Vapaus, January 6, 1951

              2 Lauantaina, tammilf. 6 p. — Saturday, Jan. 6
1 ^ laäitpatämt Labos
KoT.6tb.1917, AuOtcrlzed
aeoona class naii by tbe
IJepartnen^ Ottavaa
laysana Sstordays by Vaifatis
-^nthlnf Comiiaiiy. Ltd^ at
Telephones:' Business Of f ice 4-^4284.
JBdltoiial Office «•426S. Manager
E. SuksL EditorW. Eklund. l«aiUng
address Box 69, Sadburjr; Ontaria
AdTerti£ing tates upon applicatloo.
Translation free of chargc.
, TILAUSHINNAT:
Canadassa: i vk. 6M 6 kk, 325
3 kk. 2J00
Yhdysvalloissa: 1 vk. *1.00 6 kk. 3JB0
Suomessa; 1 vk. 7.50 6 kk. 423
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
A f Se ei yksinään riitä
yiaisea midipiteen |>aino.stuksest«i Canadan unionistisen liikkeen
Trades and L a l x i r Consre&s of Canada, Canadian
ÄhdCatholic Confederation of Lal>or. <:anadian Conjrf.s.s of I^IKK
Aatu Kolmia, vanhempi, Kelly X a -
kelta. täyttää CO vuotta tammikuun 8
päivänä. •'— Onnittelemme!
Mitä muut sanovat
SYY . . .
Kun kuluva ^-uosi. on merkinnyt
fce^itallstUien maailman työtätekeville
Rauhanpuolustajain II Kongressi
rsova, rauhan kaupunki
Var.=Joyaä voldaari tcdelli kutsua
iräiöian kaiipungik-si ei yaan siltä syyl­tä,
e t t i RÄUlianpuolaslaiain i l Maa­ilman
Kongressi pideitjin siellä, inut-ta
myöskin kösW Varsova. ön järkyt-tä-^
li <»inieirk2i sodan tul-joita ja, mah­tava
osoitu.V siitä, Diltä voidaan saada
luoiUle toimeentulon bvonontumLsta, ajkaan rauiialll^ella lakenausiidlla,
mutta o.-nlstavinc luokille riistomah- kun kansa Juottaa rauhaan Ja rsken-
Kalervo Ketola
dolllauuksien li8ä3nty.mL?tä. öUTse koi­tunut
elintason kohoamiseksi Neuvos-toliifbn
ja kansandemokratian mal-dei)
kamoille. Kun^kuluvavoio-si on
koko kapitalistiselle maatlmaile: icoi-tunut
taloudellisen epävarmuuden ja
aotilaallisen varastelun vuodek.si, on
i c koitunut ,soHiali.<5min maille rau­hallisen
työn ja kansantalouden ko­hoamisen
vuodeksi.'' — Vapaa Sana,
irehin>i.
. . . JA SEUBAU.S
Joulu meni rauhallkestl Suome-s-sa
Liikkeissä oli
tavaraa saatavissa,
mutta joulupu3c,ii oh kuiteniin Icoy-.
hcmpi j a joulupöytä vaatimattomam­pi
kuin edeUiscna vuonna ... 'jol­loin
vielä tuntui se "pahan" Pekka­lan
halllbuk-sen vaik-utus — Vapau.s)
— Suomi-Seura,, jouluk. 29 pna 1950,
K I B K K O i l E R R A IIELJAKäEN
JOULUSANOA — JA MEIDÄN
PAPPIMME?
Maalaisliiton lehti "Maakan.-Ja"
Julkaisi .'jouluk-si opetusministeri
iklrkkonerrai Heljaksen nimellä va­rustetun
pääkirjoituksen, jo3sa sano­taan
mu^unmuassa; .
SellaLselle pienelle ikansalle kum on
Suomen kansa,- joika ei kyCiene kilpai­lemaan
maailman mahtavien kanssa,
on rauha Ainoa luonnollinen ja oikea
olotila. Pienten kansojen oma. etu
vaatii texcmaan niita kaikki mita
voidaan rauhan hyvaS.si. Vain'rau-hallLsessa
maailmassa, jo.ssa valtioi­den
ja kansojen ke.skinai.?et .suhteet
-frKi^fOaimiUiotiia voinjaanottamisen ja pian päUtt>'\'än vuokrakontrollin
•^-*nÄwina5sa|Mtämisen puolesta, lahän .suunnitelmaan kuuluu, kuten on
xnrtisiiedoissa kerrottu, suurten kokousten pito Wnta- j a vuokrakon-
\,^^tMilm puolesta siten, etlä saadaan yleisen mielipiteen painotus v a i -
.^^Inittamaan parlamentin Jäseniin j a hallitukseen.
' y«»*^!r3ten'nieneteHe$sään aiämä uniojohtajat huomioivat sen io.<.iasian,
, kulultajayleisö j a erikoisesti jierheenäidit vaativat nyt yhä
^'"^TpMttäVänraiin, että ruokatavarain, polttoaineitlen. vaatteiden ja mui-
• h i n t o j e n alinomainen kohoaminen on lopetettava.
^,^'äätiessaan hintakontrollia nämä öniojohtajat tunnustavat väsenkäti- _ ' p u k k i köyjieäipi .,
seuraava henkilö tie- | vilka.sta; olihan tava
-**^ti«t^ että monopolistit voittoUevat sotahysterian kustan-
: " l ^ ^ - ^ ^ ja keskilu(>kkalai.sten maksaessa las-
^ kut- ,
,5" . Tämä sellaisenaan on tietysti hy\'ä tähän asti. mutta meistä tirntuu
fcuiteiikin, että uniojohtajiemme pitäisi mennä a.skeleen pitemmälle,
m täi rn\mssa iapavkx^ tietämättään autr
' Javaan voittoilevia sotakapitalisteja. Ottakaamme yksi ajatuskoe:
•~ esimerkiksi keuhkotutiselle määrätään ainoak>t haitomcnetelniäk^i
«.>^^'^känlääkettä, niin tulokseksi saadaan n^rmasti hautajaiset. Jo.s täl-fiinein
potilas i n u silloin o n hoitom€ffletelnjis.sä -mejUävä
/^^Raljon syveiiinoälle — pjirannettava sitä varsinaista tautia, mikä a i -
i.^Lt.h.euttaa ysk^n.
f - » " X'niojgiistten nyt aIoittamas.sa kampanjas'5a —mitä voidaan paikai-vJ
«K»sJi ^ ö n t ä ä ja laajentaa — on myös se vaara, että yritetään paran-
'^•'^ taa p i n n a l l i s i a ilmiöitä j a .siten tehdes-ä autetaankin vierasta asiiia. O n
d::1^^*ensinnäkinhuon5atlavn, että mikään hintakontrolli vedenpitavii.
