Vapaus, December 20, 1966

              SUOMEN UUTISIA
Ilmapallo jouluksi: Eräs vietnamilainen lapsi taa­pertaa
kylän kaupasta kotiinsa olutpullon, makeis-levyn
ja ilmapallon kera. Hänen kotinsa on noin 15
mailia JVry Thosla, Mekongin suistomaa-alueella.
S.G^. Urheiluliiton
•Irkailijoiden osoitteet:
.PalMtaJohtaja: Ake "Hunnakko
• 9a NeviUe Park Blvd.
y Puhelin GX 1-6195
Ttoonto Ontario
$ihteeri: Paavo Vaurio
49 HlSiraöia Rd., Toronto 8. Ont.
., .JRjihelln HO. 6-8815
Baliastonhoitaja: Len Boström
68 McNalm Ave.. Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
UITON NAISJAOSTO:
'Martha Turkia
592'WöOdbine Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
- : iPuhelin •391-3477
mTON HIIHTOJAOSTO
Puheesjohtaja: Antti Ranta,
Jehu A.C. — Puhelin 673-9015
479 S»Qdra Blvti. - Sudbury, Ont.
Rankovicia
ei syytetä
Belgrad. — JuKO.slavian hallitus
on päättänyt olla nostamatta rikos­syytteitä
maan entistä varapresi-denttiä
ja turvallisuuspoliisin pääl­likköä
Aleksander Rankovicia ja tä­män
ryhmää vastaan, ilmoitettiin
Belgradissa viime viikolla.
. Parlamentin liittoneuvosto hy.
väksyi perjantaina suljetussa istun-nossa
selonteon niistä väärinkäytök­sistä,
joita on paljastunut turvalli­suuspalvelun
eräissä elimissä. Liit-toneuvosto
hyväksyi suosituksen olla
nostamatta rikossyytettä Rankovicia
vastaan, joka erosi viime heinäkuun
alussa. Häntä syytettiin tällöin kor­keiden
hallitusvirkailijoiden puhelu­jen
kuuntelusta, tottelemattomuu-
-f-
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wanapin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
l(uukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalUIa.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R . R . 3, Sudbury, Ont.
CSJ: i i Toronton osaston varsinai­nen
. kuukausikokous pidet
joka kuukauden ensimmäiset
maanantaina klo 8 illalla Don^
haaUlla.
CSJ:B Sanlt Ste. Marien osaston
fi&äntömaäralnen kokous pide­tään
Joka kuukauden ensinunäl-
Benä tUstahia keUo 8 illalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJ: n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haaliUa. Kir­jeenvaihtajan
osoite: N. Plbipa-
, nen, R. R. i , WOrthington. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haallssa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
Kirjeenvaihto siliteerille: Mr.
Matti Mäkelä. 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C.
bSJ:n Fort Arthurin osaston kuu-kuukaiLsikokoukäe
pidetään Jo­kaisen
kuukauden easimmäisenä
perjantaina, alkaen klo 7.30 lU.
Johtokunta kokoontuu klo 7 ill.
Kirj3envfiihto osoitteella: 316
Bay St.. Port Arthur, Out.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu iiseanunin
a.siain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärssmcn,_Box-354,-
Sudbury, Ont.
Helsinki. —• (Suomi-Seura). —
Suomi-Seuran joulu- ja uuden­vuoden
tervehdys
Jälleen on mieli herkistymässä
joulun viettoon ja uudenvuoden
odotukseen. Monenlaisten valmis­telujen
ja joulukiireiden jälkeen
koittaa jälleen se hetki, jolloin
voidaan käydä joulusaunassa, is­tuutua
jouluaterialle, sytyttää kuu­sen
kynttilät ja odotella joululah­jojen
tuojaa, valkopartaista Korva­tunturin
joulupukkia.
Samat joulumietieet ja paljossa
myös samat kansalliset joulutavat
ovat vanhan kotimaan lisäksi esil­lä
myös tuhansissa suomalaisper­heissä
ulkomailla eri puolilla maa­palloa.
Yhteiset ajatukset yhdistä­vät
koko Suomen suvun joulun­vietossa,
tapahtuipa tämä sitten
totuttuun tapaan Pohjantähden tai
eksoottisemmin Etelän Ristin alla.
