Vapaus, June 21, 1955

              Kaikki rinnan samassa rintamassa ihmiskunnan pelastamiseksi
Kansanedustaja Eino Kilven alustus
Lm vuosikokouksessa Tampereella
JBVOISAT LUTTOKOKOUKSEM-jlE
EDLSTAJAT JA KUTSUVIE-RUT
HYVÄT TOVERIT:
ritkioä fcöleina kevätviikkoina
j^mt Jokainen Jtoolestitneena
odotelleet lämpimän kesän taloa. .
Se on viiv> teUyt ^poikkeukselU-gjn
Isa uan Ja aiheuttanut varslnr
yn maan, pohjois-osfesa paljon
liiiUaa ja vahinkoakin. Toivot­tavasti
se lählmpinä päivinä saa-pon
luoksemme sitä' lämpimäm­pänä,
Ja korvaa ainakin suureksi ;
osaksi vuodentuloamme uhkaavat
menetykset.
sTOJA EI OLE VOITU
räiiAA UNOHDUKSIIN
' Mutta liittokokouiiseemme saapues-e
ajatuksemme ovat varmaan
lineet muissakin, laajemmalti
ttuvissa asioissa . kuin mitä saä-teet
ovat. Tavalla tai toisella ovat
uSemattomat ilimisst eri maissa pa-uttaneet-
mieliinsä keväänrkymme-vuotta-
takaperin. Totta on : tie-
1, että suurtenkin tapahtumain
eat tunnelmat eletään ja tunne­li
vain yhden kerran: juuri?gillom
ne tapahtuvat. Kuitenkin toisen
ilmansodan: päättyminen- kevaäl-.
1M5 koski- n i in suuria valtiollisia,
nkisiä ja aineellisia arvoja, niin
ratkaisuja oikeuden jä
yden välillä, miljoonien
isten vastaista elämää, ettei-myöhemmät
tapahtumat ole.vol-eet
painaa niitä unohduksiin. Hitle-
Saksan luhistuminen merkitsi ko-:-
aisille kansoille ja valtakunnille
ikausien vainon >ia. kärsimysten
"ttymistä, se tiesi rauhan tuloa,
ailmanhlstorian t ä h ä n asti suurim-n
mielettömyyden 'jälkeen, se »pa-i
vapauden ja turvallisuuden
"Joonille ihmisille. Suuressa osassa
oppaa. osaksi sen ulkopuolsllakin
mnettiinkin äskeisinä toukokuun,
'ivinä välitöntä tarvetta elää uudes-
-n muistoissa nuo kymmenen vuo-takaiset
päivät — yhtäläisesti
maissa, joita nykyisessa kielen-ytossa
nimitetään itäblokin valti-lisi,
kuin missäkin, jotka luetaan
iluviksi lansiblokkiin ja- Atlantin
Niin kovaa kuin kansainvä-,
en politiikka Viime ajat onkin ollut
"i naiden muistojen kohdalla rehti
avoin sydämellisyyskin pilkahta-aan
esiin. Hitlerin vallan kukista-.
den armeijoiden johtajat, marsalk--
Zhukov ja presidentti Eisenhower
ihtoivat "voiton paivana" koske­naan
sydämelliset kirjetervehdykset.
Samassa rehdissä mielessä tapasivat
muukaan toisensa' Moskovassa "Elben:
sankarit", toisen maailmansodan en­tiset
neuvostolaiset Ja amerikkalaiset
sotilaat.
SUOMEN OMALAATUINEN
T R A G I I K KA
Suomessa nämä muistopäivät on
eletty eräänlaisina nyrjästäkatsojina.
Taallahan ei voitu yaltlona eikä kan­sanakaan
eläytyä noihin muistoihin
aivan samassa mielessä ja samoissa
tunnelmissa kuin suuresaa- osassa
muuta Eurooppaa. ViraUisen Suomen
oli pysyteltävä vaiteliaana, ehkäpä lä­hinnä
sen omalaatuisen tragiikan
vuoksi, e t t ä kansallinen elämämme ja
valtiollinen rUppumattomuutemme
säilyivät suurelta osaltaan niiden ar­meijoiden
ansiosta, joita vanitjiani Suo­mi
oh juoniteltu sotimaan Hitlerin
Saksan liittolaisena. Tekisikin mleU
uskoa, e t t ä yksi j a toinen niistä jotka:
rauhan palattua äkkiä vaihtoivat H i t -
ler-ihailunsa siihen' asti halveksu-,
maansa "pohjoismaiaeen yhteistyöhön
tuonnoisina päivinä saivat palan
kurkkuunsa, mikäli lehdistä lukivat
esimerkiksi Norjan vapautusjuhllen
selostuksia. 'Norjahan oli kutsunut
juhliensa kunniavieraiksi Ruotaln Ja
Tanskan ohessa' maan vapauttajat ja
sodan aikaiset liittolaisensa: Neuvos­toliiton,
Englannin ja Yhdysvallat
Meidän maamme ei ollut kutsuttujen
joukossa. Syyn tiedämme 'jokainen.
Suomi kävi sotaa Norjan asrtaian ase-vei
j e n ä !
VALTIOMME ASEMA TURVATTIIN
Mutta omissa mielissään kansalaiset
ovat meilläkin viivähtäneet saman-ikjiltaisten
vapauttavien muistojen
ääressä kuin muutkin kansat. Mei­dänkin
rajoillamme olivat acee* jo
tuolloin lakarmeet puhumasta, täällä­k
i n palaa: rauha, poliittisten vanki­lain
portit avautuivat ja^lakicmmo ta­kaamat
oikeudet palautettiin ihmisil­le.
