Vapaus, November 12, 1925

              Torstaina mmra^ 12 p.—Hiiir*, Mo¥, 12tl^ 1
fflill
Toveri Tim Buckin äsken ilmestyneestä kirjasesta "Steps to Power''
Työläisten kontrolloima teollisuus
tarkottaa itse asiassa sitä, että työ-väealaokka
omistaa teollisuaden.
Meillä ei liene aihetta uskoa, että
kaprtalistiluokka koskaan sietäisi
edes osanottoa kontrolliin, niin kau­an
kuin se omistaa teollisuuden.
~ Erilaiset "yhteiset neuvostot", "yh­teistoimintakomiteat"
y.m^s, eivät
suo työläisille pienintäkään vaikutus­valtaa
teollisuuden kontrolliin. Ne
ovat kirjaimelleen nimensä mukai-aa;
yhteisiä neuvostoja ja yhteis-toimintasuunnitelraia
— tuotannon
. tehostamiseksi.
Mikäli on kysymyksessä todellinen
teollisuuden kontrolli — raaka-ainei­den
ja tarpeiden hankkiminen, voit­tojen
jakaminen j.n.e. — niin me
olemme noine komiteoinemme juuri
samalla tasolla, jolla olimme ennen
niiden •muodostamista.
Se seikka, että kaivosten ja mi­neraalien
kansallistuttamislaki edel­lytti
puolet suunnitellun kansallisen
kaivosneuvoston jäsenistä nimitettä­väksi
Suurbritannian Kaivostyöläis­ten
liiton ja puolet eri piirien ja
työpaikkaneuvostojen alaisten kai­vostyöläisten
toimesta, oli fepäile-mättä
pääasiallisena syynä koko
Suurbritannian kapitalistiluokan mi­tä
katkerampaan tämän suunnitel­man
vastustamiseen. Hallituksen
kontrolli (ja taatut voitot) kapita­listisen
johdon ja omistuksen kera
sopi heille mainiosti. Kansallistut-taminen
ja työläisten osanotto kon­trolliin
oli kuitenkin mitä karvain
pala.
Samalla kertaa kun osanotto teol­lisuuden
kontrolpin ja siitä johtuva
Suurbritannian Kaivostyöläisten lii­ton
asema siinä, olisivat olleet vain^
seurauksena kanäallistuttamisesta,'
olisivat ne taasen vuorostaan saat­taneet
olla syynä ja lähtökohtana
uuteen ja v;altavampaan taistelutin
kapitalistien poistamiseksi . tykkä-
Tiään. ' .
Salakavalat. kapitalistit aavistivat
itämän ja taisteUvät koko vhanketta
vastaan sen kukistamiseksi. Koko
Suurbritannian kapitalistiluokan yh-
^ teisen vastustuksen edessä pääsivät
kaivostyöläiset vielä lilin pitkälloi et­tä
tuomari > Sankeyn johtama kunin-
IkaaiHneii' 'lolinission^^ e^
kansaätiatuttaThinen pantaisiin käy­täntöön.
