Vapaus, August 13, 1957

              Sivai •nistaina, clok. 13 p. — Tuesday, August 13, 1957
V A P A U S
ajmaann ^idepeoden^ Iielxir
Oig«D of Ftanlah CanadtoM^ Ea^
teUitlied Kor. 9, 1917. Authorized
Mrceeood class jnall the Post
KMIiee: Oqmrtment/ Ottftira; Pub?
Udied tfaftee «reekly; Ttjeadays,
Sbnndays jmd Salordays tqrVapaos
-PUbUsbing Company Xtd.; at 100-102
S m St Wv Sndbuiy, Ont;, Canada;
Telepbones: Bm. Qffloe OS. 4-42M;
Editoria! Office 06.4MeK. Manager
e. Sttksl. Editor W, Eklund. ICaOlng
addreaa; Boat j » , Sodbgry. ^Qntario,
Advertising mtea Ofxm «ppUeatKHT
Translatlon fiee of ^tiiaige.:
T I L A U S B I N N A T :
Canadaaca: 1 vk. 7JOO • kk. 3.75
S kk,12&
yhdysvalloisaa: 1 vk. S M 6 kk. 4.911
Suomessa: 1 vk. &50 ff kk: 4.75
1917 — JuhUivuQsi — 40, vuosikerta —1957
SMraiig, varattomuuden kumppani
sanonta, että
Italialla ei voi ostaa hyvää terv^ttäj niin vastajulkaistut ca-liädalaläet
"tilastotiedot osoittavat kui varattomuus
|a saifausf Inilkeyat vieläkin käsikädessä, ja että ju)iri <varat-tomat
ihmiset, joilla ei ole riittävästi varoja terveydenhoi­toon;
joutuvat sairastelemaan pitempiä aikoja.
Liittovaltion virallinen tilastotoimisto julkaisi viime vii^
tolia yhdeksMnnertraport^ vuonna 1950-^51 tehdystä Ga-t^
däii tiBTveystilän^een tutkimuksesta ("Volumc of Health,
^are ipr Selected Inconie Groups*0, jota pidetään yhtenä pe-
: on missään maassa ai-kaisenunin.
suoritettu.
Tämän tutkimusvuoden aikana pidettiin tarkkaa kirjan-piioa
Canadan 10,000 pprheen kivuista, kolotuksista ja niiden
liöitoa koskevista asioista, ja tämän tutkimuksen perusteella
toettiin, kerrotaan n^ainitussa raportissa, että' mitä vähemr
ir^n ^on canadaläisjlla varaa terveydenhoitoa varten, sitä
^^libmänthe/menettävät työpäiviä sairauden taki
^f^l^äxnikn tutkimuksen mukaan ovat kaikki canadalaiset,
jniin rikkaat kuin köyhätkin, keskimäärin- kaksi kertaa vuo­dassa
siiliä määrin sairaina, että aikuiset ovat pois työstä ja
lft|;»etP<>is koulusta
l^äHlIä on siinä, että, varakkaammat ihmiset hankkivat ilmei­sesti
lääketieteellistä apua aikaisemmin ja selviytyvät siis
Raadeistaan paljon lyhyeinmässä ajassa, jotavastoin pieni-*
tuloiset sairastava tietenkin vai­kuttaa
myös sairauksien laatu, sillä pienituloisten keskuu-
(jte^^f todetaan tässä raportissa, vie suurta osaa työtapatur-maVja
keuhkotauti, joiden parantaminen vaatii pitkiä aikoja,
ja^^^^ harvinaisia varakkaimpien keskuudessa.
Nyt'julkaistut tilastotiedot osoittavat, että $3,000ja sitä enem-vub^^
vuoksi
t^Öky^rjrttÖminä keskimäärin .vain 10 päivää vuodessa, mutta
il^^OO-j^ sitä vähemmän ansaitsevat menettävät sairauden
ytiQksimiUei kaksi ^'k^ työpäiviä^ eli kaikkiaan
ISApäivää.
^ Myös todetaan se epäkohta, ^ttä samalla kun yli $3,000
ansaitsevien joukossa on 61 prosenttia sellaisia ihmisiä, joilla
on. jonkinlainen terveysvakuutus, enenynän sairastavien pie-il|
tuloi|^ten^ eli alle $1,500 ansaitsevien ryhmässä on vain 45
ifrosenHianiin onnellisessa asemassa, että heillä on jonkin­lainen
terveyshuolto.
•> K perusteella liittohallituksen terveys- ja
lluoltodepartmentin tilasto-osaston johtaja tri Joseph Willard
sanoo, että "^uuri osa kansastamme ei saa tarvitsemaansa
lääketieteellistä palvelua."
Mutta palatkaamme vielä tämän mielenkiintoisen rapor-tiu
eräisiin yksityiskohtiin. Sen mukaan näyttää siltä, että
pienituloiset eivät joudu varakkaita useammin sairaalaan — '
mutta kun pienituloiset sairaalaan joutuvat, heidän täytyy
'6Ila siellä paljon kauemmin kuin varakkaiden. Kun $3,000
ja sitä enemmän vuosittain ansaitsevat canadalaiset ovat
keskimäärin 14 päivää sairaalassa, niin $1,500 ja sitä vähem­män
ansaitsevat joutuvat olemaan keskimäärin 25 päivää.
Muun lisäksi vaikuttaa tietysti "köyhien" taudit ^ työmaa-tapaturmat
ja keuhkotauti, mutta ne yksinään eivät luulta­vasti
asiaa selitä.
