Vapaus, May 29, 1956

              mm
i i i i i i i i i i i OJBOmn ^ JaäepmUxA Ubor
Orgssx of :J%]aM} CWfl*dJan». JS^
MIttMd KOT, 9, AuOtorixea
a» aaxmd tbm oasil I7 tbe Foct
Ottb^ Pc8MUtownt, Ottava, Pui^
lUaaRtsys and Satuvdajrs iv Vfli»os
Ebn St. W^ Sudbury, Opt^ Canada;
tmoxm om» oe. «-490$^ SSanager
K.Bmi. eoitor W.Ekltiod. MaUing
addn»; Sm 0, tMBom, QaUaio. AAvertjatag nt» mon »psUanUoa.
Tntuiatian frte ot dmge.
Canatfasea: 1 vk. 7X0 6 tt, «.9»
t kk. 236
ybdysTalloIsss: S vk. 8i)0 « kk. 430
Suomeua; 1 vk. 8 A) e kk. 4.7»
PÄIVIÄ
Olemmefcohan vallan sukulaisia?
•Kuten tiedetaan, "suomalainen ci usko koettamatta".
' Hf uttä tämä hyve, joka Uiallisuuteen johdettuna voi muut>
tua "jpabeeksikin, tunnetaan ilmeisesti myös Washingtorassa-kin.„,
Okeastaan tuntuu $ilta, että itse valtiosihteeri Dulles ja
jossakin määrin presidentti Ei5enhower, taitavat olla vallan
sukua njieUle ifuomalaisille. Kun tuli tieto, että Neuvosto»
liittb'%äiidhtä4 asevoimiiehsa; miesvahvuutta kokonaisella
l^iOpjÖOO, miehellä, niiii liämä Washingtonin suuret herrat
j^yttäytyivät kuin eräät suomalaiset konsanaan ja «elittivät,
että,he_eivät sitä,usko ennenkuin saavat koettaa.V Vaikka
y V (presidentti Eisenhower ei' ilmaissutkaan niin ky3millis^ kiel­teistä
asennetta kuin valtiosihteeri Dulles tästä asiksta^^^niin
hänkin selitti, eitä Neuvostoliiton asevoimien pienentämis-päatös
on tervehdittävä toimenpide "jos se on totta"., , '
' "'^Miittä me tunnemme varsinkin suomalaisten keskuudessa
h^Yöi^ sanomalehtiä ja järjestöjäkin, jotka kieltäytyvät
^'näii^mästä". Ilmeisten tosiasiain edessäkin he sanovat, ku­ten
entinen suomalainen neitonen ensimmäisen ki^an ele­fantin
nähtyään, että ''sellaista ei ole olemassakaan!^.. ,
".j.';Saä^nyt sitten nähdä, ovatko Washingtonin hörrat tassä-iuA'suhteessa
joihinkin suomalaisiin verrattavissa?
'/'Huhut ovat t;etenlcin huhuja ja epäviralliset tiedot ovat
^tavallisesti vain puhuja. Mutta usein on myös todettu, että'
/'miasä on savua, siellä on myös tulta". Niinpä luiipme suu­rella
mielenkiinnolla viime viikofla New Yorkista lähetettyä
iiutistietoa, että Neuvostoliitto aikoo kutsua Yhdysvaltain
|cpko yleisesikunnan vierailemaan Neuvostoliittoon, Jos tässä
ti^össa on "perää —- ja muistaen että Suomen armeijan kor-
Iceimman ujpseeristoij valtuuskunta vieraili äskettäin Neuvos­toliitossa,
meillä ei ole mitään syytä epäillä tätä asiaa — niin
nähtäväksi jää; .haluaako .Yhdysvaltain hallitus todella nähdä
ja tietää, miten Neuvostoliiton asevoimia aiotaan pienentää?
} ' Tässä yhteydessä kiintyy huomio myös Neuvostoliiton
pj»ljö:ri'ylistettyyn "oveluuteen". .Itse presidentti Eisenhower
vjhjasi siihen, että kyllä kaiketi Neuvostoliitto pienentää ase­voimiaan
1^200,000 miehellä, sillä tarkoitus on kuulema "virta-mtfaistuitaa"
Neuvostoliiton sotakoneistoa ja "panna mies-
1 voima parempaan käyttöön" (AP:n uutistieto).
'•\ f "Ttiutta miksi Yhdysvaltain' hallitus on ainakin tähän asti
kieltäytynyt "virtaviivaistuttamasta" sotäkoneistoaan ja "pa­nemasta
parempaan,Isäyttöön miesvoimansa?"
1^ Asla on sitäkän4ä'r^eämpi kun Yhdysvalloissa pn noussut
ef;ikoinen ko^Iukunta.tjoka pitää tätä Neuvostoliiton asevoi­mien
piene^n^is^^^^^ erittäin^''ovelana" ja>samfUla "vaa-r|
ilUsena" toimenpiteenä. ' - • : \' . .'
. 1 Qttakaammettodistajaksi Yhclysvalloissanoin 3Q^(^j^^ij[ke-laitosta
» pääasiassa t^ollisuusyhtiöitä edustava tutklmusinsti-tfiutti,
joka äskettäin laaditti 600 spesialistin työn tuloksena
4^iköisen talouistutkimuksen; mi§sä myönnetään^ että Keuvosr^
'tkiitbssa tulee kaikesta huolimatta tapahtumaan^in
loudeilista ja sosiaalista edistystä. Tämä sama tutkimusins­tituutti
on nyt luonut iösiantuntijasilmäyksensä myös Neuvos-tbliiton
asevoimien pienentämissuunnitelmaan ja todennut,
^uten''AP:n I^ew Yorkin uutisessa toukokuun 24 pttä.kerrot-i
'liikelaitosten tutkimusinstituutti ennusti tänään, että
. J . . Neuvostoliitto tulee vuoteen 1960 mennessä vähentämään
ihurto-osaan nykyiset asevoimansa . . . Vähentämällä jatku-
^yastl pysyväisiä asevoinuaan, voidaan vähenevät^^^u
Iiik^en/ Tällä on taipumusta lisätä punaisten todellista soti-
«Ikallista mahdollisuutta — eikä se heikennä sitä . l' "
; Mutta mikä on hyvä kukolle, se on hyvä kanallekinJ Miksei
. Yhdysvaltain hallitus käyttäydy kaksi kertaa "ovelammin" ja
; vähennä asevoimiaan kahclella miljoonalla, että voisisijoittaa
>mi teollisuuteen ja siten lisätä sotamahdollisuukslaan?
