Vapaus, October 23, 1924

              32i Torstaina. M a k . 23 » — Thnr^ Oct 2M, 1924
OSASTO
ttMOlTAMME ETTÄ
i^N-tS
jot» ketään lahett»-
rahaa Suomeen.
Mutta jos sitä kerran
ghetetään on sen e-
^ j ^ t a tehdä oman
Bkkeensä, Vapauden
fiHtyksellä-
Snomeen uudelleen järjestettynä etu­päässä
sainälläpitäen kolniMi seikkaa:
. V a m n n u - N o p e a * Korkea kansL
Suuret lähetykset tekevät mahdollisiek'
si korkean kurssin.
«ttSsaDomalähetykset menö^^^ nopeasti 3^ M t o a n n t ^ sen-
^ „ ette^ne nyt lähetetään suoraan Sudburysta Helsmkun.
V u » B d » välitysliikkeen.vakavuutta to-
^ m - m . se että lähetyksien summa
gnä vuonna nousee jo syysk. 30 p. yU
Xähetyksiä ovat tehneet tuhannet henkilöt.
t.v.m«ii l i i e i r a ön mennyt vastaanottajälie j a ainoastaian joku
S E n o m a ja pari muuta lähetystä on hiukan liian kauan yU-
•j^ytinatkalla. • v:rv\-v ; - ; . ' ' A - : ' - -
TAKAUKSENA Vapanden kymmemen tnhaniiieii dollarien velaton
omaUnn* ja annrat Inotett*vat takanka^
Sahkoteitae: 3 dbU. 50 aenttta lahetykaelta.
• Kirjeteitse: 40c lähetyksistä alle ?30.00,
^ - • 50c lähetyksistä |30.00—$59.99 asti, 75c
Hietyksistä $60.00—$99.99 j a $1.00 kaikflta $100.00 taikka s^tä
smncmmilta lähetyksiltä. ; :
TORONTOSSA ottaa paiUcmlliala raliavility vaataan S. G. Neil,
957 BroadTiew Ave., ja PORT ARTHURISSA Vapauden aivu-koaUori,
316 Bay Street.
IShellä Sudburya tai Sudburyssa asuvia kehotetaan käymään Va­pauden
konttorissa persoonallisesti, jolloin^ vpidaan mahdollisesti
Bopia' paremmasta kurssista kun lehdessä ilmotetaan. -
KIRJEELLÄ TEHDYT LÄHETYKSET voi toimittaa siten että
lähettää VAPAUDEN nimelle ostetun joko Posti- tai Expressi
Mpnpy..pjderin. ja lähettää sen osottecUa
VAPAUS Box69.Siidbiiiy.Oat.
nfistä kabdestatonla ol^ehnaa o-assU
ei sonm kyynelti tao aim^
kulmaan, vaan BoolEyyneleen. ^itnn
laoskaa ne ukot silloin Ispasvmt
taa. • •
En mainitse tässä pideonaälfi db-jdmasta,
silla sen löydätte t i ^
lehdestä kun katsotte ilmotasta. ,
Tervetuloa vaan ukkök^tl^^räin
juhliin. — Juhani
PortArt«l iiUiiiiniiiMh
H e i l l i on oUnt tilaisuus kuun­nella
Malcom Brucea Kommunisti­puolueen
englanninkielistä puhujaa
joka juuri on tullut tTmtVnltaan
Venäjältä missä hän oli Kominte-rin
kokouksessa Canadan Kommu­nistipuolueen
edustajana sekä Pu­naisen
Taloudellisen kokouksessa
samoin edustaen canadalaista osaa.
Puhuja teld ensin selkoa tämän
maah työväenoloista, etenkin niitä
lapsien kasvatukseen tulee ja sa­malla
kuvaillen eri maiden t y S I^
ten oloista mihin hän matkalla t u ­tustui
persoonallisesti, kertoen nii­den
olevan joka maassa mitä kur-jimmassa
tilassa etenkin Englan­nissa,
Saksassa ja . Virossa missä
hän poikkesi matkallaan. Samalla
iMaiau on taas jottin
na. joten jdcainen sis Bnne. En
«tao vielä mitä idellä on mntts
jpaflniTliBiBta ilmoitatattsta sen näet­te,
Jndtenldn sen voi sanoa etti
Jfdouaen on indettävä tarkalleen
ImöH foukaUissta Oinoituksista sil­lä
^niissä vibnenee se paremnui ja
tarkemmin. Nähkiäs, ilmottaisin
asian nyt jo. mutta en ole ihan
varma jos kaikkea saadaui mitä on
siUoln aijottu haaliUe. Kaikki vain
pitää mielessään ehsi luantaita, 25
p. lokakuuta. —. J . .
hän kertoi kohtauksestaan astues­saan
Venäjän puolelle missä Venä­jän
punasotilas tarkasti passit ja
saadessaan nähdä* hänen puoluehy-vitystodistuksensa
sai hän heti oi­keuden
kulkea ja tovereillisen vas­taanoton,
siinä tullen heti huomaa­maan
että hän on todellakin työ­läisten
hallitsemassa maassa.
