1952-12-20-01 |
Previous | 1 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmmn ma.' • e l ^ t ä ä l t ä a u t c ä g *, t ä . etä auto oli feT o ^ i t ä o u yritetty l o o t t o r i o l l j ä ä n y t g oJl Päässyt autoflS^^ nxaesiyy tUstaisla, So^SaloSn Ja lauaoiol^ No. 147 — Voi. XXXV vuosikerta Peni0iettu vuoxma 1917 0 Canadan cuomalalssdi It^nSiooa työväeziliabll Lauantaina, jouluk: J20 p. — Saturday, Dee. 20, 1952 tv i ISOI 1 j Voidakseek pjatri&iiip|& ji^^ demokräattista jVaipaiklilketlä r, ' incknoy, In«i/-^'^flfr;pllafrj' dyssä Vtiar VraticSpta^^m^ tososlallstlen tylmiän; ioW crod inUaii soslaUsUpaoIneesta Itnhtt- .Imussa 1951» pidetyssä konfncos-sissä hyväksyttiin besknsjäijestön organisaattorikomitean Adotos lUttyä Intian konunimlsUpnoInfie^ seen. Saapuvilla oli 40 edustajaa 14 eri piiristä. MME DULUA UOTTA sestaan iSonferenssissa hyväksytyssä pää-töslauseessa sanotaan, että: p ä ä t ö s on tehty siksi, että tämän kautta->be voivat osallistua "aktUvisInavvallau-kumoukselllsina toimintaan ' J a p a r* haiten palvella Intian: demokraattista vallankumousta". ' ^ .Edelleen päätäslauseessa'sanotaan, että taantumukselliset puolueet "Del-käävät yleisen taistelun:! Icasvamlsta: :^^ramän vasemlmstososlafistlen tyhmän johtaja (Axuna Asaf A l i , puhuessaan kommunlsUen kanssa yhdessä Järjestetyssä Lokakuun vallankumb-uSsen 35-vuotisJuhlassa, korosti sitä seikkaa, että^kaikklen vallankumouksellisten tärkein päämäärä on tais-telia imperialistisia voimia vastaan, Jolto pyrkivät maailman hallintaan. "Onnettomuuddcsi" aanoi hän, "fiosiaUstien Johtajat ovat tänlän krU-' sin hetikellä päättäneet lujittaa imperialistien voimia, jotka" vastustayat maaihnan sosialismia — NeuvostoUit-toa sekä Kiinaa, mistä* maista on poistettu ihmisten riisto.' ' ITänkehoittlkaifcätia demokraattisia ja .edistysmielisiä puolueita liit-tyniään kommunistiseen puolueeseen Ja .tällä tavalla voimistuttamaan vallankumouksista liikettä Intiassa; koitsijat Sudbury^ PartteL-T-Atlantin pakttajphtavat diplomaatit |a*oliiUkot^ vahongvät mUtel toteoUa puoloUa aita memoä?vlw. loSte-K faaU:lildgwäy ©slttl "yStttämältömyytonr' *'lann©n'^ttSiS rak^nntsMa; vaHen vuodolla 1053. ÄtlantlnpakM» ©tolÖttS lohtaJalieoUtllvät, etta konraaU IUd9wa7n vaat^kSSrS *U«ato©J|i^ou hoidan naUlensa lUalUsla tatbuqtaätu&Ja. t f A T O : n j EuroQpan Gotajoukkojen J ^ ^ * ' ^ ? ^ ? ^ * l ^ o l m a B M g V a ^ e m m a l t a ^ o l k e a U e : Sdman A. Wakaman. CSA«ta, l^k«Ue(een pajklnto: Francois Maurlac; Bamigi^.'klrjalllsuuden palkinto; FeUs ?ÄsÄSiiE\*ÄTÄ' '"^^ ^« M""»- Hän sano! tulevansa, puolustamaan Yhdysvaltain demok^attisia oikeuksia Washington. '-.'Pabnessaan t ä ä! lä keskiviikkonavbäntä'--vastaan nostetusta syytteestä'-ja >.v^state8- saan . kysymykseen ; tuleeko ' l i ä n poolnstautumaan,'proi[esso)ri iOiven > ; Lattlmoie va8ta8it7!''EIien:n]]nä't^- ^:: 1^ neton >i»ivä m^ftmnte om^nton-non, tieteelliseii ^t^tUmo^työn Ja mIeUpldeilmaisuii .VB|iai|deUe. 1^* :mä ovat n i i t ä j v a^ kien tnlee suojella,Ja^yliopistojen - professorien edkoiseUa innolla.*' . i "^'akn s a i i o r s e u r ä ä ^ ^ ä^ Latimeria, joka antoi "Hicl^olis B l ä - leylle neuvon ennenktiiri, heidet pol^r tettiin roviolla h a t h a p ^ l s i i u d e s lä Oxfordissa, Engl., lökakuiiil 'l&''i^hä V. 1555. • f; -"i . "Ole mies, mr. Ridley'V-WoA L a t i - mer siUoin. "^fetideiliiune f ä t i ä j^ tyttämään Jumalan :äväUä-'Sellaisen kynttilän Englannissa, Jdta-el tulla, kuten minä uskon, koskaan ianunut-tamaan." John Hopklnsto -yliopiston, jonka opettajakuntaan lirof. LatUniore kuuluu, presidentti tri Detley W. Bronk sanoi kesklvU^ona. että Lattimöre vapautetaan opettajan tehtävästä siksi kunnes oikeusjuttu^ h ä n t ä vastaan ö n päättynyt; j a -Lattimöre tulee saamaan palkkansa. Tlioplston Johtokunta oli tehnyt tämän päätöksen y l i opiston opettajakunnan kehoituksesta. . iP0liisi)aitO8.Qn t^^enneUyi jä)tulee edelleen työskente^^^mäs^^prof. Latti- .niorea^ va«taan. Oikeit^^artmentin ^^i8tir;i;u}lei8faEk/ticA0i6sa sanotaan, e t t ä ? B I on järjestänyt todistajia, Joista 033; tuotetaan ulkomailta. i^enaatln^ tutkimuskomitea : v : 1950 kuulusteli Lattimorea 12 päivää, - p u o l i m a t t a v s u t ä . i e t t ä juttu Lattimorea vastaan alkaa perjantaina, niin täällä uskotaan' Jvtun lykättävän tammikuun. 