Lähetämme lämpimimmän joulu-tervchdyksemmc
talvisesta Suo­mesta
kaikille ulkosuomalaisille
kaikkiin maihin ja maanosiin.;
Samalla toivomme uuden vuoden
1967 tuovan menestystä kaikille
yksityisille suomalaisille ja hei­dän
muodostamilleen suomalais-järjestöille
kaikissa hyvissä yri­tyksissä
ja pyrkimyksissä. Toi­vomme
myös, että vuosi 1967,
Suomen itsenäisyyden 50. juhla­vuotena,
olisi vanhalle isänmaalle
menestyksekäs. -
Joulukuulla 1966
Suomi-Seura r.y.
R. V. Fieandt
puheenjohtaja
Tauri Aaltio
toiminnanjohtaja
Maassamme paljon piilevää
taloudellista kasvuvoimaa .
Taloudellista kasvuvoimaa näyt­tää
piilevän maassamme mclko
runsaasti, vaikka toimeliaisuus mo­nilla
aloilla onkin tällä kertaa vä­häistä,
sanoi Osuuskauppojen Kes­kusliiton
toimitusjohtaja Sampsa
Mantere.
Viimeaikainen kaupankäyntimme
viittaa taipumuksiimme toisinaan
elää yli varojemme, sillä jo pi­temmän
aikaa olemme ostaneet
ulkomaisia tuotteita enemmän kuin
olemme pystyneet viemään omia
tuotteitamme. Viime vuonna tuon­iimme
enemmyys oli 700 milj.
markkaa, mikä suureksi osaksi oli
maksettava niillä ulkomaisilla va­luutoilla,
joita aikaisempina vuo­sina
oli saatu kootuksi. Tänä vuon­na
olemme kuitenkin jonkin ver­ran
parantaneet tapojamme, sillä
tuonnin enemmyys ilmeisesti jää
100 milj. markkaa edellisvuotta
pienemmäksi.
Alkupuolella vuotta emme on­nistuneet
myymään ulkomaisille
ostajille kuin 3 % enemmän kuin
edellisvuonna, mutta syksykuukau­sina
olemme olleet parempia kaup-pamiehiä.
Etenkin paperituotteet
ovat menneet hyvin_, kaupaksi, ja
on syytä nostaa hattua niille vien-timiehille,
jotka ovat valloittaneet
ulkomaisia. markkinoita kohonaan
uusille vientiartikkeleille —-uus­vienti
'on nimittäin noussut tänä
vuonna jo neljänneksellä.
Sc taloudellista tilannetta osoit­tava
tekijä, jonka vaihtelut tuntu­vat
nimeomaan yksityisten henki­löiden
elämässä, on työllisyystilan­ne.
Tässä suhteessa asiat ovat tänä
vuonna olleet viimevuotista pa­remmin,
sillä t.vöpaikkoja on ollut
tarjolla eneniinän kuin viime vuon­na.
(HS)
Teatterin 50-vuolisjulila Turussa
TurusSa vietettiin lauantaina (10.
12.) suomenkielisen ammuttiteatte-ritoimikunnan
50-vuotisjuhlaa ar­vokkaasti
ja monin menoin.
Juhlapäivän aamuna kaupungin­teatterin
edustalla liehuivat liput
ja illalla paloivat tervapadat. Van­ha
kulttuurikaupunki oli arvoval-laisesti
edu.slettuna juhlassa* jo­hon
yhteensä oli lähetetty lähes
500 kutsua. Iltapäivän vastaanotol­la
juhlivaa teatteria onnittelivat
valtiovallan lisäksi mm. teatteri­alan
liitot ja järjestöt sekä pai­kalliset
kulttuuri- ja taideyhdis­tykset.
(HS)
Lehmälle viitoset
Maanviljelijä Eino Aaltosen omis­tama
keinosiemennetty ayrshire-lehmä
Kukka poiki viisi elävää
vasikkaa sunnuntaina (11. 12.) Lo­pella.
Viitosvasikat ovat syntyneet
elävinä Suomessa tiettävästi vain
kerran aikaisemmin.
Viitoset painoivat yhteensä 68
kiloa, pienin 9 ja suurin 16,5 k i ­loa.
Ay-vasikan normaalipaino on
noin 30 kiloa. (SS)
Kirkkoseminaarejasi^ijeltu Puolassa
Varsova. — Puolan hallitus on
ryhtynyt toimenpiteisiin, sulkeak-seen
kuusi pappeja valmistavaa
roomalaiskatolista, seminaaria, tie-doitettiin
täällä keskiviikkona kir-k^
oUisista lähteistä.