' -: \)hi^ esimerkkien L|)erusteella voidaan etukatee-m todeta, etta
hVitäkontroIlin valvojiksi nimitettäisiin joitakin "d
<'"'^JaJl3*toknfyia liikemiehiä, j o t k a or\'at kyllä taipuvaisia tekemään 'jär-j^
sti^lyja,'"' aina siellä j a täällä. Ja tämän Iisaksi on se \aara, että
Mlffj^nopagOtmalla voimaperäisesti hintakontroHin puolesta, voidaan tahto- ' !^ir,^Öiattakiii auttaa niitä voimia, jotka haittaisivat "jäiulyttää palkat"'
i'?^^^^ Nykyisenä
y^^^ suunnattoman paljon nousseet ja palkat;
jääneet kautta linjan syylin kuoppiin, tama 'jäädytys*' olisi ker-
' ^'ias^ian UiomiitäivsL.
^Uäolevalla emme suinkaan hjdiia tuomita toimintaa hintakontrol-'
Hl) pt!blest;|. Päinvastoin on tarkoituksemme korostaa sitä, että on
estää ihmisten
-ö|i^l«jwy/d€ij-ja^h voit-
;>i>t«iluj' Ottakaartnne täs< Unioni.s-
; r^^^^ pidettävä voi- •
^ vuokfcikontrollista huolimatta vuokrat ovat viimeaikoi-iiitifli^^
pajjoip namaeet.kutenJJedetään._^ Tä.ssii
?^1'^lnaassa vallitsee suuri asuntofHila. Jos mielitään estää kiinteimilöyh-
•^^vtiot kiskomasta ylöttömän korkeita vuokria,, silloin on ainoa kestäviä
^^;tiiJokMa t^^^ se, että rakennetaan joukkomitassa uusia hal­iva
p ^ n l a i s i a koteja. Samoin, jos mielitään estää autojen, traktorien ja
/•^^«irokiehhiiitojenaUncitnaiuen nousu, s i l l o in on ruvettava valmistamaan
itV^tpmän. autoja, traklortja, irokeja jne,
'»^»'^v f /a tässä Nyt jolloin hallituksemme haaskaa t i i -
i-h^hatmilJoonaa dollaria vuodessa .sotatarkoituksiin, on yleii-enä suunta^
, ^ . n a se; että supistetaan asuntojen 'rakentamista ja vähennetään auto-
>> jcn nikent autojen, traktorien ja trokiea valmis-
:, »TJNtamista, j o t ta voidaan tthdä'*tykkejä voin asemesta ' ktiten. sanotaan,
r^^Jos ci näitä perusseikkoja oteta huomioon. \a»n tuetaan haUituk.sen
»nykjistäsisä- ja ulkopolitiikkaa, kuten oikeistolaiset uniojohtajat ovat
, menetellyt, J\iin sialoin ovat kaikki puheet; hlnta- ja vuokrakontrollin
puolesta pelkkää tuulen pieksemistä, mistii tulee hyvin laiha s a t o . M u t -
^ t a jos taisteluun hinta- j a vuokrakontrollin puolesta yhdistetään c r l -
Inäisiä oleejlisia. vaatimuksia, n i i n silloin on mahdollista-edistyä. Jos
''vaaditaan sadan pro.sentin veroa yhtiöiden kohtuuttomille voitoille.
i^;kansallista terveys- j a .sairaalasuunnitclmaa. parempaa vaahuudenelä-
«kettä, kaikille 65 vuotta täyttäneille eli .sanalla sanoen — kotien
''f*:rakentamista tykkien asemesta — ja i)arempaa toimeentulomahdolli­suutta
fafmareille, niin silloin työnnyladn vailils|^van taudin alkujuu­r
i i n . Vain täten toimialaa laajentaen ja .Nvvenlaen voidaan toivoa jo-
;ti^in'hy\'ää nyt niin paljon mainostetusta suunnitelmasta hinta- ja
taa onnellista tulftvausuutta.
Nä:n -Varsovan en-i kerran vahan
yli. kaisi vuotta sittsn. Mitä siimani
tap3st oli aivan uskamatonta. K a i k k i -
munisteja, tiedemieihiä ja kirkkojen
jchtajiä. : HeidSn ainoa mutta luja
yhdysside öU. että he kalkki hartaasti
tahtoivat ja toimivat rauhan saavut^
tamis2ksi ja säilyttämiseksi. Raiöia
cl ole minkään ryhmän mocopooli, se
kuuluu ihmiskiinnslle.
Edustaja toiseiisa jälkeen nousi pu­hujakorokkeelle
ja lausui kongressille
perusteluineen va&aumuksensa, että
alle mihin katsein en nähnyt juuri ] rauha on ihmisten voitettavissa j a se
muuta kuin raunioita. E n voinut us- i on voitettava tana päivänä, koska ny-koa,
että tämä tuhotyö oU ihtnisten
tekemää, mutta EcIlaisPt ovat sodan
seuraukset. Hvvm pieni osa pystyssä-olevista
taloista oli asuntoi:elpoj.sia ja
rakennus työt cii melkein kokonaan
riijoitevtu vanhojen ta loj?n korjaami­seen
Varsojan Ghetto <juutalaisten
kaupungmo3a>, joka .ka.slttaä neliö-mailin.
oh hävitetty aivan maartasal-le.
n i in ettei ollut edes pientäkään sei­nää
nähtävipä ja tällä alueella puoh-miljoonaa
Puolan kuudesta imljoonas-ta
uhiTista menettivät henkensä Sak­san
fasistien kasissa.