Että niin ei tapahtunut,
johtui ainoastaan ^iitä, että työEi-siltä
^puuttui vallankumouksellista
johtoa, mikä olisi ollut halukas ko-ko
.luokkana käymään vallankumo­uksellista
taistelua Icapitalisteja vas-
; •taan;";;.;. ,,
'.Ma^lmassa ei todennäköisesti ole
ain<|atakaan maata, missä t^ollisuus-työläisillä
olisi niin hjrvä tilaistiiis
seurata brittiläisten kaivostyöläisten
esi:«ierkkiä j[a saavuttaa heidän pää-
, määränsä, kuin meillä täällä Cana-
' 4i^tss4.i ;.Sentähden kun omaisuutta
ja kansalaisvapavksia koskevat asiat
kuuluvat maakuntain lainlaatijakun-ti^
vvialtapiiriin, -on kansallistutta-
, aniften maakunnallinen asia kaikessa
muussa paitsi rautateitä koskevassa
tapauksessa. Siten on meillä tilai­suus
käyttää hyväksemme visaen
teiollisuukaen ja maakuntien viisiä
eroavaisuukda 'ja keskittää koko
työväenliikkeen voima määrättyyn
tarkotukseen,
Se\^jkk»y. että kansallistuttamis»
, Jcy^ymystä on katiseltu enemmän ka­pitalistiselta
kuin vallankumouka^h-selta
pohjalta,; johtuu pääasiassa
siitä, etfä me emme ole koskaan -tais­tellee^-
sen puolesta ja siitä kun ai-iioa'
e^merkkimme (C.'N.R.) on —
kapitalistisen vararikkoisuutensa, ei­kä
työväenluokan vaatimusten täh­den
— m^ennyt mii^uummijii takuu-
Eeen paperilla olevain osakkeiden
koisojen maksamisesta, kuin työ­väenluokan
oikeuksista. Sikdpä juu­ri
.niin ty&läi<«et kuin kapitalistitkin
. ovat.pitäaieei ikansallistuttamista va-rankkoiaeix
teollisuuden parhaana
apuneuvona.
• jKansallistuttamisen edullisuus tai
V epäedullisuus riippuu luonnollisesti
siitä., .millä tavoin se toteutetaan.
Jos .sen avulla suojellaan sydämet­tömiä
konnia ja osakkeenomistajia;
ja taataan voitto-osingoita arvotto-inille
paperipalasi^e, -C.N.;Rm mal-iiin^
niin silloin se on epäilemättä
epäedullinen. Mutta jos kansallis^
tuttamisella valtaisten taistelujen
yhteydessä voidaan osottaa yksityis-omistusoikeuden
tehottomuus, Initen
esim. brittiläiset kaivosmiehet teki­vät
ja johon canadalaisten kaivos-miesen
parhaillaan käynnissäoleva
taistelu tähtää, ja jos kansallistut-tamisella
kuoletetaan tavalliset osak­keet,
y.m., alennetaan määrättyjä
kulunkeja Ja annetaan työläisille te-ollismiden
kontrolli, silloin on se
tärkeää -vallankumouksellista edisty­mistä.
V';-
KansaOistttttaminen on tietenkin
vaid askel,'mutta se on aäkel oi-keaSä
suustaan. Ja päättävä taiste­lu
sen puolesta tulee luonsaan työ­väenliikkeen
uudelleen. ^Tärkeimmät
Canadan teollisuudet ovat ne, jotka
pohjautu^'at maan luonnonrikkauksi­en
riistämiseen, "oikeuden ja koh­tuuden"
mukaisesti. Mineraali- ja
metsärikkauksiin perustuvien teolli­suuksien
kansallistuttamisessa pitää
vedota mahdollisimman laajalle.
Nojautuen eri maissa käytäntöön
pantuihin erilaisiin suunnitelmiin ja
Venäjän työläisten käytännöllisiin
kokemuksiin, meidän tiilee vaatia
kunkin teollisuuden alalle asetetta­vaksi
jokaiseen maakuntaan komis­sioni,
jonka tehtävänä on alansa te­ollisuuden
johtaminen. Tällaiseen
komissioniin nimitettäisiin tai valit­taisiin
maakunnan hallituksen toi-
"mesta puolet ja kysymyksessä ole­van
teollisuuden työläisten toimesta
puolet sen jäsenistä. Komissioni va­litsisi
sitten itse puheenjohtajan.
Komissioni nimittäisi sitten kun­kin
yrityksen johtajat, jotka toimi­sivat
sen kontrollin alaisina. Joh­tajat
toimisivat käytännöllisesti sa­maan
tapaan kuin nykyisinkin, sil­lä
erotuksella, että kunkin työpai­kan
työläiset valitsisivat komitean,
joka ottaisi käytännöllisesti osaa
johtoon.