Toimenpidettä seurasi määräys
rehtorien poistamiseksi kuudesta
seminaarista.
Toimenpide huomioidaan vaka
vimpana hyökkäyksenä kirkollista
mahtia vastaan sen jälkeen kun kirk
ko ja valtio sopivat rinnakkaiselos­ta
vuonna 1956. Se on voimankoetus
kahden mahdin välillä Puolan 31
miljoonaisen kansan enemmistön
uskollisuuden omistamisesta.
Hallituk.scn toimenpide seurasi
sen äskettäin esittämiä vaatimuksia
saada jonkinverran yaikutusyaltaa
seminaarien toiminnassa.
Kirkon tietolähteiden miikaan
viimeisten kahden tai kolmen vuo­den'aikana
ovat h.'illitukseii • yiran-oinaiscl
korottaneet vaatimuksiaan
asteeltain, yksinkertaisesta semi.
TO ONE AND
WE WISH
and
MOST HAPPY N l
OUR HEARTIEST THANKS
TO OUR ADVERTISERS AND WORTHY SUP-PORTERS
FOR THEIR VALUED PATRONAGE
DURING THE YEAR
We are looking fonvard to our pleasant
relajtionship during the coming year.
- WE ASK ALL OUR SUBSGRIBERS TO PATRONIZE
OUR ADVERTII3ERS WHENEVER POSSIBLE
VAPAUS PUBUSHING CO. LIMm^^^
•n 'I TRI-WEEKLY — VAPAUS — LITERARY WEEKLY — LIEKKI
100 ELM .STREET WEST SUDBURY. ONTARIO
naalien rakennusten ja hallinto­elimien
tarkastuksesta aina opetus
kirjojen tutkimiseen ja määräyksiin
pitää kursseja ei-uskonnoUisista
aiseista. Kirkko on vastahakoisesti
alistunut näihin määräyksiin.
Aikaisin viime vuonna hallitus
vaati oikeuden nimittää edustajan­sa
opiskelijain kokciettcn tarkastus
lautakuntiin ja oikeuden esittää ky^
kymyksiä tarkistustilalsuudessa ole
ville opiskelijoille. Tätä päätti kar­dinaali
AVyszynskin johtama pappis­valta
va.stustaa.
Turmettuneisuus
Japanin vihollinen
Tokio. — Pääministeri Eisaku
Sato viittasi täällä torstaina nimen­omaan
virkakunnan turmeltunei-suutcen,
sanoen sen muodostavan
pää-asiallisen uhan demokraatti­sille
perusteille Japanissa.
Musta usva. miksi japanilaiset
sanovat korkeitten hallituspiirien
.skandaalien sarjaa, nostettiin pää­ministerin
eduskunnan istunnossa
pitämässä puheessa Kiinan ongel­man
ja muiden kansallisien ky.sy-mysten
yläpuolelle.
"Olen syvästi hiiolestuiiut, että
nämä tapahtumat nostattavat epä-'
luoitamukscn tunteita kansan kes­kuudessa,
maamme parlamenttaari-seen
demokratiaan,'' julisti mr.
Sato.:
Katsottiin eräänlaiseksi merkit­seväksi
kansallisen politiikan luon-neoikullisuuden
osoitukseksi se,
että hänen täytyi esittää -tärkeän
ohjelmapuheensff-cduskunnalle, jos­sa
oli 467 edustajan istuimesta-mei­kein
kolmasosa tyhjänä. -
Kaikki oppositiopuolueet ja it­senäiset
edustajat ovat boikotoineet
istuntoja protestiksi kun mr. Sato
on kieltäytynyt myöntymästä vaa­timuksiin,
että skandaalien johdos-,
ta piisi pidettävä uudet vaalit. Jot­kut
erimieltä olevat Saton Libe-raäli-
Demokraattipuolueen enem­mistön
muodostavasta 280:stä edus­tajasta
pysyttelivät myöskin poissa.
• Mr. Sato myönsi, että ehdokkai­den
ja heidän kannattajiensa suu­ret
rahalliset menot vaalikainpah-joissa
ovat kohentaneet tätä yleis­tä
epäluottamusta vaaleja kohtaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että
tarvitaan 30 miljoonan jenin (noin
$73,340) rahamäärä varmistaakseen
voiton eduskuntavaaleissa.
