Vapaus, June 21, 1955

              "^f udjettivarat kansan hyvälcsi
a n J B E B T I A
i t s r t e s t l vuokrattavjta
a hän * i uskaltanut
tC5ka.4Bi tiennyt pitikö
äsUtä.
51 saattaa teitä epäröi-mokraaja,
"sillä nyky-elpompj
saada uuden
in uuden asunnon."
I T Y IIEDELMJt
nannut, että juomara-j
n palvelijoille onkidV
inatkoon teitä, sillä o l i . '
lenat Edenin tarhassa.
asta poikaa
n neitosen
misesta
- Viikon alkupuolella
lä kummallinen juttu
puheliaasta nuorukai-
:otteli 17-vuotiaan nei-i
tietämättömän papin
T V - r o o l i i n avioliitto-i
joka sitten selitti tyt-että
•• nyt sitä ollaan
» i virallisesti avioUi^
j u i k i n muutaman päi-kunnes
tyttö rupesi
0 juttua, j a painui tie-naiset
ovat asiasta an-mlaisen
kuvauksen: •
iorukainen, Jean-Guy
sk^ttäin kokeili epäon­nisissa
laulajan kani­tytön,
j o i t a k in kertoja
n ilmeisesti uskomaan,
^tuottaja, ja että hei-.
Essä esiintyä TV:ssä.
; n hän järj"esti vihki-lähiseudun
: kirkon
ina.
ani j a kamera sijoitet-pappi,
tietämättä mi­tata
näytöstä käytet-än
muihin tarkoituk-l
u o r i l l e avioliittosere-.
cäynnissä mutta siinä:
n ollut filmiä,
uksen" jälkeen nuoru- v
>n uskomaan, että be.
isosti avioliitossa ja he
päivää, yhdessä. Mutta
.ilemaän asiaa ja lähti .
ien nuorukainen pu-:
tavaansa ja sai hänet'
lanajajana, joka.yritti
kkojen välillä. Hän-
>htauksen", mikä piti,
ään koulun johtajan
lissa.
hkä epäili, ettei.tämä.
1 asianajaja; suost"»
aamaan ."miehensä"
idessäolon.jälkeen hän
"miehensä".
tämä nuorukainen sai.
iehen esiintymään ol-
/ i r k a i l i j a n a . ja anta-.
isiakirjan, jonka mu-muka
palattava,"mie-l
muussa tapauksessa
nostetaan syyte kär­sä,
noin kolme viikkoa
It oikeusviranomaiset,
asian johdosta poliisi-
)uheille.
laisilla on nyt vangit-,
nutta syytettyä nuoru-ähty.
Kiinni joudut-ka
joutuu vastaamaan
2Stä.
153 c l i Canadassa ^11.
n tuotannon arvo oli
loden 1938 vastaavat
J l j a $78,535.333.
huushän se oii aina.
puhunut idänkaupan
a j a edullisuudesta ja
lleen ja uudeneen va-iriksi,
vaikka kokomus-ispiirit
ovat purreetkin
teen j a puhuneet,ar-luus
k u n näet, ei yo-öttömyys,
kurjuus J»
j o t k a kruunua kirkas-y
vain kuin kiusaHa
uhteiden kannattajisi
siinä sosdemien puo­l
i n .
viisaasti ja ovelasti ]«
lostettiin Isoa-VälDO»
dokkaaksi, mm eio
i u s t a j a i n enerunist*
lasti pimeää puoltaan
l i ensimmäinen kerta
livuutettiin sosdeinien
jkkuudesta - eikä ny^
ekkalan hallitusta s4-
nineen. että Kyllä saU
jUut tarpeeksi nstia,
In miljoon»laau,.py:-
jeukalolmaan >»sa°
KilttämättöoyJ? f"
r vain lopuksi,
raiteille saattamisfc»
rossavaisen J u " ^
ekirjelmänsä* ja j j '
saamallaan nto*^
se mmi i^V^
t poika.
Petroskoi. — N o i n Jfeuu^uden Inj»
•fja helmikuun l o p u l l a suoritettu»;
korkeimpien neuvostojen v a a l i en
i f e n kaikissa kuudessatoista l i i t t o -
vallassa p i d e t t i i n naiden vajtiö-korkeimpien
e l i n t e n ensimmäi-sessiat..
Säisai sessioissa tarkastettiin ja
' lustettiin päteviisi k a i k l d e n u u -
. edustajain valtuudet. E s i m e r k i i -
garjalaiÄ-Suomalaisen tasavallan
•keimpaan neuvostoon työtätekevät
tfivat 133 edustajaa; Näitä edus-
Jäänestiyksimieliassti 99.44 proi-
~ti3 kaikista äänestykseen osallls-.
ta valitsijoista. KäytännöUisesr
täaiä seikka merkitsee sitä. että;
,j£,tajaehäokkaita. äänestivät k a i k ki
itsijat, sillä ainoastaan koime s a -
coaaa prosenttia valitsijoista, e i
pstakin syistä voinut vaalipäivänä
apua. sänestyspaikoUle. •
fliittota.sivaltojen korkeimpien n e u -
stojen sessioiden tärkeimpänä k y -
nyksenä oli tasavaltojten budjettien
ivistaminenvuodeksi 1955. B u d j e t -
käsittelyn kulku osoitti maan
ötantovoimien.kukoistuksen herkeä-,
ätöritä kasvua sekäJtansan a i n e e l l i -
i ja kulttuuritason k o l i o a m i s t a . V i ir
te vuonna, Neuvostoliiton teollisuus-
Qtanto kasvoi vuoteen .1953 verraten
prosentilla, mutta, vuoteeii 1950
fcfraten — 65 prosentilla. Teollisuus-botannon
tällainen kasvu tapahtui
io maan mitassa. M u t t a eri l i i t t o - '
avalloissa on tämä kasvu vielä h u o -
attavampi. Ottakaamme esmerklk^"
Kärjalais-Suomalamen tasavalta
'imari tasavallan teollisuustuotanto
viime vuonna vuoteen 1953
aten miltei viidennesosalla. Hub-^
attavia tuloksia. saavutti myöskin
avallan maatalous; v i l j a n , perunan
1.vihannesten kylvöala laajeni h u o -
jttavasti.v \ • '
I Sanalla sanoen neuvostomaa muut-i
vuoden kuluessa vielä mahtavam-si
ja vauraammaksi, mik^ s a l l i i
kyttää yha suurempia summia t a l o u -
ja kansan aineellisen h y v i n v o i n -
Ja kulttuuritason kohottamiseen,
lama seikka on saanut heijastuksensa
leuvostohiton a3kä myöskin l i i t t o t a -
Ivaltojen budjeteissa. Niiden b u d -
ttit on laadittu n i i n , että ne t u r v a a - '
välttämättömillä v a r o i l l a vuoden
|955 kansantaloiissuunnitelman täyt-nisen.
