1958-01-09-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
urheilun tilinpäätös 1957 HelsinUi Uudenvuoden päivänä — Xehti kääntyi viime yöi^ä, o v i , suljöttiiii lopullisesti vuodelle ja katseet kÖUdistuvat töive- ^essSöleviin 12 kuukaii- Viime päivinä on suoritettu tavaiainukainen tilinpäätös ku-vuodeä tapsaitumista j a huoattavin toteamus lienee, ettei tä-t^ l^änha, möQiä kolhäisuja koke- ^. maapaUoinme sittenkään, läitä-iri^ elä ilmaan, .vaikka muutamat Diiiniik kuumeen viedtaan joutuneet ^tSkta jo pelkäsivät ^..^rfaieUumaailmfissakin luotiin kat< ;^'i^{öpullinen menneisiin tapahtu-mun. Muisteltiin monia koettuja . i l o j a Sekä-tailtl muutamia suruja ll^t^kai^uja, jotka niinikään' i l - i^^euiesti kuuluvat: asiaan elämän- BQ^oJD kaikilla aloilla tasapainossa säilyttämiseksi. Tarkoituksemme on I^^palauttaa lyhyesti mieliin Suo-j i ^ urheilun kohokohdat vuoima _.01ympialaisiah£m seuraa aina jon-välivuosi hengähdystauko kansainvälisissä suhteissa, itaa o l i silti vallan riittämiin :oisesti ovat mieliin jääneet luraavat loisteliaat valopilkut: 1) [ereittemme sensatiomainen ryn-icoko maailmankärkeen j a vuo- ''suurSputnik" Turussa,*, jossa Eolme 01avia[mme ialitti maailman-ätyksen 1500 metrillä, 2) yleis- -heiluh maaotteluvoitot kaikista lista, 3) hiihtohistoriamme iiäitt menestys HolmenkolleniUa ensimmäinen painivoitto sen oinalla kamaralla 31 itffeen sekä toinen viime kuussa, [olioin Suomen saavuttama piste-oli suurin 30 vuoteen, lusi kuukaiidelta rakentui voitto- ja tappiotili seuraavasti. Hippoja koviin kansiin sidottuja KlRJOJA ao Koivistoinen: MEREN TYTÄR Kertomus valtameriltä. 253 sivHä '-^ Binta sid. — fUO Gunvor F^tmmgli Amm^Jfj^^ kirja. 231 iWlrlf|i^;^. ....$1.75 Gunvor <Föimm:^ j l; 181 sivit00mt^M..... p75 T&mSn; a ^ tapahtmpaVliikkävat norjalaisessa' pftkokax^unglssa ja sen Uhhn-- sUmia^ s n m » - «dkulste». edesottamuksia j a lausuu heistä huvittavan nasevii arvostelujäan. ' J^Blsa Carlsson: • : mKÄ PÄIVÄTYÖ " Klditova romaani —- M. naisille j a nuo;tine tytöille. 221 sivua — Hinta sid $1^ P i e n e Andrezel: KOSTON TIE Tämä romaani perustuu tositapahtumaan. 285 sivua — Hinta sid..... fUO Tilatkaa osoitteella: V A P A U S PUBUSHING CO. LTD. Box 69. Sadbvnr* Ontario T^nmikuu: Rolf Haikkola jäi Sao Paidon uudenvuödenjuoksussa 16:ksi. Heski-Euroopan suuti; mäkiviikko päättyi Suomen komeaan kaksoisvoittoon: 1) Pentti Uotmen, 2) Eino K i r j o n e n , . . Ruotsi v6itU koripallomaaottelun 2 2 - ^ . . Hem* mo Silvennoinen ylivoimainen Le Brasaun mäkikilpailussa S 'eitsis-s ä . . . Antti Hyvärinen ja Juhani Kärkinen alkoivat vaatimattomasti, mutta saavuttivat sitten komeita mäenlaskuvQdttPJa Yhdysvalloissa.. Letdngradin hiihtokisoissa Silvennoinen j a Kirjonen sijoittuivat seu raaviksi Kamenskin jälkeen, Esko Jussila voitti yllättäen yhdistetyn, mutta kaikilla hiihtoihatkoilla meikäläiset jätettiin armotta peränpitäj ä k s i . . . Cariiisch Parten-Kirche-nin kansainvälisissä kisoissa fiaku-lineni Alatalo, Koistinen j a TOlsa saavuttivat komean nelivmton 15 kmrllä j a Ossi Laaksonen o l i paras mäenlaskussa. Helmikuu: Antti Hyvärinen ylivoimainen U S A : s s a . . . Neuvostoliit to lör suomalaiset jääkiekossa ensin 8—3 ja sitten 9 — 0 . . . Iris Sihvonen oli paras "ulkomaalunen" naisten pikaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa Imatralla vena-koiden korjatessa 5 ensi sijaa ja Eevi Huttusen voittaessa 3000 m . . . Suomi voitti Neuvostoliiton sotilas-hiihto- ottelussa Kuopiossa 14-r-13... Salpausselän kisojen voittajik^ tu- Uvat: 15^km J»avel Koltshin N l ( N i i lo Kautto 2), 50 kn» Eero Kolehmainen, yhdistetty Sverre Stener-sen, Norja (Paavo Korhonen 2), mäenlasku Holger Karlsson, Ruotsi ja Kalevi Kärkinen, naisten 10 km Radja Jerestdna N L (Siiri Rantanen 4 ) . i . Jääkiekkoilun MM-tuma-jäisissä Moskovassa Suomi voitti Itä-Saksan, Puolan, Itävallan j a J a ; panin sijoittuen