M i i t t a nyt Varsova elää uudelleen.
Uu-sia raken nuksia nousee kautta kau­pungin,
G'hetton alueella nousee no--
pealla vauhdilla työläisten asuntoja.
Useat sillat yhdistävät äcaupungui,
jenka, joki jakaa ka.htia ja ennsnkuur
lumattomia suunnitelmia valmiste­taan
—-Varsovaa jälleenrakennetaan
valtion 6 vuoden suunnitelman puit­teissa.
Suunnitelmien mukaan . .siita
tulee maailman komem kaupunki,
rauhallisen rakennustyön kaupunki,.:
Puolan kansan rauhr-n tshdon ilmaisu.
Tässä historiallisessa ympanstoss i
käcocntui Rauhanpuolustajain II
Maailman Kongressi; johon osallistui
pappeja, kirjailijoita, tiedemiehiä, po­liitikkoja,
.seka tavallisia tyolaLsla ja
kyajan sota-aseet tekevät ihmiskun-.
nan tuhon mahdolliseksi teknillLsesti.
Meidän on vain palautettava mieliim­me
he hirvittävät tuhot ja ne tuhan­net
uhrit mitä atomipommin käyttö
aiheutti Hiroshimassa ja Nagasakis-ia:
Ktm siihen viela lisaaiiudet kek­sinnöt
kemiallisen sodan käynnissä,
h i i n on todettava, etta sotahullut.jotr
ka hyötj-vat sodasta ja eivat pans
mitaan arvoa ihmiselämälle, haluavat
alkaa III maailman ssdan. Tieteet on
•pantava palvelemaan ihmlskimnan
kehitystä eika sen hävittämistä.
On merkittävä se lahemen yhteis­ymmärrys.
• joka valhtsi kongressin
osanottajien kesken. Siellä d i ko­koontuneena
ihmisia kaikista maano­sista.
mustia,vkeltaisia ja valkosia —^
kapi^Listisista, sosialistisista ja siir-tcmsLsta.
Kun esitettiin päätöslau­selmat
kongressille, nim ainoastaan
kolme äänesti vastaan ja kaksi o l i aa­saan
I että solmittaisiin: r a ^ sopimukset
j yhtenäisen Saksan j a Japanin, kans-
Isa: -Lisäksi vaaditaan, etta kaikki
liiman kansat pamvat_|miehitysvoimat ppistefctaislln ; ko.
siihen : toiveenkr^joista päatoive oli - maista.
rauhan säilyttäminen. Snnä tode­taan,
että tätä toivetta ei ole toteutet­tu,
sillä täröän sota nkkoo momen
3) Kongressi katsoo, etta,väkivalta-menettelyt
> joita iaytetaan kansoja
vastaan pitääkseen ns riippuvaisessa-kansojen
rauhallisen elämän j a uh- j j ^ gji^cnjaa-asemassa, ovat suun u h ­kaa
koko ihmiskunnan rauhaa, a i a -
infesti osoittaa, etta nain on tapah­tunut,
koska Y K ; t a j o h t a a vounat.
ka ratihaUe/ j a julistaa näinä kansoil­la
olevan oikeuden elaa \'apaude?stb-}a
itsenäisyydessä. Samaten on tuo-jotka
ovat hylänneet ainoan t i e n rau- j mittava kaikki muodot, joissa kansal-haan-^
nimittäm yleisen s4iteisym- j iisuussorto esiintyy, koska se kasvat-mänryksen.
Jos Y K haluaa täyttää
ihmislcunnan toiveet, n i i n sen on p a ­lattava
entiselle tielleen j a ensiaskel
siihen suuntaan on saada aikaan
mahdollisimman pian 5 suuren neu­vottelu,
johon kuultm myös Kuna.
Rauhanpuolustajam ivlaailman K o n ­gressi
vaatii, että v Y K ja kaikkien
maitten halhtukset käsittelevät ehdo­tukset,
joiden puitteissa on mahdollis­ta
palauttaa kansojen välinen: luotta­mus
huolimatta «rilaisiäta yhteiskun-tajärjestelm,
ista j a täten ylläpitää ja
rakentaa raitha. Ehdotukset ovat:
1) Ottsjen 'huomioon sodan aiiheut-tamat
timoisat seuraukset. Korean
kansalle j a , että se muodostaa yleisen
sodanuhkan, kongressi vaatii taiste­lun
lopettamista, kaikkien ulkolaisten
joukkojen poistumsta Koreasta ja
Korean sisäisten asioiden rauhallista
ratkaisua, kuulemalla Korean kansan
edustajia; Kongressi vaatu, etta ky-ncstamatta.
Tama ytcsimielisyys sei- gymystä käsiteltäisiin täydellisessä
talonpoikia kalkilta maailman aarilta,
rakentuvat yhteisymmarräykseen ja | edustaen hyvun tahdon ihmisia, jotka
hyvään tahtoon, saattaa pieni lian^a
toivoa .säilyttävänsä vapautensa ja
ltsenäisyyten.sä, joita vailla elämällä
ei oIe>auurtakaan arvoa. (Korea on
tiistfä^jhl^t käytännöllinen esimerKki —
Vapaus)> Suomen kansa on pohjal­taan
rauhallista Ja rauhaarakasta­vaa.
Taistelussa kovaa luontoa ja
ankaraa kohtaloa vastaan se on op­pinut
pitam.'ian arvossa rauhan siu­nauksia.
Suomen kansa ei toivo
tänä jouluna mitään hartaammm
k u i n - s a a d a pysyä kansainvälisten
f.elkkftu.sten ulkopuolella vapaasti elä­en
omien ilianteittensa mukaan.":
va-sti o.soitti, että cn maäidoUista so­vittaa
eroavat mielipiteet rieuvcttele-malla
j a oli ss ankara varoitus sodan
valmistelijoille. Se osoittaa, etta eri
yhteiskuntajärjestelmät voivat elaa
rinnakkain raxihassa, j a edista-a i h ­miskunnan
kehitystä vapaalla talou­dellisella
ja: kulttuurisella vuorovai­kutuksella.
turvallisuus neuvoston istunnossa, i m -
hin kuuluu K i i n a n kansantasavallan
lailliset edustajat.
