Vapaus, January 8, 1924

              8 i f i i 2 TOstaina, lanunilanm 8 ii. — Tae. Jan. 8.
<»rai S&ABI ^ s. a »HL
lidied is Sodbaty, Oat; every Taesdsy* Tbiotdbisr' «n4
,Aäyertisiöffrates40eper eoLineb. Minimom cbajnee
ibr tiMle insertion 75e, Diseoont on ftsndiflie advertue-
•aent The Vapa» ia tbe be«t adTertidnff,iQediom amon£
tbe Finnjiri» People in Canada. ~
Vapauden konttori ja ioimitos on: Liberty B t ^ n«
Xorne St, PoheUn 1088. Poitioiote: Box «9. Sodburr.
TILAUSHINNAT: '
' Canadaan yJtti vk. $4.00, puoli vk. f 2.25. kolme. kk.
11.60 ja yksi kk. 96e.
Tbdjjsvaltoibin ja Soomeen^yksi vk. f 5.60, puoli yk.
18.00 ja kolme kk.|1.75. ^
Tilankcfa;:joita «iMuraa raha; ei tilillä UkettSmaSn.
paftti ariamiesten joiila on taka^kaet
^ 1 ^ kerran julaistniaU ilmotukaista 40e
jdftatnnmalta. jSjujrlata ilmotukrista »eka ilmotnksiBta;
joiden teteöl ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
•lennua. KuoloflmotnkMt |2.00 kerto ja 50e UsSä JokaL
tdto mntttovirsyltä. NlmenmnntosamotakBet 60e kerta;
18.00 kaksi kertaa. SyntymSilmotnkset f 1.00 kerta. Ha-f?^**^^
osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa, Tnapäisflmotnksista pltfis rata seurata mukana.
. ^ i ^ M : * * * * »PJIJpin .tabnh«c M a vastaujrt* enalmaiseen
kirJeeMenne. kjr.rtttakaa undplleen lUkke^
foonalljsella ninirilS.
» V. ?CAVS*^J?T^ tUkkeenkoitaJa.
T - •p'" IP^^Z-PP «Holut llmotukset pltUS olla VXnt^
(rt"'"- >• " . - j - s j n , , tnr«tafn lehteen tiistaina ja Jauan*
^^•,r i,K»r«- »A>''^''>na >^kello-3.
R#.,Tfc»/.-n'i at thi» Post Office Department, Ottawa,
as Bpr'>'"» "las» matter. "
Neuvostohallitttksen lähetystö
Canadaair. ^
Venäjän, neuvostdiallitus on vtHdoinktn saanut }ar>
iestetyksi Cana(}aan labeteltavao kauppalahetyston mat­kan.
^ Englannin hallitus on^ antanut erikoisen *)uvan
. I^etyston Canadaan tiilfemiseksi'ja Canadan kauppa*
ministeri tow tiedoltaa,Uttä Canadan hallitus-«n myös-v
v l d h suostunut ottamaan vastäan:^^^^ ISbetyston. V
Canadan porvaristo o^dottda lähetystön 6aapv|nista
sekavin tuntein. Pelko ja toivo taistelevat keskenään-
, Toivo siitä, ettu neuvostoSiallituksen kauppaIähetystot|
' kautta onnistuttaisiin jaKJestamään edullisia markkinoi*
ta Venäjällä canadälaisiire tuotteille ja pelka slita, et;
4a lähetystön vier^lu voisi synnyttää liian väkevän
' radikalismin tuulahduksen Canadan piintyneeseen
valtiolliseen ilmakehään. Canadan ^yoväesto, saattaa
'olla tyonivaltakunnasla saapuiteille vieraille liian tu*
lenarkaa, Varsi^ikin kun ilman sitäkin'Venlan vallan*
kumouksen työläisille antama esimerldci'on kaiken ai*
/ kaa pitänyt tämän «maan, porvareita huolissaan.
• Cnne^ l^aikkea antaa neqvosiohallituksen kauppa*
l&hetyston vierailu paBnyäiv^a' niille» Jolkp vastusta*'
' vat neuvostohallituksen tuunujslamista. Matka' saattaa
^ siinä auhleessa käydä kohtalokkeiaksi. \ Kaikkiin mui<
hin maihin Venäjältä tapahtuneet vierailut ovat auko­neet
niitä telkeitä, jojta ulkovallat ovat pitäneet Venä­jän
kabssakäyi^ii^n tiellä, ' .
