Vapaus, December 22, 1964

              Sivu\2 Tiistaina, jouluk. 22 p. — Tuesday, Dee. 22, 1964
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
u r h iNlNlbH ;CAIVJADIÄNS>
' • (LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Bditor: W. Eklund \ Manager: E. Suksi
Telephone: Orrice and Editoria! 674-4:::'34
^^PubUshed thrice weekly: Tuesdäys, Thursdäys. and Saturdays by Vapa^Ufi
»•PubÄshing Co: Ltd:, ioo-102- E lm St."We8t. Sudbuiy,; Ontario. Canada.
^ Mailing address: Box 69
Advertising rates upon applicatiou, translations free of charge.
Authorized as secorid class mail by thf* Post Office Department, Ot(awa,
and for payment of postage Incash.
:!lMembe,r of.ih, CANADIAN LÄNGUAGE^PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. 19.00, 6 kk. $4,75 USA:s5a
3 kk. 2.75 Suomessa:
I vk. $IO.UO 6 kk. 15.25
1 vk: 10.50 6, kk. 5.76
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
•.:. t.
Onnettomuuksien airut
' Kaikki harkitsevat 'ja'hyvää tarkoittavat ihmiset ovat -
toivoneet, että_p2harnaineinen "sodan partaalla" seikkailu­ohjelma
olisi jäänyt pelkäksi Inuistoksi historian lehdille,
Jouten jäi j o sen kehittäjäkin, edesmennyt JohnFoster.Dulle.s.
• Tähän "sodan partaalla" liikkumisen ohjeljnaan sisältyi
kaksi perusajatusta:-!) että johtamalla kansainvälinen poli­t
i i k k a sodan partaalle on mahdollisuutta saada rauhantahtoi­selta
vastapelurilta kiristetyksi myönnytyksiä, j a 2) että
rauhanomainen rinnakkaiselo erilaisten yhteiskuntamuotojen
ja niitä. edustavien suurvaltojen välillä on mahdotonta.
Kuten muistetaan, John Foster Dullesin päivinä ei p u -
' huttu täällä länsimaissa mitään rauhallisen rinnakkaiselon
mahdollisuuksista, mutta sitä enemmän pauhattiin "sodan
partaalla" liikkumlsohjelman kaikkiparantavasta patentti-lääkkeestä.
-
• Sen jälkeen on'tietenkin maailmanlaajuinen tilanne pal-
: j o n muuttunut. N y t puhutaan rauhanomaisen rinnakkaiselon
• periaatteesta ja sen hyödyllisyydestä niin lännessä kuin idäs-
• •-säkin; niin tavallisten kansanihmisten kuin johtavien polii­tikkojenkin
keskuudessa..Melko yleisesti onkin tunnustettu.
-että nyt, j o l l o in esimerkiksi kahdella johtavalla suurvcillalla,
Yhdysvalloilla j a Neuvostoliitolla on kummallakin n i in pal­j
o n ydinaseita, että ne voivat hävittää koko ihmiskunnan, c i
ole iöydettävissä mitään muuta ulospääsytietä'ku:n se, että
erilaisten yhteiskuntamuotojen ja niitä edustavien suurval­tojen
täytyy olla ja toimia rauhalhsen rinnakkaiselon ohjel­man
puitteissa toistensa rinnalla.
Mutta aivan yksimielisesti cr-tätä aikakautemme yhtä pe­rustotuutta
ole-vielä omaksuttu j a tunnustettu. Päinvastoin
on valittaen todettava, että visseissä suurpääomapiireissä ele­tään
vieläkin sodan partaalla seikkailun hurmassa ikäänkuin
John Foster DuHes eläisi vielä ja ikäänkuin johtavien ydin­asemaiden
välillä ei olisi ollutkaan sitä Karibeanmeren krii­siä,
mikä oli ihmiskunnan tuhoutumismahdollisuudon kan­nalta
sam.a kuin •'viittä v a i l l a kaksitoista" kellon taululla.
Yksi räikein esimerkki näistä kylmän sodan lietsojista on
/yhdysvaltalaisen Suuren Rahan ikioma Fortune-julkaisu, mi­kä
j u l k a i s i joulukuun numerossaan vielä herran vuonna 1964
Charles J . V . Murphy-nimisen herran pitkän a r t i k k e l i n , missä
pohditaan nimellisesti sitä: ajanjaksoa, jolloin N i k i t a ; Hrush-tshev
oli Neuvostoliiton hallituksen päämiehenä, mutta pää-
• dytään kuitenkin suorastaan tyrmistyttäviin lopputuloksiin.
' _ Lyhyesti puhuen Fortunen julkaisemassa Murphyn ar-tikjkelissa
"pahoitellaan" sitä; kun Yhdysvallat ei painanut
-iatomipommitusnappulasta Hru.shtshevin valtakaudella ja
i lyönyt sosialistisia maita matalaksi. K i r j o i t t a en 1962 alkuvuo-
Jden ajasta K i i n a n suhteista Murphy sanoo:
J "Washingtonin tietoisissa piireissä tunnustetaan nyt k u i -
• tonkin, että Chiangij:3;:'(Chiang Kai-shekin) esiintyminen y h -
• dessä Yhdysvaltain voimien kanssa hänen sivuillaan ja taka-iinaan;
olisi saattanut Pekingin hallituksen koetukseen, johon
Jse oli hyvin heikosti varustautunut. Lujuus Yhdysvaltain l a ­i
h o l t a liittolaisen hyväksi olisi aiheuttanut ainakin Maon A a -
•sian uhkan heikkenemisen ellei sen loppua."