Suomellekin merkitsi kevät 1945
ulkoisesti itsenäisyyden säilymvstä,
sisäisesti rauhan kansanvallan ja ih­misyyden
voittoa. Valtiomme a-^^^ma
turvattiin a3n kokonaan uuden ulko­politiikan
avuUa, mikä sodan pää­tyttyä
omaksuttiin. Jos sensijaan
suursodan lopputulos olisi ollut toinen
jö sota olisi päättynyt natslarmeUol-den
voittoon, olisi kansallinen ja val­tiollinen,
aaimamme jo aikoja-^tten
ollut vähintään kyseenalainen — kan­salaisvapauksista
puhumattakaan.
ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
THEODOR PLIEVIER:
MOSKOVA
"Moskova" — Theodor Plievierln maailmankuulu, sotaromaani .—
kertoo Saksan j ä Neuvostoliiton ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-vuonna
1941. Tarkastelukulmanaan milloin taistelevien suurvaltojen
päämajat,'milloin tuntemattoman sotilaan juoksuhauta tai pommi­tuksen
kohteena oleva kaupunki, Phevier vyöryttää eteemme dra­maattisen
näytelmän historian valtavimmasta sotaretkestä.
425 sivua
Hinta sid. $3.40
THEODOR PLIEVIER:
STALINGRAD
ROMAANI
Stalingradin puolustus kuuluu nykyajan sotahistorian suuriin san-karitaruihin.
Se oli todellhien Verdun. Tuskin ainoakaan rakennus
jäi ehjäksi tässä puolen mUjoonan asukkaan kaupungissa. Jonka
taloissa jä kaduilla pilrittäjät ja piiritetyt k u u k a u s t a ^m tappoi­vat
toisiaan. Stalingradin pitkälliset kärsimykset päättyivät vihdom
: tammikuussa 1943, kuri pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset taistelu­voimat
saarsivat ja ottivat vangiksi marsalkka Pauluksen Johtamat
piirittäjät. -; . ••
Saksalaisten Stalingradin valloitusyritys merkitsi toisen maailman­sodan
ratkaisevaa käännekohtaa; samalla se oli totaalisen sodan
järkyttävimpiä murhenäytelmiä, jossa 300,000 :n saksalaisen sotilaan
armeijakunta tuhottiin.miltei viimeiseen mieheen.; Näitä taistelun
palvia kuvaa Theodor PUevierin "Stalmgrad" — tämän hetken.
maailman ehkä kuuluisin sotaromaani.
535 sivua
Hinta aid. $3.80
PAPHNE D U MAURIER:
"Rcbekan" tekijän uusi menestysromaani
MARY ANNE
"Mar>- Anne" on monivaiheinen kertomus kauniista Ja h ä ^ l l e m ä t -
tomastä naisesta, joka Yrjö III :n ajan Englannissa pääsee huomat­tavaan
asemaan Yorkin herttuan rakastajattarena Ja joutuu pää­henkilöksi
erääseen maan historian sensaatlomaislmmista oikeus-
•jutuista.; ,^ •::•> .... .•:. • v. '
PEARL S. BUCK:
ITÄTUULI - LÄNSITUULI
219 sivna—Hinta sid. $2.50
Pearl s. Buck lienee amerikkalaisista Nobel-kirjailijoista Suomessa
parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomennettu useita
|;omaaneja ja nyt julkaistaan suoiheksi myös hänen eslkoistec&sensa
Itätuuli — Länsituuli", joka ilmiestyi alkukielellä v. 1929. TUllä
romaanilla Buck aloitti K i i n a n olojen kuvaamisen.
Buckm ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisö-
Perheen tytär, joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle
kimalaiselle lääkärille. Toisen juonikudoksen muodostaa se sovitta­maton
ristiriita, jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veU, Joka har-.
joutaa opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
170 sivua
HinU tld. $2.50
M A R T T A H A A T A N E N :
ILTARUSKO
k^^r-^^ Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen kirkon-
» J ' « Ja sen arkisen aherruksen keskipiste, sahalaitos. Jonka vaiheUla
"»>osteoi:sen tapahtumat pysyttelevät. Ester.'romaanin pääheiikilö,
on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on
'^"^'^'•"s^Ja. Ja Ester itse, leskeksi Jäätyään, Joutuu palaamaan
s^m^*^'"?" työpöydän ääreen, Jonka h ä n kolmetoista vuotta aikai-
«=013110 oh nuorena morsiamena jättänyt.
Tilatkaa osoitteella:
^ Vapaus Publishing Co. Ltd.
69 Sudbury. Ontario
Saksassahani oli ainakin eräissä pii
reissä jo sodan aikana tehty kavialiä
suunnitelmia Suomenkin "asuttAroi-seko."
— kuten sanonta, kuului —
eräillä miljoonUla "uutisaukkaita".