• Vaikka' Canadan työväestö luonnollisista syistä jää
virallisesti, <tämah vierailfin sivustakatsojaksi, pitää
' luokkaHeioinenlcoyhälislo silti Jämän, lähetystön • koy*
• haliston yhteisen luokka*asian edustajana. Ja työ­väenliikkeestä
ulkona olevatkin tulevat epäilemättä
eetiraemaan,;JBlIei 'muuta,-niin ainakin^ peitetyllä myS*
- latunnolla lUtiailman en^imäisen työväen maan ensi-mäidähaietteJS
CanaiJasso. •\-'*..^
, / ; / -ja Mexicoon nähden otettaisiin; käytärttoon samanlai-
^^^ikais^J^qtaii^M
'JcölomaärpgL viirit^Mta. jaUMtfaistelna. > Vii-aikffiiacfk^
amiasa (Aejfvai^itliäuiin'^
jatkuivat edellM» m ^ ja marrasloiun ajalla
puhkesi v^Iäkabi uutta liUcoli&että. Kaikki htkot
0liyat4^tenkin'viSiemman huomattavia.
Vaikka tina syksynaT aika Canada^a onkinT yket^t
sä ollut vilkkaampijaparempi kuin edellisenä syk-synäfOli
manriMcuussa silta huolimatta käynnissä kol­me
lakkoia kuin viime' vuoden ma^askunlla..
Tämä osoltaa sltä,^ että työlakot eivät suinkaan nyky­päivinä
ja nykyisten mc^nellakin feollisunsalalla jo
yenrattain yoimakkaiden unioiden aikana ole yksistään
kui7uuden syniiyttaman epätoivon esille puseitamla;
Luokkatietoisuus vaatii myöskin oikeutensa.'^^0^' la
loista on käyty unlon tunnusWmisai-puoI(Mta.;^Liiuiu^^
yksi laldko julistettiin union jäsenen työstä; erottamkj
sen takia. Suurimmassa osassa fakoistCönivaadit^^
pajkan korottamista.
Mielenkiintoisena havaintona ouvmainittava, 'että
viidiielcuukausien laUuttapauksia tarkastellessa ei loydi
niiden joukosta yhtään: metsätyoläisten lakkoa. Nii­tä
el yksinkertaisesti ole olIuL -^a kuitenkin metsätkö
Iäisillä olSsi oli Ut enemmän syytä ^ddcotaistelpj/mj^
miseen kuin mita tekevät kaiUu ne syyt yhteensä» joi^
den puolesta jparin: viime kutdcauden aikana - eri umot
ovat lakkoja k%ieet..^
{järjestyne^ lukuunottamatta pientä murto-osaa.' ^Met-sätyöläistenkin
olisi jo aika ottaa esitnerkkiä Cana'4an
muista järjestyneistä työläisistä. 1 ' '
: " v / < v . ' ; " ' : ; ' . ' - " : ; ' ' i • ' •' • r v ; ' ;
O.B.U:n päivät ovat luetut Canadassa— niin, ja
muifsa mais8|i ei tätä iärjestoä olekaan» Joulqn päivfnä-
Sudburyssa koolla ollut OJB;IJ;n; «puutavaral^oläisten
konventioni» on; päättänyt - tehdä liikkeensä toimeen­panevalle
komitealle - vaatimuksen tomienpiteistä O-' B.
y:n kokonaan Idckauttamisesta, ehdottaen samalla neu-vo^
eluja I I.W;W. liiton johtajatn kanssa O.B.U:ssa
bukana olleiden ja Biiben jhaluUisten
yhdistämiseksi. V EUel:P
teä suostu näin tekemään,-niiii siinä tapauksösa'Sidot­taa
konventioni kysymyleÄnjättämistäcyld
stfllä hetimiten ratkaistavaksi.
O.B.U:n /toiminnan kokonaan . lakkauttahiinen on
$iväh luonnöliisla. Se; olisl^lakannut kuitenkin. ,S.en
palkeen kun O.B.!Jjn vV^rdlinen johto ryirtyi^tais^
maftn VenSj änvallankumoustay ja'sehyhteyd^sä. kaik­kia
marxilaisia työväenjärjestöjä'VM^
voimaisin «öueiä siitä ja t^ttoäJQ alkuaankin pieni jär­jestö'
on vuosi vuodelta-^
Viime ailcoina oii se ollut pä^iallisestf suomalaisten
iiilettä, jäa <^^^ Juuri l?bölla blteessf
puutavarariroläisten ijf^tnventioniss^ ei olliit ketään mui^
ta icuin 'suomalaisia .edustajia; Jäijjeston englanninkie­linen
organiseejaaja oli. käynyt llmottamassa, että kaik­ki:
jiänenyril^ksensäy saada järjestöön englanninkielisiä
työläisiä;'ovat rauenneet^ityhjiin.
