Vapaus, September 15, 1925

              ( « j j j g i r - i V S ö i ' ' 1 " * ^ • • ' ^ V . »^rf^ lA**'?' »
1-7 -Iv-r ";•'^'^j>pl'•
, -'.At'S
4
.ma 15 P^^TT
e. että ta.
sille
äiväaä sa^.
etetäla j a .
ien lelalet
ähän hyök.
keEkuskoini.
askossa ä.
fitiä, j a l e.
)rkeriä, ja
• silloin oa
NOMALEH.
JhdykselJä
Y.
eerL
tisei
i u i n meillä,
lukuun sen
•liittoa vas-ku
maa yk-
" P i k k u En-
>ti Japani,
auhanaikana
olella 843,.
ka suuresti
mme. Näi­llä
voimme
meija vähäi»
äoen ei ole
kun sano-sellä
tilalla,
aisevat? Ne
ruisella ar-ei
voi olla
aan "impe-
;ä" Neuvos-len
Venäjä
taipumuksia,
kolme ker-k
u i n nykyi-ihraiset;
tä­än,
sanben:
me että bol-
)ieni annei-amiseksi
he
(imia vartis>
I t a ja sillä
uva mieslu-nsä
viit^aa-
, että soirfr
eilisen puo-ellisen
puo-äovittaminen
järjestelmä
iseissa mah-rän
miehiä,
an suuren
ken telemaan
ämä yksis-an
että val-töön
talla!-
j h t i i enem-t
a . kohotta-ynnistä.
E-Neuvostolii-ainoastaan
maailmassa
invälistyttää
et talonpol-mä
on yksi
syyden voit­an
mukaan
tisessa maa-päestön
ryh-muodostavat
a, jaJJotia
on velvoDi-tetyt
joukot
)unkiproleta-isteluun
tai
en, jakaan-talistimaissa
proletariaat-si-,
sesonJd-ansaitsevat
, maataloo-eydessä
ole-r
i t tai
t, jotka au-aksi
palkka-pitalistisissa
ksi tekemäl-kraamaDaaB
jtaa ainoas-
.niiseen vält-a
maissa
ryhmä var­an
rybnän
ikoisfen ase­eton
ednsta-nalecn
kmi-osaka
^ o s a k a f
sk ^
Sottavat tir
talonpoiJ*^
lonpoiköf^
ajat. j o ^ f
1
I
s*
Wil'=omn 14 pointia herättivät aikoinaan suurta huomiota vaikkei
nijcsä yhdessäkään oikeastaan ollut "pointia".
Koaniunistisen Kansainvälisen 21 ehtoa herättivät järjestyneiden
tvöläisten keskuudessa vielä suurempaa huomiota.
Ja hyvällä syyllä voidaan ennustaa, että myysMn Punikin 18 niksiä
tulevat saamaan melkoisen huomion osakseen. -
Nämä 18 niksiä julaistaan Punikin ensi numerossa, joka ilmestyy
iavaJlista suuremmassa koossa,- nimittäin l6^vuisena. ^
Jokainen niksi valaisee nykyistä tilannetta.
Kaikki puolueen ja järjestömme asioihin kiintyneet toverit tulevat
lukemaan ne suurella mielenkiinnolla ja tullaan ne liimaamaan monien
osastojen tupakkaruumien seinään. Se onkin häntiä, sillä ktin kokbuk-cessa
keskusteltaessa joku kohta näyttää sekavalta, voidaan lähettää mies
tupakkaruumaan hakemaan valaistusta asianomaisesta niksistä. Siten
helposti huomataan milloin ollaan tekemisissä minkäkinlaatuisen ilmiön
kanssa, ja tavallinen rintamamieskin hoksaa missä mennään.
Asiamiehet voivat tilata ^-Punikin niksi-numeroa tavallista suurem­man
panoksen. Kirjottakaa tai sähköttäkää.
Kutten sanottui se on tavallista suurempi kooltaan ja tavallista
leukavampi sisällöltään. Paljon kuvia ja hyviä vitsejä.
Tätä numeroa saavat asiamiehemme näytenumeroksi niin paljon
kuin haluavat, kunhan tilaus vain tehdään heti, että painoksen suuruus
voidaan määrätä. - -' .
ton rautateiden lukumäärän ja ar­vaamme
suunnilleen sen ajan, jo­ka
tarvitaan taloudellisella rinta­malla
työskentelevän väestön ker
räämiseen Venäjä-äidin koko laa­jalta
alueelta, niin on se melko
«Ivää kaikille, että punainen ar­meija
ei voi ajatellakaan kaikista
niistä "sotaretkistä", jotka eivät
Buo herra Chamberlainille rauhaa.
Aineellisen puolustusjärjestelmän
käytäntöön sovittaminen on par-liaana
todisteena siitä tosiasiasta
«ttä Neuvostoliitto valmistautuu
vain puolustusta, eikä hyökkäämis-tä
varten. .
Kosketelkaamme nyt rahatalou­dellista
puolta asiassa. ' Me emme
perustele johtopäätelmiämme "o-mien
kirjeenvaihtajiemme" tiedon­antoihin,
vaan Neuvostolaiton ja
muiden valtioiden virallisiin asia­kirjoihin.