20 päivään, jolloin uuden hallituksen -yllprokuraattori Herbert Broivnell astuu> toimeensa. ihmi Kenyalaidilk öh parempi oikeus oiM Kenyassd kuin yh^dMili^engl^ Merimiehiä keKoitetfu kieltäytymään vastaamasta USAm viranomaisflle mitä mielipidettä he ovat Le Havre, tCanska. — Ranskan Y l e i sen TyöväenlUton virkaiUjät kehoittl-vat ranskalaisten Liberfen 'i&-He de Francen miehistöjä^ Iddtäytymään vastaamasta heidän poUittlsla mieU-ptteita koskeviin kysymyjcfilln kun mlsaslasta,. päätettiin pyytää saada liaastatella lUkenneministerl Andre Moricea, jonka departmentiUe kuuluu merenkulkuasloiden käsitteleminen. >Amerlkkalalset > slUrtolaisvlranomal-set ovat äskettäin ryhtyneet tutkl- ^merikkakiset ; sUrtoIal8rtl4no;naiset;'rmaan Yhdysvaltoihin n»tkalla ole-kuulustelevat heitä." Välh' 8$)laisUn vien laivojen merimiesten mielipiteitä. kysymyksiin, sanotaan obijefesa, tulee vastata, jolta t ä h ä n saakk4 inVrlmle-auta on vaadittu, räliäii saakka on vaadittu kaikkialla miu^ifm^'^ n. moittimaan vain nimensä, kotimaansa ja laivansa missä psJvele.^ ' Kokouksessa, joka pldettÖtt täällä ja Jossa keskusteltiin merimieöten seulo- Jos merimies kieltäytyy vastaamasta slirtolalsvlranomalsten kysymykseen, hänet leimataan-kommunistiksi, v Amerikan slirtolalsvlranomalsten toimittama Llberten miehistön kuu-lus{ elu on saattanut kalkkien Atlan-nllla toimivien laivayhtiöiden keskuu dessa suurta hälyyntymistä aikaan. 1 m Länsi-SÄksa pyrkii kaupapkäyntiin niaideo''fcaossa Km ei ole diplomaattisia yhteyksiä Min on muodostettu erikoinen komitea edistämään kaupankäyntiä f 'irongrö5W p t d i e f ö e f c f c t o t o u Si malaiset maaherra V ä i n ö ^ d t t l j , pr<>f: Xversen sekä maisteri .-Bonsdorff. T o l sina puhemlehlnä ovat .mmi prof^ Prederic Jollot-Ciule; >' kllnalalneii Tshu Sh'in-li. englantilainen- klrjailllja j ä elokuvaohjaaja Ivor Montapi. o4 lympiavoittaja Emii Zat<H>ek,- -neu-r vostoliittolainen kirjailija Ilja renburg ja.Saksan entinen vältakun-nankanslerlJoseph WIr th; • ; Viime. sunnuntain istunnossa kirjailija Ilja Ehrenburg piti taas yhden /nnostiiksella vastaanotetuista loistavista puheistaan; Hänen astu essaan puhujakorokkeelle oli sali v i i meistä sijaa myöten täynnä ja kirjailijaa* tervehdittiin voimakkain suo sionosoltuksin. «ansalUsen lilppu^t niattomuuden periaatetta käsittele? vässä puheessaan Ehrenburg siteerasi laajalti asnerilaklaisen senaattori Bridgesln lausuntoa, jossa mm. vältettiin, e t t ä Korean sota on jo kolmatta maailmansotaa; joka alkoi ennenkuin toinen oli päättynyt. E i - senhowerla Brldges oh maininnut fibr tapresidentlksi, taloutta sotatalou-deksi Ja korostanut, että sota voi loppua vain koko maailman käsittä* väliä voitolla. Viitaten, tähän lau-, suntoon Ehrenburg huomautti, että aikaisemmin sotia puolusteltiin sillä,, että sanottiin olevan tarpeen puolustaa kansallista riippumattomuutta, sanottiin että on uhrattava:, eläriiä riippumattomuuden , puolesta. Nyt Bonn. — Cologness» tnnodostet- edesauttaa kauppa- ja luottoSoplmus- «m lÄnsi-Saksan _,.