Vapaus, August 1, 1963

              Sivu 2 Torstaina, elok. 1 p. — Thursday, Aug. 1, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABÖR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 19ir
EdItor:W. Eklund * Manager:^. Saksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Pupllshed thrlce-«'oekIy: Tuesdays, Thursdays and Säturdayrby Vap«U8
Publishing Co. Ltd;. 100-102 Elm St. West, Sudbury^ Ontario, Canada:
Mailing address: Box 69
Advertlslng rates upon applicatlon, translations free of oharge.
Authorized as second dass mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage in cash.~"
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.60 6 kk. 5,75
V . H e CANADIAN LANGUAGEPRE5S
Pysytäänpä äsfeiisai'
VaroifTaeri erikoisesti omia lukijbitääh ja kaniiiitjäjiaan
yhteistoiminta-ajatuksen muka aiheuttamista vaaroisiCav To­ronton
Vapaa Sana polemisoi eräässä lauantaisessa kirjoituk­sessaan
"kommunistien" yhteistoimintaehdotusta vastaan ja
esittää lopuksi kannattajilleen seuraavanlaisen varoituksen:
".. .Samalla kuin meidän on kavahdettava -näiden kosi-
•matairkoituksia, on meidän myös pidettävä silmänune auki
omista askeleistamme minne ne' suuntaamme . . . Kavahta­kaamme
näitä (yhteistoimintatarjouksia) ja älkäämme an­tako
narrata itseämme harhaan"
Tämä sellaisenaan todistaa osaltaan, mikäli sellaista to­distusta
enää kaivataan, meidän lehtemme aikaisemmin esit­tämän
katsantokannan, että yhteistoimintaa yhteisten etu:
jemme hyväksi ja erikoisesti kansallisten kulttuuriperintei-'
demme vaalimiseksi kaivataan kaikissa täkäläisissä kansa-,
laispiireissäinme. Siitä keskustellaan yksityiskansalaisten
keskuudessa, jotka kaikista mahdollisista mi^lipide-eroavai^
suuksistaan huolimatta tulevat melko hyvin toimeen naapu •
riensa ja työtoveriensa kanssa.
Totta on tietenkin se, että viimeksi tehty yhteistoiminta-tarjous,
mistä Vapaa Sana yllämainitun kirjoituksensa ai­heen
sai, tuli täältä vasemmistosiiveltä. Mutta se ei suinkaan
ole ainoa laatuaan. Melko yleisesti tunnettu "salaisuus" on,
että samantapainen alueellinen yhteistoimintatarjous tehtiin
jokin aika. sitten urheilutoiminnan tiimoilta "heikäläisten"
toimesta täällä Sudburyssa — mutta valitettavasi se lyötiin
eräitten "isoisten" toimesta lopulta alas sen jälkeen kun "mei­käläiset"
urheilupiirit olivat jo ehtineet hyväksyä tehdyn
tarjouksen!
/Se, että' yhteistoiminta-ajatuksen takana ja tukena on
kansalaisiamme kaikista ryhmittymistä, selittää käsittääk­semme
sen, miksi Vapaa Sana turvautuu nytkin aatteellista
vararikkoutumista edustavaan punakauhulietsontaan puhu­malla
"kommunisteista", "soluttamisesta" ja sen sellaisesta.
Tosiasia tietenkin on, että puheenalaisen . yhteistoimintaeh-dotuksen
kaksien juhlien yhteenliittämiseksi teki CSJ:n ja
3GAUL: n yhteinen juhlakomitea.
r ' Eibö siis voilaisi miienkään sopia siiiä/että pu*-
huisimme ja kiriöillaisimme omaa nimeä käyttäen
: niistä järiestöistä ja yksilöistä, mistä on kulloinkin
kysymys, mitään lisänimiä itai oikeammin nimityksiä
: antamatta?
- Kun Vapaa Sana nyt kysyy, että "mitä tekemistä" on
kbnununisteilla "suomalaisen kulttuurin luomisessa, kehittä­misessä
ja vaalimisessa", niin siihen tietysti voitaisiin vas­tata
samalla tavalla ja" kysyä, "mitä tekemistä on kokoomus­laisilla
suomalaisen kulttuurin vaalimisessa jne."
Mutta silloinhan keskusteltaisiin naurismaan aidasta ei­kä
naurismaasta, sillä kysymyshän on miten voitaisiin par­haiten
vaalia kansallisia kulttuuriperinteitänmie erikoisolois­sa
täällä ja antaa samalla parhaan mahdollisen panoksemme
Canadan kansalliselle kulttuurille. Vapaa Sanan "kommunis-tinimityksellä"
on tietenkin, tässä yhteydessä selvä osoite:
Yhteistoimintaa esittäneet järjestöt, Canadan Suomalainen
JTärjestö ja .SuomalaistCanadalainen Amatööriurheiluliitto.
