1925-11-12-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50 varustetut, lähtevät Quebecista. i = rl 5: Il • I III laok. piletti Lilxtöpäiva Uiva Kaotavao* Helsiaklin SIarra«ifr. 11 Canadian Pacificin EMPRESS OF FRANCE 18,400 tonnia $108,50 13 Canadian Pacificin MONTCALM 16,400 tonnia $106.50 « 13 Cunard Linjan AURANIA 14,000 tonnia $106.50 « 14 White Star Dominion MEGANTIC 15,000 tonnia $106.50 14 Cunard Linjan ANTONU 14,000 tonnia $106.50 18 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50 19 Canadian Pacificin MARBURN 10,750 tonnia $103.50 ^ 19 Swedish American STOCKHOLM ? tonnia $110.50 20 Canadian Pacificin MONTCLARE 16,400 tonnia $106.50 « 20 Cunard Linjan LETITIA 13,500 tonnia $106.50 ti 21 White Star Dominion REGINA 16,500 tonnia $106.60 « 21 Cunard Linjan AUSOJJIA ' 14,000 tonnia $106.60 « 25 Canadian Pacificin MONTNAIRN 17,300 tonnia $106.50 27 White Star Domujion CANADA 10,000 tonnia $103.50 Ylläolevat laivat lähtevät Montrealista, paitsi Empres of Scotland, Empres of France, Mont- Toyal ja Montnaim lähtevät Quebecista. Stockholm lähtee Halifaxista. ' Sen jälestä kun ylläolevat laivat ovat lähteneet, alkavat Canadian Pacific Linjan laivat kulkea talvi aikataulun mukaan St. Johnista ja kaikki toisten" yhtiöitten laivat Halifaxista. Ylläolevim hintoihin on sotavero, $5.00 lisättävä. Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannessa luokassa $6.50. Lasten 1—10 vuoteen on maksettava puoli pilettiä, sekä sotavero $3.00. Rautatiellä pääsevät alle 6-vuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti. 5—12 vuotiailta menee rautatiellä puoli pilettiä. ' • • Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta on nykyään $180.00. Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirtolaisille Scandinavian American, , Swedish American, Norwegian American, United Am^can, Hamburg American, Royal Mail y.m. linjoOIe. Nämä linjat eivät ota kesänaikana matkustajia Canadasta, Europaan päin. Vapauden pilettiliike o|i viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt yli kuusisataa laivapilettiä Suomeen ja Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme luotettavaisuudesta. Olemme suoraan akentteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille. Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $116.00, $118.00, $120.00 > ja skandinavialaisUla linjoilla $122.00. Mitään veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai hallituksen lupaa tarvita. Toimittakaa pilettltilauksenne oman liikkeenne kautta. TEHKÄÄ KAIKl^l PILETTILIIKE NIMELLÄ Box 69, SUDBURV, ONT., CAN. Yhdysvaltain •uomalaueni järjestön Kirj. H. ttudellieenjärjeatamit-probleemeja Puro Puolueen uudielleen järjestämisen ja bolshevisoimisen suurimpia probleemeja ön suomalaisen jäsenistön uudelleen järjestiäminen. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että meidän järjestömme on suurin kaikista seitsemästätoista kielijärjestöstä mitä puolueessamme onC Suoinalainen ' Järjestö .'käsittää noin 4tf prosenttia koko puolueen jäsenmäärästä. Toi' seksi fiiitU, että meidän järjestömme on siirtynyt suurena jöuklcöjärjestö-nä sosialistipuolueesta kommunisti' seen liikkeeseen* S? irtaantui so< sialistfpuolueesta Venäjän suuren vallankumouksen ja Euröpän työ-^ ^ väen . yleisen vallankumouksellisen liikehtimisen' innoittamana. Järjes' tömme jäsenistön suuret joukot eivät siis ole liittyneet kommunistiseen liikkeeseen tultuaan perinpohjin vakuutetuiksi sosialistisen liikkeen aatteiden turmeltuheisuudesta ja sen kyvyttömyydestä johtaa työväenluokan vallankumouksellista liikettä, eikä lujasta tietoisesta ja horjumattomasta vakaumuksesta sjiihen nähden, että kommunistinen, liike on ainoa, joka kykenee' ottamaan vallankumouksellisen työväenliikkeen johdon ja viemään proletariaattia eteenpäin tinkimättömän luokkataistelun tiellä. Kolmanneksi, koska Järjestömme ei ole joutunut niiden ankarien vainojen alaiseksi^ minkä lävitse itse puolueemme . ja monet sen kielijärjestöistäkin joutuivat menemään surkean kuuluisten Palme-rin ja Daughertyn punaisten vainojen aikana, ei sen jäsenistö ole tullut koetelluksi kapitalistisen luokka-vallan ankarassa kiirastulessa, missä sosialidemokraattinen ideologia olisi pois karistunut ja muuttunut koetelluksi, kirkkaaksi ja leppymätr tumaksi kommunistiseksi luokkä-ideologiaksi. - Sen sijaan verrattain rauhallisissa oloissa elänyt Järjestömme on eleskellyt omaa rauhallista elämäänsä, etääUä niistä ankarista koettelemuksista, joissa puolueemme on kamppaillut ja joissa taisteluissa sekä sen johtajisto että jäsenistö on karaistunut kommunistisiksi taistelijoiksi. Tällaisissa rauhallisissa 'oloissa ja verrattain löysästi^uolu-eeseemiäe liittyneenä, on Suomalainen Järjesti tarjonnut sangen suotuisan maanperän sosisäidemokraat-tisten aatteiden edelleen versomi-selle. Ei ole kyetty niitä hylkäämään eikä pois kitkemään. On oltu kommunisteja vain niniellisesti« mutta aatteellisesti tyypilHriä sosialidemokraatteja. Monet i ^ l r t ^ t ' toverit Suomalaisessa JaKJ«st5$sä, ilmeisesti' suorin enemmistö heistä, ei ole tahtonut * tunnustaa tätä seikkaa, vaan päinvastoin • ovat he pitäneet puolueen aatteellisia, kamppailuja ilmiöinä, jotka eivät muka ole sopusoinnussja yhteiskuntaolojen realististen blo^eii ja työväen luokkataistelun todellisten vaatimusten kanssa, j a puolueemme yhteisrinta-mamanööverit, joiden kautta on pyritty lähestymään Amerikan työväenluokan suuria massoja, ovat olleet, kokonaan käsittämättömiä meille^ niitä on Icatseltu tyypillisen ap- ^alidemokraattisen sulkeutuneisuuden ja .puhdasoppisuuden näkökannalta. Marxilainen luokkataistelu-teoria on käsitetty, mikäli kuin siihen on syvennytty,, pelkästään kirjanoppineen teorian, niutta ei elävän luokkataistelun kannalta. Leninismiä, se on, Leninin Marxin