Sitten hän kertoi eri havaintb-jaan
mitä hän näki kokouksessa
j a ympäristössä ollessaan Venäjällä,
jotka kaikki todistivat että sitten­kin
on se työ suuri mitä Venäjän
työläistoverit ovat tehneet ja e-tenkin
punainen armeija joka on
uhrannut itseään «uojellakseen maa-
Eli ^ikkSlifaDUUlb
BURRITT, P N T .
Oaaatomme tySkokonkaeasa tämän
kuun 5 päivänä käsittelimme seu­raavia
asioita: /
Luettiin piirimme sihteeriltä tul­lut
kirje koskien iltamien pitoa ja
varojen keräämistä. luentokurssien
menojen peittämiseksL Päätettiin
pitää iltamat mainittua tarkotusta
varten. , y Huvitoimikunnan huoleksi
jätettiin järjestää iltamat sellaiseen
aikaan kun luulevat niistä olevan
mahdollisimman paljon tuloja.
Luettiin Oskari. Klemetille Suo­mesta
saapunut todistus^ jonka pe­rusteella
hänelle annettiin täysi to-veriluotto.
Todistus kuuluu seur
raavasti:
Sotkamo, Suomi.
• 6. 9. 1924,
Arv. Osasto.
Burritt, Ont., Hat., America.
Kirjelmänne johdosta 13. 8. 24,
jossa pyydätte todistusta : palstati-lallisesta
Oskari Klemetistä, huo­mautamme,
ettei hän ole millään
tavalla ottanut osaa Suomen kan­salaissotaan,
eikä kuulunut suoje­luskuntaan.
.
Me .muuten lähetimme Oskari
Klemetin mukana todistuksen hä-taan
imperialistisilta mailta jotka ^^^^^ muista olisiko suhtau
Tini vuonna tnlee Vapandeaaa olemaan aaatavana aenraavia
joahjnlkaianja acka kalentereja: < ^ .
TYÖVÄEN KALENTERI, Soomeaaa ilmeätynyt vaaemmiato
l y o T i e B joulukalenteri.' Snomen. toverit ilmotUvat etta taata
lälaateriata tnlee tana vuotena erikoiaen hyvä :^ja aikai aita on
Vapaadenldnldrjakanppaan tilatta hnomatUvan- paljoa. Tiasan
crikoiien anrokkaan kalenteria binU tnlee olemaan 60 aenttia.
Toinen Soomeaaa- ilmeatynyt jonlnkirjalliaattatnote on TYÖN
JOULU,' jenka myoakin-.ovat vaaemmiatolaiaet knataaUneet. Ta-a
i joalojnllcaiau ön pe1im*fcakantinen, aa^nan aönntainen kuin meil-fi
tialli AmerikaaMldn Upaa ilmeatya. Hyvakai aitakin ovat jo
- etokateen kiittäneet. Taman jnlkaiann hinta tnlee olemaan SOc.
Vapana on tilannut kumpaakin naita Suomen toverien jonln-laotteita
huomattavan paljon. : Taman' • olemmo. tehneet aentahden
että naiali jnlkaiauiaU nakotaän tulevan erikoiaen hyvät ja myoa-fcbjMBtihden
ETTÄ SUOMEN PUOLUETOVEREITA ON TUET­TAVA
Sikaipa toivommekin etta Canadan valventnnnt anomalaia-neatS
viipyUiatta ymmarlia rientää titaldn tietä Suomen to-vereiU
tukemaan, ja tilaa mahdolliaimmaa paljon naita arvokkaiU
jalkaianja. ^
Edelliaen liaikai fnlee talla mantereella, ybteiaeati knaUn-nettuiaa
Umeatymaia TASKUKALENTERL aamallainea knin rii-me
vuonnakin, mntU moninverroin parempi, vaikkakin se oli hyvä
jo. riine vuonnakin. Tamaa. kaleaterin hinta tulee olemaan Ca-aadataa
30 aenttia.
TYÖMIEHEN JOULU oa joka vooai lerinnyt lähelle parin-kyamenen
tuhannen painokaena ja äinä vuotena aijotaan aita
lerittijk rielikin enemmän. Tima jonlnjnlkaianmme on aina ollut
terretnilot jkoaiaeen koUin. joaaa vaan kunnolliatä IdrjaUiauntta
vfljelliia. Vapauden oanna Työmiehen jonlnata tnlee tana vuo­len
» lihea puolta iaompi kuin viime vuotena ja aikai, voivat aata-
Boiehet lähettiä rennoati tilankaia. Hinta tulee Canadaaaa ole­kaan
30 aenttia.
