1951-01-06-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i i i L! Hän K a^.nä^*^ sa. . i voi si|ta • r 1 huoJmäsJ c n n a um läsnä, kn linen >ttä tanää nenna tas tdva pelaj edta mm Unen,!|Qut idoUistmdi tiksi/'<^" lis-n -Olytopii n. ettaca Osloijital IS lahettäi t ovat $1,. :eensa $33. unni tejla Ition itm lallltu^t itä iim aey Da*! jen 'liLkettä..ol 10. iseen sä edigai: icissa. nsis n kan^u attä . estec alalla kas ten aulta maalta l^aji xs lujitu ii£i rajjl^i mautetafii jlman- rau ^öksi }e tulee ( että' Qiui kiista; joit la saayutt amaau' £( •tvli ole Jglpp n valntrai tiivistä m ihmiste ttä rauha kum soda Iän on luj ;ävä kaik! imlset:*mi pahtutf; nen'jsciie mttanlistt mnattaa) n Rayha vtävJen-t( / tapahUi He • murha Rautakor «hnyt:sala jen elävie n orvat-Tii . jatkanet imman lei n puolest ollut ja o n jaHälie a tarkoitu Involnji" J yiiteisfcun ja liane Jälleen ai Llpittomas ,uhan puo LBUck^P.va sillä'-uui ään muJ'' (ta ja käi >, Canada n pO vuot yU neUän tuntea tä kansan J »llut Cana johtajan lään rBBb Jäterveyt mahdolls' lila jatJa i jnitä häJ 1 onnen) L ^ tvAnnaaii iun Ja g * mustuksei- MU UlmnOtpU pnä tinaUrOuL ^ -mm iialuanune Ue<loHtaa'Tteox)lm cucnalaiselle v i - e3t61Ie,:ieHft-famroinfatna taoimikuun (i^pfUvft; aa oim-AiaaUla aivan oma-iaatuisensa illanvietto. fOfM fidlee ^äemaaa s e u r a p d e ^ n a u t i t u a k«lw via. keskustellaan vapaasti nuOmaQ asioista naapurien Ja kjlänmlesten kanssa, jne. T i l a^ Utapäivällä. sutä el kukaan fSi pois, — g. Onneksi olkoon, Hm Buckf VAPAUS oa välitämStön ti* män maan suomalälsUfflu rnmfTifiniTTmrfTnmil HllillllillllllHmilllllllllllll„l„,„„^l,„l„„,„„„„„„^j;j SmmiOKSIA SUpMESTA ^ ' Suomen kansan suurin kirjailija A L E K S I S K I VI VALITUT TEOKSET ^AL- ' • (Kolmas painos) ^ Sisältää teokset: Nuramsuutarlt, Kihlaus. S ^ ^ ^ b n t a ; ja p ^ . Lea j a Seitsemän veljestä. Kuvitettu. - r " •. SS» Avua. - Htata sid. $3.00 Suuren humoristin valitut teokset B I A U U LASSILA VALITUT TEOKSET Kaksi osaa 761 sivua. - Molemmat osai std. $5,50 \ IiaasHft on knilBanriamän kuvaajana luova nero. Hän on todistus Vlm^-psmayisestä, tuoda kulttuuri läheUe 'kansaa, kctvata k:j|^:l^(ea'^a^isasta. Sitten Aleksis K i v e n ei suomalainen huumori orhiin vaivattomasti j a hyväntuulisena kuin Maiju LassUai» . ^ -,;Karjalait^n kansa, nuo Maiju Lassilan ukot j a akat. katsele- J ^ ? 9 # * * ^ * « * n k » M n lapsen näkökuhnasta. Hän opettaa j a parantaa avulla. Hän on totinen j a paljastava, mutta fiJHw»9»^*?^va itse ei tee sitä palnaak- • 9«B^TÖA9jn«5teak«een. ja hänen näennäisesti kepeä huumorinsa kou- ^^S^iSXr**»;*^"^*®"^; o» Jotakin pysyvää. Maiju tassUan *^?^*^5ftWy6t maailman kahden sUmäläpän välistä, he eh^t o ^ laskea •ilSS^Äi' ^^^^ yksllinjaisen elämäntiensä yläpuolella heillä |WwlykslSan; antava virkavalta, jota ei käsitetä, mutta Jota ^ J J U Lassilan suomalaisena kansankertojana, totuudelll» "ttijn»finä." —r : (Hilkka Ahmala vapaassa Sahassa).' :; " SATEET TULIVAT v'^'; KIBJ. LOUIS BROMFIELD - 718 sivua • Molemmat osat sid. 96j;0 Mt(6^tf^.tuUTOt; ron mslnelkkaan amerikkalaisen kirjailijan Louis Brom- /f|^SIW^p66teös.^^^^;; 5 ^ on Ranchipiuta valtakunta '.tttti6^>''Ja päähenkilönä maahan muuttanut, länsimaihin kyllästyhyt ^»^"<^UIiMh^.kapteeni Tom Ransome, joka" ikäänkuin syrjästäkatsojana li^kirjayan.itt^lalalsen yhdyskunnan elämää. Tapahtumat:liikkuvat ^[^ttllOln'^Bl(^ JBii. rQOSässa^:<^Ii)käynyt intialainen lääkäri, milloin eurooppalaisten lähetys- —"-'"''-Ikrla-Ji^uhmiopettajien. intialaisten virkamiesten Ja alempien . en^pftrissa. HeU ensi sivulta alkaa juoni kehittyä jännlttävönÄ; irV^liistsfy.ihetki hetkeltä, kunnes Intian mahtava luonto kall^kln^ '"'Tfi;.VOimIneen. puuttuu ratkaisevasti j a musertavasti ihnUsteh .sateet-tulivat. i . j a tällä kertaa tuhoavan h i i m u m y r i ^^ .