Tiistaina, jouluk. 20 p. Tuesday, Dee. 20,1966
KYSYMYS:
Onko Canada itsenäinen maa, vai
pitääkö sen ilmoittaa Englannille
jos tehdään muutoksia Canadan pe­rustuslakiin?
"*
_ — Erimielisyyskiin asiasta joutu­nut.
VASTAUS:
Mahdollisesti se tuntuu ristirii­taiselta,
mutta vastaus on molem­missa
tapauksissa "kyllä". Johtuen
siirloinääkauden "perinteestä" ja
eräistä muista seikoista, Canadan
yhteiskuntaelämässä näkyy vissejä
siirtomaakauden merkkejä. Mutta
se ei tarkoita käytännössä sitä, että
Canada olisi riippuvainen Englan­nista.
Tosiasiassa Canada on nyt
monjta kertaa enemmän riippuvai.
nen VhdysvalloLsta, kuin Englannis­ta;
Asiallisesti puhuen Canada on
Englannista vapautunut ja siis itse­näinen
mau.
Toisaalta on kuitenkin totta, et­tä
Canadan peruslakiin (BNA laki)
tehtävien muutoksien tulee edelleen
saada Britannian parlamentin hy­väksymisen.
Mutta jos Canadan
maakunta- ja liittohallitusten toi­mesta
esitetään esim. yhteinen
esitys perustuslakimme "kotiuttami-seksi",
mistä nykyään poliittisissa
piireissä keskustellaan, niin Britan
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Peter A.' Kraft
kuoli Port Arthurin saira<ilassa lau-antaina,
joulukuun 10 p. pitkäaikai­sen
sairauden jälkeen. Kraft oli
syntynyt Soumessa ja oli kuolles­saan
71-vuotias. Tänne hän saapui
39 vuotta sitten. Oli uudisviljelijä-nä
Gorham-kunnassa (Lapissa)
mutta muutti vuosi sitten kaupun­kiin,
Hän oli aktiivinen CSJ:il toi­minnassa
nuorempana ja oli viimei­seen
saakka lehtiemme lukija, vaik.
ka asiamiestoiminnan joutui sairau­den
takia jättämään ennen kaupun­kiin
muuttoaan. Häntä suremaan
jäi vaimonsa Martha, serkku Paavo
Krafty kolme siskoa ja kolme serk­kua
Suomessa.
Hautaus toimitettiin viime tiistai.
nian pariamentti ei voi siitä kieltäy-tyä.
Se olisi viimeinen kerta, jolloin
Canadan perustuslain muutos tulisi
Englannin parlamentin käsiteltä­väksi.
Riippuu sii.s,meistä itsestäm­me
kansakuntana, haluammeko ja
miten kauan nyt vallitsevaa oloti­laa
jatkaa. Tosiasia tietenkin on,
kuten kysyjä vihjaa, että Canadan
perustuslain muutosehdotus on
alistettava "muodollisesti" Englan­nin
parlamentin hyväksyttäväksi
kuten meneteltiin esim. työttömyys-vakuutuslain
laatimisen yhteydessä.
Mutta tämä "muodollisuus" riippuu
encmn)än Canadasta kuin Britanni­asta
ja se voidaan poistaa canada-laistcn
toimesta,'milloin tahansa sitä
tosiasiassa halutaan. -
na Riverside hautausmaahan Sar-gent
hautaustoimiston välityksellä.
Joseph Peukkuri kuoli Port
Arthurin sairaalassa viime lauantai.^
na. Hän oli syntynyt Suomessa, ja
oli 77 vuotias. Peukkuri saapui Vh-dysvaltoihin
V. 1910 ja sieltä tänne
V. 1912. Jälkeensä jäi vaimonsa V i l ­helmiina,
2 poikaa. Toivo ja Heino,
sekä yksi poikapuoli W. Matson, kol­me
tytärtä, Hilma, Lilian ja Lila
kaksi tytärpuolta, Lempi ja Ines,
6 lastenlasta sekä 12 lastenlasten--
lasta.