Sellainen ohsi jo sinänsä merkinnyt
vaaraa kansallisuudellemme j a lopukr
£l tiennyt maamme muuttumista sak­salaiseksi
protektoraaUksi. Sellainen
olisi ollut kylmä todellisuus Suomesta
"Pohjolan johtavana valtiona", mikä
kuva houkuttelevana kissaiikultanä
väikkyi tiettyjen poliittisten ryhmä­kuntien
toiveunissa^
MILTEI PUISTATTAVA » R «JTOS
Siirtyminen kansojen toiveista ja
mielialoista toisen maailmansodan
päätyttyä viime vuosien kylmään to­dellisuuteen,
on muutos ollut miltei
puistattava. Uuden a-iursodan pelko
on pitkät ajat liikkunut kansojen mie­lissä
uhkaavana Ja pelottavana. Ih­miskunta
koki masentavan pettymyk­sen
kun Hitlerin voittajain yhteistyö,
sopimuksista huolimatta, el jatkunut­kaan
toivotulla tavalla. Idän ja län­nen,
sosialistisen . j a kapitalistiasn
maailman suhteet viilenivät lyhyessä
ajassa. 'Neuvostoliiton toistuvaa va­kuutusta,
e t t ä erilaisten poliittisten ja
yhteiskunnalliaten järjestelmien rin­nakkaiselo
- on hyvin mahdollista, el
lännen johtavissa elimissä haluttu
uskoa. Vaikka Neuvostoliitto äskei­sinä
vuosina on keskittänyt kalkki
voimansa sodan hrivlttävien iiävitys-ten
korjaamlasen ja kansalaisten
elämän parantamiseen,. on lännestä
käsin tarkoituksellisesti .väitettykin
itäisen naapurimme valmistuvan uu­teen
sotaan! Kyräily Ja epäluulo
ovatkin siten näihin aikoihin asti ol­leet
leimaa antavina kansainvälisessä
politiikassa. Armeijoiden supistami­sen
j a sovitun asevähennyksen sijas­ta
onkin ollut käynnissä uusi valtava
varustelu. "Kyhna sota" on se kaik­kien
timtema" nimitys, joka» viime
vuosina varsinaiassti on luonnentlnut
suurpolitiikkaa. Se alkoi erikoisesti
kiihtyä sen jälkeen kun Amerikassa
"suuren ralian" miehet voivat lisätä
vaikutusvaltaansa presidentti Roose­veltin
kuoleman jälkeen. Aivan eri­koisen
uhkaavaksi. ja liälyyttävakJii
kansainvälinen tilanne alkoi kehittyä
senjälkeen kun uuden sodan valmis­telu
keskittyi ns. Atlantin liiton pe­rustamiseen.
Se toi sodan vaaran
meidänkin leveysasteillemme senjäl­keen
kun Tanska Ja Norja äkkiarvaa­matta
saatiin tuon liiton Jäänniksi.'
Ehkä vielä enemmän sitä lisäsi ns.
Länsi-Saksan valtion perustaminen
siltä Saksan osasta; Joka sodan voitta­j
a in yhteisin päätöksin oli Jäänyt län-ff.
valtain miehittamäksi lopulliseen
rauhantekoon saakka. Sen muodos­tajia
ei huolestuttanut se, että tämä
toimenpide uhkasi siirtää kauaksi e-teenpäin
koko Saksan yhdistämisen.
Ratkaisu perustui pelkästään sen kyl­män
laskelmoinnin varaan, että uur
den aodan syttyessä Saksan maaperä
ja etenkin Saksan nuorison fyysillinen
voima olisivat käytettävissä. Vaxsin-k
l n entiset natsit olivat suunnitel­maan
ihastuneita. Voitiinhan taas
luoda uudestaan — vaikkakin tehtyjä
sopimuksia rikkoen — Saksan ar­meija,
taisteluvoimat, Streitkräfte".
Saksan oman puolustuksen kannalta
el niitä tosin pidetty tarpeellisena.
Niinpä oikeistolaisia sotilaspilfejä
edustava . lehti "Soldaten-Zeitung"
kirjoitti ratkaisun Jälkeen, ettei "eh­dotus
uudesta aselstautumiaasta Joh­du
Länsi-Saksan turvallisuuden tar­peesta
vaan toisista kansoista.".
Suunnitelman toteuttaminen on
kuitenkin vienyt kovasti aikaa. Ne
olivat valmiina jo kolme vuotta bit-ten,
juuri viimeksi pidetyn liittoko­kouksemme
aattopäivinä: Ranska on
puolestaan epäröinyt viimeiseen saak­ka
antaa suostumustaan, ja Saksan
oma työväestö on vastustanut han­ketta
tiukasti J a päättävästi. On eh­kä
aiheellista mainita tässä yhtey­dessä,
että vastarintaa varsinaisesti
Johtanut Länsi-Saksan sosialldemor
kraattlnen puolue ei ollut saanut Juuri
nimeksikään tukea, tuskinpa edes ym­märtämystä,
muiden maiden ns. aate­tovereiltaan.
käyttöön. Tiedemiehet Väittävät K u i '
tenkin, e t t ä koko tämSn p i t l s in ajasr"
Jakson kuluessa polttoaineen ( ä i o on
voitu kohottaa vain vUfiinkertalseksi.
Soutaman J i a r v ^ viime vuoden ai»
kanoi on kuitenkin fiäästy tuloksiin-.
Joiden mukaan polttovoiman fcäyttöft
voidaan atomienergian avulla korot»
ta^ 10 miljoonan kertaiseksi. Tämän
ratkaisun selvittänee^ tutkijat totea­vatkin,
että ihmiskunta on nyt siirty­mässä
merkittävämpäan uuteen aika­kauteen
kuin mitä tapahtui, kun a i ­koinaan
siirryttiin kivikaudesta
pronssikauteen Ja siitä edelleen rauta­kauteen.
Alkamassa oleva atomikausi
voi siten mullistaa.kehonaan maail­man
ja sen ihmisten elämismahdclU-suudet..