neljänneksi loppupisteissä Ruotsin, N L j a TshdÄo-slovakian jälkeen... Suomi kiÄlsti Liettuan painonnostossa Vilnassa 4—3, mutta Latvialle hävittiin 1— 5 . . . Ruotsi lyötiin painomaaotte-lussa Göteborgissa 17—15. Maaliskuu: Suomalaisteu kaikkien aikojen menestys HolmenkolleniUa. Kaksoisvoitto 15 km, samoin 50 k m , kolmoisvoitto yhdistetyssä sekä kaksoisvoitto jälleen nuorten mäenl^ k u s s a . . ; Ruotsi lyötiin nyrkkeilyssä 7—3... Jugoslavia j a J^fsai ylivoimaisia n3^tennisottelusra,$Dtotnea vastäata HeJsi^gissS 1'. /^äpdmäiaiset voittivat, k a i k k i lajit Puijon Js Ounasvaaran k i s o i n viiDaemainitiw mi^nlaskiia lukuuniottadiättir. Huhtikuu: Suomi k i & s t i Länsi- Saksan k0i1paUo-öttdi^iH^-57v Ihoinen painiinaajoukkue'selälläi^^ fti-a Minskissä sekä:2-^ Leniiigra-d i s s a . . . Puola voitti n!irriiA:6iIymaa' ottelun » - ^ 1 : . . B o s t o n i n , maratonilla katkaisi maalinauhan tällä kertaa jenkki John Kelly. Veikko Karvosen saapuessa perille 4 minuuttia myöhemmin j a Olavj Mannosen s i j o i t t u e n 4 : k s i . . . Snpmi voitti Ruotsin k e i l a i l u s s a . . , Itä Saksa k u kistettiin koripallossa 87—57... Suomi voitti pohjoismaiset nyrkkei-lytumajaiset Messuhalllssai Toukokuu: 80.000 suomalaista vietti Äitienpäivää Eliintarhan ajoissa, joissa meikäläinen Caxt Lincota) voitti kaksi lajia, muiden voittojen mennessä E n ^ a n t i i n , Saksa Prahassa, mutta sai tyytyä kunniakkaaseen hopeaan... Jaskari paini hopeansa vapaapainin'MM. k i l pailuissa Istanbulissa... Jugosla-vian^^^ MihaUc löi' raaratonarimme L a p p ^ ^ a n n a s s a . . . Koko Suomen Paavo Nurmi täytti 60 v u o t t a . .. Saksa voitettiin vc^giistelussa . .. Eesti yleisurheilussa 122—103... Monia kansainvälisiä koripallovoittoja — j a tappioita. Heinäkuu: Ylöisurheilukausi vilk-k a i n u n i l l a a n . . . Salsola juoksi ICMO mietrillä S E : n 2.20,2.,. Eero T^>^ mäala tihkasi 14 minuutin rajiEia 5 kilimietrlllä Porissa juostessaan S E . n 14.02,0... Ennennäkemätön 1500 metri^Turussa kolmen Olavin alittaessa M E ; n . y Säiisola 3.40,2, 2) Salonen sama aika jä 3) Vuorisalo 3.40,3. Mainion vetötyöh tehnyt Ruotsin Waem jätettiin neljänneksi maansa ennätysajalla 3.40,8... M E oli kuitenkin kuin perhosen lento, sillä jo vuorokautta myöhemmin tshekki Jungwierth juoksi 3.38,1... Venäläinen Juri Stepanov ponkaisi Helsinki—Leningrad ottelussa uuden ME:n korkeudessa, 216 s m . . . Eesti voitti Suomen uinnissaan. Ruotsiin j a N o r j a a n . . . Puola voitettiin voimistelussa,.. Tukholman katujuoksussa tuli kolmoisvoitto 1) RU-38, 2) Kaipolan Vire ja 3) Joensuun Kataja. Kesäkuu: O l l i Mäki nyrkkeili kullasta Euroopan mestaruuskilpailuis- TAPIO RAUTAVAARA laulaa TRIOLA-LEVYILLÄ INyt on levyosastoltamme saatavana useita TAPIO ItAn> " ; T A V A A R A N laulamia Triolk-levyjä seka JORMA IKÄ- V A l i K O N kaksi viimeisintä levyuutuutta. T4118 ^ T 4128 [iT4170 •j;T4207 T4298 T42» T4017 T 4038 UK' T4a70 T 4093 15;:- T4141 TT 4221 •jf, j.8009 Maan Ja meren vanki, valssi,-Tapio Rautavaara Merenkyntäjä Ifikko Anderson, kansansävelmä Kulkurin valssi, Tapio Rautavaara Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara Väliaikainen, tangolaidu. Tapio llautavaara Lentäjän valssi, T^apio Rautavaara . Hyvästi vaan, hidas f<dC8i. Tapio Rautavaara Pflviltnna, hidas f<dcsl, Tapio Rautavaara - N i i n oli ennen. Jenkka, Jorma Ikävalko Postiljoonin polkka, Jorma Ikävalko Sekatavarakaupassa, polkka, Jorma Ikävalko J l a K n i s p o l k k a , Jtirma Ikävalfco HopealiiukBet, valssi. Veikko Tuomi * Kun tiet eroavat, tango. Veikko Tuomi Pohjaninttan jmäoäc^ jenkka. Matti Jurva . Savonmuan Bllimä, valB8i,;;MatU^Jurva Kun minä kcAoani läksin, kansani.. T . Rautavaara Pappa se valjiastl hoikan varsan, kansani.. T. Rautavaara K y l l i k k i valS8i.rOIavl Virta Kotiseutuni, tango. Veikko Tuomi Ju(dcse shUt humma, foksi. T. Rautavaara Kukkakaupan ulkopuolella, T. Rautavaara Kulkurien kuningas, foxtrot, T. Rautavaara Vanha riimu, foxtrot. T. Rautavaara' Kotimaani ompi Suonii, kansani.. T; Rautavaara Taattoni tupa. kansani.. T. Rautavaara Joensuun S U . valssi. Joräui Ikävalko Jauholahden Jenkka, Jorma Ikävalko Minä syksynä synnyin, valssi. Veikko Tuoini Kohtalon lapsi, valssi. Veikko Tuomi lilNTA $1.50 itPL. 