i . Ja Murphy lopettaa artikkelinsa seuraavasti:
• "Vuoden 1960 alkuun menne,ssä hallituksella oli sekä tie­stöjä
että voimaa Hrushtshovin bluffin vastaamiseksi ja Ga.s-
• Jtron kukistamiseksi. Että me emme sitä tehneet, se johtui
Josaltaan päättäväisyyden puutteesta, mikä on nyt toivotta-
»vasti korjattu. Yhdysvallat on nyt nimittäin voimansa h u i -
kpussa. Kommunistinen järjestelmä on kakkosena, h y v i n heik-i
k o n a kakkosena — heikkona sotilaallisesti, heikkona talou-
*dellisesti ja teollisesti, heikkona kansainvälisten suhteittensa
; perusteella."
• . Toisin sanoen, nyt on aika lyödä sosialistinen maailma
»matalaksi, sillä sellaista mahdollisuutta e i ehkä t u l e toistami-i
s c e n , j o l l o in Yhdysvallat on voimansa k u k k u l o i l l a ja sosialis-vtiset
maat heikkoja kaikissa suhteissa!
V Pahin puoli asiasta ei ole s o j että joku mr. Murphy k i r -
^joitlaa näin, vaan .se, että sellai,sen kirjoituk.sen j u l k a i s i $1..')0
^kappale maksava Fortune-julkaisu, joka leviää pääasia.ssa
• liikemiesten, hallituksen toimcnhaltijain ja sotilaspiirien kes-
Jkuuteen. - • • .,
i Tältä pohjalta katsoen on syytä muistaa, että marraskuun
^vaaleissa Yhdysvalloissa Waterloonsa kohdannut senaattori
" B a r r y Goldwater ei o le suinkaan yksinäinen susi sodanlietso-rjain
viidakossa. J a pahin "puoli on se, että näiden .sodanliet-vsojain
kontrollissa ja käytettävissä on yhteiskunnassa tärkeitä
;;avainasemia ja sellaisia vaikutusvaltaisia mielipiteen muok-
^kaajia kuin on esimerkiksi Fortune-julkaisu.
" MuLstaa myös tulee, että juuri nämä äärioikeistoon l u ­keutuvat
piirit, j o t k a elävät vieläkin sodan partaalla s e i k k a i - -
lun hurmassa, ovat niitä yhteiskunnallisia voimia, jo^lka vaa-
^tivat ydinaseistuksen laajentamista, jos ei muuten, n i i n multi­l
a t e r a a l i s en ydinaselaivaston muodossa, jonka puitteissa Län­si-
Saksan militaristit saisivat hyppysensä, jos ei vallan ydin-
—-aseliipasimeen, n i in ainakin sen tuntumaan.
; Tämä selittää sen, miksi esimerkiksi meidän lehtemme
on suhtautunut mielihyvällä siihen, kun Canadan hallitus on
N A T O n johtoportaassa omaksunut kielteisen kannan multi­lateraaliseen
ydinaselaivasloon nähden. Toivottavaa myös
olisi, että tässä asenteessa ei horjuttaisi eikä annettaisi perik-
, s i , sillä kysymys ei ole sen vähemmästä eikä enemmästä kuin
Länsi-Saksan imperialismin uudelleen aseistamisesta.
New York Times esitti tämän seikan aivan avoimesti mar-
-ra.skuun 15 pnä 1964, j o l l o in se k i r j o i t t i Länsi-Saksan ja Y h -
• dy.svaltain. välillä äskettäin allekirjoitetusta sopimuksesta
mm. .seuraavaa:
"Harvinaisen; yksityiskohtaisesti nyt j u l k a i s tu sopimus
edellyttää laajakantoista (large-.scale) aseiden j a m u i d c n s o l i r
lastarvikkeiden ostoa Yhdysvalloissa. Suurimpana uutena
yksikkönä tulee olemaan se, että Bonnin hallitus antaa
vkolmen nykyaikaisen ydinaseistuksella varustetun hävittäjä-
).Jaiuan tilauksen, mitkä rakemietaan Yhdysvaltain iaivatela-
John Niemelä, Wiilcrs township
Ont., täytti nuujnanlaina, joulukuun
21 pnii 70 vuotta. ^
John Sajo, Vancouver; B.C, läyl-tää
jouluna, joulukuun 25 päivänä
80 vuotta.
Oscar Hauta, Dinsmoru, Sask.,
:äyttää joulukuun 27 päivänä 73
vuotia.
Sylvia Kallio, Silver Mountain.
Ont., täyttää perjantaina; tammi
cuun 1 pnä 75 vuotta.
Gusl Salminen, Whitefish (Liltlc
f^enage) täyttää lauantaina, latnmi-
.iuun 2 päivänä 80 vuotta.
"Yhdymme sukulaisten j ; i
vain onnentoivotuksiin.
tut a-
Neek:erivainoa vai
liiketoimints^?
Wa$hington; — Yhdysvaltain kor
kein oikeita vi^hvisti viime viikolla
rotuerottelun yleisönpalvelulaitok-
5issa kieltävän, heinäkuussa alle­kirjoitettuun
kansalaisoikeuksien
l a k i in Mittyvän määräyksen.
Tuomioistuin teki tämän päätök­sensä
jutussa, joka koski Atlantas
sa, Georgiassa, sijaitsevaa motellia.