Mikään maa ei tämän Jäl­keen
ole riippuvainen polttoaineesta;
ei hiilestä, ei öljystä eikä sähkövoi­masta
.— atomivoima sinänsä: ei ole
nfikään vienti- eikä tuontitavara. Jos
siis. Jatkavat tiedemiehet, ihmiskun­nan
käyttöön nyt vapautettu voima
kj'etään Järjestämään rauhalliseen
työhön, on ihmiskunnan suu|1n unel­ma
täyttynyt!
VARSOVAN AVOIN SOPIMUS
Sotavarustelujen (kiihtyminen län­nessä
on luonnollisesti aiheuttanut
levottomuutta Idassa. Niiden on ollut
pakko ryhtyä vastatoimenplteisilri
oman turvallisuutensa vuoksi.- Kahr
deksan Itä-Euroopan maata onkin
tehnyt keskenään ns. Varsovan sopi­muksen
keskinäisestä ystävyydestä;
yhteistyöstä ja avunannosta kansain­välisen
turvallisuuden takaamiseksi.
Varsovan sopimus ei siten — päinvas-tohi
kuin Atlantin liitto — kohdistu
sinänsä mitään sopimuksen ulkopuo­lella
olevaa valtiota vastaan. Ja tar-joo
päinvastoin muillekin valtioilla
mahdolllauuden osallistua siihen. So-j}
lmuksen teimeet valtiot ovatkin i l ­moittaneet
olevansa valmiita neuvot­telemaan
muiden valtioiden kanssa
yhteisestä varustusten vähentämises­tä,
sekä atomi- Ja vetypommien sama­ten
kuin muidenkin uusien tuhoasei­den
kieltämisestä.
IH9IISKUNNAN SUURIN UNELMA
TÄYTTYMÄSSÄ
' Näiden kysymysten puitteissa onkin
vihne aikojen pohittinen keskustelu
kaikissa maissa liikkunut.' Atomi on
sana, Jonka ympärillä tavallistenicin
Ihmisten ajatukset nykyisin pälvittdJn
liikkuvat Jännittyneinä Ja levottomi-tu.
Yli 2.000 vuotta ihmiset ovat pon­nistelleet
maailman piiristä löytyvän
polttoain^n ^irroittamlseksl-oikeaan
ONKO VIRALLINEN
VALITTELU ESITETTY?
Valitettavasti ihmiskunnan tämän
hetken suurL kohtalon tragedia on
kuitenkin siinä, että tämä suuri kek­sintö,
tieteellisen tutkhnukaan j ä t t i -
lälssaavutus, jonka pitäisi koko ilunls-kunnassa
h e r ä t t ä ä pelkkiä riemullisia
ajatuksia tulevaisuudesta, yhä kasva­vassa
määrin on nostattanut kauhua
ja pelkoa. Saattaa olla. että Jotkut
liioittelevatkin atomin tuhovoimaa;
mutta; kukaan ei kiellä, etteikö sen
avulla voitaisi aiheuttaa sellaista h ä ­vitystä
Ja kuolemaa. Jonka kaltaista
me tuskin pystymme -kuvittelemaan.
Lohdullista on ollutkin todeta, että
maailman kansat eivät ole jääneet
vain apaattisina odottelemaan tämän
kaltaista kohtalonsa täyttymistä; So­dan
valmistelujen vastapainona kuul­laan
rauhan vaatimus yhä voimaksi-kaampana.
Muistanune, miten aikai­semmat
rauhanjärjestöt olivat yleen-.
sä vaatimattomia Ja hieveröisiä,
rauhanpuolustajain nykyinen rintama
on voimakas Ja aktiivinen. Rauhan­työssä
tavataankin nyt työväestön
kasvavien , joukkojen rinnalla run­saasti
kunnioitettuja Ja kokeneita val-tiomiehiä,
kulttuurielämän terävimpiä
aivoja, erilaisten poliittisten; yhteis­kunnallisten
Ja uskonnollisten käsi­tysten
edustajia. — kaikki rinnan t ä s ­sä
ihmi^unnan pelastamlstyössä. Sa-domtuhansin.
. nimin allekirjoitetut
rauhanadressit ovat toisensa Jälkeen
lähteneet Jokaisesta maasta kansojen
rauhan 'tahdon ilmaisuna. Mutta so­dan
vaarasta huolimatta Järjestyneel­lä
rauhantyöllä on vastustajiakin;
meillä niinkuin muuallakin, Nimi­kirjoitusten
keruu rauhanadrfesseihln
on tietyissä piireissä h e r ä t t ä n y t suo­ranaista
vihaa Ja suuttumusta. Toi­saalta
on pilkallisesti sanottu, etteivät
adressien nimikirjoitukset Ja muut
Joukkoesiintymiset merkitse mitään
suurissa poliittisissa ratkaisuissa. Sel­lainen
ajatushan merkitsee, e t t ä i h ­misten
oltei tehtävä Itsestään jonkin­laisia
sodan välttämättömyyden orjia.
