Vapaus, January 18, 1923

              Smi 2 Torstaina' tammikann 18 p. — Thu. Jan/18>
VAPAUS
Cianadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sndburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
^ H. PURO.
• Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) ' -
The only organ of Finnish Workerfl ir. Canada. Pnb-ished
in Sudbury. Ont, every Tuesday, Thursday and
jfltorday.
Advertising rates 40c per col, incb. Mmimum cnarge
for single insertion 75c. Discount on standing advertise»
ment The Vapaus is the bcst advertismg medium among
tiie Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
Y h t t l t J i h i n ^ a Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
0Ä.OO ja kolme kk. $1.76. *\ ., i~u
Tilaukuia, joita ei sg\iraa raha, el tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset. _j .
Ilmotushinta kerran julaiätuista ilmotuisigta 40c.
ialstatuumalta. Suurista ilmotuksista seka ilmotuksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetai.n^tuntuva
alennus. • Kuoloilmotukset i2.00 kerta.^ ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nImenmuutDsilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
83 00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotuksöt 60c. Jcerta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kfliria."-
• •• • •• ' • • • ,
Jos ette milloin tahanSÄ saa vastausta ensimaiseer
feirjeeseenne, klrjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
BOonaHisella nimel'ä. , , . „ ,
j . V; KANNASTO, LiikkenhoitaJa.
3 Vapauden konttori ja toimitus pn Liberty Building,
iome St., Puhelin 1038. Pöstiosote:
Box 69. H Sudbury. Ont
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
^^':^ond^.clBM matter. •'•AVJI
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lahteen torstaina kello 3>
Karl Liebknecht
; Tämän kuun 21 ,päivä viettävät kaikkien maitten
I vallankumoukselliset työläiset Liebknedit-Luxemburg
muistopäivää. Tämän päivän vietto palauttaa meidän
mieliimme kaliden suuren vallankumousmarltyyrin
muiston.
Karl Liebknecht oli tunnetun marxilaisen vcteraa-nisosialistinj
William Liebkneohtin poika. Hän siis
sj^qtjfi, vallankumouksellisena ja sai kasvatuksensa vai-
, lankumoukselHsessa kodissa. Karl Liebkiiecbt oli laki-lieteen
ja filosofian tokori, siis hyvin oppinut mies
Hukkaan ei hänessä mennytkään kotikasvatus enempi
kuin suuret koululietonsakaan. Hän käytti kaikki avun
sa proletariaatin hyväksi, sen vallankumouksellisen
nousun edistämiseksi. Jo varhaisesta nuoruudestaan ai­kain
alotli hän voimakkffan militaristivaslaisen agita
liohin militaristisessa Saksassa. Tämän agitationin. yh'
Icopvelona on hänen suoraenljin kielellä julaislu teok­sensa
«Militarismi ja antimilitarismi.» Eikä Karl Liebk-
,necht ollut vain rauhan aikana sotaa vastaan, sitten
sodan syttyessä antaakseen ylön periaatteensa ja va-kaiiHjÄlisensai
kuten niin surullisesti ovat tehneet mo-nrt
sosialistit Kun nimittäin mailman sota syttyi vai­herikkaina
Elokuun päivinä 1914, asettui Liebknecht
peikSämättömäpä ja jyrkästi yksin Saksan valtiopäivil-iä
solaa vastustamaan, kehoitlaen työväenluokkaa nou­semaan
kapinaan ja lopettamaan sodan.
Uskollisuutensa luokalleen suurina kriisin aikoi­na,
maksoi hänelle vapautensa menettämisen. Hänet
tuonsiittiin pitkäaikaiseen pakkotyövankilaan. Keskellä
suurinta sotakirhotusta ja Saban junkkerismin sota-raivoa,
vapunpäivänä 1916 hän piti voimakkaan sota-vastaisen
puheensa, jolloin hänet tuomittiin neljäksi
vuodeksi pakkotyöhön. Hänen urhoollisuuttaan täytyi
yksimpä vastustajainkin ihailla. Varsinkin ententc-vatlat,
ollessaan silloin sodassa Saksaa vastaan, julkai­sivat
suurin ylistyksin Liebkneohtin pidieita ja kirjoi­tuksia.