^ ^^än^ä tilastotiedot osoittavat. riittävän selvästi, kuten
ovat esimerkiksi Vapaus ja muut työväenlehdet selittäneet,
että demokraattisesta hallitusjärjestelmässämme ja sen ta­kaamista
yhtäläisistä mahdollisuuksista huolimatta, canada-laistenkinterveiyfs
yhtyy saumattomasti heidän tuloihinsa. Sa­malla
kertaa nämä tilastot osoittavat; että samalla kun toi­mitaan
paremman terveyshuollon saavuttamisen puolesta on
työskenneltävä myös puutteen ja köyhyyden poistamiseksi.
'Tri Willard toteaa, että monet canadalaisef ovat vielä­kin
ilman riittävää terveyshuoltoa.
^^^^^4 T^ meitä kaikkia
tukemaan tämän maan järjestynyttä työväenliikettä ja mui­ta
edistysmielisiä voimia, jbtka vaativat kansallisen terveys­vakuutuksen
hetikohtaista laatimista ja voimaan saattamista.
Työmaa- ja ryhmävakuutukset ovat tietenkin hyviä. Mutta
parhaassakin tapauksessa tällaiset työmaa- ja ryhmävakuu­tukset
auttavat vain osaa väestöstä ja mikä pahinta; suuri
osaukausityöiäisistä; kaikki maataloustyöläisöt ja omasta työs­tään
elävät farmarit jne., jäävät: kokonaan tämänluontoisen
l^uryan ulkopuolelle. Vain kansallinen terveysvakuutus ta­kaa
sen, että kaikki canadalaiset saavat tarvitsemansa lää­käri-
ja sairaalahoidon.
' M u t t a tämän lisäksi on jatkettava toimintaa erikoisesti
varattomien ihmisten tulojen kohottamisen hyväksi. On an>^
nettava kaikki mahdollinen tuki' ammattiyhdistysliikkeelle
jafarin^rien järjestöille niiden taistelussa työtätekevien elin­tason
kohottamisen puolesta, ja tässä yhteydessä vievät tär­keätä
osaa; myös työväenlehdet, jotka tekopyhän htiulipal-veluksen
asemesta todella työskentelevät vähävaraisten tu­lojen
ja elintason kohottamisen puolesta niin, että kaikki kan­salaiset
saisivat myös riittävän terveyshuollon.
Hidasta haJUituksen tekoa
Viime, viikon uutiset kertoivat, että pääministeri Diefen-
|)aHer on täyttänyt vähemmistöhallituksensa kaksi ministeri­paikkaa
ja nimittänyt kahdeksan ministerlapulaista.
Asiallisesti puhuen hän nimitti vairi yhden uuden mi­nisterin,
Paul Comtbisin, Quebecin maakunnasta kaivosmi-nisteriksisamaUa'
kun Pohjoisten asiain ministeristä
tiin maatalousministeri.
' 9n, luonnollisesti hyvä asia, että tärkeä maatalousminis­terin
paikka, tuli täytetyksi. Hyvä oli myös se, että Quebecin
Inaakunta, missä konservatiiveilla on ilmeistä f ministerima^
f^iaalin'^ puutetta, sai kolmannen edustajan liittohallituk­seen.
J Mutta vaikka emme haluakaan liittyä vissiin puolue-vpgli^
ttis^ei^ propagandaan,: meistä tuntuu, että pääministerin
pitäisi ki^
paikkojen, täyttämistä.
Vaikka ei huomioitaisikaan ns. aa^&iäien^inftuenäsan-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
: ;0»kaf»K*fnibdaen/Boute 3. Port
Arthur, Ont. täyttää keskiviikkona,
elokuun 14 päivänä 70 vuotta.
. ITalp?* fläniifoeii; Long Lake,
Ont., täyttää perjantaina, elokuun
16 päivänä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
fiQlitpo mepiet^äniässä
niaineensa lain.
Lontoo. — Viimeaikainen rikolli­suuden
huomattava - lisääntyminen
uhkaa aiheuttaa Lontoon kerskubln
maineen menetyksen maailman lain-kuuUaisempana
^kaupunkina.
Juuri julkisuuteen annetussa po-
Ulsiraportissa kerrotaan, että viime
vuoden kuluessa tapahtui 14 pros.
lisääntyminen ryöstöissä, päällekar-kaamislssa
ryöväystarkoituksissa,
raiskauksissa y.m.s; Neljännes vä­kivaltaisista
rikoksista vangituista
oli alle 21 vuoden ikäisiä nuorukai­sia.
Scotland Yardin päällikkö John
^I^t.Bowden sanoi, etta"siitäkään
ei ole mitään lohdutusta, että suun­tautuminen
on yleistä koko maata
icäslttävässä mittakaavassa, eikä ra­joitu
yksinomaan Lontooseen."
Hiroshiman A - pommi --
miksi se pudotettiin ?
NL uusii'W irti
arabimaista.
ehdotttttsen
Kairo, — lyeuvostojohtajat esit-tivKt
vilk.on lopulla uudelleen eh.
dotnksen, että m9ailman suurval­lat
Julistaisivat, etteivät ne tule
käyttämään voimakeinoja Keski-
Idässä Ja lupaisivat, etteivät ne
tule sekaantumaan arabimaiden
sisäisiin asioihin.
Tämän ehdotuksen uusiminen si­sältyy
lausuntooni minkä Neuvosto-
Uiton kommunistisen puolueen pu
hemlehistö lähetti Egyptin hallitus­ta
tukevalle AI Messa-lehdelle.