. ^
J Esimerkiksi y l i puolet K a r j a l a i s -
|aomalaisen tasavallan budjetista —
45 miljoonaa r u p l a a ^ käytetään
, vuonna tasavallan kansantalou-
1 kehittämiseen. Näillä v a r o i l l a r a -
netaan uusia teollisuuslaitoksia,
luodaan vankka pohja vuoden
kansantaloussuunnitelman täyt-elle
j a väestön elintason kohot-
Ue..
I Karjalais-Suomalainen tasavalta o n
petsäinen seutu. Noin 60 prosenttia
avallan alueesta: o n metsien pei-.
Siksi on luonnollista, että m e t -
^teoUisuus muodostaa tasavallan t a -
uden perustuksen. Tasavallassa
(lotetaan puutavaraa rakennustöitä
iten, paperia, sellulooaaa, karton-puutaloja
j a monenlaisia puuke-uallisia
tuotteita..
[Suunnitelman mukaan tasavallan
tana vuoiuia tuotettava puutava-
M toista miljoonaa kuutiometriä
nemman k um viime vuonna. Tämä
merkitsee sitä että ori p e r u s t e l ­eva
uusia, metsäteollisuuslaitoksia,
ankittava enemmän traktoreita j a
atoja, sähkörahoja,'keloja, nosturei­t
a . nUtennettava u u s i a topeamiteisia
rautateitä j a autoteitä sekä parannet­t
a v a netsäteoUisuuden työntekijäin
fl6unto-oloja da elinehtoja. Tasaval­l
a n . budjetissa on metsäteoIUsuuden
Jtehlttämlseen myönnetty varoja m i l ­tei
286 m i l j p o n a a r u p l a a t a h i kolmas­osa
koko budjettJmenolata.
T a s a v a l l a n budjetista käytetään
s u u r i a s u m m i a myöskin k a l a t e o l l i s u u ­teen
j o n k a o n vuoden kuluessa koho­tettava
kalastusta l u k u i s i l l a sisävesillä
j a V a l k e a l l a merellä/ Tulkoon sano­tuksi,
että tänä vuonna tasavallan
kalateollisuus o n täyttänyt melko h y ­v
i n tehtävänsä. . H u h t i k u u n 20 päi­vään
mennessä tasavallan kalastajat
ovat saaneet kalaa 13.000 sentneriä
enemmän k u i n samana a i k a n a viime
vuonna. •. ^
Budjetissa o n huomioitu välttämät­tömät
varat myöskin tasavallan vuo-rlteolllsuudelle,
kevyelle teollisuudellei
ravintoaineteolliauudelle ja muille
teollisuusaloille.
(Maatalouteen käytetään tänä vuon­n
a tasavallan budjetista miltei^SO miU
'Joonaa ruplaa. Aikomuksena o n t o ­teuttaa
useita tärkeitä toimenpiteitä
maanviljelyksen, j a karjatalouden k o ­hottamiseksi.
Käsitellessään yhteis­talouden
kohottamisen tuleviax s u u n ­n
i t e l m i a tasavallan kolhooallaiset ovat
tehneet johtopäätöksen, että a n k a r i s ­t
a llmastosuhteista huolimatta tasa­vallassa
on mahdc^Iisuus kohottaa
huomattavasti kaikkien maatalous-kasvien
satoa. Heinämaiden parem­m
i n käyttämisellä aakä maissin ja
muiden rehukasvien kylvöalan l a a j e n ­tamisella
kolhocsilaiset ovat päättä­neet
kohottaa jo tänä vuonna heiftän,
j a palnerehun tuotannon 2-kertäisek­si
viime vuoteen verraten. Tällä ta
v a l l a luodaan vankka rehuperusta
karjataloudelle. Joka on tasavallan
maatalouden johtavin ala. Tämän
tehtävän toteuttaminen vaatii tieten­k
i n suuremipien pääomien sijoitusta
esimerkiksi suonkuivautöihin, joilla
o n tärkeä merkitys t a a i v a l l a n talou­dessa,
vissin summan tätä varten
maatalous saa tasavallan budjetista. .
M u t t a h a l l i t u k s e n huolenpitoa k a n ­s
a n hyvinvolimista eivät kuvasta a i ­noastaan
nämä numerotiedot. K a i k en
tämän l i i a k s i o n otettava huomioon
suurien summien käyttäminen bud­j
e t i s t a väestön kulttuuripalvelukseen.
Karjalais-Suomalaisessa tasavallassa
on nykyään y l i 700 koulua, kymmeniä
korkeakouluja j a e r i k o i s ia keskikoulu­j
a sekä toimii monenlaisia kursseja.
Piirikeskuksissa, kylissä j a metsätyö-
Iäisten asutuksissa o n y l i 650 v a l i s t u s ­taloa,
klubia^ kli^aatoa Ja lukusalia.
Tasavallassa o n kolme draamateatte­r
i a . Tasavallan kustannusliikkeet
julkaisevat suiu-lna painoksina päivä­lehtiä,
aikakausjulkaisuja j a k i r j a l l i ­suutta.