, Vai onko siten, että Yhdysvaltain hallitus ei halua joko
Ivystä tai toisesta asevoimiaan vähentää? Tässä on kysymys
jota miettii nykypäivinä moni mies ja nainen.
Mitä sitten odotamme? .
Canadan huomattavan vienti- ja tuontiliikkeen edustaja^
Marshall Johnson iiedoitti perjantaina Kiinan kansantasaval­lasta^
että Canada voisi myydä "satojen miljöö
arvosta tavaraa vuosittain Kiinaan jos poistettaisiin strate­gisten
tavarain kielto". ^. .
' Samaan aikaan tämän uutistiedon kanssa, tai tarkemmin
sanoen vähän aikaisemmin, saatiin kuulla se surullinen sano­ma,
että suuri määrä erään autotehtaan työläisiä joutuu
"lomautettavaksi määräämättömäksi ajaksi sen vuoksi kun
moottoriajoneuvoja ei saada myydyksi".
Vielä aikaisempien tietojen perusteella tiedetään, että
Kiina haluaisi ostaa miltei kaikkea sitä mitä Canada voi
ijiyydäimutta erikoisesti se haluaisi ostaa moottoriajoneuvo­ja,
traktoreita ja kaikenlaisia maan viljely skoneita.-
Mutta kun kylmän sodan ilmapiirissä elävät yhdysvalta­laiset
politiikot ovat sanoneet, että niin sanottuja strategisia
tavaroita ei saa muka Kiinalle myydä, ja' että Kiinan kanssa
kauppayhteyksissä olevat maat tekevätkuolemah synnin Wa]I
(Streetin rahamiehiä vastaan, niin UittohalUtus^^^^^^^^k
' näistä kauppamahdollisuuksista. , "
V Luulisi kuitenkin njrt /kun tämä huomattu canadalainen
liikemies suosittelee kaupankäynnin aloittamista Kiinan suu-
^ n kansan kanssa, että tämä ehdotus otettaisiin vakavasti
harkittavaksi Ottawassa.
A Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että kylmää
sotaa ei saada enää henkiin herätetyksi. Päinvastoin on l i ­sääntyvässä
määrässä esimerkkejä siitä, että kansainvälinen
..Jännitystilanne tulee edelleen lauhtumaan; ja että kanssa-käyminen
kapitalististen ja sosialististen maiden välillä> tulee
:4deUeen lisääntymään.^^ V^ esimerkki tästä on se kun
Egypti päätti tunnustaa Kiinan kansantasavallan jä järjestää
normaaliset suhteet sien kanssa. • -
'4 Kuten tiedetään, kansainvälisestä, kaupankäynnistä koi­suu
hyötyä molemmille osapuolille. Mutta vaikka onkin totta,
^^ttä Kiina hyötyisi siitä, jos se saisi ostaa täältä- kuoi4na-au-toja,^^
aktbreita^ maatalouskoneita ja muita tarvikkeita, .niin
-suhteellisesti enemmän tällaisesta kaupankäynnistä hyötyisi
Canadan kansa ja valtio. ^
Ncsfofi ffefUuirf, CravenhvnUa
Saaatormusta^ iäywa 1^^ 30.
piävSnä 70 vaotta.
Pauli Näyki, Picture Buttesta,
Alta, täyUi tk:n 23. pai €5 vuotta.
Yhdymme «ukajaisten ja tirtta-vjen
onnentoivotuksiin!
mSM avaitavat yMmtySlle
soiialiMii siSiliiimii hyväksi
Viita muut «Miovat
SUBKUISL^AVA TII/ANNE
"Mutia me asumme surullista ai­kaa.
Kun ihmiset ovat valmiita
tuomitteinaan ilman fciialustefua.
Tai joa pidetäänkin «kuulusteluja,
niin he eivät todella kuuntele. Tai
jos he kuuntelevatkin, niin he eivät
ota tosiseikkoja huomioonsa vaan
ovat halukkaita kysymään, kuka te
olette, mistä te,tulette, mitä kansal'
lisuutta te olette? Ja jos ette ole
kotoisin 'oikeista' lähteistä, olette
välttämättömästi epäillyksen alai.
nen, valehtelija. Aikakauden sävyn
johdosta Rosenbergeillä el ollut mi-käänlalsta
mahdollisuutta. Yksis­tään
tuomarikaan el voinut kieltäy­tyä
esittämästä ennakkoluulojaan
oikeudenkäynnin aikana. F i tei­dän
tarvitse muuta kuin lukea oi­keudenkäynnin
pöytäkirja hayaitak-senne
mihin suuntaan tuomari.Käuf-
*Wten 4» muumit», että
tmufOUitn pSäniebet rdfval
kohdata toisensa ja kasIteUi yh­dessä
ajapkrtitalsia kjrfy»yl(siä.
Ja nflen voi lapabtoa parlament-livaltaaaluint^
a vaihtoa valtiai­den
kesken. Joilla on eiilalnen
valtio^ Ja yblelBkantaJirfestelniä^
fcna samaan aikaan ei ole ole­massa
koskellisia «Ikä ybteyksiS
tydvienlookan riveissä' toimivien
pDolaeldeB ja Järjestöjen Iteäten?
