Vapaus, July 19, 1958

              » ' - ' V V V
Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 19 p. — Saturday, July 19, 1958
VAPAUS
QUBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabUtfaeaNpy.
6^ 1917. Authorlzed
as KodM class mall by the F«st
Office Oiqtartment, Ottawa. Piib-llshed
tlmce weekly: Tuesdays,
Dnundays and Saturdays by Vapaus
Publishing company Ltd.. at 100-102
Elm Bt. W.. Budbuiy, Ont-., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Officie OS. 4-4265. Manager
t. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:' Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcatkm.
Translation freer of chaige.
TELAUBHINNATJ
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 3.25
IrhdysvaUoissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4J0
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Siita *'ei kunnian kukko laula"
Kuten muistetaan, entinen ulkoministerimme, Lester B.
Pearson sai Nobelin raiihanpalkinnon nimenomaan sen vuok­si
kun hän henkilökohtaisesti ja myös maamme hallituksen
puheroiehehä tuomitsi Britannian, Ranskan ja Israelin hyök­käyksen
Suezin kanava-alueelle. ^
Tätä mittapuuta hyväksi käyttäen nähdään kaikessa alas­tomuudessaan
Diefenbakerin hallituksen Täryyttävä asen-r
noituminen Yhdysvaltain sekaantuess^a-sola^imillaan pienen
" Libanonin sisäisiin asioihin.
Kerrassaan tuomittavanai voidaan pitää ulkomfhisteri
Smithin TV-lausuntoa, että Canadan YK:n edustajalle on an­nettu
ohjeet tukea kaikkia Takentavia toimenpiteitä ''Yhdys­valtain
tavoitteiden saavuttamiseksi Keski-Idässä"., Joudut­tuaan
"paikkaamaan" tätä liian avoihta lausuntoaan, ulko­ministeri
Smith toisti alahuoneen istunnossa aikaisemmin
esittämänsä. lausunnon^ joka joistakin sanakäänteistä huoli­matta
on sisällöltään aivan sama!
Aikftna ja tilanteessa, jolloin ihmiskunnan suuri enem- .
mistö on jo tuominnut Yhdysvaltain sotatoimet arabimaita
vastaan, meidän ulkoministerimme kiirehtii antamaan jo en­nen
YK:n Turvallisuusneuvoston istuntoa vakuutuksehsa,
että oikein tai väärin, me tulemme kansakuntana sokeasti
vetämään Washingtonin sotavankkureita Keski-Idässä. Tä­män
kurjempaa ja tuomittavampaa asennetta ei olisi voinut
kansan tuomion juuri sanut liberaalipuolueenkaan hallitus
omata — ja kuitenkin Diefenbakerin hallitus valittiin nimen­omaan
sen lupauksen perusteella, että valituksi tultuaan se
tulee seuraamaan "itsenäistä ulkopolitiikkaa" — ja säno-r
maan joskus 'ei" Washingtonillekin!
Huonoa asennetta on tietysti puolusteltu kerrassaan kes­tämättömillä
väitteillä. Mainittakoon vain, että Canadan
YK:n edustaja John Holmes yritti Turvallisuusneuvoston is­tunnossa
"oikeuttaa" Yhdysvaltain hyökkäystoimet silläkin
perusteella, että amerikkalaisten sotavoimien maihinnousu
Libanonissa "täydentää" muka siellä olevia YK:n tarkkaili­joita
— vaikka YK:n pääsihteeri Hammarskjöld oli juuri
selittänyt, ettei YK:n tarkkailijat ole siellä minkäänlaisen
"avun" tai "täydennyksen" tarpeessa!
* * *
Ulkoministeriömme lausunnot ovat kuitenkin, vain ''pu-heitj^".
Siksi on pidettävä vieläkin valitettavampana sitä,
että Diefenbakerin hallitus alistui kuin "teurastettavaksi
vietävä lammas" siihenkin kun yhdysvaltalainen kenraali
Earl Partridge (NORADn komentaja) komensi Canadan il-
\ mavoimat — yhdeksän eskaaderia "yleiseen vajmeuteen".
Antaessaan^unaiiksensa tälle amerikkalaisen kenraalin ko­mennukselle,
ja käsittäen sen kauaskantoisen merkityksen,
pääministeri Diefenbaker yritti keskiviikkoisessa TV lauc
' 8unnossjftanraid)oittaft=incatätavallirie Cft^ ettei tätä
"valme^määräystä" ole Ottawassa hyväksytty minään "pro-vokattoloimenpiteenä"
— vaan ''kaiken varalta".
Mi^ta pankaamme itsemme esim. venäläisten tilalle.
Pitäkäämme mielessä, että nykyistä välitöntä sodaiivaara ei
aiheuttanut Neuvostoliiton vaan Yhdysvaltain sotavoimien
nousu vieraan maan kamaralle. Olettakaamme nyt sitten,
että olisinune kansakuntana Neuvostoliiton asemassa jä Neu­vostoliitto
Canadan tilalla. Jos tässä tilanteessa Neuvosto­liitto
attitaisi siunauksensa Yhdysvaltain hyökkäykselle ja
"vihottelisi" meihin päin hyväksyeh vielä sen, että Yhdys­vallat
määrää sen ilmavoimat "taisteluvalmiuteen" Canadaa
vastaarC — niin minkälaisia johtopäätöksiä me tällaisesta
teosta |a sellaisista puheista vetäisimme?