^^-jy^vOnnettamuuden vaikutuksen alaisena kirjan henkilöt päljasJ i>>^^npStisä, toisista tulee pelkkiä eläimiä, toiset koohavat ennen St^npittosnaan^uuruuteen, ja kun myrskyn tauottua elämää aletaan ~,ira]fientaa;.<m; koko yhdyskunnassa j a ihmisten keskeisissä suhteissa •* t^utt^^P^ekäypä puhdistus ja seestyminen. . M i n iyjiä-^Qnrlennokas, kerronnan j y t m i etelämaalaisen teny>pe-lftt «Qttineh.-jaI^^ mielenkiinto pysyy vh^änä alusta loppuun saakka. ä-^; . JOKI TULVII ' .;- ; KIRJ. LOUIS BROMFIELD _ , -374 sivua - Hinta sid $3,50 töjaia^in tapahtumat keskittyvät Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai- .lffew Oirleanslin, Etelävaltioiden ylpeyteen, joka Juiul oli joutunut Bohjoifrvaltloidenanneljan haltuun. - Ttmfttomaani on kuin Etelän.kuumassa, tuoksuvassa yössä eletty Jänni-tysn3ytelniä.: vSeh päähenkilöitä ovat mm. jenkkimajurl Tom Bedloe » BUUrl^^sydäntenmurskaaja j a vastustamaton mies — kaksi tmorukaista — liaAveileva runoilija j a jalo aristokraatti — sekä kohne täysiii erilaista naista. Joille Jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi. ' SALLY SALMINEN: . • HIEKALLE RÄKETTU ' , 256 sivua - Hinta nld. $1.25 ^ttululsan K a t r i i n a n kirjoittaja Sally Salminen on taas luonut uuden rotnaaiMn» Jonka aihe liikkuu pikkukaupunkiympäa-istössä. Romaanin ktskUsiEllbeena. on nuoren miehen kehitystarina, joka liittyy kiinteästi 8)l0qwn 'tfiimeaikalsim kohtaloihin. Teos on ajankohtaisen mielälkiin-tcUtenvintkä osaltaan vamUstaa Sally Salmisen romaanien aina taattua m^nekkial , " MAKSIM GORKI MAAILMALLA 381 sivua - Hinta sid. $3.00 Maksim Gorki o n venäläisen kirjallisuuden tunnetuimpia j a huomatulm-pla' hahmoja. Häh omaksui kansalta tavattoman kielen rikkauden ja ylLrikkyyden^ tutustui kansan näköaloihin ja kokosi muistiinsa suunnattoman Joukon mitä moninaisimpia tyyppejä. NUoruutet^sa vaellusvuosien elämykset Gorki on tallettanut teoksiinsa •TApsuulehi", "Nuoruuteni Yliopistot" ja "Maailmalla", jotka kuuluvat . Mi^ j i i f y i tp om,aeifaftfk<^"'ft"i''^<" teoksiin Em-oopan kirjallisuudessa. Käissä USn ei kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä, mutta esim. kuvatessaan lapsuuttaan j a nuoruuttaan teoksessa "Maailmalla" hän le-vitifiä Ittiken ylle Ikauneuden hunnun luopuen tavallisesta alastomasta juituraUsmlstaan. ^Tässä niinkuin kaikissa muissakin teoksissaan Ctorkl on toteuttanut vaatimustaan, että kirjallisuuden on samoinkuin muidenkin taiteiden palveltava yhtelskimtaa viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta tohti. KENTTI IIAANPAX: JKORPISOTAA 198 sivua - Hinta sid. $L25 EirJalllsuusärvostcRiSsa Suomessa sanotaan mm., että "Korpisotaa" on »tähänastisista sotaromaaneistamme paras". Pentti Haanpäällä on kielen rikkaat vafat vallassaan j a hän vangitsee heti alussa lukijan voimakkaalla kerronnallaan lähtiessään kuvaamaan tuimaa retkeään pohjan periltä Viipurinlahdellei Haanpää tarkastelee sotaa suomalaisen jätkä-miehen näk(Umlmasta. YHDEKSÄN MIEHEN SAAPPAAT 173 slvoa - Hinta sid. $L25 Pentti Haanpään tuisl teos on rakenteeltaan, sisällöltään j a tyyliltään virkistävän tuoretta j a persoonallista kertomataidetta. Tässä, kh-jassa kuvataan erästä saapasparia, joka joutuu käyttöön pohjoisen rlntama-efean'varusvarifcolta, sUrtyy mieheltä toiselle, kokee kantajainsa mukana monet aiheet viime sodassa Ja päätyy viimeisen haltlJjKXsa mutona rauhan töihin. "Yhdeksän miehen saappaat" on uusi Uxilstus Pentti •^npään myötäsyntyisestä, luomisvoimaisesta lahjakkuudesta. H I L J A VALTONEN: miOREN OPETTAJATTAREN VARÄVENTTiai ' »47 sivna - Yhdeksäs painos. - Hinta sid. $2.00 Tfimä on H i l j a Valtosen esikoisromaani, jonka^ P^,*"<^?. "Sn - wa Valtavan menekin. Valtonen kauhistuu pitkävetelsjT^^^^^^^ 2S,Si^a Valaisee k räiskyy yhtäaikaa. Tässä teoksessa on suolaa, pippuria ja raketteja Ja hikija pysyy pirteänä alusta loppuun saakka. KILROY TEKI SEN 180 - Hinta sid. $2.25 •Ksfiä t t o e s s a Hilja Valtonen c n parhaassa vauhdissaan. Tapahtunet « ^ r y v ä T d ^ a m u b t i a , seikkailu ja kommellus seuraa toistaan. TOä- : Ä 5 m Sto m S a l ä t . että niistä selvitäkseen on vain paras todeta: !WlroyoU täällä." E R K K I VALA: ^ LEIJONAJUHLA ' , ' ' ' 242 sivua - Hinta nid. $1.00 •iteä t e o k ^ ^ n ErkklJTalä lau.