Vapaus, September 15, 1925

              Sfvi! 2
1
|ipt>y«?«w suosialalsea tySvS^tSa iSncnbiimsttsJa, öm^
gyy SndbniyEsa, O n t , j o k a t i i s t a i , torstai j a lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ABVO V A A B A.
V A P A U S (liberty)
Thö only organ of R n n i s h Worker8 i n Canada. P o l^
Oshed i n Sndbury, O n t , every Tncsday, Thorsday and
flatnrdflv. '
Eegtetered at the Post Office Department, Ottawa,
£9 ggcond elaas matter. *
General advertising rates 75c per coL_inch. M l
nimnm charge f o r single insertion. 75c.. The Vapaos
{s the best advertising mediam among the Finnish
People i n Canada.
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatnuma.
NimenrauntosUmotukset 50c kerta,. $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset'?1.00 kerta, $2^00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol*manilmotakset $2.00 kerta, $SOc lisämaksa
^ t o s l a u s e e l t a tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolmekertaa. '
Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttannen on, vaa^
flittaessa, lähetettävä ilmotosbinta etnkäteen.
T I L A U S H I N N A T :
' Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
,^1.50 j a yksi kk. 7 6c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi - k . $6.60, pnoU vk.
83.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, j o i t a ei u e u r ^ r<iha, el to.Ha lähettämään,
paitsi sRiamiesten joilla on takaukset
Jos ette m i r r i n taliansa saa vastausta ensimaiseen
Jdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
öersoonMMisella nini'ellä.
J . V. K A N ? : 4 S T 0 , Liikkeenhoitaja.
^KTidysvaltain Workerspuolueeh
' konventsioni
Julkasemme tässä Eteenpäin-Iehdenkirjotuksen «Puo
luekonventsioni^ ja puolueen yhtenäisyys» täydennykse­nä
niille raporteille, joita on julkastu lehtemme uutis­osastolla
veljespuolueemme könventsionin menosta. Sii­nä
sanotaan seuraavaa:
Woi1cerspuolueen neljäs kansalliskonventsioni, joka
pidettiin Chicagossa, elok. 22-^1 p:nä, kestäen siis kaik­kiaan
kymmenen päivää, muodostui monessa suhteessa
historialliseksi ja käänteentekeväksi tapahtumaksi. 20
kuukauden ajan, viimeisestä puoluekonventsionista tä­hän
asti' on puoIueessaAune vallinnut ankara iaistelu
kahden, n.k. Ruthenbergin ryhmän ja Fosterin ryhmän
välillä. On taisteltu mitä ankarinta periaatteellista
taistelua, mikä, taistelu on toisinaan jaanpt äärimäisen
kärjistyneen muodon, kärjistyen huippuunsa äskeisen
puoluekokoujksen edellä pidetyissä .useissa^ puolueen
tärkeimpien piirien kokouksissa j a sittemmin puolue-konventsionjs^
al Useissa piireissä, Clevelandin,,^^
Jdn ja Philadelphian, ^pidettiin kahdet konvpntsionit ja
' lähetettiin kahdet edustajat; näiden yi isäksi muistakin
piireistä, Chicagon ja JBoötohin, oli lähetetty kil][^ailevia
edustajia. PuoluekQnventsidnin; kok^ontutps^^ ",;8iis
suoranainen hajäianniistila yallitsemassa ja asema ää­rimäisen
icärjistynyt ja feähicöiriefl, mikä^ m
suurinta hajai^nhuksen yaaraa.' yFosterin ryhmällä ,oli
näennäinen, mekaaninen enemmistö, 40 edustajaa Rut-
. henbergin ryhmän 23 vastaan. Fosterijt^ enemmistö oli
kuitenkin ainoastaan hänen oman ryhmänsä tunnusta­ma
enemmistö '^ikä suinkaan koko konvientsionin tun­nustama.
T^jfi hidsaahisd Foste­rin
ryhmä mjm, vähensi Ruthenbergin ryhmän edusta­jiston
kahdestakymmenestä'kolmesta kahteenkymmeneen
yhteen. Eikä kysymys ollut ainoastaan edustajiston
enemmistöstä, vaan sen lisäksi puolueen viiden tärkeim­män
piirin •— Detroitin, Clevelandin, Bostonin, New
Yorkin ja Phila: halliniioista, sekä Ruthenbergin ryh­män
pQlko siitä, että Fosterin ryhmä, uhkailujensa ja
viittailujensa mukaan, tulee harjqttamaan vainotoimen-piteilä
vähemmistöä vastaan ja tdcemään Ruthenbergin
ryhmään kMuluvien toimihenkilöitlen työskentelyn mah-douomakei.