Tässä lain kohdassa kielletään ro­tuerottelu
useimmi.ssa' hotelleissa
ravintoloissa ja muissa samankal­taisissa,
yleisöä palvelevissa laitok­sissa.
..
Muutama tunti sen jälkeen kun
presidentti .Johnson olli allekir­joittanut
lain, atlantalaisen motel­lin
Heart of Atlantan virkamies
Moreton Rolleston kieltäytyi nou­dattamasta
sen määräyksiä.
Hän huomautti että se onrtosiasia,
"että asia koskee ncekereitä., on
vain sattuma. Kysymyksessä on itse
:isiassa: onko kon'4ressilla oikeus
.)tlaa pois yksityisliikkeiden
t:rjilta oikeuthi hoitaa liikettään
kuten i:.se haluaa ja valita itse
jsiakkaitaan".
Moskova. — Neuvostoliitossa p.i^r' IJ^Qi^pvassa toin)ivaa kauppaa antaa>
Barry Gotdvvater
uskoi kerralla
\Vashington. — Senaattori Bar­ry
GoIdwater sanoi täällä viikko
sitten maanantaina eräälle ame­rikkalaiselle
lehdelle inyöntämäs-sään
haastattelussa; ettei hän
luultavasti enää a.setu presidentti-.
ehdokkaaksi. Goldvvater kärsi mu­sertavan
tappion tämän vuoden
vaaleissa.
U S A Ne\v.^ an.. vv'oil(l llepoit-lehdeii
haas'attelus.'.aGoid\v.ifer: sa­noi:
".lonkun
ensi kerralla.
asetun ehdokkaaksi johonkin vir tejla erimielisyyksistäiin.
k::an, kysymyksessä on tällöin se
.laattorivirka."
Republikaanien mahdollisina eh­dokkaina
vuoden 1968 presidentin­vaaleissa
hän mainitsi Michiganin
kuvernöörin George Komneyn.
haillaan käytävässä laajassa eniiak
koluulottomassa. talouspoliittisessa
keskustelussa viitataan usein ko­keeseen,
jonka kaksi kevyen teolli
suudcn tuotantolaitosta, Goi^kissa
toimiva Majak ja Moskovassa toi­miva
Bolshevitshka, ovat toimeen­panneet
tämän vuoden loppupuolis­kolla.
Kokeen katsotaan tuoneen
esiin tärkeitä viitteitä siitä, mihin
suuntaan sosialistista teollisuusjär­jestelmää'
kokonaisuudessaan olisi
kehitettävä.
Mitä ovat nämä luotantoiaitokset
ja mikä on niissä toimeenpannun
kokeilun olemus? Yritän valaista si­tä
moskovalaisen Bolshevilshka-yh-tymän
esimerkillä. Bolshevitshka qn
kolmen- vaatetustehtaan muodosta­ma
yhtymä, "firma", kuten niitä
omis- neuvostoliittolaisessa kirjallisuudes-
'sa nimitetään. Monon monen suo-malai-
setkin ovat pinnallisesti tutus­tuneet
näistä suurimpaan tehtaa­seen,
joka sijait-see lähellä Mbskb-van-^
Leningradin rautatieä.semaa,
josta junat Suomeen lähtevät.
H A R K I T S E V A A VÄKEÄ
Ensimmäinen tutustuminen yhty­mään
-ei tuo esiin paljonkaan, sel-lai.
stai joka poikkeaisi yleisestä *.so-
PennsMvanian kuvernöörin \ViIliam sij.iististen tuotantoii-itosten käytän-
.Scrantoiiin ja Oregonin kuveinöö-
.in .Mark llatfieldin.
(;ol(lw;i er .elidotti. että rcpubli:
<aanis(.'ii puolueen 'johlajal: pitäisi
toisen on yritettävä I vät.,, huipputason kokouksia ja koet-
.los vielä ylipään.>-ä taisivit näissä perin pohjin neuvo-
Lakeja rikkoneilta työnantajilla
peritty takaniaksua työläisille
tarkasta- |Sa
selville, ja. sen pe-
Ontarion työministeriön
I iat ovat .saaneet
I rusteella perineet työnantajilta
.S175.000. jonka yhtei.ssunnnan he
ovat maakunnan työ.suhdelakeja rik­koen
jättäneet työläisilleen maksa­matta.
Nämä rikkonuik.sct on saatu sel­ville
tarkastajien lukumäärän lisää­misen
i:erusleella suoritettujen yh­tiöiden
tilikirjojen tehostetun tar­kastamisen
ansiosta
Työnanlajiiin rikkonnik.siin sisäl­tyy
vähimmäispalkkalain, palkalli­sen
lomalain ja teollisuusstandartti-tain
säädösten rikkomiset.
Työministeriön työstandarttijaos-
•on tehostettu toiminta heijastuu
määrin toimittamaan tarkasUik-sia
eri osi.ssa Ontarioa.
Yksityisille perityt takamakstit
alinpalkkalain nojalla ovat vaihdel­leet
muutamasta dollarista aina
$700 asti.
O.sastolla on .'{5 tarkastajaa kaut­ta
maakunnan ja mr. Campbell on suORA
pyytänyt 2.') tarkastajaa lisää että 1
voidaan li.sätä tarkastuksien lukua
Osapuilleen 38v; tehdyistä tarkas­tuksista
on paljastanut rikkomuksia
liian pienten maksujen muodossa.