Aaiamieaten on hyvä alkaa tekemään nyt jo tilankaia. Jo-kaiita
jnlkaiana' lähetetään aaiamiebille aiina jarjeatykaeaaa Irain
taankaet- ova/ aaapnneet aiaalle. Yelotakaet tebdaan vaata ailloin
hna juikaiaUt lähetetään.
Lahettakai tikiukaet' baotteella
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, Oat.
Tat aivan toisenlaiset olosuhteet
kuJB "Saksan tasavallassa**, "Jonkä
pnolnstamiseen "Työväen Voimiste-fa-
ja Urheilulnton'* johts^jat ovat
ottaneet ammatikseeiu : '
Venäjän työläisurheilijat- s e s r^
: iraf tarkasti kansainvälistä tySväen
ttlieihiliikettä j a kyselev?»- :4aeln,
^ ^ m o k d he eivät saa ottfta Qi^
ftankfurtin tyoläisolympialaispn.
Heffle täytyy selitSä, että kouraffi-
"ei hyrokraattejaon asettunut vas­tustamaan
vallan&umonkaeilisten
tyoläisuTheilijoiden - kutsumista-~ki-
*<»*in. Joka tapanksessavon^varmaa,
^ 3man !Pnnaisen iUtheilnintetna-
«onalen osanottoa eivät Ptankfor-
«a olympialaiset ole todeHiset - kan-
«aaväliset työläisuriicilijain kisat
-Venäläisten tyoläisurheilijain 2in
^ J n U a oB kaarin puoBn tjxuristn:
^ ja osoitti «dvästi, «ttä uAefln-
^ Proletaarivritiossfc^ on valta-
^ nousemassa.
UUkoiohlat joista on nun| paljon
puhuttu j a touhuttu ovat -siis vii­meinkin
ensi sunnuntaina, t;k. ^ 26
päivän illalla,. keBo 8 aletaan ja
yöllä kello ,1 lopetetaan. % Suurin
sanoin ei taryitse näitä juhlia käy­dä
ylistämään, mutta sen voin sa­noa,:
että nämä ovat ennen kuulu­mattomat
Greightossa. Sdlaimen
huomautus minun on ainakin-annet­tava
tiedoksi sanoivat ukkokomitean
jäsenet. Tämä kaiketi johtuu su-tä,.
kun "•'akat^ ovat myös alka­neet
jotain r touhuamaan näyttääk­seen
että he. eivät,ole ukkoja .huo­nompia,
vieläiä sanoivat lyövänsä
ukkorähjät monin kerroin. - Mutta
päästä koulun sanoi torven teki-
Uhjelman järjestä misfssä .alemme
koittaneet parhaamme, ja '< nufcäa»
ovat tehneet kaikki mitä ovat voi-i
neet tehdä työn tasavallan tuhoa­miseksi.
Vielä teroitti puhuja sitä
työtä mitä nykyinen neuvosto järjes­telmä
. antaa nuorison , ja lapsien
kasvatukselle, 'samalla rinnastoen
toimien maiden nuorison kasvatuk­sesta
joka kerrassaan on suurem-moisesti
eroavaa.* Lapsien kasva­tus
ja kouluutus on neuvostojärjes­telmän
mukaan täydellistä ja
perusteellista yhteiskuntaoppien o-pettamista
eikä''ainoastaan kuollei­den
kuninkaiden ja i imperialismin
opetusta.' " ' •
Yleensä, oli • puhe koko opettava
ja selostava niistä oloista joista
täällä niin paljon kinastellaan. Kuu­lijoita
oli osaston haalin täydeltä.
Lopussa .tehtiin muutamia kysy­myksiä
joihin hän vastasi tyydyt­tävästi.
Mainittu tilaisuus oli mi­tä
parhaan etenkin englanninkieli­selle
yleisölle joka olikin parhaiten
edustettuna kokouksessa.
. Suomalainen nainen ottanut l i -
peäkiveä ja on nyt, beikkona sai­raana.
Aino Baasila 25 vuoden
vanha nainen, ollut taloudenhoita'
jana Fred Kainulalla Kivikoskella,
otti lipeäkiveä veden mukana ai-kasin
eräänä aamifna. Asiasta i l -
motettiin heti kaupunkiin ja nai­nen
toimitettiin lääkärin tykö joka
vei hänet sairaalaan. Syytä tekoon
ei vielä tiedetä mutta poliisi koet­taa
i>ttaa selvää asiasta.