'
Tuli suuri Venäjän proletariaatin vallankumous.
Liebknecht kehoitti Saksan työväkeä seuraamaan venä­läisten
veljiensä esimerkkiä, tekemään vallankumouk­sen,
kukistamaan kaiserismin ja porvariston, kuten Ve­näjän
työväki oli telmyt Hohenzollerien valtaistuin
alkoi horjuaAja Saksan junkkerismi vavista, kunnes
keisari Wi]helin romahti alas vahistuimeltaan. Vai-lankumöus
vapautti marttyyriapostolinsakin väliaikai­sesti.
Lyhyttä vapautusaikaansa käyttikin Liebknecht
taas täysin voimin vallankumouksen edistämiseksi. Kun
oikeistososialistit rylUyivät pysäyttämään vallankumo­usta
ja myymään työväenluokan tekemän vallankumo­uksen
saavutuksia porvaristolle, vaati Liebknecht täyl­tä
valtaa työväelle ja työväen hallitusta. Mutta rikol­linen
Ebert-Scheidemann-Noske petturikopla, joka oli
jo ryvettänyt itsensä vallankuhiouksellisten työläisien
veressä, kukistaakseen sen valtaanrtousupyrkimj-kset
ja säiKnääkseen vallan Saksan porvaristolle, halusi
päästä tuosta pelottomasta vallankumouksen apostolis­ta.
Niinpä Liebknecht vangitutettiin sosialidemokraatti­sen
hailitukseh tofiriesta ja h\Tin pian sen salamur-haajain
toimesta raakamaisellu tavalla päästettiin pois
fcensillä. ,
Toinen Internationale fascismi-vaarasta
Tyhjiä sanoja, joiden taMna ei ole mitään tekoa.
Englannin työväenpuolueen äänenkannattaja. Daily
Herald, jota samalla voidaan pitää Toisen Internationa-len
toimeenpanevan keskuskomitean ilraoiluslehtenä,
julkaisee hälyttävän artikkelin fascjstisen liikkeen je-venemisen
johdosta Europassa, Kirjoituksen kirkuvan
kookkaana otsikkona on: <fEuropaa uhkaa aseistettu
valkoinen terrori! Fascistit uhkaavat demokratiaa, mus-tapaidat
hyökkäävät!;» Rinnan Italian fascismin kans­sa
mainitaan eritoten fascismi Unkarissa, Puolassa ja
Saksassa, «Hallitsevat kerrokset» kirjoittaa lehti, «ihai­levat
kaikissa maissa Italian fascismia^ joka oh onnis­tunut
pääsemään valtaan työläismurhien, murhapoltto­jen
ja rosvouden kaulia. On selvää, elleivät etuoikeute­tut
kerrokset etuoikeuksiensa pelastamiseksi haikaile
käyttää kaikkein vcrisimpiäkään keinoja. Vaara on ai­van
reaalinen,, Emme mieli sitä liioitella, mutta sen
väheksyminen olisi sulaa hulluutla. Fascismi leviää
yli koko Europan, Ja olkoon sanottu,/Cttei fascismi ole
enempää ritarillinen kuin jalomielinenkään, pikemmin-kip
on se raaka ja typerä (mikä tyylikukkanen). Se
haluaa yhteentörmäystä.»
Mutta tämä Toisen Internatiönalen äänenkannattaja
ei mainitse sanallakaan mitä työväenluokan olisi kan­sainvälisesti
ja kansallisesti tehtävä tämän reaalisen
v^ran torjunniseksi;-JaiTlehli vaikenee kokonaan sen
imiasian suhteenv että'kommunistinen työväestö,/niin.
sen kansalliset osastot iHiin sen Internätional&kin,!,Qvat.
lakkaamatta vaatineet. yhteisen taisteluil käymistä'(at­eistista
vaaraa, uhkaavan kapitalismin kaikkein raainta
diktatuuria vastaan, ja että kaikkien maiden sosiali-reformistit,
nUo porvariston kiltit yslävät, ovat puolue­poliittisista
syistä ja vakavan taistelun pelosta tähän
mennessä umiiiistaneet korvansa näille 'vaatimuksille.