Kukaan ei yoine väittää,, ettei
moinen suunnitelma olisi käytännöl­linen.
Ainoa eroavaisuus tulisi pie­naan
siinä, että eri liikeyritysten
johtajia ei enää nimittäisi osakkei­den
valitsemat johtokunnat, joiden
valintaan on usein vaikuttanut asi­anomaisten
omistamien osakkeiden
määrä ja muut sellaiset vaikutti­met.
Ne tulisi nimittämään maa-kuntakomissioni
ja näin mahdolli­seksi
laajempi keskittäminen, tur­han
työn !ja tuhoisan kilpailun
poistaminen j.n.e.
Mikäli työn tehokkuus on kysy­myksessä,
niin on C.N.R. paraäfai-kda
pysyvänä todistuksena siitä, et­tä
kansallistuttaminen ja työn te­hokkuus
soveltuvat verrattain hyvin
yhteen.
Mutta missään tapauksessa ei ka­pitalistinen
"liikevoittojen" mitta­puu
saa olla ratkaisevana tekijällä.
Yksistään se seikka, että teollisuu­den
kansallistuttaminen tulee käy­tännöllisen
politiikan piiriin, edel­lyttää
ihmiskunnan menestyksen >. ja
hyvinvoinnin kohottamista liikevoit­tojen
yläpuolelle. Ja teollisuude.n
kehitylMjen edistyessä nykyistä vauh­tiaan,
tuotannon Ib.ääntymisen kul-keissa
yhtärinnan kasvavan työttö­myyden
kera, ilmenee pian, että
työpäivän lyhentäminen kuuteen
tuntiin päivässä on ainoa mahdol­linen
keino kaikkien työläisien saat-tiiniseksi
teollisuuden palvelukseen.
Sillä yksityisten liikeyritysten johto'
on niin kykenemätön ja voittojen j
•ynnä korkojen hankkimisen raaitta- •
ma, että työpäivän lyhentäminen on
— heille — mahdoton asia. Kah-sallistuttaminen
esiintyy näinollen
ritirinnan kuu^ituntiSei^ työpäivän
kera, ei ainoastaan v mahdollisuutena,
vaan mitäi pakottavampana välttä­mättömyytenä.
^
Kanaallistuttaniiien edellytykset
' . • • • ^
Liittohallituksein tilastotoimiston
tietojen mukaan oli Canadan tehdas­teollisuuden'tuotteiden
arvo vuonna
1924 kaksi kertaa niin suuri kuin
1910. Se johtuu osittain hintain
noi/susta, mutta ainakin puoleksi
tuotannon lisääntymisestä.
Tuotannon lisääntyessä on myös
vientikauppa. lisääntynyt. Canadan
vienti nousi 298,763^33 dollarista
vuonna 1910, tuohon hämmästyttä­vään
jnäärään, 1,058,553,297 dolla­riin
maaliskuun 31^ päivänä 1924
päättyneenä tilivuotena. Siis yli
300 prosentin nousu.
'On yleisesti tunnettua, että rau­tatiet
ovat jatkaneet ratojaan tu­hansilla
maileilla ja rahdinkuljetus
lisääntynyt 48 prosentilla, mutta sii­tä
huolimatta on työläisten lukumää­rää
vähennetty viimeisen kymme­nen
vuoden aikana. Ja samanlai­nen
selostus voidaan antaa maan
^'okaisesta tärkeämmästä teollisuu­desta.
Vuonna 1911 työskenteli tämän
maan kaivosteollisuudessa 62,767 ih­mistä,
tuottaen rikkauksia 103,220,-
994 dollarin arvosta. 1923 työs­kenteli''
siinä vähemmän kuin 50,-
000 ihmistä, tuottaen rikkauksia
214,079,331 doUarin arvosta. 20
prosenttia pienempi työläismäärä
tuotti siis huomattavasti enemmän
Icuin kaksinkertaisen määrän rikka­uksia
vuoteen 1911 verraten. Puu­massa-
ja paperiteollisuutta tarkas-taessamme
"tarvitsee verrata vain
vuosia 1918 ja 1923. 1918 tuotti
26,363 työläistä 121,125,627 doUa-riri
arvosta. Ja lyhyen viiden vuo­den
ajan kuluessa oli työläisten lu­kumäärä
lisääntynyt ainoastaan
2,81:6, mutta tuotannon arvo noud
yhteensä 294,987,904' doUariln.