Mauslcaa joulua
kaikille! ^
toivottaa
UNO OJAIÄMMI
Sfeamship Ägency
JOHN, LAINA ja U. OJALAMMI
Puhelin WE 3-0661
1625 St, Antoine St.
Montreal 3 Quebec
WILLIAM LUUKKO
BILL LUUKKO
toivottaa asiakkailleen ja tuttavilleen
HAUSKAA JOULUA
ja
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
liikkeenjohdon ja henkilökunnan puolesta
Parhaimmat kiitokset suomalaisille asiakkaillemme
kannatuksesta kuluneen vuoden aikana
ONTARfO AUTOMOBILE
L I M I T E D
Canadan suurin Chrysler-autoyhtiön välittäjä
1001 BAY ST. PUH. 922-6161 TORONTO
H E L E N T A R V A I N EN
186711887 Canadan historiaa
— On niin kuin oi is voinsa myyny
oikä rahaa saanukkaa,
Ylihärmä. ,
(Jatkoa) .
YHDEKSÄS OSA
Canadan tuntemattomat metsät ja järvet kii-hoittivat
monen nuoren miehen mielikuvitusta. V.
1634, Jean Nicolet kulki intiaanioppaan kanssa
Mackinaw salmen kautta Michigan järvelle ja joi­takin
vuosia myöhemmin jcsuiittapappi, Jogues pää­si
intiaanikylään Sault Ste. Maiicen, tai paikalle,
jossa nyt on edellämainittu kaupunki. Siitä eteen­päin
ei mitään tiedetty; siellä kutsui suuret tunte­mattomat
alueet eränkävijöitä. Tiedettiin, että siel­tä
saatiin arvokkaita majavan nahkoja, joita Algon-
,quin heimot joka kevät toivat monilla kanooteilla
turkisostajille. Tiedettiin, että siellä asui monia hei­moja,
joiden alue johti "nimettömän meren" ran­nalle,
suurien vuoristojen ja aavikoiden kautta; Tie­dettiin,
että siellä odotti suuret rikkaudet; tiedet­tiin
myöskin, että monia vaaroja oli matkan var-r
e l l a . y ' - : '
- Jasques Cartier oli löytänyt ainoastaan yhden.
Suiiren joen, Champlain oli matkustellut ainoas­taan
suurilla sisäjärviliä; Hudsonin lahti oli poh­joisin
linnoituspaikka ja kuitenkin intiaanit kertoi-,
vait muistakin suurista järvistä ja maasta, jossa ei
puita kasVa, maasta jota hallitisee Crec- ja Sioux^
intiaanit. Englannin ja Ranskan välillä oli kova kil­pailu
turkiksista ja kunnianhimo molemmilla ruh-tinaidensa
nimiin valloittaa maaita;;
Radisson ja Clrosibilles ouunniltelivat uutta mat­kaansa
pari vuo,tta. saivat Algonquin oppaat ja kol­mekymmentä
ranskalaista mukaansa. Ensimmäinen
matkasuunnitelma johti Nipissing-järvelle. Siellä
heitä odotti pari salaa heimolaista, joiden tarkoi­tuksena
oli johtaa matkailijat Supcrior-järvelle ja
siitä eteenpäin.
Mutta tälläkin matjtalla oli samat vastoinkäy­miset,
kuin oli edelliselläkin; vihpllisheimoJjräijyi-_
vät matkailijoita joka mutkan takana. ,
Niin hidasta oli heidän matkansa, että kesti
kaksi kuukautta ennenkuin he pääsivät Huron-jär-velle,
sillä ainoastaan yöllä; oli mahdollisuus kul­kea
eteenpäin. Intiaanit .olivat niin paljon taika­uskoisia,
että; eivät koskaan yön aikana hyökän­neet,
sillä heidän uskonsa oli, joka yön aikana tais­telussa
kuolee, ei pääse "Kaukaisille metsästys­maille."
Päivisin he lepäsivät joillakin pienillä saa­rilla,
aina valppaat vahdit valmiina hälyttämään
hyökkäyksen varalta, joita oli melkein joka päivä
tälläkirv matkalla. Näiih matkaa vähitellen karttui
yli tuhannen mailia; kanootit kannettiin yli kuu­denkymmenen
kannaksen, ja matkustajat olivat mel­kein
loppiiun väsyneet, kun he pääsivät Huroiiin
rantaan. Rannalle he .raken.sivat puulinnakkeeii, jos­sa
aikoivat asustaa talven. Jonkun päivän kuluttua
oli linnake maan puolelta kokonaan saarroksissa, ja
jokaisena päivänä vihollisen joukko kasvoi. F^ake-neminen
olikin heille ainoa mahdollisuus pelastua,
joka suunnitelma tapahtui yön aikana kanooteilla
pienelle saarelle. Tämä viimeinen kahakka painoi
nuorten miesten moraalin niin alas, että he.kalkki
päättivät käjintyä takaisin, turvallisempiin paik-
• koihin, mutta ei Radisson ja Groseilles.