Ja kun se kysyy "mitä tekemistä" on kommunisteilla jne.,.
se tarkoittaa nimenomaan näitä järjestöjä. Silloin voidaan
myös todeta — vaikka'nyt jättäisimme esim. Canadan Suo­malaisen
Järjestön 50-vuotisen historian sivuun — että To­rontonsa
nyt pidettävään Liitto-, laulu- ja soittojuhlaan tulee
ainakin kolme sellaista vakituisesti toimivaa kuoroa, joissa
kussakin on yhtä paljon jäseniä, mitä oli Port Arthurin lau-
TäjiOhlassa esiintyneessä "yhteiskuorossa". Samalla voidaan
h^^lä syyllä ennustaa, mikäli sääsuhteet ovat suotuisat,
että Torontossa nyt pidettävään suurjuhlaan tulee muita oh­jelman
esittäjiä, urheilijoita ja voimistelijoita sekä juhla
yleisöä siinä määrin, ettei Vapaa Sanalla ole tässä yhteydessä
ierta kaikkiaan mitään syytä puhua "valtaenemmistön" ni-t
missä—- sellaisia valtuuksia ei lehti ole enemmistöltä saanut.
; Tosiasia onkin, että CSJ:n ja SCAULm toiinitita
on hyvässä menossa. Niillä on kaikki perusteot kat:
soaluottavasti tulevaisuuteen.
Mutta tämän todettuamme korostamme uudel-leen.
että paljon enemmän voitaisiin tehdä kansallis­ten
kultluuriperinteidemme vaalimiseksi kaikkien
kansalaistemme yhteiseksi iloksi, jos nyt vallitsevat
: "Junulan" ia "Tanulan" raja-aidat purottaisiin niin.-
1 . että ainakin kerran vuodessa voitaisiin järjestää yh-
- 'teisvoimin todeila suuret, kaikkia kansalaisiamme
u • • • • ••••••
edustavat urheilu- ja laulujuhlat;
i Meidän harkittu käsityksemme on, että näin menetellen
saataisiin — kuten tapahtui SuomHaputoiminnan yhteydes­sä
;— liikkeelle nyt aktiivisten voimien lisäksi myös suuri
''nukkuvien puolue", eli kansalaistemme se osa, joka ei osal­listu
nyt kummankaan "riitapuolen" toimintaan. ;
Tästä on kysymys. Me uskomme, että Vapaa Sanan on
vaikea olla tässä asiassa eri mieltä kanssamme, mutta jos se
bn, niin miksi ei' keskustella asiasta eikä asian vierestä?
1 Miksi ei keskustella nimittelyn asemesta siitä» että saa­taisiinko
yhteisvoimin toimien se ns. "nukkuvien puolue"
liikkeelle kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimisen
jyväksi? Olisiko/yhteisvoimin mahdollista saada taiteelli­selta
ja urheilulliselta tasolta paremmin tarkoitustaan vas­taavia
juhlia, mitä nyt saadaap erillään toimien? Voisim-"
•mekb yhteisesti kulttuuriperinteitämme vaalien antaa pa-
Vemman, vaikka tunnustetusti tietysti vaatimattoman panok­sen
Canadan' kehj.ttyv^lle kansalliskulttuurille, mitä nyt
-Voimme erillisinä ryhminä toimien antaa?
: Meidän vakaa kä.sityksemme on, että yhteistoimirinari
aKtdla ja kautta voitaisiin parhaiten edistää kulttuuritoimin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
/
n vaara orväta
Enlil Vilfen, nykyään Suomessa
täyttää perjantaina, elokuun 2 päi­vänä
77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
I%tugä ertftethi
YKn Afrikan
^ousneuvostosta
Geneve. — Yhdistyneiden; Kansa-kutttifen
sosiaali- ja talöusheuvösio,
jonka tehtäväksi oli. jätetty Afrikan
ongelmfen pohtiminen, erotti jäse­nyydestään
Portugalin tällä viikolla
mutta ei päässyt yksimielisyyteen
aikaisemmin ennustetusta Etelä-Af­rikan
erottamisesta.
Neuvosto päätti siirtää Etelä-Af­rikkaa
koskevien kysymyksien kä­sittelyn
tapahtuvaksi myöhemmin
ennen sen istuntojen päättymistä,
jonka odotetaan tapahtuvan ensi
viikon lopussa.
Etelä-Afrikan erottaminen lienee
kuitenkin tarpeetonta, sillä Etelä-
Afrikan pääministeri Henrik Ver-woerd
sanoi viime viikolla Kapkau­pungissa,
että hänen maansa voi­nee
erota mainitusta YKn elimestä
siitä syystä, että Etelä-i^frikkaa
kohtaan on osoitettu vihamielisyyt­tä;
Tällä hän ilmeisestikin viittasi
siihen, että lukuisten maiden tahol­ta
on arvosteltu jokseenkin kova­kouraisesti
Etelä-Afrikan rotuerot­telupolitiikkaa.