Yksistään tänä vuonna tasa­v
a l l a n kustannusliike julkaisee k i r j a l ­l
i s u u t t a y l i 170 e r i nimikettä yhteis­painokseltaan
m i l t e i 1,800,000 kappa­l
e t t a . Tästä määrästä julkaistaan
suomenkielistä k i r j a l l i s u u t a n o i n 100
e r i nimikettä.;
Tänä vuonna käytetään kalkkien
näiden sivistyslaitosten ylläpitämiseen
j a niiden toiminnan laajentamiseen
budjettivaroja noin 190 miljoonaa
ruplaa.
Terveydenhoitoon, ruumlllliasen
kasvatukseen Ja urheilutoimintaan
y l i 124 miljoonaa, ruplaa, mikä turvaa
tasavallan väestön lääkintäpalveluk-sen
j a terveydenhoidon edelleen p a ­rantamisen.
M i l t e i 38 m i l j o o n a a iruplaa A n tfisa-v
a l l a n budjetista myönnetty yhteis­kunnalliseen
vakuutukseen j a sosiaa-illiuoltoon.
Yhteensä t a s a v a l l a n b u d ­j
e t i s ta käytetään yhteiÄunnallisiln ja
kultuuritoimenpiteisiin yU*35l miljoo­naa
ruplaa, mikä viime vuoteen ver­raten
merkitsee 10,7 p r o s e n t in kasvua.
Tasavallassa ei ole sellaista k a u p u n ­k
i a t a i k k a piiriä, jossa e l suoritettaisi
s u u r i a rakennustöitä: rakennetaan
teolliauuslaitoksla,. asuintaloja sekä
k u l t t u u r i - j a kunnalllslaltöksia. Tänä
vuonna saadaan valmiiksi useita
teollisuus laitoksia, siinä luvussa
huonekalutehdas ja trikootehdas;
rakennetaan uutta asuntoaJaa 90,000
neliömetriä, 27 koulua j a kym­meniä
lääklntälaltoksla. Rakennus­töihin
o n tasavallan budjetista myön­netty
yhteensä yU 300 m i l j o o n a a r u p ­l
a a . Rakennustöiden jouduttamiseksi
käytetään rakennuaUilssä yhä enem-bän
konevoimaa j a s u u r i a rautabeto-h
i s i a rakennusosia^ joiden valmistus­t
a varten laitetaan kaksi avokenttää
Petroskoissa j a Sortavalassa j a t a s a ­v
a l l a n pääkaupunkiin rakennetaan
rautabetonitehdas.
Tällaiset ovat KarJalals-«uomalal-a3n
tasavallan budjettlmenot pääpiir­teissään
tänä vuonna. K u k i n meno-summa
kuvastaa tasavallan työtäte­kevien
rauhanomaista rakennustyötä
j a tasavallan yleistä k u l k u a eteenpäin
uutta kukoistusta kohti. K a l k k i tämä
vastaa täydellisesti tasavallan väes­tön
elinetuja. Sikai kansanedustajat
— tasavallan korkeimman neuvoston
jäsenet ensimmäisessä sessiassa ä ä ­nestivät
yksimielisesti j a auuren tyy­dytyksen
tuntein tämän budjetin h y ­väksymisen
puolesta.
Neitvostolifllo ostaa
• fFfHlrfflfcyi — ^'TtfBTI' tolBHlflllimiBff-
Tuukan |» STmvocMitton räiUli
' ffllfhtrJpyfffBn <wyhpplff?r pntt*
IcJsi» Swioit»}mt» tulee « s U -
n a s B Tuuiult» ybtcenift ' SOO
leRcyrotiUtto «iUoceUUntJk Tans-kasaa
on narfaaillaaii kferUmfts-sft
iMotiisiB (etkolliibieMA liol»
me nsnlakerjsa MlaattmUjM^
MyynU tulee k i f i U t i m U n 200 v a -
dkkss J a 100 nuorta soonls. Neu-
TostolUttolalsten giftffff ntljoMfH
kerrofaen Meltiyfyvin ottamas­ta
vastaan clnkolla. Joiden väri
on valbofsenUrJani^
Suomi lähettää
joukkueen Moskovan
suurkilpailuihin
H e l s l i i k f . - . Neuvostoliiton kutsuun
lähettää suomalaisia tirheiUjolta M o s ­kovassa
kesäk. 25 — 26 pnä p i d e t t ä ­v
i i n s u u r i i n kansainvälisiin yleisur-h
e l l i ^ p a i l u i h l n . o n Suomen U r h e i ­l
u l i i t t o vastannut n i m e l l ä ceuraavan
Joukkueen: J o r m a K a k k o , b e n i s J o ­hansson,
I l m a r i Taipale. Eero T^io-maala,
Toivo' Hyytiäinen Osvald
M i l d h . J u k k a P i i r o n e n Ja R a i m o S i u ­k
o l a . Joukkueen Johtajana toimii
Suomen U r h e l l u U l t o n , puheenjohtaja
R e i n o P i i r t o ija h u o l t a j a n a K a l e vi
Kotkäs. Matkalle lähtö tapahtunee
21 pnä kesäkuuta.
'lunfemafon Sotilas" on paljon eneni'
fflän kuin Uniansa arvoinen kirja
Posti juoksi 5,000
Vuoksenniskalla 14.23
Helsinkf. — Kesäk. 13 pnä V u o k s e n ­n
i s k a l l a pidetyissä kllpallulsaa, Juokr
s l Hannu 'Posti 5,000 metriä ajassa
14.23,0. T. P a a j a n e n voltti 1,500 m e t ­r
i n Juoksun a j a l l a 3.46,0.
K U U . ASSfE B U I S S A U»
O l e n nyt lukenut Väinö L i n n an
t e o k s e n ' T u n t e m a t o n sotilas".
Tiedän, etten ole pätevä arvostele-maan
kirjoja, varsinkaan sellaista
maailman kuulua k i r j a a k u i n L i n n an
sotaromaani, mutta sittenkään ei voi
olla Julkilausumatta siitä saamiani
vaikutelmia.