jju Kun toiset ranskalaiset päättivät kääntyä kotiin­päin,
joukko hajosi kahdeksi osaksi. Suurin osa
intiaaneja palasi takaisin alamaahan, Radisson ja
Groseilles -oppaineen menivät eteenpäin. He kään­tyivät
Michigan-järvelle, jossa viettivät talven erääs­sä
heimo-kylässä. Talven aikana he johtivat useita
onnistuneita hyökkäyksiä irokeescja va.staan, .saaden
Algonquin-inliaanien. ikuisen ystävyyden, josta oli­kin
heille hyötyä monta kertaa tulevaisuudessa.
Tähän asti Radisson ja Groseilles olivat kulkeneet
entisiä polkuja, mutta tämän kauempana ei ollut
kukaan valkoinen mies ennen käynyt; he seisoivat
tuntemattoman portilla.
Keväällä y. 1659, intiaanit opastivat heidät suu­relle
joelle, jonka rannoilla asui monia tuhansia
aavikko-intiaaneja. "Tiilen ihmiset", Sioux-heimoon
kuuluvat, ottivat heidät ystävällisesti vastaan. Tämä
joki oli varmaan ylä-Mississippi, jonka rannoilla
nyt seisoi ensimniäiset valkoiset miehet. He olivat
löytäneet suuren puoleisen eli Pohjois-Lännen, jon­ka
takana odotti eränkävijää uudet ajat, uudet tuh-temattomat
seikkailut.
Eivät he nähneet Kiinan merta, josta oli vuosi- .
saloja uneksittu, ei kimingaskuntia valloitettavaksi,
eikä tietä Aasiaan, josta pii monia taruja suku­polvien
aikana kerrottu, vaan he näkivät laajat
viljavat maat, laaksot ja metsäiset kuklculat, joet
ja purot, jotka hopeisena ketjuna välkkyivät kesäi­sen
auringon valossa. He näkivät niityt, jotka odot­tivat
uudisviljclijää, maan jOka odotti rakentajaa.
ile viettivät koko kesän eri heimojen keiskuu-dcssa
Mississipin varrella. Joilta he kuulivat, että
aavikoilla asustaa neljä eri heimoa, Sioux, sotainen
heimo, joilla ei ollut pysyväistä asuinpaikkaa, Cree,
joiden heimokylät oU suolaisen veden rannalla,
Assinibones, rauhallisia metsästäjiä ja Mandas, joi­den
kylät sijaitsivat etelässä, suuren joen ranhoilla.
Kylästä kylään kuljetettiin sanomaa kahdesta valko-naamasta;
oppaat kuljettivat heitä'yli laajan alueen,
jonka nyt otaksutaan käsittäneen alueet, jotka ixm=
netaan Nebraskan, Öakotan, Montanan ja Minneso­tan
nimillä ja kiertäen takaisin Supenör-järveri
pohjoispuolelle. Radisson ja Groseilles olivat en­simmäisiä
tien näyttäjiä länteen, ja heillä oli jo
kova kiire kotiin kertoakseen suurista löydöistään.
Mutta joet ja järvet jäätyivät ja niin he joutuivat
olemaan vielä yhden talven eräässä intiaanien ky­lässä.
Kevään tullen tuhansia intiaaneja sadoilla
kanooteilla kerääntyi sisämaasta järVen rannoille,
kanootit täynnä majavan nahkoja, joista Radisson
lupasi heille hyvän maksun iQuebedssa, ja niin
alkoi eränkävijöiden voitokas kotimatka.
Heidät otettnn vastaan sänkaireina, sillä tällä
ajalla oli Quebecin linnake ollut jatkuvasti Iro-keesien
saarron alla, ja laivat satamassa Ranskaan
lähdössä ilman arvokkaita turkiksia. Radissonih i n -
''tiaani ystävät kävivät voitokasta sotaa vihollisia vas­taan
ja niin loppui linnakkeen saarto taas joksikin
••ajkaa' , ' V,
• (Jatkuu)