o
k a l l a i ' i s i e n nostannsclla. SVu--.
t o i n laanin kokouksiin ja
; e l i m i i n , -vaalit- suoritet.i.an- saiau/
a a n e ; t y k . - e l lä
:-.• S e n - j ä l k e e n -kun :su3nietaEr;.t;
• kä:kkiin:;:;maan'-:hai^^
den paikallisiin eliini.n j'i:^'.^-J
köoUc Y l e i - k malainen 't"iii-2i'=c:-'
jienj/kokpiii^r Ste^nr-i^^
;;näh::;.;;:Kan§ahtä^
:;i^c;käS ;-;;Vflii t ä/t^ice^
:Tästä-;^hallij;!a^^
t u n i n määr, i P l : n a n irii'-:.'.;a l ii
k;efe^'i^ariigii^
kraattistci-i,:.puolueidei>.i-ka.:-i.::c"i2?-;
'•anjariestojcn ja ko-:o Riaan ji^J
i-intaman" hallitus.
SÄ^lc;i^et'iyaä]iC:'t;u^
•inili>^:i-ii£ä}ii:h5^
;)^riiijoiikfedjeiV;^
ed I 1 amaa n k a n sCo id t .nioKrair
j a i j e ^ t e l m a n lujittuiri^ts ,3 ke:
t.i se u K i m a n .suu.-en v^kak-^
k a n s a i n v ä l i s e n arvjialbn i -
mi--ta.
Virkaheilto-hallJtsijat ovat neroja
. : V i i k o n ; - . l o p u l l a - t i e d o . i t e t t i i n vaati- 1 mattakaan siitä, e t t ä - v o i s i m m e esittää'
i n a t t o m n s t i i e t t a : suuren K i i n a i i k a r i - j m i t ä ä n :mieUpuolisuuttainme • todista-sari,
v i r k a h e i t t o C h i ä n g K a i - s h e k o n , v i a lausuntoja puoleen tai toiseen H a -
mahtipontisesti julistanut k a i k i l l e u i - nen K o i k e u t e n s a julistuksesta
k o m a l l l e oleville.:ystävilleen; etta: h e i ­d
ä n tulee'sonnustaav-yonsaja valmis-^
tua sitä suurta . h e t k e ä ' ; v a r t e n , j o l l o in
Niinpä sitten p ä ä t i m m e k i n k ä ä n t yä
..asian*ui%i-a:n',;^
K a i - s h e km asioita . tuntevan, vanhan
hanr Itse Chiane Kai-shek jimalan, ,a kokeneen jsta'amme P i e t i l ä n puo-armosta.
antaa määräyksen hyökätä jgen pyynnöllä, että hän katsehsi kii-tcspäivanaikana
kristallipalloa;'kuten
•saSötaähf;Rytiri|fe,isrö
me .sanoa valnn.
';i|.^^iM|:$i^
t i l ä , .sytytti uudelleen vaäiavr:'-'
•ja.jatkoi:'^
"Samaa nuottia on k u i l t u l ä . s -
den vuosien. Hitler oli a^van
Silta, e t t ä Neuvostoliitto se 's'f'
k a i n e n j ä t t i l ä i n e n ' kaatuu heti.'
s i t a v ä h ä n t y r k ä t ä ä n kylkeen.
" M a r s k i u'nkasi ettei pane "•""
k a a n miekkaansa tuppeen.,enr.s
Suomen rajat s i i r r e t ä ä n heikon >-
.Vostoliiton: Sydänmaille.
" S i t t e n tapahtui mullistukaa JJj
distuksia Kaakkois-Eu!oop?s:a.»-
ta saatnn lisaa-tyottomus: Jou'i
r u h t i n a i t a , • ponssareita,
kaikesi^
K l i n n n mannermaalle.:
C h l a n g K a i - s h e k i n suurta vahio-miestaitoa
j a nerokkuutta kuvaa myosj nen Pabbontropm sopimuksen a l l e k i r -
se. ettei h a n i l m o i t t a n u t sita paivaa JOit^am:sta. ja antaisi meille patcvan
e i k a v u o t t a k a a n . j o l l o i n han: hyökkäys-: ;tulkihhäia::;ftämäiiw^
päte
lehdiltä
m ä ä r ä y k s e n s ä suvaitsee antaa Mutta uo s pvvhkaistvn saurmiehen vnmei-ettei
m i t ä ä n jäisi epäselväksi. C h i a n g ' s i m m a s c a neronleimauiisesta
K a i - s h e k sanoi kuitenkin, etta hapen i
sUurhyökkäyksensä. , a l k a a Kiinan '
Kansantasavallan luhistuttua, 'mika
tapahtuu yhta varmasti kuin yö seu­r
a a p ä i v ä ä , j a myös ä i v a n pikapuolin.