03.U:n toiminnan jcokonaan V lakkauttaminen- tuli
siis konventioniösa' esiller lubnnollisesaa järjestvksessäf
Vaikka O.B.U:n virallisia edustajat'jä^ennen kaikkea
sen suomalaiset .delikeitit, ovat'viefiä viime aikoihin
lakkaamatta uskote1If«t; että O.B.XJ. on cainoa todelli
nen»ityoväenjärjestovkokoCanadassa, on; jokainen asi/
oita seurannut voinut 38ilti?havaita;etta tällaisen ylis­tyksen
erikoinen ^rummuttaminen oalopurt alkua. Kun
Ö.B.tJrn suomalainen selkäranka on. nyt^ottanut yllä­mainitun
aIotteen,;niin voidaan O.B^Urta jo lopullisesti
l^iitää hävinneenä Canadap työväenliikkeen; kartalta.
Valtiollisen taiste]u;i välttämät^
^ tömyys
Poliittisten laitosten tarkotuksena: on sellaisten ih­misten
leskinaisia ^suhteita koskevien saännosteur laati-tttlrten
|a käytännössä toteuttaminen, joita kulloinkin
vallitseva tuotantotapa juuri tarvitsee. Ne rajottavat
yksityisten > vapautta^v kokonaisuuden eduksi, tai , sen
eduksi, mitä sinä pidetään.. Valtiovallan tä}rlyi vält-tämättoniästi
syntyä yhteiskunnan [akaantuessa hallit
seViin ja htdlittuihih, riistettyihin luokkiin, hallitsevien
käsissä hallittujen luokkien kuissa, pitomiskeinoksi.^
Mitä mutkikkaammiksi yhte
sitä laajemmiksi tulivat vajtiovallan^ toimet. Sitä' enem­män
kohosi se itsenäiseksi mahtavaksi järjestöksi,: joka
halUtsi koko: yhteiskunta-elamää. Valtiovalta kävii luok­kataistelun
esine^lfii, sillä se luokka, jonka Uisissä se
on; käyttää valtion vahvoja voimakeinoja ja vbi laeil-laan^^
a keinoillaan taivuttaa;^kokoy^
tonsa alaiseksi. Lainlaadintaa, poliisia, o&euslaitosta,
virkakuntia, sotaväkeä;'kaikkia näitä laitöle
n;^aän yhä;enemmän taistelevaa
taan. Tämä* pakottaa työväenluokan puolestaan aset­tamaan
valtiovallan yhdeksi läikeiminäksivallotuksensa
ii.j;^
Terrdn ifldtetaaii^ viäiiopäi\^ asti
S ^ n uusi sijsaministerl Jarres on anonut Valriö^
päiviltä syytteen nostamisoikeutta Imnnnuni^ia valöo-pivaeau^
ayki^ata^tiai^a^^^
vastaan vdäöpelökse^ia y.m. lavanmukaisisla cnkoTc-sbt^.'
Anomus k&itellaän «asm Vastaavassa vaRo-kunnassa
ja tulee siUen . v Ä p ? 5Ä
Janics, |j(,ka^: €dtt>^ sifi kaj^ali^la^tyy^
joka v^onhii^ssaa^ on valnu^ »j^maM;
kenelU hyvansS, koettaa, tu^amalÄ iommumstim
koskemattomuuden, vierittää Trasluun tulevista tapahtu-irnsta
muiden
eitä Klara ZetKn hn p l t e i ^ i n ajan ole^lluf ^^^^^^
vaissaysairaana-•••*'" \-
tamisen jälkeen on kämmiteldn ryb^
1^^-imn'^ösktr^^
sen^^yiiteyteen J3ineen'1äin', ty5vg>
enpnolneen ' enemmistoSnkin jia-neen
taholta käyty.-katkeraa taiste­lua;
mii, kumpiko siipiJppulta;pe­rii
puolueen ' jäsenten enemm&ton.
Kuten muistamme, voitti Moskovan
kansai^ällsea kanssa ristiriitaan'
joutunut; Tranmaelin cxyhnOl noin
yhden kolmatta - ösän ehemmistoOä
äskeisessä puoluekonvestimiissa. Ei
ole vielä lopullista -varmnntta kum­piko
z^famä tulee pnblnefn entisen
jäseoiatöa' enemmistoiv. puolelleen
Voittiunaan. Toisin paikoui on enem-misid.