«uu ajatuksensa , P f " t * » « ? ? ^ ( ! ; J ^" *l*tuiseSSSen rajoittamista. Hän kuvaa voimakkaasti ihmisen aja- Wlöä«)i vipautto./Todella niainio teos. ; BaodUeiemme näitä kirjoja osastojen kirjaslolHe. • - : • • ) • » > - ' . - Tilatkaa osoitteella: i t o S PUBLISHING COMPANY LTD. ftöXsii MMnniDiiiiminniira: SUDBUHY/ONT. K i r J . W. E K L U ND - Canadan Jobtava tnnnfiiatnpn I P - P : n kansallinen p^AeepJohtaja "nm Buck, täyttää tfinSän kuusikymmentä vuotta. Tämän merkkipäivän Joibdos^ t a han Joutuu epäilemättä laajan huomion kohteeksi j a allekirjoittanut^ k i n haluaa esittää päiv&i sankarille vaatimattomat onnittelunsa. Johon useat maanmiehemme vannaan yhty- ^•ät. - . •Kimän merkkipährän yhteydessä x^tkSTsr kaiken muun yläpuoleUa se, että T im Buok edustaa Oanadassa uuden tyyppistä valtiomiestä ~ nousevan - työväen todellista edustajaa; Jonka vastuuntunto Ja maallmänki^t-soanus pakottaa shetkeuistent^plol-denUn edessä pitämään iEibmi perusperiaatteista Ja lts« totuudesta, vankkumattomasti : hiottaai työväen oikeutetun asian lopulliseen voittoon. . OQmän kirjoittaja ei voi koskaan unhoittaa ensimmäistä "kohtaamistaan" T im Buckin Icanssa. • S e t a petut: muistaakseni T . 1929 syk^Uä tai 1930 kevSäUä työttömien suuivs-sa ulkoilmaknkouk.sessa Toronton Spadhia Avenuella: Meitä työttömiä. Joilla 0 ^ sf&ä v i lu että nälkä, oli< tässä imkoulps^sa paljon. Mutta: paljon oU polilsejakto • Jotka y r i t t i vät, jteriorilla-^flcahduttaa'^ työttömien nälkää Ja lopulta hajoitthratkhi kokouksra. V Puhtiijina o l i muiden l i säksi Työväen yhteoreUiton sihteeri Tom 3i&iiRen J a T i m Buck. Muls-tan^^ västi kutai eilisen päivän mitä silloin tapahtui. Puhujat .vaativat maJic&Utonta t^iöttömoiysvakuutusta ja hetikohtaista työttömyysavustusta, tai:vltseville, sdcä rakentavaa j a luo-; vaa tTötä työttömille. Mutta tämä ei itaneisestikään tyy-dyttänjyt silloisia vallanpltäjliä: Lähemmäksi puhujalavaa tunkeutues-sani poliisit raahasivat pois erästä nuorta piibujaa. Tilalle nousi Tom MciBven. jota lyötiin .poliisikapulal-l a J a vedettiin alas. (Nyt nousi puhumaan T k n ' Buok. Vartaloltaan h i n - TCII B U CK telä^-Ja fa^ran häSeölhen. mutta mie-r feltään rauhan luJa^Ja^peräänanta-m a ^ nuori mies. m] k l l i i t ( y m^ kyllästyneet Ja asiansa oikeuteen uskoneet't^ ö^tämät eivät n i i n vain a n taneet hajoittaa kokoustaan, j ^ t yi iä^ikähmä'kiin poliisit yrittivät pakkoa Ja väkivaltaa käyttäen ihajoittaa ^uhalllsen kokouksen. Follisien p a tukat* heiluivat oUcealle Ja vasemmalle aivan pi&ujälavan vieressä, ' mtitta T i m , Buck puhui rauhallisesti, vakuuttavasti j a sytyttävästi suosionosoitusten kaikuessa. E n silloin paljoakaan ymmärtänyt englanninkieltä^ mutta tämän hintelän miehen pelkäämätön Ja vakaa esllntj-mlnen vaaran edessä sai silloin rinnastani nou-: semaan rajattoman ihailim j a kuimi-oltuksen. Vähäpuheisena ja hitaana suomalaisena haluan nyt 20 vuoden kuluttua Julkilausua sOlohi saamani vaikutelman päivän sankarista. Tämä sitäkin suuiremmalla syyllä kun s i l loinen Ja sitä seturanneiden vuosien taistelu, mitä käytiin T im Buckin J<^- dolla. vei lopulta kolmeen tärkeään voittoon: 1> "Rautakorko-Bennettin" öykkiärimäisyydestä huolimatta työttömille saatiin viimein avustusta, 2) Vakavasti id)atut kansalaisvapaudet palautettiin j a tiyölälset saivat turvatuksi demokraattiset