Neuvostoliiton sotilaalli­set
menot nousevat vuojdeDe 1924
25 406 miljo6naan ruplaan, ynnä
6 miljoonaa ruplaa, jolra on myön­netty
jälestäpäin, tehden yhteensä
412 miljoonaa ruplan, JoTion mää­rään
sisältyy myös laivaston "ja so­tateollisuuden
menot. Tämä mää­rä
edustaa 15 - prosenttäa kaikista
valtiomenoista, Sunr-Britannian so­tilaallisen
menosääTinön vuodelle
1925—26 (alkaen 1 päivästä inaa-liskuuta
1925) noustessa 120,513,-
000 puntaan, joka Neuvostoruplissa
vastaa 1,070,191,230 Tuplaa!!!
Näemme siis täsi». «ttä on ole­massa
jo^takiä;' ijöllfa' kuluttavat
sotavarusteluun «nemmän kuin
Neuvostoliitto. Puolp sotabudjet­ti
on 680,500,000 zlotia (arvion
mukaan 540 miljoonaa ynnä 40
miljoonaa, jotka jo ovat myönne­tyt
Sikorskin vaathnista ,70 mil­joonasta)
tehden 34 prosenttia ko­ko
valtiomenoista. Täten Puola
tuhlaa enemmän kuin kolmannen o-san
valtiotuloistaan sodan valmis­tamiseksi
NeuvostoBJton kuluttaes­sa
väin kuudennen osan, toisin
sanoen Puola '^rarustautuu^ so­taan
kaksi kertaa tehokkaam­min
kuin Neuvostoliitto. Neu-raoikeudella,
se>llaiset tarpeet tarvit­sematta
käyttää vierasta työvoimaa.
Tämä ryhmä ehdottomasti hyptyy
proletariaatin voitosta • ' ,
Kolme yllämainittua rylmää muo­dostavat
yhteensä maaseutuväestön
enemmistön kaikissa maissa. Sen-vuolcsi
onkin proletaarisen kumouk­sen
lopullinen menestys taattu'ei ai­noastaan
kaupungeissa, VTan myös­kin
maaseudulla..
Yhtenä meidän puolueidemme to­dellisen
bolshevisoimisen tärkeimpä­nä
edellytyksenä on se, etifö tehdään
vakavaa,- systemaattista työtä tä­män
päätöslauselman toteuttamisek­si
käytännössä. !Ennen kaiHceä on
välttämätöntä, että jokdnen työläi­nen,
rivikonimuhisti, ymmärtää ja
on selvillä tästä päätöslauselmasta.
On välttämätöntä, että jokainen
Kominternin puolueista ottaa ihSiek-si
tärkeimpiä tehtäviään tässä pää­töslauselma^
lausuttujen ajatxis-ten
juurruttamisen joukkoihin jä
tekee käytännöllistä työtä tämän
päätöslauselman toteuttamiseksi.
On avoimesti tunnustettava," että
oseimmat. kommunistisista' puolueis­tamme
eivät vidä ole tähän työhön
vakavasti ryhtyneet,
20. Bohhevuoimioeii ja proletaari­nen
politiikka kaBsaliisaas.
kysymjrksesM
Kansallisuuskysymys siifto- ja-paolisiirtomaissa
ja vieläpä, muissa-
«0 «n huomattavalta osaltaan ta^
lonpoikaiskysymystä,; mikäli talon-
Poikaisto näissä maissa mtiodostaa
vaestöenemmistön. Bolshevisäsen
politiikan läpivieminen siirtbmaal^-
«yjnyksessä on mahdoton, jollei l«n-
«a^isans^symystä yleensä" i; aseteta
oisem. Viime vuosien kokejnus on
««ottanut, että eri maissa^, kompin-
'"'öt eri tilanteiden vamtessa sai
vostoliiton rahassa laskettuna on
Puolan sotilaallinen menosääntö
noin 265 miljoonaa ruplaa, aikai­sella
silmäyksellä katsoen se näyt­tää
vähemmältäjj kuin Neuvostolii­ton
määrärahat. Jos puhumme
summan- ehdottomasta suuruudesta,
niin Puola kuluttaa vähemmän,
mutta kun otamme huomioon val­tioiden
koon, niin suhde muuttuu
aivan päinvastaiseksi Jos vertaam­me
näitä numeroita väkilukuun,
niin havaitsemme että Neuvostolii­ton
sotilaalliset' menot ovat 3 rap­laa
16 kopeekkaa kutakin astikas-ta
kohden, oljen vastaavat numerot
Puolassa 9 ruplaa 10 kopeekkaa.
Missä ja kenen toimesta harjotetaan
suurempaa varu.stautamista. Jokai­nen
voi itse päätellä.