, ' £ d l i 5 t r ä n t Kolmannen kan-sainväliien
yhteyteen .jjääUeen r ^ -
näfa ^j[Öhtomie1ien, iS^edon taakse: ja
toäin/^ikoin ovaf^n.lc tramaelilai-set
n saaneet enemmist9iu Enem-mistSn:
voittaminen Sheflon kannan
taakse vaatir tietysti ankaraa tyStä
Icon^ötunine liaomioon,'et^ saman­suuntaisten
suantajt^akkain yhtey-.
dessä^ ovat tranmaelilaiset i olleet jo
ynoirikai^ia enemmi8t$nä ^Norjan
'^SyaeÄllikkeessäl'
Nyt • N^^ kommunistien kes-iknudessa;
käji^nisaä olevat jgelkka^-
s^^><oy^VV^jplB'taneetq^ääaBiassa koi-mesto^
Ien |lb'synvy ovat:
tySläisteiL j a talonpoikain yhteinen
hallitus;' / uskontokysymys ja kysy­mys
työväen unioiden suhteesta pu-naiseeo
» taloudelliseen kansainväli-
:/i^den v-kysymysten Johdosta lä­hetti
Kolmas kansainvälinen Nor­jan/'
työväenpuolueelle siihen kon-gressiitit,'
jossa sitten: hajaannus 'ta-paHtUi.'
nltimaattumihei^dsen kirjel­män^
jossa lausutaan m'.m'. seuraa-astaaarniflle,
j o t k a ä f af
T T " pUolQeens&'zap^
•-jfsmme!-'^ —
ralmiit kei-ja
- _arfth.e. -n^t tamasn, ^^.^-pJtfä-lo.o^t tamosta mumstipUoIueet ovat hyväkssnfeet ^jakokonlselle
Kommunistiseen k a n s a i n väliSeien
nähden. ' _ '-
vaa:.
, Kontinumstinen . > kansainvälinen
päätti /ottaa taistduhnudoksf' työ­läisten
' j a talonpoikain'^^
Kaikki HJK. kuullevat puoiueet (lu-vultaatt-
56) "tervehtivät ilomielellä
tät^ / julistusta jk voivat nyt' jo
ösottäa V määrättyjä .'tuloksia ^ näissä
suhteisrä. Toisen :lnternattonalen.-
puolueet kiristelevät' hampaitaan tä­män
' K ; K . ' taisteluhuudon johdosta?
s i l l ä ' M * oVat huomanneet, että se
avaa kommunisteille laajan tien
ty&laUioukkoljen ja talonpoikain
luokse.'Ja nyt^Palk 'ja'BuU, <ja vä-litetUtvaati^
myöskin Tränmeal) • tu-ifi^
at^a i^liftj^^e^ julis­tus
bii 'anneta' koko maailHt^le' yh--
della potS^keUks^Us: Norjassa sitä
on mahdoton nykyään hyväksyä. Ja
SHÄ"vastiistken he> Selittävät,-että
tämän tftiSl^uhuudon : by väksymir
nenNorjusa merkitsisi sosialidemo­kraatista
parlamenttarismin: yliarvi­oimista
ja; tavallt^^
lisfmin väafaaJ'
: Toverit, /tutkikaa asiaa.-^ZMinkä
vuoksi, täm^n taisteluhuudon hyväk­syminen
' olisi mahjdotonta Norjassa?
Noi:jan V * puoliieMsa bn^ ainoastaan
60,000 jäsentä;'' Pikku- ja keskin-;
kertaiset''
muodostaV:^^;sangen: SUuren- osan
Väestöstä.'' 'Ne jotka^vilpittömästi
toffrov^ ^rvariston voittoa ja: val­lan
"ottatfaJs^ koyhälistSKi käsiin,' ei­vät
voi iehdfi,'^Uuta kuin ottaa teh­täväkseen
^voittaa nämä kansanker-;
rokset köyhälistön asian puolelle.
Ainoastaan' ne, jotka haluavat thui>-
do^taa .ki|||teän ;valiopuoItteeo / ja
joilla ei; ole vakavaa: aikomusta (ku­kistaa
porvaristo ja ^ada valtavkoy-^
häliston;käsiin, voivat::lyödä laimin
talonpoikain ja kalastajain voitta­misen."-
On:'tarpeetonta painostfta,
että teidän: maassanne;' kuten 'mms-sakin^
ainoastaan työläiset -voivat-jaj
täytyy-^^olla-.yhteiskunnallisen- val­lankumouksen:.:
päätekijä;: ja joka
muodostänjai^ köyhälistön hallituk­sen.
'Mutta työläiset voivat tehdä
tämän ainoastaan* siten, että he ky4
kenevät"-voittamaan : pikkuomistajät'
ja kalastajat puolelleen taistelussa
rildcaitaf riistäjiä ja porvaristoa'vas-:
taan. '
' <Ku& :;Kbmmunistista kansainvälisi
tä syytetään; rsosialidemokraatisen
parlamentarismui;/: • yliaryioim^esta;
voimme me Oviitata seariavaan tosi­asiaan,
'omalla kun^^juKstus työ­läisten
ja* talon^tkain hallitnksesto
hyväksyttun' KlK^ laajennetun toif
meenpaneva»; komitean kokouksesr
sa, KJK.' puheenjohtaja laasnl, « t ^
tamäuL taistelohiradon tulldtsemifaen
«tiarlamenttaarisessa»^ :
sä olisi^ loukkaus Kolmannen k a ­sainvälisen
henkeä mtätaatt.
iKommuhistben kansainvälisen
tärkeimpänä iteh^viinkinilua^^^l^
fäa kommunisteja Sniemäänrtyöläis­ten
ja tddi^ikain halBtnksen; sano­maa
kansanjoukoille, apteer^anaan
• VAomUkrMfmyt. : • ...^
fiSama koskee uskontokysymystä.