Tämän sanomaleliden Moskovan
kirjeenvaihtaja, Lufti. e l Kholy sa­noo
tiedonannossaan, että hän on
esittänyt sarjan kysymyksiä Neu­vostoliiton
kommunistisen puolueen
ensimmäiselle sihteerille, Hrush-tsheville.
joka vastaa hänen kysy­myksiinsä:
"Minä en ole Neuvostoliiton halr
litsija. Teidän tulisi haastatella
koko ryhmää, joka kuuluu kollek­tiiviseen
johtoomme," ,
Tämän: jälkeen kirjeenvaihtaja
julkaisi arabimaille hyvin myötä­mielisen
lausunnon, minkä allekir­joittajina
on Neuvostoliiton puhe­miehistön
jäsenet: Hrustshev,
pääministeri Bulganin, . puo­lustusministeri
Zhukov, presidentti
Voroshilov ja varapääministeri Mi-kojan.
'He lupaavat täyden tukensa ara­bimaiden
kansallisuusasialle ja lu­paavat
kaikkea talousapua, mitä ys­tävälliset
ja rauhantahtoiset vallat
haluavat
aiheuttamia tehtäviä — jotka
Icuuluvat liittohallituksen ter­veysministeriön
alaisuuteen —
luolto- ja terveysministerin
,}aikan n9pea täyttäminen olisi
mielestämme välttämätöntä
:enkin vuoksi, että suunnitteil-a
oleva kansallinen terveys-vakuutuslaki
saataisiin mah­dollisimman
pikaisesti täytän­töön.
Torypuolueen ministeri-materiaalin
pUute on perin
kehno puolustus sille, jos on
tarkoitus viivästyttää tätä tui-
'd tärkeätä uudistusta. Tämän
ministeripaikan täyttäminen
on tärkeä tehtävä myös siksi
i^uii, näyttää, että ensi talvena
>n Canadassa ainakin 6Qj)^
700,000 työtöntä, joista huo-
5i ole edes työttömjrysvakuu­tuksen
turvaa.
Tärkeätä on myös nimittää
•jiirtolaiskysymyksistä \ huoleh­tiva
ministeri tehtäväänsä, ja
ulkoministeri, mikäli päämi­nisteri
ei halua viimeksimainit­tua
tointa pitää sivutoimena
•imissa käsissään ja siten ikään­kuin
tunnustaa, ettei torypuo-lueessa
ole sellaista miestä tai
naista joka voisi vetää Lester
3; Pearsonin diplomaattisaap-
^aat jalkoihinsa.
Vaikka käsitetäänkin, että
'Pääministeri Diefenbakedn
käytettävissä;.on vain rajoitet­tu
määrä mlnisterirhateriaalia,
ni:n kaikesta huolimatta on ko­rostettava^
että torypuolue on
ottanut vastuulleen hallituksen
muodostamisen — ja vaikka se
>n ehkä puoluepolitiikan ja
taktiikan 'kannalta edullista,
kaikenlainen viivyttelytaktiik-ka
on vain pelkäksi valiing^
Etofcmin 6 Hlrothhpan «t<wnl-
Icatajdröfin IZ. voodiöiTäiä. idi Jo
ransaasU afneisfoa fcäytettävini
Biilä cofUa^UlttisesU fonsfasta,
jofa vasten presidentti Tnmiaa te-bf
tannetnn kobUIokkaan pääfök-tKoA
pommieDipndbttamlsesta dofc:
6 pnä Hiroshfanaan Ja elok. 9 pnä
Nagasakiin. Täriceimmlslä lähde­teoksista
mainittakoon vain Bobert
Batowin "Japanin antaatainlsiȊ.>
tös" Ja Lonis Mortonin "Päätös ato­mipommin
fcäyttämiaestä**: sekä
VSAn sotamloisteriön asialdrjako-koelma
"NLn . liittyminen sataan
Japania vastaan". Jolta niitäkin
tarUcaavastl lakemalla saa varsin
obj^tilvisen kovan toisen maail­mansodan
dramaattisista loppaval-heifta.
Valitettavasti ei vielä ole
käytettävissä vastaavaa nenvoato-lalsta
lähdeaineistoa.
KAHTA ILMAA TfEDEIVflESTEN
KESKUUDESSA
"Minun asianani oli ratkaisevan
oäätöksen tekeminen siitä, milloin Ja
missä atomipommia käytettäisiin...
deinäk. 28 pnä Tokion radio linjoitti,
-!ttä Japanin hallitus; Jatkaisi taiste­lua.
Mitaan vailitoehtoa ei enää olr
lut. »Ääarättiin, etta pommi pudotet­taisiin
elok. 3 päivän Jälkeen ellei
Japani antautuisi ennen tätä päivä­määrää."
.Näin kertoo .Ylidysvaltain presi­dentti
Truman muistelmissaan, pää­töksestään,"
Joka Johti Hiroshiman
tutioutumlseen.' atomikuolemaan. To­dellisuudessa
ci historian ensimmäl-
•?en atomipommin pudottamista kos-
<cevan määräyksen tausta kujienkaan
'>Ilut niin selvä Ja mutkaton kuin
ores. Truman muistelmissaan haluaa
'ehdä uskottavaksi.
'Ensimmäisen atomipommin valmis­telutyöt
Yhdysvalloissa aloitettiin Jo
V. 1939 varsin pienissä mittasubtelsr
a. Valmistelut kasvoivat vähitellen
iättiläisyritykscksi. Tuntuu merkllli-
<!eUä. ettei näistä laajoista valmiste­luista
sanalla sanoen mitään vuota­nut
ulkopuolisten tietoon, vaikka 3nrl-tyksen
palveluksessa oli tuhansia i h ­misiä
Ja 200 itse asiaan vihittyä tek­nillistä
spesialistia. SotilastahoIIa e i ­vät
edes kaikki esikuntapäälliköt tun­teneet
salaisuutta ennen kuin siltä
heille ilmoitettiin kesäk. 18 pnä 1945.