^ •
Kesii kolme päivää ankaraa taistelua ja neuvotteluja,
jolla aikaa myöskin;^oIemmat edustajaryhmät pitivät
omia kokouksiaan, ennen kuin valtakirjan tarkastus­komitean
raportti esiteltiin kdnventsionille. Raportti
esitettiin kahdessa osassa, enemmistön ja vähemmistön
raporttina, ja raportti joka hyväksyttiin, oli luonnolli­sesti
Fosterin väliaikaisen enemmistön hyväksymä, jo­hon
vähemmistö taipui vain protesleeraten. Vähem­mistön
puolesta antoi tov. Ruthenberg tällöin selostuk­sen,
että vähemmistö on asettunut taistelemaan kaikkea
iajaannusta vastaan ja tulee ottamaan osaa konventsio-niin,
kuitenkin taistellen Icatsomuksiensa puolesta, Jot­ka
se pitää Kominternin periaatteiden ja taktiikan
mukaisena. • •
Suurille joukoille puolueen jäsenistöä, jotka eivät
ole olleet kiinteästi mukana^ vaan ovat vain etäämmäl­tä
sivustakateojina seuranneet taistelua — varsinkin
suurelle osalle suomalaista jäsenistöä — on tätöä pit­kän
aikaa puolueessa vallinnut taistelu näyttänyt vain
taimeettomalta ja puolueelle vahingolliselta persoonal­liselta
johtajain kukkolappeluha. Vain niille, jotka
ovat läheisesti syventyneet asioihin, on tämän kärjkly-neen
taistelun välttämättömyys ja sen luonne ollut sel­villä.
Tämän kirjoittaja esim. ei mennyt puoluekoko-
> ukseen kiihkeänä f^önalistina. Mutta, puoluekokouk­sen
yhteydessä suöritettujeh periaatteellisten väittelyjen
kuluessa selvisi, että tämä taistelu on lopulta johtava
terveelliseen ja välttämättömään puolueen kristallisoi-miseen
ja uudestisyntymiseen ja puolueen ohjaamiseen
todellisen bolshevikipuolueen ja Kominternin' politii­kan
tielle. Se joka kykenee analysoimaan entben vä­hemmistön
johtavien toverien, ki^en RuAeiibergin,
Lovestonen, Bedadhtioj' Gitlovin, jopa sen nuorempien­kin
voimien puheita puoluekonvehtsionissa,. vertaillen
niitä tov. Fosterin ryhmää edustavien henkilöiden pu.«
heisiin, ei enään yoinut^olla epäselvillä siitä mille ryh<
mällepuolueeri johto tulisi kuulua. . LukuraOttmna
toveri Cannqiiia,: jqka joli-nu ainoa jöka^jg»^^
tamaan enemmistön kanalle poliittisen taustan, eivät
enemmrstöläiset toverit kyenneet esittämään könvent­sionin
käsittelen^en kysymysten j-hteydessä kommunis­min
teoreettisten ja taktillisten kysymysten ymmärtä­mystä,
mitä bolshevikisen puolueen johtajilta vaadi­taan^
Fosterin ryhmän katsomuksiin sisältyy aivan,
liian paljon tyypillistä ammattiunio-ideolqgiaa, seka
toiselta puolen eristäjtyneisyytta (secretarianismia) ja
taipumusta opportunismiin. Sitävastoin Ruthenbergin
ryhmän johtavat henkilöt todistivat puheissaan omaa­vansa
sen laajan ja selvän vallankumouksellisen poliit­tisen
katsomuksen, mikä on välttämätön proletariaatin
poliittisen puolueen johdbUe, voidakseen oikein arvioi­da
tilanteen ja muovailla puolueelle kunkin hetken
mukaisen taktiikan. Nämä kaksi näkökantaa tulivat
selvästi esiin niin poliittisia kysymyksiä fcgin;; puolueen
teollista työskentelyä koskevien kysymyksiäkiö-keskus- jinyöS'_ Canadan Kommunistipuolue
teltaessa puoluekcnventsionissa. '
Mutta huolimatta siitä, että Ruthenbergin tylimä yli­voimaisesti
osotti suoritetuissa väittelyissä- olevansa sel­vällä,
bolshevikisella ja Kominternin politiikan mukai­sella
linjalla, samalla tuoden esiin Fosterin ryhmän se­kä
teoreettiset että taktilliset heikkoudet, hallitsi tov.
Foster' mekaanillisella enemmistöllään puoluekonvent-sionia
ja olisi edelleen jäänyt enemmistönä puolueen
johtoon, ellei yht'äkkiä tapahtunut suuren käänteen
tekevää tapausta, könventsionin lähetessä loppuaan.