kokoontumis-ja Järjestymisoikeutensa, Ja 3) lopulta Volteriin nykyinen työttömyysvakuu-tuslaki. Jcka'kaikista puutteelllsauk-slstaan 'huolimatta on suurenmoinen edistysaäcel'verrattima siihen turvat-tomuustllaan missä työttömät 20 vuotta sitten olivat. Samaan aikaan kUntyI huomioni' ensimmäisen kerran tämän maan poliittisiinkin rientoihin. Kätten muistetaan silloin e i ollut Canadassa l a i n - kaall sosialidemokraattista puoluetta. Canadan kommunistinen puolue <di ainoa kansallisessa mittakaavassa toi-! minut työväenpuolue. Mutta sen r i veissä oli k ^ t t c m y t perlaattellinen suuntataistelu siliä minkälainen t i lanne on edessä j a mitä tehtäviä se puolueelta vaatiL . Henkilökohtaisesti minä tutustuin täiiän kysymykseen sitoikin läheisemmin kxm halusin päästä sehrille. että m&ä oli silloin joukteoJäFJestöihimmekin t u o d un suuntarlldan pohjimmaisena syynä. Kysymys oU. hyvin yksinkertainen. Yhdysvallois&a j a Canadassa oli ollut useita vuosia kestänyt boomikausi. Tämän vuoksi kehittyi reformistien keskuudessa erikoisen "teoria" sUtä— että kapitalismin pulat saattavat olla mahdollisia Euroopassa ja muualla, mutta ei mitenkään Amerikan mantereella. Täällä vallitsi "FonlismI — $5 päivä Ja auto Jokal^lle toröläisel-le" sekä ikuisen boomlkauden käsitys. Kuten vanhat tiröviäenllikkeen veter raanK muistavat. Canadan kommunistisen' puolueen Johto, Jacä Mac- Donald Ja kumppanit omaksuivat myC?; sen käsityksen, etteivät pulat, työttömyydet j a kriisit ole mahdollisia sen paremmin Canadassa kuin inhdtysvalloissakaan. • Mutta Hm Budk. ammattitaitoinen mekanikko Ja nuolesta iästään huolimatta valcau-mukselllnen marxilainen, oli niin "Julkea'' etlä esitti muutamine tovereineen poliittisen taisteluhaasteen puolueen Jcthdolle selittämällä, että kapitalistisen takmapulan nopea hestsnUnen vaatii vissejä taktillisia mtmtoksia puolueohjelmassa. Tämä oli "suuntariklan" perusta, ' Koktmattodiuudestani huolimatta seurasin silloin hyvin mielenkiintoisesti- tätä poliitUstd väittelyä, J(*a kuten tiedetään, veti Canadan suomalaisten ; työläisten ja farmarien Joukkojärjestötkin mukaansa. Epäilemättä oli tarpeellista työväen kaikissa joukkojärjestöissäkin ja iihiois-^ sa keskustella tilanteen velvoituksista, mutta valitettavaa oli vain se, kun siihen sdcoitettiin myös "puoluekysy-; mjksef. Muistan vielä: kuin eilisen päivän ne suuret Ja innokkaat kokoukset, joissa Tim Bucds. Stewart Smith jne. olivat vähemmistf^. Muistan; miten he väittelivät Uukasti ja perään-antamattomastl katsantokantojensä puolesta ja sen, miten syksyllä 1929; jolloin kommunistit vieläkin väittelivät tuleeko talouskriisi täUä mante-' reellä tai eikö tule ja mitä se vaalii, puhkesi maailmanlaajuinen talouskriisi, mistä Tim ja kump. osoittautuivat olleen ehdottomasti oikeassa, Sensijaan, että tällä mantereella olisi väitetty kriisi, kuten reformistit ja heidän mukanaan Jack MacDonald olivat välttäneet, talouskriisi iski kaikkein kovimmin Ytodysvaltoja ja Canadaa. • Kaikella tällä oli luonnollisesti pysyvää laatua oleva vaikutus nuoreen mieleeni. Yllämainituista tapauksista alkaen seurasin mielenkiinnolla Tim Buckin edesottamisla ja hänen liylQrjensä • ilmiömäistä kehitystä. Muistan sen kuinka, nuesmaisesti ja kyvjTkkäästi hän puolusti ."Kahdeksan" oikeuskuulustelussa työväenliikkeen asiaa ja piti tykkänään sivuseikkana sitä. mita 'hänelle siitä henkilökohtaisesti koituu. Sen dramaat-; tisen hetken, jolloin hän Kmgstonis-ta oikeuskuujusteluun tuotuna lausui ne yksinkertaiset mutta koko maata 6ä<hköistäneet sanansa "minua ammuttiin". Muistan ne .suuret kansankokoukset, jotka tervehtivät Tim Buckia Ja hänen tovereitaan, kun he demokraattisen mielipiteen painostuksen johdosta vapautuivat: Kingstonin ivankilasta ja sen, k i n Tini Buck lausm: "Me kommunistit kieltäydymme