Kun uuden aseen suorastaan hir­vittävät
vaikutukset keväällä v. 1945
kävivät salaisuuteen vihityille ilmei­siksi
heräsi tiedemiesten keskuudes­sa
aseen kävton suhteen tlfettyjä epäi­lyjä.
Eräässä .sotaministeri Stimsonllle
kesäk. 11 pnä 1945 lähettämässään
kirjelmässä 64 amerikkalaista ydlnl-fyysikkoa
selitti, että Jos atomipom­mia
odottamatta käytettäisiin, se
saattaisi nostattaa "kauhun Ja vas­tenmielisyyden
aallon", jota oli pidetä
tävä painavampana kuin kaikkia
pommin sotilaallisia etuja.' Siksi he"
ehdottivat, että pommi ensin esitet­täisiin
uudet\ maailmanjärjestön Y K n
kaikille Jäsenille, minkä Jälkeen Ja­panille
lähetettäisiin valmistava -uh­kavaatimus.
Jos-tOikavaatimus tor-
JuttalsUn > Ja ^ Y K I - antaisi pommin
käyttämiselle * suosUunnksensa, nOn
vasta ^Dloln-Ja. vain sJnoin U 8 A voi?
sl "harkita pomminvkäyttämlstä". S a ­manaikaisesti
kirjelmän Jättämisen
kanssa Järjestettiin Chicagon yliopis­ton
atomllaboratorlon 150 tiedemie­hen
keskuudessa äänestys. Suunnil­leen
2 / 3 tiedemiehistä kannatti k l r -
ielmän ehdotusta loppujen ollessa jo­ko
sitä'mieltä, että pommia olisi r a ­joittamatta
käytettävä täi sitä, el sai­si
käyttää lalnkaati missään olosuh­teissa.
,
TIEDEMIEHIÄ JOHDETTIIN
HARHAAN
Stimson esitti tilanteen tiedemies-neuvostoUe,
Jonka Jäseniin kuuluivat
ram professorit Robert Oppenheimer
Ja Enrico Fermi. Neuvosto l u l l sii­hen
Johtopäätökseen^ että "pommin
sotilaalliselle käytölle ei ole olemas­sa
mitään käyttökelpoista vaihtoeh­toa".
Yksi Johtopäätöksen syistä tun­tui
olleen käsitys, ettei pommin toi­minta
ollut lainkaan varma. Joten
-'alustavasta esittelystä'V YKlle saat­taisi
muodostua, fiasko. Alamogordon
(Uusi Mekslkko) menestyksellisen ko­keen
Jälkeen heinäk. 16 pnä 1945 p i ­dettiin
taas epävarmana, toistuisiko
ilmiö,. Jos pommi pudotettaisiin i l ­masta;
Lisäksi USAUa oli Alamogor-
Kansainvälinen posti-unionin
fctfkous aOcaa
Ottawassa huomenna ;
Ottawa. — Edustajia 97 maasta
on saapunut tänne osallistumaan
kansainvälisen-postiunionin 14. kon'
gressiin, joka alkaa täällä elokuun
14 päivänä.
Tämä! on ensimmäinen kerta kun
Canad^on saanut kunnian olla isän-tän^
a^na. Postiunioni perustettiin
Bernessa; Sveitsissä, vuonna 1874.
Se kokoontuu joka viiden vuoden
kuluttua tarkistamaan kansainväli­siä
sopimuksia, joiden perusteella
posti kulkee, maasta toiseen.
Canadan yjipo^timestarin apulai­nen
Walter J.TumbuU lienee tulee
tällä kertaa valituksi unionin presi­dentiksi
seuraavaksi viideksi vuo­deksi.
don Icokeen Jälkeen vahi kaksi ato­mipommia,
-Joten ' reservi oli -pienin
mahdollinen. Wäin luovuttiin pom-mfai
esittelystä YKlle — ep^emät$ä
vahingoksi - ihmiskunnalle, mutta
XrSAn korkeimman sotapäällystön
Ja presidentti Trumanin -tahdosta,
Jotka< liaaveksivat uuden aseen suo­mista
uusista mahdollisuuksista ame­rikkalaiseen
maaUmadhegemoniaan;
Atomipommin pudottamista puolta­vat
tiedemiehet ^asettivat vpommin
Laivanomistajat
eivät lialua maksaa
Suezin vaurioilla
Lontoo. — Maailman laivanomis­tajien
kokouksessa täällä viime vii­kolla
ilmaistiin, että he tulevat va-'
kavasti vastustamaan kaikkia yrityk­siä
saada heidät maksamaan Suezin
kanavan puhdistamisesta siten, että
kanavatulliin lisättäisiin ylintääräi-neif
vero. ^•:
Britannian ja Ranskan hyökkäyk­sessä
Suezille kanava vaurioitui siif
nä määrin, että sen raivaaminen tuli
maksamaan $10,882,000, joka sum­ma
on maksettu siten, että 10 lai-vausmaata
on antanut lainoja siihen
tarkoitukseen. Nyt harkitaan YK:*-
sa lainojen takaisin maksua.