Ranskaissa nousee tämä sama
menoerä 154 frangiin asukasta koh­den,
vastaten suunnilleen 38—39
ruplaa ja se osottaa että sen val­tion
sodan vahnistelemincso, joka
äänekkäämmin Ivaxitaa "^nasesta
vaarasta" ja "punaisesta amperia-lismista"
ei jätä lainkaan tilaa e-i
päilykselle. Samalla tapaa voi-
.daan "huikeita summia^ käyttää
"omien" kirjeenvaihtajien yleisten
juorujen rahastainiseka. MuVta
nämä kirjeenvaihtajat antavat pe­räti
huonon eätyksen ""imperialis­mista".
Kaikin rahä]«!hteet käyte­tään'
armeijojen , rahastamiseksi
niin kauan kuin on tarpeellista va­rustautua
puolustamaan voittoisaa
työväenluokkaa vastaaTi.
Kaikki esittämämme seikat kyllin
riittävästä toteavat, sen että pu­nainen
armeija «m työläisten ja ta­lonpoikain
valtion ja työväenluo­kan
voittojen puolustaja. Vain
senvuoksi että kaikkialla "Neuvos­toliiton
ympärillä vaanii i)orvaris-ton
hait avoimine kitoineen valmii­na
nielemään Neuvostoliiton, vain
senvuoksi että missään muua,lla
maailmassa ole olemassa toista neu­vostovaltaa,
vain. näistä myistä on
työläisten ja talonpoikam punai­sen
armeijan oTemassaolo -eTidotto-man
välttämätön. >
7">imiseen, -ja-tämä virhe riistää
«oamanisteilta mahdollisuuden vai»
lottaa puolelleen huomattavat, toisi-naan
ratkaisevatJrin väestökerrokset.
Nihilismi ja välinpitämättömyys
kansallisuuskysymyksen ahilla (ja
vielä enemmän myönnytykset kan-sallisuuskysj^
yksessä, valHtsevalle
"suurvaltaV-periaatteelle) ovat tuo­neet
mukanaan paljon . vaTnnkoa
Saksan koi^munistiouolaeeTle^ sa­moin
kuin nruutamille Kominternin
Balkanin osastoDte, TahekkoslovaW-ah
kommuhistipuolueelle, Intian
kommunisteille. Puolan kommunis­teille.
Englannin kommuniEteille,
•Englannin kommunistipuolneelle
j.n.e. • ."t^?-. ,-:^r',' •
Tässä suhteessa antavat toisen
maailmänkongtessin päätöslauselmat
kansaUisuuskysymyksessä, samoin
kuin •KömrouhistäEen Intematsiona-len
viimeiset- päätökset kyllin selviä
teoreettisia'taktillisia opejtuksiia
kaikkien i^aiden kommunisteille.
Polshevisoi^ninen ei. voi tulla kysy-mykseen,
41main oikeata politiikkaa
kaiisaliisuuäkysymyksessä. .-'
ERI PUOLUEIDEN KONKREETTI
; SET TEHTÄVÄT -
21. ^ Eri pnolaeiden Hhimmilt koa-ibeettiset
; Likipitäen ovat nämä tehtävät
(hiiomioon ottamalla vain kaikkein
tgiieiminät) seuraavanlaiset:.
Aj' Sqäalis^ Neuyostotasaväl-tojert
liitossa on bolshevisoimisen
tehtävänä ensi sijassa:; ••• y-\^
i . Trotskilaisuuden täydellinen
likvidoim^en virtauksena puolueeiv
sisällä. Tämä on ensimäisenä «h-fona
VJK^Pm oikealle politiikalle
kysymyksissäi jotka kodcevat: a)
suhtautumista' talonpolkMstöon;' b j
pjiolueen johtavan: osutfden täydel­listä
turvaanusta valtiokoneistossa
ja; taloudellisissa elimifif» -nykyisen
uuden talouspofitiikan ^ ^kana 'j.n.e.
- 2 : : Noudattamalla täysin o i k e^
ja ^ vaittäipätöntäv puolneen pofitilfc-
Mikä on syynä näihin tekopy­hiin
valitukäin punaisesta vaaras­ta
porvaristoa (ja toisen intema-tionalen)
leirissä? Syynä on se
että he (porvarilliset valtiot) kalk­ki
itse osittain valmistautuvat ja
jo osittain käyvätkm sotaa. Val­tioiden
tulo- ja menoarvioiden nu­merot
(sotilaalliset määrärahat nou­sevat
yhtenään) osottavat dtä lois­tavalla
tavalla, samoin kuin ne ^toi­menpiteet
joihin on ryhdytty viime
aikoina Kiinasi ja Marokossa.
Puolan hyökkäykset Neuvostoliiton
rajoilla, hätäinen ilmalaivaston l i ­sääminen,
uusien sota-alusten ra­kentaminen,
laivastojen uudet tuki­kohdat
y.m. ovat omiaan osotta-maan
että imperialistit ovat liian
väkeviä ja liian tietoisia aiheut­taakseen
pienintäkään epäilystä täs­sä
suhteessa. ^
Neuvostoliiton politiikka on rau­han
politiikkaa ja punainen armei­ja
on Neuvostoliiton politiikan var­tijana,
samoin kuin se on rauhan
politiikan vartijana. Mitä se a i ­heuttaa?