Reaalisen^yaaran tunnustaminen ilman, eitä tätä vaa­raa-
vastaan ryhdytään mihinkään toimenpiteisiin, on
vain jatkettua työväenluokan pettämisiä, mihift Toinen
Internationale tekee ilsensä syypääksiv
Siksi toiseksi lienee Toiselta Internationalelta vas­taisuudessakaan
turha odottaa mitään toimenpiteitä
fascismia vastaan, sen miehet kun ovat monessa maas­sa
jo vuosikausia sahomattomalla innolla avustaneet
tähänastista rigaalisla fascismia tämän tyytyessä kuris­tamaan
vain vallankumouksellista työväenliikettä. Sik­si
nyt ja vastedes, kun Vjalkoiset hurtat mielivät tarrata
omain palvelijainsa nilkkaan, nousee älinä, mutta pe­rintätapa
vaikuttaa, ettei omankaan vaaran uhatessa
tule mieleen iskeä Valkoisia hammasniekkoja turpaan,
w ' i * ^ MKA\^ tiiCi,',^*
1-
V
K;
I
että tämän toimenpiteen kautta
tulevat osastot ja samalla koko
järjestö suuresti hyötymää? s\\.
••tä.
Hyväksytty Keski-Ontarioa piiri,
toimikunnan kokouksessa t2mo:i.
kuun 14 p:nä 1923.
A- Nurigi, K. G. Asiala,
Aug. Kannisto.
(Alustuskomitea.)
LM
KARL LIEBNECHT ,
puhumassa Vappujuhlassa 1916. Hänet vangittiin
tämän puheensa johdosta,* jossa hän kehoitti Sak­san
työläisiä lopettamaan sodan.
ROSA LUXEMBURG
cPunainen Roosa», tunnettu spartakuslainen nais-agitaattori
ja Saksan työväen suuri vallankumo­uksellinen
herättäjä.
Miksi <itii «itten herrat yhä
pelkäävät?
Herroilla olisi täysi syy rauhoit­tua.
Eikä niin intohimoisesti ahdis­tella
«kommunisteja» sen vuoksi, et­tä
pitävät, venäläisiäkin ihmisinä,
vaikkei'Venäjällä enää olekaan tsaa­ria,
jota yläluokka ennen aikaan
niin nuoleskeli ja konttasi sen edes­sä
prenikoita ja etuoikeuksia — ah­distella
kommunisteja, kun nämä
ovat taittaneet isoovalle leipänsä.
Vaikka näet onkin tärkeätä, että va­roja
kerätään ja säädetään esim.
patsaiden pystyttämiseksi, joiden teh­tävänä
on ikuisiin aikoihin kuulut­taa
sitä kautta, jolloin Suomen mai-'
ne ja kunnia oli Rummin Jussien
neet, että siellä vallitsisi böISie-vismi
ja muu barbaria — itämainen
raakalaisuus, ja nyti tulee filosofian
maisteri, joka väittää, että Venäiä
on ilmetty länsimainen kulttuuri­maa
autokfatioineen, byrokratioi-neen
jne.
No, itsepä herra Idestam-Almq-vistkin
myöntää, että kaikki on
vasta alussaan. Paljon on vielä jäi
jellä raunioita, paljon seisoo vielä
tehtaita. Niinpä Nobelin verstaskin,
minkä vanlia • portihvartia oli taide­historioitsijalle
vakuuttanut, ettei
täistä mitään tule, ennenkun herra
Nobel palaa takaisin. Tuo rakastet­tava
kiltti herra Nobel, jonka suu­rimpana
suruna Tukholmaan karat-
.. .... ,, ,. tuaan oli, ettei. siellä enää ollut
varassa, niin onpa itse yläluokkakin palvelijoitaan!
aina pitänyt tapanaan auttaa on-
Ranskaii kommunistit Poincaren
suunnitelmia vastaan
Ranskan kommunistipuolue on pariisilaisessa äänen­kannattajassaan
julkaissut julistuksen Ruhrin alueen
miehittämislä v:{islaän. Julistuksessa lausutaan:
Ranskan .porvaristo mielii pelasluakseen pakottaa
Saksan maksamaan. Ranskalaiset rautaruukit odottavat
vain tilaisuutta saadakseen käsiinsä Ruhrin hiilen. Tä­mä
on niille tärkeästä. merkityksestä metallin muok­kaamiseksi
halvoilla kustannuksilla ja siten pystyttääk­seen
Ranskan metalliherruuden Europassa. Teollinen
Englanti tuntee itsensä näiden tarkoiluslen johdosta
uhatuksi ja vastustaa sen vuoksi Ruhrin alueen mie­hittämistä.