Ja sitä samaa osottavat Canadan
kaikki teollisuudenhaarat. Työnte­kijäin
lukumäärän laskiessa päivä
päivältä yhä pienemmäksi, lisään­tyy
heidän tuotantonsa arvo häm­mästyttävällä
vauhdilla. Vuonna
1911 tarvittiin 515,203 työläistä Ca­nadan
tehdasteollisuuksissa tuotta­maan
tavaroita 1,165,975,639» dolla­rin
arvosta. 1923 tuotti sama teol­lisuusryhmä
515,746 työläisen työl­lä
tavaroita tuon suunnattoman pal­jouden
2,714,467,793 dollarin arvos­ta.
Keskittäminen, kehitetty koneisto
ja entistään tehokkaampi riistämi­nen
saattaa teollisuuden kykeneväk­si
tuottamaan tänään miljoonan dol­larin
arvosta tavaroita puolta pie­nemmällä
työvoimalla, kuin siihen
tarvittiin viisitoista vuotta sitten.
Kaukana siitä, että minun tar-kotukseni
olisi vastustaa rikkauksien
tuottamisessa tapahtuvaa tuotannol­listen
keinojen kehittämistä ja pa­rantamista,
sillä siitä koituu vain
hyötyä. Jokaisen kaukonäköisen työ­läisen
haluna pitäisi olla, että yhä
maattisempia koneita saataisiin käy-maattisempia
koneista saataisiin käy­täntöön,
entistään enemmän sellaisia
keinoja; joiden avulla maailma täy­tettäisiin
tarvikkeilla, joiden tuotta­miseen'
on käytetty mahdollisimman
vähä Inhimillistä työtä. Mutta an-taessamme
tunnustuksemme koneel­le,
meidän tulee saattaa se omak­semme,
eikä jättää sitä aseeksi omis­tavan
luokan käteen, kuten asianlai-
146 Algoma St. South, Port ArÖiur, Ont
Suositellaan Höjrry-, Suihku-, Amme- ja
Höyrykaappikylpyjä
Auki joka arki päivä kello 1—12 yöllä.
Soittakaa Puhelin 15
niin saatte laillista "pasturized" maitoa,
palveluskunta. PUHTAUS TAATAAN.
Meillä on suomalainen
SANITARY DAIRY, F. Paqnutti, Prop.
' KULETAMME KOTIIN—-
"5
t ((
(
«
(
(
(
(
(
<
*
i
ta on nykyään.
Nykyisten olosuhteiden vallitessa,
juuri tuotettujen rikkauksien pal­jous
lisää työväenluokan kärsimyk­siä
ja epävarmuutta sikäli, kuin tuo­tantolaitoksia
parannetaan; ja sensi­jaan
että tuotannon lisääntymisestä
koituisi mukavuutta meidän luokal­lemme,
johtuu siitä työttömyyttä ja
nälkää.
Alennetut palkat, pitemmät työ­päivät,
tehostettu ^ riistäminen ja li-sääntjmyt
tuotanto muodostavat ta­varain
ylijäämän ja työttömjryden
kerf sen piirin, jonka sisällä me kii­ruhdamme
tuhoa kohti. <
Tuotannon jokaisen lisääntymistä-tauksen
johdosta 'seuraa työttömyys
ja uusi palkkain,alentaminen ja jo­kaista
palkkain alentamista seuraa
entistään suurempi tuotannon lisäys.