Portugalin erottaminen neuvos­tosta
hyväksyttiin äänin 7—O yh­dentoista
maan pidättäytyessä ää
nestämästä. Neuvoston jäsenyydessä
on 18 maata.
Päätöslauselma, missä vaadittiin
Portugalin erottamista, esitettiin
Etiopian j a Senegalin toimesta. Vii­meksimainitun
maan edustaja syyt­ti,
että Portugal oli ryhtynyt afrik­kalaisten
siirtomaakansojen suku­puuttoon
tappamiseen;
Jugoslavia katkaisi
neuvottelut Länsi-
Saksan kanssa
Belgrad. — Jugoslavia on keske­yttänyt
viime kuussa aloittamansa
taloudelliset neuvottelut \ Läiisi-Sak-san
kanssa, ilmoitti uutistoimisto
Tanjug Belgradissa.
Neuvottelujen keskeyttämisen
syyksi ilmoitettiin, että Länsi-Sak­sa
ei ole suostunut ratkaisemaan
tärkeimpiä kauppaa koskevia on­gelmia
eikä suorittamaan hyvityksiä
natsien sorrosta kärsineille jugosla­vialaisille,
sanoi uutistoimisto edel­leen.
tunnustu
Moskova. — Kiinan puoluejoh­don
poikkeamiset kansainvälisen
kommunistisen liikkeen yhteisiltä
linjoilta kohtaavat viideltä tahol­ta
arvostelua Pravdassa, joka o-inistaa
asialle.Jorstain numeros­taan
toista sivua.
Neuvostoliittolaisia kirjoittajia
edustaa F. Burlatski, jonka puo-
Ibn sivun laajuinen artikkeli on
omistettu nykyisen kaasainväli<-
sen tilanteen luonnehdinnalle.
Siinä säMtäflii Sfflnil&ii^tiltdbtt
Hylkäävän, maailinan' koraiiianisti.
sen liikkeen käymän taistelan
todellisten olosuhteiden erittfeiyn.^
Se, mitä he esittävät 'päSUnjan?'
nimissä,:ei ole mitään muuta kuih
työväenluokan kaikkein yleisim>
pien tehtävien luettelointia, jotka
on kaiken lisäksi tehty ilman a-jan
ja maailman laoKkavoima-suhteiden
reaalista hnomioonDtta'-
mista, kirjoittaja sanoo.
Leninismin tärkein vaatimus on
nimenomaan konkreettinen erittely;
korostaa Pravdan kirjoittaja. Se on;
entistäkin tärkeämpää nykyaikana*,
jolle on ominaista 'tapahtumien no­pea
kehitys ja tilanteen äkilliset
muuttumiset. Koskaan ei kansain­välinen
elämä ole ollut niin moni­mutkaista
kuin nyt eikä myöskään
niin dynaamista. Maailman näyt-
•ämöllä toimii kymmeniä voimia^
monet tekijät ^— poliitti^t, talou­delliset,
sotilaalliset, psykologiset ---
vaikuttavat kansainvälisen elämän
£;]äviin kudoksiin. Kaikkein vaarat
iisinta kommunisteille on tässä ti­lanteessa
hylkiä tilanteen konkreet­tista
erittelyä ja koi'vata se yleisillä
.unnuksilla ja asettamuksilla. Kir­joittaja
pitää välttämättömänä tilan­netta,
tehtäviä ja menettelytapoja
arvioitaessa ottaa huomioon esim.
maailman voimasuhteissa tapahtu­neen
perinpohjaisen muutoksen se­kä
sodankäjmnin välineissä tapäh-uneen
laadullisen uudistuksen.
Kirjoittaja lainaa Leninin vaimon,
Nadezhda Krupskajan muistelmis­saan
esittämää Leninin jo 1918 lau­lumaa
ajatusta siitä, että tulee ker­ran
aika, jolloin sota-aseet ovat ke­hittyneet
niin tuhoaviksi, että- sota
yleensä ottaen on mahdoton.
Työväenluokan- ja kommunistisen
puolueen tehtävänä on käyttää
hyväksi tehokkaasti nykyisiä mah­dollisuuksia
rauhanomaiseen sosia-ehdottaa
kansain­välistä
kanpiiakonferenssia
Jäsenmaat yksimielisiä kaikista kysymyksistä ;
— Moskovan kokouksen julkilausuma julkaistu
Moskova. — Neuvostoliiton uu- prosentilla ja muovi- ja hartsituo-tanto
20,7 prosentilla. Työn tuot-
Ranskan senaatti
hyfkäsi lakkolain
Pariisi — Ranskan senaatti hyl­käsi
tiistaina^OS äänellä 36 vastaah
hallituksen lakiesityksen, joka ra­joittaa
julkisissa te|itävissä olevien
oikeutta. Kansalliskokous on jb hy­väksynyt
lakiestiyksen ensimmäises­sä-
käsittelyssä.