Ensiksi kiitos Vapaudelle.^ joka oh
sallinut tulla Julkisuuteen' peittele­mättömän
totuuden sodasta Ja sen
Ulrvelstä seurauksista.
VarsinaiseUe sivUliväestöUe näyte­tään
armeijan kiiltävää ulkokuorta
Juhlamarsselneen. soittokuntlneen ja
rumpuineen — joOca Imeltämättä a n ­tavat
yleisölle edullisen k u v a n siitä j a
se puolestaan auttaakin asevoiman
värväystä.
Sotia käydään Useimmiten ryöstön
tarkoituksessa; rahamahti o n mää-
Kolmipäiväiset
nuorisojutilat
Port Artliurissa
Suomi aloitti lohdufussarjan
ottelut voitokkaalla tavat
Suomen
Budapest. — K o r i p a l l o i l u n E M - k l l -
pailut jatkuivat täällä sunnuntaina
j a 'maanantaina. Lohdutussarjassa,
johon Suomi monien muiden kanssa
putosi, o n Suomen joukkue kunnosta-tautunut
erittäin hyvin;
Sunnuntaina oU lohdutussarjan *A-ryhmässä
Suomea vastassa Itävalta.
Alussa sai Itävallan joukkue neljän
pisteen etumatkan, mutta suomalai­set
tasoittivat j a pääsivät niukkaan
johtoon, j o n k a Itävaltalaiset p i a n t a ­soittivat
kirististäen uudelleen edelle.
P u o l i a j a l l a o l i tilanne 31— 25 Itäval­l
a n hyväksi. Loppupuoliskolla suo­malaiset
k u i t e n k i n kiristivät otettaan
j a voittivat p i s t e in 56 49.
M a a n a n t a i n a '-kohtasi'
joukkue saksalaiset. Joita pidettiin
vaarallisempina kuin , itävaltalaisia.
Ensimmäinen puoliaika päättyi pis­t
e in 26—••27 'Suomen hyväksi. Toisella
p u o l i a j a l l a Suomen Joukkue lisäsi v ä -
hltelleen johtoaan j a v o l t t i 65 — 5 3 •
Pääsarjassa auorltettlln tärkeä o t ­telu
' T s h e k k o s l o v a k i a - J u g o s l a v i a.
Tshekit johtivat hienokseltaan, Jopa
eräässä vaiheessa j o 15 pisteellä, m u t ­t
a loppujen, lopuksi kävi n i i n , että
Jugoslavia voitti ottelun 58 49.
Tshekit .'anoivat ottelun jälkeen, että
he käyttivät väärää taktiikkaa.
R o m a n i a n - I t a l i a n ottelu ; o l i h y v in
t&avälinen j a t i u k k a . R o m a n i a Johti
hienokseltaan, mutta lopussa veti
I t a l i a n nuorekas joukkue raon k i i n ni
j a varsinainen peliaika päättyi tasan
64 — 64. J a t k o a j a l l a o n n i s t i I t a l i aa
j a se v o l t t i 73 — 70.
Muut ottelut päättyivät seuraavasti
R a n s k a — R u o t s i 84 — 36, S v e i t s i —
Itävalta 65 — 41 Ja N - U i t t o — B u l g a ­ria
82 — 62.
CANADAN SUOMALAISILLE
ÄÄNILEVYJEN
O S T A J ILLE
esittelemme nyt kaksi uutta laulajatarta
MISS THORA NEIL
J A
MISS AINO HEIKKINEN
jotka ovat laulaneet "Fennia"-levylle. Miss
Thora Neil on laulanut neljä latilua ja yhdessä
Thora Neil ja Aino Heikkinen ovat laulaneet
kaksi duettoa. MISS THORA NEIL
P 114 S u r u l l i n en Tango, T h o r a NeU
Orjanruusu, valssi. T h o r a N d l
F i l 5 Sä et kyyneltä nää, tango T h o r a Neil
Jää hyvästi, armas, valssi, T h o r a N e il
»" 116 L i l j a n k o k k a , tangoduetto, T h o r a N e l i j a
A i n o H e i k k i n en
Ensi k e r r a n k n n sna snntelin, v a l s s i ­duetto,
Thorä N e i l j a A i n o H e i k k i n en
• Molemmat laulajattaret ovat hyvin
tunnettuja Canadan suomalaisen mu-siikkiväen
keskuudessa, sillä Thora Neil
ja Aino Heikkinen ovat esiintyneet mo­nissa
laulu-ja soittojuhlissa sekä suoma­laisten
konserteissa.
• Miss Thora Neirin-laululahjat tunne­taan
kautta laajan maan* sillä hän on
esiintynyt Canadan johtavimman nais­kuoron
TV- ja radio-ohjelmissa.
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja Yhdy.s vai loissa.
HINTA $1.25
( O S T A J A N M A K S E I T A V A LÄHETYSKULUT)
Posti- ja expressitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 — SUDBUHY, ONTARIO
Talvioly^piaiafset
anneffiin USA:ii
järjesteltäväksi
P a r i l s L — Kansainvälisen O l y m p i a ­komitean
kokouksessa äänestettiin
MIme lauantaina siitä, missä-pidetään
vuoden 1960 talviolympialaiset. Näi­den
talvikisojen Järjestämistä olivat
'anoneet Squaw Valley. U S A ; I n n s -
bruok. Itävalta; G a r m i s c h - P a r t e n k i r -
chen. Saksa. Ja S t . M o r i t z . S v e i t s i . ;
J o ensimmäisessä äänestylcsessä/
joka käytUn 5 t u n t i a kestäneen väit­t
e l y n jälkeen, jossa j o i d e n k i n Euroo­pan
maiden edustajat vastustivat t a l ­violympialaisten
luovuttamista Squaw
V a l l e y n järjestettäväksi, koska m a i ­n
i t t u p a i k k a o n enemmän. l i i k e y r i t y s
k u i n yhdyskunta, s a i Squaw Valley
eniten ääniä.