Imperialistit varustautu­vat
ja ovat valmiit sotaan. Jo
monta kertaa on "rauhankonferens­sien"
jälkeen ollut hetkiä, jolloin
sota on näyttänyt ilmeiseltä. Mut­ta
se ei ole silti syttynyt. Minkä-tähden?
SentähHen että imperia­listit
erittäin hyvin ymmärtävät
Neuvostoliiton ja punaisen' armei­jan
olemassaolon, jotka ovat rau­han
todellisia ja ratkaisevia var­tijoita
ja jotka tarkkaavaisesti seu­raavat
kail^kia valmisteluja,' antaen
oikealla hetkellä muistutuksen että
ovat "sotaa, vastaan". Imperialis­tit
ovat tästä erittäin hyvin tietoi­sia,
kuin myöskin siitä että punai­nen
armeija, joka suojelee Neuvos­to-
tasavaltojen Liiton rauhaa, ei y-leensä
salli tätä rauhaa häirittävän.
Yksi ainoa muistutus punaisen ar­meijan
olemassaolosta keskellä kiih-keintä
sotavarustautumista tekee
imperialistit hulluiksi, sillä se o-sittain
(eikä niinkään pienessä
määrässä) jäähdyttää heidän sota-kuumettaan.
Mutta tähän voidaan vastata et­tä
punainen armeija ei ole niiJQ
voimakas että pelkkä muistutus sen
olemassaolosta voisi vaikuttaa rat­kaisevasti
maailman kysymysten
ratkaisemisessa. Niin se kuitenkin
on. Mieslukuun ja teknillisiin seik­koihin
nähden on punainen «rmeir
ja verrattain heikko, mutta sen
voima suurten kansajoukkojen yh­teydessä,
sen kansainvälinen luon­ne
ja vilpitön pyrkimys :rauhan
säilyttämiseen, , takaa sille . suurten
raataja joukkojen kannatulcEasn kaut­ta
maailman. Tämä voima on jo
tullut uhkaavaksikin ja ei vaadi
ainoastaan sen huomaavaisuutta,
vaan joissakin tapauksissa kuuliai­suuttakin.
Viimeisimpänä syynä
noihm valittaviin huntoiMn "punai­sesta
vaarasta" on tietenkin vallan­kumouksellisen
liikkeen kasvu kaut­ta
maailman. Porvariston valta on
väliaikaisesti tullut vakautetuksi,
mutta se, tietää erittäin lyvin val­tansa
tulevan loppumaasi.
Tämä ' tietenkin raivostuttaa por­varistoa.
Siinä on todEllinen syy
miksi he valittavat vaarasta. Im­perialistit
pelkäävät että punainen
anneija ei salli heidän häiritsevän
rauhaa, vetävän kansaa sotaan ja
kostavan vallankumoukselle silloin
kun haluavat. Ja loppujen lopuk­si
kaikld heidän toimenpiteensä ja
koko heidän prfitiikkansa perustuu
sodankäynnille ja taistelulle vallan­kumousta
vastaan ja kun tätä poh­jaa
horjutetaan, niin on ilmeistä et­tä
he korottavat valitushuudon. He
kirkuvat ja yrittävät pelastaa nah­kaansa!!!
Huuto punaisesta vaarasta kiihtyy
silloin täUöin. Tämän art&kelin
tarkotuksena on osottaa joukoille
että pahan juuijet eivät ole punait
sessa armeijassa, vaan niissä^, jot­ka
kirkuvat "punaisesta imperialis­mista",
sillä punainen armeija, ku.
ten on tullut osotetuksi, ei voi
luonteensa takia onuita imperialis­tisia
harrastuksia. Mutta puolusta­essaan
työväenluokan voittoja Neu­vostoliitto
vartioi rauhaa ja on val­mis
kohtaamaan, rauhan rikkojat
voittamattomalla vastarinnalla.
Rauhan säilyttämiseksi ja työväen­luokan
voittojen puolesta on pu­nainen
armeija aina valmis toimi­maan.
Toronton uutisia
Näyttelijät ja nHkai aikovat, "T.k.
17 päiväksi ilmotettu illanvietto
täytyy siirtää viikoksi eteenpäin.
Sillä sanottuna päivänä on kansain­väliset
nuoriso-osaston tanssit. Siis
t.k. 24 päivänä kokoonnutaan jou­kolla
kelto 8 i l l ^ a.
. Kirkas totuu» näytelmästä harjo-tukset
joka ilta tällä viikolla' paitsi
ei torstaina. Muistakaa että kappaT
le esitetään kahden viikon kuluttua,
siis t.k. 26 päivänä.
Laulajat kokookteen sunnuntaina
t.k. 20 päivänä kello puoli .8 i.p.
K«iskustellahn ja .päätetään harjo<
tusinoista y.m. seikoista. Runsas­ta
osanottoa toivotaan. Mitä sua-rempi
kööri, sitä parempi. Siis
vanhat laulajat,, kehottakaa uusia
laulutaitoisia tulemaan mukaan.—
Laiskuus pois, ja toimintaan olkoon
tunnuslause.