Tämän hetken tehtävä on aktliylsen
rauhanasian ajaminen. Gustav Möller,
Ruotsin sosialidemokratian tunne­tuimpia
vanhan polven edustajia, lau­sui
äskettäin HJ.Brantlngin muisto­juhlassa
pitämässään puheessa, että
ijon Brantlng eläisi, " h ä n e t varmaan
nähtäisiin aseista riisumista vaativan
risth-etken Johdossa". Erikoisen ou­dolta
tuntuu sellainen toimettomuus,
joka ilmoittaa tyytyvänsä vain odot­tamaan
— maapallon ulkopuolelta (!)
sellaista rauhanliikettä. Jonka voima
el ole Joukkoliikkeissä, — kuten kirk­komme
800-vuotlsJuhlien yhteydessä
kuultiin koritea-arvolsen kirkkomle-hen
mielipiteenä. Yleensäkin saattaisi
meillä olla hyvä muistaa, että Suo­men
kansa on monet kerrat historian­sa
valkeina aikoina turvautunut jouk-kolUkkelsiln
Ja yleisen kansalalsmle-lipiteen
'kokoamiseen. Muistettakoon
vain, että kun tsaristisen sortokauden
alettua 1899 puoli miljoonaa kansa­laista
piirsi nimensä ns. suuren adres­siin,
oli sen välillinen vaikutus kiista­ton
kansamme taistelussa oikeuksien­sa
puolesta. Suorastaan typeränä Ja
maamme mainetta alentavana on p i ­d
e t t ä v ä s i t ä kielteisyyttä, Joka eräillä
tahoilla Jo ennakolta on o m ^ u t tu
Juhannuksen t i k o i s s a Helsingissä pi­dettävään
maailman raufaankongres-,.
slln. Pltälsihän ymmärtää, että sel-lahien
tilaisuus on Suomelle Jo sinän­sä
suuräcsi kunniaksi, puhumatta
maan mainosarvosta, Jotta sille omis­tettaisiin
mahdollisimman hyvänsuo-paista
huomiota. Nähi ei valitetta­vasti
kuitenkaan ole tapahtunut. V a in
suurin vaivobi on esimetldksi radion
ohjelmaneuvostossa saatu raivatuksi
tilaa muutaman minuutin esiintymis­t
ä varten jollekin harvalle kansainväli.'
seUe kuuluisuudelle. — Hallituksemme
virallisesta suhtautumista ei toistai­seksi
liene selvyyttä. Johtuneeko huo-maamattomuudesta
vai muista syistä,
ettei ainakaan mitään peruutusta ole
Julkisuudessa näkynyt tietoon, jota
amerikkalainen uutistoimisto United
Press levitti kuukauden päivät sitten,
Ja Jonka mukaan hallituksemme v i ­rallinen
edustaja Jonka nimeä ei
tosin mainittu — olisi myöntänyt hal­lituksen
valittaen nähneen, e t t ä Hel­sinki
on valittu suurimman rauhan­kokouksen
paikaksi vuoden 1950^TuJic-holman
kokouksen jaikeen. < Joe täm­möinen
"virallinen vallttela^f, tosiai^
on esitetty, heittää se oudon varjon
hallituksen taholta usein annettujen
rauhan Ja ystävyyden vakuutusten
ylitse.
. . . KUIN POLIITTINEN
JXIOENLÄUTO OLISI
UlPI/LTA ALKANUT .
Vastaanhangoittelijoista huolimattai
kansojen mieUssä on kuitenkin sytty­mässä
uusi toive siitä, e t t ä ponnistelut
syntyneiden epäluulojen poistamiseksi
Ja rauhan vakaannuttamiseksi sitten­kin
alkavat Johtaa tuloksiin. Kan­sainvälisessä
Jännityksessä näyttää
olevan tapahtumassa miltei odottama­tonta
laukeamista. Seitsemän, kah­deksan
vuotta Jatkunut "kylmä sota"
on ainakin osittain vaihtumassa neu­votteluiksi.
Itävalta on jo saanut
riippumattomuutensa 10 vuoden odo­tuksen
jälkeen. Neuvostoliitto Ja
Jugoslavia ovat uudestaan sohnlneet
ystävälliset suhteensa. Intian päämi­nisteri
Nehru suorittaa paraikaa mer­kittävää
vierailukäyntiä Neuvostolii­tossa.
Saksankin kysymys on alka­nut
liikkua. Länsi-Saksan kansleri
Adenauer : matkustanee lähiaikoina
myöskin Moskovaan neuvottelumat­kalle.
Tärkeintä on, e t t ä neljän suur­vallan
hallitusten päämiehet, jotka ei­vät
ole olleet yhteisessä neuvonpidossa
Potsdamin konferenssin jälkeen 1945,
tapaavat toisensa heinäkuussa. M i -;
käli silloin, niinkuin hartaasti toivo­taan,
päästään edes alustavasti sel­vyyteen
Saksan tulevasta järjestelys­tä,
muuttuu maailmankuva huomat­tavasti
helpommaksi kuin mitä se v i i ­me
vuosina on ollut. Vaikuttaa to-:
slaan kuin pohittinen jäidenlähtö oli-ai
lopulta alkanut. Merkillepantava on
e t t ä jokainen jännityksen helpotta­mista
tarkoittava aloite on lähtenyt
Neuvostoliitosta käsin.
Meidän maamme ulkopoliittinen
asema on tunnetuin sopimuksin mää­ritelty.
Jonkinlaisina lieljastuksinä
edellä mainituista Euroopan asioiden
Järjestelyistä on täällä sinänsä selväs­t
ä asiasta yritetty vh-lttää keskustelua,
vieläpä antaa siltä kovin kotltdvoisia
selityksiäkin. Kun Itävalta tehdyn
liittosopimuksen mukaan on oleva
täysin puolueeton valtio, keksivät jot­kut"
meikäläiset politiikan taiteilijat
omasta mielestään nokkelan i selityk­sen,
että Itävalta noudattaakin nyt
siis ^ "Suomen linjaa"! Tällainen
tulkinta on kuitenkin Jo yksinkertai­suutta
taikka tarkoitulcsellista hä­määmistä.
Meidän maammehnu ei ole
niinkuin tuota väitettä jo on oikais­t
u i i n —^. puolueeton valtio samalla
tavalla kuin Itävalta tai Sveitsi taik­ka
.edes Ruotsi, Suomi on puolueeton
valtion vain määrättyyn rajaan saak­ka.