Vastaus on ilman muuta selvä.
/I^llaisessa vakavassa tilanteessa missä nyt elämme
vaad^an valtiomeihiltä jotakin muutakin kuin nöyrä-niska^
sta alistumista Washingtonin määräysten edessä.
Enne^ muuta on muistettava, että nykyisenä atomi-, ja
vetypommi, seka mannertenvälisten ohjusten aike^au-dellaiei
ole mitään muuta todellista turvaa joukkotuhoa
vasttum kuin rauhan säilyttäminen. Sen sijaan, että
Otta^iira antaa • julistaa maamme ilmavoimat "valmeus-
, tilaa^" sen pitäisi esittää •Washingtoniin tiukan vaati­muksen
hyökkäystoimiensa lopettamiseksi ennen kuin
se on liian myöhäistä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
David Laine, South Porcupine,
Ont., täyttää sunnuntaina heinä-kuu|
i 20 päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentbivotultsiin.
Hieroi ^^suolaa haavaan"
^ Pr&ideritti Eisenhowerin Ottawan vierailu jätti canada-laisille*
melko epä^niellyttävän tunteen — eikä tämä johdu
pääasiassa siitä tavasta, millä Yhdysvaltain ohrana (FBI)
hääräsi kenraalikuvemöörimme ja pääministerimme asun-nossa,
sekä vielä alahuoneen istuntosalissakin kuin kotonaan,
mikä sellaisenaan aiheutti laajan julkisen protestin maamme
sanom|lehdistön palstoilla. Kaikkein epäniiellyttävintä oli
kuitenkin se "isännän ääni", millä vieraamme meille puhui­vat
alahuoneen istunnossa ja sen ulkopuolellakin.
Kiiten tiedetään, Canadassa on noussut laajakantoinen
•tyytymättömyys i^iistä monista talouspoliittisista otteista,
joilla $uuri eteläinen naapurimme on Canadan ekonomiaa
vaikeuttanut. Kaikkialla odotettiin, että naapurimaan kor­kea
arvoiset virkailijat huomioivat tämän tosiasian ja yrit­tävät
ainakin jossakin määrin tilannetta parantaa. Mutta
' päinväjjtoin tapahtui! Asiallisesti puhuen presidentti Eisen­hower-
sanoi alahuoneemme jäsenille ja heidän kautta muille
'canadriaisille, että kiittäkää luojaanne ja sallimusta siitä;
ettei Qanadaa ole sen kovakouraisemmin kohdeltu!
Ottakaamme joitakin esimerkkejä. Se seikka kun Wash­ington
l^^kielsi Canadan Fordin myymästä autoja Kiinaan ai­kana,
jolloin autoteollisuuden työläiset ovat "markkinapuut-teen
vuoksi" tuhansittain työttöminä, aiheutti Canadassa
luonnollisesti voimakasta suuttumusta. Canadalaiset kysyi­vät
aivan oikein, että millä oikeudella Yhdysvallat sekaantuu
maamme asioihin? Mutta mitä tapahtui Ottawan neuvotte­luissa?!
Sen sijaan, että naapurimaan hallituksen jäsenille
olisi sanottu, jotta niiden tulee pitää näppinsä pois maamme
sisäisistä asioista — presidentti Eisenhower antoi vain hyvin
epämääräisiä lausuntoja siitä, että Washington ehkä "antaa"
— ikäänkuin Yhdysvalloilla biisi joku oikeus antea tai kieltää
~ meille oikeuden myydä ei-strategisia tavaroita Kiinaan!
Toisinrsanoen, meidän täytyy kansakuntana mennä hattu
kourassa Washingtonin herrain puheille siitä, mitä me saam-
NLn hävittäjät
eivät ampuneet
Moskova. — Neuvostoliiton puo­lustusministeriö,
kiisti viime lauan­taina
tiedot, että neuvostoliittolai­set
hävittäjäkoneet olisivat avan­neet
konekivääritulen kohti ame^
rikkalaista lentokonetta, joka kesä­kuun
27. pnä joutui Neuvostoliiton
alueen yläpuolelle.
Oikaisun julkaisee sanomalehti
Krasnaja Svesda, joka toteaa ame­rikkalaiselta
taholta esitetyt väit­teet
ammunnasta täysin perättö­miksi.
Suomalaiset natsit valmistelivat
Gestapon kanssa maansa tuhoa
HebinkL Kuten tonnettoa nosti entinen natsilais«n SS-järjestön
oiiseeri Unto Boman, nykyinen toimitusjohtaja fVnio Parvilahti, Kan­san
natisten pSätoimittajaa vastaan haasteen Helsingin raastnvanoi-keudessa
"knnnianloukkaoksesta" lehden julkaistua eräitä otteita kir­jailija
Eric Napnaon sotien jälkeen ilmestyneestä kirjasta' "Farlif:t
spel" (Vaarallista ~peliä). Kir,^assaan Nnpnau, joka toimi sodan bikana
Saksassa ja tonsi hyvin Boman-Parvilahden, osoittaa tämän Yhdeksi
niistä johtavista suomalaisista kansallissosialisteista, jotka oman isän­maansa
vaUngoksi kaikella tarmollaan, palvelivat hatsi-hallitasta,
Uimmlerin johtamaa kansalllssosialisUen '^nojajärjestöä" hirvittävän
maineen saanutta SSää ja Gestapoa ,natsien valtiollista poliisia. — Juttu
oli heinäk. alkupäivinä ensimmäisen kerran esillä Helsingin raastuvan-oikeudessa,
j6ssa lainopha kand. Erkki Tuominen esitti Kansan Uutisten
puolesta seuraajassa' Julkaisemamme vastineen.