Riistäjäluokan raivoisat yritykset
vapautuai niistä i ristiriitaisuuksista,
joihin heidän hullu järjestelmänsä
on sotkeutunut, saattavat, nuo risti­riitaisuudet
vain entistään vaikeim­miksi
ja yhä selvemmäksi osottau-tuu,
ettäciei ole mitään muuta tietä
vapautta niistä — kuin koko järjes­telmän
kumoaminen.
Sivumennen on sjrytä mainita, et­tä
ammattiyhdistysliikkeen "johta­jat",
kuten esim. Lewis, j c ^ näkee
heidän pelastuksensa satojen tuhan­sien
työläisten pbisajamisessa siitä
teollisuudesta, jonka he "johtajat",
selittävät kuuluvan valtapiiriinsä;
ja Johnson, joka "yhteistoiminnalla"
auttaa suuria korporatsioneja vähen­tämään
, kustannuksia, eivät auta
työläisiä luokkana eikä ryhmänä.
Niitä satoja tuhansia- työläisiä, jot­ka
ovat joutuneet työttömiksi näi­den
eri^laisten suunnitelmien johdos­ta,
ei ole tapettu pois tieltä, vaan
sysätty paisuttamaan työttömäin'
työläisten armeijaa, jota työnantajat
vuorostaan käyttävät järjestöjem-me
murskaamiseksi.
Ammattiyhdistyksille, on mahdo­tonta
selviytyä itästä pulmasta palk­kojen
ja työpäivän pituuden perus­teella,
varsinki]^ niin kauan, kuin
ne edelleen tunnustavat yk&itjris-omaisuuden
loukkaamattomuuden ja
vuokran, koron ja .voiton pyhyyden.
Yhtärinnan lisääntyvän ja halvenxu-van
tuotannon kera lisääntyy pää­oman
paljous, ja siitä maksettavan
koron ja voiton määrä, joten mikä
tahansa suuremmista — ja rikkaim­mista
—• korporatsioneista, voi mel­ko
helposti paperilla todistaa toi­mivansa
tappioakseen.
Kaikesta huolimatta jää painavak­si
tosiasiaksi se, että rikkauksia
tuotetaan yhä enemmän;^* ja työ­päivän
lyhentäminen on perusehto.
Heittäen sivuun kaikki kysymykset
pääomasta, omistuksesta, vuokrasta,
korosta ja voitosta, on ammattiyh­distysliikkeen
asetettava työväenluo­kan
hyvinvointi etutilalle. Teolli­suuden
kansallistuttamisen täytyy
tulla sen lähimmäksi päämääräksi.
Ja^oska'on mieletöntä yrittääkään
harjottaa teollisuutta suunnattomien-korko-
ja voittomaksujen rasittama­na,
joiden kautta kapitalistit yrittä­vät
suojella itseään, niin tulee kan-s^^
stuttamisen sisältää pakkoluovu­tuksen
idun, siten,, että korvausta
— jos lainkaan —- maksetaan vain
niin paljo, ettei dllä raskauteta te­ollisuuden
työläisiä, eika missään
tapauksessa paperäle merkityn i>ää-pman
tai otaksutun voiton tuoton
'perusteella.
KAIKKI SEN JO TIETÄVÄT
•
I
•
0'|
että parhaimmat ja monipuilisemmat virvotusjuomat Thunder Bay J
alufeelta saa kun tilaa ne International Bottling Worksilta. '
INTERNATIONAL BOTTLING WORKS
I 157 Machar Ave. — Phone 2003 North. — Port Arthur, Ont. J
EVERARD,
Newaygo Co., Ltd., via Port Arthur,
X Ontario.