'I'' PosU-'ja expressitilausten tulee käsittää vähintäin levyä ja ostajan maksettava lähe^kulut. jcöhne •V..,- VAPAUS PUBLISHfNG CO. LTD. 100Elm BLyT" P. O. Box Stt<Bittfy. Qbtario sa 20 pisteellä... Suomi ylivoimainen maaottelussa Unkaria vastaan. 119—93. Ellokuu: Erinomaisia tuloksia monissa lajeissa kaikkialla, mutta meidän on tyydyttävä edelleenkin vain kohokohtiin: Vuorisalo alitti Derek Ibbotsonin kelkassa ensimmäisenä suomalaisena 4 min. mail i l l a , 3.59,1... Kauhasen keihäs lensi 7ai2 Lappeenrannassa ja Valkama ponkaisi pituutta 7 6 4 . . . Neuvostoliitto antoi suomalaisille oppitunnin jalkapalloilussa 'maalein 10— 0 . . . Veikko Hoffren siirsi vihdoinkin S E : n moukarissa uudelle kymmenluvulle. 60.13... Suomi saavutti dramaattisen 1 pisteen maaotteluvoiton Saksasta yleisurheilussa . .. Syyskuu: Maaottelutappiot jalkapalloilussa jatkuivat Norjan voittaessa 4 — O . . . Jorma Valkama uhkasi SE:tä pituushypyssä ponkaisemalla 7 7 4 . . . Paavo Saira käveli S E : n 10 km:llä. 47.09,2. i . Kauden hufpputapauksen yleisurheilussa, Suomi—Ruotsi maaottelun voittivat sinivälkopaitaiset katkäran kamppailun jälkeen 208—201..: Suomen jalkapalloilijat yllättivät lyömällä Englannin 4 — 3 . . : Olavi Vuorisalo voitti Turussa'tJördön'Pirien ja Ib-botsöiiin 2 maffillä;' juosten ihaail m M kaikkien aikojen 3:käi parhaan ajan j ä uuden-SE>n238,'8... Suomalaiset • isääVöttivät' ikölmoifevoiton pohjoismaisesi' märäftohmestaruus^ läpäUihsa:-:. Tianskä'lySriin yleis-urhctilussa selvästi 126-^. . . - M a r kus Kahma ja Torbjörn Lassenius 1 - ^ pohjoisAffflsissa 10^tt8Iukflpai-l u i s ^ " . . . ^ u o m i ^ i tunnustaa Ruotsin pareinmak^h kolmella' rintamalla siatnanaikaisesti jalkapalloilussa . . . Vaasin iltäkil^pailuissä saavutettiin 2 uutta Suomenennätystä: CänA Lindirdos kiekonheitossa 53.04 j a Tapani Taminenpää 200 m aidoissa 2 4 ^ . . . Esa Kervinen ampui pienoiskiväärillä tuloksen 1179, mikä ylittää M E : n 3 pisteellä. Suomi voitt i Hollannin tennilssessä 5—0... Elino Oksanen voitti Kaivopuiston maratonin lyömällä Alan Mimounin loppukirissä. Lokakuu: , f ohjola oli täysin ylivoimainen yleisurheiluottelussa Balkania vastaan: 243—177 . . . Tanska vuorostasm löi submalaise1« jalkapalloilijat 3 m a a o t t e l u s s a P a a vo Saira käveli SE:n 20 km:llä. 1.37.24,4. Marraskuu: Puola voitti Suomen jalkapalloilussa 4 — 0 . . : Nyrkkeily-maaottelu, samojen maiden välillä päättyi tasapeliin 15—15. Joulukuu: Paavo Kotila sijoittui toiseksi Tokion maratonilla Hiroshiman voittaessa.: Suurvoitto Ruot sista painissa pistein 20,5—11,5.. Nyrkkeilyssä sama vastustaja pehmitettiin 0—4... Unkarilaiset pöy-tätennisvaliot vierailivat Helsingissä j a voittivat 5 — 0 . . . Olavi Vuorisalo valittiin vuoden parhaaksi suo-malaisurheilijalcsi.. ..^ Hiihtokausi pääsi alkuun j a Arvo Tiainen löi Vimpelissä Lähteenmaan, Veikko Räsäsen ja Veikko H a k u l i s e n . .. Jorma Valkama voitti pituushypyn j a Eeles Landström jaksoi ensi t i laan seiväshypysnä Chicagossa pidetyissä sisäkilpailuissa... ilmoitettiin, että hiihdon MM-kilpailuihin Lahteen lähetettävässä U S A : n jouk-kuS^ Sa on myös kaksi suomalaista: Leo Massa ja Tauho^Pulkkinen. Hyvää ja urheilullisesti jännittävää uutta vuotta; Topi Halonen. Talcapdjuisesta maasta johiaval<$i konerakennusmaaksi 40 vuodessa Helsinki. — Neljäkjrmmentä vuotta sitten oli Neuvostoliiton tuotantokonekanta viidesosa Saksan konekannasta ja kymmenesosa USAn konekannasta. Tämän neljänkymmenen vuoden aikana on Neuvostoliiton konerakennus-teollisuus