Vapaus, June 24, 1954

              ' Sivu 2 Torstaina, ke&äkuun 24 p. — Thursday, June1l4i, 3954
• • i l i i i i i i
teUMmr Nor. 0, Ui7. ^uOiorized
M iMooiKl €Ja« si«U bjr tlM» Foft
Qfflo» DeptrtBoeat, Ottava^ Pub-llAed
thrice weeUy;' Tuesd«y»
Ibundayf sod Saturdayji Vapaus
Publlshlnfir Cömpaoy Ltd^ st 100-102
B m St. w., fiudtnuT, Ont, CSZUHIA.
Td«pbones; Bu5. OHIce OS, 4-42^
Eaitortal Office OS. 4-4265. Manager
£ . S t t l t t t Editor V.xaound-MtfiUa*
»<Sd»a0: Box 69, Budtivry, OOUrU».
Aäviartisixig titt* upoa amlicMtion.
Tratulation free of tinrgtt.
" i i L A U S H ö n r A T r
CttUldMi»; 1 Tk. 7.00 6 kk. f .7»
s kk. 3 ^
Y b d y m n o l i M : i rk. 8JOO e kk. 4.30
BttOOKMft 1 fk. 8 . » « kk.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Parhainta onnea musiikkijuhlalle ^
, Pobjotf-Onlarion JuuUa-alueeJJa, minkä rakemamisea. nraivaa-*
„,jpisen hyväksi övat täkä)äi&et maanfnjehfemmeniin^paljoD.uurastaiMiet
f Ja uhranneet, vJttetään viikon kuluttua Canadan Suomalaisen Järjes-| '
tön yhdek.sättä kaniaJJista Äoitio- ja lauhijuiilaa. j
SamalJa kertaa kun tätä kansallista musiikkijuhlaa vi^tetääni
kulttttu uriperinteid(^}nmrViaIimisen ja edistämisen merkeMi^^^
nioitamme niitä maannf|ielvätnmö/>jotka<yhd^^
f kanssa taistelivat vähän yli neljäkymmentä vuotta sitten Porcupinen
^ ^ suuren tulipalon "jtöjrojatväsraaft, niitä jotka kuolivat fHöftiftgferin suu-
4 ressa ja tulioi&assa ,tulipalossa neljännesvuosiyata sitten,, .sekä niitä
! jotka kuukausikaupalla nälkää ja puutettn uhmaten seisoivat vuosi
* sitten kaivosmiesten lakkovahtilinjaisa yi niitä jotka ovat kulta-,
alueen metsiin ja korpiin raivanneet teitä ja peltoja,
3{utta CSJ:n musiikkijuhla on ennenkaikkea laajoja kansan-
* joukkoja yhdistävä kansan kulttuurijuhla, kansaa varten. Ei ole
i CSJ:n syy, että täkäläisillä maanmiehinämme on kesäisin Jcahdet
f ' erilliset musikaaliset juhlat, sillä Järjestömme on aina ollut valmis
neuvottelemaan ja sopimaan siitä, että voitaisiin järjestää yhdet yh-teiset
suurjuhlat kaikkien maanmiestemme yhteiseksi hyväksi.
Kuten muistetki^,. kysymy.s laulujuhlien järjeslani^aestäi jherätel-fiin
CSJ:n toimesta Vuoden 1937 lopulla Vyrkimyk;^ silloin,
f kuten nytkin, musikaalisen toiminnan elvyttäminen ja laajentaminen
ja lisäksi sellaisten toimintamuotojen kehittäminen, että'^'täkäläisten
^ maanmiestemme kaikki järjestöt ja ryhmif voisivat Uittiiä voimansa
l yhteen kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimisen ja kehittämi-l
sen hyväksi. Mutta^faikka Jaajojen kansalai-sjoukkojen keskuudessa
l vallitsee syvällinen yhlenäisyyskaipuu, mikä ilmaisi itsensä niin kau-
I niisti esim. Suorni-avun toiminnan kautta toisen maailmansodan pää-
J tytlyä, niin vissit ryhmäkiihkoilijat ovat kuitenkin ,tähän asti voineet
I estää tämän kaunijn ja yhteiihyvää tarkoittavan unelman toteutta­misen.
Yhteisiä laulujuhlia ei ole tähän mennessä voitu järjestää,
mutta sillä ajatuksella on,suuri kantavuus joukkojen-kfeskuudessa ja
l me olemme, myös Vakuuttuneet» siitä, ettii tällainen yhtenäisyys saa-
» vutetaan. ' !. ' '
l Mutta mitään ei tule itsestään. Kaikki rikkaudet, joita näemme
* j?rapärillämme ja joista'nautimme, ovat f.hmistyön tulokasia. Vaikka
* me tiedämme, että Tcansalaisten keskuudessa on syvällinen yhtenäi-
* syyskaipuu^ ja vaikka 'me olemme vakuuttuneita siitä, että tämä
K'nnelrna •toteutuu^v
on erikoisesti korostettava sitä tosiasiaa, että tähän toivottuun tuIok'~
aseen päästään .sitä pikemmin-mitäpäättävämminjjap
mämmin työskentelemme sen hyväksi. Ja yksi parhain keino tällai­nen
edistyksellisen yhtenäiijyyden avustamiseksi on se, että osallis-
~tumme ja annamme kannatuksemme juuri CSJm musiikkijuhlalle ja
muille tilaisuuksille, missä yhteisymmärryksen ja yhtenäisyyden asiaa
edistetään. • .< , .