(Mitenkä tämä kysymys on tullut
emlle? Ennen KJLlaajenhetnn ko­mitean
istimtoa ruotsalainen toveri
Höglund juncaisi artikkelin, joka he­rätti
yleistä ihmettelyä Kolmannes­sa
kansainvälisessä. : Kommunisti­nen
kansainvälinen. hyväksyi mel
kein 'yksimielisesti päätöksen^ muu­tamia
ruotsalaisia i a norjalaisiä ää­niä
vastaan, jossa palautettiin uu­delleen
kommunismin aakkosia mie­leen.
: Tarkotuksena ei ole hylätä
uskonnollisia . tai; puoliuskonnollisia
työläisiä. Kommunistien täytyy ja
he tulevat voittamaan puolelleen ko­ko
työväenluokan, siihen luettuna
ne^in, jotica yhä vieläkin kuuluvat
I^'stillisiin työväen unioihin. Mut­ta
että, työväenluokan luokkatietoi-seri
osan ja varsinkin meidän puo­lueemme
johto^aineksen on taistelta­va
uskonnollisia ennakkoluuloja ja
pappisvaltaa vastaan, on niin ilmei­nen,
että meitä hävettää' 'asettua
erikoisemmin tätä Jcantaa puolusta-maan^,.;
Näiden toverien 'yritykset
vedota Marxiin tässä kysymyksessä
on..jotakin erikoista. Jokainen mar­xilainen,
tuntee sanat: Uskonto on
opiumia kansalle; Me kommunistit
vaadimme porvarilliselta .valtiolta
Icaikkien uskontojen vapautta ja vi­ranomaisten
sekaantumattomuutta
uskontoon. Mutta tämä ei missään
tapauksessa merkitse sitä, että me
sallisimme työläiset .meidänX oman
puolueemme riveissä. tyhmistyvän
uskonnosta^' Toverit, lukekaa Kom­munistisen
kansainvälisen. laajenne­tun
.v:.toimee^npanevan komitean hy-väksjnnä
ponsi jsir te. pääsette itse
vakuutetuiksi niistä^ aseista joita j
Falk, Bull ja ' faeidäh seuralaisensa
käyttävät maailman' /köyhälistön
kansainvälistä järjestöä vastaan.
Työvien-unioiden punaiaeb kan->
' j^invälinen.
ko:
liian ~vähän 'kansanvaltaa
lunistlptfolueet oivat hyväksyneet
Kommunistisen - kansainvälisen aäSn-'
nökset Kommunistisen kansaihi^
lisen johtajat ^^ntavat selostolaen
toiminnastaan : kahdesö : vuodessa
kaikille jaostoilleen ja: tähän men-nessäkaäld:
meidän 'puolueemme
ovat antaneet täUe^poUtlikalie^fiy-väksymisensä.
— —
' Tämän lisäksi julistuksessa julis­tetaan
Norjan.'^öyäenpuollmen yh-lenmsyyttä,
hinnalla :nuBä-< hyvänsä
ja kehotetaan kesklttämääi^ k a i ^
voimansa -rillbin Morfciovasta käsin
p^ostettua Saksan . vallankumouk-seri
alkamista' vartena"'-^ ••^i-'-y~.^:,:^jy^^'''''
Kulei jo aikaisembista^sdösttfk^ K ^ ^ ^ s ^ ^ ^ J » ^
jan ^aeapuoltieea: e n e i ^ "*a«esti.
Parhaälaan
käyi^mölll^s^ menettdjtiffA
yhteisrintama iuomisekä oetdi,
lasteniieskttudessa, Tom Holm
litisin esittämään asia konve "
le sunl^sti^
' iPärrälliäoman ^ jälkeen .
|:eiBkusteHa^ agitatäomtj«Bi
metsätyoläisten keskujxdesaa jt
ijestörome lyömaajähefit j *
toääit^ttiin. ,veVvoV^ .-seloa
Ipähtänkysymyksiä /-'HmpiDi \
kentel^iville työläiäUe meifiii
jesiömme ja Ponaiseii Talon
Teidän maanne ammattiunioihin
järjestyneen työväestön, valtaisa
enetnrni^t.Qi:. yastuktaa.'A^
petturikansainvälistä: ja > ovftt sydä-mestään~.
ja': sielustaan.' ammattiuni-oiden
punaisen kansainvälisen mu­kana.