toimimasta maanalaisina"; Seurasi fasismin nou-sun ja kansainvälisen sotavalmLstelun aikakausi. Tim Buok oli ensimmäinen canada-r lainen, joka osoitti mita fasismi todellisuudessa on ja kuinka suuren vaaran se ihmiskunnalle aiheuttaa. Tim Buck on ainoa taman maan puoluejohtaja ja valtiomies joka voi pu-r^ tumatta katsoa taakseen ja sanoa, tutkitaanpa m'itä on.tenty .sodan vaaran ehijtaisemisen hj-vak-si ennen toi- .sen maailmansodan pulikcamista. Hän voisi oikeutetusti sanoa, että toisin kuin muut puoluejohtajat hän ei millään tavalla hyvak-synyt elka tahrinut puoluettaan Mynchenin petoksella. Päinvastoin Tim Buok oli ensimmäinen canadalainen auttamassa Rspanjan laillista tasavaltaa fasisti-hyökkäystä vastaan, han oh järjestä- DInsmoren vanhin suomalainen kuoli joulukuun 20 pnä Dinnuore. — Koska meidän vakinainen kirjeenvaihtajamme on nyt poLssa, niin koetan puolestani täyttää hänen paikkaansa. Eihän taalta kyllä de paljon kirjoittamista, kun meitä on täällä niin kovin vähän talven aikana. O.saston Jäseniäkin on niin pieni joukko, ettei pystytä ede.s kokouksia pitämään. Me täällä jo värisemme kylmän talven käsissä. Viime vuoden veh-närahatkin ovat menneet, eika ole tietoa ko&ka saadaan viimeinen maksu, joka on vielä saamatta viiden vuoden kontrahdin mukaisesti. Emme myöskään tiedä, kuinka suuri sc tulee olemaan. Viljarcnkaan vaatimus on 35 senttiä bashclllta, mutta eihän ne vaatL-nukset paljon merkitse, kun suuri osa farmareista valkenee, korlceintaan Jo3 vahan puristaa nyrkkiä taikus&a; Niin sitä tyydytään vaikka S senttiin, riippuen siitä mitä herrat suvaitsevat maksaa. Paikkakuntamme vanhin suomalainen, Jhon Koski Ciuoli Diasmoren sairaalassa joulukuun 20 pnä, kuukautta vaille a? vuoden vanhana. Häntä jäi lähinnä suremaan yksi tjtär perheineen ja kak-si poikaa. Joista toinen naimisissa- Talvi el vielä tähän mennessä ole ollut oikein pahinta lajia; Lunta on vasta \Q.tiän, parhaimmat pakkaset siinä vaille 23 alapuolella nollan. Mutta eihän se talvi ole vielä puolivälissäkään. — J. P. mässä kansallista boikottia romuraudan Japanihi lähettämistä vastaan: Se oli juuri Tim Buck joka Canadassa edusu sitä kantaa, että lännen demokratiata ja Neuvostollltoh tulisi muodostaa vankkumaton rintama fasismin ja sen ailieuttaman so* danvaaran torjumlse:tsl ^ mikä yh-teisrmtama saavutettihi tosin vasta sodan puhkeamisen jälkeen, mutta, kuitenkin riittävän h^•vissä ajoin ihmiskunnan pelastamLsek.si fasismin orjuudesta. Kaikki tämä on aiheuttanut .sen, että Tim Buckia kuullaan ja hänen lausunnoilleen annetaan arvoa laa- Jois.sa piireissä. Hän on työläisten, farmarien ja keskiluokkaläisten keskuudessa tullut yhä enemmän rakastetuksi sfekä siUnittÖmästi vihatuksi: fasistimiellsten voimien ja sodanllct-sojain piireissä, Tim Buok, joka tuli pikku poikana Englannista tähän maahan, saavutti mekanikkona korkean ammattitaidon ja unionistina työtoveriensa,. jakamattoman luottamuksen, on kehittjnyt maailman yhdeksi johtavaksi marxilaiseksi ja uu-dentjTppIseksl valtiomieshahmoltsi Canadassa. Kuten "pikkukapinalllnen" William Lyon Mackenzle yhdeksannellatoLsta' vuosisadalla, Tim Buck edustaa nyt Canadassa edistyksellisiä Ja tosipat-rioottisia voimia Jotka haluavat pelastaa Canadan kansallisen vapauden. Kuten . "pikkukapinallinen". Tim Buck on kchittj-nyt mestariksi silna, että han on ensiluokkainen järjestäjä, kimlljakuntansa ihailua nauttiva mainio puhuja ja erinomainen kynän käyttäjä. Sanalla sanoen, hän on poUlttlnen johtaja joka taistelee, puhuu ja . kirjoittaa taistelujen^tuoksl-nassa. Henkilökohtaista onnea ja hyvm-vokitia, sekä jatkuvaa poliittista mc-nesty. sta Canadan kansan hyvinvoinnin ja edistyksen sekä maaliman rauhan säilyttämisen puolesta minä haluan liittyä niihin tuhansim, jotka tJä-nä vmerkkipäivänä sanovat: Onneksi olkoon, Tim Buck. Puolan