Tämä on taistelua ranskalaisten ja englan­tilaisten
teollisuudenharjoittajain välillä, jotka niin­ikään
kumpaisetkin mielisivät laajentaa vaikutuspiiri­ään
idässä. Ruhrin alueen ranskalainen miehitys mer­kitsisi
kestävää uhkaa, &föinen miehittäminen alentaisi
markan arvoa entisestään ja aiheuttaisi oleellisen elin­ehtojen
huonontumisen Saksassa, huonontumisen, jota
ei voitaisi auttaa palkkain kohottamisella. Tällainen
cehitys tulisi lisäksi lujittamaan ei-saksalaisten maiden
yönostajain työläisvihamielistä kantaa. Ruhrin alueen
miehitys .olisi niinikään omiaan kärjistämään kiihko-cansallista
liikeitä Saksassa ja jpuduttamaan siten uu­den
sodan vaaraa, ~ .
Rosa Luxemburg — Punainen Roosa — oli Liebk-nechlin
yksi uskollisimpia ja pelottoniimpia kanssa-työskentelijöitä.
Hänen suhteensa meneltetivät sosia­lidemokraattiset
verikoirat samalla tavalla kuin Liebk­neohtin
kanssai.
Poissa ovat keskuudestamme nuo jalot vallankumo­uksen
marttyyrit. Mutta heidän muistonsa on ijäti säi-
Ivvä kaikkien maitten proletariaatin mielissä ja sydä-
Ranskan punaisen ammatillisen järjestön tarkoitus­ta
varten asettama komitea ön päättänyt' Pariisissa
)idetlävän kansainvälisen konferenssin aikana, tammi­kuulla,
järjeislää vastalausemielenosoituksen impe­rialistien
suunnitelmia vastaan.
nettomia muissa maisss^,' mikä hy-vänsävyisyys
ilmeni erittäin liikut­tavana
suurina sotavuosina, jollom
jopa joka kirkossa koottiin varoja
tsaarin joukkojen hyväksi, koottiin
ja saatiin kokoon haavien täydel­tä,
.• •;
- Sillä kun kaikki ympäri käydään,
niin ei Venäjällä enää ole hajua­kaan
vallankumouksesta, vaan on se
nähtävästi ihan' entisensä lainen
porvarivaltio, joka piankin voi ot­taa
Suur-Suomen uudelleen poliitti-.
seen kouluunsa, kuten ruotsalainen
«Allehandai taannoin toivoi, ja pis­tää
Spalernajäan sekä kunnon ihmi­siä
että'retkiija aina Nivalaa myö­ten,
ja vaatia Suomen valtiolta
pyörryttäviä parinkymmenen miljoo­nan
pi4tinmi{joonia nii^n satojen
miljoonäin sijasta, mitä tarkoituk­seen
nyt käytetään. Ainakin va­kuuttaa
itse paikan päällä asiaan
tutustunut ruotsalainen filosofian
maisteri Idestam-Almqvist, että val­lankumous
pn sekä kuollut, että
kuopattu, Ja yksistään se, että neu­vostoviranomaiset
ovat laskeneet hä­net
maahan suorittamaan «taidehis­toriallisia
tutkimuksiaji todistaa, et­tä
hän on varsin luotettava persöor
nallisuus, . . y ^
Hän on todelakin «tutkinut taide­historiaa
» ja tullut huomaamaan, et­tä
Venäjä on edistynyt hirvittäväsi tsaarin kunniakujaan, kun hän saa-
'Mutta Venäjä käy yh^tä kaikki
voimakkaammaksi tunti tunnilta, sa­noo
taidehistorioitsija, koska se al­kaa
'tunti tunnilta yhä enemmän
muistuttaa vanhaa Venäjää!