Kahdeksantena konventsionipäivänä nimittäin saapui
Kominternilta seuraavasisältöinen kaapelisanoma:
Eansalnvälisen sanomalekiliston päi^ä
r
Camtdan KpmmonittipaolBeea kai­kille
yktUöille
Kommunistisen Kansainvälisen
yhteyteen kuuluvat eri maitten puo-jueetTtulevat
lekakuun 3 päivänä
k a i k k i juhlimaan kansainvälisen sa­nomalehdistön
päivää. Niihpä on
maan tuota suunnitelmaa, j a vai-
«Komnmnistinen Internatsionale on päättänyt
että minkääiT asiantilan vallitessa ei enemmistö saa
kukistaa Ruthenbergin ryhmää koska: [
«ensiksi, on lopullisesti käynyt selville, että Rut
henbergin ryhmä on lojaalisempi Kommunistisen
Intematsionalen päätöksille ja on lähempänä sen
katsantokantaa.
«toiseksi, se on saavuttanut tärkeimmissä piireis­sä
enemmistön tai vaikuttavan vähemmistön.
«kolmanneksi, Fosterin ryhmä on työskennellyt
liian mekaanillbilla ja äärimmäisryhmäkuntaisilla
metoodeilla. Siksi tulee vaatia vähimpänä määrä­nä,
että: ,
/«ensimäiseksi, Ruthenbergin ryhmän on saatava
vähintäin 40 prosenttia puolueen keskustoimeenpa
nevaan komiteaan jäseniä." .
«toiseksi, esittää enemmistölle uhkavaatimus, et­tä
Ruthenberg pidetään edelleen sihteerin toi­messa
». .
«kolmanneksi,' ehdottoman itsepintaisesti vaatikaa
Lovestone keskustoimeenpahevan komitean «jäse
neksi.
. «neljänneksi, tehkää uhkavaatimus enemmistölle,
että se ei saa tehdä virkailijaerotuksia, virkailija-
^muutoksia, ja harjoittaa hajotusta ryhmävasttistaji-aan
kohtaan.
«viidenneksi, vaatikaa Ruthenbergin ryhmälle oi­keus
.puoluelehden puoliksi toiirptt^miseen edel-
. leenjkin,/' ' ^ / • • '•
i v«jai kuuijenneksfj. vaatikaa korkeinta toiminta
yhd^rlSTfi^isuutta kaikissa puolueen toimeenpanevis'
; s ^ ; i ^ ä ^^
•«jos enemmistö ei hyväksy näitä vaatimuksia,
ni^n . jjll^^t^k^a yaalitapahtumien näkökannalta, että
on epäselyää, kenellä on todellinen enemmistö sekä
että enemmistön käyttämät toimintatavat nostavat
vaaran hajaannuksesta ja että sentakia Kommunis­tinen
Internatsionale esittää nyt valittavaksi vain
tilapäisen keskustoimeenpanevan komitean, jossa oii
yhdenarvoinen edustajisto ja jyiolueeton puheen
johtaja, joka orgaani kutsuu uuden puoluekonvent-sionin
senj aikeen kun suurin kiihkeys on kuollut.
Ne jotka kieltäytyvät alistumasta tulevat erote­tuiksi
».
Edelläoleva kaapelisanoma asettuu niin selvästi tu-cemaan
Ruthenbergin ryhmää ja on hiin suora-, jopa
yrkkäsanaineh, ettei siinä ole mitään tinkimisen varaa.
Cuitenkin Fosterin ryhmä tarvitsi puolitoista vuoro­kautta
aikaa ennenkuin se lopullisesti päätti suhtautu­misestaan
Kominternin määräyksiin.
Kymmenentenä kokouspäivänä, kun konventsioni jäU
leen kokoontui täysi-istuntoon, oli kummankm ryhmän
edustajien ja sovintokomissionin puheenjohtaja allekir-joittmieet
sopimuksen, jonka mukaan puolueen
uusi keskustoimeenpaneva komitea valitaan siten että
se tulee käsittämään kummastakin ryhmästä 10 täysi­valtaista
t.p. komitean jäsentä, kolme kanditäattia
(joilla on puheoikeus t.p.k. täysi-istunnossa ja ovat
ensimäisiä varajäseniä ja automaattisesti poissaolevien
sijalla) ja kymmenen varajäsentä; sovintokomissionin
puheenjohtaja toimien t.p.k, puheenjohtajana ratkaise­valla
äänellä.
Toveri Foster ilmoitti hänen ryhmänsä allekirjoit­taneen
tämän -sopimuksen sillä ymmärryksellä, että he
tulevat vetoomaan Kominterniin. Tov. Ruthenberg i l ­moitti
hänen ryhmänsä "hyväksyneen Kominternin pää­töksen
ja allekirjoittaneen sopimuksen ilman mitään
ditoja.