Kongressi vaatii, etta amerikkalais­ten
joukkojen on lopetettava inter­ventionsa
Kiinalle ikuuluvaa Formo-san
saarta vastaan ja, etta on lope-tettara
vihollisuudet Viet Namin tasa-tl
.;>vtiokrakontrollin hVA-äksi.
Monenlaista ilmaa
.!»V . .K.u t e n 0 0 ' lehtemme uutiso.sä-stolla ke r rot tu, ••liittolaisten' kesken
«on oöut-kolmenlaista ilmaa Neuvostoliiton nootin suhteen, mi.ssä tie-
V {.•doitettiin, että Xeirvostoliitto on valmis Xeljan Suuren kokouksessa
v/kjtiskustelemaan yleismaailmallisistakin asioista, kunhan Saksan ky.';y-v.
vinys otetaan tTisimmäiseksi käsiteltäväksi.
•"f,^-'. K y s j m y s rauhasta tuntuu olevan aina kiu.sallinen asia \V;ushin}»to-
^',;^iussa. NiinpiiTn>'tkin tiedoilettiin. etta \VashinRtonin sotasankareilla
* j f o n vaikeuksia pitää -liittolaisiaan'' oikealla linjalla. Kuten on kerrot­t
i . / t n , Neuvostoliiton nootti aiheutti Lontoossa ••toiwa'' ia l'ari.<is.-:a " r i e -
«./Riua"; mutta synkkää "pessimismiä ' Wa-hinj^tonissa. .Sen jälkeen
^•,j_0Prat lanftat,olleetluonnolli.se.>ti kuumina kun Lonto.)lle ja Parii.^ille on
isännän äänellä sanottu, ettei se .sovi kirjoihin eikä kansiin, että nyt
'^'-'rtt\'ettaisiin puhumaan rauhasta kun va.sta on paasty veren makuun.
Huomaamatta ei ole liioin jaanvt .sekaan, etiä \hdv.svaltain sudan-lietsojat,
ovat viimeaikoina kohdanneet muitakin vakavia vaikeuksia
»/.''liittolaistensa" suhteen. .Mainittakoon esimerkkinä, etta muutama
•rtAviikko^sitten-Yhdysvaltain jiallittis julisti yksinään avoimen kauppj»-
;?^-!'sodan.koko K i i n a a vastaan. Selvää luonnollisesti on. etta siinäkin o l i -
';;\'sh'at "iliittolaisefvolleet tervetulleita, mutta niitä ei ilmeisestikään saa-
-^."»Atu, koska p i t i turvautua "yksinäisen ratsastajan" omakätisecn menet-
;«Vtel>TOU0t^ Eikä tässä k a i k k i , Myötiitunncm asemesta on Vhdys-
»J/H'altoihihniennyt pieniä piipittäviä valituksia -*iilä. että nidineh kaup-
/U\{M^lä Kongissa. Canadan etuja länsi-
••r?'/^änmfooliajne. ,;\.•,
iiX^^ ilmaa, mikä uhkaa eristäii Yhdysvaltain .sbtaher-
>f jf^if kplpo^^^^^ maailmasta, on sen vuoksi kun ihmiskunta ei halua
i^^iojtaa/ eikä anna sen paremmin viekoitella kuin pelöitellakaan itseään
i^<';t>^«llJM^ vaan taistelee peräänantrflTiaTtbniJisti rauhan j a elinoi-
.'•'^toei&si»^^^^^ puolesta. Kaitsan rauhantahto on jo niin v o i -
>^'^^1ca%<tt& se tuntuu'hallitusten koriieimmillakin huipuilla. \
Selvää myös on, että jos Euroopan, .\asian, Afrikan tai Amerikan
Metsämiehet tuomit­sevat
työsuhdelauta-kuRnan
päätöksen
' Timmins,. Ont. — Canada Labor
Rclatlons Boaröin paatos Canadian
Seamen'3 Union tunnustamisen pe-niuttnmisesta
maunteltim taalla p i ­detyssä
Lumber and Sa^jniU Workers
Union Timminsin seudun osaston
pi:olivuosikokov.:jseisa ' laittomaksi ja
perastuslain vastai.seksi". . Liittoval­tion
työministerille lahetetvssa pa^.*-
jtöslauiel.mas.sa.sanotaan: '•:.^5^e käsi­tämme
taman piiatök-son cnnenkuu-lumatto.
Tiaksi lcrrtkai:kseksi sita> työ­väen
oikeutta vastaan, että tvoiaiset
saavat jarjestsa mihin h.aluamaansa
unloon tahansa ja ett;a unio ja sen,
virkailijat .saavat edustaa heita" tyo-elitoäopimu^
sienym. suhteen.
Paatos leimataan päätöslauselmas­sa
"ajatu.skontrolliksi" ja cnnakko-
P!uiloks&"isi. jon.<a perusteella halli­tuksen
edustajat ki*kene\'at rankaise­maan
jotakin uniota tai sen virkaili­joita,
jos epäilevät; ettei heidän po­liittiset
mielipnecnsa ole hallitu'i;selle
aiieluisct.
Kysymyicse.s.sa on se pauto.s milla
peruutettiin mainitun union tiin-nu-
staniincn Brancli. Lanes Limuedin
palveluksessa olevien työläisten edus­tajaksi,
asettamatca lamsaan ky­seenalaiseksi
sita cticiko enercniistp
mainituista: t\ ohasista olisi ollut Ca­nadian
Se.a:uen's Union jiuscnia..
Rakennustoiminta ja
tavaroiden kysyntä
lisääntynyt N-liitossa
Moskova. .— Rakennustoiminta
'kaikkialla Neuvostolutossa on valta­vasti
kohoimut. -Moskovan- asuntojen
rakennustoiminta tulee 1951 olemaan
50 pros. .suurempi kuin vnmc vuonna.