&all|'ttiltsenj^ten tekoa.. Joiden tulee saada halli-aloiueesta jceskiv^ .'tiiksen ja<JUittolaisten korkeako^issio- ,k_o.m ltea, ^nka tteehh tlää vväännää liioBneeddilfol-- , hvväksvmliien. > tea kaupankäyntiä ^ S Ä l - ' Ä neuvostoliiton ja ^ a n s ä a d e m o - ^ t t t s t e n maiden kaiiS5ii.,4komi- - ^senyyteen ktntljia^.. Länsi-. > Saksan paakkUteJa; teolUsuuMnle-tnonU- TienUliikkefden,' sekä-vaknotm- ja liikenneiätosyhUoi-den ednstajla. <{ ' Ja Ncuvostomton.'8«lÄ'ian- J^Jonokraattisten maiden ^ viilille ^ muodostetuksi diplomanttitet niif««' muodoitetufla ko- ^ n a on valtuudet l ä h e t t ä ä TEaup- J^ustajistoja I t ä - E u r o o i ^ ' d a i h t o. n l n hyväk5xininen> ^= LTöfeln' sanoen/ Länsi-Saksan halU-tJisön; luovuttanut Joitakin neuvottc-äUValtuuksiaan' yksityisistä kansalais i n a muodostetiill^ komitealle, koska haBltus el voi rvälfttömästi neuvotella NeuvostoTlltorfhalUtuksen kanssa kun diploinäiattislä suhteita ei ole vielä j ä r jestetty, i Tämä komitea tunnetaan " I t ä k o n d t ^ n " nimellä.' Itä-fifeifcsa j a Jugoslavia eivät sisälly "Itäötomitean" tolmlnta-aiaan, siHä sen-toiminta on suunnistettu Neuvos-toIUttoä; Puolaa, TlB^ U n k ä t l i - ' ' Bulgariaa; cRoinanlaa Ja Albfljliaa'kohti' ^ ' ' Wien. —, Canadan Rauhankongressin ptiheenjohtaja t r i^ James G. Endicoit sanoi täällä pidettävässä Kansojen Rauhani^'^ kongressissa keskiviikkona, öttä IcenyälaiSilla on suuxtempi oi' olla Kenyassa Iniin brittiläisillä., "Minä. en käätä'V«a^oi "miksi puukoilla vnrustetut mau^maulaiset.ovat mi^t^rr teia kuäiconepistooleilla varustetut englantilaiset 6ivsit^W.* yalaisUla.on; kuileftkin öUurenunat,(;»ikoudet olla -Kenv^^- yjidelläk^än ienglantUi^isellk k*dUtö4^^J[|aott«a|!a.':, i ^ ^ k^ • tynvSäteänflky^my rat|aliäiip^ • t ä a ^ i i | i i e t k f h r ' t ä r i ku»äii^anai*;Ä ^:-^ia?e(teife yärd". to;teM.''et^^ soditi daian tuihotft'pahoja, völtoläi mutta el sen Juuria j a e t t ä s ö d a t fiyniiytr' tkvät iusla rlstwitoJä^ Eiitlhen senaattori Alberto Oiahca Italiasta korosti, että 'Italiah laa^ oM paöraä Vastaus; m^^ nen oiiellplde saattoi ahtaa halUtukr sen lUtvältäa. biskeyäan matkustus-kieltooh. Kristlliisdemökraättihen kansanedustaja: Rafaele Terrahova joka edustaa ; Italian J parlamentin rauhanryhmää; sanoi,' e t t ä kokous Jo itsestään' on" räuhanyoimie;n voitto. Hän huomautti, e t t ä ' kompromissiratkaisut ovat «räs rauhan toe. •Jean-ipaul Sartren avajaisissa pl-tätnän puheen lisäksi on köngresslUe saapm^t Ranskasta IclrJ^ Jean Cocteaun tervehdys, atofajUalnen naisedustaja . icertöi Englannin .MUakallä käymästä siirtomaasodasta j a sanoi englantilaisten itsensäkin ' myöntäheen, bttä satoja tuhotaan sleUä kemikalloiila. Pastori /Essen toi pastori (Martin NlemöUerln henkilölcohtaisena edustajana kongressille t ä m ä n t u n n e t un länsi-saLsalalsen rauhanysf^vän terveiset. Hän toivoi sovintoa viiden suurvallan välille. . - Mme Sunjatsen, suuren kiinalaisen valtiomiehen lesld, toi terveiset A a sian kansojen rauhankongressllta Jä vUttaSl nyt presidentiksi valitun E l - 5^nhowerin sanoihin, e t t ä aasialaisten olisi taisteltava aasialaisia .väistään. Hän ehkä pitää', aasialaisten eläihää halpana, mme Sunjatsen sa-amerikkalatnen yllpäälllkl^ö, kenraaU Matthew B. Rldgwfty esitti viime maanantaina .täällä IcokoontuneeUc) Atlantin paktimaiden konferenssille vaatimuksen, e t t ä sen täytyy nopeasti hyväksyä $428XH)0,000 määrärahan puolustusrakennusohjelmoa varten v; 1953. ,NATO:tt maanantainen kokous pidettiin suljettujen ovien takana; mutta ennen kokouksen alkamlQta i l moitettiin sotilasjohtoa lähellä olevis^ t a piireistä, e t t ä Ridgway tulee siellä pitämään ^voimakkaan puheen". Rldgwayn esittämän piiolustusra-kenntiGOhJelman- perusteella olisi v! 1863 rakennettu 8428,O00X)OO arvosta lentotukiasemia; maalltmakkeita jne. AtlanUn paktin Jäsenmaiden Johtavat diplomaatit kat&olvat kuitenkin, että heldUn maansa ei voi suostua t ä h än vaatimukseen Jo päättivät myöhtää Ridgwayn< käytettäväksi vain $210,- O0O.