Vapaus, June 20, 1957

              Sivu 2 Torstaina, kesak. 20 p. — Thursday, June 20,1957
VAPAUS
Orssn of FinnJsb Canadlans. Es­aa
seoom^sB» mail bjr tive Post
Office Xkvarfmestk Ottawa. Pub-
Italied thfiee «reekly: Tuesdays.
Tbttndays sad Saturdays tv Vapaus
Psdblisblnff Company Ltit, at 100-102
SIm St. W^ eudbtiry, Ont.. Canada.
Tetephones: Bus. Office 06. 4-4264;
Editorial Office OB. 4-4265. Manager
R SttksL Edltor W. Eklund. Mailing
adxlress: Box fi9, Ctadbary, Ontario.
Ativertiälng rates tqion appllcatlon.
Translatkm f»e of charge.
TILAUSHINNAT:
Kanadassa: 1 vk- 7i» 6 UE. 3.75
3 kk.' 2J25
ybdysratlofssa: 1 vk. 8M 6 kk. 4.30
suomessa: I vk. SM 0 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
te"
l i
SS?
1917^ Juhlavuosi —40. vuosikerta —1957
Diefenbakmn koeaika
Näitä rivejä kirjoittaessa on juuri kuultu uutiset, että
pääministeri St. Laurent on esittänyt eropy}rntönsä, ja että
kenraalikuvernööri Massey on antanut hallituksen muodosta­misen
konservatiivipilolueen johtajan, Diefenbäkerin tehtä-väksL
> ^ Täten, 22 vuoden kuluttua. Rautakorko-Bennettin halli-'
It^sen kukistumisen jälkeen olemme uudelleen konservatii­vipuolueen
hallituksen alaisuudessa, vaikka vielä ei olekaan
yksityiskohtaisempia tietoja nur. Oiefenbakerin hallituksen
kokoonpanosta.
Niissä työläis- ja farmaripiireissä, jotka muistavat 30-
luvun nälkävuodet, ja ne "lääkkeet", mitä Rautakorko-Ben-nett
konservatiivisena hallitusjohtajana käytti tämän tilan­teen
"parantamiseksi" tavallisen kansan elintason huononta­misen
hinnalla, on yleistä huolestuneisuutta siitä, etia tule-y[
atk0: poliisipatukat taas heilumaan yhä pitenevissä työttö­mien
rivistöissä? Tämä sellaisenaan osoitttaa, että tavallisen
kansan keskuudessa muistetaan, asioita paljon 'kauemman,
mitä viss!t poliittiset johtajat luulevatkaan. Ja se on hyvä
9sia. Sitäpaitsi on muistettava, että torypuolue edustaa tor
della siiurpääonian kaikkein taantumuksellisinta/osaa tässä
maassa ja tässä mielessä protestiäänillä nyt valtaan noussut
konservatiivihallitus on lievästikin sanoen suuri kysymys­merkki.
Mutta rakentamatta mitään tuulentupia konservatiivi-
;^uolueen "parannuksen" suhteen, meidän sietää kuitenkin
panna mieleemme, että mr. Diefenbaker eiole R. B. Bennett^
eikä nyt ole vuosi 1930, vaan 1957. Mj:. Diefenbaker tietää
aivan yhtä hyvin kuin me muutkin, että Rautakorko-Bennet­tin
käyttämä rikoslain 98 pykälä ja sen perusteella heiluneet
poliisipatukat johtivat torypuolueen perusteeliseen vaalittap-pioon.
Kesti 22 pitkää vuotta ennertkuin torypuolue pääsi
osittainkaan nousemaan tästä tappiostaan. Ja R. B. Bennett
kärsi tappionpa nimenomaan sen vuoksi kun liberaalipuolue
lupasi yleisen mielipiteen painostuksesta, että valituksi tul­tuaan
se kumoaa rikoslain vihatun 98:nnen lakipykälän.
- Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtu­nut
njifutakin.T^äricein seikka ebkä on amir^ttiyhdistysliikf
keen valtava kasvu. Benn^ttjn- nälkävuosina keskusteltyn
ja tehtiin dlustWla yrityksiä joukkbteoUisUuslaitosten järjöst
"iam^eksi' teollisuuspohjalla. Sen jälkeen on' tämä' taistel^
viety ratkaisevaan voittoon ja nyt meillä on puolitoista mil-joonaajäsentä-
käsittävä'«^olthakas jä elinVoimionen ammatti-yhdiötysliike
verrattuna piskuiseen järjestyneeseen vqimaaii'
.Bennettin aikana.
' J a loppujen lopuksi on kansan eduksi laskettava se,' että
Skcms^vatiivipuolueen hallitus o;n y^h^mipistöhalllitttö'• s
yiftinaisösisa mca^kUyksei^sa. r^Sle^ eäustaä?'pientä yäl^lmmlsr
t ( ^ hiistäiicänadalafe^ jbtka kesäkuun* 10 piäiväna käviyai
vaitihuurnalla. Sen käytettävissä bn.^yai^
saKi takapveh k ^ kohserväftiiyien kyökkiin seii
riViefetä suurelta^^ etuoven kautta poistuneet Social
Crecut-jpuoluieen jäsen vain vähemmistö alahuoneen jä-seriistä..