Viime kuus.sa suoritettiin 4.100
tarkastusta, mutta tavoitteena on
30.000 tarkastusta kuuden kuukau­den
aikana.
Tähän asti on ollut tapana, että
lei.sta jäi olemaan edeireän. Tä.s'
oli luöhnollisenä seurauksena hälyt­tävä
tilanne: yhlyrhän kannattavai-suus
iaski vaikka valmistettavien
pukujen mäara ei vähentynytkään.
Mutta laskii oli vain väliaikainen i l ­miö
ja nyt kiannattavaisuusprosentti
on jälleen nousussa.,
S U U N N I T E L M A N MUUTOS
J A TYÖLÄISET
Myös työliiisten palkkoihin onjJM-_
si suunnittelujärjestelmä ; tuonut
muutoksia. Aikaisemmin työnteki­jälle
maksettiin urakkapalkka ja
;en lisäksi suunnitelman täyttämi­sestä
ja ylittämisestä palkkiota. Nyt
mäk.setaan myös urakkapalkka ja
sen ILsäksi .«-uunnitelman täyttämi­sestä
(mutta ei ylit;ämisesta)jä hy­västä
laadusta palkkiota. Tällä ta­valla
työntekijät .saadaan kiinnostu­maan
laadun .kohottamise.sta, mikä.
on koko kokeilun tasoite. Vuoden
alkupuolella työhtekijäiii keskimää­räinen
kuukausipalivkä oli 87 j u p -
laii, nyt se on kohonnut 93 ruplaan.
Yhtymä harjoittaa mainontaa leh­dissä,
radio.s.sa ja televisiossa. Pa-skov.
talou.sjohtaja Anna Kuznetso- jrasta mainontaa on kuitenkin se, jo-va,
pääinsinööri Tumoshov ja puo-ita harjoittavat kauppaliikkeet.—
1 lue.sihteeri .Anna Regina ovat erit-1 Meidän tavaramme meimiit aina
Itäin harkitsevaa väkeä. kaupaksi. Jo marraskuun lopussa o l i
Kokeilu on pakottanut meidät j lokakuun tuotanto kokonaisuudes-nöstä.
Bolshrjvitshka on erikoistu­nut
miesten pukujen ja housujen
valmistami.seen. Siinä työ.skentelee
4,400 työläistä, pääasiassa naisia.
Sillä on lomakodit, lasten hoitojär­jestelmä,
työntekijäin ammattikou­lu
järjestelmä kuten kaikilla muilla­kin
sosialistisillu tuotantolaitoksilla.
Lähempi tutiistumiiien tehtaan joh­toportaaseen
. kuitenkin paljastaa
iielposti erään piirteen: tehtaan joh­toporras,
mm. pääjohtaja Pjotr No-muut
sanovat
.|iY,y^Ä jouLUL,ijj^ii;Hi8;rA
: JOULU 1964'' tylMikealla ajalla ja toi byvar^ji^ikfsmista.. Joten ei
^4||e ehtinyt Ji(yU^tyä,>^kiin on täytynyt olla nisljäii j^^ijian sisällä. I<liint
sitä minun piti sanoa että kenellä el vielä ole J^^Iuä, näbostäkiaas^
sillä tämä julkaisu on tavallista parenipisisältöine|};;:Joulud[iarkkinat'ovat
yhtymälle tilauksensa puoleksi vuo­deksi
ja tilaukset tarkistetaan nel­jännesvuosittain
ju kuukausittain.
Jos osoittautuu, että jokin tuote ei
käy kaujJaksi, liikkeillä on oikeus
kuukausittain muuttaa tilaustaan ja
yhtymän on siis oltava valmiina
kuukausittain tapahtuviin määrien
ja laatujen muutoksiin.'
Jouduimme uuteen suunnitte­lujärjestelmään
: siirtyessämme
muuttamaan hyvin paljon tuotan­toamme
kertovat tehtaanjohtajat, ulkomaalaisten sotatukiasemien purkamiseksi huolimatta siitä .missä ne
Puolen vuoden aikana jojjduimme^|-.jvat jj, erikoisesti siellä, missä niiden tarkoituksena on palveUa joitä-
„ itin etupiirejä ja tavoitteita vastoin niiden kansojen toivomuksia^^j^^^^^^^
täälläkin menossa, n i i n kuin kaikkialla muuallakin. Ne, jotka tabä^
humpuukiin innostuvat, saavat paljon päänvaivaa >3a ylimääräistä työtä',
puhumattakaan aineellisesta vahingosta. Ne vanhat tavat j a tottumukset,
niistä ,on vaikea luopua. Liikemiehet ainoastaan joulusta hyötyvät.-!
— Mukana kulkeva,i iTyömies-Eteenpäinr ?