Kansainvälinen laivauskamari
täällä pitämässään kokouksessa sa­noi,
että se "seuraa mitä vakavim-
^malla huolestuneisuudella kaikkia
nnattava osa- sellaisiakin, j o i l l a jmahdollisia ehdotuksia, että l a i -
vauskustannukset maksettaisiin s i ­ten,
.että laivanomistajilta vaadittai­siin
kanavatullien lisälcsi ylimää­räistä
veroa."
"Tapauksia, jotka johtivat kana­van
tukkeutumiseen ja tekivät rai^^
vaustyöti välttämjittömäksi, ei vojd^
laskea sen enempää laivayhtiöid^^
kuin minkään muunkaan teoUisuuh
den sy^ksL"
Ammattiyhdistysväki
Ikolcooivtuu Winnipegissa
Ottawa. — Canadian Labor Con-gressin
johtokunta päätti viimei
torstaina, että mainitun ammattiyh-distysliiton
toinen vuotuinen edus­tajakokous,
pidetään tulevan huhtia
kuun 21—26 pnä Winnipegissä.-
Tämän 1,000,000 jäsentä käsitti-vän
liiton edustajakokoukseen osat
listuu noin 2,000 henkilöä.
Kolme päivää kestäneen johto­kunnan
kokouksen jälkeen ilmeni''
tettvn myös, että Congressin vara­presidentti
Gordon Cushing lähete^;
tään^veljesedustajana Britannian
:ammattiyhdi^t]^en liiton kongnis^
siiny mikä pidetään syyskuun 2f^T:iB
Syyttää ranskalaisia
sotilaita algerialaisen
kiduttaimisesta
Pariisi.—-.Ranskalaisia sotilaita
on jälleen, syytetty algerialaisten
kiduttamisesta.
Seikkaperäisemmät syytteet, tuli­vat
Henri Alleg-Salemiltai 36-v.
Algerian kommunistisen lehden.
Älger Republicainin, liikkeenhoita-"
jal^a,, joka kirjoitti kaupungin pro­kuraattorille
2,500 sanaa käsittävän
syytekirjelmän, jossa kuvataan seik­kaperäisesti
ne> kidutukset, joiden-kohteeksi
hän joutui sitten hänen
vangitsemisensa kesäkuun 12 pnä.
Syytöskirjelmässään hän nimitti
ranskalaisen laskuvarjojoukön up­seereita
ja sptilaita, joidep hän
väitti syyllistyneen kiduttamiseen.
käyttämiselle,.vain yhden, tärkeän eh­don:
mlkäU sötUaalli^-poliitthien t i ­lanne
niin vaatisi. Viralliset piirit
puolestaan eivät harkitusti informoi­neet
tiedemiehiä rlittävästrtiläntees-ta.
Jos tiedemiehet olisivat tietäneet
enemmän, he epäilemättä olisivat
ehdottomasti vastustaneet pommin
pudottamista.
Kesäkuun 18 pnä 1945 USAp esi­kuntapäälliköt
kokoontuivat presi­dentti
Trumanin Johdolla pohtimaan
sodankäyntiä Japania vastaan. Täs­sä
tilaisuudessa Truman paljasti uu­den
aseen keksimisen. Esikuntai&äl-liköt
suhtautuivat melkoisen skeptil-lisesti
ydlntledemiesten lausuntoihin,
minkä lisäksi ilmeni, etteivät ken­raalit
^ lainkaan käsittäneet uuden
aseen merkitystä. Kokouksessa pää­tettiin
tärkeimpänä asiana maihini-noususta
.'Kyushun saarelle syksyllä
1945; minkä seurauksena Japanin las-,
kettiin antautuvan marraskuun puo­livälissä,
irain vahvistettiin epäsuo­rasti,
ettei uuden aseen sotilaallinen
merkitys ollut niin suuri, kuin sen
terrorimerkitys siviili-ihmisille. Tässä
mielessä sotaministeri Stlmson mer­kitytti
pöytäkh-jaan. että Japanille
olisi annettaira "viimeinen varoitus"
atomipommin muodossa ennen kilin
ryhdyttäisiin maihinnousuun. Ken­raalit
Marshall Ja Eisenhower puo-
—-(Jatkoa neljännellä sivulla)
KILPAILUKUTSU
Täten kutsumme kaikkia urheili­joita
alueeltamme sekä ulkopaikka­kuntalaisia
osallistumaan kolmen
urheiluseuran Iskun, Nahjuksen ja
Reippaan yhteisesti järjestämiin
urheilukilpailuihin jotka pidetään
Port Arthurissa Iskun puistossa
sunnuntaina elokuun 18 päivänä
alkaen kello 11 aamupäivällä.
Kilpailuohjelma 3:ssa sarjassa:.
Kilpaillaan yleisessä ja y l i 35 v.
ikäluokissa. . .
100 m., 200 m. ja
25 VUOTTA TTÖVÄ] SA.
vuonna 1935 ^ain ensimmäisen
kerran i f l n i kotimaan. S^^
laivastä^^matkallaClyde-joen suulta
vastavirtaan. Pieniä fanneja, nii­den
välillä siistejä pensasaitoja ulot­tuen
joen rannasta aina pilvien peit-tämiin
mäkihuippuihin.
Etäämmältä katsoen näky oli kuin
leikkituofe; niin vanha, niin hyvässä
järjestyksessä j a jokaisella tuumal­la
inaata^öu häätävissä ihmiskätten
vaikutus.^'Matka Greenockista Glas-leen.