Tämän kysymytsen esittävät oy-kyisin
monet lyoväenlilkfa^eseen
osallistavat, - hddäa Joukossaan
my6s monet sosialldemokraatlis-fen
pnblneiden ja niiden vaiko-tolsen
alaisina tohnivien ammat­tiyhdistysten
toimihenkilöt Ja Jär­jestöt;
Olisiko tällainen kosketus
aikaansaatavissa?"
.Tätä kysymystä käsitteli äsket­täin
Pravdan julkaisemassa kir-
Joitoksessa tunnetta kansainväUi
sen elämän tarickailija B. Pono-marev
antaen siihen ehdottoman
myönteisen vastauksen ja koros­taen
työväenluokan yhtenäisyy­den
ratkaisevaa meridtystä ennen
kaikkea rauhan säilymiselle maa­ilmassa.
ILainaamme tästä fcirjoi*
tuksesta otteita, joissa käsitellä^
työväenlnokan ' ybtefstolminnaiD
dan jSUcoRi useinunlssa länsimaissa
m a n o l i myotämielmen. Ja siita^ ^>„»«„,uu»»u , » ^ . n ^ » M » ^^
huolimatta, jos tämä olisi ollut re- valheita ja mahdoll.snuksia kapt
hellinen oikeudenkäynti, hiin se ei
olisi ollut ilmeistä."
iJäin,kirjoittiBobert Ludlow new
yorkilaisessa CathollcWorker;-jul-kaisussa,
kun hän arvosteli kirjaa
"The Judgement of Julius and Ethel
Rosenberg", minkä oli kirjoittanut
John Wexley. '
Kihlajaishuhuja
taas liikkeellä
Lontoo.—; Lontoossa liikkuu nyt
uusia huhuja prinsessa Margaretin
piakkoin tapahtuvasta kihlautumi­sesta.
; Daily^ Express pitää hänen välit
tunasn M 35-vuotiasta prinssi Chris­tiania,
Kreikan kuningattaren Fre-derikan>
veljeä. Buckingham Pala-ce^
ta ^ei (haluta antaa kommentaa­reja
asian johdosta jaiprinssikin se­littää,'
ettei hän halua vahvistaa
huttuja tai kumota niitä.
, Prinssi Christian, joka.on synty-peräUäänjjsaksalainen,
voltti äsket­täin
pitkäksi venyneen .oikeuden-;
käynnin, jonka ansippta^jhänet ote|-
tiin-^Engl^nnin kansalaiseksi. Hän
on neljännessä polvessa, Icuningatar
„yi<itor|an jälkeläinen. .
. Myöheinmin paiväUä annettiin vi­rallinen
.peruutus .kihiaushuhujen
jiahdosta hovia läiiellä olevalta ta­holta.
Siinä „ huomautettiin,,. että
prinsessa Margaret j a prinssi Chris­tian
tuntevat toisiaan vain; hyvin
vähän ja ovat ylipäänsä tavanneet
vain pari kertaa.
talistlsissa maissa^
Muistutettuaan monien maiden
kommunististen ja . sosialististen
puolueiden yhteistoiminnasta so­dan
aikana.yhteistä vihollista, h i ^
lerUäisiä miehittäjiä vastaan, kif;
joittaja jatkaa:
Tiedetään myös^ että ensimmäisi­nä
sodanjälkeismä vuosina saatiin
monien kommunististen ja sosia­lidemokraattisten
puolueiden kes­ken
aikaan yhteistoimintaa. Se muo­dostui
perustaksi ja johU työtäte­keville
edullisiin muutoksiin; yh­teiskunnallisessa
ja valtiollisessa
elämässä Ranskassa, Italiassa,; Bel­giassa,
Tanskassa ja muissa maissa.
Valitettavasti onnistui taantumiis-piirlen
pian yllyttää sosialidemo­kraatit
kommunisteja vastaan; ja
saada kommunististen puolueiden
edustajat pois hallituksista; Yhteis­työ
kommunistien kanssa rikkoutui
j a ulkopuolisten voimien painostuk­sesta-
päähuomio ^kohdistettin kom­munistipuolueiden
arvosteluun.. :<.u
Eiolökuitenkaanhaitaksi tarkas­tella.'
mihln'^ tämä johti. o'
: ^lämä osoitti kuitenkin, että sutfp-,
nitetinat konuntmlstiste
den'"Vaikutuksen heikentämisestä
olivat epäreaalisia ja pohjaa vailla^
Kommunististen puolueiden asemat
työväenluokan, keskuudessa eiVät
heikentyneet. Mutta se seikka, ettei^
vät työväenpuolueet olleet yhteis?
toiminnassa työtätekevien elinetu-jen-
puolustamiseksi, ilmeni kieltei­sesti
työväenluokan asemassa. Hal­litsevien
asemien siirtyessä pian so-
TANSKA HYMYILEE
Tanskalainen huumori on aina
ollut maailmankuulua. Siinä yh­distyvät
sekä hyväntahtoinen, an­teeksiantava
ihmisen ymmärtämir
nen että terävä Ja^ taisteleva yh­teiskunnallinen
ja moraalinen kri­t
i i k k i— ja parhaimmillaan se on
aina ralcentavaa; Tanskalainen
Land og Folk-IebU. välittää tässä
meille jollakin lyypillisiä tanska­laisen
hymyn häivähdyMiä.
TAPAHTUI KÖÖPENHAMINASSA
Mtiuan naapuri ' o l i ' oikeudessa
syytettynä kultakellon varastamisesi
ta. Puolustusasianajaja hikoili, pu­hui,
puhui ja hikoili, vetosi ihmisyy­den
korkeimpiin arvoihin, osoiUi
kantajan, luonteessa :epäilyttäviä
piirteitä, hakkasi syytettyä hartioi­hin
ja vakuutti kyyneleet silmissä,
että tätä maailman rehdeintä miestä
vastaan ei ole todistjiksen häivää­kään.