T o i n e n äänestys t o i m i t e t t i i n tunti
myöhemmin, sen Jälkeen k u n U S A : n
edustaja A . C u s h l n g o l i a n t a n u t l a a ­j
a n selostuksen tästä vähemmän t u n ­netusta
Sierra Nevadan vuoristossa
sijaitsevasta kilpailupaikasta. Tässä
äänestyksessä olivat vastakkain e n ­simmäisessä
äänestyksessä eniten ä ä ­niä
saaneet Squaw Valley j a Inns-'
bruck. E d e l l i n e n s a i 32 j a jälkimmäi­nen
30 ääntä.
V a i k k a äänestys o l i k i n salainen^
n i i n otaksutaan täällä Neuvostoliiton
valtuuskunnan j o h t a j a n C . A d r i a n o -
v l n äänestäneen U S A : n puolesta, sillä
ennen äänestystä hän sanoi puheen­vuorossaan
uskovansa talviolympia­l
a i s t en tulevan S q u a w V a l l e y s a s muo­dostumaan
olympialaisten hengen
mukaisiksi.
SquawVaUey sijaitsee S i e r r a N e v a ­dan
vuoristossa. 1.861 metriä meren­p
i n n a n yläpuolella. Sinive o n S an
Franciscosta 155 m a i l i a , L o s Angele­sista
360 j a Renosta 35 m a i l i a .
Port Arthur. Luotels-Ontarlon
ensimmäinen nuorisofestivaali Suur-
Canadan hyväksi pidetään Iskun
puistossa, Copenhagen Roadin var­r
e l l a kesäkuun 24. 25 J a 26 pnä. T ä ­mä
festivaali, joka on ensimmäinen
laatuaan täällä, on Järjestetty kuuden
nuoriso- j a kulttuurijärjestön toi­mesta
j a juhlansa o n p a l j o n u r h e i l u ­j
a kulttuuriohjelmaa. Kaministi-qulan.
Intolan, Nolalun, IPort A r t h u r in
j a iPort W i l l l a m i n nuoret harjoittele­vat
ahkerasti voimistelunäytöstä, m i ­kä
esitetään osana r a t a - j a kenttäur-helluohjelmasta
sunnuntaina, kesä­kuun
26 pnä kello 10 aamulla. Jouk^
kovoimlsteluesitykseen osallistuu y l i
60 nuorta voimlatelljaa, i
L a u a n t a i - i l t a n a (kesäk. 25 pnä) on
Ukramlan Labor.Temple haallUa k e l ­lo
8 IlläUa 1-näytoksisten näytelmien
esitys ja muuta ohjelmaa.
Festivaalin kohokohta on sunnun­taina,
kesäkuun 26 pnä 314 B a y St.
Port Arthurissa pidettävä konsertti;
Tämän tilaisuuden yksi kohokohta on
mr. Wally Slobodan johtaman nuori­sokuoron
esitykast. M r . Sloboda on
.ukrainalaisten Jouhiorkesterln Johtaja
Joka on Järvlenpäässä voittanut usei­t
a m u s i i k k i k i l p a i l u j a . K a m i n " T i i k e ­r
i t ' ' esittävät Paavo Voutilaisen J o h -
doljla^^yräznildeja Ja antavat voimls-teluiiumeroita.
P e r j a n t a i n a , kesäkuun 24 pnä on
suuret juhlatanssit kokkoineen j a Ilo-tullttikqlneen
Iskun puistossa missä on
myös t a r j o l l a virvokkeita. K u k a a n e i
halua sivuuttaa tätä suurta u l k o i l m a -
tanssia, c . - , ' ^ - -:,„,.•
Tämän juhlan tarkoituksena on
osoittaa rakkautta Ganadaan j a C a ­nadan
kansaan kohtaan j a vetää y h ­teen
e r i kansallisuuk.slen nuoret m u ­s
i i k i n , tanssin; urheilun Ja ystävyy-denosöltusfren,
rauhan j a tulevaisuu­denuskon
perusteella. Muistakaa näi­den
kolmipäiväisten j u h l i e n t i l a i s u u ­det:
P e r j a n t a i n a kesäkuun 24 pnä tans­sit
j a ikokko Iskun puistossa. L a u a n ­taina,
kesäk. 25 pnä. näytelmäesityk­siä
ukrainalaisten h a a l l l l a , 203Ogden
St., P o r t W i l l i a m . Sunnuntaina ulko­i
l m a j u h l a Iskun puistossa j a päättä-jäiskonsertti
i l l a l l a 314 B a y S t . Port
A r t h u r . — A . V .
räävänä tekijänä, Tahdotaan »Isää
miljoonia entisten pääUe. ja elliel niltft
saada suosiolla .otetaan ne väkisin.
S i l l o i n nousevat sodan pilvet taivaalle
räjähdyspistettä odottamaan.
Työtätekevän, mitään omistamatto­man
ka^isan h a r t i o i l l e sälytetään ras­kas
taakka. Sen täytyy alistua tykin
ruoaksi. Sen täytyy u i d a verivirroissa
— -pelastaakseen Isoisten suuret omai­suudet
Joutumasta vihollisen käsiin.
S i l l o i n sanotaan, että "Isänmaa on
vaarassa" Ja että "isänmaa on pelas­tettava".
Kuuluu komennus "mars
aseisiin".
S o t i l a a l l a ei ole useasti tuumaakaan
maata omissa nImlssiUln. sillä Isäl­tään
hän ei sitä perinyt, k o s k a Isällä­kään
e i o l l u t maata. Jokainen hänen
jalkansa jälki o n siis '^vieraan" m a a l in
josta on suoritettava elinikäinen vero
työn muodossa. M a a t o n ei pääse.edes
maan rakoon — Ilman suurta h i n t a a.
M u t t n asevelvollinen Joutuu k u i t e n k in
puolustamaan maata, Jonka toiset
omistavat. T y k i n ruoaksi kelpaa maa­tonkin.
"Tuntematon sotilas"; kenties k u ­vaakin
j u u r i sellaista miestä; j o t a ei
tavallisesti tunnusteta siviilissäkään.