Hintojen alentamisesta - johtuen on
kuikkien tavaroiden kysj^nta lisään-t
j i i y t siMsretsl. .
omaavat eroavia uskonnollisia, sosiaa­lisia
ja poliittisia miehpiteitä,. mutta
joilla kuitenkin on yksi yhteinen pää­määrä,
aikaan-saada yhteinen ohjel­ma;
jonka pohjalla 'Voidaan rakentaa,
pysyvä rauha;
Ensiksi kotigrersin -palkaksi v a l i t t i in
Sheffield; mutta viime hetkellä oli pe­ruutettava
suunnitelma Englannin
pääministeri Attleen toimenpiteiden
johdosta. Aivan pamvastom Englan-nin:\;
anhoja perinteitä. Englannin L a -
tor hallitus nosti -voittamattotma- es-:
teitä kongressin _eteen. Suureffti osal­ta
edustajilta kiellettiin Viisumit, mo­nilta,
joitten- passit, eivat vaatineet
viisumia, saapuessaan Englantun k i e l ­lettiin
maihmnousulupa j a melkein
kaikki Jotka onnistuivat paasemaan
Sheffieldiin, joutuivat a!!karan tar­kastelun
ja naurettavien, kyselyjen
kohteeksi. Kaikkiaan vain n. 300 edusr
tajaa p.iasi ulkomaailmasta. Englan-fiin
ja niistä vain kaksi oh maailman
komitean jasenta..
Mutta pääministeri Attleen suunni­telmat
eivat onnistuneet. Han pyrki
Vahingoittamaan rauhanpuolustajain
työtä, mutta hänen toimsnpiteillaan
oli päinvastainen vaikutus. Sanoma­lehdet
kautta maailman julkaisivat
paamimsten Attleen ilkityöt j a var-smkm
Englannissa rauharkongressi
tuli päivän puheenaiheek.si ja tulok­sena
oh, etta rauhanpuolustajani liike
voitti monta uutta aktnvista rauhan
taistelijaa jä Attlee paljasti itsensä
rauhan Viholliseksi.
ShefHeidissä pidetty kokous osoitti
Englannin työläisten mielipiteen. K o ­kouksen
yli 5,000 osanottajaa melkein
yksimielisesti hyväksyi päätöslausel­man,
jossa tuomittiin Englannin haUi-tuk.
sen hävettävä menettely j a hyök­käys
. demokraattisia oikeuksia vas­taan.
Attlee ei voinut estaa kongres­sin
pitämistä. Heti Sheffieldin koko­uksen
paatyttva edustajat alkoivat
matkan Varsovaan. Puolaan rauhan­puolustajain
ja hallituksen kutsumina
ja muutamia palvia myöhemmin his­toriallinen
kongreisi alkoi tyonsa:
Varsovsn kongressiin osallistui 2.065
edustajaa ja kutsuvierasta 81:sta
maasta, .seka Iisaksi kolmatta
.sataa sancmalehtimiesta. joilla oh
täydet mahdollisuudet seurata kon­gressin
tyota
to ja muut propagandavahneet ovat
pyrkineet leimaamaan rauhanpuolus­tajani
liikkeen 'konimunistiseksi liik­keeksi;
mutta Vaiso^van kongressi to­distaa
ja Tukholman vetoomuksen 50^
niiljconaa allekirjoitusta vahvistaa
sen to.siääian, etta rauhan liikettä
kannattavat hyvän tahdon ihmiset
kaikista yhteiskuntapiireistä. Niinpä
kongressissa oli ikonservatnvia ja kom-valtaa
vastaan, koska ne myo.skm
Kcngressi hyväksy: manifestin., jos- muodostavat maailman sodan idian.
• 2) Kongressi tuomitsee kaikki poik­keukset
kansainvälisistä 'sopimuksis­ta,
jotka 'tähtäävät Saksan; j a Japa­nin
jälleen aseistautumiseen j a vaatii.
sa vedotaan Y K :D ja esitetään 9 kon­kreettista
ehdotusta rauhan palaut­tamiseksi
ja sail}rttämiseksi. Mani-festLssa
osoitetaan, että rakentaes-
TIEDONANTO KAIKILLE
LSWU:N JÄSENILLE
Äskettäin ilmestynee.ssä Lumber
and Savvmill Workers Union. Timber
Worker-lendessä julkaistim seuraava
jäsenistölle osoitertu tiedonanto:
iNv.iyisesta sopimuksesta käytyjen
lieuvottel-jjen jälkeen olemme Port:
ÄTta'Jini\ alueella joutuneet' kohtaa­maan
joitakin vakavia vaikeuksia,
jotka ovat johtuneet osasto 2786 en­tisen
presidentin edesottamulksista.
Vaikka tama yksilo onkin eroitetfcu
Tehtävästään j a union jäsenyydestä,
antoi tama sa'ttuma kuitenkin mer­kin
hyokisaykselle koko uniomme joh­toa
vastaan. Meidän järjestäjiltäm­me
peruutettiin valtakirjat ja ovat
lie olleei sen tadiden kykenemättömiä
vierailemaan kämpillä tavalliseen ta­paan..-
.Nyt meillä on kuitenkin ilo ilmoit­taa,
etta nelja osastomme vinkailijaa
ja järjestäjää ovat saaneet takaisin
valtakirjansa j a tilaisuudessa suorit­tamaan
tavallisia tehtäviään järjes-to.
Time hyväksi kainxpiliä. Valtakir­jat
on palautettu sem'aaville: Dan
Maclsaac, Harry Timchishin, John
Bjakow£ki j a Gunwald Espeland. S a ­malla
kun allekirjoittaneet ovat vielä
pannalistalla,'. <me tervehtimme: ed el-lamamitfcujen
valtakirjojen palautta­mista
askeleena kysymyksen selvittä-mis.
ek.si ja toivomme' myoikin pian
saavamme tilaisuuden vierailla luo­nanne
j a suonttaa tariseellista; j i r -
jestamistyotaumomme rakentamisek­si
j a vounistuttamiseksi.