Oikeuden puheenjohtaja kui-vaiU
silmiään ja juiisU vihdoin va­pauttavan
päätöksen,
i Syytetty pääsi siis vapaana mier
henä lähtemään oikeussalista. Ovel­la
hän kuitenkin muisti jotakin,
kääntyi ja kysyi: '
r-' Anteeksi, herra oikeuden pu­heenjohtaja,
mutta merkitteeks* täS
päätös sitä. että mä saan pitää sen
kellon Kanssa? : , - , _ ^
KÄSITTI VAARIN '
r - Te siis kiellätte sanoneenne,
että kantaja on huijari ja sika? Mut­ta
ottakaa toki huomioon, että meil­lä
on sutä neljä todistajaa!
- A i . niinkö? No, enhän minä
sitten voi muuta kuin olla noiden
todistajien kanssa samaa mieltä sii­tä,
että kantaja on huijari ja sika.
SAMALLA T Y Y U L LX
r— Darling, sanoi nuori, amerikka­laistunut
liikemies vaimolleen, mi­nkillä
on sinulle uutisia, jotka eivät
ole aivan OK. Firma nimittäin me­ni
pyrstölleen, me'olemme P.A. ja
edessämme on asfalttia anturoiden
alle . . .
- - Take it easy, Harry, vastasi
vaimo. — Mä olen niin hulluna si­nuun,
ettei avioerokaan voi meitä
erottaa ihan p l e n t y s t i . . .
EpAILIKtfHAN?
— Niin, herra Madsen, täällä on
ollut hauskaa, mutta nyt minä tai­dan
lähteä kotiin. Viitsisittekö soit­taa
minulle auton?
— Koviii mielelläni. Meillähän
lienee sama matkakin?
—- H m m m . . . Soittakaa siis kaksi
autoa,. olkaa hyvä!
OLIPA VIUHKAA
Carlssen oli todellinen onnetto-muudenlintu.
Kerran hän istui par-turintuolissa
ja antoi samanaikai­sesti
ajaa partansa sekä otti kyn-sienhoitoa.
Jälkimmäisen päätj^tyä
hän ryhtyi ihailemaan kynsiään,
ihaili siinä ohessa lujasti itseään^
kin ja lausui vihdoin kaikkkein
hurmaavimmalla äänellän:
- T - Sanokaahan, neitiseni, onko
teillä tänä iltana jotakin ohjelmaa?
— "Minä olen naimisissa", kuului
kynsienhoitajaneitosen jnusertava
vastaus.. < .
Mutta Carlssen ei antanut moisten
pikkuasioiden häiritä itseään. " A h " ,
sanoi hän "keksittehän toki helpos­tikin
jotakin, millä heitätte saip­puaa
miehenne s i l m i i n . ."
— Keksikää itse vastasi neitonen
viileästi.^ Niin hyvä tilaisuus kuin
teillä juuri nyt on:— hän ajaa n i ­mittäin
parhaillaan partaanne . . . "
OMAISET KOHTASIVAT
Poikamies Fridolin on joutu-mt
vuoteen omaksi — iällä kertaa sai­rauden
vuoksi. Eipä aikaakaan,'niin
ovikelloa jb soitetaan: 'Oven taka­na
on sipsakka, nuori neitonen, Icun
taas ov^n avaa keski-ikäinen; arm-kas
rouva. Syrityy seuraava keskus­telu;
— Olen kuullut, että herra Fhdo-im
on .''.airaana sanoo neitonen.
Toin hänelle tässä vähän kukkia.
Olen muuton hänen sisarensa.'
-— .Miten hcuskaa, vastaa roinra.
— Olkaan sydämellisesti tervetul­l
u t Ja minä muuten olen häiien
äiUnsä.
1 taaotunuisvoimien käsiin
sosiaaliset oodstofcsella moni
loimenpif^e» lyStit^Mvieo ase­maa
parantamiseksi. Joita koni-monistit
Ja sosialistit olivat yb-teistyöBsi
a i l ^ smumiteUe^t,
jäivät' ssurelta osalta toteotta-matta.
HEIKENTIUIKÖ YBTElSTytf
SOSIALIDEMOKRAATTISIA -
PUOLUEITA? ' -
Mainittuaan tyiotätekevien 'yhte­näisyyden
säilymisen suuresta mer-kityks^
tä ^uroopian kansandemcP
Ivatiah: inaissal jaJentisten^
demokraattien :hUomattava^'osau-desta
näiden maiden nykyisilla joh­tavilla
paikoilla Ponomarev jatkaa:
- N e ' "perustelut"i joita esitetään
sosialidemokraattien r j a ^kommunis­tien
yhteistyötä vastaan, herättävät
yhä vähemmän luottamusta sosiali­demokraattisissa
työtätekevissä.
Yhtenäisyyden vastustajien suu­rimmassa
suosiossa on väite,:-jonka
mukaan yhteistyö heikentäisi; sosia­listisia
puolueita ja olisi, niille jopa
turmiollinen; Mutta tosiasiat kumoa­vat
tämän väitteen.
Selvinunän (esimerkin .tästä, tar­joaa
y l i 20 vuotta,kestänyt yhteis­työ
Italimi sosialistisen 'ja kommu­nistisen
puolueen välillä. Tämän yh­teistyön
pohjana ovat Italian 'työtä­tekevien
yhteiset edut Sen ansiosta
niiden ei tarvitse, yaikkakumpikin
puolue / säilyy täysin itsenäisenä,
tuhlafä'voimiaan taisteluun toisiaan
vastaan; i vaali ne voivat yhdistää
voimansa' työväenluokan j a ' koko
kansan ätujen aktiiviseen puolustuk­seen.