Ö0O Ja tämäkin sillä varatiksella, e t t ä siltä voidaan vielä tehdä, poistoja. Kenraali Ridgvayn sanotaan selittänne, , e t t ä 'lifinen eurooppalaisella ormeiJaUansa el ole riittävästi lentokenttiä. radar-Verkkoja, sekä tledoh" anto- Ja satomaViUineltä. Mutta NATO maiden finani»i- Ja ulkoministerien puhemies vastasi, t ä hän vaatimukseen, e t t ä "hyökkäyl^h vaara on pantava tasapainoon sisäisen romahduksen vaaran kanssa", NA TO:n tledoi^ntotolmlston päämies Geoffrey Parson sanoi, e t t ä N A t O :h kokouksessa puhui kahdeksan ministeriä Ja useat heistä olivat korostaneet, e t t ä yanutautumlGohJelmon ta louspalno lisää Jo tylittömyyttä,' NÄTOm kokous h y v ä b ^ i eBltyksen; e t t ä Jäsenvallat ponnistelevat Säiictn voimin, mutta kuitenkin nlin;:«ttei niiden talouselämää vaaranneta. Viikon alussa annettiin,tletää., e t tä NATOm li Jä8ei]^va!taa.^mukaaiäuet«! tuna myös Canada, on päättänyt tulevan vuoden alktma l i s ä t ä puolustusmenojaan.' Käsityksenä kuitenkin oU. e t t ä nämä IlsSäntyvät puolustusmenot tulevat JOsenyaltoJen'sisäistä käyttöä varten Ja niinollen' Jäsenvallat ^ v ät voi' suostua Ridgwayn, vaatlmul^^een NATOm puolustusmenojen lisäämiseksi. r p r e ä d q n t t i ,Tru< , pmnlUe rapprtih,, D ( i l ^ : 'lehdoietaoa; i kaiken muun pidtal .'el^ ^soölaalllfisn- i avustu^aen Ja "antamisen** lopettamls* ta Länsi-Euroopan m a i l ^ ^ | , Jos tämä ehdotus tulee hyväksytys;-'^ 1 $), se lopettaa kalk^i^ne tptoujlelliset' i avustukset,, Jolta,pn suunniteltir a n - ' 1 nettayaksi ^uroopan ammustehtäiöai | rakentamista varten. Tässä .röportts- I sasanotaanr , ^ " 1 , "Jatkuva ijmtuksesta rilppm^uiia | vaarantaa apUa fiäavanmaanekono-''^ I inlan todellista kestavyyttä.JaslM o n ' I taipumus tuhota istävälllsef^ suhteet^ t anuy&n ja saajan väliltä. 'V,,/^"^ l "lÄpsl-fiuroppan lUttelalsten p Ä a l v v , l voima, Ja yakoutumlnen el riiptt-Yb-'^^ vT dysvaltoin' Jatlcuvosta^ avusta,;:vflimv^ ?% 1 laajcnevastti tuotannosta j a ^upaoS ; Ipäynnlsta. ,,Tuotahnptt lisääntyminen^ ^ ^! mieUf»'työpäivä kohti on; voiman s" \ akinkysymykseplt / a tönöin' MalttJl-f i vät,. Euroopan monet^^prosressliviEEÄ . ^ lll|[c>njehet., ^ '/- J/tVi^//^^. i 'Konmressl niyönsl^«l,888.i>DO,005^ijU!f7/:f j pOsexii p u d l u s t u s t u b l r a h a m ä ä r ä n ^ ^ ^ ' , deUfc Jä umfiOOfi^ s u i m U a a i ^ ' ; mafiräraJmn vtiöitelie 1853. ^ ' ""^ mm ja' vaativat enmmmi • sotipta • ' ' lCweäaii ja' Ridlgwas;^'» arsi^BJam VAINO W£Vm €»homen Bautaaminoliistajaln^; UHoQ puheenjohtaja Ja; Wfenln kongressin puhemiehistön. Jäsen. - , sanotaan, että on luovuttava riippumattomuudesta, jotta voitaisiin uhrata elämä. Se maa. Joka aloitti, ole-masaolonsa rlippumattomuusjulistuk-sella. seUttää nyt, että riippumattomuus on toisten kansojen kohdalla vanhanaikaista, eikä enää vastaa aj-jan vaatmiuksia. Blirenburg knivaill sitten varsin purevasti miten U S A vaatii sotatuklkoh- J tia Italiasta. Ranskasta, iTanskasta j a Norjasta, koska kuten selitetään, jättiläismäisiä luonnonuudistustöitä tekevä Neuvostoliitto olisi muka uhkana Ranskan vviinlvujelyksille;; Englannin vapauksille. . Jopa ' Brasilian kahvUle ja CfaUen salpietarillekin! Lopuksi Ehrenburg ehdotti neuvcsr tovaltuuskunnan: nimissä.v e t t ä , kongressi päättäisi ilmaista Itannanottor haan, että l u i k i l l a kansoilla-on oikeus kansalliseen riippuxnattomuu-teen ja oikeus elää omalla tavallaan- Tanskalainen, guatemalalainen. Ja persialainen elämäntapa ansaitsevat saman kunnioituksen kuin amerlk-' kalainen elämäntopa. Kalkkien valtioiden turvallisinis on taattava y l i - deh suurvallan sopimuksella, hyök-käysliittojen purkamisella, rauhanor maisten sopimusten kunniolttamiseir to Ja Y K : n I>aluulIar=1)erlaatteittcn-sa pohjalle, lopetti ehrenburg, . Entinen valtaktrnnankansleri' Jo-' seph Wirth LänsI-SaSS^ta^ 'toi kon-peltisepät lakossa Port Arttinr, — Työt monella suurella rakennuksella joko pysähtyivät tai hidastuivat kun ISO peltiseppää meni lakkoon keskiviikkona Järvien-päässä. Fort Wllllamin puolesta o n pyydetty oikeutta jatlsaaMdECellar-iBaizaa-l an rakentamista. Union Johtaja C l i f f Cooper sanoi, e t t ä ; unio käsittelee asian ensi tilassa. . TVömiset:^!