Kuri puoluekonventsionimme. päättyi puoluejohdon
tällaisella| kokoonpanolla ja riidanalaisten piirien —•
New Yorkin, Clevelandin ja Phila. 50 ja 50 perusteel­la
kontfolloimisella, merkitsee se puolueen eheyden
takaamista ja työskentelymahdollisuutta puolueemme
bolshevisoimiseksi,^ kaikille niille, jotka ovat^ vilpittö­mästi
Komintermn-f olitiikan kannalla ja tahtovat tais
telia proletariaatin vallankumoukselle puolueelle va­hingollisia
opportunistisia ja oikeistolaisuuskatsbmuk-sia
ja ilmaisuja vastaan.
Puolueemme A ole kuitenkaan vielä kokonaan si­vuuttanut
kribitilannetta, sillä on edessään suuria ^voi­mia
kysyvä aatteellinen bolshevisointi ja järjestölli­nen
uudestaan rakentamistyö. Kaikkien todellisten
kommunbtien on nyX. käytävä antaumuksella ja uhrau­tuvaisuudella
kasiksi tähän työhön, huolimatta kum­paan
ryhmään on ennen kuulunut Nyt on otettava
tunnuslauseeksi: Täysi, jakamaton kannatus Komin­ternille
ja puolueen Keskustoimeaapahevalle komi­tealle!
• "
Puolueen yhtenäisyyden ja rakentamisai puolesta!
päättänjrt iryhtyä sen edellyttämiin
^imenpiteiaiin.' Seuraavassa on
toinuptaöhjeita kaikille puolueyksi-köille.
"Sanomalehdistömme bolshevisoi-minen"
täytyy olla sinä ydinlausee-na,
jonka mokaan kansainvälisen
sanomalehdistön pälyää vietetään.
Päivän muina tunnuksina tule©' o l ­l
a : lehdistön ja puoluejärjestöjen
välinen niitä läheisin yhteistoimin­ta
j a lehdistön «alistuminen toteut­tamaan
järjestöelimien- • päätöksiä;
työläbldrjeenvaihtajien kehittämi­nen;
kommunistinen lehdistö ainoa­na
työläisten jokapäiväisten taiste-l
u i t t en j a tarpeiden tyydyttäjänä.
-Keskustoimeenpaneva komitea
määrää, että kaikkien puolue-elimi­en,
myös kommunistisen nuorisolii­ton,
täytyy ryhtyä fiäsiksi tähän r y n ­täykseen.
Siitä pitää kuvastua kom­munistinen
r liike kokonabuudes-saaii.
Sitä silmällä pitäen me ke­hotamme
kaikkien puolueyksikkö-j
en analyseeraamaan - puolueemme
lehdistöä, ja lähettämään analyy­sinsä
tuloksen keskUstoinieeripane-valle
komitalle. Analj^sin tulee
perustua seuraaviin seikkoihin:
Mirikätähdeh työläiset ("lukevat
Workeriä, Vapautta, Ukrainiah
Lal)or News lehteä, suomalaisia tai
ukrainalaisia naisten lehtiä, j a j u u ­talaisen
propägandakomitean Der
Kamp-Iehteä?
Minkälaisia vikoja olette huo­manneet
puolueemme erinäisissä
lehdissä?
Mitä erikoista huomauttamista
on teidän osastollanne lehtiömme
teknilliseen ^i^uun, kantaan, tai
l e v i k in kehittämiseen nähden?
Onko osastonne valinnut kirjeen-vaihtajah
puoluelehtiä varten?
W,orkeriin nähden lienee vastaus
viimeiseen kysymykseen suurim­malta
osalta kielteinen. Mutta me
haluamme korjata sen seikan. Kan­sainvälisenä
; sanomalehdistön , p|äi-väriä
juikaista'vkan TVörkerin eri­koisnumeroon
Velvotetaan kaikki
puolueyksiköt lähettämään lyhyen,
korkeintaan 400 sanaa, käsittävän
kirjotuksen, jossa käsitellään k i r -
i o t t a j a n ; kotipaftan .teoUisuussuh-teita.
Esimerkifksi- B r i t i s h Colum-
>iasta on kirjotettava' t u k k i - j a sa­hateollisuuden
hommista; aromaa-kunnista
elonkorjaajaii;} olosuh^is^
ta'; rautatiepajatyöläisten olosuh­teista;
metallikaivostyöläisten olo­suhteista
Pohjois-Öntariosta; vaate-teollbuuden
työ- ; j a palkkasuhteis-a
Montrealista; kuulumisia idän ja
annen hiilikentiltä; j.n.e; Osas­tonne
on heti IJyhdyttäva toteutta-tuutettava
toimeen yhden tai use­amman
toverin. J o i d e n on kjrfaäyk-sensä
lähetettävä Workerille x^iksi
ajoissa, että se ehtii perille ennen
tai viimeistään tämän kuun.22 päi­vänä.