Ja juuri tämä onkin yhtenä
syynä Ijtalian työväenpuolueiden
kasvavaan kansansuosioon. Parla­menttivaalit
kesäkuussa 1953 olivat
siitä selvä todistus.- Koinmunistitjä
sosiaUstit saivat niissä yhteensä liö
miljoonaa ääntä enemmän kuin 1948
vaaleissa kristillis-demokraattisen
puolueen ^menettäessä lähes 2 mil­joonaa
ääntä j a sainalla itse asiassa
yksinoikeutensa poliittiseen valtaan.
Italian* sosialistienrjäfcömma'
•nlsten monivuotinen/yhteistyö-onparasniiabdollineh
Osoitas s i i '
tä, että työväenpuolueiden yhteis­toiminta'
johtaa sekä ;kommanis-
•tlen' että: myös sosialistien ; ase-mien'
Vahvistumiseen ja' samalla
maan koko ^jrövaenliikkeen ase­mien'vahvistumiseen."'
' '
.VRAVTAESlRiPPU'' VÄISTY- -
'MASSA;
Elämä .osoittaa, että työväenluo­kan
^eri osieff j a • ennen kaikkea sen
poliittisten puolueiden, kommunis­tien
ja sosialidemokraattien, yhtei'-
sen 'toiminnan tiellä olevat 'monet
esteet ovat väistymässä yhä i enem­män
syrjään. Ja vaikkalun.Irilaas-ti,
niin kuitenkin varmasti; pyyhkäisi
tään esteet pois kansainvälisen, työn
armeijan kaikkien osastojen yhteis­ten
esiintymisten'tieltä.
Verrattoman suuri merkitys.:on
tässä suhteessa sillä seikalla, että
tehdään; loppu tanntumuksen; kek­simästä
sadusta, jonka mukaaii Neu­vostoliitto
ja kansandemokratian
maat olisivat: eristäytyneet maail­man
muista imaista "rautaesiripul­la",
ja hävitetään vähiteUen väärät
käsitykset Neuvostoliitosta j a muis­ta
sosialistisista ^valtioista. Satoja
valtuuskuntia. ja kymmeniä' tuhan­sia
t^ötätekevi.ä,hel<Iän'joukossaan
sosialidemokraattisia ja ammätilli^
sia toimihenkilöitä, on käynyt Neu­vostoliitossa,
; Sosialidemokraatit
ovat Neuvostoliitosta palattuaan ta­vallisesti
todenneet,- että välitön ;tu>
tustuminen todelliseen neuvostor
elämään ja henkilökohtaiset koske­tukset
neuvostoihmisiin edistävät
paremman yhteisymmärryksen syn­tymistä
ja yhteistyön sekä ystävyy­den
kehitystä kansojen välillä.^^ SB^
Onnettomuuden
syy ja seufaus
Uedi, CnflanU' 22.vnotias A ^
tert Fparaey heitti toukok. 21 pnä
koira» kanaJiio nähdäkseen osaako
se uida.
Boini näjrtti joutuvan valkeuksiin
ja ttin»|taidoton Pearcey i^yppSsi pe-lastanisan.
«itä. Searoey Imkkui
matta koira-ui rannalle.
sialidemokcaattisten puoloeiilea
ammatllisen liikkeen riveissä on
kasvamassa liike sen puolesta, että
niiden lehdistö luopuisi aikaisem­masta
suuntaukisestaan, joka on ku- . i _ ^.. « j
vannUt väärin neuvostovaltion ja j l l a l U S t liypnotXSQlfia
sosialistisen leirin muiden maiden
kehitystä.
Sosialidemokraattisten toimihien;
kilöiden pyrkimys oppia tuntemaan
paremmin ; neuvostokansan^ elämää
SITA '-K
TÄT
ja tutustua' neuvostovaltion raken­teeseen,
Neuvostoliiton ammattlUit.
tojen työhöntja Neijvoeföliitonjkom­munistisen"
' puoliiSeen toimintaan
saa osakseen ymmärtämystä j a jopa
'suopeata aiihtautumista Neuvosto­liiton
• kommunistisen puolueen ja
neuvostovaltion ^ johtavien elinten
Jtaholta.
Ponomarev mainitsee esimerkkinä
sosialidemokraattisten puolueiden
johtavien toimihenlulöiden: vierai­lut
Neuvostoliittoon mm. Englan­nista,
Norjasta, Ranskasta, Belgiasi
ta; Itävallasta, Ruotsista ja Japa­nista.
Mainittava on myös, ettsi maa-liskaun
alussa Zyrichissä pitä- ;
mässään kokouksessa Sosialistisen
Intemat onalen neuvosto /käsitte­li
kenties ensi kerran koko ole-.
massaolonsa aikana v kysymystä ,
"Sos.'alistlseen Intemationaleen.
kuuluvien puolueiden suhteista
muihin poliittisiin voimiin"; Tä-'
mä merkitsee, että työväenjouk-;
kojen' pyrkimys. yhtenäisyyteen,::
niiden vaatimus työväenluokan ^
poliittisten puolueiden j a järjes-;
töjen yhteistyöstä taisteluss 1 rau­han
ja työtätekevien elinehtojen ;
puolesta tulee yhä voimakkaampa--
na sosialidemokraattisen liikkeen
johtavien elinten tietoon; -
Näin oh työväen miljoonajoukko-jen
ääni, niiden vaatimus yhtenäi­syydestä
j a yhteistyöstä kajahtanut
»Sosialistisen Intemationalen viralli­selta
puhujalavalta. Monien suurim?
pien sosialistipuolueiden, mm. Eng­lannin
yli 6 miljoonaa jäsentä kasit
tävän labour-puolueen edustajat i l -
' moittivat länsimaisen lehdistön .tie­tojen
mukaan kännattavansia"myön-teistä
suhtautumista; Hrushtshovin
ehdotukseen kommunistien ja so­sialistien
yftteistyöstä".