• Musikaaliset voimamnttjl^soifto^nta; kuorot ja yksityisnumerolt-
» ^ Ien esittäjät ovat tehnm korvaamattoman arvokasta työtd näiden
n j soitto- ja laulujuhlie^ järjestämisen hyväksi. Vaaliessaan kuolemat-i
tornia ^ lculttuurt]jerinleitömme nämä työväen musikaaliset voimat
^, antavat sisältöä-'jaA merkitystä usein aivan liian jokapäiväiseen elä-
J maamme, ja mikä tärkeintä, täten menetellen me voimme antaa oman,
* .ehkä vaatimattoman, mutta kuitenkin arvossapidetyn panoksen Cana-
>^ dan yhä. kehi^ttyvällesltulttyurielämällc.
Tässä mielessä me-.toivotamme lehtemme lukijakunnan ja kaik­kien
hyvää tarkoittavien maanmiestemme puolesta hyvää ohnea ja
menestystä kulta-alueella pidettävälle CSJin yhdeksännelle soitto- ja
laulujuhlalle.
Paavo Vamiororoaiosi» Utyttäd €0
vuotta en«l'inaanamama,kes*k, 28 p,
yhdymme «litulaisi*» Ja tuttavien
opniiteJuJhln!
Mitä iiiuiit liahbvat
«n
f
«
iVi^y^ÖtiiiSaalz pn «yyftdnyt, eitä
jj^^sv^Uiviin syyllistynyt kaptnoitsir
/saft^Jtiihöif^im&efin Ja
yjr^fiinztöräsxk -ei pahoiteltaisi. Jos
Aibi^aiii /csuatemalan) haJUtu» ku-;
^itiÄ. ro.utt|. oa h y v ^ epäaitävää:
tiul^titb, pelitsteellijsempfkäan tutk
pä|riuitämään«^iodlstu$alnehl^^
he^llteestd ^käyttäytymisestä' Yhdys^;
v i a l t a J n ä l k a k e m n i a t ^ sekaantumiset
ovat Jättäneet Ulan paljon epämiel­lyttäviä
muistoja latinalaiseen Ame­rikkaan
. . . Myönnetään, e t t ä « i d y s -
vallat, joka ei pidä Arbehzin halli­tuksesta
antaa taktillista rt^kaisua
kapinallisille: ^ ^ Montreal Daily. S
toimltuseklrjoltuksessaan
Painajat vaativat
koulukirjojen
painamista Canadassa
Toronto. — Painajien union O n ­tarion
konferenssissa '^hyväksyttiin
päätöslauselma/:Jossa•^^:k^^
Ontarion • maakuntahallitusta • kehit­tämään
r^itsenäistä; canadalalsta kult­tuuria,
Päätöslauselmassa sanotaan, että
Canadalla:^on suuret • mahdollisuudet
oman -kulttuurin? kehittämiseen Ja
c.nfian historian yksityiskohtaiseen
tutkimiseen. Edelleen siinä .vaadi­taan,
e t t ä Canadan: koulukirjat tulisi
kirjoittaa <ja painattaa Canadassa.
Toisessa päätöslauselmassa. Joka
on osoitettu O;itarion koululautakunr
nalle vaaditaan, e i t ä opetusohjelmaan
tulisi omaksua Canadan työväen­liikkeen
historian opetus.
VietndiriJh kansa taistelussa
riipumättdmtluaieh saavuttamiseksi
Laulu Joe mii?tä SITÄ
LVTrAANtALUfET
Canadassa on kaikkiaan yli 2,000
IntlaamreSen^iä.--intiaanien Viasuma-aluetta,
Joitten koko vaihtelee muuta-;
masta eekkeristä 500 neliömailiin.
suurin osa näistä alueista; kuuluu y h ­teiskunnalliseen
omistuksen.
rNeuyostoJIittoJaisten lehtien Jausuo-r
toja kansainvälisistä ongeLTiisia'
Lähes kahddcsan vuotta o n ^emo'
kraattsen; tasavaltansa^ Jbta
tueksi voimansa .kerännyt Vfietoaxnui
kansa käynyt sankarUUsta taistelua
vapauden ja rilppumattomuiHlen puo­lesta.
Pravda kirjoittaa, että "de-Tio-kraattlsen
VJetnamin^tasaväUan 5ynr
ty muodostui tärkeäksi tapaukseksi.