Täten tulee Workerin nu­merosta
154, joka päivätään loka­kuun
kolmannen päivän päälle, kan­sainvälisen
lehdistön päivän eri
koisnumero.
Lokakuun 3 päivänä on pidettävä
myös joukkokokouksia, joissa eri­koisesti
kommunistista lehdistöä ja
k i r j a l l b u u t t a tehdään kansalle tun
netuksi. Joukkokokouksista ei saa
muodostaa huvi- tai muita rahan-kokoamistilaisuuksia,
vaan tulee
niissä koettaa systemaattisesti he­rättää
mielenkiintoa lehdistöömme
j a kirjallbuuteemme. ^
Kansainvälisen sanomalehdbtön
päivänä on puoluelehtiämme myy-tpvä
entistä suuremmassa mitta­kaavassa.
. 'Jokaisen puolueyksikön
tulee sitä varten tehdä huolellbet
suunnitelmat Talosta taloon kier­tämisen
tulee olla silloin päiVäjärp
jestyksessä. Sitä ei ole kuitenkaan
selitettävä tilausten keräämisryntä-ykseksi.
Tietenkin niitäkin ote­taan,
mbsä niitä oh saatavissa.
U u t t a päivän ehdottomana tehtävä
nä on lehtiemme yksityisnumerojen
myynti työläbille heidän kodeis­saan.
Britanniassa on sellaisella
menettelyllä saavutettu tavattoman
hyviä tuloksia. Britannian Kom­munistipuolueessa
on ainoastaan
5,000 jäsentä, mutta siitä huolimat­ta
myydään Workers Weekly l e h ­teä
vähintäin 50,000 kappaletta j o ­ka
viikko, onpa viikkomyynti toisi­naan
noussut 70,000 kappaleeseen
saakka. Olen itse henkilökohtaises­ti
ollut tilaisuudessa seuraamaan,
miten Ammondfordin osasto, jossa
oiT ainoastaan 25 jäsentä, levitti
v i i k o t t a in 900 tai 1,000 kappalett-ta.
Juuri nyt/ jolloin lehtemme
Workerin levikki on kutistumaan
päin, tulee meidän tarkkailla enti­siä
leVitysmetoodejamme, ja entis­ten
, toimenpiterttemme täydentämi­sen
lisäksi' etsiä uusia levitystapo­ja.
Yksityisnumerojen myyntiä,
kulkemalla asunnosta asuntoon, on
kehitettävä; Uudelleen järjestämi-t
sen toteutettua siirtyy se katuso-l
u j en yhdeksi varsinaiseksi - tehtä­väksi;
Mutta siihen voidaan nyt
j o heti käydä käsiksi ilman v ii
vyttelemättä; Senluontoiselle työl­le
on nyt j o hyvä tilaisuus määrä
tynlaisissa työläisten asuntoalueis­sa.
Muodostaakseen kansainvälisen
sanomalehdistön V päivästä tarkotus-taan
vastaavan, ^ kehotamme me
kaikkien puolueemme jäsenten eri­koisesti
. s i l l o i n paljastamaan kapi­talistisen
lehdistön masinoimiset,
valheet, juonittelut j a sen t u r m i o l ­lisen
vaikutuksen työläisten maail­mankatsomukselle.
Silloin ei <Jle
propagandan nimessä lörpöteltävä
mitä sattuu, vaan on t ^ t ä y ä tietoi­sen
kommunistin todellista poliit­t
i s t a työtä.
Pjtolueyksikköjen on valittava vas­tuunalaiset
toverit johtamaan^ k a n ­sainvälisen
sanomalehdistön päivän
toimia- Toverien keskuudessa on
epäOemättä taipumusta sysätä kir­jallisuuden
myynti tykkänään toi-meenvalitun
fchrjallisuusasiamiehen
mskoille. Mutta se ei vielä riitä.
gjrjaUisuusasiamies- voidaan hyvin­k
i n valita johtamaan kansainväli­sen
sanomalehdistön päivän hyök­käystä,
mutta millään ehdolla ei
asiaa saa jättää siihen. Se on
puolaeemme seka Naorxaoliiton
kaikkien jäsenten' yhteinen tehtävä.