Canadan ilmavoimat
lopettavat NATOn
lentäjien harjoittamisen
Ottawa. — Canadan ilmavoimien
päämajasta ilmoitettiin viime maa­nantaina,
että piakkoin lopetetaan
NATOn ilmavoimien lentäjien har­joittaminen
Canadassa.
Sitten V. 1950 Canadassa on ope­tettu
yli 5,000 -lentokoneen ohjaa­jaa
ja tarkkailijaa 10 NATO-maal­le.
Vielä on olemassa Canadassa
200 näitä NATO-maiden harjoitteli­jaa,
joista viimeiset suorittavat kou­lutuksensa
loppuun ensi joulu­kuussa.
me tuottamillemme autoille
tehdä tai mitä me emme saa
tehdä!
Pahin puoli asiasta on se,
että tämä Kiinan kauppakysy­mys
on yksi niistä harvoista
seikoista joiden suhteen Yh­dysvallat
antoi joitakin myön­nytyksiin
viittaavia eleitä.
Meidän maamme on suuresti
kärsinyt Yhdysvaltain harjoit­tamasta
vehnädumpingistä. Yh­dysvallat
on tulvittanut "lah-javehnällään"
maailman mark­kinoita
nimenomaan vaatien,
että "lahjan saajamaiden" täy­tyy
ostaa lopun vehnästään Yh­dysvalloista,
eikä Canadasta.
Jos missään, niin tässä dum-pingissa
on käytetty Yhdysval­tain
suurta rahamahtia pienen
Canadan vehnäkauppojen ty-rehdyttämiseksi.
Mutta cana-dalaisten
oikeutetusta protes­tista
huolimatta presidentti Ei­senhower
selitti ulkokultaises-ti,
että Washingtonin vehhäpo-litiikan
tarkoituksena on muka
"ruokkia nälkäisiä"! Tämän
verukkeen perusteella meille
sanottiin kansakuntana, että
saanmie oikeastaan olla iloisia
siitä, ettei Yhdysvallat ole suu­remmassa
määrässä käyttänyt
rahamahtiaan v e h n ä miarkki-noittemme
kuristamiseksi ul­komailla.
Sama pitää paikkansa sinkin,
kuparin, nikkelin ja öljyn tuo­tantoon
nähden. Korean sodas­ta
alkaen Yhdysvaltain toimes­ta
vedottiin Canadaan, että
meidän täytyy "yhteisen puo­lustuksen"
nimessä suuresti
laajentaa yllämainittujen stra­tegisten
tavarain tuotantoa.
Canadassa on menetelty juuri
näin, mutta kun Washingtonin
mieletön laskelma kolmannen
maailmansodan eittämättömyy-destä
ei pitänytkään paikkaan­sa,
niin nyt meille sanotaan,
että "yhteisen puolustusval-meuden"
vuoksi Canadan on
suuresti vähennettävä mainit­tujen
strategisten tavarain tuo­tantoa,
jotta näiden tavarain
tuotanto voidaan pitää mah­dollisimman
korkealla Yhdys­valloissa.
Ja tämänkin "politii­kan"
presidentti Eisenhower
"oikeutti" muka yhteisen "puo­lustuksen"
nimissä. -
Jos milloinkaan, niin tässä
on kysymys ''suolan hieromi­sesta
haavaan". Yhdysvaltain
kauppapolitiikka on lyönyt sy­viä
haavoja talouselämäämme,
mutta se ei ilmeisestikään lii­kuta
lainkaan Washingtonia,
joka on valmiina ärsyttämään
näitä haavoja suolankirpeillä
puheilla siitä, että mitä on voi­makkaamman
oikeudella teh­ty,
se kuuluu asiaan — ja mei­dän
tulee kansakuntana olla
iloisia siitä, ettei ole vielä sen
pahemmin käynyt.
Asia erikseen on vain se,
tyydyttääkö tällainen asiantila
Ottawaa ja vastuunalaisia po­litiikkojamme
yleensä? Mikäli
on puhe Canadan kansasta,
niin me saanmie olla vakuuttu­neita
siitä, että viimeinen sana
on asiasta vielä sanomatta.
• • *
MIKSI PARVILAHTI HAKEE
"KUNNIAANSA"
On heti alkuun todettava, että
oikeutta on vaivattu jutulla, jon­ka
tarkoituksena ei ole suinkaan
yksityisen henkilön, entisen SS-upseeriu
Boman-Parvilahden kun­nian
puhdistaminen, vaan se
muodostaa osan määrättyjen SS-henkisten
poliittisten seikkaili­joiden
hyökkäilyistä maamme
kansanvaltaisia ~ piirejä vastaan.