Joka. merkitsee perinpohjaistai muu­tosta
Vietnamin kansan elämässä Ja
)Dohtalom.':-«tioren"tasavalteB-? tielle
iln^antui paljon; vaikeuksia;
se on kimnialla suorittanut ihfstoriati;
sille asettaman tutkinnon, todistanut
elinvoimaisuutensa.: Ja
iceuttaan: i i ^ p u m t t < » ^
icen::olenkMaoloon;vlCahde^^
den ^aikana tasavalta otit kirnut
taistojen :jä^ voittojen ^umalnetaikleaan
taipaleen <Ja on nyt /voljnakiaampi
Ja tiiviimpi kuin koskaan, ennen Ja
entistä ;.vaSmempl'Olkieän:>{ufäna^
pulUsestä voitosta." ^' ' V
Vietmmiiitikaisimm
tuu siihen, Hiä^ se taistelee ^oikean
asian puolesta, Vietnamin nempioraat-tisen
taivallan 'hallitus ja ,sen ar­meija
<)ivat:8aayuttaWet^
ikauden Ja;;;^Jakamattoman^/^
sen. ' ' ^ ^
"Vietnamin danokräättineh, tasa­valta,
joka muodostaa yli^ 90'pro-sieiittia
maasta, bn k e h l t t ^ y t tär­keäksi
tekijäksi, Jot aei voV<^ olla
ottamatta huomioon", < kirjoittaa
Trud-leliti. 'iSen, tpime^panemat
demokraattiset 'uudistukset Ci ovat
avanneet cVietMmin:^^^'to
uuteen, vapaaseen .elämään. ?<^^
osa tväestöstä on - kerännyt vvoimansa
kansallisen ^ vapausrlntaman Ja ^ pre­sidentti
vHo^iminin^^:^;^^
^riallisiä^^^tosisisioita: p o U ^
rboppalaiäefc lehdet; yrittävät-^j^^
vajta^Vietnämin^demoliTaat^
«vallan hallituksen "icapInallLdksi",
mutta .Baodain kopIakunnan^Vtetna-mln
"laUliseksl hallitukseksi". Tosi­asiat'
kuitenkin: osoittavat,:-että * asia
on juuri päinvastoin".
Onko marioneettikunlngas:.:Vietna­min
kansan Ja.valtion todellinen h a l -
litsya?.:Tähän-kysymykseen.vastates-T
saan Uteraturnaja Gazeta toteaa, et­tä
en=iinnäiin koko Baodain "valtio"
.:käaittää:".vaia kymmenisen :pro3ent,^
tlaf koko Vietnamista- Toiseksi, nämä
kymteenenkin prosenttia maasta ovat
ranskalaisten sotajoukkojen miehit­tämät,
;f'Kun ranskalaiset <S2irt6maaorjuut­uta
Jat toisen maailmansodan : p ä ä t y t ­tyä
vetivät esille siihen a-stl poliitti­sessa
: suhteessa : tuntemattomana o l ­leen
Baodain /Ja-nostivat h ä n e t : valta-lsttdmeUe,:
nnn:he eivät vaatineet 1^
n e l t ä kiitollisuutta, v^an ehdotonta
alistumista", kirjoittaa lehU. "Hänen
olefcatonta valtaansa symbolisoivat
paperlkruunu; j a . psihvlnen valtikka;
^tän^-vn^alettu n i m i t t ä ä eri tavoin,
toisinaan "hätien ylhäisyydeksi"/ t ö l -
sinäam "Valtion' p ä ä m i e h ^ i " . < Se
ei ;kutIenkiäan?ole; vaikuttanut rasiaan
sillä/hän-ei lullut toimeen ilman u l -
i
k
t
I
1
i
h.
t
i
l
Canadan paiva
*Viikon kuluttua torstaina, heinäkuun 1 päivänä, tulee kuluneeksi
87 vuotta Canadan liittovaltion perustamisesta. -Siksi tätä päivää,'
j Dominion päivää^ tai oikeammin Canadan päivää, vietetään kansalli-
* ' sana. juhlapäivänä, kutenivietetään joulukuun kuudetta isänmaallisena
juhlapäivänä synnyinmaassamme. <•
«Meillä Canadan, suomalaisilla on täysi syy osalllitui/Canadan
päivän viettoon silla ojengimehan ime osaltamme edesauttaneet tämän
maan rakentamista ja^asutjii^Jelle raivaamista sekä uhranneet vertam-mekitisen
pjiolustamiseksi fasistivihollisia vastaan.' ff^i,
' ' Toisella puolen meilfi'on mainio tilaisuus Canadan pafv^n huo­mioimiseen
CSJi;n S9itto- ja laulujuhlan yhteydessä, sillä samalla
kun . me /vaalimine "parhaita kulttuuriperinteitämme jä^dvytäram^l
niitä omaksi hyväksemme, me kehitämme keskuudestamme niitä kyky- -
jä, voimia ja orgaaneja, jotka voivat antaa nieidäri oman'^anoksem-me
nuoren Canadan yhä kehittyvälle kulttuurille.
* , Canadan kansa saavutti' itsenäisyytensä — ja sitä liittovaltion
perustaminen to<lellisuudessa edustaa — sitkeän ja pitkäaikaisen tais- -
telun tuloksena emämaan jarruttavaa määräysvaltaa vastaan, Cana­dan
liittovaltion perustaminen — vaikka se tapahtuikin 'Lontoossa
lopullisesti hyväksytyn British North America-lain perusteellaj^oli
suuri -ja kauaskantoinen edistysaskel. Totta on, että Canadassa ei ole
vieläkään omassa maassamme, Canadan parlamentin h\*v'äksymää
perustuslkia; totta on. että Canadan tulee vieläkin, tosin valtapiirien
orhasta tahdosta, esittää vissit perustuslailliset muutosehdotuksensa '
Britannian parlamentin hyväksyttäväksi (mitä hyväksymistä ei siellä
tottl^,on; At^ rneiJl^ ci ole vieläkään oikeuk-',,
NaKiA?oimaisestr ka litkien kansalaisten* pehis-^'
oikeudet kulloinkin hallituksessa olevan puolueen mahdollisia midi- ,
valtaisuuksia vastaan. ><Mutta kaikista n:iistä siirtomaakautta muis­tuttavista
rippeistä huolimatta Canadasta on kehittynyt itsenäinen
maa, jonka kansalla on tilaisuus itse päättää omista asioistaan.