Se p y ^ ^
sekuntien lenävätianl
jd^ matkusi^ olos, (iä-set
tflalle, ovet sulkeutuivat jä idiji
Jojtia jatkot jnatkaansa. j
Eräänä aamuna tarkastelin Bt^^
reellii^sti kaikki toisen luokan öäi-tot
j a havaitsin, että ne olivatfaäk-k
i täynnä- Eräässä ensunmäsea
luokan osastossa oli tyhjä' i ^ i ^
paiikka. lOirehdih siime ja^^^^i^
Tässä bsaStpsMoUv^
kää perustettua penkkiä kah^.
gowiin nojpealla, mutta miltei pie saUeilienkilöUp. Toiset seitäii^<
noiskoköisellan^ junalla,. :oU täynnä ..ilmeisestikin' kesluluokkalaista'lat^'
vanhan maailman yllätyksien sarjO'' kustajaa silmäilivät nunuaaamuld^^
j a . Junan kiitäessä ohi korkeiden tiensä yli jokseenkin epäileyä^^
pengerten kaupiukialueilla. näkyi mutta olivat liian kohteliaita asetti^
loppiimatbn" avaruus kattoja^ luke- maan läsnäoloni kyseenalaiseksi, Se
nmttondä savupiipun^ jatkoja työn-' Aivät cnnnnpot mitään
taen päänsä yli harmaiden laattaki-vien
aäUoit^van meren. Koti oli kyt­ketty
kotim^ pitkinä ketjuina,' vailla
sivukujia, 4a nurmikkoja.
eivät sanoneet mitään.
Olin maksanut toisen luokan inat-kahpusta
tullessani asemalla por.
tista sisään^ Minun odotettiin tun­tevani
paikkani eikä pelata vilppii
Kuula, kiekko ja
Kansanvallan ^ikana. on radiolilr
kenne kehittynyt Romaniassa voi­makkaasti.
Rohianian radioasemat on
varustettu uudenaikaisimmilla teknllr
lisillä välUieillä Ja HiiUä on paljon
mainiosti varustettuja studioita. E n ­simmäisellä
viisivuotiskaudella kohor
si radioasemien teho 4 5-fcertai£estI.
Tuhansilla kaupungeilla ja kylillä qn
nykyään omat radiokeskuksensa, Joil­la
on nykyään :SS7 000 tilaajaa. Kehilr
tyy.myös näköradio. Ensimmäiset när
köradipläh^tykset: aloitettiin - vuonna
1955. Kuluvan ^vuoden alussa avattii;i
Bukarestin televisiokeskus.
Juoksusarjaf
400 m.
Heittosarja:
keihäs.
Hyppysarja: Pituus, korkeus ja-kolmiloikka.
'
' Joka sarjassa jaetaan kolme pal­kintoa^
ja lisäksi erikoispalkinto
joka saavuttaa eniten pisteitä yhtei­sesti.
[
Alle 18vi pojille ja naisille 3ot-telu:
100 m , kuula ja pituUs. -
Alle 14-v. pojille ja Vtytöille 3-
ottelu: 60 m., kuula ja pituus.
Yleinen 1 mailin juoksu.
Ruotsalaisviesti: 800x400x200x100
.(tarkoitus juosta yhteisellä jouk­kueella
toiskielisiä ja : ulkopaikka­kuntalaisia
vastaan).
Myöskin totteluissa ja juoksuissa
annetaan kolme palkintoa kussakin,
viestissä voittajajoukkueen juoksir
joille palkinto.
Osanotto ilmoitukset tuntia ennen
kilpailujen alkamista.
Vieraspaikkakuntalaisille vara­taan
vapaa majoitus.
V.- ja u.-seurojen Iskun, Nahjuk­sen
ja Reippaan järjestävän komi­tean
puolesta P. Voutilainen, S.
Anttila, S. Vesa. Osoite: 93 Machar
Ave., Port Arthur, Ont.
»Nafdät'^6livat ensivaikutelmani Toisista osastossa olevista tuntunet-fyysillisistä
eroavaisuuksista isieni tä minä en pelannut rehellistä peliji.
Muutaman mailin päässä jmu
pysähtyi asemalle. Kukaan ei 4|lt;
teni^ ijilois. byi avautui. Sism js.
tui mies 'kädesi^än aamuleb^ JmmJ
kaikiUa: miiillaUn ja sateeOT
kädensijastaan riippumassa käsiy^.
reltaan. Hän ptti kaksi askelta b^'
ti minua, sitten seisahtui,^ ilmeil^^
kin ymmällään. . • ••
Toiset Vmatkustajat laslcivat jdi-tensä.
E i kenenkään kasvoilla it
mennyt minkäänlaista rcieleidi|^
tusta. ei mitään nUelensalaisuu^
paljastavia ilibeitä kun he terv^;
vät^ uutta tulokasta, niukkasanaisia
ti: f'hyvää .huomenta.': S a
Juuri vaunuun saapunut . y a^
tervehdykseen, mutta jatkoi miouQ.
silmäilemistä, yhä edelleen ihmetel­len.
Toiset kääntyivät minua koh:.
ti ja katsoivat ilmieiselläkin pabek-sumiseliä.
Olin istumassa hänen Is­tuimellaan!
• Luoja tietää kuinka kauan nä­mä
miehet olivat matkustaneet sa-'
liiassa .vaunussa j a yhdessä jcka aa­mu.