Tämä kämppä sijaitsee noin nel­jä
mailia rautatiestä mustaa Sampi-jokea
ylöspäih. / Tämän kämpän o-vat
viisi vuotta sitten rakentaneet
niin kutsutut pikkujapparit. Mutta
viimeiset 'neljä yuotta on täällä run­nannut
tämä Newaygo Co. Tänä
syksynä on katkasu alettu jo elo­kuun
26 päivä. Metsät ovat pUeet
kohtalaisia,) joten katkasu oh suju­nut
erittäin pian, sillä lokakuun lo­pussa
oli jö 8,000 koordia katkas-tu,
mikä oli määrä tältä kämpältä
tänä syksynä ottaa ulos. Seurauk­sena
oli, että marraskuun ensipäi­vänä
saivat katkasijat lähteä toisil­le
kämpille käsivarsiaan kaupalle,
joten kämpälle i ei jäänyt kuin ne
miehet, jotka ajokelin tultua aja­vat
puut.jokeepv n-^in! - ~ •
Kämpällä ovat olot olleet
dyttävät, verrattuna siihen, mitä
tämän jrmpäristön pikku jappareilla
tavallisesti on tarjolla. Niillä ole­va
katkasi ja saa tavallisesti mak­saa
kaikesta, mitä siellä joutuu
käyttämään, nimittäin postinkulje-tuksesta,
saippuasta y.m. ja vielä­pä
tahkostakin toisilla kämpillä.
Täällä sitävastoin .ovat ne kaikki
vapaat ja mitta 'oli, joka viikko, jo­ten
näki senkin, kuinka paljo pn
vähentynyt siitä mitä katkäsijalla
on ollut. Ruoka on myös ollut
tyydyttävää koko ajan.
Niin ne vaalitkin ovat ohi. Niis­täkin
väiteltiin puoleen ja toiseen,
mutta tulokset oli huonot täälläkin
Everardissa, vkoska Työväenpuolu­een
ehdokas ei saanut kuin 3 ään­tä,
jotayastoin porvaripuolueiden
ehdokkaat saivat enimmät äänet
täältäkin. Tässäkin on yksi todis­tus
siitä, että varsinaista kanada­laista
metsätyöläistä voidaan vielä
vetää • nenästä niin paljo, että saa­daan
äänestämään omia : etujansa
vastaan. Mutta tähänkin on luon-nolnset
syynsä. Sillä Ontarion met-sätyöläisiltä
on järjestämistyo puut­tunut
kokonaan viimeisinä vuosina.
Mutta nyt, kun Canadan Kom­munistipuolue
on ottanut tämänkin
työn suorittaakseen, se on nimit­täin
alkanut järjestämään Canadan
Puutavafatyöläisten Teollisuusuni-öon,'
niin tässä työssä on meidän
metsätyöläisten ehdoton velvolli­suus
auttaa unionistista liikettä. Ja
se käy parhaiten siten, että jokai­nen
työläinen työmaalla/ ja käm­pällä
alkaa tehdä valistustyötä to­vereidensa
keskuudessa, levittämäl­lä
kirjallisuutta ja keskustelemalla
päivän tärkeimmistä kysymyksistä.
Vain tällä tavalla saadaan/ järkipe­räinen
agitatsioQityö käyntiin ja L.
W. I. Uniosta senlainen järjestö,
joka takaa tulevaisuudessa Cana­dan
metsätyöläisilie p^emman toi­meentulon
kuin mitä se'tällä ker­taa
on. Siis tämän asian puolesta
toimimaan jokamies-^kuin sotamies;
Eämppämies.
RAUHASTEN SIIRTO PILAA
HENKISIÄ KYKYJÄ
Moskova. — Professpri Vladimir
Durow, kuuluisa biqlogi, on ilmot-tanut
äskeisten kokeilujensa osot-taneen,
että rauhasten siirrolla on
t(/della nuorentava vaikutus. Prof.
Du^ow on kokeillut rotilla. Nuo­rien
rottien rauhasia on hän siirtä-n3rt
vanhepipiin ja tullut fiuomaa-maan,
että vaikka, nämä ruumiilli-
COBALT, ONT.
Grant Broa. ttekampi»
Cobaltiata North ^Bayhin rafcen-neHavaa
valtion tietä jettiin teke-
,mään viime elokuun alkupuolella.