luokkataisteluopeille antamaa tulkintaa ei ole ymmärretty juuri nimeksikään. On näin ollen luonnollista, että Järjestömme suurin <>sa -on kaiken aika:aj esiintynyt Amerikan kommunistisessa liikkeessä puolueemme t>i-keistolaisaineksen tukijana ja liittolaisena. Ja ollen suuri jäsenluvultaan, se onkin ahtanut- oikeistolai-suudelle vahvan j tuen ja siten ehV käissyt puolueemme etenemistä bolshevistisen puolueen tiellä. Lore on aina tähän saakka ollut Suomalaisen Järjestön suuren enemmistön kan-naita oikea ihanteellinen johtaja, joka muka on vaatinut puolueen py-taistellut "seikkailijoita" vastaan, syttämistä "realistisella" pohjalla ja joiden ohjelma ja taktiikka ei ole muka tosioloihin perustuva. Kommunistisen Internationalen politiikkaa on Järjestömme johtajien enemmistö katsellut myöskin vaarallisena seikkailupolitiikkana. On valiteltu sitä seikkaa, että K. I. pyrkii sovelluttamaan amerikalaisiin oloihin, tuntematta niitä, "venäläisen ohjelman", joka ei muka sovellu "meidän länsimaisiin oloihin." Kuinka tyypillistä sosialidemokratiaa! Eikö totta? Ja mihin tämä on 'ohtanut? Se on johtanut meidät sellaiseen aatteelliseen lamaannukseen, joka on. esiintynyt niin surkean räikeänä viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Kaikellaiselle teoreettiselle harrastukselle on pyritty, antamaan palttua. Tätä on seurannut välinpitämättömyys ja kylmäkiskoisuus käytännölliseenkin puoluetoimihtaan, Tiiin €ttä' se on vihdoin tullut viidennen ja kuudennen luokan asiaksi osastoissamme ja sen sijaan köykäinen huvi- ja seuratoiminta - on anastanut kaiken isäntäyallan. Mutta nyt tulee puolueemme uu-destaanrakentamis- ja Bolshevisoi-miskäsky. Se on kiertämättömänä meidän edessämme. Puolue ei enää pidä jäsenyydessään pelkkiä nimi-kommunisteja. Kommunistinen Internationale on antaiiut käskyn, jota puolueemme on noudatettava i l man kiertelemättä. ja taisteltuaan ensin sisäisien kamppailunsa, joka oli välttämätön esityö ennen kuin puolueemme kykeni käymään käsiksi uudestaan järjestämiseen ja bols-hevisoimiseen, puolueemme vaatii nyt sen kaikkien hajanaisten osien sekä järjestöllistä että aatteellista yhtehäistyttämistä. Irrallisen ja edesvastuuttoman kielijärjestö-auto-npmian oi^ nyt lakattava. Ei kelpaa enää, että kommunismin nimessä teemme sitä ja tätä. Kaikkien puolueen jäsenten on nyt käytävä harjaannuttamaan itseään Kommunistisen Internationalen kelvollisiksi sotureiksi, tai muussa tapauksessa ei heillä ole oikeutta pitemmälti kantaa edes kommunistin nimeäkään. / \ Näillä uusilla seikoilla on havahduttava vaikutus meihin nähden. Me olemme joutuneet . asettamaan itsemme sisäisen itsekritiikin alaiseksi. Ja ensimäinen ehto on, että tarkistamme itseämme leninilä^yy-den ja bolshevistisen itsekritiikin valossa. Ja tämä kritiikki osottaa meille^ että olemme tyypillisiä sosialidemokraatteja tai parhaassakin tapauksessa meidän ideologiassamme 'on vahva annos sitä. Ja jos mielitään mennä eteenpäin kommunistisen luokkataistelun tiellä, on siitä vapauduttava. On tutkittava syvemmin marxilaisuutta ja leninismiä ja ahkeroitava ympärtämään bolshevistinen luokkataisteluoppi työväen tämän päiväisten taistelujen yhteydessä ja sovellutettava ne niihin. ! Ne toverit, jotka sosialidemokraattisesta unesta havahduttuaan kykenevät ottamaan tällaisen kannan, ovat voittaneet ensimäiset vaikeudet. Ja ainoastaan täten kyetään ymmärtämään puolueemme uudestaan järjestämisen ja bolshevisoimisen välttämättömyys, ja ainoastaan tällä edellytyksellä kyetään siihen innostumaan. Mutta valitettavasti löytyy paljon johtaviakin tovereita, jotka ottavat asian kokonaan toiselta kannalta. He" ottavat uudestaan järjestämisen ja bolshevisoimisen siltä kannalta, että koska Kommunistinen Inte^ationale nyt kerran on niin ja niin määrännyt, niin me olemme "lojaalisia", me tottelemme. Me taivumme uu-destaanjärjestämiseen. He'my5ntef leväit, että onhan sitä tullut oltua tässä hiukan leväperäinen. Parannuksia on tehtävä. Mutta he eivät tee aatteellista pe^eroa sosialide-mokratian.- kanssa. ^ He - pitävät ^din-ni siitä kynsin* lampain. He jätte- 12 p.—' levät puoliistellen, että Suomalaisen Järjestö on aina pyrJdnyt bolEhevi-sojmaan itseään- He ottavat koko uudestaanjärjeStamisasian mekaanisena manööverinä, johon 'on pakosta, puoluekurin uhalla taivuttava', kunnes se osottautuu mahdottomaksi, ja kunnes Kommunistinen Internationale itse huomaa tuon hulluuden ja perääntyy hyvässä järjestyksessä. Toverit. On itsestään selvä, että tällaisessa mieles>»ä ei uudestaan-järjestyminen ja bolshevisoiminen menesty, ja ne toverit, jotka tässä mielessä tätä työtä ajavat, eivät kykene johtamaan järjestömme bols-hevisointia. Nämä toverit edustavat tyypillistä lorelaisuutta. Ja Askeli, joka otti puolustaakseen Suomalaisen Järjestön sosialidemokraattista katsantokantaa, Superiorin osasto, joka taisteli opportunistisen arvos-teluvapauden puolesta ja bolshevistista kritiikkiä vastaan, ja Onni Saari, joka edustaa ultra-lorelaista ja antikommunistista kantaa, taistellen avoimesti ja röyhkeästi puolueemme uudelleen järjestämistä ja bolshevi- Boimista vastaan sekä John Hill, joka vielä nytkään ei ymmärrä puolueemme Labor Party taktiikkaa, eivät ole läheskään ainoita henkilöitä Suomalaisessa Järjestössä, jotka ovat sosialidemökratismin puhemiehiä, joskin he ovat olleet sen avo-naisempia ja suulaampia edustajia. Edelliset, jotka ottavat uudestaan-järjestämisen pakollisen kurin ja mekaanisen lojaalisuuden kannalta, kuuluvat aatteellisesti samaan leiriin Askelin ja Onni Saaren kanssa ja tulevat olemaan suurena haittana tässä kriisissä, elleivät he tee pikaista aatteellista itsetarkastusta ja parannusta. Ja kuitenkin, mitä hyvänsä me nyt ankaran itsekritiikin valossa avoimesti tunnustamme, ei merkitse sitä, etteikö meistä voi tulla mitä