Kas siinä ihan kuin Suomen her,
roille. Vanhaa Venäjää! Ja kui­tenkin
kehtaavat yksinpä maalais­liittolaiset
mekohlestit kellätä niitä,
jotka vaativat ystävällisiä suhteita
tunnustetoh valtiovallan kanssa, jot­ka
tuntevat ystävällisiä tunteita Ve­näjää
kohtaan, tekevät toisin sa­noen,
mitä Suomen herrat ja ta­lonpojat
aina ovat vanhan Venäjän
suhteen tehneet, olipa sitten kysy­mys
hovioikeuksien täyttämisestä
Krestyyn teljettyjen tilalle taikka
mattomarkkinain hankkimisesta Pie­tarissa
parahiksi juuri silloin, kun
työläislapsillakaan ei omassa maas­sa
ollut maidonpisaraa. Kun sen si­jaan
pitäisi kumartaa «kommunis­teille
», jotka ovat harjoittaneet vii­sasta
ja kaukonäköistä oppositio-nia,
päästää kiireimmän kaupalla
linnasta kaikki, jotka ovat «olleet
suhteissa Venäjään», ja sen 'sijaaft
sopia siitä, keitä taas lähetettäisiin
johonkin Spalernajaa vastaavaan
laitokseen ja keitä pantaisiin näi­den
tilalla valvomaan poikkeuslake­ja,
ja urkinnan sijasta määräämään
Alangot ja Holmströmit vastaisen
•,. ''-'7- *'"
'H kbjilipeihin, ;vuodeh^|8^ sankareihin,
kommunaardeihin —'kaikkiin näi­hin
ovat- nyt liittyneet tPietarin.po-jat^
rrr»',
«Me emme tiinne kafkkieh niiden
nimeä, jotka ovat vuodattaneet ve­rensä
vapauden asian puolesta, mut­ta
ihmiskunta tuntee velvollisuudek­seen
ikuisiksi ajoiksi ? kohottaa ni-mettömäin
kunniaksi tämän Jci-ven,..
»
Tällaisenkin harvinaisen löydön
on herra Idestam-Almqvist tehnyt
utkimusmatkallaan.- On tosin tah­ditonta
suorastaan korostaa vallan-kumoussankarien
muistomerkkiä ku­vauksessa,
jossa osoitetaan, , että
vallankumous itsekin on kuollut.
Mutta tottapa taidehistorioitsija ön
katsonut parhaaksi vuodattaa tä­män
kakeruuden pisaran muuten
niin täyteen ilon maljaan sen joh­dosta,
että hän on havainnut van­han
Venäjän elpyneen ennalleen. Jo­ka
tapauksessa ei tämän loppuku-vauksen
pitäisi häiritä Suomen her­roja
uudessa orienteerauksessaan
vanhan suuntaan> sillä kaikkein vä-himmänhän
he nyt toki pelkäävät,
että «Pietarin pojat» voisivat vielä-
Konventfioonivarojen faaokuiU.
(Sault Ste Marien osaston aloitus
Työläispuolueen edustaja­kokoukselle.)
Koska; Canadan Workers paoluei;.-!
konventsiopni perustuslain määrä­ysten
mukaan on pidettävä joV»
vuosi ja koska ei peruslaissa, oie
tarkkaa määritelmää konvents/ooH'"-
varojen keräämisestä, jotenka sa­nottujen
varojen hankintatapa jää
Keskustoinieenpänevan; Icomitean
määrättävpksi, joko ^ylimääräisellä
jäsenkohtaisella varotuksella tai
osastojen maksettavaksi, aiinkain
On nyt tänä vuonna, .
Mutta ottaen huomioon sen, että
näin laajassa maassa kuin oa Ca­nada,
tulevat konventsioonikustön-nukset
hj-vin kalliiksi, jotenka osas­tojen
jotka ovat huonossa taloudel­lisessa
asemassa on vaikea sitä yh­dellä
kertaa maksaa.
Ottaen täi5i|^'£^«kan huomioon,
olisi konvenföröbflivarojen hankipta
järjestettävä niin, että ne kannet­taisiin
pitkin vuotta pienenä kor-ventsiponiveröfiJ!
iJDka menisj kon-ventsioonikassaan-
ja josta tultai­siin
maksamaan , ;kpnvent9iöonikus-tannukset.