*. Mutta Bull ja; iTalk, yieläpä
Lianin ja Tranmaelin avustamana,
yrittävät V kaikella' tavalla pitää Nor­jan
työväen uniot erossa punaises-.
ta ' taloudellisesta . karisainvälisestä.
Hetkellä, 'jolloin Amsterdamin am-maitiunioidenvasemmistokin:
toimii
Punaiseen taloudelliseen kans^vä-liseen'.;
liittymiseksi, aikanayr jolloin
tärkeimpien maiden työväenliikkei­siin
kuuluvat ^mmattiuniot l i i t ^ ät
punaiseen taloudelliseen- kansainvä­liseen,
teidän' johtajdinne keskuu­dessa
1&yiyy"miehiiä,.jotka kutsuvat
itseään kommunisteiksi, toimien liit­tymistä
vastaan,
.-i::^.r-::_ • ;•.••:.»;;•.'•,'•;•:,•••':.•.•.•.•.,•• ^ •..
-. .(Mikä;:on punainen: talouddlinen
kansainvälinen? Se - on ,'>.^ kaikMen
ammattiunioihin järjestyneiden .köy­hälistön
kaihien ryhmien •kansain­välinen
' liitto,, joka todella seisoo
luokkatdstelun puolesta ja joka to­della^
valmistautuu taisteluun porva­ristoa
vastaan loppuun asti. Mitä
syyfö on estää viljt^tömiäyaUanku^^^
mouksellisia-liittymästä 'Sellaiseen
järjestöön? Tämän pftlitiikan taka­na
ei Ole muuta kuin pikku diplo­matiaa,
diplomatiaa, joka muodosV
taa rikoksen . taistelevan; työVäenlUo-.
kan kansainvälisen liiton:^ihannetta
vastaan. ^ . '
komm'unisnBa ^; pikku&rmariek SUUT-Iille
joukoille' j a . h e r a t & m a ä n i n i ^
valmistuakseen ^yhteiseenytaistdui^^
vallankumouksyiisen/f -köyhälistön
johdolla^ vvNorjan 3^
enemmistön {polttajien;: i ä f i e : taistelu-huttdoUe
aslettama' ^&okonaan " v ä ä rä
rakendeliBa^v on
' «Mot^ Dag» .
: icMot Da^^
sindcäen;.suorittama ^enemmän.:kuin
epäilyttävä . osa :.tässä valitettavassa
kiistassa on nyt ; jokaisdle selvä.
'Ainekset,) jotkaovat' olli^et työväen­liikkeessä
^Icorkeintaan. .muutamia
vuosia; ja jotka: eivät ole vielä .tehr'
neet mitään: todistaakseen ' isoveliai^
suutensa köyhälistön asialle; uskal­tavat.
nyt ryhts^: ohjaamaan vanhaa
ja kokenutta A puoluetta, : saatuaan
sen lensin hajaannrdcsen kynnyksel­le.
Me kaikld tunnemme ja an­namme
:;^uimustulc»mme r l toveri
I^erspnidlisMti olemme. ivälmistauta-iket
tekemään bänelTei^
dollisia -vmySnnytykaä.,'
l^Sin ainekin nähden; kuin ^ Falk
jäcHakoi^ Meyer ei :kommunistinen
kansainvälinen voi.' tuntea Ä muuta
kmn suurinta epä
o y a t / i e h i ^ ^ ? .'SeTtj^see tilan-te^^
enl-etfö^NÖiyto it^va
amdsesti ytJQcojmoT^ s ainek­set^
ovat ^saavuttaneet: ei
set ei 'voivansa Moskovasta annet­tuja
määräyksiä automaattisesti;-to-ri
teuttaa^ väittäen että ensiksikin yh­teisrintama
;~ talonpoikain:;: kanssa
merUtsisi yWistoimintaan^^^^^: M
toinista porvarillisen: maalaispuolu-!
een •kanssa ja väittäen'uskontoky-symyksen
•. niinikään . <^evan sellai­senaan
Norjan - oloihin- söveltumat^
toman, vaatien myöskin Norjan työ^
väenpuolueelle oikeutta edustajansa
nimittämiseen Moskovan; kansainvä­lisen
toimeenpanevaan\ komiteaan- ja
eräitä'*'muita erikoisemmin Norjan
työväenliikkeen' norjalaisille .oloille
ominaisia; myönnytyksiä. _ Kun pai­kalla
. ollut Kolmannen kansainväli­sen
: toimeenpaneman komitean edus­taja:
ei: niihin suostunut, päätti konr
ventionin enemmistö -169 äänellä
103 vastaau jäädä .^syrjään Mffsko-^
van .-kansainvälisestä; luvaten -. kui-tenlnn
: tehdä" edelleenkin -••voitavan­sa
kommunististen r aatteiden ''puo­lesta.