parhaita bolshevikeja. Ja jos me tarkastamme Amerikan Suomalaisen työväenliikkeen historiaa, niin sen lehdiltä löydämme mitä mainehik-kaimpia tekoja. Jo Amerikaan tullessamme on suomalaisella työväestöllä ollut ainakin vaistomainen taisteluhenki, jonka se on perin3?t koti- . maansa työväenliikkeestä, joka taisteli vuosikymmeniä tsaarismin, sen 'Bobrikoffin ja Seynien tyranniutta ja Suomen herrasvaltaa vastaan, mitkä taistelut ovat tehneet suomalaisen työväestön alttiiksi omaksumaan sosialistinen luokkataisteluopin. Amerikassa niinikään suomalainen työväki on taistellut urhoollisesti amerikalaisen trustikapitalis-min riistoa ja sortoa vastaan lukuisissa lakkotaisteluissa, joista voitaisiin mamita Coloradon, *Idahon, Sutten, Kuparisaärert^jär Mesaba-renssin kaivostyöläisten taistelut sekä lukuisat puutavafatyöläisten lakot lännellä. Ja Amerikan sosiälistipuolu-een ollessa parhaimmillaan, suomalaisia työläisiä kuului siihen noin 13,000, muodostaen sen elävimmän j a tolmintahaluisimman osan. Ja I.W.W. ollessa todella vallankumouksellinen taisteltu järjestö suomalaiset työläiset pelasivat siinä johtavaa roolia. Sen jälkeen kun nämä molemmat edellämainitut järjestöt. Venäjän vallankumouksen puhjettua ja maailman työväenliikkeen uudestaan syijitymisen kriisissä hylkäsivät vallankiimouksellisen luokkataistelun tien, tuhannet suomalaiset työläiset erosivat; näistä järjestöistä ja liittyivät 'Amerikan kommunistiseen liikkeeseen. Lukuisat Järjestömme jäsenet niinikään ottivat ase kädessä osaa Suomen luokkasotaan v. 1918 ja menivät sen jälkeen lävitse Suomen lahtarien vankilahelvettien kidutukset. Suomalaiset työläiset ovat tehneet Venäjän puna-armeijassa sankarillisia tekoja. Nämä työläisjoukot, joilla oli tällainen menneisyys työväen luokka-^ taisteluissa sekä Suomessa että Amerikassa, omaaVat vallankumouksellisen hengen ja täytyvät olla sitäl ainesta, joista tulee .todellisia bolshevistisia taistelijoita Amerikan kommunistiseen liikkeeseen, kunhan heidän vallankumouksellinen henkensä ja itsetietoisuutensa puolueemme uudestaanrakentamis- ja bolshevisoimisprosessin yhteydessä ohjataan oikeisiin uomiinsa. Ja meidän puolueemme ei suinkaan tahdo hylätä Amerikan suomalaista työväkeä. Se tietää, että suomalaiset työläiset ovat mitä parhaimpia taistelijoita. Se tietää, että he ovat hyviä :'organiseeraajia. Meidän puolueemme kritiikki suomalaista jäsenistöä kohtaan, ei tar-kota karkottaa heitä pois puolueesta, vaan päinvastoin, saada heidät inrotetuksi sosialidemökratismin. niin 'järjestolUsistä kuin ^aatt^li^staJdit pauloista ja ppportnnistisista jolita-jista ja liitetyksi heidläi^^I^ osaksi 'Amerikaii vallai^moukselli-sen proletariaatin ettivartiojouk^ koon, sen lihaksi ja vereksi^^ Tätä tarkottaa periaatteellisessa suhteessa puolueemme nudelleenjär-jestaminen. ja'bolshevisoiminen. Ja kqn tästä pääsenune selrille, käytännölliset vaikeudet nudestaanjär-jestamisen tiellä ..voidaan poistaa vemttain helpostL Elimän varjokuvia Maailmaa köyhälistö, elää ainaisessa arjessa. Sitä kuvaavat työläiskirjailijamme teoksissaan. Siitä puhuvat ^öläispuhujamme, j a me ymmärrämme kaiken aivan kirjaimellisesti tuon — elämmehän sitä kuvattua elämää vuodet ympäriinsä, joten se on tuttua — draamallista . . . Näistä asioista kirjottami-nen ja puhuminen, ei yksistään innosta lukija- ja ^untelijakuntaa. Mitä olisi tehtävä? herää kysymys. Ja tähän Juuri koetan vastata parhaani— mukaan. Sanotaanhan, että ei niin synkkää, ettei valon pilkahdusta! Ja tämä pitää paikkansa — ainakin osittain. Me kirjotamrae ja puhumme elämän varjopuolista ja kuvista, miksi emme aseta aineellemme "kaunista" taustaa? Siksikö, ettemme uskalla? Me kyllä uskallamme jos tahdomme. Mutta onko syy siinä, että katselemme kyyneleisiä silmiä, eli kuulemme sydämen pohjasta lähteviä huokauksia, mieluummin kuin hymyileviä suita ja kirkkaita katseita, joka johtuu puheista ja painetusta sanasta? Ehkä. •— Mutta siinä emme ole aivan oikeassa^ Me emme ole «aivan oikeassa. Me emme saa olla "kansan itkettäjiä", kuin "papit kirkossa", sillä vain synkennäm-me seuraajamme mielen, entistäan-kin synkemmäksi, koska esitämme vain pelkkiä "varjokuvia elämästä." Esim. näytelmät, joita on jo paljon työläisiä varten, on vain aniharvoja, .jotka saattavat liikuttaa katselijan sielunelämää. Semmoiset kappaleet, jotka saattavat henkilön pois hetkeksi, ainaisesta arjesta, ovat tervetulleita keskuudessamme. Me nautimme niistä, kun näemme niissä muutakin kuin pelkkää arkista yksitoikkoisuutta. Henkemme halajaa nähdä ihanan taustan elämästä. Kaunokirjailijan, enempää kuin näytelmäkirjailijankaan ei tarvitse poiketa pois totuudesta, vaikka luokin tuotljeisiinsa jokapäiväisyydestä poikkeavaa. Lietsokoon ja loihtikoon hän esille, tapahtumia, jotka meitä elvyttär vät — herättävät ja mahdollisesti humoristiselle mielelle saattaisivat ~ toiveita esille manaisiVat, sitä me halajamme. Jos ihminen aina mykistyy tapausten edessä kauhusta, tylsyy hänen sielunelämänsä niirj, ettei hän jaksa ajatella , mitään. Hänestä näin ollen muodostuu xtah-doton olio. Ja semmoiset ainekset ovat tarpeettomia luokkataistelussamme — vieläpä sitä vahingoittavatkin. — Siis reipas mieli on paras. Kaunokirjailija kuin myös näytelmäkirjailija, jos hän on tehtävänsä tasolla, pystyy kyllä muodostamaan teoksiinsa mielenkiintoisia yälikoh-tauksia,' jotka sieppaavat meidät hetkeksi pois arkielämästä. Tämä on terveellistä. Tämmöinen luo meihin toiveita ja uskoa uudesta ja paremmasta tulevaisuuiclesta — meihin kasvaa toiminnan halu —- saavuttaa se ihana tausta elämästä. Me silloin taistelemme tositeolla, emmekä ole pelkkiä "nollia" tässä ihmisyhteiskunnassamme. Kurjuus ei poistu keskuudestamme huutamalla ja muistuttamalla siitä. Vaan se poistuu taistelemalla jä rieppaalla toiminnalla. Siihen pyrkikäämme. Silloin saavutamme sen päämäärän, jota jokainen halajamme. Siis: kirjailijat ja kynäilijät. Innostakaa, kasvattakaa, elähyttäkää ja humoristisiksi saattakaa lukijakuntamme! Silloin olette tehtävänne tasolla. Silloin olette suorittaneet paljon hyvää — niin paljon, ettei sita voi tarkoin arvioida. A. R. 131 Suora ja nop^ tie edestakasin Suomeen OSLON (CHRISTIANIAN) AJ STOCKHOLMIN KAUTTA Oslosta (Christianiasta) jj-^ Lokak- 6 p. "BEBGENSFJORD" Loki^f* Lokak.23p. "STAVANGERFJORD" iSrS^t.P-Marrask. 