Tällä tavalla. saataisiin
helpommin kokoon nämä varat, eikä
niiden hankinta tulisi olemaan eri­tyisenä,
rasituksena,
Edelläesittämämme , perusteella
Sault Ste Marien osasto ehdottaa
Canadan ^ Työläispuolueen konvent-sioonille,
että konventsiooni harkit­see
asiaa ja järjestää edellämini-tun
varojen hankinnan esittäreäam-me
suuntaan,
Sault Ste Marien osasto,
K. Tervo Fanny Wilson.
Puheenjohtaja . Kirjjn
(Osastoh leima.)
\Yhteisen rintaman luonti.
iSault Ste Marien osaston alastqj
Canadan Työläispuolueen edustaja-cokoukselle.
Sekä Valtiollinen että yhteisLl^
,ta taloudellinen tilanne on menet­kin
kerran Miittjm kaikkien aikain ^„yt tasapainonsa^ kautta Maailman
Havren lakon jäikikaijut
Oikeusistuin Havressa on julistanut tuomion niitä
taannoisen suuren lakkoliikkeen osanottajia vastaan
nostetussa jutussa, joita syytettiin väkivaUaisuubista
erinäisiä viranomaisia va8taan,_ Oikeushuoneen edus­talla
odotti valtaisi työväenjoukko päätöksen julista­mista.
Työläisten keskuudessa vallinneen kiihoilluneen
mielialan johdosta ei oikeus uskaltanut antaa vien
raskaita' tuöniioita. Kaikkiaan saivat sy}1etyt 51 kuu­kautta
vankeutta, ybityislen syylellyjen osalle lange­tessa
4—9 kuukauteen. Pääsyylettyna esiintynrt toveri-vanhus,
Bourquet. sai 3 1/2 kuukauden , tutkintovan-keuden
jälkeen-J- kuukauden tuomion. Heli vapaaksi
päästyään nostaa hän viranomaisia vastaan kanteen
asiakirjain väärennyksestä! Ainoa minkä viranomaiset
näillä tuomioilla saivat aikaan, oli taislelutoveruuden
terästäminen työläisten keskuudessa. — Tuomiot an-
Isaitsee muuten merkitä muistiin vastakohtana niille
missä. Kaikissa maissa tulevat vallankumoukselliset, . . . . . ,„. .„ . , .„ _
- .1 {.--'j . \: 1 ' («painhimiilisjl e rangaistuksille, joita buomes^a on an-tvöläiseljatkaniaan
naiden suurten marttyyrien - , «o.v..«. ja
Liebkneohtin ja Luxemburgin jaloa työla ja viemään «ettu Havren. lakkoa'vastaavissa tapauksissa, viimeksi jehdet ja sosialidemokraattinen
sen pikaiseen, lopulliseen voitioon. jPohjolan lakkojutussa.
ti, minkä näkee esim. loisteliaasta
elämästä hotelleissa, missä tarjoil­laan
mitä valituinipia ruokia hienon
hienoilla lautasilla, joiden kuviois­ta
yksi, neuvostovallan vaakuna
moukarineen ja sirppineen, vallan­kin
ori tuottanut hänen taiteelliselle
maulleen suurta tyydytystä.
Että toisin sanoen ön totta, mitä
hän sanoo eräästä venäläisestä leh­destä
/ lukeneensa:
«Ranskalaiset liikemiehet ja por­mestarit,
amerikalaiset «jänkit» ja
diplomaatit, pankkiirit ja konses-sionimiehet,
kaikki saapuvat Venä­jälle.""^
Aluksi nuuskuttavat he ne­näänsä
ja kurkistelevat ympäril­leen;
etsivät ihmisluita kaduilta ja
ihmissorraia liemiruuasta. Mutta vii­kon
kuluttua sanovat he: Ulkomail­la
valehdellaan Venäjästä. Ulko­mailla
rusnaillaan legendoja Venä­jästä.
. , Venäjä käy voimakkaam­maksi
ei vain päivä päivältä vaan
tunti tunnilta,»
Ja luottamusmies herra Idestam-
Almqvist lisää itse, että tilanne siel­lä
on parempi kuin mitä ulkomailla
luullaan, sillä «toden totta — on
vaikeata meidän päivinämme Venä­jässä
nähdä vallankumousvaltiota.,
Aika on tehnyt lopun vdlanlramo*
uktesta: se on liian hauraasta matä-
Haalista. Jäljellä on vanha iänikui­nen
venäläinen systeemi — autok-ratia^
byrokratia, mielivalta, milita­rismi,
epätasainen omaisuudenjako,
juopottelu, lahjonta...»