linian edustaja pidätetty USA:ssa New York. — Yhdysvaltain huomattavimmaksi iviime vuoden urheilijaksi julistettiin 29-vuotlas Fred •Wilt kun. hänelle annettiin . James E. Sullivanin kiertopalkinto, joka annetaan vuosittain sille henkilölle, joka suoritusten, esimerkin ja vaikutuksen avulla edistää eniten urheiluharrastuksia .vuoden aikana. Wilt sai 166 äiäntä nlUtä 479 urhellumieheltä, Jotka osallistuivat äänestykseen. Mr.; Wllt on PBI-pollisi ja edustaa nykyään New York Athletic Clubia. kuva nähtiin So. Rorcupinessa Kalervo Ketola vierailee pohjoisen kylissä ^Quth Porcuplne. — Joulun aika* taalla Etelapääi^i meni ilman suurempia vahinkoja. Ihmiset, kuten tavallistn. olivat hj-västi liikekannalla jn Iloakin henec riittänyt aivan tarpeeksi. Taloudellisesti nämä juhlien ftjat .lienevät olleet mortelle-kln hyyjn varoja kuluttavia.- mutja mitapa sita .«;aa "natlnglsta". Vlerailijoitokin on ollut, muodostaen nii-sta suuriirannn osan fcUilym-pan. ston JiietsjikUmpplen työläiset. Mutta oh i) Iita aina-/Torontostakin acsti, nimitUim Matti.Antila Ja hänen tytlamis;! I.nila. poikii nykyään asus-tnvat sicl^ maakunnan päakaupun- Gi-ssa. He olivat tuallii "famllln" toista puolta Icrvehiima^su Ja samalla j«lila-.\:kua vieLtumh.ssa. Myödtin torontölninen Ville Kähärä oU täällä uitnii,ii ja .siskon.su perheen vieraana. Kiilot, k.vjnnisUi! Alcksi.s Ivjivon eLinuui kuvaava elo-kuvii "Minli elän" esitettiin täällä Tapanin paivana. Satakunta ihmis- Ui kuvi sita kaUsoma.ssa kahdessa esl-t/ yksessa Monet kat.sojat sanoivat, että filini oJi hyvä. mutta "puhetta oh tOLsiii paikoin valkea erottaa. En tScdä n i i k s i sitten lienee ollut vikana, fehkk se ettu filminauha on valmistettu toisenlaista konetta varten kuin sc niika meillä oli käytettävänä. Kuvitus oU liyva Jaa, nvtoiv".sitten alkanut sc uusi \uosi Mita ."^e tuopl tulles.saan sitä on mahdoton tavallisen: työukon tle- . tii-a. Jäksji va tkö rauhanvoimat voittaa tilantMiiv vai .saatetaanko Ihmiskunta täivs kauhean karsimyk.sen a-lalsuuteen; Valtiomiehet Ja diplo-niiuuu. Ic-utolemt puäkaupungLsI^ toiseen, fjKleLiinn neuvotteluja, joissa tchdyi.sia paatolcsLsta ci paljon anneta t.odflhsiii tietoja. Propagandaa tehdään .sita. enemmän. ;: . v . • ,. M(!ille etclauaan työlalslle tarjou-tiui nvt tilaisuus- kuulla maailman 1 auh a n Vi i k K o fii Toisessa Kongressissa ollutta Canadan .suomalaisten edustajaa Kalervo Ketolaa, Joka vierailee taikifnsa i)c>hjoi[;cn kylLssä seuraavien vii&kojcn aikana. Ketola puhuu haa-hllanune ensi sunnuntaina, tammlk,. 7 pna kello 7 i p . JokaLsclla palkka-kunnalla tonnattna .saapua kuulemaan rnuhan.';anomaa Ja sitä mitä maajlnjä.s.';a tohdiian rauhan sällyttä-nilsc'?.'-! Lopuk.si toivotan toimintatarmoa Ja onnellLscnvpaa uutta vuotta kaikille tämän Ididen lukijoille, toimittajille ja ennenkaikkea niille kIrjcenvalhta- : il)c, joij-a ovat aina tehneet parhaansa lehtemme sisällön hyväksi. — H. ^mmmlmmm Kalervo Ketola toSpeakHere Oa^annaiy 14 tbeiyauac people of SndlNiry «UI fct a chaoee -io ilsten to Kalervo KeU»to.irho «as at the tiistorjr makinc iPeace Co^- gress in Waraaw. A« « e aU kiMmr by no«. 2,000 dclecates «ero fathcred ai thts Peacc Concifcn from aU dver the «orld. Incloded: - Koreans, Amerlcam, Chlnese^jEnsliah, BosstabSiFra^ Gcrmans cte. cte. and rtammiUa manjr rellfloDs, occnpatloui., and poUtieal onttooks.,, Bnt «eli Jet Kalervo teU aU abont It,. The date — Jan. 14.. The pläee '-^ Finnish naU.8pnice St. Tbe lliae \ wlll be ;annbuneed iater bat It «UI be In the evcnlnr for cure. * " R E D " CHRISTMAS In San Dleso, Californla; -vvhere the veather Is balmy and so are some,' at least, of the inHiftbltants; Retired Admiral W. H . Stat^dley trabi* ed his g im on . . . the Xmas ^ecorat« lons. The : stars. «he charged. were redi - The Red Star is a Communist embicm. Therefore, <Jofwn «rith the Xmas Stars! i The Chamber of Oommerce. plead-cd wlUi h im that the staro <were oranse ... "polnted orange «Ith orange .pabit tliat came. opt of a can marked 'oranne*." , But the admlral vould not retreat; He knofws red «hen he sees it.