Suomen ja Neuvostoliiton keski­näisen
sopimuksen mukaan Su(Mnen
puolueettomuus loppuu, jos näille
maille: syntyy tilanne, etta Saksa tai
jokin sen kanssa liittoutunut valtio
yrittää hyökätä meidän maamme
alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan.
Tällaisessa tapauksessa me olemme
sitoutimeet vastustamaan hyökkäystä
kalkin voimin. Muissa tilanteissa
maamme sensijaan pysyttelee puo­lueettomana.
SUOMEN JA NEUVOSTOLHTON
SUHTEISTA
puhuttaessa onkin syytä tyydytyksel­lä
todeta, etta virallisten sopimusten
täyttämisen ohella lahemen ystävyys
on vuosi vuodelta suuresti kehittynyt.
Sodan päättyessahän täällä vielä
kuultiin uhmamielin lausuttavan niin­kin,
että tulemme kyllä täyttämään
rauhansopimuksen määräykset "vii­meistä
pihtoa myöten", mutta el mi­tään
sen enempää. Tasavallan nykyi­sellä
presidentillä, oli tämän johdosta
aihetta lausua, että sellainen ei riitä.
"Sodan aika maittemme välillä on nyt
kerta kaikkiaan lopussa. Suomi siir­tyy
nyt ystävyyden kauteen suuren
naapurinsa kanssa", kujiluivat nuo
monasti toistetut, suurta valtlonäke-mystä
osoittavat sanat. Saman käsi­tyksen
ovat laajemmat piirit mcilla
vuosien aikana ymmärtäneet oikeaksi.
Ystävyyssuhteita onkin solmittu kal­kissa
yhteiskuntapiireissä. Ja näkö­alat
Neuvostoliittoon ovat suuresti
laajentuneet. Kuitenkin on pakko
todeta, että vanhojakin näkemyksiä
on edelleenkin olemassa, vaikkakin ne
ovat vähenemässä; Äskettäin vietet­tyjen
erilaisten sotilasluontoLstcn juh­lien
yhteydea«L on kuultu puheita Ja
multa esityksiä. Joista riittävän sel­västi
on kuultanut, etteivät asian­omaiset
kovin paljon ole sodan jäl-kecnlcään
oppineet. : Valitettavana
täytyy pitää myös, että osassa Suo­men
sanomalehdistöä edelleen nouda­tetaan
toimitustapaa, joka ilmeisen
tarkoituksellisesti asettaa Neuvostolii­ton
politiikan Ja yleensä sikäläiset ta­pahtumat
Ja pyrkimykset Jukijainsa
Elimissä vähintäin vknlseaan valoon.
Mutta kun toisalta neuvostolehdistö
vuorostaan joskus —' yleensä harvoin
— esittää arvostelevia lausuntoja mei­dän
poliittisista tapahtumistamme
taikka poliittisten rylimiemme kan­nanotoista,
edellä viittaamani täkä­läiset
lehdet pvat heti takajaloillaan.
Tuorein esimerkki - on viime viikolta,
M^kovan "Izvestijan" esitettyä Joita-kin.
t omia huomautuksiaan meidän
p r e s identinvaalimme valmistelujen
johdosta. Jotkut Suomen lehdet ehät­tivät
hoti esittämään tiukkasävyisiä
vastalauseita, koska moskovalainen
lehti oli muka sekaantunut —• "Suo­men
sisäisiin asioihin"! Mutta kun
toiselta suunnalta esimerkiksi Tukhol­man
"Dagens Nyheter" vuosikausia on
esiintynyt Suomen valtloelämän. hol.^:
hoojaksi itsensä korottaneena, pitävät
samat suomalaiset lehdet meille tar­jottuja
viisauksia varteenotettavina
"ystävän neuvoina"! Kokonaan huor
mautuksitta näkyy jääneen sellainen­kin,
erfcan toisen ruotsalaisen lehden
meille antama "neuvo", että tasaval­lan
presidentiksi olisi valittava joku
sotasyyllisenä tuomittu, koska muka
vain siten voitaisiin antaa "hyvitys
Vääryydestä, joka pitää poistettaman".
Saattaa olla.: e t t ä : tällaiset Ilmiöt
joltakin osaltaan johtuvat vanhoista
perinteista, itsenäisen valtioelämäm-me
nuoruudesta tai kansamme perus­luonteen
taipumuksesta yksipuolisuu­teen.
Meillähän on yleensä tapana
asennoitua Jyrkästi Jonkin asian puo­lesta
taikka sitä vastaan silloinkin
kun mikään ehdoton pakko ei • sitä
vaatisi. Tämä ilmenee myöskin suh­teissa
na a purelhlmme. On kansalai­sia.