Siinä kerrankin kirkas totuus "Vs-inäjän
asioista ja niinkuin porvari-sa-puu
; tervehtimään helsinkiläistä ja
Buomettareläista työväenyhdistystä.'
Ja paljon muuta olisi herroilla teh­tävää,
mutta etenkin Yrjö Koski­silla,
jotta kaikki kävisi kuin ras­vattu
osoitettaessa, että tämä on
juuri meidän vanha traditsionimme
. . . vapaaherrallinen traditionimme,
isäimme ja Meurmanin siunaama,
kaikkien; suomettarelaisten sovellut-tama,
jokaisen kuvernöörin, polii­simestarin,
poliisin ja urkkijan nou­dattama
hamaan Enehjelmiin saaK-ka,
joka hirtätti Lukkarisen, toisin
sanoen kaikkien niiden huoneentau­lu,
jotka lueteltiin tuossa ilkeässä
kirjassa, Kansalliskatkismus, joka
kuitenkin jumalan kiitos on tunte­mattoman
käden kautta jäljettömiin
kadonnut.
Paha kyllä maksetaan kaikki ilot
mitkä täällä saadaan — murheel­la.
Herra Idestam-Almqvistinkaan
iloinen sanoma ei ole vailla Jiäm-mentävää
sivumakua, Taidetutki-.
muksissaan on hän-joutunut Mars-kentällekin,
missä «vallankumous on
luonut itselleen yksinkertaisen mut­ta
vaikuttavan muistomerkin. Vil­jellyn
^lan keskelle on varattu va­paa
pinta — vallankumoussankari-en
hautojen ympärille. Paikka on
ympäröity /mahtavalla graniittimuu-rilla.
Sen sisäpuolella kapeita hiek-kakäytäviä,
jotka johtavat pienille
ruohoisille hautakummuille nimikil-pineen.
Graniittimuurissa on kirjoi­tus:
«Kaikkiin niihin, jotka ovat an­taneet
henkensä, jotta elämän au­rinko
kohoisi ihmiskunnalle, kaik-vallanlfumousurhoihin
ja., verelläan
todistaa, että hejrra Idestam-Almq­vist
on kiitokseksi passin viseeraufc
sesta puhunut pötyä Neuvosto-Ver
näjästä, todistaa, että uusi Venä­jä
ei sittenkään ole kuollut vaan
elää «käyden tunti tunnilta yhä voi­makkaammaksi
». Tällaistahan usko
vat vain kommunistit.,
M. Törmä.
Altistuksia W. Piiol, ja
S.S.J:nkonveiitiionille
Ketki-Ontarion piiritoimikunnan
alustu* S. S. Järjestön
edustajakokoukselle.
|nomisto ovat edelleenkin vakuutta-'kien aikain kapinasankareihin, ja
Piirin agitatsioonirahaston kartutta­minen.
Kieltämätön toisasia on, että agi-tatsiooni
s.o. Sosialistinen valistus­työ,
on kaikista tärkein tekijä puo-lueemnie
jä järjestöinme menestyk­selle,
eheydelle ja sen vaurastumi­selle
tulevaisuudessa, järjestömme
uiiraakiri kokolailla sievoset sum­mat
vuosittain tähän tarkoitukseen,'
mutta nämät summat käytetään n,
s, yleisagitatsiooniin. Niin tärkeää
tuin yleisagitatsioonin harjoittami­nen
onkin, on siitä huolimatta myös-ein
suunnattava mielenkiintomme
piirittäin harjoitettavan, agitatsioo-nin
tärkeyteenkin, Piirittäin har­joitettu
agitat^iooni saa enemmän
paikallisen mutta samalla myös py­sy
väisemmän, kestävämmän luon­teen
ja voidaan tätä agitatsioonia
tehdä kaikkein tehokkaammin» juuri
piiritoimikuntien taholta ja välityk­sellä.