13 p. "BERGENSFJORD" Jouluk. 4 p. "STAVANGERFJORD" ^ P-Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat HalifaTi<;«, Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen Sigeftk Matkustakaa Suomeen Ja tuokaa sieltä omaisenne i o k A V i. dysvaltoihin taikka Canadaan Norjan linjaa, joka tunneS - koisesta mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin^!^' oTinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suom(>on • o t i is • » v j l • « • ' » » ^ I • • > • • ' —— ^ " — 7 ^ — — pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Noria<«!9 ^^ Ruotsissakaan. Jnun Kolmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maik-pääsylupa, ei tarvitse takaisintullesaan kulkea EUis-saa^en kSJS' Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän ^^v^ liset akenttimme, taikka \ NORWEGIAN AMERICA LINE 22 IVhitehall Street, New York, N.Y. Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE Omistajat: ERKKILÄ & MILTON 130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontsria. (Bay kadun kulmauksessa) ——Suosittelee ' MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti helpoimmilla hinnoilla, tavaran, laatuun nähden paikkakunnalla. Yksi ja sama hinta kaiUlle. Ja.— CANADIAN NORTHERN HOTELLIA rauhallisine ja puhtaine huoneineen. KAHVILA-, VIRVOKE. JA TUPAKKAMYYMÄLÄÄ. Halvin paikka ostaa kaiLtVI ruokatarpeet. Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan tilaukset. INTERNATIONAL GROCERY Omistajat: E. Seppälä ja >E. Kotanen. 292 Bay St. — Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont Mitä on jokapäiväinen leipä? Ruokaleipä ja kahvileipähän se on, jokainenhan sen tietääkin ja senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa mauk-kaimman. Kuivaleipä ja korput ovat keveitä ja huokoisia ja hinta — kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille ja kämpille täytetty huolella. Puhelin 1338S. HOME BAKERY— 740 SIMPSON ST. — FORT WiLLIAM, ONT. Hammaslääkäri m Huone 7, CMnic Bik. McCartney'n ja Burke'n yläpuolella. Victoria Av. ja Brodie St. kulmassa FORT WILLIAM Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p. —6 i.p. Iltasin: 7-r-9. Puhelin 1008 S. , ^. • * Toimisto tyttö puhuu suomea ja englantia. MacMILLAN LÖTÄNYT NORJALAISEN ASUTUSPAIKAN JÄTTEITÄ New Haven, Conn. — Antaessaan lausuntonsa Yalen yliopiston päivälehdelle, selittää naparetkeili-jä MacMillan löytäneensä ^ainoan todellisen vakuutuksen siitä, että norjalaiset ovat asuneet Amerikan mantereen pohjoisemmissa osissa ennen Columbuksen .maahan tuloa. Hän väittää löytäneensä jätteitä norjalaisesta asuinseudusta, jossa todistuskappaleita on riittävästi, kun .niihin tarkemmin syvennytään. MacMillan lUpaa :mennä uudelleen tutkimaan näitä jätteitä. "Minä olen vmrma, että asuinseudun rauniot todistavat näistä varhaisista asukkaista.. Raunioista löytyy monta tosiseikkaa ja traditsionia, jotka toteavat nämä .entisten norjalaisten jätteiksi", lausui retkeilijä. LABERGE LUMBER Täydellinen varasto rakennustarpeita. ((Snoini)) lapaiiato lä^^^^^ Jos teitä vaivaa huono ruuai^sula tus, kipu rinan alla, ijinettomuus. epä tasaisesta vatsasta, veren nousn pää hän sekä siitä johtuva päänkipn, joi nakin päivin! erinomainen rnokahair toisina ei ollehkaan, köuristaksia j« väsymystä jälkeen sySnhin, närästä minen sekä silta johtuva kuuman veden nousu suuhun ja kurkkuun, niir ovat nd lapamadon oireita. MeidSn Iapamot<> lääkkeemrae ör valmistettu eteviksi tunnetun Helsinkiläisen Sainahixoneen iSfiJkärir resehtin jälkeen, seka varmasti tuot taa tarkoitttkseönsa vantaavia tulok oia;' Hinta 6 dollaria 40 seiittiB. Posti vapaastL ; KAL£VA APTEEKKI. K. G. K. NYMAN 168 So. Alffoma St, Port Arttiaf, Ontario. PAASTOAMISEN VAIKUTUS AIVOJEN TOIMINTAAN . Chicago. Chicagon yliopiston toimittaihat tutkimukset paastoamisen vaikutukseen ihmisen' aivotoimintaan ovat ospttaneet ajattelukyvyn olevan tehokkaimman ja selvimmän juuri pitkäaikaisemman paastoamisen jälkeen. Imin ennen paastoamista tai sen aikana: Itse paastoamisen* ~ aikana huomiokyky jossain määrin heikkenet ja aivotoiminta hidastuu. Väitetään., paastoamisen, .jaikutavan vahvistavasti myös hermostoaan 'y- Nimeni, joka on tähän . saakka ollut Kusti Mäki, on tästä lähtien oleva Albänus Mäenpää. Teen tämän mUiltol^n suurten erehdyksien -takia. Nimeni, joka on ollut Suomessa Olli^ Tietäväinen, on itässä maassa . Ole Olson, Biscotasing, C. P. Ry., Ont.. leensä Ja yhtenä esimerkkinä mainitaan, että paaston Jälkeen ka-too sellaiset hermostuneisotidett-merkit kuin kasien vapis^ninen. Copper Qiffilaiset Pistäytykää puotiin josaa on kaikenlaista ensiluokan ruokatavaraa päivän halvimpiin ' hintoihin, i A.PELKOLA 7 Finland St. Phone 194 \ -1 Piano Harmonikkoja Myös Suomalaisia Fonografi levyjä myyvät 88 Durham St., Sudbury, Ontario. Seuraava Blue'n kaupasta. — Phone 1694 — lATKMJJÄKOII Slisteijä huoneita saatavana, EMIL JOHNSON 62 Edmond Lano SODBURY, ONTABIO I I^eim C. N . B. asemaa Telefooni 682 yiä^^^je mm. Sudbury, Ont. Olemme avanneet autokumien ^ jausUikkeen Joten otamme nyt v»- taan kaikenlaista autokumien ja »• säkumien kdrjiausta.- TyydyttSvaisyy* ta^aan^^^ EEICK PUBABBN
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 12, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-11-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251112 |