saavuttanut poikkeuksellisen korkean kehitystason. Sel-l a i ^ t saavutukset kuin ensiluok-. kaisten TU-104, TU-110, «Rossi ja", "Moskva" jä «Ukraina" reaktio-lentokoneiden rakentaminen sekä. atomivoimalaitpk^n^- - avaruusraketin, ensimmäisten maapallon satelliittien, synkrofasotronin ja muiden tekniikan uutuuksien luominen ei olisi ollut mahdollinen ilman kehittynyttä konerakennus-teollisuutta. "Mainittakoon, että kaikki tämä, mitä ihmiskunta tällä hetkellä ihailee, on luotu maassa, jossa neljäkymmentä vuotta sitten ei varsinaisessa mielessä ollut vielä omaa koneteollisuutta. Nyt on Neuvostoliitto koneteolli-suustuotannossa ensimmäisellä sijalla Euroopassa j a toisella sijalla koko maailmassa", lausui neuvostoliittolaisen V / O Mashinoexpor^ tin puheenjohtaja V. L Rodnov esitelmöidessään maansa konera-kennusteollisnudesta ja sen vientimahdollisuuksista äskettäin Helsingissä pidetyssä Suomalais-Neu-vostoliittolaisen kanppakamariyh-distyksen vuosikokouksessa. Julkaisemme esitelmän pääkohdittain seuraavassa. N L n KONETEOLLISUUDEN K A S VU Neuvostoliiton koneteollisuuden kasvu käy parhaiten selville seuraavasta vertailusta. Teollisuustuotteiden kokonaismäärä ylittää tällä hetkellä vuoden 1913 tason 33-kertaisesti, kun taas tuotantovälineiden tuotanto on 74-kertainen. Koneteollisuuden tuotteiden määrä tulee v. 1957 olemaan, verrattuna v. 1913 tasoon, 200 kertainen. KoneenrakennusteoUiSuuden palveluksessa on tällä hetkellä n. %, koko Neuvostoliiton teollisuus-työläisten määrästä. Koneteollisuuden kehityksen pohjalla on maassa suoritettu täydelliset uudistulcset, jotka turvaavat myös tulevaisuudessa tapahtuvan kehityksen kaikilla teollisuuden aloilla ja ennen kaikkea raskaan teollisuuden tärkeimmillä aloilla. Maatalous on teknillisesti uusittu ja varustettu uudella j a nykyaikaisella välineistöllä. . VOIMATUOTANNON NOUSU Huomattavan kehitysasteen on myös saavuttanut voima-, ja sähkö-koneteollisuus, joista maan sähköis-tämistaso ensisijaisesti on riippuvainen. Vuonna 1913 muodosti sähkölaitosten yhteinen teho kokonaisuudessaan vain 1 m i l j . kW, sähkötuotan-non ollessa n. 2 miljardia kWh vuo-des^^. Vuonna 1957 Neuvostoliitossa tullaan tuottamaan 210 miljardia kWh sähköenergiaa, mikä on n. 110 kertaa enemmän kuin v. 1913. Vuonna 1924 Leningradin metalli-tehdas valmisti ensimmäisen höyry-turpiininsa, jonka teho o l i 2000 kW. Vuonna 1957 valmistetaan 150.000 j a 200.000 kW turpiinien prototyypit, joiden höyryarvot ovat 130 ik ja 565 astetta C. Lähiaikana tullaan valmistamaan uusien korkeateho-turpiinien mallikappaleet ja nyt jo laaditaan suunnitteluaineistoa turpiinille, jonka teho tulee olemaan 500.000 kW. Kotimaisen vesiturpiinivalmistuk-sen kehitys on alkanut v. 1920. Vuosina 1932—35 koneiden keskimääräinen teho oli 2500 kW, kohoten vuosien 1935r-39 aikaan 6400 k W :n suuruusluokkaan, Tällä hetkellä se on 57.000 kW. Näinollen yhden ko neen keskiteho on noussut vuoteen 1924 verrattuna 116-kertaisesti ja hyötysuhde on kohonnut 94 % :iin. Todennäköisesti sellaisten mahtavien vesivoimalaitosten rakentaminen kuin Kuibyshevin, Stalingradin ym. laitokset, ei olisi käynyt päinsä ilman korkealle kehitettyä voimako-nerakennusteollisuutta. Tämän ohella sähköteknillinen teollisuus valmistaa suhteellisen laajan valikoiman mitä erilaisimpia sähköMtteita. TYÖSTÖKONEIDEN VALMISTUS Työstökoneiden valmistuksella, joka on koneteollisuuden keskeisin haara, ei maassamme ollut aikaisemmin itsenäistä merkitystä. Vuonna 1913 Venäjällä on valmistettu ainoastaan 1500 metallintyöstöko-netta, kun taas 1957 niitä on valmistettu 120,000, t.s. 82-kertaisesti s^ määrä, mikä valmistui v.'1913. Tällä hetkellä maassamme tuote taan 847 tyyppiä yleistyöstökoneita j a muin^mia tuhansia tyyppejä erikoiskoneita. SNTL:n työstökonekan-ta on tällä hetkellä kokoonpantu n. 1.840.000 koneyksiköstä. ^Yhä suuremman merkityksen saavuttaa työoperaatioiden