Kuitenkin, ennenkuin mitään
valistustyötä voidaan tehdä tarvi­taan
siihen varoja: ja niiden hankin­nassa
ovat pjirtoimikunnat aina ol­leet
lapsipuolen asemassa. Piiri­toimikunnilla
olisi äärettömän' pal­jon
työalaa agitatsioonille ja luke­mattomia
_erL mahdollisuuksia, mut­ta
niillä bn aina puute rahasta.
Osastot taas eivät ole visseistä
syistä lainanneet riittävästi huomio­ta
tälle puolelle asiaa, vaikkapa sii­tä
on piiritoimikuntien taholta huD-mautettukin.
'
Agitatsioonityön tärkeyden huo­mioon
ottaen esittääkin Keski-On-tarion
Piirioimikunta S. S. Järjes­tön
edustajakokoukselle että:
kokin osasto piirissään vevoite-taan
pitämään yhdet iltamat vuo­dessa
piirinsä agitatsioonirahaston
hyväksi. Tällä tavoin luulemme
voitavan parhaiten^ratkaista tämä
tärkeä kysymys, joka kuitenkaan
ei tule vielä miksikään rasituk­seksi,
piiäen mielessä vielä sen
Tuotannon^ nopea kehittyminen .vii
maailman kulutuskyvyn, johtaa sii­hen
että markkinoita ei ole tuot­teille
niin synnyttä^ se yleisen krii­sin,
tuotannon seisahduksen, jollof
miljoonat työläiset joutuvat työt­tömiksi,
nälkäkuoleman partaallej^
Tällainen tilanne kärjistää luokka-vastakohtia
siihen pisteeseen että
se johtaa työväen luokan ja kapita-listiluokan
avonaiseen taisteluun —
vallasta.
Täniän taistelun lopullisen tu­loksen
määrää Voimasuhteet taiste­levien
voimien välillä. Mutta kosta
kapitalistiluokka on kiinteästi, bn-sainvälisesti
järjestynyt suojele­maan
omia oikeudettomia etujaan,
niin ilmenee se tässä taistelussa voi'
makkaampana tänäpäivänä. Tämiii
syyn tähden on työväen lue m
myöskin luotava yhteinen rintJi»
kautta maailman taistelemaan k >i-taiistiluokkaa
vastaan, Edelk-s:
koska Canadan luokkataisteloli «
on osa koko maailman luokkafc ^
eluliikkeestä, nijn on Canadan t i-väe^
nliikkeellä ehdoton velvollis J'
uoda" yhteinen Canadalainen taiiV-Urintania
joka yhdistyneenä, a«
man".;'^''työläisten taistelurinta» s
kanäsa, taistelee yhtenäisesti 'f
sainvätistä kapitalismia vastaan.
Tätä yhteistä rintamaa ItfX^;
samme, on meidän otettava tarkai i
huomioon Canadan työläisten
tiollinen että taloudellinen liiku""
ja tämän liikunnan perusteella Isi
tfettävä luomaan yhteistä rintam^'
Vaikka tämä liikunta ei tänäpäirs
nä vielä olekaan puhtaasti ••alUi
kumouksellista on kuitenkin 'S"^
tosiasia se että se yhteiskuanaiii?-
ten ristiriitojen pakoittamang
tuleva siksi, yhteisen rintaman k^^^
.ta voimme suuresti jouduttaa u>
muutosta.
Katsellessamme tänäpäiväni
nadan työväen valtiollista Xvim^:
huomaamme että niin kutsuvat* I'
bor^ puolueet», ovat ne puolueet;
den ympärille työläiset suureffiS^i
joökoin ovat kokoontuneet ja
tavat näiden pui^lueiden kautta P ^
da aikaan yhteiskunnallisia P*''*''
nuksia. Tämän lisäksi kaikJ-^
liittisissa kysymyksissä Cas
huomatuimmat Unionistiset Iii'
yhtyvät cdellämainittuihin P^^'''^
siin. Näin oUen päättää osai-"'
me ehdottaa että:
Workers puolue konvent-»^
nissaan päättliä ryhtyä edrfl»^j
nittufeiv puolueiden J^anö? i\
teistoimintaan, siten että
daan näiden puolueiden ^
luotua yhteinen irintama.
mistavan ja toimintamuodot *•
tää osastomme puolueemtc?
ventsioonin' päätettäväksi.