^ palkkojen puolesta. levät: Australiaa;^ Uutta Seelantia'ja Hbllantla; ft W i ä y s v a l l a t on s i t ä mieltä^ sanoivat näniä7virkaiUjat, e t t ä kaikki voivat l ä h e t t ä ä enemmän miehiä ito* reaan auttbmoap Y K : n taistelua kommunismia vastaan. ^ Ke. sanoivat tukevansa niitä Itaht^ nmertkkalaista senaattoria, jotka ä s - k e t t ä h t . arvostelivat sitä roolia ml«^ Canada v i e Koreassa, S^iaattorit Richard B, Russell ( O ^ ; Oa.) Ja Paul Douglas (Oem., H l ) , esittivät sUloln erillisissä puheiso saan, vaatimuksen, e t t ä Canada, Aust tralia Ja Uusi Seelanti lähettäisivät enemmän sotajoukkoja Koreaan; Sea-islandissa, Oa., sanomalehti^ miehine antamanpa haastalielun< y i teydessä tenaattori RujfeiBll-^raiJöiif ' "Mhnih klifisityl^ehi on/ e t t ä varaili 8uutensa'jaVä^t(infä perusteella Caä n a d a , e l i a ^ n l J i j tflH^Ufiitimp^ili .Puhuen ^kolsestl qapadostjii^iYh dyovaltain ,tietpls^t Vh-ka^iij^itlijihat sivat ^^tyisKeskjj^telusö^ käaitys; kanimn, e t t ä Cahadavof lisätä'(tdkof tnaiOa olevien)'Bsevpihxiensa suuf^iit^ ta vaanantam^tto Canadan >i0J<ipuQ* lustu^tfi. , ' " ^ - S Edelleen he sanoivat sanomalehti-miehille,' että' monet em^rikkäliaise i viranomaiset IsäxmaX^ Jotta Canada voi helposti antoa suureihpaa talou dellisto Jä sotilaallista apua AtlanUn paktin' JäsenvalloIUe' omaa ekono-miaahsa vaarantamatta. Canada pn myö;^tänyt ^25,000,01») määrärahan kuluvaa talousvuotta varten Pohjois-Atlantih paktbi J^sen maiden avustamista varten, < mutta Xfanada voisi helposti tehilä enun-män, Jos se nlhi haluaa, sanoivat nä^ mä amerikkalaiset virkailijat. fl^lngtom — Eräät ai«io^lkkWafcs^,vijia^ M ^ ^ Ä rallaa ICproan kotaan Ja kenraalliUdgvmya Euy^on aihnoljä^^ Näiden?^virkaiUjain käsityskatinan mukaanfCattada.on yksi niistä länsimaista, joka; voisi antaa suuremman panobsen /Yhdysvaltain imperialistien flotafeuuhnltelmien.' edistämiseksi fif nanssiasemaahsa vaarantamatta. ^, Nämä. vh-kalUJat tekivät samMlfl tiettävälcsi, etteivät he arvostele Öa^ nodaa^senrenemp^ m i t ä he arvoste- Titon oikeuslaitos antoi 16 vuoden tuomion B^grod, Jugoslavia. iEnttasen M a * kedonian maakuntahallituksen ministeri D j a f e r J o d r ä t u o m i t t U n täällä 16 vuodelEsi vankeuteen vakoilusta. noi; mutta silloin presidentin sanat eivät enää ole amerikkalaisten asla; vaan myös aasialaisten asla, "^aasia^ laisten "rauhanpuolustajien asia; o rieiioiii Perääntyminen jatkuii vietnamilaisten lisääntyneen painostuksen takia, Illoissa . Äif^MÄ litirMU saapuvaltanne emi.U-i I «aiijt; Joutuy«t-myö^n kuulu^lim i fllaisejajl kuten syviimxeieh ihetjftnlc- | h9tkto, Heidän poMlttlataikahtaan* ^ «a tuillaan tiedustelemaan miildwi tie** " dusteltUen ohellar 'l\. % h ^ ' WlUlam K. ,bo^ii, Joka PK;n siirtolalsyhttnomaisena toiolli' täälll^ Ja' Jonka toimen^ tulee/olla'valvoa. 6etmerhnlehet'j^lää$e l a l v a l t ^ s ^ ^ s | ) i n ; iomti kateptaan olevan tso^i* n)4tt9inicu/ ' i ' " , iS^yJj^i . ^ ;walter ^ ^ o r r ^ n slirtolalstahi mx* i kaan luuskien merimiesten ja lentoy'! koneissa työskentelevien, ^otkcf tiile-»?, vat Yhdysvaltoihin, tulee yjistatä o* ] vatko he boskaan k u u l u n e t s e l l a i ^ ^ ' puolueeseen, J o ^ tarkoitulumi on^ oiiat,Yhdysvaltain halUtuksen In»-' moamltien/ , Kommunistit ^ ihtum^ muuta kielletään pääsemästä ^maa* han. . ' ; T i m ä laki,astuu voimaan iMi^sm pnä. mm Wa8hington,^ Perjantafna pidetyssä oiketukoniusfeltusa prof. Onren Laltlmort fcletal syyiilsyytcnsä. - . . • Hän mk asetetto syytteeseen seitsemästä rS&titta v a l a s i ' McCarraaln fcommnnlsttvasfalsenlalnpemsteella. ^ • OUdm. — Täällä ilmoltettlfai cUen, e t t ä ybsl Engfahtfhi matkalla olevista JeM(onefsta i S ^ h t l ilmassa Siu>fiannls8ir Ja Jentokone^Öksyl liekkien vallassa maahan. " , . ' ~ ' Bordtavx, Bansbo.' ~ Täällä OedolteUUa perHntatnz/^U» tolvafllanne on moodosttmnt hyvin vakavaksi. Se on Jo atbeuttannt hoomattavla