Description
Title | 1925-11-12-06 |
OCR text | Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50 varustetut, lähtevät Quebecista. i = rl 5: Il • I III laok. piletti Lilxtöpäiva Uiva Kaotavao* Helsiaklin SIarra«ifr. 11 Canadian Pacificin EMPRESS OF FRANCE 18,400 tonnia $108,50 13 Canadian Pacificin MONTCALM 16,400 tonnia $106.50 « 13 Cunard Linjan AURANIA 14,000 tonnia $106.50 « 14 White Star Dominion MEGANTIC 15,000 tonnia $106.50 14 Cunard Linjan ANTONU 14,000 tonnia $106.50 18 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50 19 Canadian Pacificin MARBURN 10,750 tonnia $103.50 ^ 19 Swedish American STOCKHOLM ? tonnia $110.50 20 Canadian Pacificin MONTCLARE 16,400 tonnia $106.50 « 20 Cunard Linjan LETITIA 13,500 tonnia $106.50 ti 21 White Star Dominion REGINA 16,500 tonnia $106.60 « 21 Cunard Linjan AUSOJJIA ' 14,000 tonnia $106.60 « 25 Canadian Pacificin MONTNAIRN 17,300 tonnia $106.50 27 White Star Domujion CANADA 10,000 tonnia $103.50 Ylläolevat laivat lähtevät Montrealista, paitsi Empres of Scotland, Empres of France, Mont- Toyal ja Montnaim lähtevät Quebecista. Stockholm lähtee Halifaxista. ' Sen jälestä kun ylläolevat laivat ovat lähteneet, alkavat Canadian Pacific Linjan laivat kulkea talvi aikataulun mukaan St. Johnista ja kaikki toisten" yhtiöitten laivat Halifaxista. Ylläolevim hintoihin on sotavero, $5.00 lisättävä. Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannessa luokassa $6.50. Lasten 1—10 vuoteen on maksettava puoli pilettiä, sekä sotavero $3.00. Rautatiellä pääsevät alle 6-vuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti. 5—12 vuotiailta menee rautatiellä puoli pilettiä. ' • • Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta on nykyään $180.00. Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirtolaisille Scandinavian American, , Swedish American, Norwegian American, United Am^can, Hamburg American, Royal Mail y.m. linjoOIe. Nämä linjat eivät ota kesänaikana matkustajia Canadasta, Europaan päin. Vapauden pilettiliike o|i viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt yli kuusisataa laivapilettiä Suomeen ja Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme luotettavaisuudesta. Olemme suoraan akentteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille. Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $116.00, $118.00, $120.00 > ja skandinavialaisUla linjoilla $122.00. Mitään veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai hallituksen lupaa tarvita. Toimittakaa pilettltilauksenne oman liikkeenne kautta. TEHKÄÄ KAIKl^l PILETTILIIKE NIMELLÄ Box 69, SUDBURV, ONT., CAN. Yhdysvaltain •uomalaueni järjestön Kirj. H. ttudellieenjärjeatamit-probleemeja Puro Puolueen uudielleen järjestämisen ja bolshevisoimisen suurimpia probleemeja ön suomalaisen jäsenistön uudelleen järjestiäminen. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että meidän järjestömme on suurin kaikista seitsemästätoista kielijärjestöstä mitä puolueessamme onC Suoinalainen ' Järjestö .'käsittää noin 4tf prosenttia koko puolueen jäsenmäärästä. Toi' seksi fiiitU, että meidän järjestömme on siirtynyt suurena jöuklcöjärjestö-nä sosialistipuolueesta kommunisti' seen liikkeeseen* S? irtaantui so< sialistfpuolueesta Venäjän suuren vallankumouksen ja Euröpän työ-^ ^ väen . yleisen vallankumouksellisen liikehtimisen' innoittamana. Järjes' tömme jäsenistön suuret joukot eivät siis ole liittyneet kommunistiseen liikkeeseen tultuaan perinpohjin vakuutetuiksi sosialistisen liikkeen aatteiden turmeltuheisuudesta ja sen kyvyttömyydestä johtaa työväenluokan vallankumouksellista liikettä, eikä lujasta tietoisesta ja horjumattomasta vakaumuksesta sjiihen nähden, että kommunistinen, liike on ainoa, joka kykenee' ottamaan vallankumouksellisen työväenliikkeen johdon ja viemään proletariaattia eteenpäin tinkimättömän luokkataistelun tiellä. Kolmanneksi, koska Järjestömme ei ole joutunut niiden ankarien vainojen alaiseksi^ minkä lävitse itse puolueemme . ja monet sen kielijärjestöistäkin joutuivat menemään surkean kuuluisten Palme-rin ja Daughertyn punaisten vainojen aikana, ei sen jäsenistö ole tullut koetelluksi kapitalistisen luokka-vallan ankarassa kiirastulessa, missä sosialidemokraattinen ideologia olisi pois karistunut ja muuttunut koetelluksi, kirkkaaksi ja leppymätr tumaksi kommunistiseksi luokkä-ideologiaksi. - Sen sijaan verrattain rauhallisissa oloissa elänyt Järjestömme on eleskellyt omaa rauhallista elämäänsä, etääUä niistä ankarista koettelemuksista, joissa puolueemme on kamppaillut ja joissa taisteluissa sekä sen johtajisto että jäsenistö on karaistunut kommunistisiksi taistelijoiksi. Tällaisissa rauhallisissa 'oloissa ja verrattain löysästi^uolu-eeseemiäe liittyneenä, on Suomalainen Järjesti tarjonnut sangen suotuisan maanperän sosisäidemokraat-tisten aatteiden edelleen versomi-selle. Ei ole kyetty niitä hylkäämään eikä pois kitkemään. On oltu kommunisteja vain niniellisesti« mutta aatteellisesti tyypilHriä sosialidemokraatteja. Monet i ^ l r t ^ t ' toverit Suomalaisessa JaKJ«st5$sä, ilmeisesti' suorin enemmistö heistä, ei ole tahtonut * tunnustaa tätä seikkaa, vaan päinvastoin • ovat he pitäneet puolueen aatteellisia, kamppailuja ilmiöinä, jotka eivät muka ole sopusoinnussja yhteiskuntaolojen realististen blo^eii ja työväen luokkataistelun todellisten vaatimusten kanssa, j a puolueemme yhteisrinta-mamanööverit, joiden kautta on pyritty lähestymään Amerikan työväenluokan suuria massoja, ovat olleet, kokonaan käsittämättömiä meille^ niitä on Icatseltu tyypillisen ap- ^alidemokraattisen sulkeutuneisuuden ja .puhdasoppisuuden näkökannalta. Marxilainen luokkataistelu-teoria on käsitetty, mikäli kuin siihen on syvennytty,, pelkästään kirjanoppineen teorian, niutta ei