Kieltää'ei luonnollisestikaan voida sitä, etteikö suuri eteläinen
naapurimme Yhdysvallat, tai paremminkin sen rahamiespiirit ole suu­rien
pääomasijoitustensa ja poliittisen painostuksen avulla saanut
aivan liian suurta sananvaltaa maassamme': totta on, että canadaläis-
, ten l täytyy, puolustaa maansa itsemääräämisoikeutta Yhdysvaltain
uhkaavaa määräysvaltaa vastaan. Kysymys Canadan itsenäisyyden
' elämässäv ' ^ rf^,^ '
) \ i 'iMutta> me saamme olla \>akuuttuneita siitä,'ettl kanadalaiset ,
tulevat huolehthnaan siitä, että tämä maa voi kehittyä''i^näLsenä,
SULO HURSTINEN:
Peukaloista ja Myös
muistakin asioista
Vittlu' JQ pianotekniikah vertailua
koäiaaläisla ptstimiä*:;
^ ia .nyt täniä, "hallitus" tekee nau-rettanda
jxityio&ii puhua ^Vietnamin
kansan nimessä. Tätä^ rohkeata ja
rauhaarakastavaa maata^ edustaa
•yainVietiminln'demokraattinen tasa-^^
vallan %allltus:elkä^ rantalaisten s i i ri
tomaaorjuuttadien palkkarengit.
iT^Taistellessaaii
karkaajia^^ vastaan demokraattinen
tasavalta suorittl7samanaIkaisesti;va-;
putetuUa alueella mitä laajinta ra­kennustyötä.
' ^
"Historiallisen tärkeä
Vietnamille, on ^ maauudistuksilla",
kirjoiltaa Mpskovskaija Pravda. " T a -
' lonpoikaistovmiiodästaa: 90: prosenttia
koko maan väestöstä. Talonpoikals-väestöstä;:
riippuu tasavallan'armeijaii
Ja koko; väestön :v^
kaiston'elämän paraiitamis^ksi aikain
semniins.;raiiskalaIsiUe
JuutföJUJe,:tou^
söUlexkuuluneet^ m^
pojille. Maavuokraa on' aiennettu.
Talonpoijilie'-a
noit^tta, laatusiemeniä, karjaa ja
maatalousvälineitä.
Tasavalta onrsaavuttanut hyviä t u ­loksia;
pääasiallisesti i.rmtaman: tar­peiksi
työskentelevän kansallisen
teollisuuden .kehittämisessä; Ranska-
Jäisten .< siirtomaaorjuuttajien tuhoa-n&
t^:, tuotantolaitokset on ijälleerura-
Sennettu}tai niitä parhaillaan j ä l -
leonrakennetaan. On .«-alierinetru^Ra-
:peri^. : tekstiili-, i^aippua-. :^tuin&icu-ym,
tehtaita,^ fosfaiiltiiehcaiti3;.da:':v:er;
läpä pieniä :5U2atUi5uunejakin;;T^
Iäisten työn tuottavuus on lisäänty.r
nyt.
Kulutustarvikke.den tuotantoon
liittyvät' ongelmat on pääpiirteissään
iaatu ratkaistuksi; Siihen on}-j»?^
käsiteoUisuutta kehittämällä, ValU
teollisuus yhdessä kas:työt«pil&u{id'en
atanssa kykenee nyt, tyydyttä-Tiään
suurimman osan väestön, tarpeista.
Vietnamin kansanhallitus on saa-vuttanu
suurta menestystä myös kult­tuurin
alalla.
vKahdeKsan vuotta kestäneen sodan
aikana imperialistit eivat ole onnis-
^^tuneet: tukahduttamaan Vietnamin
demokraattista tasavaltaa: eikä ;'m
tamaan kansan vapausliikettä^; Siitä
huolimatta, vaikka siirtomaäorjuuttai-.
Jia kaikin tavom-evustavieri amerik­kalaisten-
imperialistien sekaantumi­nen
: t ä h ä n sotaan on jatkuvasti l i r
sääntynyt, siirfomaaorjuuttajät . oVat
saaneet koko aaan: p e r ä ä n t y ä - : : t m^
rialistien kaikki yritykset saattaa
Vietnamin: kansa takaisin surtomaä-orjuuteen
ovat tuomitut epäoimistu-maan;
sillä: historian pyörää ei voi­da
kääntää takaisin pain. Erittäin
selväksi tämä on käynyt Geneven ko­kouksessa,
jossa Vietnamin demo­kraattisen
.tasavallan; .valtuuskunta
merkitys - Indokiinan rauhan : palauttamiseen
liittyvää kysymystä käsiteltäessä esit­ti
selvät j a tarkat ehdotuksensa Indo-:
ki;nan:-:kysymyksen ratkaisemiseksi.