Workerin liikkeenhoitaja on velvo-tettu
lisäämään eri osastoille myy­täväksi;
lähetettäväin Workerin i r t o -
nabnumerojen lukua, missä sellai-nen
edulliseksi nähdään, j , y^-^
lehdet tiytyy t u H T ^ d y ^ - ^
Lopuksi me vaadimme P H S
Ie puoIuetehtäväUe a n n e t^
lisen sanomalehdistön päivänä s
d u b t a kokemuksbta lähetetään^
p o r t t i keskustoimeenpanevalle hi
mteaUe. KieUj5,je.t5jen IjT
tulee myos. sisällyttää tähän ^
kaykseen. Kaupungin kesk^w
t e a n . e i saa missään l a s k o s s a^
vnnttaa vieraskielisiä lehtiä ja ^
vittää ainoastaan Workeriä
Young Workeria. SiUä siUoin ' „
KANSAINVÄUSEN S A N O M ^L
DISTÖN PÄIVÄ.
. - Kommunistbella tervehdyksellä
W. M O E U R T Y.
Vffkaatekevä sihteeri
r t 't f i
I i f f
{ i. a. 11
I V OSA
B O L S H E V I S O I M I N E N ' J A K Y S Y -
M Y S P R O L E T A R I A A T I N L I I T -
T O L A I S I S T A V A L L A N -
K U M O U K S E S S A
18. Prolet&riaeiin liittolaisista
' vallankttmouksessa /
• • ]•• • >;t „. • •
Kommunistien periaatteellinen suh­tautuminen
pikkuporvaristoon, mah­dollisena
proletariaatin liittolaisena
vallankumouksessa, on tyhjentävästi
selitetty Marxin, Engfelsin j a Leni­nin
klassillisbsa teoksissa, alkaen
"Komraunbtisesta manifestista" ja
päättyen Leninin viimeisjin kirjo-tuksiin.
\
Y3£si bolshevisoimisen tärkeimpiä
tehtäviä ort siinä, että osataan tämä
periaatteellinen suhtautuminen sor
velluttaa; siihen konkreettiseen tilan-teeseenj
jossa jonkun kommunisti­sen
puolueen kulloinkin tulee tais­t
e l l a .^ - •/ -
Y k s i .leniniläisyyden vahvimpia
puolia, jotka takaavat bolsl^evismin
voiton vaUankumouksessa, on aina
ollut siinä, että leniniläisyys on y m ­märtänyt
hankkia itselleen kon-.
kreettisen l i i t t o l a i ^ n kulloinkin .suo­ritettavana
olevaa konkreettista teh­tävää
varten. Niinpä enemmin Ve­näjällä
— liitto koko talonpoikais-ton^
kanssa tsarismia vastaan, sitte
liitto vissien talonpoikldston kerrok­sien
kanssa porvjffistpa vastaan j.n.e.
Leniniläisyys on aina pitänyt yhte­nä
pääteltävistään s en seikan tark­kaa
ja konkreettista arvioimista,
millabet välikerrokset vallankumo­uksellisen
kehityksen kullakin as­teella
ovat kykeneviä olemaan pro^
letariaätin ^ l i i t t o l a b i n a ; millaiset
ovat ne päävaatimukset, jotka l i i t ­tävät
nämä kerrokset proletariaat­t
i i n ikussakin tilanteessa.
J u u r i senvuoksi, että leniniläissrys
on asettanut' proletariaatin dikta­t
u u r i n probleemin lähimmän histo­riallisen
ajankohdan käytännöllisek­si
tehtäväksi, on leniniläis3^s myös
asettanut kysymyksen työväenluo­kan
mahdollisista- liittolaisista val­lankumouksessa
yhdeksi nykyhetken
tärkeimmistä taktillisista problee­meista.
Pääpiirteissään jakaa leniniläissrys
pikkuporvariston kohmeen ryhmään:
eräät pikkuporvaristoii k e r f o k^
voidaan j a tietysti täytyykin, vaik­kapa
vain väliaikaisesti taivuttaa
proletariaatin välittömiksi liittolai­siksi";
eräät kerrokset on välttämät­tä
osattava neutralboida; muita ker­roksia
(kaupungin ja maaseudun
pikkuporvariston huippuja) vastaan
on välttämätöntä käydä Suoranaista
taistelua. :
Useissa Länsi-Europan maissa
(esim. Saksassa) voivat huomatta­vat^
kaupunkien pikkuvirkailijoiden
kerrokset — virkaniiehet teknilli­nen
sivistyneistö j.n.e. v i s a s s a mää­rin
tulla taistelevan proletariaatin
liittolmsiksi. Paikottai^i voivat nä^
mä kerrokset, vissien . olosuhteiden
vallitessa esittää enemmän t a i vä-henunän
.samallaista osaa, kuin on
esittänyt talonpoikaisto Venäjällä
eräiden proletaarisen vallankum(hik-sen
vaiheiden aikana.