' Vähemmistöryhmä poistui
konventioniata ja pitämässään ;kon-ferenssissa-
^julistautui ; ^^oskovan
kansainvälisen norjalaiseksi jaostok­si,
v;''\:-;S/v''/://.v\,;:^^
Niinkuin sanottu, nämä - ryhmät
käyvät nykyään katkeraa
keskenään. Toivottavasti lähiaika
on näkevä jälleen Norjan työläiset
yhteisessä vallankumouksellisten
työläisten kommunistisessa: rinta­massa.
' '
irri'v-:-::'-:';v:\ '<^'^>yM':''\:}:'^'-y.-^]'"ii-y^^^^^
REFERAATTI
' CJanadan " Puut»(^ärätyÖpiisten
Teollisuus-^UnionyOntariob; pii­rin
• edustajakoltouksesta, i'^ joka
pidettiin Uberty HaalUla, Sud-bui^
TKiaij: Ont
. p. 1928. \ , , '
Kokouksen avasi Sault Ste. Mao­rien
paikallis-os^aston kirjuri tov.
E. Kuusela, selostaen lyhyesti sitä
miten vaikeaa jOniariossa olevien
Qanadan .Puuta,yaratyöläis.ten Teol-lisuus-
iUnioon.' kuulu-vien paikallis­osastojen;;
toiminta -on ollut» tPiuii*.
essaan ilman yhteistä pifrivirastoa,
jonka perustamiseksi /kokous oli kut­suttu
koolle. '- ' '
- Kokouksen- puheenjohtajaksi.: va*
Iittiin tbm Holm ja /pöytäkirjuriksi
E. Kuusela; • ' ' ^ •
Kun • kokoukseen • *v saapuneitten
edustajain valtakirjat oli. tarkastetr
tu, otettiin keskusteltavaksi C. F.;
T. I U. Ontarion paikallis-HSsastojen
yhdistäminen ja - piiri-viraston ,perus-i
taminea k o k o-u keselle : esitettyjen
evästyksien :piohJ4lla.->-Monlpudi8en^
keskustelun tuloksena - yhsimielises-ti
p^tetUtn perustaa C. P. T. U.
Ontarron ^ piirivirasto,v"j onka koti­paikaksi
hyväksyttiin Sault Ste.
Marie, Ont. "'^ ^ '
Piirin sihteeri-rahastonhoitajaksi
valittiin vEf Kuusela | l ö - kuukausi­palkalla.
^ ' ^
1 Piirin toimeenpanevaan: komitea
aan 'päätettiin valita x-vjisi^ jäsentä;
siltä paikkakunnalta; missä pjirivi-rasto
sijaitsee, yksi Tinuninsln, ym­päristöltä
ja yksi Port Arthurin
ympäristöltä. .Piirin .itoimeenpäne-vaan
komiteaan;;^ valittiin ^>t^^
Urho Kataja, Jolm Nikkanen, Feedi
jNaoni, Matti Jalonen ja Hiskiäs
flä'mäläinen Sault Ste. Mariesta,
Väinö - Toko.TimminSistä -ja Kalle;
Laiho Port ATthurista.i. Piirin sih-teeri-
rahasto^nhoitajanv tiUen - t a ^ ^
tajiksi vaKttiitt Eino Perkiö ja Wil-^
Eam; Lehtinen Saults Ste^^^Märiesta.^
Keskusteltiin O. R Um. Ontarion
namme tunnustuksemme ' toveri, metsätyoläisten järjestöön . j a " sseeant dittihl illalMdomän jätteen: *f
Tranmaemie vanhana taisteliana.^ jäseniin .suhtautumisesta ja päätefc-tnän julkaisemisen-katson oman
|tiin^ että missä^ianoltuvjärjestö? oi^
dän järjestönune
koottuja voinuai vaan jokaisen j i ^
i jcstömmeityömJM
tulee selostaa järjestömme p e i t ­teitä
ja työskennellä, mahdollinm-,
taan eheän taistdurintanianlööim-ne
.o^kendetv Joist/ jäsenet nautti­va'^'
vaan viäSpa vaativat siinä Joh­tajan
asentaa. SaBiiko Norjan ,Iiiok-seksä
^ kummankis ' järjestön' jäsen­ten
yhteisiä yihoUiaa työnantajia
vastaan sekä terottaa Ontarion mfet-säkäinpillä^
tyoskettteleviÖe tySläisa- kausimaksut
le nykyään O. BL U*nn iuulttvan'yleisen tötmeenpaöcvan
Ontarion metsätyoläisten j S r j ^ n suostomuksdOla alenta»
• Agitatsionirahaston
seksi päätettiin ryhtyä
rahaa metsätyoläisten ke«
Kail^nkielisten Ontarion
kämpillä^.työskentelevien oe»
Iäisten järjestämiseksi pai^
ryhtyä toimenpjteisiin ja «nglao,
kieltä puhnvia metaätyöläisii jir
tämään päätettiin palkata epgj,
kieltä puhuva järjestäjä niin
kun piirin varat sallivat'
Keskusteltiin lentolefitbtea
nattamisesta ja suomen kielijii j
tolehtisiä päätettiin painattaa •
doUisimman pian. Englannin .