Ulkosaarelaitet näytielmästä yksi-tyislauluja
harjotelläan ensi sun­nuntaina
kello 2 iltapäivällä. Kaik­kien
saavuttava sillä aika lähenee,
jolloin se esitetään.
OhjehiTailtamaa el ole ensi lau­antaina,
vaan suorat tanssit orkes­terin
ssntoUä. Pää^y 30 senttiä.
Saapukaa joukolla; J^fcceteiillä ö"n
aivan trasia tanssikappaleita., Pitä­kää
mielessänne.
kaa talonpoikaiskysymyiseen „ näh­den,
, on ryhdyttävä ksäkkiin toi­menpiteisiin,
joiden avulla voidaan
systemaattisesti kehittää sosialisti­sen
talouden perusteita ja samalla
lujittaa proletariaatin diktatuurin
taloudellista pohjaa ja joudutt
Venäjän muuttamista coäen talous­politiikan
maasta sosialiistiseks
maaksi. ,
B.. Englannissa tulee kommunisti
sen puolueen, jonka pyrkimyksessä
muodostua kommunistiseksi joukko-puolueeksi
on havaittavissa ensi­mäistä
vakavaa menestystä, nähdä
keskeisin tehtävänsä bolshevisoimis-työssä
seuraavassa: . /
1. Työ ammattiliitoissa. Varsin­kin
huomio vähemmistölii^eeseen.
Joukkojen totuttaminen marxilai­seen
katsomukseen talouden ja .poli­tiikan
välillä vallitsevasta yhteydes­tä.
Niiden ominaisten suhteiden
johdosta, jotka ovat vallalla Eng­lannin
ammattiliittojen ja työväen­puolueen
välillä, on ammatillisen
väen huomattavien piirien keskuu­dessa
vallitsevana sellainen käsitys,
että johtava osuus muka kuuluu
ammattiliitoille ja että työväenpuo­lueen
johtajat eivät ole muuta kuin
ammattiliittojen tahdon täyttäjiä.
Itse asiassa kuitenkin tapahtuu ai­van
päinvastaista.
2. Agitatsioni imperialistisia mie­lipiteitä
vastaan, jotka ovat syvään
juurtuneet myöskin Englannin työ-läisaristokratiaan
(siirtomaakysy-mys),
ja varsinkin tarpeeltinen huo­mio
Irlannin -kysjrmykBeen. .
3. Kiinteän sentralisoidun puo-tuejärjestön
luominen ja "käsityö-läiismäisen"
pikkuncpertelun lopetta­minen.
J4- Yhteisrintamataktiikan suun­nitelmallinen.
noudattaminen. '
C. Ranskassa kuuluvat holshevi-soimistyöhon
tällä hetkellä seuraa­vat
tehtävät: ,
1. Taistelu ammat^ttojen yh-tenäisjTden
poolcsta.- - •
TRQQUOIS FALLS, t)NT.
*'TfSnpSivän~juUto~tl]ällä~vietet-tiin
pallopelillä ja . kaikenlaisella
joutavalla hulinalla,: kuten oikeissa
suurkaupungeissakin..' Karuselliin
meni tarkoin pikkupoikaslxen sentit.
Ja kbiratorpat näkyviät vievän iso­jen
"miesten rahat.
Dollarista
tÄHETYSKULUTt
40el51ietyksiBtä aOe $80.00,
60c IShetyksistä $30—959.99
asti, 75e IShetyksisSt $60.00
^ 9 9 . 9 9 ja $1.00 kaikUta
$100.00 taikka dtä ranrem-miltä'lähetykdltS.
SähkSsano-malähetykdlle
pn koint $3.60.
Torontossa ottaa rahaväli-tykfiiä
vastaan A. Hautamäki,
957 Broadview Ave.
Sudburyssa ja ympäristSllä^
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri*
tolslcnrsria.
Lalvapiletteiä myydaSn. '
Tiedattalcaa pHettiaaioita.
VAPAUS
Box 69. — Sadbnry, Ont
Diallayhdentoista aikaan paloi
komppanian farmilla heinäsuova.
Huhu kertoo, että juopuneet mie­het
olisivat sen ympärillä rellasta-neet
ja käsitelleet tulta, josta pa­lo
olisi saanut alkunsa. Pidanut
heinäsuova sijaitsi ainoastaan 300
jalan päässä karusellista.
Viime syksjmä paloi samoilla
seuduilla kolme heinäsuovaa.—Ellu.
VOIDAAN TILATA Sl^UEtAAVLfl KIRJOJAs
Alanteen Sanakirja,. suomalais-cnglantilainen, sid. ^
Amerikan Suomalaisia, satiirikertomuksia, Jdrj. K. Bissanen „„.„
Amerikalaisen Työväenliikkeen vararikko, kiri. Win. Z. F o ^ r , nSd.
Autokirja, oppikirja auto^ureille ja korjaajille, toj.Y. Weuu| ....
Kaupunki-Kiu^akoulun laii^oppi ja tuloskizja, sid.............................
Aurmgon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, kirj. Jack Londoov..»