. Yksi bolshevisoimisen tärkeimpiä
osia on oikea j a järkevä taktiikka
Porvaristo ja sen lakeijat toi­sessa
internationalessa kirkuvat te­kopyhästi
ja valheellisesti "punai­sesta
militarismista", "punaisesta
imperialismista",,' "punaisesta vaa­r
a s t a " ja niin edespäin ja loppu­j
en lopuksi väittävät, että Neuvos­toliitolla
on armeija, joka on syy­nä
kaikkeen. '
Lienee tarpeetonta todistaa, että
proletaarivalta harjottaisi imperia­listista
politiikkaa, j a että se on
luonteeltaan kaikenlaisten imperia­lististen
pyrkimysten leppymätön
vihollinen. Koko neuvostojärjestel­män
rakenne j a j u u r i armeijan po­liittinen
kasvatus on jyrkästi eri­lainen
kuin kapitalistisissa maissa
— tämä riittää todistamaan että
v i l l i huuto "punaisesta imperialb-mista'
on ehdottomasti järjetöntä.
Mitä punaisen armeijan mieslu­kuun
tulee, niin on se ehdottomasr
ti pienimmässä mahdollisessa mää­rässään.
Punaben armeijan muo­dostaa
563,000 miestä, toisin sa­noen
yksi punasotilas jokaista 231
Neuvostiliiton ' asukasta kohden. ' J o ­kaista
maan rajojen virstaa kohden
ön vain l i sotilasta. Kun taas
Puolassa; jolla ön 203,000 miestä
käsittävä armeija, on yksi sotilas
maan jokaista 107 asukasta koh-deriv
,se tahtoo sanoa että Puolan
sotavöiina niin kutsuttuna ränhan-aikanaon
suhteellisesti enemmän k u in
2 kertaa suurempi Neuvostoliiton so­tavoimaa.
Romanialla, jolla on
163,929 miehen armeija, on yi
sotilas jokaista 103 - asukasta ko;
den, ollen Rumaiiian sotilaallinen
voima vieläkin suurempi kuin Puo­lan.
Ranskalla on 685,459 miestä
käsittävä armeija, joka tekee 57
asukasta yhtä sotilasta kohden.
Neuvostoliittoon verrattuna ,ön
Ranskan sotavoima suunnaton.
He bailaavat myös väittää fettä
punaisen armeijan todellinen luku­määrä
- olisi suurempi kuin min­kään
muun maan. Ensiksikään se
•ei-ole totta, sillä Ranskalla on p a l -
välikerroksiin, jotka horjuvat prole
tariaatin j a , porvariston välillä, mut­ta
jotka voivat vissin tilanteen val­litessa
osittain muuttua työväenluo­kan
seuralaisiksi.
19. Bolshevisoimineh ja ^roletari
aatin politiikka suhtautumiiessa
talonpoikeistoon
.Bolshevistinen puolue on työväen­puolue.
Oppi proletariaatin dikta­tuurista
on bolshevismin perusoppi.
M u t t a • kysymys talonpoikaistosta,
proletariaattia , lähinnä sebovana
luokkana, tärkeimpänä mahdollisbta
proletariaatin liittolaisista Ivallanku-mouksessa,'
on bolshevismilla merki­tykseltään
mitä tärkein sekä ennen
sitä että. sen jälkeen, kun proletari­aatti
on vallanmit käsiinsä p o l i i t t i ­sen
vallan.
" T o d e l l a vallankumouksellinen, to­della
sosialistisesti toimiva , luokka
on proletariaatti ainoastaan sillä eh­dolla,
että se esiintyy j a toimii k a i k ­kien
työtätekevien ja^ riistet^jen
etpjoukkoha, heidän johtajanaan
tabteiussa riistäjien kukistamisel^,
j o n suurempi armeija kuin meillä,
j a toiseksi, jos otamme lukuun sen
tosiasian että Neuvostoliittoa vas-taan
ei taistele vain joku maa yk.
sinään, vaan myöskin "Pikku En-tente"
ja mahdollisesti Japani,
n i i n huomaamme että rauhanaikana
on "kokoomuksen" puolella 843,.
529 miestä, määrä, joka suuresti
ylittää meidän armeijamme. Nai­den
seikkojen perusteella voimme
sanoa että punainen armeija vähäi-seen
mieslukuunsa katsoen ei ole
lähimainkaan ensin(äisei|ä .'dijalla.
On lähempänä totuutta, kun sano-taan
että se on viimeisellä tilalla.
Mitä nämä numerot ilmaisevat? Ne
toteavat että tuon suuruisella ar­meijalla
varustettuna ei voi olla
edes mitään ajatustakaan "impe-r
i a l i s t b b t a hyökkäyksistä" Neuvos­toliiton
taholta. Entinen Venäjä
omasi imperialistisia taipumuksia,
mutta sillä olikin lähes kolme ker­taa
suurempi armeija, kuin nykyi-sei^
Venäjän.