:i'fOttäen pohjakseen realisesti muo­dostuneen
tilanteen nama ehdofukset
nostavat etualalle kolme tehtävää:
sodan.aopettamisen -ja rauhan palaut­tamisen,
Indolainan kansoille ku^^
v i i n 'jkansallisiin oikeuksiin perustu­van
rauhan palauttamisen tuiräa^^
sen;Ja; ystävällisten suhteiden solmla-mlsen
Indokiinan J a Ranskan välillä",
krijoittaa Izvestja.
' Niihin käytännöllisiin toimenpitei­siin,
ijoihin naiden tehtävien täyttä­miseksi
:pitalsi ryhtyä,- kuuluu: mm.
se, e t t ä Ranska tunnustaa Vietnamin.
Khmerin j a Laosin suvereenisuuden
j a riippumattomuuden,: kaikki ulko­maalaiset
sotajoukot poistetaan näi­den
niaiden alueelta 'jäamerikkaiais-lo'
n)' urirsnni mm
, .1 kauan kuolit li< n.
1 'Kun hjmmdsiym hUn virkkoi vain:
' "Mä kP^kacti kuollut t»,
via koshaan kuollut cn."
••/ flöH Joe", mä intin, '"poitssarit
suu taplot, muistan sen."
"Ei pv5s:J pysty tappamaan",
Joe vasftis', ''-kuollut en",
Joe '.astas\ "kuollut en".
Joe 'Hill näin kertoi nauraen:
".\V multa hengen vei ,,
vaan mivkii eestit taistelin,
se koskaan kuollut ei."
]ce clii":. Tiedän että ei
Joe kunh millomkaan.
Kun työiaenluokka taistelee. :
Jne Hill on joukossaan,
Joe Hill on joukossaan.
ten sskaäntummen lopetetaan; SUOTI-;
• tetaan. -.tapaat «vaalit jne. Ehdotusten
neljännessä pykälässä sanotaan, etta
Vietnamin demokraattisen tasavallan
hallitus ilmoittaa • olevansa ^ valnus
harkitse-maan kysymystä Ranskan
liittoon yhtymisestä^ .vapaaehtoisella:
:p&h.jalla: samoin kum myös tällaisen:
yhtymi-sen ehdoista..On itsestään s eK
vää.: että ennen naiden suunniteltu-:
jen toimenpiteisen toteuttamista I n ­dokiinassa
on täydelUsesti-lopetettava
sotatoimet, solmittava vastaavanlaiset
sopimukset j a ryhdyttävä valvomaan
niiden noudattamista.
Kommentoidessaan Indokiinan ky­symysten
käsittelyä Genevessä Izves­tija
koi ostaa:
. :."Siirtomaaorjuuttajat ovat jo:: a i ­kansa
eläneet. Tällaisen johtopaatokr
sen pätevyyttä vahvistaa Geneven
kokouksessa käyty keskustelu Indokiir
nan kysymyksestä. Ne ajat ovat jo
menneet; jolloin Aasian maissa • h a l -
: litsivat. muut; ei-aasialaiset valtiot ja
.jolloin naiden maiden kansoilla ei o l ­lut,
mahdollisuutta maarata kohtalos­taan.
Gn: koittanut aika, jolloin
Aasian kansoista tulee isäntä omassa
kodissaan. Niiden, jotka eivat tahdo
tata ottaa huomioon, olisi aika ym­märtää,
etta Aasian kansoille, Jotka
ovat liorjumattomasti päättäneet
puolustaa etujaan ja .oikeuksiaan ei
pystytä-asettamaan esteitä".
^ J A - asTÄt
JUSSI ALTTOI ISjii
Takaovelle koputettiin ja
s; avaamaan. Siellä oh yjai
ta joka toimitti;
"Tule pian ulos. emme jaj
käyntiin ilman sinua 1"
'•En VOI,-, minun täytyy autt»
laskutehtävien! tekemisessä."
* ^ • •
KAUHEA ONNETTOMlTs
Eräs Lontoon urheilutavaraia
pias huomasi, kuinka niuuaa
lainen kidki talvella paljaijj
Kauppias .osti skotUle karvalaki;; •
ka sai .vedetyksi korville.
'Kun han seuraavan kenan
skotin.Jiavaitsi han, ettei tällä
kaan lakkia paassä. Käuppiaj
eikö ml^^pitanji; karvalakistaij
^ — Ert ole käyttänyt sitä
keen.kun tapahtui se kauhea'
tomuus, vastasi skotti.
: — Mika onnettomuus?
^ M c L e o n . o U luvannut tarjota'
nulle hyvän päivällisen..
oli korvillani enka kuullut häiien
joustaan!
— Samalla paikalla missä nykyään
sijaitsee .Port Hope Ontarion järven
ranna.lla perustettiin kauppapaLkka
V. 1778.
"TukkijoeUa" nähdääii
elokuvana täällä
Canadassa piakkoin
: Canadian Pmnish Movies ti
että se tulee. jatkuvasti
parhaita suomalaisia filmejä
tämaan . mita Canadassa. ;:
henkilöt toimittavat Suomessa
nan. arvostelujen j a yleisökahna
sen '.perusteella,, joten vain
filmejä tulee: täällä esitettä vaka
. Yksi.Suomen hucmatuimmista
tajista. 'Peimada Pilmi; on juiiri
mannut : uudelleen kuoleraai
näytelmän' 'Tukkijoella": Se
mattu .Suomen kauniissa ki
luonnossa ja on sima runsaasti
moria ja reippaita: lauluja; -Hu
takoyn, että talla filmillä ei ole
t ä ä n yhteyttä aikoinaan G
kin: esitetyn saman nimisen
kanssa, vaan kuuluu tämä viime
kaiseen- tuotantoon ja on täysin
luokkaa.