; Mahdollisesti vuosia., Siiti
huolimatta uskon, että seurassa el;
vaihdettu muita sanoja kuin "hy­vää
huomenta". Minuun kohdistet­tiin
heidän yhteinen, kylmä, vi:*
mastunut; närkästynyt katseensa. Ei
ole olemassa mitään aivan yhtä vii­leätä
kuin englantilaisen pabekso-va
katse!
maarf—- 'johon olin kytketty tuhan­sin
traditioiden j a tapojen sitein
ja Canadan, oman rakastetun maani
välillä. Myöliemmih olin tuleva nä-kemään
syvällisiä erovaisuuksia
brittiläisten kansojen ja ' meidän
canadäleist^n maailmankatsoinuk-^
sien välUlä. SiUä, vaikka olenkin
skotlantilaisista vanhemmista, ja
olen yl'peä'siitä, minun ajatteluuni
on vaikuttanut ihmisjoukkojen pal-joudet,;
jbtika ovat saapu&eet Cana-daan
päreäit>aa elämää etsivinä siir-tolaisiiia.
Isani iVapui tähän vaahteran leh­den
maaj^ian vuonna 1910 ja jätti
sen my^emmin v. 1932. Hän oli
menettänyt^^lkaiken maallisen omai­suutensa
ipso-luvun pulakaudella.
Koti,' äuto,'h'uonekalut — kaikki me­nivät;
Jälelle ei jäänyt muuta kuin
hänen ^ taitonsa ' rakennusalan työ^
mieh.enä. f ^ en hän vei mennessään
palat&saaa kotimaahansa työsken­telemään
uudella ja suurella valtion:
avustamalla asuntorakennustyö-maalla
Britanniassa.' '
Äiti, veljeni ja siskoni seurasivat
vuoden' kuluttuar -Minä lähdin kol­me
viibttä' äen jälkeen, etsien seik­kailua,
kokemusta ja tietoa.
Britanniassa ollessani työ.skente-
Iin LontQosia, matkustin polkupyö­rällä
kautta maan; vierailin museois­sa
ja'^^^):o)riallisissal paikoissa, tein
vaalit||:ötäs..Iabour-puolueen ~ hyväksi
yleisva^eissa, osallistuin fasismivasr
täisiin' kolfouksiini kuuntelin luen­toja,
;TP#,Mtttisesta taloustieteestä
ja filosofiasta Marx Housella ja
nuuskin - yleensä kaikkialla tarkas­taen
brittiläistä elämänkuvaa. ,
Koko ajan, jonka olin siellä, en
lakannut ^rtuntemasta itseäni ulko-maalajsek^
L, Meidän vapaa, muo­dollisuuksia
vailla oleva j a demok­raattinen,
totuttu elintapamme vai­kutti',
siihen» että en ollut kuin ko­tonani
fs^liaisissa kankeissa ja täs­mällisissä
iiaikoissa kuin teattereis­sa;
räi^l^^issa, kaupoissa j a niin,
vieläpä partureissakin. Olen tunte­nut
olevahi vähemmän vieras esi­merkiksi-
Vakkapa Canadan-suoma-laisten
ko^fiSsa kuin englantilaisen
kodissa englanni^a. ' ' v
Noin -miltei vuoden ajan asuin
äitini ja isäni kanssa Lontoossa.
Työpaikkani sijaitsi Lambethin kau­punginosalla,
juuri toisella puolella
Thamesin jokea parlamenttitalolta.
Työhön kulkiessani jouduin kävele­mään
kaksi mailla ja matkustamaan
sähköjunana kynunenen mailia.
Unkari mestari
yesipalloilussa
Moskova.—^Vesipallotumauksen
voittajaksi selviytyi Unkari, joka
loppukierroksella voitti Egyptin 7-0.
Neuvostoliitto voitti Skotlannin 7-0.
Unkari ja Neuvostoliitto saivat kum­pikin
15 pistettä kuudestatoista
mahdollisesta, mutta Unkarin maa-,
lisuhde oli parempi.
TÄTÄ
VIHJAUS
Juoksupoika läimäytti kymmenoi:
viidenkympin lanttia konttoripaälB^
kön Pöydälle. '
Asia oli näet niin, että "sheeffi*
oli kadottanut viisisatasen konttoris­sa
ja pannut seinälle ihnoltuksen.
— Kadotta yhden setelin,, nuori­mies,
häh sanoi juoksupojalle.
Tiedän sen, herra konttoripäa-
Southern-rautatien junat. Britan- likkö.- Mutta olen kerran alkabenk
niassa kulkevat sekuntin tarkkaa" minkta löytänyt: viisisatasen, muto
aikataulua^ noudattaen. Juna saapui kun jätin sen, ei sen omistajalla oi;
asemalle joka aamu aivan prikul-, lut lainkaan pientä rahaa
PÄIVÄH PAKINA
Se automiesfen pifkätukkaisuus
Me miehiset miehet olemme kai­kessa,
omahyväisyydessämme olleet
sitä nueiipuoita, että "koreus on
akkoja "varten" ja että koko.koreilu-homms
kuuluu vain, niille tyttö-inuneisille.
'No','toisinaan on sattunut, että
koreat ^^tölapset ovat saaneet i ^ i r
tä miehiä kiedotuksi siimoihinsav ja
koukkuDiinsa, mutta sUta huolimat­ta
me kak&ipulttuiset olemme ur-hpllisesti
pitäneet kiinni ajatukses-tafettä
koreus onVain näsiä varten:
Näin olemme tottuneet, ajattele­maan.
Mutta totuus pn tä.^kin
tarua kunmiempi.
Kuka on ikänä 4a missään, kuul­lut,
että,perheenemäntä ostaa ^ i -
merkiksi voita; sen känniin paperm
peni^teella» mihin voL on .kääritty?
Olemme joskus ihmeteUen katsele
lee^ naisten ostoksia ruokatavara­kaupoissa.