MetaaraieUata pnnte. Näin i l ­moittaa
Arthurin päivälehti uuti­sissaan,
mainiten että olisi paljon
metsävientejä Williamin työnväli­tystoimistossa
mutta kuitenkaan ei
voi täyttää kaikkea kysyntää sillä
ei ole miehiä, joita kuitenkin toi
voo meriliikenteen loputtua olevan
tarpeeksi.
Pitää oikein ihmetellä mistä lehti
pääsee sellaiseen tulokseen kun a-sianlaita
on-kokonaan toinen. Työt­tömiä
miehiä on nykyään Arthuris-sa
ja samoin Williamin puolella
enempi kuin ^ koskaan^ ennen tähän
aikaan vuodesta, sillä paljon kesä-kämppiä
on sulettu ja miehiä tul­lut
kaupunkiin sadottain, uutta
paikkaa ei ole monellakaan^ vielä
tiedossa, sillä talvi kämppiä on sen
jälkeen vähän alettu kuin on miehiä
tarjolla, joten suuret joukot ovat
kokonaan paikkoja vailla. Kuiten­kin
; voi lehH puustata samana a i
kana että on miehistä puute, tämä
on kerrassaan liian julkeaa työläis­ten
narraamista, ne viennit mitkä
ovat työvälitystoimistossa ja joita
ei ole • täytetty^ ovat sellaisia että
kukaan työläinen ei voi niillä eh­doilla
mennä työhön ja siellä py­syä.
Onvaa knoleman uhriksi joutui
Bellamanin pienij neljän vuoden
Vanha lapsL Lapsi oli saanut Jos­tain
käsiinsä jotain pillerejä, jot­ka
olivat väriDiaä ja -^oita hän
luuli mahdollisesti, makeiaksi, ot­taen
niitä j a nantten niitä, josta
oli seurauksena että hän kuoli vär
hemmän kuin tunnin kuluttaa naut­timisen
jälkeen. Tutkimus on o-soittanut
että pillerit nsälisvät
vyrfckyä, joita oU joUakitt tavalla
jootsnot' lapsen käsiin. . >
tumisensa yllämainittuihin seikkoi-
' hin jäänyt mainitsematta.
Sos. toveriterveisemme,
(Osaston leima.)
Kaarlo H, Klenjetti,
' ' ' i puheenjohtaja.
P. K. — Toivomme että Osk.
Klemetti saa yhtyä osastoonne ja
että hän toimisi yhtä tarmokkaasti
sielläkin uusien toverien kanssa,
kuten ennen täällä.
Osaston puloesta:
K. H. Klemetti.
. Kuten todistuksesta^':^äkjy. on
Klemetille jo aikaiseroi?9in annettu
todistus samasta pt^ikasta, vaan kun
hänellä ei ollut sitä todistusta mu­kanaan
jäseneksi pyrkiessään, niin
katsoimme parhaaksi tiedustella nii­tä
Suomesta. . .
Sellaisille henkilölHe,.jotkfl ovat
hiljan Suomesta saapuneita j a jot­ka
eivät ole vielä osastomme jäse^
nyydessäi päätettiin antä* kehotus
että heti ensitilassa jättävät sisään
jäsenhakemuksensa, sillä se on jo^
kaisen velvollisuus ijpkar kerran ha­luaa
kuulua järjestyneiden työläis­ten
joukkoon.
Sitte päätettiin ilmottaa kaikille
Nuorisoliittoon .kuuluville ja ei
kuuluville että saapuvat ensi ko­koukseen,
jossa sitten nykyään L i i ­tosta
sivussa olevatkin kaikin liit­tyvät
sen jäsenyyteen j a sitten
pannaan Liiton toiminta- vilkaaseen
käyntiin. Liittoa varten on tilattu
jo näytöskappaleitakin että nuo­riso
voi silläkin alalla alkaa kehit-tämääri
itseään. —- Rapbrtteri.
ImhtSnran alossa, kuitenkin katsot,
i i i n «dnllisemmaksi j i x j e s t i i knrs.
«it tuten, että ne aOuiTat Sudburys­sa
»aalisknun alknpaolells ja Sanlt
Mariessa saman kuun lopuQa.
Ajan lähempi määritteleminen jäi
Olga Asialan ja sihteerin huoleksi
6. pyk. — Osastoja päätettiin ke­hoitta
» kaiUdall» .viettämään.Venir
jän vallankumouksen muistojuhlaa.
Asiasta erikoisen julistuksen laati­minen
jäi sihteerin, huolekd.'
Kokous lopetettiin.
^Kokouksen puolesta,
H. EUmen, rihteeri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja on se yhtäpitävä
kokouksessa t^tyjen esityksien,
keskustelujen ja päätöksien kanssa.
V. Lehti Aug Kannisto.
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
Ni
Tirj.- Anatole France.