L i n n a n teoksessa kuvataan sota
kaikessa.: h i r v e y d e s s ä ä n— loistavan
Juhlaparaatin toiselta puolen, missä
sotilas pesee jalkarättejään sen vuok-^
si kun j a l a t ovat rakottuneet. päivä­kausia
kestäneillä marsseilla. O n n ä l ­kä
Ja leipä täytyy toisinaan syödä
n a k e r t a m a l l a— säästeliäästi, sillä l e i ­pää
on p e r i n n i u k a l t i.
"Tuntematon sotilas" tarjoaa myös
annoksen mehevää huumoria, väliin
karkeassakin muodossa. Mitään el
peitetä.
Sotamies R o k k a o n ainaisen t o i m i n -,
nan keskus. Rokka on asetoverlensa
sielu, rohkaisevana, lohdutavana. mis­tään
piittaamattomana nilehenä..
O l i s i p a l j o n k i n sanottavaa tästä k i r ­jasta,
mutta se venyisi l i i a n , pitkäksi.
Lopuksi vain sananen:
Väinö. L i n n a n teoksessa#ei Ilmene
useimmille k i r j a i l i j o i l l e dm'ihaista p i t ­käveteisyyttä,
vaan jokaisella s i v u l la
avautuu eteen uusia .näkemyksiä.
"Tuntematon sotilas" on p a l j o n enem­män
k u i n hintansa'arvoinen.
Tiistaina, kesäk. 21 p. — Tues^ay, June 2J,, J955
l]ivassaH)n töitä mutta ta1eet(9 niitä! '-TT?-".^--T ^TiT-fianils.
^ HyvM kuuluu Bamlasta. Heipä liel m tea» j» 1«r?ete«^'j«Wi'
snlJIoin paistaa aurinko ja «nlUoln sa- kolsesti Sudburyyn «hkä i^^*' ^
laan teidän kokkojanne polttwn«n';t'
Ruotsikin lähettää
joulkkueen Moskovan
suurkilpailuihin
Tukholma. Sen Jälkeen k u n s a a ­t
i i n tietää, että NeuvostoUItto on l u ­pautunut
maksamaan ruotsalaisten
u r h e i l i j a i n edestakaiset k y y t i k u s t a n -
nukset Moskovassa kesäkuun 25-26 p.
pidettäviin suuriin kansainvälisiin
u r h e i l u k i l p a i l u i h i n , o n R u o t s i n u r t i e l -
l u l i i t t o päättänyt lähettää matkaUe
11-henkIsen joukkueen.
Näihin samoihin k i l p a i l u i h i n mat­kustaa
Suomesta 10-henkineh jouk­kue.
Unkarin uimarit
Qdivat voitokkaita
H a m p n r t — Täällä kesäkuun 12 pnä
pidetyissä u i n t i k i l p a i l u i s s a b l l m u k a ­na,
myöskin u n k a r i l a i s i a j a r u o t s a l a i ­s
i a vesihirmuja.
100 metrin perhosuinnissa suoriu­t
u i vojttajaksi U n k a r i n K u d o a a j a l la
1.04^ ( M E ilXX2,l). Seuraaivana S a k s an
Qpengler 1 j07.0 j a kolmantena Ruot­s
i n L a r s s o n 1X17,3.
100 m. vi^paaulnnin v o i t o n korjasi
U n k a r i n Imre N y e k l a j a l l a 68,9. K U -
p a l l u n kireyttä osoittaa oe, että R u o t ­s
i n L i n d s t r f lm s i j o i t t a u t u i vasta k y m ­menenneksi
»jalia li)0;3.
Tarmolassa on
juhannusjuhlat
ja kesäleiri
Toronto. — Tarmolan kesäleirillä
vietetään kesäkuun 25-26 päivänä
suurjuhlia. Lauantaina o n j u h l a t a n s ­sit
kuuluisaksi tulleen Mike Lucasin
orkesterin pitäen huolen tahdista.
Komea juhannuskokko valaisee s i l l o in
Tarmolan vihreätä laaksoa j a kokko
poltetaan tanssilavan lähettyvillä. S i l ­loin
tuntuu k u i n olisimme entisessä
kotimaassamme viettämässä Juhan­nusjuhlaa.
Saapukaa s i l l o in Tarmo-laan,
Juhannu-skokkoa polttamaan,
tanssbnaan J a iloitsemaan.
Sunnuntaina eitetään Tarmolassa
arvokas j a monipuolinen ohjelma, Se
on valtaosaltaan musiikkiohjelmaa,
laulua Ja soittoa. Allekirjoittanut
rohkeneekin toivoa, että unholtamme
eri ryhmien väliset kinastelut j a ^osal­listumme
suurena joukkona tähän
suureen keskikesän juhlaan,
T I E D O K S I A N TO
L A S T E N V A N H E M M I L LE
L a s t e n kesäleiri alkaa Tarmolassa
heinäkuun 2 pnä Ja kes^ä yhden
kuukauden. Kesäleiri päättyy siis
elokuun ensimmäisenä päivänä. L a p ­sia
otetaan leirille kahdeksan vuo­tiaista
alkaen 12 ikävuoteen asti. Jos
lapsia Ilmaantuu 15. n i i n l e i r i t o i m i n ta
aloitetaan kuten sanottu, mutta sitä
pienemmälle Joukolle el vokla leiriä
avata, sillä se tulee s i l l o in suhteelli­sesti
l i l a n kalliiksi. Lasten pitäisi
luonnollisesti saada tilaisuus vlettUä
leirielämää omalla kesänviettopaikal­laan,
kuten niin monesti aikaisem­minkin.
Siellä varataan lapsille m a n -
dollisimman hyvä ravinto, kunnolliset
asunnot. Lähettäkää siis lapsenne
T a r m o l a n . kesäleirille. Ilmoittakaa
Tarmolan Isännälle, — J . L ,
Juhannustanssit
Kirkland Lakella
K i r k l a n d Lake. — L a u a n t a i n a , tk, 25
pnä on o i k e in hauskat juhannustans­sit
Kenogamin haaltlla; alkaen, kello
9 Illalla. Sinne sOpll t u l l a läheltä Ja
kaukaa, yksin j a parlttoln, k u i n ka
k u l l e k i n sopii.