vuorottelu. On luotu mitä monimutkaisimpia automaattisia työstökonelinjoja sar-jatuotantokappaleiden työstöä varten. Neuvostoliiton koneenr^enta-jät ovat luoneet täysin mekanisoitu-ja j a mahdollisimman pitkälle automatisoituja suujrtehoisia metallin-valmistuskoneifaT Vuodesta 1932 vuoteen 1956 mO' tallikoneiden valmistus on kasvanut yli 25-kertaiseksi. Koneteollisuuden kehitys, kuten teknillinen edistys yleensä, on riippuvainen tuotantoteknologian pa-rantami^ sta. V A L u l b . , H I T S A U S - J A K A R K A I S U T Y Ö T Koneenrakennus ei voi kehittyä ilman valimoteoUisuuden kasvua. Valimotyöt olivat ennen Venäjällä erittäin alhaisella kehitystasolla^ Valuhiekan, tukitappien ja muottien valmistus sekä puhdistus tapahtui käsin. Tällä hetkellä valimoissa käytetään hiekanpuhalluskoneita tappien ja muottien valmistukseen. Valimoissa on sekoitusautomaatteja, kuulanpuhalluskammioita ja rumpuja, valettuja ja vaippamuotteja, nopeasti kovettuvia valuseoksia jne. Suurimpana 30-luvun alkupuolen saavutuksena on pidettävä vaihtovirralla tapahtuvan sähkökaarihit-sauksen käyttöönottamista. Ainoastaan 30-luvun loppuun mennessä on hitsauslaitteiden valmistus Neuvostoliitossa kasvanut melkein 12-k^r-taiseksi. Samoihin aikoihin otettiin käytäntöön automaattihitsausmene-telraä. •,;!,((.i l -1 !: •:. Ny^yäikan^[kä:(rtetään;t}U£^ erU^^ täin tehokkaita automaattisia ja puoliautomaattisia suojakaasuhit-; sausmentelmiä, ja sähköklinkkeri-hitsausta. Nykyään teollisuutemme i valmistaa suuren valikoiman erilaisia sähköhitsauslaitteitai joita suomalaiset ostajapiirit kysyvät. erito^ ten laivanrakennusteollisuutta varten. • • Neuvostoliitossa on korkean kehitystason saavuttanut metallien lämpökäsittely ja- termo kemiallinen karkaisu, kuten kaasusementointi, korkeajaksopintakarkaisu, syanisuo-lakäsittely j a isotermokarkaisu. Laajalti ovat käj^össä elektrolyyttime-netelmillä tapahtuvat tuotteiden pintakäsittelyt. Kaikki nämä prosessit suoritetaan kotimaisen koneteollisuuden valmis- I tamilia laitteilla. V U O R I T E O L L I S U U S K O N E E T Vuoriteollisuus käyttää ainoastaan kotimaista valmistetta olevia laitteita. Naftan ja metallimalmien etsintää varten teollisuutemme valmistaa erilaisfa kojeita sekä poraustutki-mus' ja seismiasemia. Naftaporauksissa käytetään laajalti turboporausmenetelmää, koska se on nykyaikaism, tehokkain j a taloudellisin. Tämän neuvostoliittolaisten asiantuntijain j a tiedemiesten kehittämän porausmenetelmän hyvät ominaisuudet ovat saaneet tunnustusta kaikkien ulkolaisten asiantuntijain taholta. Suurimmat USAssa ja Saksan Liittotasavallassa olevat toiminimet ilmoittivat,- että heitä knnnostaa tämän keksinnön lisenssien hankinta. Kuten tunnettua turboporalisenssit myytiin mainittuihin maihin. Neuvostoliiton koneteollisuus on saavuttanut huomattavia tuloksia myös erilaisten porauslaitteiden val-nlistukstessa, joissa poraussyvyys vaihtelee»^—5000' metriin. Valtavien kivihiilivarojen haltijana kulkee Neuvostoliitto nUden maiden eturivissä, jotka valmistavat ajanmukaisimpia kaivoskoneita ja Jaitteita. H i i l e n louhintakoneista on isuosi-tuin tällä hetkellä yleislouhintako-ne, joka on sovellettu erityyppisten ja -vahvuisten hiilikerrostumien louhintaan. Huomattavassa määrässä on kivihiililouhinnassa ryhdytty käyttämään myös avolouhosmene-telmiä, joissa käytetään tehokkaita kotimaisia vetokauha-, lapiokauha-j a elevaattprikauhakaivukoneita. Neuvostoliitto on ennen muita ke hittänyt ja käytännössä toteuttanut maanalaisen hiilehlouhinnan hydraulisella menetelmällä. R A K E N N U S K O N E I D EN K E B I T Y S Maassamme suoritetaan vuosittain valtavassa mittakaavassa tapahtuvia rakennustöitä. Vuonna 1917 maan koko raken-nuskonekanta käsitti suurin piirtein n^ 20 kaivukonetta, jotka olivat etupäässä ulkolaista valmistetta, sekä uejyriä j a muutamia satoja kiven-murskaimia. Tie- ja rakennuskoneteollisuus