vabtnkoja. / < /. ^ • : OttätKa;'-^ E f e l ä - S a s l u t ^ luufeln- JS:älilEÖvoima«Qimniteimaa laOttiut^n IrttnftifcaaniOTi. frwnil«afAiilw. turfr^tfaan fBJHaväB OSlasta: Uätcl-' sen raportin sillä perasteeUa,'että se mal^saa l i i an paljon, fx e i t ä saan- ' nltelfn aine c l olesoplvak V Bammltriman imi^tAtpfnrm••fifM »t^^trfitiriitati t i o in $2CO^fi^0 Ja sen avolla saataisiin ttiottoliabsi iahan«{a ^bkerto-aloj » k ä s i t t ä v ä fonnlalae. ' ' ' - ' - ' . Rano^Vlndo-KUna, ~. Bamännl^ ;0rmelJan päämajasta ilmoitettiin' bebUvilkfcona, että ranskalaliMt ovat vetäytyneet takaisin Hnta-maila "torhidtabsella ondeileen Järjestää pnoiostastohnenplteet^ Ranskalaiset menettivät tiistaina Tonkinin suistomaalla Fhongtlioh kauppalan. Joka on 25 mailia K i b i a ii rajalta, V Samohi he menettivät Da Loon, Joka on 18 mailia icaakkooh täältä^ L a l Chaun alueelle. Joka on myös lähellä K i h l a n rajaa, ranskalaiset ii vietnamilaisten Jouktojen kesken oli kUvas yhteenotto. H a n k i a i s e t ' f l^ mavolmat pommittivat vietnamilaisia joukkoja. Ranskan armeija on vlimr päivien aikana Tonkinhiafueeila etsbiyt viet^; nambi'armeijaan 320. dlvisionan Joukkoja, Joiden tiedetään tunkeutu-: neen rintaman läpi Ja Jotka ovat; useiden kuukausien ajan onnistu-; neet välttää ranskalaiset; Na: fanissa. Jossa ranskalaiset Jou-' kot ovat monta päivää puoltistan^tj t ä i t o ä ä lentokenttää, on o l l u t ' h i l jaista, ^ Ranskan Jlitnavohhat ovat kuljettaneet tarvikkelto Ito Bo Tongun. lo8sa< ranskalaisia Joukkoja on saarroksissa. Tämä kaupunki on SO mail a k a a k k i täältä. ^ - ' Vängille 4 M s lisää kun ei todistanut Montreal, — Raoul Provostille, Jo ka tiistaina kieltäytyi t o d i s t a n i ^ tä Ja joka tuomittiin; sfoiyjjoh^osta; ^ vuodeksi V a n k e u t M n , a n n e t t l k ^ *^ vuotta' lisää sam^^ta syystä' keski'-: viikkona.: -•, .' Tuomaris PraneoJs'CarW' sanöi; et* t ä Froröst^'ts«Ml^n> Jälleen ^Ikeueeeh' torstaina j£^''joshän edeueenkht k i ^ i^ t4jrtyy, t o d l ? t a j p a s t ^ ; n I l a * ä n d l ft netaan liGtä4 tuomiota.^ • ^' . Oikeus ..cin käsitellyt jUto^treaUssI VV. l ö ^ l - ^ vällll^^ toinUneiden pa; hfeiden pesien^ajlblta,' » o v o s t oh iuomittuv' adcsIaBmmin; ^ - äseeUis^tif ryöstöstä l5^y^oden vahk^uteen, Jote^ häi^ käi«l «tonyiiJfe^^ huoneessa-äränltobflssa," K ä n o n tiiol t u t ä n n e t o d l « ^ a k s L \ *, . . . -Provostinlaadmfes sanol;;e^^ tiechiiain mul^ä^pcoyo;;tilla"on,oi| keits vuotien l/kkä;^seen '^nnenkiOn hänt^ voidaan uudeUeiBi vaatiä^todiet-tamagj]>^ ' r y ; ' . Granby, Que,"— Adrien ii^mB^ \ jota ammuttiin viime v i i k d l ^ jCouise* \ viUessä leukaan, sanoi toistahia ^ « l ä : "Mtoä en haavoittunut v a ä ^ g o s - \ sa, minua kohtoan tahallisesti tälf* ' dättlln. . / ^ \ Afäakuntapolllsi Benolt 'cvi^\a.^ \ ixaai ampumis^ Jälkeen, e t i ä h ä n ^^ yritti ampua p ä i t t e n y l i , ?ttutta Icmft luiskahti Ja panos saatui^Oufnasiin:^ Pumos on yksipiistäivlides^Bläik-' Wai/tiulie8ts; j b t l ä a ' s a i v a t ^amixä!{a Jcmi> poliisi hyokkj^ 'Mekojlal^ten kbjippuun louisevlllessä. «Duma» >f l voi- syödä jnuuta^ kuhi, l ^ ä r u o ^ j Toronto. — O n t a r i o n ' h a i l i t u^u| reistä saatujen*tletojei^ ipiukaan Önf tariop maatafousminister~T.^L.^K^| nedy eroaa ensi tsmmikuussa j a s i i ri tyy eläkkeeUe. ä ä n on,7?-vh«>ii^ 1 Ensimmäisen kejtran^ Kennaly n l l mitettiln h ^ t u k s e n Jäseneksi vLlSSPi Nykyisessä asemassa^hän on, ikxd v s t a ' im, lähtien.^ ^' 1 TSäUä ollaan sitä mieltää erm^^r* nen tilalleen nhnltetSän, 'ipyisyinan p i s t o n .töl^^,ihhiiS;eri; . ^%t^ ?Thoma&-' f ' >' f%^Wi f. 3^ J O * m t i i ^1 J , ' ' li i ^ ' ^ ' ^ I ." I 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 20, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-12-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521220 |
Description
Title | 1952-12-20-01 |
OCR text |
mmmn
ma.'