Tunnettua on, että juuri Parvi­lahti
on varsin tarmokkaasti osal­listunut
sen ulkopoliittisesti va­hingollisen
"pintavaahdon" levit­tämiseen,
mistä tasavallan presi­dentti
pahui Neuvostoliittoon te­kemänsä
vierailun aikana. Ja
juuri tämän ulkopoliittisen toi­mintansa
vuoksi eräät oikeisto-piirit
mainostavat Parvilahtea
"Isänmaallisen mielen tervehdyt-täjänä
ja kohottajana".
NYRNBERGIN TUOMIO SSstä
Näin ollen pidän tarpeellisena
jo tässä istunnossa esittää eräitä
yleisesti tunnettuja tosiasioita SS-järjestön
toiminnasta ja tarkoitus­peristä.
Tässä tarkoituksessa lai­naan
lyhyesti eräitä kohtia siitä
tuomiosta, minkä kansainvälinen
sotilastuomioistuin Nyrnbergissä
antoi lokakuun 1 päivänä 1946. Sii­nä
lausutaan mm. seuraavaa:
"SS osallistui vielä suuremmas­sa
määrässä sotarikoksiin ja rikok­siin
ihmisyyttä vastaan. Valvomal­la
poliisijärjestöjä, erityisesti tur­vallisuuspoliisia
ja SDtä, SS osal­listui
kaikkiin niihin rikoksiin, jot­ka
on lueteltu tuomion siinä osas­sa,
joka käsittelee Gestapoa ja
S D t ä . . .
Waffen SSn divisioonat olivat
vastuussa monista joukkomurhista
ja julmuuksista miehitetyllä alu­eella
. . .
Vuodesta 1934 lähtien SS oli vas­tuussa
keskitysleirien vartioinnista
ja hallinnosta...
SSUa oli erityisen' huomattava
osa juutalaisten vainossa . . . " ^
Edelleen tuomiossa todetaan SSn
tarkoituksena olleen auttaa natsi­hallitusta
sen tehtävässä vallata
valta Euroopassa sekä hävittää
kaikki alemmat rodut. Lopuksi tuo­mioistuin
toteaakin SS-järjestön ri­kolliseksi
järjestöksi.
Eldellä olevat .lyhyet lainaukset
riittänevät jo osoittamaan sen kam­mottavan
luonteen, mikä SS-järjes-töUä
oli. Lisäyksenä mainittakoon,
että noin 26 miljoonan ihmisen ki­dutus
ja murha oli täinän järjes­tön
vastuulla.
Herää kysymys, kuinka oli mah­dollista,
että suomalaisia nuorukai­sia
saatiin liittymään sellaiseen
järjestöön jäseniksi. Missä määrin
he olivat selvillä niistä julmuuk­sista,
joita SS suoritti ja niistä pää­määristä,
joihin se pyrki? Näitä
kysymyksiä selvitetään mm. Saka­ri
Lappi-Seppälän ja Eric Nupnaun
kirjoissa. (Haudat Dnjeprin varrel­la,
Farligt spel.)
SUOMALAISEN SS-HANKKEEN
TAUSTAHAHMOT
Ajatus suomalaisten vapaaehtois­joukkojen
liittämisestä saksalai­siin
SS-joukkoihin on SS-valtakun-nanjohtaja
Himmleristä lähtöisin.
Suunnitelmasta oliVat kuitenkin
tietoisia- myös Suomen silloinen
hallitus ja marsalkka Mannerheim,
jotka suhtautuivat "ajatukseen ys­tävällisesti".
Käytännön järjestelyi­hin,
jotka aloitettiin i^seita kuu­kausia
ennen Saksan hyökkäystä
Neuvostoliiton kimppuun, ottivat
osaa mm. Suomen Berliinin lähet­tiläs
Kivimäki ja hallitusneuvos
Riekki. Viimemainittu oli jo vuo­sikausia
ollut läheisessä yhteistyös­sä
Sak^n poliisin kanssa. Näissä
järjestelyissä oli Saksan valtiolli­nen
poliisi Gestapo kiinteästi mu­kana.
"
VALA HITLERILLE
Ensimmäisissä neuvotteluissa
hallitusneuvos Riekki oli arvellut,
että suomalaisia ei saisi" vaatia si­toutumaan
kansallissosialismin kan­nattajiksi,
mutta heidät voitai­siin
kyllä velvoittaa "tunnustamaa,n
Fyhrer germaanisten kansojen joh­tajaksi".
Niinikään oli suomalais­ten
taholta e*sitetty, että suomalai­sia
joukkoja ei saisi käyttää muuta
kuin Neuvostoliittoa vastaan ja et­tei
ketään suomalaista saisi velvoit­taa
vannomaan valaa Saksan val­takunnan
johtajalle.
Myöhemmin kuitenkin luovuttiin
näistä rajoituksista ja hyväksyttiin
seuraava valan kaava:
"Vannoa SlnnUe, Adolf Hitler,.
Saksan valtakunnan johtajana ja
kanslerina uskollisuutta ja ur­hoollisuutta.
Lupaan -Sinulle ja
Sinun määräämillesi esimiehille
olla kuuliainen kuolemaan asti,
niin totta kuin Jumala minua aut­takoon."