Hallitus käytti perustuslain suo­maa
oikeutta ja pyysi senaattia ää­nestämään
koko laista eikä kohta
kohdalta, niin että senaatin oli pak­ko
joko hylätä tai hyväksyä laki sel­laisenaan.
Lakiesitys palaa n3^
kansalliskokoukseen toiseen ja lo­pulliseen
käsittelyyn.
Pääkohtia hallituksen lakiesityk­sessä
on ehdotus, että julkisissa teh­tävissä
olevien on annettava ilmoi­tus
viisi päivää ennen lakkoa. Halli­tuksen
edustaja sanoi aikaisemmin
että täten haluttiin välttää turhia
hankaluuksia yleisön kohdalta.
Senaatin äänestyksen tulos ei ol­lut
yllättävä, koska ylähuoneessa on
enemmistönä vasemmistoon ja kes­kustaan
kuuluvia ja vähemmistönä
hallituksen kannattajia.
taammekin kaikkien täkäläis­ten
kansalaistemme «yhteiseksi
hyväksi. Me uskomme, että si­ten
'meftetellen me voisimme
ainakin kerran vuodessa jär­jestää
sellaiset loistojuhlat,
joista kaikki kansalaisemme
"voisivat olla todella mielissään
ja ylpeitäkin; Uskomme myös,
että se onnen päivä on tuleva
"meidän aikanamme".
• Siksi olisi suotavaa, että
:näistä asioista, kaikkia kansa­laisiamme
koskevista etukysy-T
myksistä, keskusteltaisiin kiih­kottomasti
ja ennenkaikkea
asiallisesti. Meillä on ollut ai­van
riittämiin asti nimittelyä
ja vihan lietsontaa. Jos mis
sään, niih tässä asiassa pätee
.sanontaV että "laiha sovinto on
perrempi kuin lihava riita". Ja
tärhä "laiha sovinto" voisi mie­lestämme
melko helposti hui­pentua
siihen, että järiestettäi-siin
aluksi kerran vuodessa yh­det,
yhteiset kulttuurijuhlat;
jo:ta kaikin voisinune sanoa
omiksemme. . y
tistoimisto TASS: julkaisi sunnuntai­na
Moskovassa lauantaina päätty^
iifeen Itä-Euroopan maiden talous-järjestön
COMECONrin toimeenpa­nevan
komitean huippukokouksen
.aatiman tiedonannon'.
Tiedonannossa todetaan aluksi,
ottä konferenssin osanottajat kes­kustelivat
COMECONrin laatimasta
vuoden 1962 konferenssin työtä
koskevasta: selostuksesta ja tukivat:
niitä ongelmia jotka liittyvät C0-;
MECONän maiden taloudellisten
Suhteiden • k e h i t t ä m i s e e n . ' * ; /
Tiedonannossa sanotaan edelleen,!
että C0MEC0N:n maat. Jotka kiin­nittävät
suurta huomiota kansainvä­liseen
kauppaan ja kansainvälisiin
kauppasuhteisiin kehottavat: YK:ta
kutsumaan koolle koko maailman
.cäsittävän kauppakonferenssin, jon-ca
päätehtävänä olisi perustaa
.cauppajärjestö, jossa «icaikki maail-nan
maat voisivat olla edustettuina
tasa-arvoisuuden pohjalla.
Edelleen sanotaan, että konfe-
-•enssi hyväksyi ehdotuksen, jonn.a
.Tiukaan G0MEC0N:n maat aikovat
/astaisuudessa ryhtyä keskinäisiin
kauppajärjestelyihin multilateraa­lisella
~ pohjalla. Lisäksi päätettiin,
Mä kansainvälinen pankki on pe-
.ustettava tässä yhteydessä talou-
Jellisen yhteistyön edistämiseksi.
Tiedonannossa korostetaan edel-cen,
että kansainvälisen sosialisti-
;en työnjaon edelleen kehittämi­nen,
jäsenmaitten keskittäminen
Jetyll^ tuotantoalalle, tuotannon
yhdensuuntaistaminen ja kaupalli­nen,
tieteellinen ja teknillinen yh­teistyö
ovat elintärkeitä kullekin so­sialistimaalle
ja koko sosialistiyh-teisölle
kokonaisuutena.
Konferenssille oli tunnusomaista
sydämellinen ja veljellinen ilmapii­ri
ja keskinäinen yhteisymmärrys.
Neuvottelujen aikana ilmeni, että
Dsaanottajien mielipiteet esillä ole­vista
kysymyksistä olivat täysin sa­manlaiset,
sanotaan tiedonannossa.