listen lentolehtisten levitys jitj^
siksi' kunnes englannin kielinen
jestäjä lähtee liilckeelle. Cani
Työläispuolueen Suom. Järj, % I
mitealle päätettiin tehdä ehiot
teisen lentolehtisen painstt»
jbssa lentolehtisessä ' selo
kummankin järjestön: per __.
ja"menettelytapoja: "Tällaisen
tole^tisen katsottiin olevan
na\apuna hiljan Suomesta 'sj
neitten työläisteh järjestämi
niin metsätyoläisten järj^^töön
Canadan Työläispuolueeseenkin.'
; Piirin suomen kiMigeksi ään
kannattajaksi, hyväksyttiin^ Vap
Yleisen tp. komitean; jnlkais
«Logger»--lehden tukemiseksi päStet|
tiin-ryhtyä toimen-piteisiin. tW«rk.
er>-lehtea päätettiin myöstin 1
tää^ englannin kieltä puHovien
sätyöläistein keskuudessa,
sihteeri-rahastonhoitaja ja tjöa
lähetit^^Velvotettiin kirjottamaa
hyitä tja asiallisia. kirjotuksis ja os^
tisia edeUämainittuihln r. MA
Piirin toiminta päätettiin o?
taa > englannin kiejiseksl niin
kun mahdollista, s.o., .että pi
virutaan englannin, kieltä pa
sihteeri-rahastonhoitaja > ja mn
virkailijoita^ - jotta järje^öaa
muodostuisi kaikkia - kielii polia
metsätyoläisten järjestöksi, eiki jl-j
sinomaan suomalaisten;. tyä
järjestöksi, jonka toiminta aeb
työläisten:; olojen par
Ontariossa tuottaisi. hyvin räM^
tai ei ollenkaan tuloksia. '
Kirjurin edustajakokonksene
ikiamlstä toimintakertomnkssta
taen'-on järjestön jäsenmäärä
honnut huomattavasti Tiinieist«i|
viikkojen ajalla. Algoraa-linjanm?t-|
säkämpillä työskentelevät. mttsätj
Iäiset ovat useilla kämpillä liiti
neet - järjestöön yhtenä ime!iai»-|
Tiniminsin, Cobaltin ja Port
rin ^ympäristöillä on jänMto
myöskin; liittynyt. h\iomattara
rä. inetsätyöläisiä. Suuri ^-enn
tö'jäseniltä on suomalaisia ja »
ta kieliä puhuvien työläisten jii;
tämiseksi on viipymättä ryhdjötij
tarmolla työhön metsissä j«
pung^issä, ^: sanottiin toinuntJ
muksissa.
T. Holm ilmotti, että
edostajiamme ei laskettu ,L
U. of Ont of the 0. B. Ui f
ventioÄiin tekemään ehdotusi
teisrintaÄianeuvotteluihin.
sestä, vaan, selitettiin, että k»»^
seen lasketaan ainoastaan
Wm j a O. B.Uai jäseniä;»,
meidän tulee esittää asianune
kirjallisessa asussa ennen »o
deksSÄ-- seuraavana pänj^v
jefmä/päätettiin laatia m^^^
jälkeen ja ,esittää ede
ediiitajirkokoukselle seurana
ivän aamuna.
Kirjaliinen kehotus
Votteluii^ järjestämis^-;
tamÄysymyksen pohtjmjse»^
feraatin yhteydessä tar
Ikoska -se on julkaista - k * - ^
deästän Vaplffden tk. ^
rossk'oneen^kirjotuksen
' Toimena' kokousäJvänl » f ^ :
koua'klo 9 lap. Ja ensibi»»^!
keskusteltavaksi jäsen^
jotns- ja.knuk^usimaksnt, s e » ,
maalanteille " « k s e t t a r a^
Sisäankirjotusmaksn ^ ^ - ^
^'intiseHään, t ^ ^^
^ - - t — * päatettnn t^' .
mmi m