• e l ^ t ä ä l t ä a u t c ä g *,
t ä . etä auto oli feT
o ^ i t ä o u yritetty
l o o t t o r i o l l j ä ä n y t g
oJl Päässyt autoflS^^
nxaesiyy tUstaisla, So^SaloSn Ja lauaoiol^
No. 147 — Voi. XXXV vuosikerta
Peni0iettu vuoxma 1917
0
Canadan cuomalalssdi It^nSiooa työväeziliabll
Lauantaina, jouluk: J20 p. — Saturday, Dee. 20, 1952
tv
i
ISOI
1 j
Voidakseek pjatri&iiip|& ji^^
demokräattista jVaipaiklilketlä r,
' incknoy, In«i/-^'^flfr;pllafrj'
dyssä Vtiar VraticSpta^^m^
tososlallstlen tylmiän; ioW crod
inUaii soslaUsUpaoIneesta Itnhtt-
.Imussa 1951» pidetyssä konfncos-sissä
hyväksyttiin besknsjäijestön
organisaattorikomitean Adotos
lUttyä Intian konunimlsUpnoInfie^
seen. Saapuvilla oli 40 edustajaa
14 eri piiristä.
MME
DULUA
UOTTA
sestaan
iSonferenssissa hyväksytyssä pää-töslauseessa
sanotaan, että: p ä ä t ö s on
tehty siksi, että tämän kautta->be
voivat osallistua "aktUvisInavvallau-kumoukselllsina
toimintaan ' J a p a r*
haiten palvella Intian: demokraattista
vallankumousta". ' ^
.Edelleen päätäslauseessa'sanotaan,
että taantumukselliset puolueet "Del-käävät
yleisen taistelun:! Icasvamlsta:
:^^ramän vasemlmstososlafistlen tyhmän
johtaja (Axuna Asaf A l i , puhuessaan
kommunlsUen kanssa yhdessä
Järjestetyssä Lokakuun vallankumb-uSsen
35-vuotisJuhlassa, korosti sitä
seikkaa, että^kaikklen vallankumouksellisten
tärkein päämäärä on tais-telia
imperialistisia voimia vastaan,
Jolto pyrkivät maailman hallintaan.
"Onnettomuuddcsi" aanoi hän,
"fiosiaUstien Johtajat ovat tänlän krU-'
sin hetikellä päättäneet lujittaa imperialistien
voimia, jotka" vastustayat
maaihnan sosialismia — NeuvostoUit-toa
sekä Kiinaa, mistä* maista on
poistettu ihmisten riisto.' '
ITänkehoittlkaifcätia demokraattisia
ja .edistysmielisiä puolueita liit-tyniään
kommunistiseen puolueeseen
Ja .tällä tavalla voimistuttamaan vallankumouksista
liikettä Intiassa;
koitsijat
Sudbury^
PartteL-T-Atlantin pakttajphtavat diplomaatit |a*oliiUkot^
vahongvät mUtel toteoUa puoloUa aita memoä?vlw. loSte-K
faaU:lildgwäy ©slttl "yStttämältömyytonr' *'lann©n'^ttSiS
rak^nntsMa; vaHen vuodolla 1053. ÄtlantlnpakM» ©tolÖttS
lohtaJalieoUtllvät, etta konraaU IUd9wa7n vaat^kSSrS
*U«ato©J|i^ou hoidan naUlensa lUalUsla tatbuqtaätu&Ja.
t f A T O : n j EuroQpan Gotajoukkojen
J ^ ^ * ' ^ ? ^ ? ^ * l ^ o l m a B M g V a ^ e m m a l t a ^ o l k e a U e : Sdman A.