: Elokuvan rVTukkijoella" esitykset
kavat Ontariossa lähiaikoina. •
Canadian 'Finnish Movte.
—-Sevilessa, Espan jassa^ olevan
miokirkon päärakennus rakenn
102—1519 välillä.
"Sillä pojalla el ole peukalo keskellä
kämmentä;-on tapana sänrä: käteväs­tä
hyvästä käsityöläisestä. Käsltyöläl-s
i i n : kuuluvat myskin: viulunsoittajat
Ja pianistit j a peukalo el suinkaan
saa olla:'heilläkään huonompaa; Iajla;
Onpa • monelle-pianonsoittajalle peu­kalo
suurena- kompastusklvenäkin;
viTäfesä: kuvassa näemme itse vNlccolo
Paganinin t>ikean käden peukaloineen.
Maestro 'huvitti Joskus läsnäolevia
kääntämällä .peukalonsa^ nurin , r a n -
voida kieltää eikä^v^tij,
sien lakia, mika*suo|ars
nettaivastam Näin irrallinen poikalo.:
han on aivan tavallisuudesta ^ poik­keava,^
^ u'^ c / t
VIulusoittaJalle onl^n -hyvänä apu­na
taipuisa ::peräanantava vasemman
käden :peukalo: Oikean; käden; Jousta
puolittain kannatlelevan peukalon: 8l-joittaöndnenjotiseeni-
pltuutensa :mu-kalsestl;
antaaa; aihetta ,tuumimiseen
ja kokeiluihin. . ' ^
.Viulunsoitossa - voi .;Jousikäden Jilr
kuntoja Jossain määrin.verrata ja^yh-^
täläistää pianonsoittoon.
Kilijpä: peukalo, muita.sormia ras-;
kaampana ^Ja väkeväinpänä:pistää i t ­sensä
epämielly ttävästi? esille;'pianoa
ei saa ' ];)eukaloida", sanotaan. Viu­lunsoitossa
taas jousen liiallinen k i ­ristäminenpeukalolla-
haittaa-Jousen
keveätk käsittelyä Ja kangistaa U -
hakset ; koko i k ä s i v a r r e s s a o l k a p ä ä tä
myöden. Ääni tulee tällöin "kh-eäksi
Ja kalse&nlalseksl. Pianisti taas ei
missään tapauksessa saa kiristää peu­kaloansa
siirtäessään sitä' alustaksi
Juoksutusteknilkassa. '
Vertalllessamme Jousiteknilkkaa
planotekniikkaan: huomaamme mm.;
että piauonsoittajan on helpompi
k ä y t t ä ä peuk^oa juoksutuksissa. Jot­ka
kulkevat peukaloa vastaan, siis o i .
kealta, vasemroaUekuten vlulunspitta-
: Jan (alkeellisemmankin): on helpompi
työntää jousta (vasemmalle} kuin
esittää tasajsta ääntä: alas vetäessään.
Joka. on',V|^vaUoisempaa.Tämä Joh­tuu
: peukalon :;: painosta: verrattuna
muihin sormUn*
: V opetuksessa olisikin useasti kiinni­tettävä
..huomiota ..p^
otteeseeni kuin puhua r a n t ^ t a Ja sen
kankeudesta.
^PianonsoittaJan ^peukalon kireys
jännittää., keskikäden lihaksia, ^ n
äkkinäinen hUliltsemätön lyönU kos-ketinta
vastaan panee .vasaran epä­määräiseen
vavahteluun. joka ,taas
vaikuttaa pianon kieleen riipaisevasti
synnyttäen' kalsean äänen, kuten
yleensäkin jos lyönti on Uian äkkinSl.
iTuthaan eivät hyvät pianistit
vältä peukaloa J a käyttävät sitä va­roen.
Tolsin on tietenkin suurissa
akordeissa j a volmapalkolssa. Kuten
tiedämme vaikuttaa-pianon laulavaan
ääneen myöskin ennenkaikkea :''jatlca|
pedalin" ialturlUInen .käyttö. ' , [
^ Mutta vielä olisi viulun- ja pianon.^
sdltos^a yksi rinnastettava seikka, nim:
ranteen ominaisuus.
Jos pianisti harjoittelee kankein
peräänon tamat£omlnv. r a n t e i n ( r a & e
o n . t ä s s ä tapauksessa useinkin'liian;
korkealla) saattaa se viedä soitto^
kramppiin ^ t a i {tekee ;soltO|n^hakkaa*^
vaksi. Ranne on 4)leya"peräänanta-vana;(
joskaan- el v aivan passiivisena);
• siltana", k ä d e n j a kyynärvarren v ä -
UUk.;T^ämä.: e r ä ä n kuluisan pianistin
lausumana. - ^
^Viulun Jousiteknlijcassa — kuten;
pianonkin; soitossa :---.':'onv, lähdettävä;
aUiMlta:;sormista ylöspäln^elkä päbi?
vastoin, kuten esim. entisen "^reit-hauptin"
m e t p ^ . l i i a n yksipuolisesti
opetti pianisteille.' > : ^ ^ -
Sitten pari .sanaa h^mpstuneisuu-den
:vaikutuksesta molemmissa mair
nitsemlssamme Instrmnentelssa. ^
'Pianistilla- tässä tapauksessa' on
^suurena.: etuna:'fpianon r;koskettimiin
nojaaminen, kun taas jousta pitää
kuljettaa ilmassa Jousen eri kohdis­saan
:ihangatessai:kieliä.;^iulunsolt
j a ."hengittää" ranteellaan, sanotaan.'