syntyi maassamme suhteellisen laajassa mittakaavassa 30 luvun alkupuolella. Silloin ryhdyttiin valmistamaan 0,3—1,5 kuution kauhalla varustettuja kaivukoneita, tiehöyliä, jjnriä, tienpäällystyskoneita, pinnan-muokkaus- ym. koneita. Vuonna 1934 aloitettiin pienemmän mittakaavan puitteissa valmistaa kotimaisia koneita. rakennustuotantoa Varfö^' kuten tnlipuristimia, savi-myllyjä, rouhimia, jauhimia ym. koneita. Nykyisin valmistettavien tie- ja rakennuskoneiden sekä rakennusaineita tuottavien koneiden valikoima käsittää u^ampia satoja konetyyppejä j a malleja. Vuoden 1^2 aikana valmistettiin maassamme 85 kaivukonetta ja 136 raivaustraktoria, mutta v. 1956 n i i den valmistus oli jo kohonnut vastaavasti 9469 ja 6800 yksikköön. Vuoden 1956 lopussa käsitti koko ra-kennuskonekanta seuraavan määrän yksiköitä: — kaivukoneita 20 800 — raappakoneita 9750 — raivaustraktoreita 20150 — siirtonostureita 32 250 Ensimmäistä kertaa maailman tekniikassa on luotu automaattiset koneistot, jotka sarjatuontantona valmistavat suurikokoisia rautabe-tonielementtej^ asuintaloja varten, tuotantotehon ollessa 30, 60 ja 120 tuhatta kuutiometriä vuosi. Rakennustyömaat varustetaan nykyisin eritehoisilla diesel- j a sähkökäyttöisillä kaivukoneilla, joiden kauhatilavuus nousee 4 kuutiomet r i i n asti, hydromonitoreilla, raappa-traktoreilla, joiden kauhatilavuus on 10 kuutiometriin asti, tehokkailr la raivaustraktoreilla, sylinterityyp- Torstainä, tammik. 9 p. Thursday, Jan. 9, 1958 Sivu 5 " ' '— ; '- • • — - •—' • •— '•— ' ; I .. I . , T I L A T K A A V A P A U S ! " KARJALA TANAAN Etelämantereen valloitus; NLn lentokoneita navalla Moskova. — Neuvostoliittolaisia lentokoneita laskeutui magneettiselle etelänavalle ensimmäisen kerran joulukuun 22 pnä, ilmoitti Moskovan radio tapaninpäivänä. Mir- Ayin tukikohdasta o l i lähtenyt viisi lentokonetta! jotka jättivät varastoja 15 miestä käsittävälle etelänaparet-kiluinnalle. Kaikki koneet tulivat hyväkuntoisina takaisin. WeIlfaiglM. Sir Edmund Hillary j a hSnen ulisseelantOainen etelämantereen retkikuntansa, jotka kiiruhtavat kohti etelänapaa, olivat joulun jälkeen kaikesta päätellen vain 464 kmn etäisyydellä navasta. Tapaninpäivänä suoritettiin 64 knrn matka, kerrotaan Wellingtoniin saapuneissa radiotiedoissa. Sää viilenee alueella, jolla retkikunta on, mutta matkanopeutta pidetään tyydyttävänä. ' Oikeastaan piti t r i Vivian Fuch-sin johtaman englantilaisen retkikunnan ehtiä enisin navalle, mutta Fuchsin myöhästyttyä ja Hillaryn edettyä laskettua nopeammin retkikunnat ovat aloittaneet epävirallisen kilpajuoksun. Moskova. — Neuvostoliiton "trak- (Jatkoa a. sivulta) numeroita. Ne ovat kirjavanaan ilahduttavia uutisia. Segezhassa ovat paikalliset järkiperäistäjät antaneet vuoden alusta säästöä valtiolle 7 miljoonaa ruplaa. Sähkösahaaja Kokkonen Nadvoitsasta on kaatanut puita yhdeksässä kuukaudessa ilman apulaista 14Q00 kuutiometriä. Kapteeni Peltosen troolari on saanut Pohjois-Atlantilla silliä monta sataa sentneriä yli^uunnitelman. Vielä aivan hiljattain, kun heräsi kysymys tasavallan p^haimmista kolhooseista ja neuvostotiloista, saattoi kuulla aina vain samoja n i miä.. Mutta nykyään saattaa yhä useammin . - k u u l l a ' uusia nimiä. Kauan aikaa Antikaiselle nimettyä Mäkrän kolhoosia pidettiin takapajuisena taloutena. Mutta nyt on tämä kolhoosi Aleksei StarikoVin johdolla kohonnut tasavallan parhaimpien kolhoosien riviin. Jokainen petroskoilainen, vaikka hän ei lukisi-kaan tiedonaloja maidon tuotan' non kasvusta tasavallassa, sanoo em-pimätä, että tasavallan karjatalous elää valtaisaa nousukautta. Sen pUo-toriretkikunta" on lähtenyt liikkeel le päämääränään Etelämantereen vaikeapääsyishi seutu, tiedottaa Tass. Kolonnaan kuuluu 10 traktoria ja 20 rekeä, j a miehistöä on 30 henkilöä. Se lähU liikkeelle tapaninpäivänä neuvostoliittolaisesta Mir-nyin tukikohdasta ja kuljettaa l i säksi