TÖRKEÄ RIKOS RAUHAN-SOPIMUSTA
VASTAAN
Tässä ei nähty mitääQ maanpe­toksellista,
vaan jopa hallitus suo
jeli tätä puuhaa.
Värväystä suoritettiin salaisest.
lähinnä suojeluskuntaorganisaatio
ta sekä Helsingissä insinööritoimis­to
Ratakseksi naamioitua värväys
toimistoa apuna käyttäen.
Tämä toiminta, suomalaisten nuo
rukaisten lähettäminen Saksaan
SS-joukkoihin liitettäväksi 'tarkoi
tuksella taistella Neuvostoliittoa
vastaan, oli Suomen ja Neuvostolii­ton
välisen rauhansopimuksen tör­keätä
rikkomista.
"VALITTU ASE"
Suomalaiset nuorukaiset lähetet
tiin SS-valtakunnanjohtaja Himm-lerin
alaisiin SS-joukkoihin. Mitä
nämä SS-joukot olivat, siitä kertoo
Sakari Lappi-Seppälä kirjassaan
"Haudat Dnjeprin varrella" mm.
seuraavasti: " -
"SS-^mlehet, jotka tunnettiin
sysimustista, puvuistaan ennen
sotaa, muodostivat järjestön, jon­ka
tarkoituksena oli taata tur­vallisuus
maan sisäisissä asioissa.
SS-mlehet toimivat keskityslei­rien
vartijoina, he valvoivat ku­ria
Juutalaisten keskuudessa ja
hoitivat vankiloita, joissa oli po­liittisia
vankeja." •
"SS-mlehet, jotka olivat kaik­kien
juutalaisten kauhu ja joille
jokaisen juutalaisen täytyi nos­taa
lakkiaan, toimittivat myös
ghettoissa surullisen kuuluisat
joukkoteloitukset ja pidätykset.^
He olivat valittu ase kaikkia
kansallissosialismin vihollisikseen
leimaamia vastaan, sillä millään
muulla järjestöllä, ei ollut niin
häikäilemättömiä toimintatapo­ja."
On selvää, että suomalaiset nuo­rukaiset,
jotka värvättiin Saksaan
isänmaallisten tunnusten ja neu-vostovihamielisyyden
lipun alla ja
jotka olivat koulunsa, suojeluskun-tajärjestön
ja talvisodan aikaisen
propagandan kasvatteja, eivät kui­tenkaan
voineet tuntea kuin ehkä
nimeltä sitä järjestöä ja sitä jär­jestelmää,
mitä palvelemaan heidät
i i i viety. Se. että heidän kasvatta­misensa
SS-henkeen kuitenkin aloi­tettiin
heti heidän tultuaan Säk­iän
maaperälle, käy selvästi ilmi
mainitusta Lappi-Seppälän kirjas­ia.
lOMANIN JA MUUN
lOSTAJlSTON VASTUU
Suomalaiset SS-mlehet joutui­vat
varsin pian huomaamaan, mi­hin
he olivat joutuneet ja min­kälaista
järjestelmää palvele­maan.
Mainittu Lappi-Seppälä
kertoo monia tapauksia juuta
laismurhista, vankien teloittami­sista,
hirvittävistä kidutuksista,
lapsen murhista jne., joissa suo­malaiset
SS-niiehet joutuivat ole­maan
ainakin silminnäkijöinä ja
joita suorittrvat samoissa joukko-osastoissa
palvelevat SS-miehet.
vät suinkaan auttaneet maan-miehiään,
vaan päinvastoin oli­vat
valmiit yhdessä saksalaisten
natsien kanssa ja niiitä suoranai­sesti
auttaen raivaamaan pois
sen vähäisenkin vastarinnan, jo­ka
suomalaisissa SS-jöukoissa-noissa
oloissa pääsi Ilmenemään.
Yhtenä tällaisena, välittömästi
natsien valvontaelimen palveluk­sessa
''oimiyana, poliittisesti itse
kansallissosialistiksi Unnustautu-neena
mainitsevat sekä Nupnau
että Lappi-Seppälä silloin Boma­nin
nimeä käyttäneen Unto Par~
vilahden.
HAAVEITA JOHTAJA-
.ASEMASTA
Suomalaisen SS-joukko-osaston
perimmäisenä tarkoituksena oli
kouluttaa natsi-Saksalle mitä uskol­lisimpia,
kansallissosialisteiksi Van­noutuneita
aineksia käytettäväksi
siinä tilanteessa, jolloin Suomi lii­tettäisiin
sekä valtiollisesti että po­liittisesti
Suur-Saksaan. Eräät po­liittisesti
kansallissosialisteiksi tun­nustautuneet
suomalaiset nuorukai­set
SS-joukoissa haaveilivatkin joh­taja-
asemastaan tulevassa kansallis­sosialistisessa
Suomessa, kuten mm.
Lappi-Scppälä kirjassaan kertoo.
SUOME.X TUHOA
VALMISTELTIIN
Tätä käsitystä vahvistaa myös
Eric Nupnau aikaisemmin mainir
tussa kirjassaan kertoessaan erääs­tä
keskustelusta Obersturmfyhrer
Paul Koopmanin kanssa syksyllä
1943:
SITÄ
II
JA
TÄTÄ
VANHA TUTTU
.— Oletteko kirjoittanut tämän ru­non
itse? ^
-^Jokaisen rivin.