Vähäinenkin <hermostuneisuus (yksin-:
soitossa!)^ vaikuttaa oikean käden
: sormiin Ja: ranteeseen: Kuten hermos?;
tuneesta. kovasta lyönnistä pianon
koskettimiin. niin myös ranteen epä^
: vakaisuudesta johtuneesta epatasair
sesta vedosta syntyy e i - h i l l i t t y ä ä nL
T ä m ä : etenkin peukaloon^ vaikuttava
epämiellvttäväetunne ;katoaa usein;
kim soittaja; on soittanut: itsensä UUXLT
pimäksl. Sontaamme/etta aivot ä j i - :
tavat vähitellen "per&a" ja keskus­hermosto
laukeaa Jännitystilasta. On-:
nellisia ovat ne. Joille el hermostu­minen
vaikuta käsiin. /
:n OUsi vielä r mainittava muitakin:fyb-taiäisseikkoja
Jousikäden Ja pianon-*
soiton suhteen. ', .
liOpuksi — J ä t t ä e n vertailuni asian­tuntijain
.arvosteltavaksi^ — liitän
vaia.opeiuksen: kannalta katsoen spqirc
raavan ajattelun.-. Ensin on oppllästa<
opetettava kuuntelemaan ja soitto-maan
vain paria ä ä n t ä . Siis joko pda*
noa nappailtaessa" tai viulua: poikki­päin
sahatuessa ja sitten vasta ISb.-^
dettävä kulkemaan pitkää useinkin-vaivalloista
tietä, ei Juosten vatuQ
hissuksiti kävelemällä. . r
C S J i n "jSudbiuyn^ osaston sekakuoro Sävel on yksi niistä kuoroista jotka
jtaleyat:.esiintymäänvTimminsinJaalajiihlina K e ^
JohUJana toimii nykyään Rauha Mäki, joka jo vuosia on ollut sen toisena
ijohtajana; innokkaana harjoiiUJana j a koossa pitäjänä. Eturivi vasem
oikeaUe: Mary Huhtala, J n l i a Sutinen, Martta Mäki, Irja Koivula, Senja
Suksi, Rauha Mäki johtaja,.Ester Catton. E i l a Soderbacka, .Anni Mäntynen,
Hilda Raivo, ja Aino' Anttila. Toinen rivi Vasemmalta: Anton K«i*
Kerttn L^nsi, Laila Tammi, Helmi Nieil/Sdfla Pöntiö, Olga Sula, Ma*
v-r''^^' 5 ° ^ ^ " Mäntynen'. Takarivi vasemmalta oikeaDt
\ ih Mak^ Kaarlo Harju. Jack Pöntiö. Aarne Koivu. Emil Johnson, iim
Mäki ja Taisto Länsi.
Miftuitiaarlna
miseen.
vapaana j*a demokraattisena maana, kuten liittovaltion, oeniptajaisät nen.
suunnittelivat ja kuten canadalaiset ovat aina halunneet.^* ^ ^ •
Tämä nuori^ elinvoimainen^ suuri ja rikas maa, joss» ^ällä kertaa mi . ^ ^
. oji ;'Made-in-USA''^krKs}n vuoksi puolimiljcionaa työtön|'äja^suurta ' Juuri .tässä, mielessä me, toivomme täkäläisten maanmiestemme 1
huolestuneisuutta farmanen keslcuudessa,' tulee kansan^tahdpn^^mu-^ ^ osallistuvan Canadan päivän v^ttoon — i : » . . . » » — . . i . : . - ^ . . . '»
^'kaisesti löytämään oman tiensä- su'uru(ä{e(«i'.?ja^i<$Qj$eI|iä^^ ja järjestäaiääi\ juhlia Canai
:: <<Vaikka; me ^suomaIalsetpidämme-kto.
rettä-"aatto on:-Juhlaa parempF',
nlin;varslnalsella Juhlapäivälläkin on
anvonsa.
i ' :Tämä pitÄä' paikkansa myös Juhan­nuksen
suhteen. Jota vietetään t ä ­nään^
lehtemme" Ilmestymispäivänä. .
:;v Tosiasiassa: me; canodan suomalai-set'^;
vietämme: Juhannusta olosuhtei-denfpakosta;
m^ella;;;palkkakunnalla
,vasta,-ensi smmuntaina, joskin esi­merkiksi
täällä Sudburyssa. on meidän
>jttliamiusjuhls^^ kokkoineen. Ja
Itänsselneen Jo pidetty.
Juhannus; eUmittumaari.':miksi esi-
"^stome. tätä;fjuhlaa.^
malaiiälle varmasti suuren^)! ijuhla
miten vanhaan hyvään aikaan j u ­hannusta
on vietetty. Toivottavasti
lehtemme : tämähpatväisestä nume­rosta-
löytyy rjotakin" näiltäkin tii­moilta.