elävän luokkataistelun kannalta. Leninismiä, se on, Leninin Marxin luokkataisteluopeille antamaa tulkintaa ei ole ymmärretty juuri nimeksikään. On näin ollen luonnollista, että Järjestömme suurin <>sa -on kaiken aika:aj esiintynyt Amerikan kommunistisessa liikkeessä puolueemme t>i-keistolaisaineksen tukijana ja liittolaisena. Ja ollen suuri jäsenluvultaan, se onkin ahtanut- oikeistolai-suudelle vahvan j tuen ja siten ehV käissyt puolueemme etenemistä bolshevistisen puolueen tiellä. Lore on aina tähän saakka ollut Suomalaisen Järjestön suuren enemmistön kan-naita oikea ihanteellinen johtaja, joka muka on vaatinut puolueen py-taistellut "seikkailijoita" vastaan, syttämistä "realistisella" pohjalla ja joiden ohjelma ja taktiikka ei ole muka tosioloihin perustuva. Kommunistisen Internationalen politiikkaa on Järjestömme johtajien enemmistö katsellut myöskin vaarallisena seikkailupolitiikkana. On valiteltu sitä seikkaa, että K. I. pyrkii sovelluttamaan amerikalaisiin oloihin, tuntematta niitä, "venäläisen ohjelman", joka ei muka sovellu "meidän länsimaisiin oloihin." Kuinka tyypillistä sosialidemokratiaa! Eikö totta? Ja mihin tämä on 'ohtanut? Se on johtanut meidät sellaiseen aatteelliseen lamaannukseen, joka on. esiintynyt niin surkean räikeänä viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Kaikellaiselle teoreettiselle harrastukselle on pyritty, antamaan palttua. Tätä on seurannut välinpitämättömyys ja kylmäkiskoisuus käytännölliseenkin puoluetoimihtaan, Tiiin €ttä' se on vihdoin tullut viidennen ja kuudennen luokan asiaksi osastoissamme ja sen sijaan köykäinen huvi- ja seuratoiminta - on anastanut kaiken isäntäyallan. Mutta nyt tulee puolueemme uu-destaanrakentamis- ja Bolshevisoi-miskäsky. Se on kiertämättömänä meidän edessämme. Puolue ei enää pidä jäsenyydessään pelkkiä nimi-kommunisteja. Kommunistinen Internationale on antaiiut käskyn, jota puolueemme on noudatettava i l man kiertelemättä. ja taisteltuaan ensin sisäisien kamppailunsa, joka oli välttämätön esityö ennen kuin puolueemme kykeni käymään käsiksi uudestaan järjestämiseen ja bols-hevisoimiseen, puolueemme vaatii nyt sen kaikkien hajanaisten osien sekä järjestöllistä että aatteellista yhtehäistyttämistä. Irrallisen ja edesvastuuttoman kielijärjestö-auto-npmian oi^ nyt lakattava. Ei kelpaa enää, että kommunismin nimessä teemme sitä ja tätä. Kaikkien puolueen jäsenten on nyt käytävä harjaannuttamaan itseään Kommunistisen Internationalen kelvollisiksi sotureiksi, tai muussa tapauksessa ei heillä ole oikeutta pitemmälti kantaa edes kommunistin nimeäkään. / \ Näillä uusilla seikoilla on havahduttava vaikutus meihin nähden. Me olemme joutuneet . asettamaan itsemme sisäisen itsekritiikin alaiseksi. Ja ensimäinen ehto on, että tarkistamme itseämme leninilä^yy-den ja bolshevistisen itsekritiikin valossa. Ja tämä kritiikki osottaa meille^ että olemme tyypillisiä sosialidemokraatteja tai parhaassakin tapauksessa meidän ideologiassamme 'on vahva annos sitä. Ja jos mielitään mennä eteenpäin kommunistisen luokkataistelun tiellä, on siitä vapauduttava. On tutkittava syvemmin marxilaisuutta ja leninismiä ja ahkeroitava ympärtämään bolshevistinen luokkataisteluoppi työväen tämän päiväisten taistelujen yhteydessä ja sovellutettava ne niihin. ! Ne toverit, jotka sosialidemokraattisesta unesta havahduttuaan kykenevät ottamaan tällaisen kannan, ovat voittaneet ensimäiset vaikeudet. Ja ainoastaan täten kyetään ymmärtämään puolueemme uudestaan järjestämisen ja bolshevisoimisen välttämättömyys, ja ainoastaan tällä edellytyksellä kyetään siihen innostumaan. Mutta valitettavasti löytyy paljon johtaviakin tovereita, jotka ottavat asian kokonaan toiselta kannalta. He" ottavat uudestaan järjestämisen ja bolshevisoimisen siltä kannalta, että koska Kommunistinen Inte^ationale nyt kerran on niin ja niin määrännyt, niin me olemme "lojaalisia", me tottelemme. Me taivumme uu-destaanjärjestämiseen. He'my5ntef leväit, että onhan sitä tullut oltua tässä hiukan leväperäinen. Parannuksia on tehtävä. Mutta he eivät tee aatteellista pe^eroa sosialide-mokratian.- kanssa. ^ He - pitävät ^din-ni siitä kynsin* lampain. He jätte- 12 p.—' levät puoliistellen, että Suomalaisen Järjestö on aina pyrJdnyt bolEhevi-sojmaan itseään- He ottavat koko uudestaanjärjeStamisasian mekaanisena manööverinä, johon 'on pakosta, puoluekurin uhalla taivuttava', kunnes se osottautuu mahdottomaksi, ja kunnes Kommunistinen Internationale itse huomaa tuon hulluuden ja perääntyy hyvässä järjestyksessä. Toverit. On itsestään selvä, että tällaisessa mieles>»ä ei uudestaan-järjestyminen ja bolshevisoiminen menesty, ja ne toverit, jotka tässä mielessä tätä työtä ajavat, eivät kykene johtamaan järjestömme bols-hevisointia. Nämä toverit edustavat tyypillistä lorelaisuutta. Ja Askeli, joka otti puolustaakseen Suomalaisen Järjestön sosialidemokraattista katsantokantaa, Superiorin osasto, joka taisteli opportunistisen arvos-teluvapauden puolesta ja bolshevistista kritiikkiä vastaan, ja Onni Saari, joka edustaa ultra-lorelaista ja antikommunistista kantaa, taistellen avoimesti ja röyhkeästi puolueemme uudelleen järjestämistä ja bolshevi- Boimista vastaan sekä John Hill, joka vielä nytkään ei ymmärrä puolueemme Labor Party taktiikkaa, eivät ole läheskään ainoita henkilöitä Suomalaisessa Järjestössä, jotka ovat sosialidemökratismin puhemiehiä, joskin he ovat olleet sen avo-naisempia ja suulaampia edustajia. Edelliset, jotka ottavat uudestaan-järjestämisen pakollisen kurin ja mekaanisen lojaalisuuden kannalta, kuuluvat aatteellisesti samaan leiriin Askelin ja Onni Saaren kanssa ja tulevat olemaan suurena haittana tässä kriisissä, elleivät he tee pikaista aatteellista itsetarkastusta ja parannusta. Ja kuitenkin, mitä hyvänsä me nyt ankaran itsekritiikin valossa