Aapinen, lasten opettdukirja, sid. .
Aurinko, Kuu j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarma, kirj. J . A.
Aavoilla Ulapoilla, miellyttävä'romaani, kirj. Jack London,; n i d . — . .
Bakteerit,"Tietoaanre, kirj. Osc Streog, sid. ....................................
Elollisten olentojen lisääntyminen, kirj. P. Eolpin Bavn, dd.............
Englanninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid.
Etelämeren Auringon Alla, seikkaUuromaani, kirj. Jack London, sJd
Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj. Y.
Ehglantiläis-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva
Englanninkielen Oppikirja ja Kielioppi, kirj, W. Oksanen, aid
Hedelmien ja Marjanviljelys, kirj. B. W. Heikel, dd IJZS
.ts
2.50
1.75
.10
zm
-tm-.
i.eo
.50
.50
1J25
1.25
2.65
1.75
Imperialismi, a^taaUorikursseilla pidetty esitelmä, nid. ...
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall (Jaine, 2 osaa, aid
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine. 2 osaa, nid.
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, I ^ j . E . rassanen
ESPANJATTARELLA ON KAU-NEIMMAT
"POLVET
New Yorkiin on saapunut espan­jalainen
taidemaalari Jose M. Wi-dal
Ouadras ja heti tultuaan lyö­nyt
uteliaat sanomalehtimiehet häm­mästyksellä.
Hän on nimittäin se­littänyt,
että espanjalaisilla naisilla
on kauniimmat polvet kuin muiden
kansojen naisilla! Ja hän tiesi se-littää/
syynkin siihen. Tämä polvien
kauneus taistelijan selityksen mu­kaan,
johtuu siitä, että espanjalai­set'
naiset'^ rukoilevat ahkerasti ja
rukoillessaan polvistuvat aina maa­han
asti, jotavastoin muiden.maiden
naiset rukoillessaankin polvistuvat
jonkinlaisielle jakkaralle puoleksi
istuvaan asentoon. Tämä polvien
ahkera taivutus kuuluu antavah
polville.. sen • .lopullisen kauneudep.
Hän sanookin, "«ttä espanjalaiset
kevytjalkaisetkin n&iset rukoilevat
ahkerasti ja polvistuvat • rukoilles-y|
saan, sillä he tietävät, että' siinä
polvet kellittyvät kauniiksi. ,
Tuskin tarvinnee mainita, että
papisto, varsinkin katolilainen, y^on
suurella ilolla ottanut tämän tie
don vastaan, ja varmaa on, että
sadoista saarnastuoleista juliste-,
taan rukouksen, ja polvistumisen
tuottavan rukoilijoille kauniit pol­vet.
Ja yhtä varmaa myös on,
että tuhannet amerikalatset naiset
alkavat ahkerammin polvistua ru
kouksiin'kuin tähän saakka.
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, kljrj. J . Mueller
kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack London, dd.
Kolme Muskettisoturia, historiall. romaani, kirj. Alex Dnmas, nid.
Kemia, kirj. Hanna Seikku, dd. «.•.•••......•.........................t^.................M
Kymmenen sokeaa johtajaa, kirj. Arthur M. Levis
Kuun Laakso, romaani elämästä, kirj. Jack London, sid. ^
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Franze, dd. ........
Kodin Lääkärikirja, ietevästi toimitettu, sid.
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid.
Kansakoulun kartasto, uud, toim. A. R. Blomqvist ja E. E : Kaija
Kommunistineh Manifesti, kirj. Karl Morx, sid
Kasvtekeittokicja, nid.
1.25
1.00
1.00
.7&
.70
i.
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Eautsky sid.
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack Loivdon
Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj^ Krigar, ja Subkis
Ketunpysmtiopas, kirj. Edvard Koponen, sid. ......
Kirjanpito-opas, tehhjrt Juhana Toiviainen, nid. 4...... Kirjanpito, kauppaopistoja v ^ e n , kirj. I. Kovero
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi • «»...•
Keittokirja, kirj. Mina Wall. sid. •».'.••••.................•..«.*•..........«...*«..*..••.
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack Lop^on,
^ sid. . ....................................^..«.«......... •..•.•••••'........••..•*.......•..*.....*...
Lastenkirja, lukukirja kouluihin ia kotiin, sid
Luonnontieteiden voittokulba Tlotoaarre, kirj. Launjiardt, sid
Luokkien sota, kir^ Jack London, nid
Lyhyt terveysoppi naisille, kirj. ta:i»Fr. Hovitz
2. Yleensä työ laajempia jouk­koja
käsittävien ammattiliittojen
luomiseksLi Sen seikan huomioon
ottaminen, ^ttä (Ranska on viime
vucrsien kuluessa huomattavasti teol-lisoltunut
ja s^en työväen lukumää­rä
suuresti kasvanut. Olemassaole­vat
ammattiliitot ovat tästä huoli­matta
kuitenkin lukumäärältään vie­lä
tavattoman heikkoja.
3. Mitä kiintein yhteys millä
hinnalla tahansa puolueen ja Uni-taarisen
Työkonfederationin välillä
Kominternin periaatteiden ja taktii­kan
pohjalla.