H Y V I N P E R U S T E L T U LAUSUNTO
Sotavalmistelujen eräs toinen ongelma nousee ulkomailla olevislta
sotatukiasemista. • Minun käsityskantani mukaan tämän Konferenssin Jte)^-
tävänä on toimia Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön kautta liaVäaen
luomaan 35 uutta pukumallia ja
vain 5 aikaisemmin käytäpnpssäo|i^oitteita,^^j
— Arkkipiispa Makariosin puheesta Kairossa, lokak. 9 pnä 1964. '
iimiiuiini
muodoissa lopetettava
ajattelemaan uudella tavalla toimin- saan myyty. Pukujamme pidetään
taamme ja suunnittelemaan monet i nyt Fa''empana kuin ulkomaalaisia,
asiat toisin kuin aikaisemmin hei vakuuttaa pääjohtaia Noskov. Eh-
.•^iinovat itse. jkäpä hänen lausunno.ssaan on hiu-
I kan liikaa il.setyytyväisyyden sivu-
V H I E Y S KAUPPAAN
Täiniin vuoden aJluipuolelle saak­ka
tämä tuotantolaitos toimi kaik­kien
muiden laitosten tavoin: se .sai
tilauksensa tukkukauppajärjestöil-tä:
suunnitelmansa,
neuvostolla ja tuotti
makua. Mutta oman maan parhaim­mistoon
Bolshevitshkan tuotteet-eh­dottomasti
kuuluvat;
U L O T E T T A \ A KOKO
kansantalous-' T A L O U T E EN
tuotteita, tie- Bolshevitshkan johtajat ovat vuo-
Moskova. — Tilanteen norma­lisoinnista
kommunistisessa liik­keessä
epäilemättä auttaisi avoi­men
polemiikin lopettaminen eri­tyisesti
sellaisissa muodoissa, jois­sa
sitä tähän saakka on harjoi­tettu,
esitti Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen sihteeri Bo­ris
Ponomarcv Rombayssa Intian
kommunistisen puolueen edusta^
jakokoukscssa pitämässään pu­heessa.
kysymysten _ toverillisen käsittelen
tietä. Kommunististen puolueiden
uusi neuvottelu on välttämättömyys..
On selvää, että tällainen neuvotte­lu
täytyy hyvin valmistella. Meidän
puolueemme on esimtynyt ja esiin-
I tyy sen puolesta, että kommunisifi-jscssa
liikkj^cssä olevia erimielisjfyk:
isiä ryhdyttäisiin käytännössä voit-j
tamaan. Se on ryhtynyt konkreetti­siin
toimenpiteisiin tähän suunt&ari^
I lausui Ponomarev.
j Tilanteen normalisoimista ftttm-
Ponomaicv sanoi, että yleinen) munistisessaliikkce.ssä auttaisi epäi-kansainvälinen
tilanne j a tilanne | lemättä avoimen polemiikin löpet-maailman
erilli.^ii.ssa osissa vaatii i taminen niissä muodoissa, joissa _si-.
kommunistisen liikkeen rivien tii- itä tähän saakka on harjoitettu. Kom-vistämistä
j a ^rhteistä toimintaa kan-'munLstisen liikkeen rivien tiivistä-sainvälistä
• merkit.vstä omaavissa j mi.seksi on välttämätöntä toteuttaa
asioi.ssa. Kommunisteilla on selkeä! Moskovan neuvottelujen päätöksiä
yleislinja, joka on luotu Mo.skovan-veljespuolueiden välisten suhteiden
•leuvotjeluissa ja käytännössä' koe-1.normeista eikä ole sallitava r y h n^
feltu keino mielif)ide-eroavaisuok- i kuntalaista toimintaa kommunisf?-
sien voittamiseksi osiin nousseiden j sessa liikkeessä.
BONN El^ HYVÄKSYNYTKÄÄN
VIUANHINTAKOMPROMISSIA
tä.mättä lainkaan, missä niitä myy- i renvarmoja .siitä, että heidän hii-tiin
tili myyt iinkö sen tuottamia pu-|toksensa kokeilemaan .suunnittelu-kuja
lainkaan, sai lisäpalkkioita 1 järje.stel;nään ön siirryttävä muilla-1
, _ . . . .suunnitelman täyttämisestä ja y l i t - j kin aloilla. Mutta entä koko maan '
siltä, tosiasiasta kun mainitun jaos-i^'''ni?«'lkka'akia rikkoneita tyonjin-; (ämisestä". Tämä Neuvostoliiton; ja puolueen johto? !
1011 tarkastajat palkallisen lomalain *^^i«s«H*ttu syytteeseen mik vielälin yleisesti vai-! Kokeilun tuloksia on huolella tut ^
perusteella perivät työnantajilta j he ovat mak.saneet^ yajauksetr M"»-1 ijt.seva käytäntö .sopeutuu hyvin olo-i kittu ja ilmeisesti vankkoihin las-huhti^
lokakuun välisenä aikana
1964 $29.618 verrattuna siihen", että
vuonna 196.1 perittiin vastaavana ai-
Kana $4.276.
Lain mukaan työntekijän pitää
.saada yhden viikon paikallinen lo-nva.
Siinä tapauksessa, että työläi­nen
ei ole täyttä vuotta samassa
työpaika.ssii. hänen tulee
mamaksu, mikä on 2 ' A siitä
hän 011 ansainnut.
Ne rahat mitkä Iällä tavoin saa­daan,
annetaan k.o työläisille.
Seitsemän kuukauden aikana; mi­kä
loppui lokak. 31 p. 1964 keräsi­vät
tarkastajat alinpalkkalain sää­dösten
perusteella $79,795 verrat­tuna
$11,625 viime vuoden vastaa­valta
ajalta. Tämän lain alaisuudes­sa
on aikaisemmin ollut ainoa.staan
Oshawa-^Toronto-^-Uamilton kol­miomallinen
alue, mujta tämän
vuocjen heinäkuussa sen säädökset
tulivat voimaan kautta Ontarion.
Työstandarttiosasion johtaja J . C.