avoimesti tunnustamme, ei merkitse sitä, etteikö meistä voi tulla mitä parhaita bolshevikeja. Ja jos me tarkastamme Amerikan Suomalaisen työväenliikkeen historiaa, niin sen lehdiltä löydämme mitä mainehik-kaimpia tekoja. Jo Amerikaan tullessamme on suomalaisella työväestöllä ollut ainakin vaistomainen taisteluhenki, jonka se on perin3?t koti- . maansa työväenliikkeestä, joka taisteli vuosikymmeniä tsaarismin, sen 'Bobrikoffin ja Seynien tyranniutta ja Suomen herrasvaltaa vastaan, mitkä taistelut ovat tehneet suomalaisen työväestön alttiiksi omaksumaan sosialistinen luokkataisteluopin. Amerikassa niinikään suomalainen työväki on taistellut urhoollisesti amerikalaisen trustikapitalis-min riistoa ja sortoa vastaan lukuisissa lakkotaisteluissa, joista voitaisiin mamita Coloradon, *Idahon, Sutten, Kuparisaärert^jär Mesaba-renssin kaivostyöläisten taistelut sekä lukuisat puutavafatyöläisten lakot lännellä. Ja Amerikan sosiälistipuolu-een ollessa parhaimmillaan, suomalaisia työläisiä kuului siihen noin 13,000, muodostaen sen elävimmän j a tolmintahaluisimman osan. Ja I.W.W. ollessa todella vallankumouksellinen taisteltu järjestö suomalaiset työläiset pelasivat siinä johtavaa roolia. Sen jälkeen kun nämä molemmat edellämainitut järjestöt. Venäjän vallankumouksen puhjettua ja maailman työväenliikkeen uudestaan syijitymisen kriisissä hylkäsivät vallankiimouksellisen luokkataistelun tien, tuhannet suomalaiset työläiset erosivat; näistä järjestöistä ja liittyivät 'Amerikan kommunistiseen liikkeeseen. Lukuisat Järjestömme jäsenet niinikään ottivat ase kädessä osaa Suomen luokkasotaan v. 1918 ja menivät sen jälkeen lävitse Suomen lahtarien vankilahelvettien kidutukset. Suomalaiset työläiset ovat tehneet Venäjän puna-armeijassa sankarillisia tekoja. Nämä työläisjoukot, joilla oli tällainen menneisyys työväen luokka-^ taisteluissa sekä Suomessa että Amerikassa, omaaVat vallankumouksellisen hengen ja täytyvät olla sitäl ainesta, joista tulee .todellisia bolshevistisia taistelijoita Amerikan kommunistiseen liikkeeseen, kunhan heidän vallankumouksellinen henkensä ja itsetietoisuutensa puolueemme uudestaanrakentamis- ja bolshevisoimisprosessin yhteydessä ohjataan oikeisiin uomiinsa. Ja meidän puolueemme ei suinkaan tahdo hylätä Amerikan suomalaista työväkeä. Se tietää, että suomalaiset työläiset ovat mitä parhaimpia taistelijoita. Se tietää, että he ovat hyviä :'organiseeraajia. Meidän puolueemme kritiikki suomalaista jäsenistöä kohtaan, ei tar-kota karkottaa heitä pois puolueesta, vaan päinvastoin, saada heidät inrotetuksi sosialidemökratismin. niin 'järjestolUsistä kuin ^aatt^li^staJdit pauloista ja ppportnnistisista jolita-jista ja liitetyksi heidläi^^I^ osaksi 'Amerikaii vallai^moukselli-sen proletariaatin ettivartiojouk^ koon, sen lihaksi ja vereksi^^ Tätä tarkottaa periaatteellisessa suhteessa puolueemme nudelleenjär-jestaminen. ja'bolshevisoiminen. Ja kqn tästä pääsenune selrille, käytännölliset vaikeudet nudestaanjär-jestamisen tiellä ..voidaan poistaa vemttain helpostL Elimän varjokuvia Maailmaa köyhälistö, elää ainaisessa arjessa. Sitä kuvaavat työläiskirjailijamme teoksissaan. Siitä puhuvat ^öläispuhujamme, j a me ymmärrämme kaiken aivan kirjaimellisesti tuon — elämmehän sitä kuvattua elämää vuodet ympäriinsä, joten se on tuttua — draamallista . . . Näistä asioista kirjottami-nen ja puhuminen, ei yksistään innosta lukija- ja ^untelijakuntaa. Mitä olisi tehtävä? herää kysymys. Ja tähän Juuri koetan vastata parhaani— mukaan. Sanotaanhan, että ei niin synkkää, ettei valon pilkahdusta! Ja tämä pitää paikkansa — ainakin osittain. Me kirjotamrae ja puhumme elämän varjopuolista ja kuvista, miksi emme aseta aineellemme "kaunista" taustaa? Siksikö, ettemme uskalla? Me kyllä uskallamme jos tahdomme. Mutta onko syy siinä, että katselemme kyyneleisiä silmiä, eli kuulemme sydämen pohjasta lähteviä huokauksia, mieluummin kuin hymyileviä suita ja kirkkaita katseita, joka johtuu puheista ja painetusta sanasta? Ehkä. •— Mutta siinä emme ole aivan oikeassa^ Me emme ole «aivan oikeassa. Me emme saa olla "kansan itkettäjiä", kuin "papit kirkossa", sillä vain synkennäm-me seuraajamme mielen, entistäan-kin synkemmäksi, koska esitämme vain pelkkiä "varjokuvia elämästä." Esim. näytelmät, joita on jo paljon työläisiä varten, on vain aniharvoja, .jotka saattavat liikuttaa katselijan sielunelämää. Semmoiset kappaleet, jotka saattavat henkilön pois hetkeksi, ainaisesta arjesta, ovat tervetulleita keskuudessamme. Me nautimme niistä, kun näemme niissä muutakin kuin pelkkää arkista yksitoikkoisuutta. Henkemme halajaa nähdä ihanan taustan elämästä. Kaunokirjailijan, enempää kuin näytelmäkirjailijankaan ei tarvitse poiketa pois totuudesta, vaikka luokin tuotljeisiinsa jokapäiväisyydestä poikkeavaa. Lietsokoon ja loihtikoon hän esille, tapahtumia, jotka meitä elvyttär vät — herättävät ja mahdollisesti humoristiselle mielelle saattaisivat ~ toiveita esille manaisiVat, sitä me halajamme. Jos ihminen aina mykistyy tapausten edessä kauhusta, tylsyy hänen sielunelämänsä niirj, ettei hän jaksa ajatella , mitään. Hänestä näin ollen muodostuu xtah-doton olio. Ja semmoiset ainekset ovat tarpeettomia luokkataistelussamme — vieläpä sitä vahingoittavatkin. — Siis reipas mieli on paras. Kaunokirjailija kuin myös näytelmäkirjailija, jos hän on tehtävänsä tasolla, pystyy kyllä muodostamaan teoksiinsa mielenkiintoisia yälikoh-tauksia,' jotka sieppaavat meidät hetkeksi pois arkielämästä. Tämä on terveellistä. Tämmöinen luo meihin toiveita ja uskoa uudesta ja paremmasta tulevaisuuiclesta — meihin kasvaa toiminnan halu —- saavuttaa se ihana tausta elämästä. Me silloin taistelemme tositeolla, emmekä ole pelkkiä "nollia" tässä ihmisyhteiskunnassamme. Kurjuus ei poistu keskuudestamme huutamalla ja muistuttamalla siitä. Vaan se poistuu taistelemalla jä rieppaalla toiminnalla. Siihen pyrkikäämme. Silloin saavutamme sen päämäärän, jota jokainen halajamme. Siis: kirjailijat ja kynäilijät. Innostakaa, kasvattakaa, elähyttäkää ja humoristisiksi saattakaa lukijakuntamme! Silloin olette tehtävänne tasolla. Silloin olette suorittaneet paljon hyvää — niin paljon, ettei sita voi tarkoin arvioida. A. R. 131 Suora ja nop^ tie edestakasin Suomeen OSLON (CHRISTIANIAN) AJ STOCKHOLMIN KAUTTA Oslosta (Christianiasta) jj-^ Lokak- 6 p. "BEBGENSFJORD" Loki^f* Lokak.23p. "STAVANGERFJORD" iSrS^t.P-Marrask. 