4. Lujasti organisoidun kommu­nistisen
joukkopuoldeen luominen,
huolimatta Ranskassa vallitsevista
vanhoista traditsione^sta. Puolueen
tulee vielä lisätä jäsenmääräänsä
40—50 tuhannella jäsenellä.
5. On organisatoorisesti lujitet­tava
sitä joukkovaikutusta, mikä
puolueella on Pariisin työläisiin.
6. Puolueen vaikutus on millä
hinnalla tahansa saatava ulotetuksi
tärkeimpiin teol^isuusdepartement-teihin
yhtä voimakkaana kuin se
on Pariisissa.
7. On saatava aikaan vakava
vaikutusvalta talonpoikaistoon.
8. Antimilitaristista propagandaa
on ylläpidettävä ennen .kaildceata-lonpoikaiston
ja nu orisoliitörr aviQJa.
9. Työläisemigrantteihin on kiin­nitettävä
mitä vakavinta huomiota.
10. Tarmokas työ siirtomaissa; •
i>. Saksassa sisältyy- bölshevisof-mistyö
ennen kaikkea seuraaviin
tehtäviin: ,
l i "Vasemmistolaisten" viriiei-den
poistaminen aromattiliittokysy-mykseen
nähden ei ainoastaan teo­riassa,
vaan pyös käytännössä.
2. Puolneen koko agitatdqni- ja
propagandatyön asettaminen enem­män
konkreettiselle pohjalle ja kai­kenlaisen
horjumisen - poistaminen
kysymyksessä, mikä koskee odttais-ten
vaatimusten edttämisen sopi-vaisnutta.
3. Yhteisrintamataktiikan sovel­luttaminen,
mikä' nyk)ri8essä tilan­teessa
(sosialidemokraattien huo­mattavimpien
johtajien mädännäi­syyden
paljastaminen j.n.e.) on omi­aan
antamaan varsin hyviä tuloksia.
4. Enemmän huomiota ' asiaan,
mikä koskee joukkojen organisatoo-rista
valtaamista (ei ainoastaan agi-tatsionikamppailuja
sanomalehdis^
sä).
5. "Enemmän huomiota työhön
pikkuvirkamiesten, toimitsijoiden, y.
m. keskuudessa.
6. ' Talonpoikaiston keskuudessa
tehtävää, työtä koskevan kysymyk­sen
käytännöllinen asettaminen.
7. ^'Työläis-j ja talonpoikaishalli-tusta"
koskevan; tunnuksen propa
geeraaminen V kongresdn hyväksy­mässä
muodossa, s.t.8. vallankumo
uksellisessa hengessä, vapaana kai­kesta
opportunistisesta tulkinnasta.
8. On ryhdyttävä kaikkiin toi­menpiteisiin,
joiden avulla voidaan
turvata puolueen terve, sisäinen ke­hitys
ja poistaa kaikki käynnissä o i
leen ryhmätaistelun jätteet. On j u
jasti turvattava puolueen yhtenäi
syys kaikkia uuda yrityksiä vas­taan,
joilla ryhmätaistelua koete­taan
viriiftää eloon.
^. •Jatkuvaa taistelua uusia syr-jäpyrldmykdä
vastaan on nyt,, kun
puolueen poliittinen suunta on jo
organisatoörisestikin kyllin lujittu­nut,
pidffe^yä. yllä seuraavasti: on
kä^va''laajaperäistä aatteellis-po-liittistk
valirtuskamppailua, kasva­tettava
uusia toimitdjoita, syste­maattisesti
laajennettava puolueen
aktiivida kerroksia ja tarmokkaasti
— kuten' tähänkin asti ja vielä
enemmän kuin tähän asti — vedet­tävä
työhön mukaan ja siinä muo­kattava
parhaita voimia myödcip en­tisistä
oppodtsioniainekdsta, mikäli
nämä - toverit voidaan saada puolel­lemme
lojaaliseen yhteistyöiiön puo­lueen
päätösten hengessä.
(Jatk.)
Merisusi, seikkailuromaani, 'kirj. Jack London, sid ......,„....„.-,.
Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikl^eQtta, kirj. E. Becher,
nid.
Mansaaren Tyttö, sotaromaani, kirj. Hall Caine, nid. ....
Mardln Eden, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid.
Maapallon kehityshistoria, tietoaanre, kirj.^ Victor Madsen, nid.
Mäiedlmanliike, tietbaarfe, kfarj. Albreciit Wirtb, dd. ..........
Maailman avaruus, tietoanrro, kirj. T v i J . Schreiner, sid. ..
Maa ja Ihminen, tietoaarrc, kirj. Alfred Kirchhoff, dd.......
Maanviljelys Kemia ja Fysiikka, kirj. Arth\ir Rindell, sid.
Maanvil elysoppi, kirj. Suninen,* sid. ; ...i..... v...
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj; Aku- PälviS, dd.
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, khrj. Krlstlne
Skj^rv«, nid.
Naisten ,SukueIo, kirj. Lääket, T : r i £ . W. WreBtUhd, nid.