Wakaman. CSA«ta, l^k«Ue(een pajklnto: Francois Maurlac; Bamigi^.'klrjalllsuuden palkinto; FeUs ?ÄsÄSiiE\*ÄTÄ' '"^^ ^« M""»-
Hän sano! tulevansa, puolustamaan
Yhdysvaltain demok^attisia oikeuksia
Washington. '-.'Pabnessaan t ä ä!
lä keskiviikkonavbäntä'--vastaan
nostetusta syytteestä'-ja >.v^state8-
saan . kysymykseen ; tuleeko ' l i ä n
poolnstautumaan,'proi[esso)ri iOiven
> ; Lattlmoie va8ta8it7!''EIien:n]]nä't^-
^:: 1^
neton >i»ivä m^ftmnte om^nton-non,
tieteelliseii ^t^tUmo^työn Ja
mIeUpldeilmaisuii .VB|iai|deUe. 1^*
:mä ovat n i i t ä j v a^
kien tnlee suojella,Ja^yliopistojen
- professorien edkoiseUa innolla.*' . i
"^'akn s a i i o r s e u r ä ä ^ ^ ä^
Latimeria, joka antoi "Hicl^olis B l ä -
leylle neuvon ennenktiiri, heidet pol^r
tettiin roviolla h a t h a p ^ l s i i u d e s lä
Oxfordissa, Engl., lökakuiiil 'l&''i^hä
V. 1555. • f; -"i .
"Ole mies, mr. Ridley'V-WoA L a t i -
mer siUoin. "^fetideiliiune f ä t i ä j^
tyttämään Jumalan :äväUä-'Sellaisen
kynttilän Englannissa, Jdta-el tulla,
kuten minä uskon, koskaan ianunut-tamaan."
John Hopklnsto -yliopiston, jonka
opettajakuntaan lirof. LatUniore kuuluu,
presidentti tri Detley W. Bronk
sanoi kesklvU^ona. että Lattimöre
vapautetaan opettajan tehtävästä siksi
kunnes oikeusjuttu^ h ä n t ä vastaan
ö n päättynyt; j a -Lattimöre tulee saamaan
palkkansa. Tlioplston Johtokunta
oli tehnyt tämän päätöksen y l i opiston
opettajakunnan kehoituksesta.
. iP0liisi)aitO8.Qn t^^enneUyi jä)tulee
edelleen työskente^^^mäs^^prof. Latti-
.niorea^ va«taan. Oikeit^^artmentin
^^i8tir;i;u}lei8faEk/ticA0i6sa sanotaan,
e t t ä ? B I on järjestänyt todistajia,
Joista 033; tuotetaan ulkomailta.
i^enaatln^ tutkimuskomitea : v : 1950
kuulusteli Lattimorea 12 päivää,
- p u o l i m a t t a v s u t ä . i e t t ä juttu Lattimorea
vastaan alkaa perjantaina, niin
täällä uskotaan' Jvtun lykättävän
tammikuun. 20 päivään, jolloin uuden
hallituksen -yllprokuraattori Herbert
Broivnell astuu> toimeensa.
ihmi
Kenyalaidilk öh parempi oikeus oiM
Kenyassd kuin yh^dMili^engl^
Merimiehiä keKoitetfu kieltäytymään
vastaamasta USAm viranomaisflle
mitä mielipidettä he ovat
Le Havre, tCanska. — Ranskan Y l e i sen
TyöväenlUton virkaiUjät kehoittl-vat
ranskalaisten Liberfen 'i&-He de
Francen miehistöjä^ Iddtäytymään
vastaamasta heidän poUittlsla mieU-ptteita
koskeviin kysymyjcfilln kun
mlsaslasta,. päätettiin pyytää saada
liaastatella lUkenneministerl Andre
Moricea, jonka departmentiUe kuuluu
merenkulkuasloiden käsitteleminen.
>Amerlkkalalset > slUrtolaisvlranomal-set
ovat äskettäin ryhtyneet tutkl-
^merikkakiset ; sUrtoIal8rtl4no;naiset;'rmaan Yhdysvaltoihin n»tkalla ole-kuulustelevat
heitä." Välh' 8$)laisUn vien laivojen merimiesten mielipiteitä.
kysymyksiin, sanotaan obijefesa, tulee
vastata, jolta t ä h ä n saakk4 inVrlmle-auta
on vaadittu, räliäii saakka on
vaadittu kaikkialla miu^ifm^'^ n.
moittimaan vain nimensä, kotimaansa
ja laivansa missä psJvele.^ '
Kokouksessa, joka pldettÖtt täällä ja
Jossa keskusteltiin merimieöten seulo-
Jos merimies kieltäytyy vastaamasta
slirtolalsvlranomalsten kysymykseen,
hänet leimataan-kommunistiksi,
v Amerikan slirtolalsvlranomalsten
toimittama Llberten miehistön kuu-lus{
elu on saattanut kalkkien Atlan-nllla
toimivien laivayhtiöiden keskuu
dessa suurta hälyyntymistä aikaan.
1 m
Länsi-SÄksa pyrkii
kaupapkäyntiin
niaideo''fcaossa
Km ei ole diplomaattisia yhteyksiä
Min on muodostettu erikoinen komitea
edistämään kaupankäyntiä f
'irongrö5W p t d i e f ö e f c f c t o t o u Si
malaiset maaherra V ä i n ö ^ d t t l j , pr<>f:
Xversen sekä maisteri .-Bonsdorff. T o l sina
puhemlehlnä ovat .mmi prof^
Prederic Jollot-Ciule; >' kllnalalneii
Tshu Sh'in-li. englantilainen- klrjailllja
j ä elokuvaohjaaja Ivor Montapi. o4
lympiavoittaja Emii Zat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-12-20-01