Oli vuoden ensimäinen päivä, ja
herra Bergeret ja hänen tyttären­sä,
PauUne, olivat lähteneet toivot­tamaan
onnea vanhalle tädille pie­nessä
nunnaluostarissa Rousselet-kadun
varrella. Pauline oli iloinen
ilman mitään erityistä syytä, vain
siksi, että juhlapäivät, jotka ovat
merkkeinä ajan kulusta, saivat ha.
net selvemmin tuntemaan nuoren
olemuksensa ihanan kehityksen.
Herra Bergeret säilytti tänä juhla­päivänäkin
tavanmukaisen pidättä-vaisyytensä.
Hän ei odottanut paU
jon ihmisiltä eikä elämältä, joskin
hänestä oli luonnolle annettava pal­jon
anteeksi. Valtakatujen varsil­la
törrötti kerjäläisiä kuin lyhtypat-saita
taikka lepoalttareita ja muo­dostivat
tämän yhteiskunnan juhlan
koristeet. Ne olivat saapuneet sO'
mistamaan vauraiden kortteleja,
kaikki nuo kurjat raukat. Mutta
he olivat silmäänpistävien kerjä-läistyyppien
yleiäen katoamisen
alaisia ja olivat mukautuneet ny.
kyajan sileisiin . olosuhteisiin. Ne
eivät reklameeranneet 1'500-luvun
tavan mukaan kauheilla epämuodos-tumilla
ja hirvittävillä haavoilla.
Ne' eivät kietoneet typistettyjä 'jä-
Qeniään verisiin riepuihin. Ne oli-vat
yksinkertaisia ihmisiä ja tees-kentelivät
laatuunkäyvillä vammoil­la.
Muudan näistä kerjäläisistä
seurasi herra Bergerettiä kappa­leen
matkaa nilkuttaen mutta kui>
tenkin, nopein askelin. Sitten hän
pysähtyi ja asettautui kuin lyhty-,
patsas katukäytävän reunalle. Hen
ra Bergeret sanoi tyttärelleen:
— Olen suorittanut, huonon teon,
olen antanut almun. Antamalla
kaksi souta tuolle nilkulle valmis­tin
itselleni häpeällisen ilon nöy- ^ ^
ryyttää vertaistani, annoin suostu-1tehdä '\\m\f^ii"\y'^i^k^^
zcauBia. Almujenantaiaistap» on
ristiriidMBa oikeaan hyväntekeväi­syyteen
j a on kaohistas kupettdeU
— Onko se totta? uteli Pauline.
joka yritti seurata ^änsä ajatuk­sen
kulkua.
•— Almnjenanto on yhtä vähän
kaunistu kuin apinan' irvistykset
Hyväntekeväisyys on yhtä kekseliäs
kuin almujenanto tylsä. Se on val­pas,
se sovelluttaa toimenpiteitään
tarpeen mukaan^ Juuri «en löin
laimin suhteessani Nilkkuun. Itse
nimi hyväntekeväisyys herätti filo­sofien
vuosisatana tunteellisissa
mielissä mitä ihanimpia ajatuksia.
Myönnän, etten löydä sanassa hy­väntekeväisyys
sen alkuperäistä
kauneutta. Sen ovat hävittäneet
fariseukset, jotka käyttävät liian
paljon tätä sanaa. Meidän yhteis­kunnassamme
on monia hyvänteke-väisyyslaitoksia,
kuten*!' panttilaina-toimistoja,
säästökassoja, keskinäi­siä
^vakuutuslaitpksia. Toiset niistä
ovat hyviä ' j a palvelevat hyvää.
Mutta niiden yhteinen vika on sii.
nä, että ne ovat luontuneet juuri
niistä yhteiskunnan vääryyksistä,
joita niiden pitäisi lääkitä, j a että
ne ovat tartutettuja rohdoksia.
Kaikkea käsittävän hyväntekeväi­syyden
määränä oii, että jokaisen
on elettävä omasta eikä toisten
työstä. JCaikki ulkopuoleUa soli­daarisuutta
ja keskinäisyyttä on a l ­haista,
häpeällistä ja hedelmätön­tä.
Ihmisrakkaus on kaiken avus­te
ja^ yhtä hyvin kun on kysymyk­sessä
hedelmäin tuottaminen taik­ka
niiden jakaminen.