elintarvikkeita ja muita varusteita magneettisen Etelänavan lähistöllä sijaitseviin Mosomolska-jan j a Vostokin tukikohtiin. lesta puhuu parhaiten maitotuotteiden myynnin ^asvu. Tasavallan teollisuudella j a maataloudella on suuria saavutuksia. Mutta tärkein, mitä neuvostovalta pn antanut Karjalalle, on uuden i h misen kasvu, sosialistisen yhteiskunnan ihmisen k a s v u . .. Vasta aivan jokin aika sitten nuor i taidemaalari A. Semjashkin toi tasavallan taiteilijain liittoon en simmäiseh taulunsa^ mutta nykyään on jö^ hänen taulunsa " I ^ T n Tret-jiE^ ovin taulugälleriassa" Venäjän federaation taidenäyttelyssä Moskovassa. Samassa näyttelyssä on tasavallan ansioitimeen taiteilijan Sulo Juntusen maisemamazdauksia,- Leo Lankisen veistoksia je Georgi Sironkin uusia teoksia. Tasavallan musikaalinen draaimateatteri harjoittelee Pjotr Boriskovin ensim-ihäistä näytelmää "Aamun sarastaessa". Juhlakonserteissa esitetään Helmeri Sinisalon uutta sinfoniaa. Sortavalan kirjapainossa on painettu ensimmäinen osa "Kuvauksia Karjalan historiasta", jonka ovat kirjoittaneet ja laatineet painokun toon Neuvostoliiton Tiedeakatemian Karjalan osaston työntekijät. Kohta ilmestyy painosta tasaVallan taiteilijain runsaasti kuvittama "Kalevalan" uusi venäjän- ja suomenkielinen laitos . . . / Kaiken tämän luojia ovat Spu-ren Lokakuun synnyttämän uuden Karjalan uudet ihmiset, ihmiset, joiden elämän päämääränä on luova, rakentava työ, työ synnyinmaansa hyväksi. ^ Petroskoissa. pisillä ojankaivukoneilla, moottori-tiehöyliUä, kuuteilla ja siirtyviUä kivirouhimoilla. Paalujen junttaukseen entisten junttalislaitteiden s i jasta käytetään tehokkaita tärypaa-lutusläitteita. Suuressa mittakaavassa valmisteta^ haarukka- ja kau hatrulckeja, yksi- j a monikauhaisia traktorikuormaajiä, autonostureita ja paineilmafenkailla varustettuja puominostureita, joiden nostokyky on 3, 5, 10 ja 25 to, betonisekoitti-mia, betonipumppuja ja muita koneita. ~ - Suuria saavutuksia on tehty myös muilla koneenrakennusaloilla, kuten maatalous-, tekstiili-~Tä kirjapai-noköneiden sekä muun- kevyen ja kemiallisen teollisuuden koneiden valmistuksessa. L A A J A K O N E V A L I K O I MA T A R J O L L A V I E N T HN Neuvostoliiton koneteollisuuden neljän vUosikjmunenen aikana saavuttamat kehitystulokset ja teknil linen taso on määrätietoisesti turvannut neuvostoliittolaisten koneiden viennin ulkomaille. Neuvostoliiton ulkomaan kaupan keskusjärjestöt tarjoavat ulkolaisille ostajille laajan valikoiman mitä erilaisimpia koneita ja laitteita miltä koneenrakennuksen alalta hyvänsä. Neuvostoliittolaisia koneita ja laitteita toimitetaan nykyisin moniin lähi-idän, kaakkois-Aasian, lati nalaisen Amerikan ja Euroopan maihin, joista mm. myös Suomeen. Kbnetoimitusten ohella neuvostoliittolaiset keskusjärjestöt antavat myös teknillistä apua. Kaikkea r Juuiluvaa tavaraa H A B O W A M LTD. PU^CgUN 4.3509 10 CSbirlaiid 8L N, Pori Arthur, Ontario 1 Kmnlsokkl» Tenreysvöit» Koverölti S^jhi kuuia-tnsvSltft ji3SSOP'S D R U a S T O RE Dtal 3^6904 54S Simpson ai OgdMi Sl. Fort Williani. Ontario • • • • • R A K E N N U S B L O K I T : NOPEIN... TALOUDELLISIN KELLARINNE . TAI TALONNE RAKENNUSAINE a V A H V O J A - TULENKESTÄVIÄ - KUN OSTATTE. OSTAKAA PARHAINTA " TUatkaa • KIRJEELLÄ PUHELIMELLA 2-5387 SÄHKEELLÄ CInUnen Einarson and French Bes-Vn* Fradnets Ltd. • 584 S. SYNDICATE AVE. PQRT WILLIAM. ONTARIO ^ • • • • äm • ' • B l i - B • . • ' i l • • « • • • : • B : ! ! ' '* Jmri saapuneet • . > UUDET - ja llUtiaui pokiume taTpUDystakkfaitte n y t . .. paibatmmlsta ulkomaalaisista villakankaista. EzpeiitirSätSllen valmtntamia pakoja xale-hine taisutisille. Ennen kuin tilaatte pukuann? mistään munalta, tulkaa katsomaan meidän uusia Juuri saapuneita maUeja. Te olette samaa mieltä kanssamme, että ne ovat erinomaisia. International Co<^ Stores Jitd. VAATETUSOSASTO PORT ARTHUR ONTARIO HYVÄT KIRJAT luovat