Vaikka voi,' liha, juusto
ja sen sellaiset on kääritty Umatii-viiseen
muoyik^u|ree£^. tai pape­riin,
niin eingu^at tutkivat^ mita
perustediisemmio^ että mitähän on
läadultäaii tämä .huoIeUa kääritty,
tavara. Sitä ^uristeUaan^.varoyai^
sesti hyppysUU^ sitäkatsotaaa valoa
vastaah käSTeaiow>)> Ifq^i; ^ ^uo-.
teUaankin. Kaikki' tämä osoittaa,
että "koreuden" asemesta naiset ha­luavat
saada tietää sen mitätön tä'
män.lcoreuden takana — ts. minkäs
laista bu itse tavara.
Mutta me miehet?
Pääasiassa kuulema meitä varten
rakennettavissa ^autoissa: e i pujoa­kaan
perusteta tavaran laadusta —
kunhan vain on kauniit kuoret pääl­lä
ostohaluamme kiihoittamassa! ^
T Oli aika, jolloin tälläkin mante-reella
puhuttiin siitä, etta joukko-tuotannon
perusteella ja.avulla voi-^
daan ennen pitkää taata auto. joka
perheelle; Mitä suuremmaksi saa­daan
tuotanto, ja kulutus» mitä,
enemmän, voidaan' kehittää joukko-tuotminon
menetelmiä, sitä halvem­maksi
tulevat'autot.
1! Mutta mennyt oit muistojen jouk;
koon tämäkin äjkal ^ Nyt puhutaan'
vain entista. noi>eimnusta, entista
mataleipmi^ entistä^ pitemmistä
ja entistä kalliimmista autoisU^ unr
hoittaenkokonaan sen/että autojen'
pitäisi olla' loppujen' lopuksi /
kulkuvälineitä — tan>eellisia Indk^^
v^Uneitä täi»ä^ suuressa j a pitkieii
njatkojen maassa. Ja ]ca|kkf tämä
täftahtutt Ainaisesti s b i yu«|^ kntf;
lema vain koreita ja komeita ulko^
kuoria itse. tavaran laadusta välit­tämättä
tuon taivaallista! Näin ai­nakin
autotehtaili;at väittävät.
Ottakaanime noin ' viikko sitten
Ne.w Yoi^kista tullut juttu,~ jonka
suuret päivälehdet otsikoivat eräis­sä
tapauj^iss^ yhdellä ainoalla sa-naUä;
'jE^einm|n''.
Siinä iferrpttiip, että antojen
ostajat saavatt Vuonna -1958 kai­kella
tavalla ««NElHHÄN". He
i ^ v a t tietysti entistä pitemmän,
yentista matalamman, hevoinroi-mUta
entistä ' yolmakkaämihan
moottorin ja luonnollisesti 'enr
iistä I^ALLIIMllfAN auton. Korei-
Itm johdosta tipee kohoamaan en­sin
anb^nöstpldntaja sitä seuraa,
että , kjviciansmaksnl kohoavat
. myosi
Kaikkea tätä hyvyyttä, me saam-n)
e entistä enemmai siksi kun me
miehet^ole;|iime niin kovasti koi^ean
perääni (,'\'^, ' " '
Meilieicörrotaan,. että tämän^vuo-dej
» autönialli jonka, piti muuta­ma
kuukausi sitten .olleen .tieteen,
teknillran j a anunattitaidön^ v^
fS^hvSm^-^ joii^ loppukädes^
niin kemio^etta tämän mantereen^
t ^ amerikkaiaisten antotehtailijain
t ä j r ^ ensi vupiäia kuuttaä^malleja
niin palipn, etta naiden uu|^tsten
ta^,^ ^ tai^v^vat uudet' koneet^ ja
J^S^Slin^r^iiäevat 'maksamaan y l i
miljaardi ^ l ^ r i a ' T- e l i • tolsinsa-nb^,^
id/iätmä tefataat tuottavat yb-nen
uuden auton ostaja joutuu^
vuonna maksamaan keskima'
$175 korkeamman hinnan kuinj
vuonna. Ja kaikki tämä vain '.
ilosta, että saamme ENEMMÄN
reutta, EffeMMÄN matal
ENEMMÄN pituutta ja yi
ENEMMÄN kustannuksia
me!
JoiUakin ihmisillä tuntuu olCT»
seUainen huUu käsitys, että autoj
vain kulkuväline ja että ykai^
autoa käytetään valtaosalta pe*;
autona, missä rajoitetumpikin^
riittää. Näitä vastarannan kiisKJ»
tuntuu lisääntyvän vähän joka
Isfesä, sillä ellei lasku- ja arv»
tomme petä, eurooppalaista ^
perää oleva^ pienet ja suhteellise»
halvemmat autot lisääntyvät
vasti/kuin sienet sateen ^älkeöij
Miittä kun enemmistö meistä BW5
hisistä iniehistä kuulema vaatii
leen- koreita ^ o r i a autoihimnifr
Uttämättä lainkaan siitä nuu
näitten kuorien sisällä, me tnl-saamaan
entistä ENEMMÄN,
maksuja, joka- voi johtaa
etiä r u b k ^ k u j e n pääosaa « e tm
karaunV'perimain j a piimän <
Kaikkea tätä ajateUessa
läinkäam Ounettele, vaikkei
vaadikaan meitä tekemään^
ifaitsi äärimmäisessä hat
sa sellaisina 'sairaustapao
jonoin hän" ei itsp pääse,^
y(58'jnel'Tämä «ttenkrn
'Oissöunme"' e i olekaan arvaa
meistt iniiotla- sen paremnnn ,^
kuin tulevanakaan vuonna.;