Se on oikeudellisuutta; se on
rakkautta, ja köyhät ovat laatui­sampia
siinä kuin rikkaat. Todelli­nen
ihmisrakkaus on jokaisen ihmi.
sen lahja työstä kaikkien hyväksi,
se on se kaunis hyvyys, se on se
sopusointuinen liike, millä sielu
ikäänkuin kallista voidetta täynnä
oleva ruukku kallistuu vuodattaak-seen
hyviätekojaan. Se on Mic*
helangelo kirkkomaalauksissaan; se
on kansalliskokous elokuun 4:tta
päivää vastaan yöllä. Se on lahja,
joka purkautuiksen onneatuottavas-sa'kukkuraisuudessa,
on kultaa, jo­ka
virtaa rakkauden j a ymmärryk-sen
yhteydessä. Meillä ei ole mi­tään,
mikä olisi omaamme, lukuun-'
ottamatta sielup. Ainoa, mitä to­denteolla
voidaan antaa, on itse-kunkin
työ, sielu, sivistyneisyys. Ja
tämä suurenmoinen koko persoo.
nalllsuuden uhraus rikastuttaa yh­tä
paljon antajaa kuin se rikastut­taa
yhteiskuntaa.
— Mutta, väitti Pauline, sinä, et
voinut antaa NilkuHe rakkautta ja
kauneutta. Annoit hänelle mistä
hän eniten piti.
~ On totta, että Nilkusta on
tullut järjetön luontokappale. Kai
kista hyvistä seikoista, jotka voivat
talcvBisBBden r«kemniity8«A,. ISSktk
juuri. On kaanista rakeata* uutta
valtakuntaa yhdesBi niiden kaBSia,
jotka tahtovat hyvift.
Herra Bergeret hymyili hinev
toivorikkaille sanoilleen j»' «arin.
gonnousukatseelleen.
— Niin, olisi kaanista poltata
uutta yhteiskuntaa,,.missä jokeen
saisi palkan työstään.
— Eikö siitä sitten tuUsi 8eU«i-nen?
Mutta koskat uteli Paalioft .
sydämensä yksinkertaisuudessa.
itk herra Bergeret vastasi Iem« ^
peästi ja hiukan surumielisesti:
- 7 - Alä vaadi minua ennostela-maan,
lapseni. Syytä suotta e i v i t.
vanhat pitäneet tulevaisuuteen tUQ-keutumiskykyä
onnettomimpan»
kaikista ihmisen lahjoista Jos meil­le
olisi mahdollista nähdä, mitä tu-lee
tapahtumaan, ei meillä olisi
muuta tehtävänä kuin kuolla, ja
me ehkä heittäisimme henkemme
tuskan ja kauhun iskeminä. T u k -^
vaisuuden hyväksi on työskenneltä^v
vä näkemättä.
Siten pakinoivat isä j a tytär Jat-käessään
matkaansa. Mutta Sevres«
kadun istutusten aitauksen edessä
töksähtivät he jälleen kerjäläiseen,
joka seisoi kuin kiinninaxUattunft
jalkakäytävään.
— Minulla ei ole useampia ko« ^
likoita, sanoi herra Bergeret. On*
ko sinulla antaa minulle kymme- '
nen soun lantti, Pauline? Tuo
ojennettu käsi sulkee minulta tien.
Ja jos me olisimme Coneorde-toril- :
la, sulkisi se minulta koko torin.
Kurjan raukan ojennettu käsi on
este, jonka ohi en minä k9skaan
pääse. Se on heikkous jota minä
en voi koskaan voittaa. Anna tyh­jäntoimittajalle
t Se on anteeksi­annettavaa.
*
Workerspuolue vähen­tää
virkaiUjoitaan
Chicago. •— Juuri pidetyaaä Wor-kerspuolueen
laajennetun toimeen­panevan
komitean kokouksessa on
päätetty tehdä huomattava vähon<^4
nys puolueen päämajan virkailijain
keskuudessa kaikissa departemen­teissa.
Erikoinen; komitea on nK i
mitetty tekemään asiassa esitys toi- %
meenpanevallo komitealle.
Samassa; l^okouksessa päätti tof-v;
meenpaneva komitea perustaa myös-
;kin erikoisen naisten departemen*
tin, Joka työskentelee toimeenpano,
van komitean Johdolla naisten he­rättämiseksi
Ja /valistamiseksi kom­munismin
periijiiatteissa.
[meenpaneva komitea '
kaikilla niillä paik-^^
työttömyys oji ;
Btettavaksi tyÄttö*/^
Pöytäkirja
tehty K. O. Piiritoimikun-
" nan kokoulcsessa, lokak. 10
p.Tiä, 192'4. ,
SaapuviUa olivat: Aug. Kannisto,
K- Nurmi, W. U h t i , Olga Asiala,
Tp. komitean edustaja A. T. Hill
j a sihteeri.
1. pyk, — Kokouksen avasi K-Ntmni.
Luettiin ja hyväksyttiin
Edellisten kokousten pöytäkirjat.
2. pyk. — Pöytäkirjan tarkastajik­si
valittiin W. Lehti j a Aug. Kan­nisto..'