MIKÄ : YHTEISTYÖN ^ PERUS­TAKSI?
. . ^
Eikö kaikille ole selvää, että koko
maapallon työtätekevillä 'onyhtei-'
siä elinetuja? Nyt on Icysymys toi-;
sinaanipuolltieben/^vastaan'tulemia
sestai yhtymäkohtien ja ^•'iierustan
löytämisestä ^yhteisymmärrykselle.'
Kerrotaan, että eräät sosialidemo­kraattiset
johtohenkilöt tahtoisivat
ensi sijassa': käsitellä /tällaisissa
ma,hdolli§issa ; kohtauksissa : "teo­reettisia
Ja filosofisia" .kysymyksiä,
jotka erottavat toisistaan sosialiste^
ja ja kommunisteja^-Niiden käsitte­ly
oh tietenkin mahdollista, j a . to­teutettavissa.
Mutta eikö olisi oikeammin o^
: taa käsittelyn kohteeksi ensi si­jassa
kysymyksiä, jotka eivät oli­si
yleisiä, koska yksimielisyyteen
pääseminen niistä ei aina ^ 0I9 ly^
hyessä iajassa smabdollista^ 'vaan
selvittäisivät mahdollisuuksia ykr
simielisyyteen'pääsemisestä konk-.
reettisten^ kipeimpien päämäärien
saavuttamiseksi ja yhteistojniin-;
nan. aikaansaamiseksi? Eikö olisi-oikeammin
laskea työväenluokan
puolueiden välisten Suhteiden pe-rustaksi
se, mikä niitä yhdistää?
Tiedetään esimerkiksi, että Sak­san
sosialidemokraattisen puolueen
piiri- ja kaupunkikonferensseissa
valtuutetut vaativat Bonnin viralU;
sen suuntauksen kaikkien vastusta­jien
yhteenliittymistä j a arvosteli­vat
puolueen: johtajia. Jieidän poli­tiikastaan
; jälleenvarustamlskysy-lodl^
polis. — Eräs kabddcsan
vuotias poikanen pyysi kirJastontaoiT
iaja Louise. BodappUta bypnotismis«
mia k^tetevää kirjaa. ^ faän
i^volsi hiTmbt,isoidä veljensä pesemään
astiat .joka; Jlta." Pojalle selltettUn
lieUavaro^/^^ttäv sellainen kirja on
liian ^knltrion» bänelle. .
myksesjs^. Monet sosiaUdemokraat-tisen
ppoluec» jäsenet asettavat nyt
lEysymyksen-' lähentymisen tarpeet
lisuudes^t^^ksan kommunistisen
puolueen^kmissa./Dortmundin, Boc-humin
ja/Hampurin teollisuuslaitok­sissa
sosialidemokraattiset työläiset
vaativat: yhteistoimintaa kommunis­tien
kanssa.'Lybeckin ja Kielin l at
vaveistämö:llä ovat monet sosiall
demo^aatit 'julistaneet, että Neii
^'ostoli|tÖ)i. kommunistisen puolueeii
20..edustajäk'okouksen jälkeen ovat
muodostuneet edellytykset yhteis­työlle
jcbnunutvstien kanssa.
Isorpritannian labour-puolueen
viime : vuoden vuosikokoukselle esi-tetystär^
58:5ta päätöslauselmasta
Saksan > kysymyksessä Jcannatettiin
vain yhdessä: ainoassa Länsi-Saksan
jälleenViapistamista. Brittiläisen
ammattiyJidistysjärjestön viime vuo^
• sikokouksessa . annettiin päätöslau*^
se^malle^:jossa kehoitettiin . solmi-'
maan s;uhteet Neuvostoliiton ja kan-sandempkfatian
maiden. ammatti-?
liittoihin, lähes kolme j a puoli mii--
Joonaa ään^ milcä oli kaksi miljööt
naäääntä enemmän kuin samankal-:
täiselle päätöslauselmalle edellises­sä
vuosikokouksessa.
Epäilemättä on monia sellaisia
kysymylcsiä, joista sosialisteilla ja
varsinkin ::j50sialististen puolueiden
toiniihenk^öillä on erilaiset käsityk­set
kuin ko']^munisteilla. Ja tässä
ovat keskustelut tarpeen. Mutta ei­kö
myös, ole: totta, että nyt käyvät
monet sosialistit aktiivisesti taiste­lua
sodanvaaraa ja militarismia vas-;
taan,' lähentymisen puolesta sosia-lististen,
maiden kanssa, työväenliik­keen'
yhtenäisyyden puolesta?- Ön
syytä kysyä: eivätkö mielipiteiden
väilito ja yhteistoiminnan<: suunnit-telunäiden
kysymysten pohjalla voi­s
i antaa per^^taa soj^imukselle en­nen
'Isaikkea "sellaisissa rkysymyksis-^
sä kilin kan^ainvä^sen j änidtyksen
lauktusemiAe^^isiäfT^fninuneh ja
atomiaseen kieltäminen ja tehok-'
kaan. kansainvälisen valvonnan nii-den>
täytäntöönpanosta, Euroopan'
yhteisturvallisuusjärjestelmän; luo­minen
ja S^aksan yhdistäminen rau-vhanomaisella
demokraattisella poh­jalla?
. Eivätkö' • työväehluokan keskuu­dessa
toimivat poliittiset voimat voi­si
yhdessä^lcäsitellälcysymyksiä tais­telusta
työväenluokan taloudellis­ten
-vaatimusten toteuttamiseksi,
työtätekevien lisääntyvää riistoa ja
köyhdyttämistä' vastaan, kapitalisti­sissa
maissa, talouselämän milltarir
soimista^jä-^^paisutettuja sotilasbud­jetteja
vastaan, kilpavarustelua ja
suuipääoman hyökkäyksiä r vastaan,
kun se lEyllääntymättömässä voiton­tavoittelussaan-
on : valmis syökse-
-mään maailman atomisodan pyör­teeseen?