Ensimäisellä kymmenellä maililla
ovat urakpitsijoina Grant veljekset,
joista ainakin toinen on 'maailman­sodan
veteraaneja. On dis joh­tanut
työläisiä teurastnslmjalle^ Ja
nyt on valtio antanut hänelle tilai-sesti
Auorentuvatkin, menettävät ne
muistinsa, niin etteivät muista .e-des
häkkejään.^ Kymnlieneen päi­vään
ne eivät muista mitään, mutta
viidentenätoista päivänä alkaa muis­tin
lahjasta jo merkkejä näkyä,
Prof. Durow on alkanut kokeilla
suuremmilla eläimillä. Tähän men­nessä-
hänen kokeilunsa pvat olleet
ristiriidassa professorien Boronpvin
ja Steinin sellaisten jphtppäätelmi-en
kanssa, että rauhassiirrpt muut­tavat
subjektin ain<$astaah ruumiil­lisesti.
Durow sanoo, että^ rauhas­ten
mukana siirtyvät niiden entis­ten
omistajien "henkiset" ominai­suudetkin.
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi on tullut pn yhtiö lisännyt seuraavan mat^
kavuoron Halifaxista suoraan Skandinaaviaan.
l>uriehdak«et HaUfaxista, N. S.
S. S. HELLIG OLAV. Jonlakuun 5 p.
ALENNETUT KOLBiANNEN LUOKAN
edestakaiiten inatkain hinnat
Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hytteiä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttorini:
SCANDmAVUN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeer.Can. 31 Upper Water St., Halifak, Can.
EUGEN W. ELFVENGREN,
No. 338 A. St. James Street; Montreal, Que.
J. V. KANNASTO ERICH J. KORTE, •
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can.
suuden riistää työläisiä, jossa teh­tävässä
veljekset ovat miehiä pai­kallaan.
I
Työt teetetään miltei poikkeuk­setta
urakalla. Santajaardilta mak­setaan
noin 35 senttiä; ja kalliosta
1.40. Mikäli minulle on selostettu,
maksetaan urakoitsijalle täsmälleen
kaksi kertaa sama hinta, k^in hän
maksaa työmiehelle, joka tekee kai­ken
työn. Lisäksi kiskoo urakoit­sija
hirveän korkean vuokran kai­kista
työkaluista, teltoista y.m., jot­ka
ovat miltei kaikki vanhoja, vaan
joita työläisten täytyy vuokrata
urakan otettuaan. -
Muutavat Jienevät noissa ura­koissa,
jonkun' sentin tienanneet,
mutta useimmat ovat jääneet vel­kaan,
jonkun Aviikon työskennel­tyään.
Miehiä on tänne tuptu Ca­nadan
suurimmista kaupungeista,
kuten Tprontosta, Montrealista,ym.
ja eikä suinkaan siksi, ettei täällä
olisi työttömiä yllin kyllin. Vaan
heitä en tuotu siksi,'että on tilan­ne
voitu pitää edullisena työnanta­jille.
Eräitä sellaisia työläisiä, jotka
eivät ole hyväksyneet urakoita,
vaan ovat, lähteneet"" pois, on jah­dattu
kuin susia, onpa joitakin van­gittukin
sentähden. Viimeksi oli
munan sellainen juttu Cöbaltin po-liisioikeuden
ratkaistavana lokakuun
27 /päivänä. Syytetyt kuitenkin
vapautettiin, oltuaan putkassa yh­den
vuorokauden.
Usea suomalainenkin on käynyt'
tätä työmaata katsomassa, vaan
harva heistä on töihin ryhtynytl Työ­maa
onkin etupäässä ruotsalaisten
ja puolalaisten hallussa. Mutt^ huo­limatta
siitä, mihin kansallisuuteen
kuuluvaa työläisiä täällä työsken-'
telee, pitäisi järjestäytymällä pyr­kiä
poistamaan kaiken epäilyksen
ja eripuraisuuden työläisten keskuu­desta,
jpnka jälkeen voitaisiin
Grant veljeksien laisilta välikäsiltä
ehkäistä se tavaton riisto, jota he
nykyään harjottavat. •
Linjalla käynyt.