Campbell sanoi, että tämän kuun
lopulla, kun alinpalkka miehille ja
naisille tasoitetaan n:s. kultaisen
kolmioalueen (Golden Triangle-alue,
joka käsittää Oshawan, Toron­ton
ja Hamiltonin) ulkopuolella
90c tunnille, ryhdytään suuremmas-tamia
oikeusjuttuja on kui tenkin
tulossa.
. Vaikkakin jonkun verran rikko­muksia
on tullut ihni valitusten pe­rusteella
tehdyissä tarka.stuksis.sa
njin suurin e.sa niistä on paljastu­nut
tavallisten "pistotarkastusten"
perusteella. Marraskuu.s.sa suorite-saada
lo-; 4.000 tarkasti:k.sesa oli 3.590
mitä I vieistä rutiinitarkastusta ja loppu-i
tarkastukset oli tehty valitusten la­kia.
Teollisuusstandarttilain (liulus-trial
Standaids Act) valvonta on ai­heuttanut
lisääntyvää toimintaa;
Tämän lain pykälien puitteissa öni
ja
."-uhteisiin, joissa vallitsee tavaroi-j kelmiin nojautui näämini.steri Ko-jdeii
niukkuus, mutta ei olosuhtei-.^jygin selittäessään korkeimman
\KSiin, joissa niitä on run.saasti. , neuvoston istunnossa, että tällainen
; Tämän suunnittelujärjestelmän' .«uunnittelujärjestelmä . on askel
: heikkous on siinä, ettei tuotantolai-1 eteenpäin, koska. til-iuksiin nojautu-toksella
ole yhteyttä kauppaan eikä | va suunnittelu fuleo konkreettisem-ostajaan
eikä laito.s .sii.s tiedä, mikä | maksi ja tiukemmin liittyy talouden
t u o t e m a r k k i n o i t a varten on tar-! ja väestön tarpeisiin. — Me siirrym-pecn.
. me tilausten pohjalla tapahtuvaan
Neuvo.stoliiton teollisuu.s. on v i i - .suunnitteluun ei vain kulutustarvik-me
vuosina k.isvanut valtavasti mää- ] keitä tuottavas.sa teollisuude.s.sa
. lällisesti. On miiodostunut sellainen vaan muillakin talouden aloilla, sa-
Bryssel. Euroopan talou.syhtei
sön ininisterineuvo.sto jatkoi Brys
selissä neuvotteluja yhteisistä v i i
janhinnoista. joista oli määrä pääs­tä
sopimukseen viimeistään tiistai­na
puolen päivän aikaan.
Maanantaina iliapäiväiiä neuvot
telut näyttivät johtavan uuteen krii­siin
Länsi Saksan valtuuskunnan
kaan puolet korvauksista maksottai-^
siin rahastosta ja puolet Länsi-Sak­san
hallitus. - ;;; ; ,
Maanantain istunnossa saavutet­tiin
kuitenkin myös jonkin verran
edistystä. Useimmat ministerit näyy
tivät kannattavan Couve de Muryil-len
ehdotusta, jonka mukaan Italia
soveltaisi: alhaisia maissihhintoja.
koilla ; . . Sopimusten sanotaan
olevan epätavallisia niiden laa­juuden,
suurcnmoi.suuden ja
syvyyden pohjalta. On huomi­oitu
ettii keskustelujen vississä
vaihei.ssa tuli jopa taistelulai-vataktiikkakiri
k e s k u s telun
aluisTksi.''
Jos mikään niin tämä on jär­jettömyyttä
h i p o v a a - ^ varsm-k
in kun muistetaan, että Sak­san
imperialismi on j i r a l o i t t a ­nut
kaksi maailmansotaa, mi.s-sä
tuhottiin miljoonittain ihmi­siä,
omaisuusmenetyksistä pu­humattakaan;
NATOn ministerineuvoston
kokouk.sen päätyttyä viime vii­kolla
Pariisissa tiedoitcttiin, et­tä
Yhd.ysvallat, Länsi-Saksa j a
kolme muuta NATO-maata tu­lee
tammikuussa neuvottele­maan
edelleen yhteisten ydin-a.
sevoimien muodostamisesta.
Me puolestamme liitymme nii­hin
muihin hyvää tarkoittaviin
canadalaispiireihin jotka toivo­vat
ja vaativatkin, etät Cana­dan
tulisi entistä aktiivisem­min
vastustaa ydinaseistuksen
antamista Länsi-Saksan milita'-
l i s t e i l l e , mitä multilateraalisen
ydinaselaivaslon perustaminen
todellisuudessa tarkoittaisi.
mahdollisuu.s työnantajien ja työ­läisten
(tavallisesti unioittensa
kivulla)~ kokoontua ja neuvotella
alinpalkkarajoista, työtunneista ja
muista työolosuhteista heidän teol­lisuusalallaan.
Kun työministeriö ^jjij
hyväksyy k.o. .sopimuk.sen kaikkien
.«en teollisuu.salan työnantajien on
pakko noudattaa sitä määrätyllä
alueella.
tilanne, jossa kaikki tuotettavat ta­varat
eivät mene kaupaksi, vaan
l heikkolaatuisin jää kauppajen-4iyl
lyille Tilanne pakotti talousmie-noi
Kosygin.
j het harkit.semaan suunnittelujärjes-i
telmän muuttamista ja harkinnan
t tulok.sena on mm. puolueen myötä-
{vaikutuksella toimeenpantu Bolshc-vit.
shkan koe. Sen oiemus: on siinä
laitos tekee itse suunnilelman-
.sa, päättää siis siitä, millaisia tuot­teita
ja missä määrin se tuottaa.