\ nb matter vyhat color itli or «hat can i t came out of. 'me Ukrabilan; C a nadian. INDEFENSIVE Morallr speakina:. the use of the atomic t)omb. on populated areas Is indefensible since the ^^^^ bomb wouId directly brlngr about the death of.large numbers of imuKent people. — • TSie (Pilot, orgtm of the Boston Catholic 'ArciidiO)cese. i I • Hollanti pimenee hiilen puutteessa Haai:. Hiilen säästämisiäcsi. on Hollannissa kielletty kalkki v^ähkiö-mainosvalot. Katuvalaistus on maistettu 60 prosentiksi vlimevuoilaesta. EmänniUe on ihnoitetiu. että iiCih-kösilitysrautojen, keittäminen Ja pö-lynlmurelden fcäyttämlnen on mää-rättyhtä kulutustunteina kielletty. E l lei vapaaehtoista kulutuksen jrajoitta-mlsta saada aikaan, n i i n sikitytäU» säännöstelyyn. To The Hall, m a n » :;C'H«np;^^reai^^ Winter haa set In and nb doiki^ { ^ ^ » r ^ ^ i you aU ready for «inter 8ports,'iW^,§;!' about our^sUers? ' AU gettliigi.j^:^!^ :^ Uttle trahiing^.taii"your ejfBn^mb^''%pJ jiope. W3u^t « e xeaUy heed Jsoäni*';!'" petitive practise. So lets 'u^ all.yoi»//:' skiers, young a n d o l d , down at-^Jäv^A-s hali ^on .January Tth; Siuuiay.^tt: M. Lets istV k tbere and tiöu \<ti«t^ trophor feUows; We the talent. boys, so let ta3ui^:^h^'i out of oUrsehreKT we cejrtaintr c l U J ^ - have a much stronger team, feOnt^'^/' AU « e need is the practise sd^I^U-..'^-^ have a big,showine. — O. V . K . •|vti*e:;;Ö^^ the Christmas Gr^etlngs cax^/'jili»-''.i-ceived by United Nations Bteretuy-, General Tryigve L i e from V>ii.]aUiit[ members had Uiese ^ r d s ^tachedi' >^er<mt|<rf^Kpr^^ Lie aiso recelved several tl^oiusaud 6iml]ar)y^;«orded messages f r om pA^^ ple outside the V . JN. The ;'MOCUa^fQa. Room" at U. Vt. beaidxf\mten dosed f o r ' t « o «eeks because' »amt-f " one had «ritten on the «aUsr "^ÖetC' oui Of Kcrreat" Joihahnes Steele reports i n N/JS* Gompas that U e is now p l a n n i i y t to resign his post,. ' t Cleveland, r r I n the great ao-Cfttt^ ^ ed "land of plenty" 7S petceni ,ot 4 aU chikhren are suftttrlng •u^ulaf« nourifihnient, aocording to nuto^tloii ^ study made here. Dr. Paulin» Mack made tlte stateinent. ^ The i^iAf]"' surveyed i3.M6 ohildren atta^fouriä . that three quarttos of them <Udi^'t Set enoUsh eneigy and nutflen^. / «hile not one of them ratcd;,tb^ /^'^ health grad«s, h i sbrlct medleid.ex-X' amteatlons. ' i^-,' I i l mm mmm L E A V E ASIA! • , _ , ' ehould:mer RuBstair^ « e «ould be alärm'ed.;'Mati(eibar{a^;^^^ distiubed at the presence o f m e * chantzed army across the bortffr^ W leadersof the U N , « e haveaignvvj». r^sponsibiUty to' leave the Wt|ne9i' of Asia to the'Aslatlcs.; I^tory WU1 n o t h o l d us' guiltl^ss i f « e tilitit öiu>«ay i n . di8on.< Wl8. ms Rev. A. W. B9nn,'Va^' miO TO B L A M E t -^^ , Russia « iU have us i n a staU^pf emergency b y the end of taUs, «edE and yet has npt lost a vaeaii m^bv^dt a ibot or fbred a shot. Ponner U» 8. ambossador to Britain, J . P . fp«a<', nedy. ^ PALJON ONNEA JA KUNNIOITUSTA - . ^ Elizabeth ja Leonard Salolle HEIDÄN 50-VUOTISHÄÄPÄIVÄNSÄ JOHDOSTA TOIVOTTAVAT SUKULAISET, YSTÄVÄT JA TUTTAVAT: HUja ja Lauri Aro Mary, Anne Ja Leo Ai-o David, Sylvle ja George Aro Ida Huhtala Riku Vuorimäki Paula, liaura ja Onni KuLsnia Helga ja Allan Grönroos Ken ja Linnea Evan.s Aili ja Sulo Kcsicela Hilda ja AnanlasAaltömm . Amanda Hakala Fiina Lehtimäki Impi ja Oscar Simola ^A ^A H H ^A M.rijirn Knuuttila Aino ja EeJi Ritola Mutti Leino Lempi ja Ernest Mäki Ann ja Njck Paalanen Jdfi fa Matti Luhta • Tyvne ja Mikko Kiiskinen