TaUa .kerralla, koska tama on a i ­noa
mahdollmen tapa milla voimme
teita .suoraan lähestyä otamme o i ­keuden
julkaista taman tiedonannon
ja pyytaa kaikkia jäseniämme anta­maan
apuaan edellömainltuille jär­jestäjille,
jotka tulevat vierailemaan
teidän luonanne kämpillä. Samalla
me olemme vakuutettuja, että teidän
suuireranoinen kannatutaenne tulee
jatkumaan, kunnes kaikki vakavam­mat
vastukset on demokraattisesti
ja oikeudemmikaisesti poistettu.
Veljellisin terveisin, V.
. Bruce Magnuson
Marc Leclerc
Harry Raketti.
taa v i h a m i e l i Q T ^ Sansojen valiUa ja
täten uhkaa rauhaa.
4) Kongressi pitää välttämättömänä
paljastaa hyökkäystä kannattavien
pyrkimykset väärentää hyakkaaja-niääirittelyn
sisällön pyrkiessään peit­tämään
sekaantumisensa mmtten
maitten sisäisiin asioihin.
Kongressi julistaa, ettei mikaan po­liittinen,
strateginen t a i taloudeUinen
etu, ei mikaan syy, joka johtuu maan
sisäisistä asioista t a i sisäisestä taiste­lusta,
oikeuta aseeUista interventiota
minkään maan taholta. Se valtio, jo­ka
ensiksi ikajrttaä aseellista voimaa
mistä; syystä tahansa toista, valtiota
vastaan on syyllinen hyökkäykseen.
5) Kongressi katsco, että uuteen so­taan
tähf aava propaganda on vakava
uihka kansojen väliselle rauhalliselle
j-ihteistoiminDalle, siksi pidetään sitä
vakavana rikoksena fiimiskuntaa vas­t
a a n - • •
Kongressi vetoaa kaikkien maitten
edustuslaitoksiin sellaisen lainsää­dännön
voimaan asettamiseksi, joka
tekisi uuteen sotaan tähtäävän pro­pagandan
lietsonnan rikokseksi.
6) Ottaen huomioon, etta kaikki re­helliset
Ihmiset, huolimatta poliitti­sista
mielipiteistään pitavat Korean
sivrilivaestömjoukkotuhoamista rikok­sena
ihmiskuntaa vastaan, kongfressi
vnaatii kansainvälisen tuomioistunnon
asettanU3tatut.timaan Sodanaikaisia
rikoksia. Koreassa ja erikoisesti ken-raah
MacArthurin vastuuta niihm.
7) Sotavarustelun ja aseistautumi­sen
alalla kongressi ehdottaa atomi-,
bakteeri-, kemiallisten-, myirkyllisten-,
radicaktiivisten j a muitten joukkotu­hoaseiden
ehdotonta kieltoa. Valtio,
joka ensimmäisenä kayttaa. naita a-
.seita, on tuomittava sotarikolliseksi.
. Kongressi esittaa pyynnön suurval­loille-
vähentämään sotajoiilikojaan
vähintäin kolmannella osalla seu­raavan
kshden vuoden aikana; mika
lieventäisi sodan vaaraa ja auttaisi
kansainvälisen luottamuksen -palaut-tamiöta
seka edUtairi yhteistoimin­taa.
Turvallisuusneuvoston yhtey­teen
on luotava komissioni, jonka
työksi tulisi valvoa atomi- ja muitten
aseitten kieltoa .seka aseistusten :va-hentamLsta.
Nama ehdotukset aseis­tusten
vähentämiseksi ovat ensias­kel
o-auhanpuolust^JKjain pasmaafrää
kohti, m;ika on taydellinon as3iäta-riisuummen.
v
Rauhanpuolustajain kongressi lau­suu
vakaunvaksenaan, ettei rauhaa
voidaan saavuttaa pyrkimyksilKt
paasta tasavertaisiksi aseistuksessa,
silla se johtaa amoastaan aseistautu-miskilpailuun.
Nama ehdotukset ei­vat
anna millekään maalle minkään­laista
etua. vaan - estäisivät kulkemi-
HYVÄ .AYIOanESEapOKAS.
Agnes: "Jaakko: on oikein äljtäj
Kanelia on järkeä ikahdelle ituniae])^'
R u t h : ••'Onnittelen smua! Hän
jutin sopiva nues sinulle." u:
S E U T Y S ^ ^
Sinua ei enää nykyisin iiHä^^ji,
dessä neiti Mattilan kanssa.
— Se on tosi. Minä en voi sigtä
hänen nauruaan. * " jr
— Mutta en minä ole huomao
nut; mithan erikoista hänen naurus
saan.
— Smapa 'et ollutkaan läsnä, ka
kosin h-'.nta.
» • •
KEINO VAARAN VÄLTTÄailSEKS
— Korttipeli on vaarallinen 'p-öj
nuori mies. Muistakaa, että tänää
voitte voittaa, mutta äiuomenna taj
hävitä
— Minun on k a i tyydyttävä pelaj
inaan . jo^ca toinen p i i v a.
TILAISUUS KEHITTYAt'
"Sinä varmaan luulet, efcta jnis
olen ta:delhnen idiotti."
"Nö, er^nytviela täydellinen, iput
ta sinulla on k a i k k i mahdollislnidt
kehittyä täydelliseksi idiotiksi.''«^i
Canadan olympialais-lasku
on $145,000
Montreal. — Canadian Olyfepj
.\ss:n bulletunissa todetaan, ettaca
nadalaisten osallistuminen: Osloijital
vikisoihin maksaa yhteensä $145^»
Oslon kisoihin on aikomus lahettäi
20 edustajaa; joiden kulut ovat $1
100 henT.ccä kohden eli j^hteensa $33.
OCO- Helsingin kisoihin suiuanite^j
luCiettää 140 edustajaa .a. $80o',,5b
teensä $112,o:o. Luttovaltion hjffli
tukselta otaksutaan saatavan k o i to
taan $40,OCO, maakuntahallltu^t;
$27,330 ja muista lähteistä $iWO
ja loppusumma uleiseUä keräyk;^!