V B E A V m SEBKV
Pieni libainen mies tuli eräi
päivänä rikospolijsiiiiluluten j
iiua tomissaarin kaoöa. Fäastyl
asianomaisen pMbeiUe, selitti m
asiansa:
^ Minua on pitkän aikaa 1
nottu uhkauskirjeiden muodos
Haluatteko selvittää Jutun.
— Teemme Isaiken voitavamr
vastasi komissaario, mutta oc
teillä aavistustakaan kirjeiden
hettäjästä. '
— Kyllä on, vastasi inies. L u i
nollisesti veroviranomaiset!
TAKKI HEILUI
. Rouva kotiapulaiselle: -e- Tied
tekö ipihin aikaan herra tuli ]
tiin-viime yönä?
— - E n tiedä, mutta aamulla,
käessäni työni iiuomasin; että ]
nen takkinsa naulakossa vielä h
lui.
• • •
HALUSI HALVEMPAA
— En ole sitä mieltä, että läl
tämme lähetyssaarnaajia- alkuai
kasmaihin, sanoi mies, jolta oli p;
detty lahjoitusta siihen. tarkoti
seen.
— Mutta kyUä kai tiedätte, e)
%eidän on ruokittava nälkäisiä, 1
noi lahjoitusta -pyytänyt pastori:
r— Mutta voisittelian lähettää s
ne jotakin halvempaa ^ kuin läl
tyssaamaajia.
Kommunistien ja sosialidemo­kraattien
yhteistyölle^ työväenluo­kan
lopullisten sosialisfisten pää-,
määrien saavuttamiseksi ovat
avautumassa laajat näköalat, Ne
historialliset muutokset^ joita voK
masnbtelssa on tapahtunut' sosia­lismin
hyväks?, ovat tehneet mah­dollisiksi
ei^laiset tiet sosialismiin
. siirtymiselle eri maissa, ja näiden
; eri tehden joukossa myös:< parla­mentaarisen
tien.
Ääni ei valehtele
Tohtori Paul M. Moses Stanford
yliopistosta osoittaa, että äänesi 1
persoonallisuutesi ja mielialoji
kuvastin.
''Sanat voivat valehdella, ään
eivät koskaan", sanoo hän.
Esimerkiksi, hän selittää, kyi
mykseen "Kuinka voit?" tavallini
vastaus on: "Hyvin,* kiitoksia." '
Se kimakalla äänellä' sanottui
merkitsee: "Minä todella voin Ii
vin, kiitos." Matalalla tai aleni
valla kimakkuudella sanottuna ;
viittaa henkilön epätyydyttävä
terveydentilaan.
Erään tyyppisen äänen hän k
kittelee "epäonnistuneeksi naisi
neksi.'' ^ Se sisältää sekoituksen. <j
Utusta ja torumista, sanoo hän. i
on jännittynyt ääni, laadultaan i
koittunut; Siitä piiuttuu lämpöä.
Sitten on "hallitsevan ääni" jos
puhuja yrittää viljeUä matalaa f
vyä;' koska matala- ääni, <tavallise!
hyväksytään vaikutusvallan äiinel
-^eidän,kulttuurissamme. • • ' r ": -
Muoti ä^ssä kuten muotia v^^
tuksessa, muuttuu, osoittaa toHM
"Moseksen elinikäinen tutkimus l
nikaaviosta.
Nykyään ihaillaan syvää naisää
tä..Korkeamman skaalan sopraai
ei vetoa tähän sukupolveen. Enei
millä näyttelijättärillä puhenäytt
möUä on^syvä ääni.
Maailman väldliiku
; Yhdistyneitten^ Eamakuntien ia
mesta on äskettäin julkaistu "Demi
grafic Yearbook 1955", Joka sisälti
tuoreimmat tiedot .maapallon väe
töstä Ja väestönlisäyksestä. NUde
mukaan meitä oli v. 1954 keskipail
keUIa kaikkiaan 2,652 mUjoona
Maanoslstaon väestön vuotuinen 1
säys, kuten odottaa saattaakin, vo:
makkain Aasiassa, Jossa Joka vuo
näkee'päivänvalon 21 miljoonaa uutt
ihmistainta. Etelä-Amerikan vastas
va luku oa 4nilljooiiaav kun tas
Euroopan. Pohjois-Amerikan, Afrifo
ja/Neuvostoliiton' asukasluvut lis&äs
tsrvät kukin n;'3 miljoonalla vuod^
. VSeltseman suurta" ovat. väklluvs
perusteella: .Kiina: (583 miljoonaa
Intia (377 mUJoönaa). Neuvostoliltt
(214 miljoonaa),' ^Yhdysvallat ttB
miljoonaa), c Japani (88 miljoonaa)
Indonesia (81 miljoonaa) Ja Pakistai
(80 miljoonaa).
PÄIVÄH PAKINA
"Leveä selkä ja matala otsa"
On siis syytä kysyä: Mitä me kansakuntana ociotamme?
Eikö ole jo korkea aika järjestää diplomaattiset suhteet Cana­dan
ja Kiinan kansantasavallan suhteiden normalisoimiseksi,
että voitaisiin aloittaa kumpaakin maata auttava ja tuk^Va'
laajakantoinen kaupankäynti hääden maiden välillä? '
Siihen aikaan,: jollpin: allekirjoit­tanut
pyyhki/^armaan-synnjdnmaan
tomut jaloistaan ja siltä on jo
kulunuV huomattavasti rvuosia-o|
i "rapakon" • tällä puolella tapana
sanoa, että uud tulokas ;on sitä-pa­rempi
mies. (tai nainen) n^
veämpi oli .'hänen selkäUsä-ja ma­talampi
otsansa. <'t:"^. ^ ..
Siksi .kaiketi sai allekirjoittanut­kin
silloin siirtolaisvirkailijat tyy­tyväisinä
r hieromaan. kämmeniään
yhteen.