I-rank. Alanen Aarne Il-jnkala BUml ja Matti Kaitoja Vi-jo Heinan2n M^nd.v ia Wiljam Kotila 3nn ja I«iuri Järvi . Martti Torbackf Saimi j a J o h n Vierimaa Hilma Ja Vlck Tapani Mary Ja Eeli Niemelä Ida Ja^EIno Undroos Jabnar Kangas Doris. Taimi Ja NIUo Salminen Bertha Ja Herman Mäki Esteri j a Hannes Purra Elten Ja Heikki Väyrynen Ivar Ihaksi Hilda ja Lenni Laitinen Hilma Ja K u s t i Korpi Arvid Ja A. Korpi Ernest Honga Jack Sctmeider * Hanna Ja Arvo Helska Impi j a Matti Karhlfaen Anna-Liisa. Vieno Ja Yrjö Oja Bflery Ja Arvo Karen Anna Kinnunen Aino Ja Isack Luonm j a perhe Kelien Ja Frank Ranta Ida j a B . B l a k H. Hannula E. Kauppi Allan, Sirkka Ja David Wareh Evert Ojanen * Alva Ja E l y K o r r i Lyyli Ja EmU Pakka Ellen Ja Oscar Preeman Amanda Harjula E l l i ' J a Eino Haapakxskl Aino Ja M i i n a YlUiarslla Barbara, j a Irja Ovprmark v Aino Kemppamen AnUi Kärkkäinen Sanna-Mälja Ja Kalevi Siipola HUda Hakala Efttert Ja H i l m a Salo Elna j a Yrjö Niemi Jussi KUtterl Oeorgie Mäki Kaino Ja Nick Ranta Martha Ja Antti Siipola Anni Ja Toiyo Kanerva Jussi Koski Irja j a Antton Passi R a k ^ l i j a Charlie Janson ' Alma Hovi Atma Ja Wemer Kehusmaa Tyyne Jg sulo Vesa Harvte. Martha Ja A r v i Karju Marlene. Helen, Marget Ja S. Kallio H i l j a Ja Arvo Perälä Ja perhe MaUI Rahkola Helmi Ja Marina Huumo ja / perhe Wemer WaUenIU5 K y l l i k k i Ja EmU Hanklla Kähkösanouaonnliteluja: Impi Ja Henry Koski, Regan. Ont, Lempi Ja Erick Sundvikson, ' ' Port Arthiur, Ont, South Porcnpinessa jottlttkuttn 7 pmä 19S0 ValoKuvannut: Riku Vuorimäki K I I T OS Rokkaat kiitokset omaisille j a tuttavUIe siltä kauniista Ulasta, Jonka oUtte Järjestäneet meidän 50-vuotlshääpäl-vämme muistoksi C 8 J : n South Pcrcupinen osaston liaaliUa Joulukuun 7 pmä 1950. Kiitos niistä kauniista lahjoista Ja rahasta. Jotka saimme vastaanottaa tuona Iltana. Kiitos: kukista, sähkösanomista Ja suurenmoteesla ravlntolatarjoilusta kalkille Ulan emännille. Suuri klitcs illan alkuunpanijoUle Mimmi KnuuttUaUe. Ester DitchUle.EUi Haapakoskelle JaMandy KotUalle. Kiitos myöskin niille, jotka ottivat osaa yhteiseen lahjaan, mutta eivät voineet olla mukana. Kiitos dijebnan esittäjille Laura Kui»nalle Ja EmU HankUaUe sekä R i k u Vuorimäelle säestyksestä J a valokuvista. Tämä lietki tulee säilymään kauniina muistona keko elämämme ehtooUlat, Teitä Jcaikkla kUttäen, , ELISABETH JA LEONARD SALO PORCUPINE ONTARIO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 6, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-01-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510106 |
Description
Title | 1951-01-06-03 |
OCR text |
i i i i
L! Hän K
a^.nä^*^
sa. .
i voi si|ta
• r
1 huoJmäsJ
c n n a um
läsnä, kn
linen
>ttä tanää
nenna tas
tdva pelaj
edta mm
Unen,!|Qut
idoUistmdi
tiksi/'<^"
lis-n
-Olytopii
n. ettaca
Osloijital
IS lahettäi
t ovat $1,.
:eensa $33.
unni tejla
Ition itm
lallltu^t
itä iim
aey Da*!
jen
'liLkettä..ol
10.
iseen
sä edigai:
icissa. nsis
n kan^u
attä . estec
alalla kas
ten aulta
maalta l^aji
xs lujitu
ii£i rajjl^i
mautetafii
jlman- rau
^öksi
}e tulee (
että' Qiui
kiista; joit
la saayutt
amaau' £(
•tvli
ole Jglpp
n valntrai
tiivistä
m ihmiste
ttä rauha
kum soda
Iän on luj
;ävä kaik!
imlset:*mi
pahtutf;
nen'jsciie
mttanlistt
mnattaa)
n Rayha
vtävJen-t(
/ tapahUi
He • murha
Rautakor
«hnyt:sala
jen elävie
n orvat-Tii
. jatkanet
imman lei
n puolest
ollut ja o
n jaHälie
a tarkoitu
Involnji" J
yiiteisfcun
ja liane
Jälleen ai
Llpittomas
,uhan puo
LBUck^P.va
sillä'-uui
ään muJ''
(ta ja käi
>, Canada
n pO vuot
yU neUän
tuntea tä
kansan J
»llut Cana
johtajan
lään rBBb
Jäterveyt
mahdolls'
lila jatJa
i jnitä häJ
1 onnen)
L ^
tvAnnaaii
iun Ja g *
mustuksei-
MU
UlmnOtpU pnä
tinaUrOuL ^ -mm iialuanune
Ue |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-06-03