Naisvoimistelu, kuvitettu opasi kirj. Elli Björksten, nid./..
Nainen' jo;»Avioliitto, hyvä terveyÄOpillinen kirja, kirj. Morgaret
Näamipln^l^köulu, opas mtuke&raukseeh näyttömöillS, kirj.' S. Jnurl'>
Napoleon III vallankaappaus, kirj; Karl Marx, hid.
Pel0pl6nj)6soloi8 sota, kirj. Emel Hardh
Palkkatyö ja Pääomo, kirj. Karl Marx
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromöani^ kirj. JacU
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä, kirj. F. Engels,
sid.
Punainen Vaara,, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid.
Parisin Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid. .
Penikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. ....
Perustuslain Olemus, kirj. Ö. Saori
Pieni MehUSiskirja, kirj. Mikko Ilkka
Rikosromani Washingtoni8to, kirj. E. S., nid......................
Ranskan Kansalaiflsoto, kirj. ^Karl Marx, nid.
Rokentaja Solhes, kirj. Henrik Ibsen
1.25
6.00
1.00
1.00
1.00
.30
2.10
1.25
.50
1.00
.75
1.50
.75
2.00
1.25
1.15
.50
.85
.35
1.50
1.75
1.00
1.50
.50
.60
.50
.60
1.75
1.25
1.25
Sodalistisen Filosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels; nid
Se.ikkai>uJQ/Tibetissä, tutkimusmatkakertomus, kirj. Sweh Hedin, sid.
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitoklrja, kirj. Ruotsalainen, dd
Sotamuistelmnni,^ kirj. kenraali Ludendorff, sid.
Suomen Kielioppi,^kirj. E..^N.^Setälä, sid.
Sosialidemokratia ja Sosialismi, kirj. K. W. SUverberg, nid
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeisso, kirj. T ^ i Jules
Comby, nid. ..„.,.; ,
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj, Max von Gruber, nid.
Te nevoim ste u I. kuvitettu, kirj. Väinö Lähennä
Telinevoiimptelu IL kuvitettu, k rj.^ Väinö Laherma
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Ta-i^ Pirilä, nid.
Teolhsuusunionismi AmenkMso, hyvä vihkonen
Tiede ja^ Vallankumous, mainio teos, kfarj. Ernest Untermann, nid. llliSa^ .kasvattaminen, kirj. Jule Payot, nid.
mtitiede, Wrj. Simon Newcom^^ ,
Työmiehen Talousoppia, .kirj. O. W. Kuudnen, nid. }
Työväen UrheUulehden sidottuja vuosikertoja 1921, 22 ja 23
Terrorismi ja Kommunismi,^Iriri^^ Trotsky, nid.
TuMaajapoiko, maaUmankirjaUisuus romani, kirj, Hall Calne,^nid.
Uud LääketieidiB, kirj. Louis Kuhne
Voimlsteluohjelmia L kirj. Arvo Vartia, nid.
Vöimlstduohjelmio H, kirj. Arvo Vartia, «id.
Vaimo, Jpnkos minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, dd.
Valkoinen Profetta, romani engl. dirtömaapolitikosta, kirj. HaU
Caine, dd; f. . . » « » . . « . . . . . . . . . | i . . . . . . . . . . „ . . i . , . , . . , „ j j „ . , ,,
Vaolihdmoloiset, valitut teokset, kirj. J.^W. von tJoethe, nid
Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid.
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaanre, kirj. Th. H. Huxley,
sid. '«•••«••«••»•«••«••••«••»•a
1.00
1.00
1.00
i.eo
.7S
.70»
.28
»
L7S
1.00
.23
.7S
.50
.30
.28
.18
.35
1.25
.40
1.50
1.25
2.50
.75
. .30
1.00
.75,
1.00
1.00
.50
.15
.60
1.00
1.50
.50
2.50
.50
im
2.25
1.00
1.00
2.50
2.50
1.00
1.75
.50
Ylläolevan lisäkd voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS
FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat'^ ovat $2.76, $4.()0, $6.00 ja $7.00.
Kirjekuoria, kirjotu^aperia y.m. rihkamaa niinikään on saatavissa;
Leichnerin k^omaaleja, 8 lajia yhdessä, hinta
Steinin kasvomaaleja, 9 lajia laatikossa, hinta
Partaliimaä
Wheat :Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, käsiin, rintoihin ym. ........
Liqnid Rouge, juoksevaa poskipunaa, erittäin hyvää
Posldmaalla, kuivaa, eri värejä
Nenäkittiä
^«••••««•flaa«aa««««»««»a««*«»«««a«*a«a*4a Vaaleaa ja vaaleanpunaista kasvppnuteria
Partakarvaa, tumnianrusjkeaa, ruskeaa, vaaleanruskeaa,' tnmmaii-liarmaata,
mustaa, vaalean harmaata ja punosta, jaardi
.02.50
1.00
.75
.75^':
.60
.40
.40
.75
, »«»ft»f«A*aa«
Tehkää tilatikset- osotteella' /
•75
Box €9. SUDBUEY, OHT.