— Hauska tavata sitten, herra E i ­no
Leino. Luulin, että olitte kuollut.
NAISELLISTA
— Isä. tänään meillä oli koulussa
äänestys siitä, kuka on luokkamme
kaunein tyttö.
— Vai niin, kuka voitti?
— Kukaan ei saanut yhtä ääntä
enempää.
'•Aloittaakseni perusperiaatteesta
Useimmissa tavallisissa suomalai- i _ jauguj Koopman —, niin teidän
?issa SS miehissä, jotka eivät suin- <)„ lähdettävä siitä, että päärää-kaan
matkalle lähtiessään voineet
aavistan, minkälaisia kokemuksia
ioutuisivitt kestämään, tämä herät­ti
suuttumusta ja inhoa. Koska
heidät kuitenkin oli alistettu täy­sin
Saksan lakien alaisiksi ja kos­ka
olivat joutuneet vannomaan
valansa kansallissosialistiselle jär­jestelmälle,
ei heillä ollut mahdol­lisuutta
muuta kuin oman tuhonsa
hinnalla lähteä vastustamaan tätä
Kaikkea.
rämnie on koko germaanisen maail­man
sulattaminen Saksaan, tietys­ti
Saksan johdolla.
Tämä koskee — myös Suomea,
joka on germanisöitava." — "JCo-ko
pohjois-Eurooppa liitetään tie­tenkin
Saksaan. Sitä ei liitetä
Saksaan ainoastaan etupiirinä,
vaan Saksan erottamattomana
osana." — "Suomalaiset on assi­miloitava
vähitellen. Me voimme
alussa jossakin määrin rohkaista
heidän kansallista erikoislaatui­suuttaan
ja heidän omaa kiel­tään.
Sitten kun he itse alkavat
huomata, että heidän etunsa edel­lyttävät
yhtymisiä suurempaan
kokonaisuuteen, germanisoimme •
heidätkin. Kaikki huonompaan
rotuun kuuluvat poistetaan silla-aikaa
. poliitti.shygieenistä tietä.
Täten (he)~ — sulautuvat suur-germaaniseen
yhteisvaltioon."
Tässä yhteydessä on syytä viitata
viralliseen muistioon, joka oli teh­ty
Hillerin päämajassa 16. 7. 1941
käydysiä neuvottelusta. Siinä oli
myös Suomea koskeva kohta, mis­sä
sanottiin min.:
'Suomen liittämistä (annexa-
(Jatkuu 3. sivulla)
Sitä suuremman vastuun kanta­vatkin
ne johtavassa asemassa
olevat suomalaiset, jotka olivat
näiden nuorukaisien ainoana yh­dyssiteenä
kotimaahan, mutta jot­ka,
tietoisina kaikesta tästä, ei-
"VAHVAA MIESTÄ"
VAADITAAN SUOMEENKIN
Helsinki. — (KU) Torstain Il­ta-
Sanomissa lainattiin amerikka­laista
New York Timesiä, jossa
viitaten Ranskassa pystytettyyn
yksilödiktatuuriin huomautettiin,
että "vahvaa miestä" vaaditaan
nyt myös Suomessa. Kokonaisuu­dessaan
oli uutinen, jonka otsik­kona
oli 'vaalijärjestelmän hai­tat*
seuraavansisältöinen:
"New York Times sanoi torstai­na
kommentoidessaan kommunis­tien
Suomessa ja Kreikassa saavut­tamaa
menestystä: "Kreikan poliit­tinen
ilmapiiri on kärsinyt Kyprok­sen
kysymyksen johdosta, joka on
kääntänyt useita» kreikkalaisia län­sivaltoja'
vastaan ja Suomi on kär­sinyt
työttömyydestä ja muista ta­loudellisista
vaikeuksista, joita ^eu-vostoliitto
on käyttänyt hyväkseen
tarjoamalla laajaa luottoa. On kui­tenkin
eräs yhteinen tekijä, jonka
johdosta kommunistit ovat saavut­taneet
n. neljänneksen äänistä kum­massakin
maassa, kuten myös Rans­kassa
ja Italiassa. Tämä tekijä on
suhteellinen vaalijärjestelmä, joka
jakaa maan useisiin puolueisiin ja
koituu ankaran vaalikurin alaisten
kommunistien eduksi ja johtaa
usein heikkojen kokoomushallitus­ten
muodostamiseen ja nämä puo­lestaan
korostavat "vahvan mie­hen"'
tarvetta.
Tämä tarve on jo. johtanut rat­kaisuihin
Ranskassa. Samanlai­nen
vaatimus kuullaan nyt myös
Suomessa."
Se Gaullen hintapolitiikka
saa talonpojat vastarintaan
Pariisi. — Algerian sodan sekä taahan talonpoikaisto kolmannek-varustelukilpailumenojen
aiheutta- .sen valitsijoista,
man vaikean rahataloudellisen ti- Viikkolehti Terre sanoo asiasta
lanteen johdosta on de Gaullen , suorasukaisesti, että de Gaullen
hallitus päättänyt hai-joittaa ns, | hallitus yrittää selvitä tilanteesta
vakaannuttamispolitiikkaa. de Gaul- ^ ennenkaikkea työtätekevän talon-len
viimeisestä radiopuheesta huo- poikaiston kustannuksella.
limatta, jossa hän kehoitti "kaik-1
kia väestökerroksia uhrauksiin", ei
hallitus kuitenkaan aio ryhtyä
päättäviin toimenpiteisiin poi-varis-toa
ja suurtilallisia vastaan, vaik­ka
se aikoo samaan - aikaan jää­dyttää
työpalkat.