. ' • ,„
3. pyk. -^Keskusteltiin aikaisem­min
muodostetun aluepiiritoimikun-nan
toiminnasta, toiminta sellaise­naan
hyväksyttiin, kuitenkin jä­tettiin
aluepiiritoimftunnan huolek­si
painostaa puoluee virastoille eng­lanninkielisten
tupä-agitaattorien
mukseni sille häpeämättömälle so
pimukselle,: joka vakauttaa voimak­kaamman
vallan ja heikon voimat­tomuuden,
. leimasin itseni ikimuis-toisen
vääryyden sinetillä, ja avus­tin
mukana siinä, että mies sai vain
puolen sielua.
— Tämän kaikenko olisit tehnyt,
isä?'kysyi Pauline epäillen.
— Melkein kaiken sen, vastasi
herra Bergeret. Olen myynyt vää­rällä
vaa'alla veljeyttä veljelleni
Nilkulle. Olen nöyryyttänyt itseä,
ni nöyryyttämällä häntä. Sillä al­mu
alentaa yhtä hyvin saajaa kuin
antajaa. Olen menetellyt väärin.
— Sitä en usko, sanoi Pauline.
— Sinä et usko sitä, vastasi her­ra
Bergeret, sen takia, ettet ole
filosoofi, etkä ymmärrä, vetää nii­tä
rajattomia johtopäätöksiä, min-kä
näköjään viaton teko kantaa it­sessään.
Tämä Nilkku on johta­nut
minut antamaan almun. En
voinut vastustaa hänen tunkeile­vaa
ja vaikeroivaa ääntään. Sur­kuttelin
hänen laihaa, paidatonta
kaulaansa, hätien polviaan, jotka
nukkavieruine ja venyneine lah-keineen
surullis^pti muistuttivat
kameenlinpolvia, hänen jalkojaan
ankannoukan tavoin haukkovine
kenkineen. Viettelijä! Vaaralli.
hen Nilkku! Lumoava Nilkku! S i ­nun
kauttasi saa minun kolikkoni
aikaan rahdun alhaisuutta, rahdun
häpeää. Sinun kauttasi olen lan­tillani
aiheuttanut vähäsen pahaa
j a rumaa. Lahjoittamalla sinulle
tämän pienen merkin rikkaudesta ja
vallasta olen minä tehnyt sinut pila-kapitalistiksi,
kunniattomaksi osan­ottajaksi
yhteiskunnan pitoihin ja
sivistyksen juhliin. Ja heti tunsin,
että olin sinun 'rinnallasi yksi tä­män
maailman mahtavista, että olin
sinun rinnallasi rikas, sinä rakas­tettava
Nilkka, sinä hurmaava kcr-jäläisukkeli,
sinä liehijä! Olen iloin,
nut itsessäni, olen rehennellyt, olen
tunnetun mielihyvää -yltäkylläisyy­teni
j a suuruuteni johdosta. Eläös,
välttämättömyyttä. , , ,
4, pyk. _ Luettiin, Soon osastoni o» Nilkku!
kiije, j<»sa painostettiin vaHtiin, Inhoittava almujenanto!
tupa-agitaattorin alkamaan työnsä
Algoina-linjälla hetL Päätettiinkin
ilmoittaa Hohnille' että hänen on
nyt heti lähdettävä matkalle.
, 5. pyk. — Keskusteltiin luento­kurssien
järjestämisen suhteen ja sa­malla
taottiin Soon osastolta tuDut
Idzje, jossa he Hinoittiyat haluavan­sa
korisit jäzjestettäi^ksi dnne
Barbaa.
rinen saälinosoitus! Ikivanha vaur
raan hairahdus, vauraan, joka an­taa
kolScon ja tarkoittaa sillä te­kevänsä'
hyvää ja luulee vapautta^
vansa velastaan veljHleen tällä tö-kerömäisellä,
naurktavimmalla ty-perimmallä
j a kehnoimmilla kaikis­ta
toimenpiteistä mihin voitaisiin
ryhtyä rikkntden jakamiseksi pa-tää
hän vain väkiviinasta. Oletan
sitä, koska hän lemahti paloviinalta
lähestyessään minua. Mutta setln'-
sena kuin hän on, on hän meidän
tekoamme, Meidän ylpeytemme oii
hänen isänsä, meidän vääryytem­me
hänen äitinflä. >Hän on meidän
paheidemme huono hedelmä. Jokai­sen
ihmisen yhteiskunnassa on an­nettava
Ja saatava. Tämä piles cl
ollut antanut - riittävästi arvatta­vasti
siksi, ettei hän ole saanut
riittävästi.