Mutta ilkeämieliset ihraiset, ta­vallisesti
vastaavat tähän, sanoen:
"Hyvä on. Otaksukaamme että bol-shevikeilla
on todella pieni armei­ja.
Mutta sen varustamiseksi he
kuluttavat huikeita summia varas*
tautuakseen sodan varalta ja silla
tavalla korvataan puuttuva miesln-k
u . " Samalla he yleensä viit^«
vat siihen tosiseikkaan . että so^ir
tamme käytäntöön alueellisen puo­lustusjärjestelmän.
-
Mitä merkitsee alueellisen puo-lustusjärjerAelmän
sovittaminen
Neuvostoliitolle? Tämä järjestelmä
s a l l i i meidät pitämään aseissa mah­dollisimman
pienen määrän miehiä,
jättäen mahdollisimman suuren
mäiärän vapaiksi työskentelemään
tuottavassa työssä. Tämä yksis­tään
jo riittää osottamaan että val­tio,
joka ottaa käytäntöön tällai­sen
järjestelmän huolehtii enem­män
maan taloudellisesta kohotta­misesta,
kuin sodankäynnistä.
delleen, jos muistamme Neuvostolii-mutta
tätä ei voida toteuttaa, jollei
luokkatabtelua viedä maaseudulloi
j o l l e i maaseudun työtätekeviä jouk­k
o j a liitetä proletariaatin kommunis­tisen
puolueen ympärille, jollei v i i ­memainitut
kasvata enanmainittu-j
a " . (Kominternin toisen kongres­sin
hyväksymät, tov. Leninin teesit
maatalouskysymyksessä.) <-
1. Proletariaatin etujoukon tais­telu
sosialidemokratiaa vastaan i>ro-l^
tariaatin eneministön valtaami­seksi,
^
2. Työväenluokan taistelu. porva­ristoa
(imperialismia) vastaan ta-lonpoikaiston
enenmustön valtaami­seksi.
— Näihin kahteen seikkaan
voitaisiin sisäUyttää koinmuiiisiisten
puolueiden taktiikan pääprobleemit
Kominternin toisen mäa3mahkon-gressin
hyväksymässä, tov. L e n h ^
laatimassa paätöslauseliiiassa on 3-
maistu leniniläisyyden kanta tälon-poikaiston
osuuteen ei ainoastaan
Venäjällä, vaan' koko maailmassa.
Tämä asiakirja kansainvälistyttää
leniniläisyyden mielipiteet talonpoi­kaisten
osuudesta. TJ^mä on yksi
huomattavimpia leniniläisyyden voit­tamattomia
asiakirjoja;
Tämän päätöslauselman mukaan
on meillä koko kapitalistisessa maa-ilma3sa_
kolme maaseutuväestön ryh­mää,
jotka yhteensä muodostavat
enerambtön maaseudulla, ja J jotka
proletariaatti, siis., v o i j a on velvoDi-nen
puolelleen voittamaan.
"Työtätekevät j a r i i s t e t y t joukoV
maaseiidulla, jotka kaupunkiproleto-riaatiii
tulee johtaa taisteluun tai
ainakin voittaa puolelleen, jakaan­tuvat
siis kaikissa kapitalistimaissa
seuraaviin ryhmiin:
• Ensinnäidn maatalousproletanaat-t
i , palkkatyöläiset (vuosi-, sesonB-j
a päivätyöläiset) jotka ansaitsevat
elantonsa kapitalistisissa, ^naataion-dellisbsa
ja niiden yhteydessä oie-v
b s a laitoksissa.
Toiseksi puoliproletaarit tai
tatilalliset, s.ts. sellaiset, Jo^«f;
saitsevat elatuksensa osaasi
työllä maatalouden J^^pitajis^
teollisuuslaitoksissa, osaksi teKem»-
lä työtä omalla tai vuokraamana^
maakappaleeUa, joka antaa ainoa-takn
osan perheen elättäiiiiseen v*»
tämättömiä elintarpeita,
K a i k i s s a kapitalbtisissa maissa
tämä maaseudun väestöjyhm
sin monilukuinen, tämän i y «^
olemassaolon ja. sen
man pimittävät Por^"^*°?
j a t j a tobeen .Internatsionaleen
Invi "sosiaUstit", jotka o s ^ ^^
tobestt pettävät työtosia,
keasti kannattavat '
olevaa mieKpidettä ja 3^^^^^^
män ryhmän muuhun taionp-tön
joukkoon' ^^^S^' paisto,
Kolmanneksi P^^^.JfS
i t i iiienrt ra^^^^^i? L ^ o ct
baUnssa on, joko' omistus-