' M u t t a harvoin tätä kysymystä oA
Suuren Rahan sanomalehdissä i se­lostettu
niinyksityi^ohtaisesti
kuin Eric' Geiger-niminen; benkilö
sen teki tosin toisin päin käännet­tynä
viime torstaisessa Toronto
Daily Starissa. Hän kertoi:
Tri £rwin Vladar el saa työtä.
Syy: Hän on liian oppinut
Tämän: vnkarilaVspp uuden tulok­kaan
tapaus on tyypillinen tapaus
sadoista eiirooppalabista siirtolai­sista,
jotka ovat Canadaan .tultuaan
joutuneet/Vtyöttömien :armeijaan.
Nämä miehet, joilla .on eräissä ta­pauksissa
useita; yliopisiotitteleit^
havaitseviat, Wlsinaan; vaik^alDä ;saä^
daledes talonmiehen tai selcityöl^^
sen paikkaa, täältä.
Torontossa on kymmenittäin huo­mattuja'^
pakolaisia joilla on valkeuk­sia
työn saannissa. Eestin entinen
oikeusministeri - ansaitsee ^ kauppa-apulaisena-$
35 viikossa samalla kun
saman, maan - entinen puolustusmi­nisteri
on työskennellyt useita^vuo-,
•sia erääntorontolaisen koulun :.yö-vahtina.
• Slovakian kauppakamarin enti­nen
presidentti on äskettäin saanut
$30 : viiltkopalkkaisen - lakaisijan
työn: Hän: oli ' työttömänä kolme
vuotta.
Kuten, t r i Vladar. nämä miehet ei­vät
tulleetc -Canadaan tavallisina
siirtolaisina^ vaan-poliittisina .pako­laisina.
Jia toisin k u i n k e s k i ^ ^
nen uusi tulokas,^heidän-:edessään
on toivoton tilanne.
"Missä on urakoitsija, joka ha­luaa
sekatyöläiseksi < entisen 'v laki­tieteen
tohtorin", sanoi, t r i Vladar
allstuvastt. «Tämä Berliinin yliopis­totutkinnon
suorittanut :. Unkarin
entinen, diplomaatti on oUut -työt­tömänä
m i l t ^ koko kuuden vuoden
ajan,.,imnka lum »Ollut.C^a-dassa.
'/i ~ • ^, - '
. U n k a r i n erääseen kuuluisaan y l i -
mystöperheeseen kuuluva henkilö
oli vähän aikaa erääli tehtaan -toi-nustotyölälsenä
$40 Viikkopalkalla.
Hänet vapautettiin siitä sen yuok-sii
kun tehtaan johtaja katsoi^ että
työläinen: " o l i lilan vanha jä liian
intellektuaalinen teltfäväänsä".
Tämä entinen diplomaatti on sit-tenunin-
vieraiUut kirjaimellisesti
Torbntoniidueen sadoissa työnväll
t^stotmistoissa.
; Henkilökunta-johtajat' ovat aina
erittäin kohteliaita, selittää hän,
mutta ^h^dän lopullisena päätökse­nään
on tavallisesti tämä: ' T e olet­te
Uian paljon koulutettu tähän työ­hön."
,
Mutta -,hän lisäsi, hyvää koulu-kasyatustä
vaativat toimet ovat au-tomaattis^
ti poissa päiväjärjestyk­sestä,
siliä hän ei osaa puhua vir­heetöntä
> englanninkieltä- c^Se :on
hirveä rengas, eikä siitä näytä olfr
van mitään ulospääsytietä", hän
sanoi.' j
; V^ikkat hän asuu pienessä huo­neessa
ja pitää kulunsa .alhaisim-mässa
: niahdpUisessä tasossa, tri
Vladarm i pienet säästöt hupenevat
nopeasti.
. "Jos minä en löydä työtä — mitä
tahansa ^Ötä; pian, siUom en
tiedä mitä tehdä", sanoi hän
Hyvin tunnettuna paikallisten un­karilaisten
piireissä tri Vladar toimii
Washingfionissa' olevan Unkarin
kansallisen neuvoston. palkattomana
edustajana. . '
Tällaisia ovat siis ne Vllikaopi»
neisuuden" ongelmat, joista meill
"oppimattomuuttamme" kiroanli
pikkuihmisUiä el ole ollut aavista*
takaan.
Aikakautemme yksi inhlmillina
tragedia onkin siinä, että roone
näistä "maanpakolaisista" olifiivi
monta kertaa paremmassa aseotss
sa taloudellisesti ja moraalisesti
jos he palaisivat takaisin kotinua
hansa -mutta ennakkoluulojenS
ja poliittisten mielipiteittensä r
historian ankaraa v koetta keständl
tömien uskomustensa perusteellail
elävät-siinä harhauskossa, että joft
kun vuoden "pakolalskauden" I»
rästä heille tulee muka mahdoIS
suus ~tȊst^ entisille asemilleen -r
vanhan, mutta asiallisesti jo kc^
leen yhteiskunnan puitteissa.
Mitä taas tulee teoriaan "Häf
oppinelsuud^", niin sekään, f
pidä paikkaansa muuten' paitsi
män jutun alussa lausutussa 0^
lessä, että siirtolaisiksi halulaa»
vain leveäselkäisiä ja matalaots»
sia henkilöitä/ joille kuuluu ^
kmn itsestään kaikkein kovin P
kehnoimniih palkattu työ — sS»
mitä korkeammalle yhteiskuotaii0;
puille noustaan, sitä kauenunal»
^ I t ä jää," ei vain siirtolaiset, w
myps siirtolaisperuiset iamsaiaiaA
huolimatta iait|iraan siitä kaHUf
kauniila puheita pidetään ^asafP^^
suudesta ja samanlaisista
suuksista. — Känsäkoura.;