Joulu Suomessa. Tuleepa oikein juhlatunnelma sitä ajatel­lessa.
Se-että taaskin saa viettää joulun isän, äidin, sisarusten
ja ystävien kanssa kotona, herättää eloon vanhat ihanat muistot.
Tuntuu kuin kävisi harras kutsumus — KQTIIN. Niin kotiin. —
Ja vanhojen siteiden solmiamiseksi ei ole parmpaa aikaa kuin
J O U L U
Mitäpä kauemmin epäilisi kun joulunviettoon vanhassa maassa
on niin mukava ja helppo päästä.-
Äidin rakkain joululahja on pojan tai tyttären kotiia tulo.
joka tänä vuonna järjestää
Lähtö tapaht^u Halifaxista suoraan Göteporiin laivalla
DROTTNINGHOLM joulukuun 5 päivänä
Matkan Johtaa henkilökohtaisesti PAUL GULIN, Ruotsin
Amerikan Linjan Montrealin konttorin johtaja, joka seuraa koko
jouluhirvimatkah Saomeen saakka.
Göteporiin "saavuttua jatkavat Suomeen menijät matkaa vii­pymättä
pikajunalla Tukholmaan,! missä he nousevat Ruotsin
Amerikan Linjan omaan ajanmukaiseen matkustajalaivaan BUK^i-
HOLMIIN, joka vie heidät heti Supmeen.
ERffiOiQ^N HALPA MATKA
Kplmanrien lupkan turistimatkalippu edesta­kaisin
Halifaxista Supmeen ja Suomesta Ha-lifaxiin
maksaa yhteensä
CABIN LUOKAN LIPPIJ YHTÄÄNNE PÄIN:
Drottningholm-laivaUa $172.50 —— S.tocKliohn-laivana $167.50
KOLMANNEN LUOKAN LIPPU YHTÄÄNNE:
Itäänpäin $110.50 ja Lanteen pain $1^2.00.
Erikoisiin toimenpiteisiin on ryhdytty että tämä joulumatka
tulisi todelliseksi huvimatkaksi. Suomalaista matkaseuraa, suo­malaista
musiikkia, suomalaista ruokaa, oikein jouluruokaakin
oikea suomalainen joulutunnelma koko matkalla, f . . n-
HUOM.! Kaikki hänkalnndet Suomeen matkustaessa mabdolli-
. . . .simman mokaan poistetut. :
Joka haluaa lähteä aikaisemmin, hän voi päästä jo marras­kuussa
sillä . - -
S. S. STOCKHOLM lähtee Halifaxista marraskuun 19 paivan».
Matkusta tänä vuonne ja valit>e Ruotsin Amerikan Lmja-
Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastaan sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai:
SWEDISH AMEMCÄN UNE
518 S t Catherine Street, West, Montreal, Que.
J. V. KANNASTO, ERICK J. KORTE»,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. 188 Lome ^t. Port Arthur, Ont.
I
OLIVAT JO ENNEMMIN
NÄHNEET
•Mies ottinaista kädestä ja kat­soi
ylpeästi sormukseen, jonka hän
pii kolme päivää sitten antanut
morsiamelleen. /
— Ihailevatko ystävättäresi sor^
musta? tiedusteli mies hellästi.
Kynä, enei]f|mänkin, vastasi
nainen kylmästL Kaksi heistä tun­si
tämän sormuksen.
f
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen yirvoitui»juom£^i&
*^HOWIrtrVim^^
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISK£TTIÄ aina varastos»»-
P. o. Box 1028 Sndbury, Ont.
.rm..... Ji..'"'ii«iii'ff^'