Jotka vakaumuksesta, sydämensä
halusta j a oikeasta poliittisesta oival­luksesta
kuuluvat Neuvostoliiton kan­sojen
j^täyiin, mutta joiden näköpiiri
usein tuntuu Jollakin tavoin hämär­tyvän
kun katse kääntyy Pohjanlah­den
yli. On vuorostaan toisia. Joiden
huulilta kuullaan jokaisen mitättö­mänkin
asian yhteydessä kuin messu­papin
hyminänä "pohjoismaista yh­teistyötä",
mutta jotka Jähmettyvät
ja viilenevät kun puhe siirtyy ystä­vyyden
lujittamiseen itään päin. Täl­lainen
tarpeettomaan Jyrkkyyteen
karsinoitumlnen ei osoita valtiollista
eikä kansallista kypsyyttä. :
SUHDE SKANDINAVIAAN
Mita erikoisesti tulee suhtautumi­seemme
Skt^ndlna vian maihin, niin el
tietenkään, ole pyrittävä tekemään
olemattomaksi sitä tosiasiaa,, että yh­teiskunta-
ja kulttuurielämämme on
aikojen kuluessa rakentunut samoillo
perusteille kuin muissakin pohjois­maissa,
ja että se on merkittävällä
tavalla vaikuttanut katsomuksllmme,
tapoihimme ja tottumuksiimme. Hit­lerin
sodan vuosina mc elimme her­kästi
mukana Tanskan Ja Norjan kan­sojen
kärsimykisssä, Ja Ruotsin kaut­ta
oli mahdollisuus yllä^pitää salatcit-se
yhteyksiä muuallekin maailmaan.
Sodan. Jälkeen pohjoismaiden poliitti­nen
sijainti on kuitenkin huomntta-vasti
muuttunut, ja aiheuttanut vis­sejä
säröjäkin. Tanska Ja Nprjahan
liittyivät miltei äkkiarvaamatta At­lantin
liittoon Ruotsin jäädessä ns;
lilttovapaaksl valtioksi. NämÄ ratkai­sut
eivät luonnollisesti ole. voineet oJla
vaikuttamatta määrätyissä asioissa
Suomen suhtautumiseen. Se on ehkä
selvimmin saanut ilmaisunsa maam­me
kielteisessä asenteessa Pohjoismai­den
neuvostoon. Olkoonpa tämän eli­men
merkitys Ja tarkoitus mikä hy­vänsä,
meillä ja muuallakin se on tul­kittu
eräänlaiseksi Atlantin liiton vai­kutuspiiriin
kuuluvaksi elimeksi. Tosin
ovat jotkut poliitikot meilläkin cslt-telleet
vaatimuksia Suomen liittymi­sestä
tähän Järjestöön, mutta tulok­setta.
Voimmekin pitää selvänä, ettjl
Suomi el voi eikä halua liittyä siihen
ainakaan niin kauan kuin kaksi sen
jäsentä — Tanska Ja Norja — kuulu­vat
Atlantin liittoon, ja joutuvat huo­mioimaan
sen tarkoitusperät^ Kysy­mys
ci olekaan meillä millään tavalla
ajankohtainen eikä päiväjärjestyk­sessä.
SUOMEN-VIRALLISESSA ULKO­POLITIIKASSA
Ei tiettävästi muutenkaan ole esiin­tynyt
ainakaan mainittavia hankauk­sia,
vaikka — nhnkuin jo viittasin —
eräät polltlkoit^evat piirit ja yksityis­yrittäjät
ovatkin yrittäneet iiarjolttaa
neulanpistopolitilklcaa Neuvostoliit­toon
kaain. Suomea onkin uaein mu-alla
maailmassa esitelty jonkinlaise­na
mallimaana poliittisesta rlnnak-l;
atsclosta kahden erilaisen yhteiskun­tajärjestelmän
kesken. Asemaamme
tullaankin 'vannaan kJInnittämäSn
suurta huomiota elokuun lopusfia Hel-
{i*jikiin kokoontuvassa maailman par;-
lamcnttien liiton kokouksessa. Jonka
kjeskeisenä Icysyntyksenä Juuri on eri­laisten
valtioiden rinnakkaiselon aelr
vittcly.
(Jatkuu)
Neuvostoliiton korkeus
ennätys on ny!t 2.02
Moskova. —Slesäkuun 13 pnä. tääUä
pidetyissä yleisurheilukilpailuissa teki*
J u r i Stopanov korkeuahypyssÄp uuden
Neuvostoliiton ennätyksen 2.02.
Suomes^ta erotuomari
IVIoskovan otteluihin
Moskova. -—Suomalainen erotuo­mari
Johan Alho tulee tuomitsemaan
täältä heinäkuun aikana suoritettavat
N-liltto-Jugo^Cavia Ja N-lUtto^Svcitsi
jalkapallo-ottelut.
SOINI NIKKINEN 73.00
Helsinki. — Soini Nikkinen sai n i ­iniinsä
Riihimäen kenttäennätyksen,
heittäen keihästä kesäkuun 15 päivän
kilpailuissa tasan 73 metriä.
mt»!ns.fcegtk.9p.
viisiyifotias.
Tiranassa on vietetty AOmOm^jM^
tion fliharmoDian vMvuvVliV^Ufl^
FUhamonlaan JqDuluu nyllTito '119^
ampi» erilaisia tybmlftimn;^^^)^^
ryhmä, Icuoro, fmlettbyhma ym:' lEim
taiteilijat ovat antaneet jrli «00 e^*
tystä Ja konserttia^ jolta on käjnxft
katsomassa Ja kuulenussa n;:780j00a
henkeä. ' Filharmonian' ookiperft-ja
balettiryhmä ovat esittäneet A . Dar-gomyzhskUi
ooppejwi Tedepnelto Ja
&f. Gllnkan baletin^ Ivan'Susanin,
Asafjevin baletin Bahtehlsafain äaih-kulähde
sekä T . Punin. B / b l l e r i n :ja
S. Vasilenkon baletin Esmeralda. ^ (
Filharmonian sinfoniaorkesteri on
tehnyt suuren työn muailkkikultiiiii-rin
tunnetuksitekemiieksi 'Albanian >
työtätekeville.