Ainoa seik.ka, jok. laitok.selle ase-i
lettiin vuo(^en puolivälistä lähtien,
Tarkastajat perivät $66.355 tämän p„ kannattaVaisuussutinnitelma;
lain puitteis.sa seitsemän kuukau- r » n r ^ i , » , r i i o h L , n m h . i n n « . .M nyt
dcn ajalta joka päättyi lokak- 1964
— $40,000 enemmän, kuin vastaa­valta
ajalta viime vuonna J o s työ­läinen
it.sepäi.scsti tekee työtä sopi­musta
alemmalla palkalla niin .se
palkkaero jää hal'.ituk.selle (kruu­nulle)
ko.ska katsotaan, että
Bolshevitshkan johdon tuli nyt itse
luoda- suorat yhteyc^el kauppajärjes­töihin
ja niiden aniamien tilausten
perusteella määritellä, mitä j a mi­ten
se tuottaa.
M A R K K I N A T U T K I M U K S IA
Käytännössä siis laitoksen oli ryh-nen
on siinä tapauksessa osallinen {dytfävä kauppalaitosten kautta suo-rikkomukseen,
irillamaan markkinatutkimuksia. 22
"VKSINÄISVVSENNTYKSIÄV
YRITETÄÄN RANSKASSA
Nizza. — 26-vuotias neiti Josiane
Laures, joka on ammatiltaan kätilö,
laskeutui viime viikolla Alppien
juurella Nizzan lähellä 100 nu-trin
.syvyyteen maan alle luolaan kolmen
kuukauden ajaksi.
Hänen tarkoituksenaan on auttaa
tiedemiehiä selvittämään ei-istetty-nä
olemisen vaikutuksia inhimilli-seon
olentoon.
Viime kuun lopulla 357VUOtias
Antoine Senni, litskeutui loiseen
luolaan tällä alueella viettääkseen
neljä kuukautta maan alla. Tämä
yritys kuuluu samaan kokeeseen.
Jos nämä 'kaksi jaksavat olla
maan alla suunnitelmien mukaises­t
i , niin he samalla tekevät uudet
maailmanennätykset yksinolossa
maan alla. - -
ilmoi!ottu:i, e.tei se voi Jiyväk.syä I kun taas yhteisön muut jäsenet hy-sunnuntain
vastaisena yönä 23 tun iväksyivät yhteisen maissihinnan,..
tia ke.-täneessä istunnossa saavutet-1 Alunperin oli määrätty, että nip­uta
kompromissiratkaisua, i puiatkaisUa-J{.oskevia neu^ottelujav
Konferenssilähtsistä kerrottiin, i olisi jatkettava 19. j o u l ^ k u u t a . l l a - •
että Länsi^aksan valtuuskunta, jlialaisten ministerien on kuitenkin
joka viime istunnossa suostui alen- j palattava tiistaina takaisin Roomaan'
lamaan vehnän hinnan 425 D-mark-j presidentinvaalien vuoksi, ja tästä
kaan tonnilta, ilmoitti maanantai i5yyst.=i päätettiin, että ratkaisu biisi,
na, ettei se voi pitää EEC:n komia-1 saatava aikaan tiistaihin puoleen-;
päivään mennessä.
Kuten tunnettua Ranska ön uhan­nut
erota vakoko jäi-jestöstä; . / ^ ^
viljanhintakysymystä :saada tämän!
vuoden puolella selvitetyksi
sion ehdotusta 560 miljoonan D-maik.=
m korvauksista, saksalaisille
tuottajille riittävänä.
J^.^antain istunnossa Länsi Sak­san
talousministeri Kurt Schmiieker
hyväksyi ns. Mansholtin sunnitel-1
man, ja tällöin näytti todennäköisel­tä,
että Länsi-Saksa olisi hyväksynyt
myöt 560 miljoonan D-markan suu­ruisen
korvauksen. Korvausta vä­hennettäisiin
vuosittain kolmasosal­la.
•
Italia on vaatinut maissin hin-, ^ Poikani, Inke-elämässä On kak-;
tojen alentamista, yhteisön vihan- j.si asiaa, joita on ehdottomasti nou-'
Siljatälä
..•1 ^ • f
mistä. Samalla so
maksuosuutt^i viljanhintojen
nes- ja hedelmätuotannon suojele-vaatii,
että se>n
ko«-
vausrahastoon olisi supistettava.
Konfercn-ssilähteistä kerrottiin,
että Italian maatalousministeri Ma­rio
Ferrari-Aggradi vastustaa edel­leen
korvausten myöntämistä sak­salaisille
tuottajille yhteisestä ra­hastosta.
Ranskan ulkoministeri
Couve de Murville on puolestaan
lähettänyt ehdotuksen, jonka mu-datettava,
jos aikoo' menestyä.' • J
— Mitä nämä kaksi asiaa sitten>
ovat, isä? ;.
-T-Rehellisyys ja äly. *
— Mitä on rehellisyys? i
— Aina, I huolimatta siitä, mitäV
seurauksia oh'odotettavissa, on pi­dettävä
sanansa, kun sen keiran;
on antanut. y •
— Entä äly? ',
— On älyttävä, ettei milloinkaan;
anna sanaansa. u >
P Ä I V Ä N P A K I NA
"RAUHA MAASSA JA IHMISTEN ti
Sanotaan, ja aivan oikein, "että
ci kaikki ole kultaa mikä kiiltää."
Katinkultakin kiiltää riivaUisti.