virkistystä ja avartavat lukijan näköpiiriä Arvokkaita kamoldrjcAtida teoksia iln iif Veikko Huovinen: RATtJHANPIIPPU 279 Bivna Hhita sid. IS.75 "Rauihanpiipun" saattaa lukea repäisevänä j a mleiatuvltukselll-sena settDkailuromaanina,< jossa riemulliset hahmot ja sattuvat subkauScset ^seuraavat toistaan. jPoisaalta-sq^n mielettömyyttä^ Ja kaidiuija on-harvoin_kuvattu ixUn verisellä Ivalla kxiln täfitÄ kirjassa. "Rauhanplippuf on tuimin Ja totisin mieain kirjoitettu vastalause sodalle. Sstu WaJtari: SADEPILVI Rakkauskertomus 247 siviu . . . . . . . Hinto 8ld.S2.75 Tämä Vakavan-hauska kertomus kahden nuoren ihmisen yhteisistä vaiheista vie hikoan ensin Pariisiin Ja sieltä värlkkääUe peukaloikyj^atjcalle 11 a llaan. Jälleen Pariisiin Ja kpulta R e l - sli&iln. Giuseppe Marotta: NAPOLIN KULTAA 214 U T O a HInU sUL |2J5 Napolilainen elämä vaeltaa tässä teoksessa editsemme aitona Ja relhevänä kuin värikäs filml-haidia. Jane Austen: NEITO VANHASSA LINNASSA 242 stntt . . . . . . . Hinta sid. $2.50 Hilpeä, englantilainen Idassikko, Jane Alisten, on riemastuttavan humoriBtisestl, ironiaa j i i satiiria_ vllJellNi kuvannut irämaai^issean englantilaisen keskiluokin elämää. Saiikäii^tarien -jotdtkoon " ^ t t y y Eiyt-Cat^erine, Jofikg^sy-dämenasioista romaani "Neito vanhassa linnassa" kertoo. Tyyne^Maija Salminen: KIRJAVAT PISARAT 27S sina . . . . . . . HtnU aid. $L50 Tyyne-'Maija Salmisen rootaani liikkuu erään' boheemftahvUan kantaivlerattten parissa. Heidäq Joiftbssaaix tapaamme sekä taitelijoita e«tä niitä puoUvlllalsla "taiteeiAarrastaaia". Jotka bo-heemlelimän faoukutteleinlna tai pe&ästä tuxtumaisuudesta r i ^ - puvat heidän liepeillään. , Leo Tolstoin suurteos SOTA JA RAUHA I «m» . . . . . . . . HInU std. SS.M Leo Tolstain "Sota Ja rauha" on kaikkein suuripilrtelsknpiä, merkillisimpiä romaaneja, mitä maailman kitjalliBuus tuivtee. Tilattcaa osoibtecOla: V A P A U S PUBUSHING C O . L T D . BOX 69 SUDBURY. ONT.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 9, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-01-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580109 |
Description
Title | 1958-01-09-05 |
OCR text |
urheilun tilinpäätös 1957
HelsinUi Uudenvuoden päivänä
— Xehti kääntyi viime yöi^ä,
o v i , suljöttiiii lopullisesti vuodelle
ja katseet kÖUdistuvat töive-
^essSöleviin 12 kuukaii-
Viime päivinä on suoritettu
tavaiainukainen tilinpäätös ku-vuodeä
tapsaitumista j a huoattavin
toteamus lienee, ettei tä-t^
l^änha, möQiä kolhäisuja koke-
^. maapaUoinme sittenkään, läitä-iri^
elä ilmaan, .vaikka muutamat
Diiiniik kuumeen viedtaan joutuneet
^tSkta jo pelkäsivät
^..^rfaieUumaailmfissakin luotiin kat<
;^'i^{öpullinen menneisiin tapahtu-mun.
Muisteltiin monia koettuja
. i l o j a Sekä-tailtl muutamia suruja
ll^t^kai^uja, jotka niinikään' i l -
i^^euiesti kuuluvat: asiaan elämän-
BQ^oJD kaikilla aloilla tasapainossa
säilyttämiseksi. Tarkoituksemme on
I^^palauttaa lyhyesti mieliin Suo-j
i ^ urheilun kohokohdat vuoima
_.01ympialaisiah£m seuraa aina jon-välivuosi
hengähdystauko
kansainvälisissä suhteissa,
itaa o l i silti vallan riittämiin
:oisesti ovat mieliin jääneet
luraavat loisteliaat valopilkut: 1)
[ereittemme sensatiomainen ryn-icoko
maailmankärkeen j a vuo-
''suurSputnik" Turussa,*, jossa
Eolme 01avia[mme ialitti maailman-ätyksen
1500 metrillä, 2) yleis-
-heiluh maaotteluvoitot kaikista
lista, 3) hiihtohistoriamme
iiäitt menestys HolmenkolleniUa
ensimmäinen painivoitto
sen oinalla kamaralla 31
itffeen sekä toinen viime kuussa,
[olioin Suomen saavuttama piste-oli
suurin 30 vuoteen,
lusi kuukaiidelta rakentui
voitto- ja tappiotili seuraavasti.
Hippoja koviin kansiin sidottuja
KlRJOJA
ao Koivistoinen:
MEREN TYTÄR
Kertomus valtameriltä.
253 sivHä '-^ Binta sid. — fUO
Gunvor F^tmmgli
Amm^Jfj^^ kirja.
231 iWlrlf|i^;^. ....$1.75
Gunvor |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-01-09-05