KAKKO TOISEKSI OSLOSSA
Oslo. «eääkuun 14 pn&^tSftllä p i ­detyissä
kilpailuissa Vcdttl.'Sa1asä«
Lueg 1,500 m. Juoksun ajassa 3323 J a :
toiseksi sijoittautui J. Rakko 3.53,0.
Kilpailuja haittasi kova tuuli. ' '
— Vuonna 10S3 oli Canadasaa 71.
kultaa tuottavaa kaivantoa eli ^4, vä­hemmän
kulh edällMnä 'raoxuu J a 22j •
vähemmän kuin 1950.
MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN.
Pienin summa 5,000 Smk. $17,50 ynnä lähetyskulut $L1S
Jokainen seuraava 1,000 iqarkkaa $34i0 ^
• Rahalähetyksenne toimitetaaan vastaanottaJaUe 10—14 päivän .
sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan alleklrjoit-tama
kulttL
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. BOX 69 8UDBVBT, ONTAIUO
HELLA VVU.OLIJOEN
'NISKAVUOREN AARNE'
Elsa Turakainen, Rauni licäKeimo,
Tauno Palo, Ake Lindman
Ohjaus: Edvin Laine — Tuotanto: Suomen PilmiteoUlauusXSP^^
Lisäkuvina mm.: A. E. '^yicks Co:n saha palaa,
Wanupissa rakennetaan haalia ym.
Esitetään seuraavilla paitokäkunnllla:
ST. CATHARINES. Ukralnlan Hall, «5 Haynes Ave.. tUatalna,
kcsäk. 21 p. klo S Illalla. , :
TORONTO. F. S. Club, 19 Haron St, keskiviikkona, kcsäk. 22 p.
kello 7 Ja 9 lUalla. ^ .
SUDBUBY, Sampo Hall, torstaina, kesäkuun 23 p. kello 8 Ulalla,, '
BEAVER LAKE, Finnish Hall. perjantaina kesäkann 24 p. klo 8 iilaUä,;
WANUP. Uudella haalUla, lauantaina^ kesäkuun 25 p. kello 7.30. Illalla."
SUDBURY. Finnish Hall, maanantabia, kesäk. 27 p. klo 7 Ja 9 illaUa.'
LONG LAKE. Suomlranta. tlstabia," kesäkl 28 p. kello 8,30 UlalU. \
SAULT STE MARIE, Chateau Plneallail, keskivUkkona, kesäk. 29 p.
kello 8 Illalla. ' - ' ^< . ,
SAULT STE MARIE, Steelton Hall, torstaina, kesil^. 30 p. klo 8 iilalhu "
' , SisBänpää8y^$I.OOi-~•li.a|»•0t2&c^.' ^^..-u^^^^j^^»^,
qanadian Finnish. Movles
Smmalaisia
pitkäsoitto
levyjä
Ic^vymerkillä
Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ
on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät
45 kierrosta minuutissa.
• Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puo­lella,
yhteensä siis 4 kappaletta.
• mx)i on huomattavasti korkeampilaaioista kuin soitettaessa ta­vallisilla
78 kierroksen levyillä ja äänentoisto on puhdas neulan-rapinasta.
Tämä Johtuu siltä, että nämä levyt on valmistettu
homogeenisesta plast-aineesta, vinyliltistä sekä siltä, että niissä
on erittäin hieno ura.
• Vinyliitti on kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta, Joten
äänilevyjen ikä on pitkä.
• Näiden äänilevyjen säilytys vie vahi murto-osan siitä säilytysr.
tilasta, minkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat
pieniä Ja ohuita.
• Niitä voi soittaa automaattisella levyvaihtajalla.
• Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä •
HINTA $2.25 KPL. ,
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
RN 4001
RN 4004
Vanha riimu, foksi. Meiro-Tytöi i
Jussista saan miehen amaan, foksi, Metro-Tytöt
Eifon, tango, Metro-Tytöt ' "
Italiassa, ItalUssa, Unfo, Metro-Tytöt
Täysikuu, tango, Olavi Virta
Alä. tyttöni Itke! tango. Olavi Vlria
Sokeripala, foksi. OUvi VIrto
Sinun silmiesi tähden, fofcsl. OUvi ViH»
• Triola pitkäsoitto-levyjä •
HINTA $2.70 KPL.,
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
NE 104
NE 107.
Kyllikki-valssi, Olavi V h^
Kuin Ennen, tani^o, Olavi Virta :
Kuotamosnudelma, tahfo, Olavi Virta
Mua älä hylkää, Olavi Virta
Ramona valssi, Olavi Virta V
Lat^o MagKlore. tango, Olavi Virta
Kerro mulle. Jenkka^ Jonna Ikjivalko
Miksi näin? Jenkka, Jorma Ikävalko
Merenkyntäjä Mikko Andersson, kansani. T, Baitiavaara
Pariisi yöllä, välss^ Pihlajamaa
Unohtunut kltaravalssl. T. Rantavaara :
San Jorge, Walter Ja'Pihlajamaa
Viulun tenho, laulu, T; Rautavaara
Kukkia Vaarille, valssi. Kalevi Taoru
Petetyn ralli. Jenkka, Jonna Ikävalko
Yölintu, valssi. Olavi Virta
Kulkurien kunini;as; foksi, T, Rautavaara - : ^
Rantalavan laulu, valssi, Veikko Toomi •i:^I:^>':':A;:
Päin seiniä, jenkka, Jorma Ikävalko
' Kiitos kaikesta, tango. Veikko Tuomi
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. UNITED
NE 109
NE 111
NE 113
mk
60x69 Sudburr.Oniairto^ *