Siltoan
Btanekemäan • smout ,m:, pu^i^
— Planskan, j . i I t a l i a n jalkap-iHo-seurat
ni.vyvat ja'ostavat .miehm toi-1'kolhcositalouden .laajentamisen l ä h -
j teen. vuosien , 1940' ja 1952 välisenä'
C h i a n g . K a i - s h e k i n suuripiirteis.vys
j a . h ä n e n : ^ n e r o k k a a t ' l a u s u n t o t i £ a ' ; : - j o t k a:
tunkeutuvat munaskuihin asti, antoi­vat--
a l l e k i r j o i t t a n e e l l e - o i v a n ajatuk­sen:
M i t a oIemuie_me tavalliset kuo­levaiset
Chiang K a i - s h e - k i l n verraten?
Menemme ole kelvollisia-edes harien
kengannauhojaan avaam-aan, puhu-
I A*a;li], i^ttäyäst ermä^ii;^
.malle tunnustettava, että P i e t i l ä oli
t.ipansa mukaan vaitelias ja harvapu­heinen,'
kuten häm.älaiset, yleensä.
K a i k e s t a näkyi kuitenkin 'kys.vmyksen
e s i t e t t y ä m m e , etta Pietilän aivosto
toimi täydellä hpjTylla, silla hänen
väaravarti.=;ensa, savut tulivat ulos
sankkoina pilvinä n i i n . suusta kuin
n e n ä s t ä k i n .
^rutta vastauksen asemesta Pietilä'
esitti puolestansa oman kysymyksen-
' "Eiköhän-, tuota nuottia-ole kuultu-aikaisemminkin?"
: Vanhojen .vkokemiisten,-perusteella
emme kuitenkaan miestä h ä i r i n n e e t.
Silla han on aina vahan tiivallisuu-desta
poikkeava, .saati sitten t ä l l a i ­sesta-
maailmaa-mullistavassa'asiassa!-
'•, . , Nuoruuteni p ä i v i l t ä muistan,
muen;::-venäläiset; ruhtinaat; j a - m i i i it
n e r o p i t l t k e r ä ä n t y i v ä t ensimmäisen
maailmaiLsodan p ä ä t y t t y ä Suomeen,
Ranskaan; ja-;: m u i h i n - k a p i t ä l i s t i m ä i - -
hin. Kuten muistat", jatkoi Pietilä
v ä h ä n Silmiensä altaiViikaisten;-"näinä-suuruudet
olivat imin' varmoja: siitä;:
e t t ä sosialismi romahtaa omaan mah­dottomuuteensa,
e t t e i v ä t he edes v n t -
Eineet hakea kunnollisia ruhtinaiden,
h e i t n i am ja muiden y l ä l u o k k a l a i s t en
p ä i v i ä , vaan tyytyivät iä'nansa juo--
tuaan väliaikaisesti vaukka vossikan
ajur.n hommaan Paaasi". heille oli ^'sen Venajan ruhtinac väri­se,
e t t ä saivat aikansa jotenkin k u l u - R ä s p u t i i n i n p . m a n kautta, etta _
letuksi siihen asti. kunnes sosialismi
lahoaa ja luhistuu ja he j ä r j e s t ä v ät
voitokkaan marssm Moskovaan ja,
P i e t a r i i n , mista he korkean o m a k ä t i -
ses:: k ä ä n t ä v ä t hi-stonan l e h t i ä taak­sepäin,
vapauttavat venäläiset talon­pojat
maistaan ja antavat armollisesti
työläiset jälleen yksi t y i s t c h t a i l i j ä i n
palvelukseen*
" K u t e n huomaat", sanoi Pietda, "us-korisa
on k u l l a k i n , eikä tämä usko
o l e ' n i i l t ä v e n ä l ä i s i l t ä - r u h t i n a i l t a v i e -
l ä J u i a n , aivan kokonaan hävinnyt,
vaikka useimpf h e i s t ä on uskossaan
lahonnut ja paremmille m e t s ä s t v s -
niaille l a h t e n r "
hen-oja ja narreja, jotka ovat •.'2^-
tanest uuden j ä r j e s t e l m ä n lulicaj
k o v a ä ä n i s e s t i kuih konsaaaa.".
" M u t t a .mitäs vanlioista', , . " y r i t f m -
j a n kansa ei tule toimeen -^'^^'.'^
r i a , kartanonherroja ja
P i d e t t y ä ä n pienen tauon ja
tuaan peukalolla piippuaan " - ^ ^
I i s t ä miten taidokkaasti se pe'j5^^
p u k i n sen vaaravartisen
P i e t i l ä kysyi vuorostaan:
. "Mita muuta voisi odottas
K a i - s h e k i l t ä j a . h ä n tn
h a n ole y h t ä nerokas ja '^•^'•^^
nen kuin k a i k k i muutkin vu'
hallitsijat?':.':
Haluamatta enempää i^*''^'^^
kysymyksen k ä s i t t e l y ä , ir.e P'-^^
me juttelimme jotakin fcnrfs-t
ö h t ä v i s t ä , kllttelimine hyv* ^ ^
.sesti' annetusta haastattetota
simme k o t i i n . , - ^ Kansäkoiira-v*