Erityisen kireäksi on muodostu­massa
hallituksen suhtautuminen
pientalonpoikaistoon. Hallitus esit­tää,
ettei vehnän hintoja korotet­taisi
5 7c enempää. Kuitenkin sen
ja eräiden muiden maataloustuot­teiden
hinnat on sidottu elinkus­tannusindeksiin
ja lain mukaan
uuden sadon hinnat olisi nostettava
12 viimevuotisesta. Isku kohdis-
Lamavaikutuksia
myös Englannin
teräsalalla
Lontoo. — Englannin terästeolli­suus
on joutumassa samanlaisiin
vaikeuksiin kuin USA:n ja Länsi-
Saksan. Ensimmäisen kerran maail­mansodan
jälkeen Englannin teräs-teollisuustuotanto
oli kesäkuussa
10 ':'<: alhaisempi kuin edellisenä
Siinä on se. mitä vaaleissa lyöty
kansanpuolue ja yleensä maamme
oikeisto haaveilee, suhteellisen vaa­litavan
hävittäminen ja yksilödik-tatuuri,
kuten Ranskassa. Miellyt­tänee
varmaan Erkkoa, mutta ei
Suomen kansaa, joka tahtoo elää tapäätös tuomittifn.
demokraattisissa oloissa.
Vääiinkäsitysten välittämiseksi
mainittakoon vielä, että New York
Timesin lausuntoa oli Iltasanomissa
pidetty näin lähellä juuri suoritet­tuja
eduskuntavaaleja ilmeisesti
liiap paljastavana oikeiston suun­nitelmista,
koskapa vain ensimmäi­nen
osa lehden painosta sisälsi tä­män
lainauksen. Kesken painamis­ta
oli lehden 10. sivu kuitenkin
muutettu ja uutinen jätetty pois.
tuu ennenkaikkea pienviljelijöihin' vuonna. Terästuotannon supistus
ja keskivarakkaisiin, joiden on vai- on välitöntä seurausta sekä koti-keata
peittää kulujaan, kun taas maan kulutuksen että viennin vä-suurviljelijät
saavat 5 prosentinkin i hentymisestä. Toimitukset vienti-hinnankorotuksen
ansiosta lisävoit-: markkinoille ovat suhteellisesti su-toja.
Hallituksen asenne on heratta- \ pisluneet vielä enemmän kuin ko-nyt
ankaraa arvostelua Maatalous-j timarkkinoille. Kaiken lisäksi Eng-yhdistysten
Kansallisen Federation j lanti ei ole pystynyt puolustamaan
puitteissa, jonka neuvoston äsket-1 suhteellisesti asemaansa alati su-täisessä
istunnossa hallituksen hin- \ pistuvilla maailmanmarkkinoilla.
I Englannin kotimarkkinoilla te-
Sanomalehti Paris-Journal kir-1 räksen supistus on johtunut pää-joittaa
asiasta, että de Gaullen hai-; asiassa rakennustuotannon teräk-litus
törmää "talonpoikien vasta-, sen kulutuksen vähenemisestä. Toi-hyökkäykseeh"
maan sisällä. | saalta tilannetta kotimarkkinoilla
Liikemiespiirien lehti Eco on ; on helpottanut melkoisen korkealla
puolestatm sitä mieltä, että halli- i tasolla pysynyt autotuotanto. Mut-tuksen
on vaikeata järjestää asia. j ta nyt on alkamassa sesongin mu-
Jos se pitää kiinni vaatimuksestaan jkainen hiljaiselo myös automarkki-
— lehti jatkaa — saattaa syntyä ta­lonpoikaislevottomuuksia
perustus­lain
muutosta koskevan kansan­äänestyksen
kynnyksellä. Muodos-noilla,
mikä vähentää jatkuvasti te­räksen
menekkiä. Yleisen laman
.johdosta kilpailu teräsmarkkinoilla
kärjistyy jatkuvasti.
PÄIVÄN PÄKINÄ hin konferenssissa Englannissa oli daali näistä kahdesta:
Skandaalien kultaista aikaa
Skandaalilla tarkoitetaan tavalli­sesti
pahennusta tai häpeää tuotta­vaa
tapahtumaa; häväistysjuttua ja
sen semmoista.
Ja nykyään näyttää, että skandaa­lit
elävät kultaista aikaa. Ne kasva­vat,
sikiävät ja leviävät miltei entis­ajan
kulkutautien lailla. Oikeastaan,
jos julistettaisiin kilpailu siitä, mikä
on viimeviikkoisista hyvin tunnetuis­ta
skandaaleista suurin, niin vaikea
olisi siitä yksimielistä päätöstä teh­dä,
sillä skandaalienkin alalla ihmi­set
pitävät kiinni sufiteellisuuskäsit-teistä.