Sieltä voi löytää joku yksinäinen
y.stävän lopuksi e l ä p i ä k s l ^ j a miten
Ihanaa onkaan aloittaa romanssi j u u ­r
i Juhannuksen aikana^
Tanssipaikalla on luonnollisesti
k a h v i t a r j o i l u ; Ja "poppia" on myös'
saatavana, . ' .
Soitosta huolehtii Jo ennestään t u i ) -
nettu Aapo Hietala, Tervetuloa siis
juhannustansseihln.
— R a h a l l a s a a v a i k k a kirkossa t a ­pella.—-
Nurmijärvi,
t a a vettä, että luulisi k a i k e n olevan
k u l u n u t t a , k u t e n sen entisen k a l a m i e ­h
e n rysässä.
^inrttainawii mgim UytUo.
ntuttft ranbA on vfeli virsi, cJki^^
säftaken M n l Uivaaseen kniUu.;
niin »tomlluiutt» kolo clänunekln.
Mtesvikl kyttää (yfimalts kuin
Uisa hiirtä, vaan näyttää «ilta.
että tämäkin kesä kuluu Jonlttun, :
ennenkuin sitä herkkua taa mais­taan
Tänne tulee taaa uusi äijy-f \:
tehdas, neljäs luvassaan, Ja «en
rakentamisessa on knnlemnu lupa :
käyttää vain palkallista tyfivol-nua
— mutta herrat yksin tietä­vät
milloin se työ alkaa Ja kuka
siihen pääsee hikeään vuodatta-maan.
Työläisille on vielä armon
vuoal 1955 tutkinutta.
No n i i n . päätettiin tässä ottaa oi­k
e i n reipas kesäinen ; ulkollukekkori
k u n kalat pyrkivät tuolta Järvestä
hyppimään k a t t i l a a n . H u v l t o l m l k u n -
tamme on touhukkaalla päällä että
päätti Järjestää erittäin maukkaan
kalakeiton. Kelpaa sitä pistellä pos­k
i i n s a pitempimatkalstenkin, koti-paikkalslsta
;puhumattakaan. Terve­tuloa
s i l l o i n meille kyläilemään. O n ­k
i a k a a n ei t a r v i t a , sillä k a i k k i kalat
voi ottaa k a u h a l l a.
Tk, 28 pnä o n s i t t en -• osaston puoil-'
vuosikokous Isomäellä kello 7.30 i l ­l
a l l a . Siellä sitten päätetään mitä
edelleen hommataan, sillä eteenpäin
elävän m i e l i , kuollut taakseen katse­lee.
\
Onnea, mitä parhainta onnea
Aino Ahokkaaile
hänen täyttäessään 70 vuotta tk.
15 pnä toivottavat atlamainitut
sukulaiset ja naapurit. Olkoon
elosi ehtoa valoisa ja terveys
kullan kallis. -
Aune, T o i v o Ja p o j a t ;
A l m a j a L a u r i K a r j a l a i n en
Helmi j a A l f r e d TItterson
Lempi j a Armas Kuusisto
E d l a Majava
B e r t h a j a K a a r l o T o i k k a -
Helga K o s ki
Tyyne K i n n u n e n -
M a r i a j a A a t u M a r t t i n en
F l l a Ja C r i s t o W l l ta
A n n a Ja T o p i Leskinen
TUI j a VIc. Hänninen
M a r y Ja Valpas Hänninen
Hanna.Jä> J o h n K o s ki
Hanna Ja M a t t i Poutanen
A l m a j a J o h n P u l k k i n e n :
A. Ja V . V i h u r i
L e a j a N i i l o T o i k ka
M a t t i j a H . Kortesoja
M{irla Ja I l m a r i Mäki
Anna Mäkinen
I r j a Ja K u s t a a
Ida Ja Jussi Tuokko
I d a . j a A a t u K o i v u la
Long Lake Ontario
Kuuluisan suomalaisen kirjailijan
edesmenneen
HELLA WUOLIJOEN
paljon kysytyt teokset ovat
JÄLLEEN SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
HELLA IVUOLIJOKI:
KOULUTYTTÖNÄ TARTOSSA
298 sivua Illnta sld. $1.50
Tekijä k i r j o i t t i muistelmansa ollesasan poliittisena v a n k i n a sodan
aikana "hyvyyden tarpee8sa".»kuten hän sanoo Ja J a t k a a : " P a k e n in
sellini harmaudesta k u u l u s t e l l j a i n k i u s a k s i nUoruutenl tuoksuvaan
värlrikkauteen . . - p a k e n i n s u i n päin heidän k i d u t t a v i s t a käsistään
elämäni kevääseen, k a r k a s i n kauneuteen, vapauteen, jossa he eivät
kyenneet vangitsemaan minua".