—- Ehkäpä hän on vain laiskuri,
sanoi Pauline. Miten meidän nyt
on sitten herran nimesiiä menetel­tävä,
jotta ei olisi enää mitään
köyhiä, heikkoja taikka laiskoja ih­misiä?
Etkö lisko, että; ihmiset
ovat luonnostaan hyviä, mutta et­tä
yhteiskunta tekee heidät Ukeik­si?
— En. En usko, että ihmiset
ovat luonnostaan hyviä, vastasi Ber­geret.
Näen pikemminkin, miten
he vaivaloisesti Ja askel askeleelta
astuvat, esiin alkuperäisestä raaka-laisuudesta
ja suurilla ponnistuksil-laMuovat
epävarmaa oikeutta ja
horjuvaa hyvyyttä. On vielä kau­kana
se aika, Jolloin heistä tulee
lempeitä Ja hyväntahtoisia sielul­taan.
Se aika on vielä etäinen, jol­loin
he eivät enää sodi toisiaan
vastaan. Ja jolloin taulut, jotka esit­tävät
teurastuksia, tullaan piiloitta-naan
S3rrjään epämoraalisena ja
häpeällisenä katseltavana. Uskon,
että väkivallan mahti tulee kestä­mään
vielä kauan, että kansat tur
levät pitkään repimään toisiaan
kappaleiksi turhanaikaisista syistä
ja että saman maan kansalaiset t u ­levat
raivolla tempaamaan toisil­taan
elämän välttämättömiä hy­vyyksiä
sen sijaan, että oikeamieli-sesti
jakaisivat ne. Mutta uskon
niinikään, että-ihmiset ovat vähem­män
julmia, kun heidän kurjuuten­sa
on vätn^mmän suuri, että teolli­suuden
kehitys tulee pitkän päälle
jossakin määrin lieventämään tar
p o j a ; — ' olen kuullut ewän. kas­vitieteilijän
sanovan, että orapihlai
ja, joka siirretään laihasta maaper
rästä lihavaan, muuntaa okaansa
kukiksi.
— Katsoppas vain, olet kuin olet­kin
optimisti, isäl Tiesin sen niin
hyvin »huudahti Pauline pysähtyen
keskeUe katoa ja kiinnittäen kat­seensa
uMnti. Olft , optimisti­sina
työskentelet reippain mielin
Puolueen ti
määräsi myi
kakunnilla,
huomattava;
myyaneuvostoj
Puoluekonventsioni taitanee pi
tämään johonkin V aikaan tammikuul­la.
Quebecissa satanut en-
9]mäisen lumen
Quebec. —- Talvikausi täällä a i -
koi kaikkine virallisuuksineen-viime
/auantaiaomulla, navakalla vanhan­aikaisella
lumipyryllä, joka kesti
noin puolitoista tuntia, mutta joka i
myöhemmin muuttui epämielyttä-väks]
lumirännäksi Ja lopulta tyk­känään
hävitti lumen. Useaan vuo­teen
ei täällä ole lunta satanut
näin aikuiseen.
Soonlesta
VERISET HXÄT T O T t i - t
JXHVELLX
Kun Tottijärven Joenpobjan Ku­lussa
vietettiin häitä saapuivat sin­ne
kutsuvieraina myöskin työmie­het
Väinö Murto ja Emil Nyman.
Jonkun ajan kuluttua alkoi Nyman
reuhata ja haastaa riitaa ulkoxalUi.
Tätä Jatkui useita tunteja. Kun s i i - ;
ten edellämainittu Murto tuli ulos
hyökkäsi N. hänen kimppuunsa, jol­loin
heidän välillään syntyi käsikäh-mä,
Murron voimakkaana miehenä
helposti suoriutuessa voittajana k a ­hakasta.
Hetken kuluttua Nyman
kuitenkin uudelleen hyökkäsi Mur­ron
kimppuun, lyöden häntä puukoU
la hartioihin keuhkoihin ulottuvani
haavan. Palkalle kutsuttiin lääkäri,
jonka lausunnon mukaan haavoittu­neen
tila on vakava. Puukotettu on
tunnettu siivoksi mieheksi, jotavas?
toin puukottaja on tunnettu reohaa-ja.
Väkijuomilla on osansa veriteos­sa.
LASTEN KASVATTAJA
SEKIN
Suojärven pitäjän varsinaisilla;
syyskäräjillä tuomittiin kansakou­lunopettaja
Juho Miikkulainen vkah-i
desta . e r i väkijuomainkulJetnkBeste
yhteensä 6,000 markan sakkoon.
SamoiOa käräjillä tuomittiin ve-näläistyttämlsajoilta
tunnettu kreik­kalaiskatolinen
pappi Aleksander
Jakuboff tahallisesta viriurririieei^
papjpist«btävi8sa ^00 nuurloni' sale-köon.
V ' , . -
mm
m