;Ornasta; puolestamme — ja huo­mioonottaen
. s e n että kirjoitamme
kuluf j o n .'sunnuntai-kalakärpäsen pu-:
nanan \saätieille; ."smelttikalaan": me-
Uputtamaan yleiset toimine'
Canadan päivän noerkeissä!
.'no>»n J a :sitä;^sanota2^
remmaksl; Juhlaksi Joulim Jälkeen!::,
I t s e s t ä ä n sils^seuraa. e t t ä lehtem­me
tämänpäiväisessä- .Juhlnumerossa
käsitellään, t ä t ä ' ' k a n s a l l i s t a keskike­s
ä n ijuhlaamme rinhan kahden muun
auurjublan, .Canadan, päivän vieton^
>ja heU sen Jälkeen pidettävien C S J :n
lauliijuhliezt rinnalta. '. \< .'^
' >Vaikka taikominen' Ja siihen' ver­rattavat
seremoniat ovatkin 'jo saa-'
nMt!^vaisi7ä^«;4utiaimusjuhUm
ta,. nlin> sUtS huolimatoa on sjrytä
pftlBn**ffa' • mfpl*^mmff^'''''J<>tyMn^^
n ä i t ä nvejä ennen juannusaattoa, t u ­lemme
muiden sudburylaisten kanssa
iloitsemaan . kokkotulien ääressä
Työn Puistossa, kuten ikivanhat kan-sallisperint^
emme: edellyttävät. .
^. ; : i ^ meillä Canadan
suomalaisilla; runsaasti juhlia kesä -
Kansanlaulun tapaan
•KIRJ. E R K K I KL-rSEiL.\
Suvikuun iltaan
haitarin ääni
joelta, kaukaa
kuuluviin kantoi.
Suvipäivän tyttö:
himmeä hämärä,
ehtooUe suuta
antoi
Kuinka ne hejisivät
siniset kellot.
Tässä yhteydessä 'tulee niieleeh t ä ­käläisten
maanmlestenunetaloudelli-;
suus j a tarkoituksenmukaisuus. E i '
ole mistään ylhäältäpäin tullut mää­räystä,
mutta suti on järjestetty eri
puolilla maatamme* juhannäsjuhUa'
"4
^ - '^fa "pikkulAuluJuhha" sekä.muita t i -
j a hemakuun vaihteessa. Tuskin laisuuksia
olemme ;Vielä juhannusjuhlista pääs-i
seet::kun tulee Dominion päivän; eli
Canadan päivän vietto Ja heti sen
jälkeen tulee Pohjols-Ontarion kul­ta-
alueella pidettävät •% <3SJ:n soitto­j
a : laumjuhlat, minne tulee sekä. oh­jelman
esittäjiä ^että: juhlayleisöä eri
puolilta laajaa • maatamme jav aina
Yhdysvalloista asti.
i-iMikä onkaan-sen ndelenklintoisem-p
a a k u i n s e , ' e t t ä voimme osallistua
suurena Joukkona kansallisten kult^
tuuriperinteldemme vaalimiseen ja
edistämiseen ja siten tehdessämme
saaimne i; tiläisutiden tavata kymme­n
i ä tuttaviamme, jotka tässä elämän
myrskyssä'ovat hajaantuneet eri puo­lille
laajaa maatamme?
nimenomaan ' s i i n ä mie­lessä,
että siten menetellen voidaan
auttaa taloudellisesti tulevien' laulu^
'juhlien onnistumista. Tosiasiassa
näyttää siltä, että "mittumaarin" ja
Canadan päivän vietto sekä "pikku-laulujuhlat"
muodostavat tänä ke­sänä
elävän kokonaisuuden, minkä
kohokohtana on C S J : n soitto- j a lau­lujuhlat:
'
Yhtyen niihin maanmiehllmme Ja
-naisiimme, jotka toivottavat sydä­mensä
poho'asta hyvää onnea Ja me­nestystä
tuleville laulujuhlille, aUe-kirjoittanut
sanoo kaikille lukijoUleen
— vanhalle Pietilälle j a misukselle —
e t t ä laulujuhlissa tavataan j a morjes-tellaan
oikein kädestä pitäen. —
Känsäkoura.
;'-;•'::/•/
pientaren polulla,
aidan luona. ^
Kuinka se vilahtikaan
valkea liina,
hellänä lietkenä,
tuona.
Eikö se c/lutkin
naapurin poika,
joka suvisena ehtoona
kylälle kulki.
/j7 kukahan se oli
hlö sinisilmä tyttö,
joka aittansa
oven sulki.
Kylät lepäs hämärissä,
'•, svtttimet peittivät j
sokeita ruutuja,
jotka jo nukkui.
Himertävä hämäryys
* [kujasenkin täyUi.
Pian haitdrinäänikin
hukkui.
iljtistuupa mieleen
sen hämärissä kulkijan;
— naapurin tyttö
sorea kuin heinä.
Voi, kuinka soittivat
sini-sini-kellö^,
' : tuhansina ^
säveleinä.
. Pysähtyy j<t suviyö.
Kaikki ovat vaiti.
Kylätielle unohtuu
. liikkumaton aika.
' Taivaalle on unohtunut
pilven valkoliina.
Aittatietä vartioi
suviyön taika.
Mi mmm