CO.'V:n presidentti A. Sidney Da*«
on ilmoittanut, että yleinen
on jo aloitettu ja etta 55 liikettä..o;
jo lahjoittanut noin $2»,C00.
kaupankäynnin palauttamiseen 'i^
vertaisuudsn pohjalla, .mikä edisti!
taloudellista kehitystä kaikissa taat
sa ja poistaisi sodanvaaran kan^m
Välisen kaupan alalla.
9) Kongressi katsoo, että . estee
kulttuurivuorovaikutuksen alalla kaj
vattavat epäluuloja ja siten autta
vat sotapropagandaa. Toisaalta l^aj
Uu' ttuminen vuorovaikutus lujitta
yliteisj mmärrystä ja edistäisi rajgljai
Lopuksi manifestissa huomautetalu
että on muodostettu maajlraan' rai
hanneuvosto, jchcn kuulifu edU5l|]i
kaikista maista; Sen. työksi "tulf
rauhan saavuttaminen. Se tulee
soittamaan ihmiskunnalle, ettki fliut
limatta nvkyisistä vaikeuksista^ jpit
ei pidä alararvioida, rauha saayutf
taan. Raulia^ tulee -voittamaan'»
dan
Rauhan voittaminen ei ole ihfelpp
tehtävä. E i riitä, että ollaan valntrai
han kannalla.^Se vaatii aktiivista to
mintaa ja j u u n tavallisten ihmiste
taholta. On kyllä totta, että rauha
l e i r i on paljon suurempi kum soda
lietsojain leiri, mutta meidän on.luj
tettava rivimme ja vedettävä kaik!
rehelliset hyvän tahdon ihmlset.»mi
kaan, minkä tuloksena tapahtutt 5(
dan valmistelijam eristäminen j^Jie
dän lopullinen tuhonsa.
Tä man paia maäran saavuttairiisfei
sen sotaa kohti j a edistäisivät ihmis- i si on meillä parhain tie kannattaa 1
ikurnan hyvinvointia, väihentämällä läneiscsti toimia Canadan Rajaha
suuria sotakustannuksia.
8) Kongressi kehoittaa normaalisen
kongressin asettamien tehtävien*
teuttamiseksi. .
PÄIVÄN PAKINA
Runsas ja monipuolinen aamiainen
kan.sat saisivat v;dittömä.sti itse ratkaista kansainväliset suhteensa, n i in
nykjisen torailun j a sodaiiyaaran asemesta tulisi hetikohtaisesti sula
.<ovinto j a kestävä rauha. Tämä on tekijä minkä vuoksi Xeuvostolii-tOn
nootti aiheutti Lontoo.ssa toivoa ja,: Pariisissa riemua. M u t t a k un
Lontoo ja Parii-si eivät halua joiitua uuden sodan rUttneltaviksi. niin
siksi m a t \Ya.*hin,tftonin sotaherrat ivessimistisiä.
Mutta ihmiskunta ei halua sotaa. Se haluaa käyttää kaikkia mah- •
(lollisia keinoja uhkaavan sodan välttämiseksi j a yaliit^evan jiinnitys-,
•tilan huojentamisck-si. Siksi kaikkien maiden kan.<at vaativat Xeljän '
Suuren rieuVotteluä. Sak.«an ky.symykseniatkaisiia siten, ettii inilitari5r
»mi hävitetään sieltä ia tilalle muodostetaan yhtenäinen Ja ckmokraat-t
i n en S;iksa, .sekä Kiinan hyvaksymistii Y K : n jäsenyyteen; Korean
jättämistä korealaisille ja demctkraattisille i>erviatteille perust^ivaa rau­hansopimusta
Japanin kanssa.
Canadan terveys- Ja huoltöminlst^-,
no jukiaisee •'Cahäda's Health and
Welfare"-nunistä kuukausijulkaisua,
joka lähetetään mm. sancHrialehdiUe.
Se sattui meidän käteemme ja jou-dLPimme
sen takia sitä selailemaan.
EraUlla sivulla kerrottiin minkälai­sen
aamiaisen pitäisi olla, eikä"meil-la
ole kerrassaan mitaan sellaista r u n -
Sodnn lietsojam lehdis- sasta ja monipuolista aamiaista vas­taan.
Se maistuisi vannaan hyvältä.
Suna olLsi.niin kalorioita kuin vita­miinejakin.
Se antaisi niin voimaa
kuin terve}'ttäkin.. Mutta. tässä k u ­ten
niin monessa muussakin asiassa
on se n i in tärkeä "mutta". Tarkoi­tamme
silla sitä, että mistä huonosti
palkattu työmiehen perhe tai yksi­nään
elava yksinäinen henkilö saa
tarpeeksi rahaa nihi ruhtinaallisen
«aamiaisen maksamiseen. Varsinkin
' kun hallituksen taholta pannaan kyn­sin
nampam palkkojen koroittamista
vastaan., , y • •;•
'•Monille canadalaisille käsittää, aa­miainen
ahioastaan kupin : kahvia"',
sanotaan tässä äamiaiskirjoituksessa.
Me juomme kaksi kupillista j a hauk­kaamme
sen yhteydessä pari -kappa­letta
korvennettua vehnäleipää mar-nielaadin
kera — milloin sitä sattuu
olemaan. Samoin tekevät tuhannet
ja tuhannet, ei siksi että ei pidettäisi
runsaasta ja monipuolisesti aamiai­sesta
, vaan siksi, että \-uosien varrella
olemme olleet pakoitetut rajoittamaan
aamiaisen mahdollisimman vähiin ja
siita on Johduttu tottumukseen, jota
ei ehkaenaa kg^-eta muuttamaan kos­ka
meidän ruumiimme on JO tottmiut
pisutteelliseen aamiaiseen, eika ehkä
sietaisikaan runsasta j a monipuolista
gamjaLsJa. Saattaapa olla »Kerrassaan
siten, etta jos soisimme yhfakkia oi­kean,
«hallituksen terveysministeriön
neuvojen mukaisen aamiai.sen niin
voisimme saada ivatsanvaanteitä el­lemme
kerrassaan sairastuisi.