Tiedonannossa mainitaan, että
konferenssiin osallistuivat kommu­nisti-
ja työväen puolueiden kes­kuskomiteoiden
ensimmäiset sihtee­rit
ja hallitusten päämiehet seuraa­vista
maista: Bulgariasta, Unkaris­ta,
Saksan demokraattisesta tasaval­lasta,
Mongolian tasavallasta. Puo­lasta,
Romaniasta, Neuvostoliitosta
ja Tshekkoslovakiasta.
Tiedonannossa mainitaan, että
konferenssi hyväksyi päätöslausel­man,
jonka mukaan tullaan perusta­maan
pysyvät komiteat radioteknil-listä
ja elektroniikkateollisuutta
varten sekä geologista tutkimusta
varten. Samoin päätettiin, että ny­kyinen
kevyen teollisuuden ja elin­tarviketeollisuuden
komitea on jär­jestettävä
uudelleen kahdeksi eril­liseksi
komiteaksi.
Konferenssi totesi yksimielisesti,
että sosialistiset maat ovat selvästi
säilyttäneet johtoaseman taloudelli­sen
laajentamisen alalla.
C0MEC0N:n maiden teollisuus­tuotanto
kohosi viime vuohina yh­deksällä
prosentilla samanaikaisesti
kun vastaava luku Länsi-Euroopan
kapitalistimaissa oli neljä prosent­tia.
Voimatuotanto GOMECON-maissa
nousi viime-vuoden aikana
11,4 prosentilla, öljytuotanto 1^,5
prosentilla, sementtituotanto 10,2
tavuuden kasvu osoitti viime vuon­na
huomattavaa nousua.
COMECON-maiden keskinäinen
kauppa lisääntyi viime vuonna 14
prosentilla verrattuna vuoteen 1961.
Maitten ulkomaankauppa lisääntyi
kymmenellä prosentilla.
Tiedonannossa korostetaan, että
taloudellisten suhteiden laajentami­nen
Aasian, Afrikan ja latinalaisen
AmeriKan kanssa vastaa näiden
maiden halua kehittää omaa talout-,
taan ja lujittaa kansallista itsenäi;,
syyttään.
listiseen vallankumoukseen, joka ei
aiheuta, kansalaissotaa. Samalla bn
dltava kuitenkin valmiita ei-fauHan'-'
omaiseen kehitykseen poryariston'
aseellfs^n vastarinnan tukahdutta­miseen.
Mongolialainen keskuslehti " U -
non", jonka pääkirjoituksen Pravda
julkaisee, sanoo kiinalaisjohdon
edustaman .kansalliskiihkon ja sh'o-vinismin
olevan seurauksiltaan, erit­täin
hajottavaa, sillä se jakaa' mar­xismi-
leninismin kansallisten, rodul­listen
ja alueellisten tunnusmerk­kien
mukaan.-
Maanalainen Saksan kommunis­tinen
puolue sanoo Pravdan lai-
. naamassa päätöslauselmassaan
puolueen edustajien ilmoittaneen
jo vuoden 1930 Moskovan neuvot­telukokouksessa
Kiinan edustajil­le,
että atomisota merkitsisi kan­sallista
katastrofia Saksan työ­väenluokalle
ja kansalle.
Päätöslauselmassa kehotetaan Kii­nan
johtoa miettimään asennettaan
sillä Länsi-Saksassa, jossa Saksan
kommunistinen puolue ei saa yhtä-xään
riviä tekstiä laillisesti julki­suuteen,
jossa Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen ohjelmaa ei
3aa levittää jne., tässä maassa kui­denkin
Adenaueiin hallitus levittää
ja propagoi Kiinan ja Albanian,
puoluejohdon hajotusaineistoa.
Chilen kommunistisen puolueen
poliittisen valiokunnan tiedonan­nossa
sanotaan Kiinan: puoluejoh­don
esiintyvän kesäkuun 14. päivän
kirjeessään avoimemmin rauhano­maista
rinnakkaisoloa vastaan kuin
KOSkaan. Kirjeessähän .sanotaan,
että "on virhe pitää rauhanomaista
i innakkaiseloa sosialististen maiden
ulkopolitiikan päälinjana".
Uruguain edustajana Moskovassa
naisten maailmankongressissa ollut
Julia Arevalo puuttuu Pravdassa
kiinalaisnaisten valtuuskunnassa
Pekingissä joäkkokokouksessa
esittjjivään .väitteeseen, että Kii­nan
esitykset olisivat saaneet mu­kanaolleiden
114 maan edustajien
tuen, elleivät Neuvostoliiton val­tuuskunnan
manööverit olisi sitä
estäneet. Ki^|ia^svaltuuskunta ^
oli täysin eristetty, kirjoittaja sa-
"VIHANNESSOTAA
EEC:n RIVEISSÄ
Berliini. — (KU—- Jalo) Eu­roopan
talousyhteisim jäsenmaan
Länsi-Saksan maatalous on kie­toutunut
"tiordionin . solmuun",
kuten Jänsisaksalaiset lehdet ti­lannetta
liiöhnehtivat. Reinin-maan
— Pfalzin vihannesviljeli-jät
heittävät tonnettain tomaatte­ja,
kurkku ja ja salaattia tunkiol­le;
Re tekevät mieltiiimfnin sen,
kuin myyvät tuotteensa allfe oma-
/ kustannushinnan valatistatftil-
~i vat tuhannen traktorin fceta lau-lantaiseen
marssiin Ludi^gsJiafe-min
ja MannheihiiHtltitiöllik osoit­taakseen
mieltään Bonnin maa-
< talouspolitiikkaa vastaan.
' , Vilfannes-, ja hedelipäviljelijät.,
vaativat]takeita tuotteittensa hiji:,.
noille jä muista EECmaista ,ta .
pahtuvan alan tuonnin lopeita- .
mistä. Bonnin hallituksen edusta­ja,
valtiosihteeri von Hase ei sa­nonut
kuitenkaan voivansa antaa
takeita tuotteiden maahantnonnin
kieltämisestä. Hän sanoi hallituk­sen
voivan täyttää Länsi-Saksan
maatalouden toivomukset vain
niin pitkälle kuin ne ovat "sopu­soinnussa
EEC-sopimuksen kans­sa".
. noo, sillä se sai vain' Albanian
edustajien tuen. Jos joku käytti
epädemokraattisia ja vääriä kei­noja,
niin se oli Kiinan ryhmä,
kirjoittaja lisää.
Muistettakoon vain, miten länsi-lehdistö
käytti Kiinan ryhmän kar­keaa
esiintymistä yleisistunnossa
omiin tarkoituksiinsa. ' Ja emmekö
:Tie kongressiedustajat tiedä, että
•liinalaisedustajat käyttivät yhöössä-
.<in toimiston istunnossa 32 puheen-i'uoroa",
Julia Arevalo huomauttaa
viitaten kongressia valmistelleen
2limen työhön. Kirjoittaja, jonka
artikkeli julkaistaan Pravdassa ot­sikolla
'Totuutta ei tule salata", sa­noo
kiinalaisjohtajien unohtaneen
marxismin,, vaikka he kyllä paljon
puhuvat siitä, ja yrittävän nostaa'
sen tilalle kansalliskiihkon.
Siliä perusteella, että ovat väki­luvultaan
suurimman maan- edus­tajia,
he haluavat osoittaa muille
kansoille tien."Mutta millaisen
tien? Minne he menevät, sillä
onhan vain kaksi tietä? Jos he ei­vät
todella halua olla sosialistisen
maailmanjär|estelniän jäseniä
niin heidän tulsi sanoa kansal­leen
totuus. Kansalla on aina mo­raalisia
voimia valita oikea tie ja
< oikaista -.väärin valittu suuntaijs"
kirjoittaja huomauttaa.
'Mikä valo tuolta itäisestä ikkunasta häämöttää? Sehän onkin itä
.Maanviljelijät ovat kuohukäisSäsn
myös niistä voitoista, joita välikädet
heidän fuotteipnsa kustannuksella
keräävät. Jos viljelijä saa saläattinl-pusta
viisi penniä, joutuu saksalai­nen
pbrhe^nemäiitä maksamaan sii­tä
20 penniä. ^Tällaisen tilantcfen
jatkuttua ^ a t ^lonpojat nyt^aja-neet
autoillaan ja hevosillaan
kaupunkeihin, myyneet hedelmiään,
•vihanneksräah ja perutioitaan ku­luttajille
:k)0ihtuilhitinalla saaden it­sekin
työpalkan..
Lärisisaksai^iftfeil , suurporvarilli-nehÖie
Welt^iehtl säilöö pääkirjoi­tuksessaan
_,että talonpoikien tyyty­mättömyys
saa suorastaan "dramaat­tisia
muotoja".'Lehden mielestä on
ijuitenkiu kysymys vain "paikallisis-nriifeleribsoituksista"
ja "poikkeuk­sellisen
runsaasta hedelmä- ja- vi-hannessadosta".'
Lehden esittämän
kannan mukaan on sen sijaan hu-huttu
viljan hinnan aleritamisen
"enemmän periaatteellisesta laadus­ta"
ja sely^stä^ yhteydestä EEC jä­senyyteen.'
Maanviljelijät ovat huo­lissaan
myös tästä kysymyksestä
ja ovat saanet liittopäivien eri po­liittiset
ryhmittymät vaatimaan ta^
lousministeri Erhardilta, että niah-dollisen
viljan hinnan alennuksen
tapahduttua on menetys korvattava
maanviljelijöille.
Julkisuudessa ei ole juuri näky­nyt
esityksiä siitä; miten korvaus
suoritettaisiin, rahassa maksettuja
tukipalkkioita ei pidetä mahdolli­sena.
Sen sijaan Länsi^Saksan ravit-
.scmusministeri Schwarz on sanonut
suoraan, että läilsisaksalaisen,viljan
hintaa ei voida kauan enää puolus­taa.
Se on alennettava muiden EEC-maiden
viljan hinnan tasolle, jol­loin
hallitseva taustavoima on Rans­ka.
Kysymys viljan hinnasta on vie­lä
jonkin aikaa periaatteellinen,
mutta vihannesten suhteen on Län^
si-Saksan hallituksen täytynyt ryh­tyä
toimenpiteisiin. Tk. 27 päivästä
alkaen on .kurkkujen ja papujen
tuonti LänsirSaksaan kielletty EEC­maista.
Hollannin hallitus on jo eh­tinyt
tehdä valituksen sekä liitto­tasavallan
hallitukselle että EEC:n
komissiolle.' Brysselissä pelastäak-'
seen oman maansa kurkunviljelijät
perikadolta. y
Hedelmä -ja vihanneskriisin aika­na
on jälleen-noussut esiin kysymys
Länsi-Saksan koko maataloudesta
yleensä. Asiantuntijat esittävät lu­kujaan
ja sanovat, että 12 pro­senttia
maan ammatinharjoittajista
saa toimeentulonsa maataloudesta.
Heidän laskelmiensa mukaan voisi
300,000—400,000^ henkilöä hoitaa
Länsi-Saksan" maatalouden "hyvin
rationalisoiduissa oloissa", ja kah­den
j a puolen miljoonan maanvilje­lijän
ja ,i}iaataloustyöläisen olisi
siirryttävä teollisuuden palveluk­seen.
Niiden talonpoikien luku, jot­ka
joutuisivat Länsi-Saksan EEG-jär
senkykyisyyden vuoksi lähtemään
iloiltaan, ei siis oj^ kovin vähäpä­töinen.
SITÄ
JA
TÄTÄ
LIIAN MYÖHÄÄN
K i l t t i täti:—^ Haluaisitko vielä
kaakkua, Pekka?
Pekka: — E i kiitos, olen jo täyn­nä.
Kiltti täti: — No ota sitten hiu­kan
kaakkua ja karamellejä taskuu-ii,
ennen kuin lähdet.
Pekka: — Kiitos, mutta nekin
ovat jo täynnä. ;
Tiiatiua Vaoaus!
Kuulialaiseen tapaan
Kuuban vallankumouksen 10-vuo-tispäivän
kunniaksi lainaamme tälle
palstalle, valitettavasti muutaman
päivä myöhästyneenä. HeLsingissä i l -
msstyvän Kansan Uutiset-lehden
ajankohtaisen pakinati:
Vaikka poliittinen pakina yhä vie­lä
versoo, elinvoimaisena ainakin
Suomen vasemmistolehtien palstoil­la,
niin joku on silti väittänyt sen
potevan jo kohtalokasta näivetystau-tia
—jopa kansainvälisessä mitassa.
Se kun ei näet enää — muka — vas­taa
journalistiikan vaatimuksia. Mi­ten
lienee, Ainakin Kuubassa se tun­tuu
yhä edelleen kukoistavan ja pie­nenä
näytteenä kuubalaisesta poliit-.
tisesta pakinasta julkaisemme ohes­sa
lainauksen "Hoy"-Iehden palstoil­ta.
Lähteemme arvelee, että oheisen
pakinan olisi" kirjoittanut itse Blas
Roca, Kuuban kommunistisen puo­lueen
johtomies, mutta tiedosta em­me
mene takuuseen. Joka tapauk­sessa
on heti alkuun hyvä tietää,
että "gringo" on amerikkalaisten
pilkkanimi kautta latinalaisen Ame­rikan,
"comandante" on korkein ar­voluokka
Castron armeijassa, "sugar"
cn sokeri Jn "glykoosi" eräs silrappJ-laji.
Ja sitten itse asiaan:
• • • . • • • .»
"Sokeri on elämän suola.
, Tuhansia vuosia sitten, jolloin
luolaihminen ei ollut vielä raihnas
keuhkotautinen, vaan kamala eläin,
jcka yksikseen söi dinosauruksen Ja
murskasi nuijalla naapurinsa selkä­rangan,
tunsivat vain mehiläiset ma­kean
salaisuuden ja valmistivat yh­teisöinä
homajaa. Poikkeuksena oli­vat
kuhnurit, jotka muodostivat rrie-hiläisten
lumppuköyhälistön. Kui­tenkaan
tämä ei ollut vakava pulina,
sillä hunajan jaon hetkellä esimer­killiset
naistyöntekijät tekivät selvän
niistä, jotka yrittivät olla kukkona
tunkiolla. • ' j
Seis! Minuun ei saa - kos]|ea,
olen kuningattaren puoliso . . ; .
— Erehdyt, poikaseni, hän itse ha­luaa
päästä eroon sinusta!
Tuolloin esihistorialliset kärpäset
slklsivät jätteistä, eivätkä muurahai­set
syöneet kasveja, kuten nykyisin,
vaan olivat hirveitä'lihansyöjiä,. jot­ka
yöllä sattoivat kaluta sinut puh­taaksi
kuin' buddhan marmoripat­saan
— jos et ollut varuillasi. Sitten
ihminen lisäsi keittokirjaansa yhä
uusia ruokalajeja, sillä hänellä ei ol­lut
ennaUlöluuloja ja hänen leukan­sa
,. jauhfDlvat tahdaksi yhtä hyvin
klyptodon^n kuin anopinkin — mi-vähltellen
lehmän, sian, vuohen ja
muut proteiinit., kunnes oltiin sifeiä,
että kis.sakin alkoi jo pelätä joutu­mista
karvasalaatin ainekseksi. Mil­lään
lailla kehumatta: ihminen
muistutti tuolloin gorillaa.
—.Isä, missä mummo on?
,—Jatka hänen syömistään, äläkä
puhu ruokapöydässä, Unga-Bunga.
Viimeistä edellisten tutkimusten
mukaan gringo-rahamiehet tai atro-monopoliot
(sukupuuttoon kuolemas­sa
olevat alikehittyneet luolaihmi-set)
olivat ne, jotk"a keksivät huna­jan
ja sitä kautta makean. Siitä het­kestä
lähtien historia todistaa hei­dän
makean etsinnässään loukan­neen;
hyökärineen, tuhonneen ja tap­paneen,
kunnes tuli comandante.joka
kB.ski hsidänlbpettaa. Sitä ennen he
riistivät sokeria juurikkaista,' vaah­terasta,
soikeriruo'osta ja heikoista
kansoista.'. , r
• He rakensivat epäilyttävän sivis­tyksen
makeisten ja purukumin poh­jalle^
jossa grlngojedari nai 'sweet-heartln',
meni hänen kanssaan
'honey-moonille' ja perusti 'home
sweet homen', jossa kaikki oli 'su-garia'
ja 'milkshakea', kunnes jenkki
menetti palkkansa ja joutui työttö-miert
armeijaan.
— Sinut siis heitettiin ulos teh­taasta
ja tilallesi otettiin Johnny?
Kuinka vaimosi voi?
— Hyvin. Hän meni naimisiin
Johnnyn kanssa . .
Kuten luolamiestenkin kaudella he
asettuivat sinne, missä oli sokeria
käli ei ollut pehmeämpää suuhun­'
amerikkalaisen kahvin', kakkujen,
pantavaa."Näin" esiisämme keksivät I leivosten, marmeladin ja-turistien
mausteeksi.ja muuttivat Kuuban so-keriplantaashiksi
mambon kera, kun­nes
tuli -hän, jonka me kaikki tun­nemme,
ja teki sen, mikä sai Eisen-howerin,
amerikkalaisen muovisan-
-karin, sapen kiehumaan. Eisenhower
lopetti kekseliäisyydellään vaikka
se ei olekaan hänen vahvimpia puo­liaan
— kuubalaisen sokerin estona
mutta Neuvostoliitto pani lusikkansa
keittoon ja voitti erän viidellä ton­nilla
nollaa vastaan.
Vähitellen 'amerikkalainen elä­mäntapa'
alkoi muuttaa makuaan,
kun hinnatHjousivat kuin leija il­maan.
Kakut maistuivat pölylle, lei­vokset
jauhetulle lasille ja marme-lafli-
puulle. Pohjoisamerikkalaiset"
kärpäset kuolivat nälkään ja sokerin
puute teki kaiken kitkeräksi. Alkoi
tapahtua sellaista, joka on ominaista
vain hullujenhuoneelle ja USA:lle:
-r-Mitä; kummaa? Miksi pistät
sormesi kahviin?
— Kuulehan, olen Ray 'Sugar* Ro­binson
ja kun ei ole sokeria . . .
Naulan hinta nousi kahdesta cen-tistä
kutiteehtöista. Kanada nosti
vientihintoja, Elnglanti lopetti myyn­tinsä
ja Peru karkotti viejät.
Lääkärin neuvoja noudattaen Ken­nedy
siirtyi maalle ja kalkki odotti­vat
hänen, paluutan ja uusia aatel-mla
pulman selvittämiseksi. Niin kä­vikin:
— Herra Pfo^identti. Miten olette
aikonut ratkaista sokerikriisln?
— Herra tl'Olemme pelastetut. An- '
nan määräyksen kansallistaa kaikki ,
sokeritautiset amerikkalaiset." \
— Nuotta. ,'
VS OaDIW I ililiiliillliiiil"