13 p. "BERGENSFJORD" Jouluk. 4 p. "STAVANGERFJORD" ^ P-Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat HalifaTi<;«, Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen Sigeftk Matkustakaa Suomeen Ja tuokaa sieltä omaisenne i o k A V i. dysvaltoihin taikka Canadaan Norjan linjaa, joka tunneS - koisesta mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin^!^' oTinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suom(>on • o t i is • » v j l • « • ' » » ^ I • • > • • ' —— ^ " — 7 ^ — — pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Noria<«!9 ^^ Ruotsissakaan. Jnun Kolmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maik-pääsylupa, ei tarvitse takaisintullesaan kulkea EUis-saa^en kSJS' Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän ^^v^ liset akenttimme, taikka \ NORWEGIAN AMERICA LINE 22 IVhitehall Street, New York, N.Y. Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE Omistajat: ERKKILÄ & MILTON 130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontsria. (Bay kadun kulmauksessa) ——Suosittelee ' MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti helpoimmilla hinnoilla, tavaran, laatuun nähden paikkakunnalla. Yksi ja sama hinta kaiUlle. Ja.— CANADIAN NORTHERN HOTELLIA rauhallisine ja puhtaine huoneineen. KAHVILA-, VIRVOKE. JA TUPAKKAMYYMÄLÄÄ. Halvin paikka ostaa kaiLtVI ruokatarpeet. Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan tilaukset. INTERNATIONAL GROCERY Omistajat: E. Seppälä ja >E. Kotanen. 292 Bay St. — Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont Mitä on jokapäiväinen leipä? Ruokaleipä ja kahvileipähän se on, jokainenhan sen tietääkin ja senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa mauk-kaimman. Kuivaleipä ja korput ovat keveitä ja huokoisia ja hinta — kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille ja kämpille täytetty huolella. Puhelin 1338S. HOME BAKERY— 740 SIMPSON ST. — FORT WiLLIAM, ONT. Hammaslääkäri m Huone 7, CMnic Bik. McCartney'n ja Burke'n yläpuolella. Victoria Av. ja Brodie St. kulmassa FORT WILLIAM Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p. —6 i.p. Iltasin: 7-r-9. Puhelin 1008 S. , ^. • * Toimisto tyttö puhuu suomea ja englantia. MacMILLAN LÖTÄNYT NORJALAISEN ASUTUSPAIKAN JÄTTEITÄ New Haven, Conn. — Antaessaan lausuntonsa Yalen yliopiston päivälehdelle, selittää naparetkeili-jä MacMillan löytäneensä ^ainoan todellisen vakuutuksen siitä, että norjalaiset ovat asuneet Amerikan mantereen pohjoisemmissa osissa ennen Columbuksen .maahan tuloa. Hän väittää löytäneensä jätteitä norjalaisesta asuinseudusta, jossa todistuskappaleita on riittävästi, kun .niihin tarkemmin syvennytään. MacMillan lUpaa :mennä uudelleen tutkimaan näitä jätteitä. "Minä olen vmrma, että asuinseudun rauniot todistavat näistä varhaisista asukkaista.. Raunioista löytyy monta tosiseikkaa ja traditsionia, jotka toteavat nämä .entisten norjalaisten jätteiksi", lausui retkeilijä. LABERGE LUMBER Täydellinen varasto rakennustarpeita. ((Snoini)) lapaiiato lä^^^^^ Jos teitä vaivaa huono ruuai^sula tus, kipu rinan alla, ijinettomuus. epä tasaisesta vatsasta, veren nousn pää hän sekä siitä johtuva päänkipn, joi nakin päivin! erinomainen rnokahair toisina ei ollehkaan, köuristaksia j« väsymystä jälkeen sySnhin, närästä minen sekä silta johtuva kuuman veden nousu suuhun ja kurkkuun, niir ovat nd lapamadon oireita. MeidSn Iapamot<> lääkkeemrae ör valmistettu eteviksi tunnetun Helsinkiläisen Sainahixoneen iSfiJkärir resehtin jälkeen, seka varmasti tuot taa tarkoitttkseönsa vantaavia tulok oia;' Hinta 6 dollaria 40 seiittiB. Posti vapaastL ; KAL£VA APTEEKKI. K. G. K. NYMAN 168 So. Alffoma St, Port Arttiaf, Ontario. PAASTOAMISEN VAIKUTUS AIVOJEN TOIMINTAAN . Chicago. Chicagon yliopiston toimittaihat tutkimukset paastoamisen vaikutukseen ihmisen' aivotoimintaan ovat ospttaneet ajattelukyvyn olevan tehokkaimman ja selvimmän juuri pitkäaikaisemman paastoamisen jälkeen. Imin ennen paastoamista tai sen aikana: Itse paastoamisen* ~ aikana huomiokyky jossain määrin heikkenet ja aivotoiminta hidastuu. Väitetään., paastoamisen, .jaikutavan vahvistavasti myös hermostoaan 'y- Nimeni, joka on tähän . saakka ollut Kusti Mäki, on tästä lähtien oleva Albänus Mäenpää. Teen tämän mUiltol^n suurten erehdyksien -takia. Nimeni, joka on ollut Suomessa Olli^ Tietäväinen, on itässä maassa . Ole Olson, Biscotasing, C. P. Ry., Ont.. leensä Ja yhtenä esimerkkinä mainitaan, että paaston Jälkeen ka-too sellaiset hermostuneisotidett-merkit kuin kasien vapis^ninen. Copper Qiffilaiset Pistäytykää puotiin josaa on kaikenlaista ensiluokan ruokatavaraa päivän halvimpiin ' hintoihin, i A.PELKOLA 7 Finland St. Phone 194 \ -1 Piano Harmonikkoja Myös Suomalaisia Fonografi levyjä myyvät 88 Durham St., Sudbury, Ontario. Seuraava Blue'n kaupasta. — Phone 1694 — lATKMJJÄKOII Slisteijä huoneita saatavana, EMIL JOHNSON 62 Edmond Lano SODBURY, ONTABIO I I^eim C. N . B. asemaa Telefooni 682 yiä^^^je mm. Sudbury, Ont. Olemme avanneet autokumien ^ jausUikkeen Joten otamme nyt v»- taan kaikenlaista autokumien ja »• säkumien kdrjiausta.- TyydyttSvaisyy* ta^aan^^^ EEICK PUBABBN |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-11-12-06