Suurta huomiota on viimeaikoina
herättänyt luonnonkaasun ympärille
kehittynyt skandaalien sarja, joka'
tekee Ilmeisesti amatöörien askarte­luksi
ne vielä eilen yleistä ihmetystä
aiheuttaneet skandaalit, mitkä liitty­vät
maamme rautateiden rakennus­kauteen.
Ontarion maakuntahallituksen kol­me
ministeriä on joutunut eroamaan
toimestaan sen vuoksi kun on saatu
paljastetuksi ,eftä he vastaanottivat
"maasuna" luonnonkaasun jakami­sesta
suuriin rikkauksiin pyrkivien
yhtiöiden osakkeita.
Ajatella asiaa, että hallitu-sminLs-terit,
lainlaatijakunnan jiiscnet. kau­punkien
pormestarit,^ valtuustojen
jäsenet ja muut silmäntekevät ovat
saaneet ja vastaanottaneetkin osak­keita
hikkelltä. joiden kanssa he jou­tuvat
yhteiskunnan nimiin tekemään
sitoumuksia ja päätöksiä luonnon­kaasun
jakeluhinnasta ja muista
asiaa koskevista seikoista! Tämä on
oikeastaan verrattavissa siihen, jos
pankkirosvousta suunnitteleva ala­maailman
mies lykkäi-si paksunlai-sen
rahatukon pankkia vartioivan
poliisin käteen ja sanoisi — havait­tuaan
ymmärtäväi-syyden hymyn po­liisin
kasvoilla — että läsfedcs
olemme hyviä ystäviä, sillä lisää
etuisuuksia ja rikkauksia tulee meil­le
kummallekin myöhemmin.
Vaikea on kaiketi tämän .suurem­pia
skandaaleja löytää, arvelee lu­kija.
Mutta ainoa tämän hetken skan­daali
se ei kuitenkaan ole.
Keskiviikkoisesta Toronto Daily
Starista esim. havaitsimme, että
AnKlikaanikirkon piLspojcn Lambet-tapahtunut
eräänlainen skandaali
sikäli, että piispojen ruokapöydästä
otetu.ssa kuvassa näkyi kaksikin
olutpulloa miestä kohti.
Canadan Anglikaanikirkkojen
Presidentti Eisenhowerin Ottawan
vierailun yhteydessä suorittivat
FBI:n miehet kotitarkastuksen ken­raalikuvemöörimme
ja pääministe­rimme
talossa ja eräissä muissa lal-yleissynodin
sihteeri H.' R. Hun il-i toksissa ennen Eisenhpwerin vierai-maisi
seuraavana päivänä paheksu-j lua siellä! Tätä pidettiin canadalais-misensa
siitä, ettei ilolientä oltu I ten mielestä ensiluokkaisena skan-pantu
laseihin ja lausui samalla ilon- i daalina. sillä me olemme tottuneet
.sa siitiL=£ttei täällä julkaistussa ku-i luottamaan .siihen, että omat tur^
vas.sa ollut yhtäiin canadalaista piis- j vallisuuspoliisimme pystyvät suojele-paa
siinä ruokapöydässä, missä nä- j maan niin Jcm^J^kaiden kuin presi-mä
olutpullot olivat. EH kuten Star j denttien ja pääministerienkin hen-lehden
uutistiedossa sanottiin. j gen heidän täällä vieraillessaan.
". ..Kanooni Hunt sanoi, että se; Mutta kun CCP:n edustaja H. W.
'kuva oli huonon näköinen. Jos se i Herridjje (Kootenay \Vestli esitti tä-
(olut) olisi ollut laseissa, se ei olisi j mä n skandaalin johdosta protestin >
ollut niin näkyvää. Tiedän, että se j alahuoneen istunnossa, niin vanhan
huolestuttaa joitakin ihmisiä. i torypuolueen edustajat liberaalien
"Rev. Ben Spence . . . sanoi laske-i säestyksellä yrittivät "häpeä, häpeä"
ncensa pullot ja todenneensa, ettäj^^huutoa mylvien estää tämän vaati-niitä
oli noin kaksi "kutakin pöy- mattomankin vastalauseen eslttämU
däivsä i-stunutta piLspaa kohti.' Hän sen.
myös oli mieli.s.^ään. 'ettei näkyvLs.sä j Niin, ctiä kumpi on lukijan mle-ollut
yksiäkään candalaisia kasvo­j
a . . ; -
Käsitvksemme on kuitenkin se. et-
Icstii suurempi skandaali; se että
vieraan maan ohranat nuuskivat
•"turv.iUisuus.syistä" pääministerimme
tä mikäli pii.spat ja muut haluavat I ja kenraalikuvemöörimme asunnot
olutta ruokapöytään.sä. sitä ei tar- ennenkuin presidentti Eisenhower
vit.se pöydän alle piilottaa — mutta
suhteelli.suu-skäsityksen mukai.sesti
on tietysti niitäkin, jotka pitävät
.skandaalina .sitä, ettei heidän ilo­lientään
ka.'»a"ettu pulloista pois la­seihin!
Mutta kumpi oli suurempi skan-uskalsi
munnä vierailulle — vaiko
se. että valitut edustajamme katse­levat
hölmistyneinä tätä kansallista
häväisty.stä ja yrittävät vielä estää
Mr. Herridfrcn yk.sinäisen protestin
tämän .skandaalin johdosta?
— Känsäkoura.