-mutta on silti vain katinkultaa.
Ja moni on omena päältä kaunis,
vaikka onkin .sisältä täysin mälä.
Selvää on tietenkin, että "maassa
rauha ja ihmisten kesken hyvä tah­to"
sanoma, mitä nykyään kuullaan
aamusta iltamyöhään asti, tulkitsee
nyt paremmin kuin koskaan ennen
niin Yhdysvaltain kuin Canadankin
ja koko ihmiskunnan .syvempiä tun­teita
ja toivomuksia.
Multa muistaa tulee, kulen pyhäs­sä,
kirja.s.sa opetetaan, että eivät
kaikki pääse taivaan valakunlaaii.
jotka huutavat Herra, Herra!
On nimittäin myös sellaisia, vää-rinpelurcita,
jotka yrittävät kätkeä
kurjat Ickoscnsn 'valhchuisk.Miulen
vaippaan.
Samoin on a.sia rauhanasiasta pu­huen.
•
KukiKin — eipä edes paatuneim-mat
aselehtaiden omistajat ei
suurpääoman ikiomasta The Finan­cial
POst-lehden erää.stä yiime mai'-^
raskuisestä toimituskirjoituksesUi!
Se todistaa yhtäältä, että kaikissa
piireissä ei olla ilmeisestikään ^ l i ­mukaan
Yhdysvaltain Atomivoima- dottoman rehellisiä kun ne puhuvat
komissioni (U. S. Atomic Energy niuhasta yleensä ja ihmisten väli-
Commission), on käyttänyt 3,225 sistä hyvästä tahdosta erikoisesti,
miljoonaa dollaria atomiaseisluksen Toisaalta —- ja tämä on tärkeätä
uskalla nykyään puhua sotasuunni- kehittämiseksi ja niiden kokcilemi- — Financial Postista lainaamamme
telmi:ita ja sotiin valmistautumisos-la.
Ilokin puhuvat "rauhasta" ja
yrittävä! historian kaikista päinvas­taisista
opetuksista huolimatta tui­kuttaa
että porvarien varustautu-miskilpailulla
muka jotenkin aute­taan
rauhan asiaa.
Multa inistä luulee arvoisa lukija.
olevan alkuperäisin seuraavan sana­tarkasti
kopioiden lehtikirjoituk­sen:
" K A U H A MAASSA '
"Tässä on jotakin ajateltavaa lä­hestyessämme
'maassa rauha ihmis­ten
kesken hyvä tahto' aikaa.
Vuoden 1964 ' finiinssirnportiiv
seksi vuodesta 1958 lähtien. =^ toimiUiskirjoitus todistaa myös sen
Samaan aikaan tämä atomivoima- että nuhanasian puolustajia- löytyy
komissioni kä.vtti vain .50 m i l j . dol­laria
ydinvoiman "'kehittämiseksi
rauhanomaisiin tarkoituksiin."
Joka nyt luulee, että ylläoleva on
lainattu Neuvostoliiton Pravdasta,
hän 011 erehtynyt aivan yhtä paljon-kuin
lukija, joka mahdollisesti ajat­telee,
että se on lainattu Canndan
jostakin kommunistisen puolueen
tai Uuden demokraattisen puolueen
tai jonkun muun canadalaisen työ-väenlehdeii
palstoilta.
Piiput eivät ole tässä sinnepäin
kään että niistä viinaa tulisi.
Lainniiksemme on otettu CaiUidan
yhteiskunnallisten luokkarajab:|rdi-kaadien
kummaltakin puolelta —
myös hyvin vaikutusvaltaisista ra-hamiespiireislä.
Vielä muutama vuosi sitten o l i
sellaista, että rauhanasian puolesta
puhuja yri<ettiin leimata "epäisän-maallisuuden"
"epäluotettavaisuu
den" ja tietysti "punaisuuden" pol­tinraudalla.
Se oli sitä aikaa, jolloin kylmä
sota rehotti pahimmillaan .edes-mennen
John Foster Dullesin jär­jestäessä
tämän tuosta seikkailuret-kiä
"sodan partaalle". Se oli aikaa,
j o l l o in rauhanpuolustajia todella
löytyi pääasiassa;, vain työläisjten,^
farmarien ja oppinciston parliaim-^
miston keskuudesta. V
Mutta >sen jälkeen on virrannut
äärettömän ' paljon vettä siltojen;
alitse. Rauhanliike on kasvanut kan­sainvälisesti
suurimmaksi -'kansan-,
liikkeeksi mitä ihmiskunnan hista'
lia tuntee — jä kuten sanottu/rau­hanpuolustajia
löytyy--jo' kaiicistaV
yhteiskuntapiireistä. V • ;
Ilmeistä on, kuten Kongon ja:
Etelä-Vietnamin tapahtumat ösoit-t:
tvat, että sodanlietsojia ei ole vielä
saatu täydellisesti suitsituksi. Mutta
yhtä ilmeistä on sekin, että sodan-lietsojain
edessä on nykyään paljon
voimakkaampi vastarinta kuin 'kos-kaan
aikaisemmin.
Ja tämä rauhanvoimien valtava-kasvu
sekä sen suuret mahdollisuu­det
uuden suursodan ehkäisemisek­si,
antavat tänä jouluna katetta j a '
pontta rauhansanomalle, vaikka on^
kin totta, että aivan kaikki rauhas-'
ta puhujat eivät ole aivan vilpittö-,
miä. - KäliSatdura.