Ennen . 30-luvun nälkävuosia oli
meilläkin tapana syödä runsas ja
monipuolinen aamiainen koska meillä
oh silloin ravittavana ainoastaan yk­si
vatsa. 'Sitten tulivat ^ e surkean
kuuluisat nälkä vuodet;. SiUoin ei o l ­lut
monesti edes kahviakaan aami­aiseksi,
puihumattakaan nyt muusta
murkmasta. Piti tj-ytyä pelkkään
kylmään veteen koska puurokeittiö-kaan
ei avannut oviaan ennenkuin
kello kymmeneltä. -Niinpä me rj-yp-pj^
imme aamiaiseksi silkkaaxettä jlT
mulatuttellmme kQiUussa lukemam-me
periisteella miten hyvää kjlmä
vesikin on.; Sillohi meidän ja tu-.
hansien muiden mahat totutettiin vä­hään
ja huonoon ravintoon, ieikä yhal-lituksen
ter\*eys- ja .huoltomhiisterlc-kään
antanut neuvoja .siitä; että aa­miaiseksi
pitäisi saada myöskin tuo­reita
hedelmiä "tai hiiden mehu­ja",
maltoa, erikoisesti valmistettuja
aamialsviljaruokia ja kaiken kukku­raksi
vielä mimia ja pekonia. Halli­tuksen
taholla toimitettiin silloin var­sin
selvällä tavalla moista runsasta
Ja monipuolista aamiaista vastaan.
Ja vaikka hallitus yhtäällä puhuu nyt
runsaasta ja monipuolisesta aamiai-
5e.sta nnn toisaalla se tappelee sitä
vastaan. Kaikkihan me tiedämme
hallituksen olevan työnantajain puo­lella
pato.<ojen koroittamista vastaan,
sus, runsasta j a monipulista aami­aista
vastaan.
•Nnta 30-luvun nälkävuosia muis­tellessamme
palaa mieleemme m i ­ten
kommunistipuolue silloin järjesti
T im Buokm johdolla työttömiä tais­teluun
töiden, runsaamman avustuk-een
j a työttömyysvakuutuksen puo­lesta.
Mu4£ana olleena voimme to­deta,
etta tj-ottömyysaViistus oli siel­lä
runsaampi missä työttömät olivat
järjestyneitä »ja mllitanttisia. Kun
muut tyovaenjohtajat laskeutuivat
polvilleen tilanteen edessä kehoittivat
kommunistit T im B u c k i n Johdolla työ­läisiä
taisteluun palkkojen polkemis­ta
vastaan ja yhteistyön työttömien
kera. Sivumennen sanoen voimme
todeta, etta nykymen työttömyysva­kuutus.
Ulin ikehno ja riittämätön
kum se onkm, on suoranaisena tu­loksena
tästä T im Buckin Johtamasta
taistelusta.
Koska silloinen'' Rautakorko-Ben-nettin
halhtus oU.jyrkästi työläisten
vaatimuksia vs^taan : ja_koska kom­munistit
järjestivät T im Buckin joh­dolla
työläisiä taisteluun oikeuksien­sa
puolesta, panetti Bennett sen takia
T im Bilekin ja seitsemän muuta joh­tavaa
'kommunistia telkien taakse!
Mutta siitä ei ollut toivottua tulosta
vaan päinvastoin koska kahsa omak­sui
entistä suuremmasta nöärin kom­munistit
j a T im Buckin johtajikseen.
Niinpä sitten tapahtuikin, että h a l l i ­tus
oli pakoitettu vapauttamaan T i m -
in j a häneri seitsemän toveriiaän jä se
surullisen kuuluisa rikoslain 98. pykä­lä,
jonka perusteella heidät oli tuo­mittu,
pyi-hittiin pois lakBch-joIsta.
Sitä eimen. kuitenkin . tapahtii
Kingstonin kuritushuoneelle murha
yritys Timiä vastaan ikoska Rautakor
ko-Beanettin sakki oli tehnyt :sala
l i i t on hänen, poistamisötseen elävie
kirjoista.
Vankilasta vapauduttuaan ovat-Tii
Buck ja hänen toverinsa jatkanee
edelleen toimintaansa leveammanlei
van ja- paremman, elaman puolest
Canadan kansaUe. Se on ollut ja o
yhä edjlleenkto_Tim Buckin ja «äfie
johtamainsa kommunistien tarkoitu
— kansan • onni ja hyvinvoinjr, J
kaikki mitä siihen kuuluu yhteisfcun
t.';el?.^mäii (^räikillä aloilla. -i*
Tänään ovat T u n Buok ja hane
johtamansa kommunistit Jälleen ai
noita miehia Canadan tyovöen
vei-ssä, jotka taistelevat vilpittomas
ja rehellisesti maailman rauhan puo
lesta. Kommunistit j a T im BUck o.vs
ehdoitta rauhan kannalla sillä-uii
maailmansota ei tiedä mitään mUJ»'
kuin tuhoa, verenvuodatusta Ja kai
.«imj-ksiä kaikiUe kansoille, Canada
kansa mukaan luettima.
• •• « . ••• »• • .• • , • • •
T im Buck täyttää tana"an pO vuot
ta. Koska meillä on ollut yli ne«&n
nesvuosisadan ajan kunnia tuntea tä
mä vilpitön ja tarmo'*as itansan j'
työväen Johtaja, joka on ollut Can»
dan liomrhunistipuplueen johtajan
>Ii, 20 vuoden ajan, toiyotanuneijjä
Jielie tänä sj-ntyTKäpäivänään rt^
dollisi-mmanOiyvää vointia J a terV^
tä, kjfctäkseen ed*elleenkin mahdo^^
.simmäri tehokkaalla tavalla jatJa
maan sitä arvokasta työtä jnltä täi
on tehnyt Canadan kansan onnen j
hyvinvoiiiiiin Wlstäniisetai. ^ V ^ ^
mattömat lehtemme lukijat •vArmiaD
kinj-htyvät tähän önnitteliw^^
tavat hattuaan Timille tunnustuksiei
sl hyvin .suoritetusta työ.itä. —
Terä.
;ÄÄ: