Vapaus, October 31, 1964

              Sivu 2' Lauantaina, lokak. 31 p. — Saturday, Ccl 31, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N&
EstablLshed Nov. 6. 1917
; Maniiger: E. Suksi
- Editorial 674-4265
( L I B E R T Y )
Edltor: W. Eklund
Telephone: Office 674-4264
Publlshed thrice weekl.v: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. \Vest, Sudbury. Ontario, Canada
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations free of\charge.
Authorized as second class mail by th»? Post Office Department, Otta» d,
and for payment of postage In c a s h ^ ^
M . n , . . , o M h , CANÄDIANSIANGUÄGEIPRESS;
TILAUSIIINN.^T
Canadassa: 1 vk; 59.00. 6 kk; $4.75 USA:SS.T
3 kk. 2.75 Suoriifssa:
1 vk: $10.00 6 kk. 55.25
1 vk. 10,50 6 kJc: 5.75
Kriisin uhka YK;ssa:
Pyrkiikö Yhdysvallat sääntöjen
muutokseen yleiskokouksessa?
USA vaalien loppusuoralla
- - E r ä ä n ulkonäaalaisen kerrotaan sanoneen Canadassa vie-railessaan,
oUäVapaus-lehden ja sen toimitsijain ei liiljsj se­kaantua
Yhdysvallain presidfjiliivr.alcihin. Toisaail;t tämä
ystävämme piti kulienkin aivan luonnollisena asiar.u. nun on
meille kerrouu. etiä hän inoitiii täällä käydessään canada-laista
sanonialehieä.
Ylläolevassa on meidän mielestämme pientä risliriitai-
'.suutta.-'- ,• . ^ •
Mitä -•iilen tuiee ensi liisliuna, marraskuun o piiivänä
suoritettavaan.Yhdysvaltain presidenttivaaliin ja .sen yhtey-^
dessä käytyyn.vaalikampanjaan, niin canadaiaislehlien enem­mistöllä
ja Vapaus lukeulnu.yleispiirtein puhuen niihin — .
ei ole ulkopoliittisesti lainkaan samantekevää; kuka nyt vali­taan
Yhdysvaltain presidentiksi.
.Luonnollisesti on totta, eiiä Yhdysvaltain presidentin v;r-iinnan.
suorittaa Yhdysvaltain kansa, joka inyiis kantaa rat­kaisustaan
vastuun historian lelidillä. . .
Meillä canadalaisilla on tietenkin oiriat kasit>'k.senune
kummankin presidcnttiehdokVaan sisäjKiliiliisisiakin asioista.
•Me olemme esi.morkik.si huomioineet yhdysxaliaiaish/hiien-ja.
komentaattorlen lausunnot, että nyi käynnissä oh.-va pro-sidenttivaalikan-
ipanja o n e h k ä alansa ••hkaisin" koko Yhdys­valtain
historiassa. Me olemme huomioineet republikaani-puolueen
ehdokkaan. Barry Gold\va:erip. kielteiset kr.nnan-määriitelyt
sosiaalihuollon alalta — vilrjeei siitä, etiä hän
tulee huonontamaan .=;osiaalista huoltoa, kuten esitn. eliik-keitä,
sairashuoltoa jne.. Multa niihin U-SAn si.säpoliiuisiin
kysyymksiin ei ole sen parennnin Va])aiis kuin nuuUkar.n
canadalaislehdet mitenkään sekaantuneet.'
Toisaalla on kuitenkin fieriiassa ."eiiaisia n u i L i n t i r t c e l i i s iä
poliittisia ja sotilaallisia i-oalii.eetieja. joidtMi [lolijaMa ei ole
meille .Canadalaisille Yhdysvaltain u.kopoliiiikan kannalta
katsoen . lainkaan samantekevää, kuka. luiee nyt valituksi
Yhdysvaltain presidentiksi. •• .
Olettakaamme, että Yhdysvallain jjtesidcnliksi \'aliltai-siin
republikasjnipuolueen ehdokas.. Barry (ioid\v:.ier. H:!;v
on vaalipuheissaan uhannut khislää ka.Msiiinväusia jännitystä
"koventamalla" Yhdysvaltain aioennt-tta.. Neuvostoliittoa ja
muita sosialistisia maita vastaan. Hän c;n uhamiui suin-(-n*aa
ydinasesodan vaaraa antamalla '•taktiiiisia':" ydinaseita. NATU
maille — tarkoittaen se ennenkaikkea sitä. eitä näitä hirvit­täviä
joukkotuhovälineitä annettaisiin Lansi-Saksan m.iiita-ristien
käsiin. -.
• Käytännössä tämä tarkoittaisi sodan 'vaaran suur^•l li­sääntymistä
varsinkin kun. huomioidaan.'elia "^'hdysvcjIloilla
cn tässä suhteessa ehdolon määräys- ja-johtoa.sema länsival­tojen
keskuudessa.- Yhdys\-altain 'naapurimaana Canada jou­tuisi
•"ei-kenenkäänmaaksi" silloin jc.^ knlidcn suurvallan,-
Yhdysvaltain Ja Nouvostolillon välillä • syttyisi ydnuisesoia
—-ja vaikka tärnä kansainvälisen jännit.ystilanieen kiristämi­nen
ei johtaisikaan sotaan ja ihmiskunnaninelko perusteel­liseen-
tuhoon, se aiheuttaisi ilman sitäkin ylipääsemättömiä
taloudellisia ja poliittisia vaikeuksia Canadalle.
• Tämän vuoksi ajattelevat canadalaisoiirit vieensä — \^a-paiis
mukaaniuetuina — o\-at ilmaisseet avoime.sli kantansa
republikaanien ehdokkaan. Barry Goldv.-aterin vahnlaa vas­taan.
Me uskomme, että hänen valintansa aiheutlai.si ennei)-
kaikkea ulkopoliittisen ohjelman perusteella, suurta onnet­tomuutta
niin Canadan kuin' Yhdysvallai.-^kin kansalle. Ja
tämän suuronnettom.uuden välttämiseksi meidän iehdelläm-.
me Vapaudella ei ole keneltäkään .mitään anteeksipyydet-tävää
siinä, vaikka Vapaus ja sen toimitsijat ovatkin muiden
canadalaispiirien rinnalla ilmaisseet huolestuneisuutensa Yh­dysvaltain
ulkopoliittisen kehityksen nykyisestä suunnasta
•ja erikoisesti siitä vaarasta, minkä Goldvvaterin mahdollinen
valinta maallemme aiheuttaisi. •
A'Ieidän lehtemme ei ole luonnollisestilcaanYhdyr^valtain
demokraattipuolueepi varaukseton kannatiajy., eikä aiokaan
.sellai.sek.'5i lulla. Vaikka meidim käsityksemme on. .että ni­menomaan
rauhanasian- kannalta kat.soen demokraa'tipuo:-
luocn presidenltiehdoka:;. Lyndf)n B. .lolmson edustjta nyky­oloissa
kannatett;ävaa vain toehtoa^ Barry (.Joldv.-aterin vauli­koon
^ulkopoliittiseen ohjelmaan verraten, niin demokraatti-puolueenkin
ulkopolitiikassa on yiita ja.loista toivornLsen va­raa.
Mitenkään ei voida .sulkea silmiämme esim. siltä tosi­asialta,
että demokraattipuoiueen hallituksen toimesta jär-•
jestettiin — suurelta osalta vaalien vuoksi .- julkea ilma­hyökkäys
Pohjois-VielnaiTua vastaan; että Yhdysvaltain toi­mesta
sekaannutaan nykyään ennenkaikkea. P>telä-Victnamin
ja myös Kam.bodshan, Konj.!,on ja Laosin sisäisiin -asioi­hin.
Mutta verrattavissa näitä • LTSAn deiaiokraaltipuoluoen
valitettavia toimenpiteitä; mr.Goldwateriin ja hänen edusta­mansa
republikaanipuolueen sotaisiin ehdotuksiin, meillä ei
ole pienintäkään epäilyä siitä etteikö presidentti Johnson ja
hänen dcmokraattipuolueeusa, edustaisi näissä vaaleissa "pie­nempää
pahaa".
Kaikki ennakkotiedot \-iillaaval siihen, että demokraatti-puolueella,,
eli presidentti Lyndon B.Johnsfinilla, on melkoi­nen
etumatka tiistaisiin vaaleihin mentäessä. Me puolestam­me
toivomme, että nämä Yhdysvalloista tulleet toivorikkaat
uutiset äärioikeistoa edustavan Barry Goldvvaterin vaalihä-viön
todennäköisyydestä olisivat paikkansa pitäviä.
Vaaleista ennustaminennn, kuten tiede-tiiän, ääi(-'tlömän
epäkiitollista hommaa. Mutta kuten sanollu. yhdysvaltalaiset
ylei.sen mielipiteen lutkimusuul.i.set,. sekä sanomalehlie/i ja
poliittisten huomioitsijain aivioinnit ennustavat selviiä voit­toa
demokraattiselle rauhanomaksemmalle suuntaukselle, sii.s
demokraattisen puolueen ehdokkaan, Johnsonin vaalivoittoa.
Ulkopoliittisista syiälä — nimenomaan sen vuoksi, ettei
tiflkopoliitlinen käänne oikeaan Yhdysvaltain presidenttivaa­leissa
aiheuttaisi lisävaikeuksia Canadan kansalle ja valtiolle,
Yhdistyneiden Kansakuntien
yleiskokous pitäisi suunnitelmien
mukaan kokoontua jouluk. 1 pnii,
jos mitään odottamatonta ei ta­pahdu.
Kokouksen työlistalle on
kerääntynyt suuri määrä hyvin
tärkeitä maailmanpoliittisia asi­oita,
joiden määrä kohoaa 85 Nii­den
joukossa ovat sellaiset tärr.
keät kysymykset kuin Genevessä
koolla olleen kaupa ja kehityksen
sekä 18 maan ascistariisuntakon-leienssin
työ ja tulokset, rauhan-omaineiryhteistyö
avarundcssa. ja
ydinvoiman siviilikäyttö sekä ato­mi^
ja lämpöydinaseiden_kiellon
ulottaminen maanalaisiin ydin-itsekoKcisiin.
Tämä kysymys on
nyt noussut hyvin keskeiseksi Kii­nan
räjäy»eliyä ensimmäisen ato­mipomminsa,
kirjoittaa Nuvoje
Vremjan kommentaattori 1.. So­din
ede.ssäolevasta YK:n yleisko-
Kouksesta.
liittislcn kirjcenvaihtajiensa am­mukset
räjähtelevät lähempänä
varsinaista maalia -— Yhdistynei­den
Kansakuntien perusteitä.
Heidän tarkoituksenaaii on fi­nanssiasioista
puhuitiisen varjolv
la saada aikaan YK:n sääntöjen
i muutos ja rajoiUaa Turvallisuus^
neuvoston toimivaltaa, koska se
r on esteenä itnperiälisticn harjoit-j
lamalle politiikalle. ^
, USA p y r k i i e s i t y k s i l l ä ä n siihen,
1 ettii Y K : n varoja voitaisi!n käyttää
: riman Tiii-vällisuusneuvoston vah-j
vistu.sta sotilaallisiin tarkoituk-siin.^
J Yiidysvjiilal esittää, että; siinä ta-i)
aukses.s;i. jos Tuivalli.suu.sneuvos-
! (o ei . v o i hyväksyä esitystä, \'K:i\
i ylciskokou.s <>l)aa asiaii ratkai.sia
; v;ikseeii. 'läniä incikil.see Tuivalli
suu.siu.'iivo.st()n juridisten oikeuk
.sien luitälöiniistä ja sen tehfävion
.siir;äniislä jollekin fiiuiassikomi-loiilU.',
Jonka teliläviä ei ole niääri-
Hyvin pilkalle on kypsynyt inybs i lelty maailniaiijäijestöii säännöissä,
kysymys kaii.sainväli.seslä soi;iimik-; Komitean tulisi'siUen tehdä esityk-sesia
alueellisien ja rajakiistojen ! .sensä suoraan yleiskokoukselle,
rativaiseniiseksi laiinancmaisin la-i-; Tämä osoittaa erinomaisesti kuin
noin. lällai.sen esuyksen .Neuvosto- - ka US.-V pyrkii kaikin tavoin purka-aiton
halliius on lehnyi yleiskoko-.maan YK:n sääntöjen sen pykälän,
ukselle. UMyos Kypro.csen ja Oman-' joka koskee Turvallisuusneuvoston
UI ky.syniykset odottavat ratkai.su- oikeuksia ja loimivaltaa, ja se ha-
;.an. AiriKkalaispt valtiot ovat teh ; ktaa s i i r t ä ä TN;ii oikeudet Y K :n
nuet esityksen .Afrikan jiilisianiises- • yleiskokoukselle, jota ei sido suur-ui
aiOiiiia.-;eetlomaksi vyolivKKoeksi. valtojen yksimielinen päätös ja jos-
A leiskokous j a K a ä n l im . kahteen's;, \Vashiii^;ton. uskoo löytävänsä
lyokaiiteen, joisla loinen päättyy otolliseniMKin kentän politiikalleen.
kaan valtiota ei voida pakottaa
osallistumaan YKn sotilaallisten
toimintojen rahoittamiseen, jos
valtio ei ole siihen edeltäkäsin
suostunut/Amerikkalainen uutis­toimisto
kirjoitti samana päivänä,
että "Intia pyrkii kannanmuutok­sellaan
horjuttamaan USAn pyr­kimystä
äänioikeuden poistami­seksi
Neuvostoliitolta ja muilta
mailta YKn jyleiskokoukscssa
joulukuun 1. päivänä.
Yhdistyneet ^Kansakunnat voi
välttää vakavan kriisin, jos se pi-
(lättäytyy sääntöjen muutoksista ja
noudattaa peruskirjan viitoittamaa
linjaa, kirjoittaa tarkkailija I^. Se­din.
Mitä muut ssmovat
iiiiiiuiiiiiiiiiipiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiHiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiu
YK:n PÄIVÄNÄ /
Itä- ja Länsi-Saksa
jäsenyyteen
Tokio. --^'Kansainvälisen yleisur­heiluliiton
kongre.ssi päätti torstai­aamuna
äänin 129—-.96, eiiä Länsi-j
a Itä-Saksa ovat tästä lähtien liiton JVIAAKANSA korostaa pääartikkelissaan Y K : n merkitystä kansain-jäseniä
eri vaUioina. Tämä m e r k i t - U i l i s t e n i j i r i i s i t i l a n l e i d e n selvittäjänä^
seekäYtännö.ssä mm. sitä, ettei sak-1 ' Maapailolla on Y K : n 19-vuo'isentoiminlakauden aikana syntynyt
salaisten, tarvitse tulevai.suudessa monia kansainvälisiä kriisejä, joiden yhteydessä j ä r j e s t ö on ripeästi ryh-lähettää
Olympia yms. kisoihin yh- toimimaan J a onnistunut välttämään jatkuvan verenvuodatuksen ja
eistä yleissaksalaista joukkuetta. estämään '.sodan leviämisen. Korea, Suez Kongo ja nyt viimeLsi Kypros
I A A F : n presidentti, Exeterin
markiisi .sanoi., ettei hänen miele.s-tään
ole loogista hylätä itäsaksalais­ten
anomusta sen jälkeen kun For-mosan
ja Pohjois Korean tapauksis­sa
on'tehty myönteiset päätökset.
Se seikka, että Itä-Sak.sa saa vast-,
edes esiintyä omalla joukkueellaan. |
merJtitsee —kuten Formosankin t a - ' . „ , . ,^ , , . . . . ^,
rauksessa - ainoastaan sitä. että j Y ^ ^ " »^«'PP° -»^ J"*'^^^^
Itä Saksa tunnustetaan maantieteel- "Yleiskokous, jonka pitäminen kaiken tapahtuneen vuoksi siirtynee
ovat nimiä^ jotka tässä suhteessa ovat piirtyneet maailman tietoisuuteen.
Kasmir, Libanon, Jordania. Länsi-Irian, Palestiina. Laos ja Jemen, näissä
mais.sa Y K ilman rauhanturvaamisjoukkoja on suorittanut tarkkailutoi-mintaa
ja .sovittelutyötä.mikä on myös osa Y k : n rauhanturvaamistyöstä.
Y K : n rauhanturvaamistoimintaa on arvosteltu ja arvostellaan edelleen­kin,
mutta .sen avulla .saavutetut tulokset ovat olleet siinä määrin posi­tiivisia,
että millään taholla ei ole esitetty ajatusta Y K : n lopettamisesta."
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI toteaa, että "tämä vuosi ei ole
ILseksi alueeksi.
— Koska maailman johtavat val-alkamaan
vasta .joulukuun alussa, saa käsiteltäväksi joukon vaikeita ky-
.>:yniyksiä. Erityinen onjiclma on Y K : n maksuvalmiuden heikkeneminen,
• iomiehct eivät ole kyenneet ratkai-T'j()ka uhkaa horjuttaa maailmanjärjestön arvovaltaa ja heikentää sen toi-sema_
an tätä ky.symystä lopullisesti,
niin miksi me sitleiT yrittäisimme,
markiisi sanoi.
nlinnan mahdollisuuksia; Toinen ky.symys on Kiinan kajisantasavallari
osallistumisesta; joka viime aikojen tapahtumien yhteydessä on saanut
uutta kirpeää ajankohtaisuutta."
Kosmonautti Jegorov otti verikokeita avaruudessa
; vuonna it)ti5. Se on .samalla i n a a .l
[jiian Järjestön ^o-.iutitaviiosi joka
I j . i j») uUihatecn Juhsu-uu . kaii>/ain
lUiUsen yhteistoiminnan vaodoksi. .
I VK:n V K L A T .•
I Mutta Y K : n piirissä on inyos erai-
1 ia l i y M i i kiperiäkin kysyniy.ksiä. iot-
;ka 11 j r j 1111 arat iämän : inaailman
järjestön perusteita, .\mcnkaii ^h-u:..-
wiiial oir aloiUaniit liilliltöiiKin
hyökkäyksen XfiivL!.<Uiliitl,t)a ja
d a i l ä imu a valtiolla vastaan, jot­ka
eivät o.sallisluiU'OtYlv:n sotilaal­listen
operaatioiden i ahoiltainiseen
Kongossa ja Keskiulässii. Nyt l : S ;\
yrittää esityksillään riistää äätiioi-
Keuden .Neuvostoliitolta ja eräiltä
I iiuiuta \K:i\ jäsenvaltioilta iiiaail
Ulan jäjjes.össb.
L:n.-\:n vaatimus on hyvin oinitui-nen,
koska .\'eiivostoiiiUo on suorit-
;aiuit sääntöjen mukaiset maksutv
j a se CM SIIS.ole velkaa V K ; l k - . M ut
la .samanaikaisesti kuitenkin • .\eu-vosioliittoa
ja mr.ita valtioita yri-
I letään pakottaa maksamaan suuna
i s u n i i m a vaatinut '• vapaan^ ni.iail
i man ' operaatio . Konr.ossa j ; i Kesi.i-
! idässä, vaikka nämä-, valtiot enal
I H y v ä k s y n e e t k ä ä n iiiila. koska lu-
1 olivat \ K;n -peruslien<;en vastai.sra.:
i I t A J A H T K L V A LAHK.MFANA
.VI .V A LI A
] • ."alulta mitä enemmän LS.V pu-
1 huu YK:n "laloudelSisisla väike-j
uksista", sitä selvemmäksi käy s»-,
l eitä ky.symys ei olekaan tnloudel-
I lisistä vaikeuksista, vaan aivan
[ muuta. Amerikkalaiset poliitikot
.tähtäävät piteuimälle, heidän p»-.
Naiiiä Y K : t i sääntöjen inuutoseli
liotukset sisiiltyvät siihen muis­tioon.;
jonka US.-\:n hallitus jalti
paa.sihteei I U T h a n t i l l e lokakuun 8.
piiiv.inä. Tässä muis.iossa esitetään
aäiiioikeiuien poistamista Neuvosto-l
i i l o i l a : leiskokoiiksessa. .Muistion
tekijät tiettiivästi laskelmoivat, el- <
lii jos .Neuvostoliitto syrjäytetään j
vli-iskokoukscsla. niin silloin IJS.A.I- '
.Moskova. — Ensimmäinen kol­lektiivinen
avaruuslento riicrkit-see
uuden sivun avautumista
avaruustieteen historiassa, siditti
Neuvostoliiton tiedeakatemian
presidentti, akateemikko Mtislav
Keldysh esitellessään tänään uu­det
avaruuslentäjät monituhanti­selle
Neuvostoliiton ja kansain­välisen
lehdistön edustajien jou
kolle.
Useiden tuntien ajan kertoivat
ItorisKoniarov, Konstantin Feok-tis(
i)'.' ja lloris .fegorov lennos-t;
v:ni. — Avaruusalus Voshod on
n'in hvvi'ssä kunnossa, että sillä
voidaan i udelleen lentää, sanoi
Kiiinarov. Feoktistov kertoi, että
pehmeä laskeutiiiniiieiiMioli aina­kin
ylitä pehmeä kuin nykyaikai­sen
hissin pysähtyinineiK
tavattoman suuri. Ensimmäistä ker i
taa tiedemies ja lääkäri voiva! teh |
(iä havaintoja ja mittauksia välit i
töinästi avaruusaluksella. Tämä on i
e r i t t ä in tärkeätä pitkien avaruus- j
lentojen, esim. kuuhun; tai muilk !
nos vanhasta. Knmarov .sanoi, ettii
kysessää on todella uusi avaruus
:iliis. , • ... : • i •
KoMi.ircv selitti.: eitä hänen aiik ,
kuessiaii avaruusalusta ohjasi ryh
nottomuuden tilassa. Nesteenä o!e
ji) kaasu on e r i t t ä in herkkä. Pienos­akin
löytäiivi.stä kaasupi?ara ha­joaa.
Kaa.supisaral eivät myöskään
pyri yhtymään painottomuuden ti­nan
licdemiesjäsen Fe:)kti.^tov. Hän ; lassa. samoin neste hajoaa helnos-planeetoille
suoritettavien lentojen ! ;anoi m y ö s va-';au!:sunaan esitet ' t i .
la on k a i k k i n i a l i d o l l i s u i i de
n u i u l o k s i a VKu saantoihin.
tehdä
Av;iruusleiit;ijien inforniaatioti
! \'ii-;iiiis oli j ä r j e s t e t ty Moskovan yli
: .^piston smiieen luhlasaliiu; Akatee
I :iiikko Kolilysh sanoi avauspuhees
: -iaaii mm., että avaruusalus, Voshod
t froaa. oleellisesti edeltäneistä ava
i .uusaltiksista. Ensimmäistä kertaa
i :ivaruiismiehet lensivät ilman j;'rru
tiis.systeemiä. Sitä varten täytyi en
j nen kaikkea turvata aluksen täydel
j Iinen hermeettisyys, sillä pienikin
I hermeettisyyden rikkominen aiheut
i taisi kuka avaruusaluksen miehistön
luhoa.
TAIITITIEDK KLAA
VALLANKUMOUSTA
— Tämän lennon merkitys on
N Ln KA N I A M U I T T l M ATON
Neuvostoliiton täysivaltainen
edustaja N. T. Tedorenko lausui
lokakuun !). päivänä Turvallisuus­neuvoston
istunnossa, että "Neu­vostoliiton
asenne YKn sääntöi­hin
on ja pysyy muuttumattoma­na.
.Meillä» perustelumme jotka
vastaavat täysin YKn sääntöjä,
. ovat oikeat ja me ^emme tule
maksamaan kopeekkaakaan Kes-ki-
ldässä ja Kongossa suoritettu­jen
laittomien operaatioiden ra-hoiUaniisfksi
. .
i .\',jni;i .Neuvostoliiton esillämät
periLslchit rivat ole yksin juridises­ti
;v;ian myos. inoiaaliscsli oikeat,
kun ottaa liiioinioon Kon^^on vii-ineaikaisel
tiipalitumat. .lokaiselle
: :m .jo selvinnyt se. eltii Y K n perus
tehtävää ;ijat"cllen Kongon operaa-
' t i o . loka maksoi miljoonia dollarei-t.
i, oh rahoim tuuleen lieiltämistä.; k;,,,,,»,,^!,, maanalaiseen vankilaan i
, Ei sinnkaai) kukaan usko. että. Neu- i kerro'.;;an Kongon kansallisen; va.-l
pausneuvo.ston tiedonannossa, Tie
f 1 oii a n n oss;i sa ii ota an, ett ä Kong on
viranomai.-^el valmistelevat Gizeiv
aikana. Tähtitiede eJää todellista
vallankumousta, kun astronomit voi
vat suunnata avaruusaluksilla^ teles
kooppinsa avaruuden .s.vvyyksiin
kertoi akateemikko Keldysh. i
Ensimmäi.senä sai i)uhee!ivi;oroii i
avaruusaluksen komentaja Komarov j
joka kertoi lennon vaiheista ja -iva j
riiii.sahiksen mukana, olleista tut
ki.musvälineistöstä: Meidän lennos
samme ei ollut mitään, mikä voi
i tai.=;ii:i käyttää sotatarkoituksiin, i li
I inisten .kulttuuri;i ja sivisty.stä vas
: taan, Komarov sanoi.
1 KIITÄVÄN VOIMAKAS
I Häneltä tiedusteltiin .voifaisiinkc
Itätä avaruusalusta käyttää lasken
I lumiseen m u i l l e taivaankappaleilli
; tai kuuhua, mutta hän vastasi, ettei
voitai;si. Tätä avaruusalusta ei ole
luotu tällaista tarkoitusta varten.
— Kuinka suuri oli sen raketin
voimakkuus, joka ohjasi avaruus,
i :iluks'.>n radalleen? tiedusteli erään
;imerikkal;!isen lehden toimittaja.
! — Se oli suurempi kuin aikaiseni
i niat raketit Ja riittävän voim:<ka.-'
i viemään Vo';hodin radalleen, oli
lyhyt -vastaus;
Sama kirjeenvaihtaja kysyi myös.
oliko ky.symyksessä todellakin uusi
•avaruusalus vai kenties uusittu pai
fvyn kisy:nyk.':ei'n. että lentoa olisi
voitir visfiä jatkaa, mutta ohjelma oli
•;iker).'ieltu yhden vuorokauden kes
tavaksi.
Kuku liilee olemaan seuraavan;'
neljäntenii ;iva'.'iui^i-yiiinä!i Jä-i-Meiui
'uk'V.iisuu(h'ss:i'.' kuulin kysymys.
- ' - S i t ä o;i \ii'lä nialiilotonta sa
noa. Hiin voi olla lehtimies.. astro­nomi.'
tai kenties keituij-i piikillä
:ivaruusniatk()iila. Komarov- vasta
•;i.'.' •
TAIJTIMllAUKSIA
A V A K U i ; S A L U K S F . S SA
Feoktistov kertoi erityisesti en.
I;iisis!a väiikerrostiimaha\ainnois
ta:in avaruudessa ja sanoi, että
tarkkojen joh;opääUi;-ten teken;inen
niistä edLMlyltiiii Ksalkan . aikanii
Dletlujcn kiivien kehittämistii. .Ava
1 uuäaluk.-cn hytistä on verrattain
helppo oni;Ptoilua tähtitaivasta
koskevissa asiois.sa. sanoi Fenktis
'ov. Hhn ku.Meli tähtiä ja lähtisi
Ivevniiä. ioita hän oli maikan aikana
erityisesti seuraiinui. Tähtien etäi
.syyksiä on' siis mahdollista mitata
.oareinmin avariiusakiksesta; Tall?
— Voiko avariisaluk.sen hyteissä
tupak'>idaV k.v.syttiin Feoktistoviliä,:
— Kyllä voidaan, mutta sitä ci
njositLdhi. Meidäji kolmikoslanmc
kuka;!;) ei tupakoinut. 'liäii'va..stasi.'
Feoktistoville kerrottiin, että eräs
a in e r i k ka! a i si s t a a va r u U s 1 e ii l ;> j i s t ä
m ryiitynyt vii-voitusjuomatehtaili-iaksi
ja tiedusteltiin, millaisia ovat
h ä n e ii su u n ni t e 1 ni a ns a. Hän vast a s i,
c t l ä häh pitää suuresti tiedcmie.s-työ.
stä:ih, eikä; haaveile, mistään.
:nuiist;i kuin sen jatkamisesta,
.'\v;iruuslääkäri Jegorov kertoi
inrii.. että matkan aikana otettiin
joiiklto verikokeita, multa niiden
iintäniat tieteelliset tulokset, t-ivat
ole vielä valmistuneet. .Valtimon
lyönnissä oli havaittayi!5sa vain pie-
.iiiämuuloksia lentoa edeltäneeseen
•likaan. Koj-kcimmillaan Komarovin
Ja Feoktistovin valtinrio löi minuu­tissa
86 kertaa ja .Jegorovilla 90
kertaa. ' ' •
Hän. kertoi, heidän kaikkien kes-läneer.
paihottomuuden liian hyyir.
ja. luiomanneen sen vasta silloin
kun Olivat siihen kiinnittäneet eri­än
su.iiimerkity.s tuleville manner ' t y i s t ä huomiota. Painottomuuden
tenvälisiile avai-uiisknnoille. : ; oloissa on täysin mahdollista me-.
Feokti.Mov oli tutkinut myös; kaa ! nestyksellinen työ ja myös lieteelli-siijeii
j : i nesleidon kiiyttämistä pai i set tutkimukset, totesi Jegoro--.
Gizenga taas
vangittuna
Ilrazzaville. — Antoine (M/enga;
I Pafriee Lunuimban työn jatkaia on
pidätetty ia Kontion viranom;uset
ovat teljenneet; hänet ..ladotvillen
Dramaattiset EEC neuvottelut edessä Kahdet neloset
' v o s t o l i i t t o voi ottaa vastuun t ä m ä n 1
ojii-raatiDn ralioittamisesta ja osal­l
i s t u a 'rshomlKMi tyyppisen iioliitti-
, sen s e i k k a i l i j a n ja d i k t a a t t o r i n toi-
; n i i n n a n tukemiseen.
Yli 70 miljoonaa
aanestajaa USAn
presidenttivaaleissa
\Vashinj;t«)n, — Vii 70 niiljiioiian
amerikkalaisen odotetaan ;i:uicsta-vitnmurraskiiiiiv.'
i päivän prrsiden-tinvaak>
lss:i, todetaan vaaleista laa­ditussa
ennusteessa.
\'u<iden VMiO vaaleissa i*;iii«sti«.ii:i
oli OK.S miljoonaa.
Äänioikeutettuja «»n vii «S miljoo­naa,
vaikka äänioikeiitetnn il^ara-
Jan onkin ylittänyt paljon suurem­pi
määrä.
Yhdysvaltain vae.stoiilnskcnUUo:-
mislo ilmoiui a.sk'o:llaiivI14.4 nriljoo-nan
amerikkalai.scn olevan 3. inaiia.s-
'<ui;ta äanioikeutcMuja laii ptiole.sia,
mutta monet miljoonat t-ival voi
•.äylläa ; äänioikeuttaan, ktiska eiv.it
•.:le antaneet, nimeään lueUcloihin lar
•iviiV täytä MinoiltauMimisvclv.olli.siiu-nj-
ta tai l u k i l ^ j a kiijoiiu.slait.oisnu-de.
sta anneltuja rajoittavia maarayk-
•siä., .-,
V/ashmgtonin poliittiset Imomioii-
,.ijal ovat, melkein yksimiclisiii .silta;
i.!tta vaalilaistcJu.s.sa .Jolin.soiiin kil­pailija
Barry Goklvvati-r oir j.iiiii.vt
MlkciMi. Krauii vlimeisiinmaii mielii
iiidetiUkimiik.scn mukaan .Johnsonilla
on nyt takanaan 60 prr/.s; aan(";lajisia
ja Goldwätcrilla 34 iiifis. Kiii!.-i pro-:
senttja vi ole viclii toljiiyt ijaati/staaii
!lun.<;us viikko .sitten vasUiavat luvut
olivat, .Jolvn.son .')8, Ooldwator 34 ja
;:aiit.aan.sa ratkai.sematlnmia 8 pios.
Suuri vaikutus Y K n piirissä oli
maailmanjärjestön raha-asioita
tutkivan 21; maan komitean intia­laisen
puheenjohtajan lausunnol­la,
jonka hän antoi lokakuun G.
päivänä. Hän sanoi, että aiiioata-galle
samaa kohtaloa, joka tuli Lu
muniban osaksi;
Antoine (lizengaa pidetään vuo
sikausia Holabemh.-in saaren vanki
lassa ja Tshonihen hallitus "vapaut­t
i " hänet aivan demagogisessa tar
koitoksessa. Tosiasiassa vankeus
korvattiin tällöin kotiarestilla, sa
noo Kongon vapausneuvosto.
Br.v-sel. — Prr.sidentti dc Gaul­len
varoitukselle, että Ranska eroaa
yhteismarkkinoista, jos sen tahtoa
ei noudateta mataioiispoHtiikan
toimeenpanossa, on Brysseli.ssä.ollut
kokonaan toisenlainen vaikutus
kuin mitä tarkoitettiin.
Ranskan EKC-kujtnppanil ovat
kaikki tuominneet de Gaullen toi­mintatavan
ja uhkaus on aiheutta­nut
ikävän tunnelman, sanotaan
Lima. — Neljäkymmcntäyuotias
rouva Lucia GuiHen de Räntos sai
1 keskiviikkona Perun pääkaupungis-taa
käytäntöön yhtenai..et viljankin-. himassa neloset - kolme poikaa
na; yhtc...markkinoi;tc.n ak.cella ko- ..^ ^^^^^ g^^^ j„p.
.nii.s,s:on valaistua:"-rnikNia yksityi.skoh- , - "
i Ija ia.5?a ky.-ymykse.ssa. Mitään kes-
' kusit'km
I jcilulD^ta. ctta
t.clisivai vr.k;tviis;i suu!mite!ina.sta öi­set,
jotka painoivat 2,150 ja 2,270
, , , gramman välillä, voivat erinomai-
VI kuitenkaan .svntynyt .>e:i ! • . .
.sesti. •
l,;lr.si-Saksäh maata-i
lousmmi.steri Werner Schvvartz ei ha-
I k;nntit si:(:uti;a mihinkään miclipido-i
.^uumaan. Liinsi-Sak.sa on jaikuvastj
' viljanhintaehdotu.vta vastaan, silla .se
Br.vs-selissä. Jossa nyt ennustetaan | meikilsce huomattavaa tulojen : vä- ,;
erittäin, dramaattista neuvottelu- i .hniinystii liinsi^;aksalaLsillc: niaanviljc- i
kautta Joulukuussa. Iljoille.
dc Gaullen varoituksen taustalla en i B r y s s e l i s s ä ei uskota, että Ranska
epäonnj-stunut minisferlnei]vo.<--ton ko-'toden ; tullen totcutia unkauksentu
kous Br.v.s.selissa viime viikolla. T a r - i erota ykUM.'-:narkkinGi.sta. Ranskalla
koituk.scna oli, että mlni.stcrltkr.'-kus- on ollut .stuiria etuja. .=^ekii taloudelr
lisiä; että pohittisia jäsenyydestä, sa­notaan
Bry.sselissä.
X'hkaus on ensisija.s.sa suunnattu
Länsi-Saksaa vastaan, ja Brysselis­sä
arveliaan. että sc ennen pitkää
antanee aiheen halliMiskriisiin Bon­ninsa,
jos kompromissille löytyy
pohja. Hallituksessa mukana olevat
vapaat demokraatit vastustavat
erittäin .kiivaasti viljanhintain las­kemista
Länsi-Saksa.ssa.
PÄIVÄN PAKINA
TOKION SUURISTA MESTAREISTA
hopeaa Ja kaksi
mc liilyrnnie varatik.sitt;i niihin
hyvää tyrkoitlaviin canadalai-siin,
jdlka toivovat, että yhdy.-;-
valtalai.sel äänestäjät nousisi­vat
nyt, kuten presidentti Roo-
.sevcltinkin päivinä .suoritetuis­sa
vaalcisa tilanteen vaalimus-
1 en tasolle. •
Kyntääkscmme näin viikon lo-jriill.
i "toisen vasikalla" ja vain
taksemiiie sainalhi Icliteinine luki­j
o i l le Tokion kisoi.ssa paikat)
p ä ä l l ä olleen ammatlimielKtn, suo
malaiseii urheilutoimittajan ar­vion
kullasta j a kunniasta nyt k äy
(lyii kovMin kamppailun kohokodis-ta
sekä nykyhetken ilrheilujätti-
Iäisistä, me otamme vapauden
."^aksia Helsingissä ilmestyvän
Kansan tkitisel-lehden toimitta­j
a n Selinin kirjeestä mm. seuraa*
vaa:.- , • • • • • '
Ketkä ovat Tokion olympiakiso­jen
suurinnnat urheilijanimet?
Kuka voitti kisaat? Nämä ovat ky'
.symyksiä,rjoihiu nyt etsitään vas­tauksia
maailman eri kolkilhu
Tokion kisoissa oli lukuisia yli-voimaisia
voittajia. On moninker­taisia
kuUamitalimiehiä, mutta ^
kuten aina — maratonsankari on
luku erikseen. Monet Juoksijat uu'
puivat tällä matkalla. Useat pää'
sivät sisulla loppuun, mutta kaa-toivat
maaliviivalle. Vksi oli kui­tenkin
päätä pitempi muita. Hän
»li Ahehe Kikila, jonka juoksua
en unidida milloinkaau. .IZ-vuotias
etiopialainen . on juoksijaihme,
vaikka hänen valmcutajansa Onni
Niskanen väittääkin, että samau'
laisia ihmeitä oli.si lUtiopian vuo­rilla
muitakin, kunhan heidät vain
saisi laskeutumaan sieltä alas.
Uinti on eräänlaisessa erikois-asema.
s.sa . muihin urheilumuotoi­hin
verrattuna koska .siinä yksi
kilpailija saattaa .saaviitta Useani-jiiakin
palkiiilosijoj.i. Tämä mah­dollisuus
on varsin harvoin mui'
den urheilulajien edusfajilhi. Täs­tä
.syystä IHvuotias amerikkalai­nen
opiskelija Hon Seholiander
kohoaa ki.sojen erääksi huippu-hahmoksi,
sillä hän sai peräti 4
kultamitalia matkatnuistoikscen.
Henkilökohtaisesti pidän kui­tenkin
Uuden Seelannin Peter
Sucllin suoritusta huomattavasti
suurempana saavutuksena aliar­vioimatta
kuitenkaan uimarien
saavutuksia. Sekä 800 m:n että
l.^iOO m:n Juoksut noteerataan
yleensä erittäin korkealle yleis-urheilupiirei.
ssä. Nc olivat enna­kolta
kaikkein vaikeimmin arvioi­tavia
kohteita, mutta Iloomau ki-
• .sojen ylläty.smies Peter Snell
osoitti täällä heti ensimmäisissä
alkuerissä sellaista kuntoa, että
sen jälkeen oli helppo veikata se­kä
800 m:n että L^iOO m:n voittaja,
.la kummassakin tapauksessa veik­kauksessa
tuli tjiysosuma.
Jä .seuraavina ttilevatkin voimis­telun
kuninkaat ja .kuningallaret.
.lapanilaiset esittivät mielikuvi­tuksellisen
hyvin liallillua voimis­telua,
ja heidän parhaan.sa Endo
ansaitsi kruununsa niin kuin myös
Tshekkoslovakian Vera Caslavska,
joka voitti kolme kultaa. Mutta
samaan joukkoon pääsee monen
katsojan sydämen murskannut
Neuvostoliiton Larisa Latynina,
joka vei eniten mitaleja eli yhden
kullan, kaksi
pronssia.
AINUTLAATUINEN
KKHASSA
SUORITUS
°Mielestäni on ainutlaatuista, et­tä
neljän edellisen vuoden Euroo­pan
, mestari pystyy nousemaan
korkeimmalle korokkeelle myiis
oiympiakisoi.ssa. Se osoittaa, että
Euroopan nyrkkeilytaso on tällä
hetkellä lujissa käsissä. Syvä ku­marrukseni
Neuvostoliiton Stc-_
pashkinille, Lagutinille, Popen-tshenkollc
sekä Puolan Kirtcjillc.
Olisin valmis nostamaan tähän
Joukkoon vielä useita muita urhei­lijoita,
ennen kaikkea 100 min, fi­naalin
-ylivoimai.sen voittajan Boh
Ilayesin, Williani Millsin, joka löi
kaikki suosikit ja tilastotieteilijät
10,000 in:Ilä. sähkömies Pauli Ne­valan
Suomesta, joka avasi yleis­urheilukisat
.oikealla sävelellä se­kä
hyppääjäkuninkaat Fred lian-
.senin, Valeri Brumclin ja Josef
Sehmidtin, jotka .säilyttivät kiinin
kuiiteiisii erittäin lujasta vastu.s-luksesta
huolimatta.;
Tä.s.säkö kaikki? Riliän toki.
Suurimmat suosionosoitukset sai
Tokion yleisurheiluarenalla eey-lonilainen
Juoksija Karunanda jo­ka
tuli 10.000 metrillä viimeiseksi.
Se oli ilmeinen o.i>oitus siitä, että
Coubertinin ajatuksissa on yhä
edelleen kantavuutta,
Mikä maa voitti nämä kisatV
Kaksi suurta kamppailivat par­haan
valtakunnan maineesta, mut­ta
.Xveiy Hiiinda.i^e muistutti kiso­jen
viimeistä edelli.senä päivänä
kaiken suhteellisuudesta. Hinei-sesti
veljesma.imme Unkari on .sit­tenkin
kisojen paras maa, ja hy­vänä
kakkos(<na tulee maaliin
.Suomi, "kova sotilaskaii.sa". Joka
os.isi sekä heittää keihästä että
ampua. Tiiysin rauhallisin oikein
tietysti.
.Ia Suome.sta puheenollen pitää
tietysti toistaa se tosiasia, että
T l ' L n kolmihenkinen edustusryh­mä
oli sittenkin joukkueen näky­vin.
Tapio pääsi ainoana painija-
- n a pistesijoille ensimmäisi.ssä to-sisunrissa
kilpailuissaan ja Kanta-kari
taituroLainoana suomalaise­na
voimistelijana loppukilpaan
maailman huippuvoimistelijain
kärkeen.
T A S A V . A K I N E N KILPAJUOKSU
Ktihden jättiläisen kilpajuoksu
pättyi loppujen lopuksi varsin ta­saväkiseen
suoritukseen. Neuvos­toliiton
lopimkiri oli suorastaan
raivokas, ja pislei.ssä sc onnistui­kin
lyömään jälleen USAn. V i i
meisenä kilp.iilupäivänä Neuvos­toliitto
.sai kaikkiaan if) mitalia,
joista I kiilta;i. Ja siitä huolimat­ta
päivää voidaan pitää Neuvo.s-toliiton
kannalta hieman epäonni­sena.
Olihan sillä nyrkkeilyn lop­puotteluissa
nuikamr 7 miestä,
joista kuitenkin 4 joutui tyyty­mään
"vain" hopeaan. Samoin oli
tilanne voimislelu.s.sa. jossa Neu­vostoliitto
nyt sai "ainoastaan" 6
kultamitalia kun Roomassa niilä
tuli 10.
Kullasta ja kunniasta puhutta­essa
ei tietenkään sovi unohtaa
Ranskaa, joka ei saanut kuin; yhr
den kultaisen mitalin täältä mu­kaansa
siitä huolimatta^ vaikka
de C;aulle Kooman olympiakisojen
jälkeen perusti erityisen urheilu-minisleriön
hoitamaan näitä asioi­ta.
Se on osoitus siitä, etteivät pel­kät
voimavarat ja rahat ratkaise
urheilupulniia.
MITALEITA EI JAETA —
NE ON VOITETTAVA
Olympiakisojen kultamitaleja ei
voida ennakolta jakaa, kulen luu­livat
eräät neuvostoliittolaiset ur-henumiehet.
Jotka ennen ki.soja
ilmoittivat kuinka monta mitalia
heidän suojattinsa tulevat Tokiosr
.sa sieppaamaan; Opetus on ilmei-
.sesti otettu varteen niin Neuvos­toliitossa
kuin muuallakm:
Lopuksi kirjoittaja sanoo Suo­men
joukkueen johtajien selvin­neen
virheistään ennenkaikkea am­pujain
Ja Pauli Nevalan tulo.sien
ansiosta kuin koira veräjästä.
Mutta sitten h ä n antaa kuitenkin
Suomen olympiakomitealle mitä
kuuluu ja kuka käskee .siitä, ettei
.se ole hänen käsityskanlan.sa mu­kaan
tehnyt riittävän hyvää työ­tä
Suomen kan.san urheilumai­neen
ylläpitämi.sck.si yleensä —
mutta tämä on ennenkaikkea Suo­men
sisäinen asia ja niinmuodoin
.jätämme hänen kirjoituksensa sen
kohdan suomalaisten puitavaksi.
Sanokaamme kuitenkin yhtei­nen
suurkiitos Selinille hienosta
asiantuntija-arviostaan.
— Känsiikoura.