H e l l a WuoliJoki palaa ajatuksissaan vlljavhnman V i r o n sydämeen,
äitinsä luokse, lapsuutensa l a u l a v i i n k y l l i n Ja talvaarislblsllle p e l l a -
väpellollle. Sieltä hän s i i r t y y T a r t t o o n , sen aikaisen V i r o n helmeen,
jossa olivat koulut j a yliopisto,
HELLA H U O L U O K I :
YLIOPISTOVUODET HELSINGISSÄ
304 sivua . Hinta «Id. 11.50
H e l l a WuolIjoen kertojaääni soi yhä edelleen säteilevän hyvän­tuulisena
J a temperamentlkkaana. Mikä hengen titaani onkaan i h ­minen,
joka Ilman muistiinpanoja saattaa p a l a u t t a a mieleeiutä näin
äärettömän määrän kiihkeitä tapahtumia, omalaatuista persoonalli­suuksia
vaihtuvia ympäristöjä j a yksityisiä esineitä Ja kertoa k a i ­kesta
n i i n pulppuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaan! '
L u k i j a n silmien eteen kohoavat elävinä omine tottumukslneen ja
tunsielmineen ne helsinkiläiskodlt, Joissa n u o r i virolainen ylioppilas
joutuu asumaan Ja vierailemaan Ja joiden tasaiseen rauhaan hänen
vilkas olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaihelta,
n i E L L A VVLOLIJOKI:
MINUSTA TULI LIIKENAINEN
Hella WuolijokI lausuu tämän teoksensa esipuheessa mm,: "Tämä
nidos yksinpuhelujani aikojen draamassa käsittää suunnilleen k y m - '
menen vuotta elämästäni, vuodesta 1908 vuoteen 1018, Ja v a i n yhden
maailma.nsodan j a y h d e n vallankumouksen. Näiden kymmenen vuo­den
aikana i r t a a n n u i n vanhasta kotimaastani. Ne olivat elämäni
raskaimpia murrosvuosia. O t i n ankarasti osaa kahden kansan k o h ­taloon,
kärsin n i i d e n kaildei tuskat,"
Muistelmiensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa — haus­kasti
j a s a t i i r i s e s t i k e r t o i l l e n — Niskavuori-näytelmien ympäristön
Ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa.
T I L A T K A A O S O I T T B E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
:$1.00 $1.00|
AJANVIETE­ROMAANEJA
on nyt lurjakaupassaimne'.
" suuri valikoima
Zane O r e y : '
Erämaan kukka ' ' '
Romaani — 271 sivua, hinta nid. |L00 ,
Zane Orey: ' c
Viimeinen aio
Romaani ^ 2 8 9 sivua, h l n u n l d . f l.flO'•;
Zane Grey:
Betty Zane
Romaani — 314 sivua, hinta nId. f LOO •
Florence B a r c l a y:
Rukousnauha
Romaani — 304 sivua, hbita nld. f L M -
Seldon T r u s s : '' . ^—..-c
Kadonnut raharuhtinas
Romaani — 230 sivua, hinta nld. ||4I9,.^(
Berta Ruck: ' , . , r M , •
Kevättä Ja rakkautta ! V .
Romaani — 20G slvöa, hinta nld. flXO' t
M i k a W a l t a r i:
Palava nuoruus
Romaani — 503 sivua, hinta nld, L M "
M i k a Waltttri:
Jättiläiset ovat kuolleet'
327 sivua, hhita nld. ^
K r i s t m a n n Oudmundsson: ' *>^'^'\f
Myrskyn mentyä "
Romaani — 317 sivua, hinta nld. |L09;r,
K r i s t m a n n Oudmundsson: -^[•^•^'
Kaukainen ranta,
Romaani — 288 sivua, hinta sld. IL90 f-, ,
K a t r i Ingman: . iDt»..
Rohkeat sydämet
Romaani ~ 234 sivua, hinta nld. |140 ' : '
K a t r i Ingman: ' '
Virranviemä -"['V.
Romaani — 240 sivua,' hinta nUI.^ft4iO-^
E s t i Heiniö: ' ^
Viileä, suvi
Romaani 212.tlvna, hinta nld.-fUHM^^^^^^^^^^^
Esti Heiniö:
Ojan takana
Pako Egyptiin
R oma a n i — 237 sivuuaa,, ^ l n t a nW{ | lM
Elsa Heporauta:
Suuri yö
Romaani ~'21G sivua, hinta nld. f IM- .f
, O r a z i a Deledda:>
Romaani ^ 336 sivua,*hlnta nld. |I4M V
Elsa Heporauta:
Saaren juhannus '
Romaani — 267 sivua, hinta nld. 91.00
Ronald Fangen: '•'
Kaksintaistelu
Romaani — 402 sivua, hinta nld. fIJOO >
Toivo Pekkanen: '
KSauppiaiden lapset
Romaani 370 sivua, hinta nld. |li)0,r
Toivo Pekkanen:
» Tie Eedeniin
Romaani — 269 sivua, hinta nld. |140 4 -
Toivo Pekkanen:
Ne menneet vuodet
Romaani— 366 sivua, hinta nid. $IM ^
Tyyne M a l j a S a l m i n e n :
Elämä jatkuu
Romaani — 241 sivua, hinta nld. f l M -
Tyyne M a l j a S a l m i n e n:
Kolmen naisen talo
Romaani ~ 176 sivua, hinta nld.|l40 A
Hans P a l l a d a;
'Oli meilläkin ennen lapsi
Romaani — 586 sivua, hinta nld. f I M f,]
Hans F a l l a d a :
• Lapsuuden kodissa
Romaani— 340 sivua, hinta nld. $1.00 f :
Ernst ^Vlechert:
Uskollinen lautturi
Romaani — 266 sivua, hinta nld. |1,00 ;
Ernst WIechcrt:
Majurinrouva
Kertomus — 268 sivua, hinta nld. 9L0« :
•Jo van A m m e r s - K u l l e r : v- ' i .
Kapinalliset naiset
Neljän sukupolven romaani
458 sivua, hinta nld. 91.00
Jo van A m m e r s - K u l l e r :
Naamiohuvit ' -
Romaani — 313 sivua, hinta nld. f IM* f
M a r t t i Merenmaa:
Laiva on lastattu
Romaani — 227 sivua, hinta nld. 9 ^ * ; '
Henry Bordeaux: ""
Kuutamosonaatti
Romaani — 217 sivua, hInU nld. 9140 ^
R, C, S h e r r i f f : ,,
Vihreä veräjä
Romaani —.318 sivua, hinta nld, 91M <
A r t t u r i Leinonen: , —
Keväästä kevääseen ^
Romaani — 328 sivua; hinta nld.:9LO0:i;
A r t t u r i Leinonen:
Kati
Romaani 268 sivua, hinta nld. ,91J09 '
T i l a t k a a osoitteella:':>; ÄpMIl mä
PUBUSHING cp. LTD.;,,,
Box 69 , Sadbnrr,,On<arl» '
im
MM
i i i i
i p l