Tässä tilanteessa on mr. Diefenbakerin hallitus
äärettömän heikoilla oksilla ja sen edessä on uusien vaalien
mahdollisuus. Torypuolueen johdon täytyy olla paljon type-rämpää
kuin yleensä otaksutaan, jos se nyt yrittää käyttää
mitään R. B. Bennettin "lääkkeitä". Päinvastoin itse kon-seryätiivihallitus
on nyt "ehdonalaisuudessa" olevaan henki­löön
verrattavassa asemassa. Valveutuneet valitsijat odot­tavat
siltä tekoja hyvien puheitten katteeksi. ^
• Konservatiivipuolue lupasi afenfaa veroja. .Kansa odot­taa
nyt verojen alentamista! Konservatiivipuolue lupasi
korottaa vanhuudeneläkettä ja lapsiavustusta. Kansa odot­taa
nyt vanhuudeneläkkeen ja lapsiavustukseh korottamista!
:Konserya,tiiyit lupasivat antaa parenjman sairaalavakuutuk­sen
ja huojentaa kuntien taloustaakkaa. Kansa odottaa nyt
t^män lupauksen täyttämistä. Konservatiivipuolue lupasi
J^äiuttäa parlainentin ja maan itsehäiisen
ulkopolitiikan. Kansa odottaa nyt tätä.
• Sahalla sanoen, pieneen yähemmistöön nojaava kohser-vatiivihallitus
ön nyt saanut tilaisuuden näyttää kansalle,
miiikä verran sen vaalilupauksiin voidaan luottaa.
BirOMATrAVIA "VAABOJA"
Huomioiden maailman tapahtu­mia
yhdysvaltalainen aikakausjul­kaisu
_Time; kirjoittaa valittavassa
äänensävyssä:
"Kaiken rauhallisuuden ja ylei­sen
rejtitoutumiseh keskellä, on ole­massa
ulkomailla joitakin huomat­tavia
vaaroja. Yksi niistä on se, että
uudet järjestelyt aseistariisumi
seen nlhden voivat aikaansaada
suuntautumisen kohti rinnakkais-oloa
Euroopassa.... Toinen vaara
on se, että Britannian päätös myy­dä
strategisia tavaroita Punaiselle
Kiinalle voi aikaansaada suuntau-tumiscn
kohti riiinakkaisoloä Aa­siassa."
Onko palkkataso todellakin korkea ?
:n senaattori
Washin^ton., — Demokraattinen
senaattori Warren Magnuson ehdot­ti
sunnuntaina, että Yhdysvaltain
pitäisi antaa lentoyhtiöille luvan
kuljettaa lentoteitse matkustajia ja
postia Yhdysvaltain ja Kiinan vä­lillä.
Hän sanoi, että tämä olisi
alustava toimenpide kauppakiellon
lieventämiseksi.
Magnbson sanoi, että senaatin
kauppakomitea. jonka puheenjohta­jana
hän toimii, suunnittelee tie­dustella
tätä asiaa valtiosihteeri
Dullesilta,
Tämä komitea ryhtj^ torstaina
tutkimaan Yhdysvaltain kauppaa
maailman kaikkien maiden kanssa.
— Suurien Järvien suurin järvi
on Superior, joka on 602 jalkaa me­renpinnan
yläpuolella.
— Kesä päättyy Australiassa maa­liskuun
21 pnä ja talvi alkaa kesä­kuun
21 pnä.
KijrJ. UriLLlAH KASHTAN
Kuinka korkea elintasomme to
dellisuudessa onkaan? Suurpää­oman
edustajat ovat jatkuvasti tois­taneet,
etta Canadan työväenluokka
ncuttii korkeasta elintasosta ja hy­vinvoinnista.
Vieläpä jotkut edis­tysmielisetkin
ihmiset huomioides-saan
aramattiyhdistysliikke^; tais­telussaan
saavuttamat voitot ovat
kallistuvaisia ajattelemaan siten ja
hyväksymään väitteen sekä otaksu­vat,
että sama pätee kaikkiin työtä­tekeviin
-nähden. •
Olisi luonnollisesti väärin ;yähek-syä
joidenkin teollisuusalojen työ­läisten
taistelu jensa kautta* &iä\ui\2i-miä
voittoja, mutta ne:eiyätft^elli-stiiidessa
ole iuonteenom^siä^ kaik
kien työläisten kohtaloon nähden ja
toiseksi nämä voitot eivät vieläkään
takaa sitä, jQta voitaisiin kutsua
kunnalliseksi elintasoksi.
Canadain Catbolic Confederation
of Laborin (katolisten ammattiyh­distysten
keskusliitto) presidentti
Gerard Picardin selostuksen mu.
kaan aikuinen canadalaihen työläi­nen
tarvitsee $3,540 vuosipalkan
(noin $68.30 viikossa) tullakseen
toimeen minimiasteella. Jos nämä
numerot pitävät paikkansa, niin sil
loin kolme jokaisesta neljästä työ­läisestä
joutuu elämän tämän mi­nimirajan
alapuolella, sillä viimei­simmät
Canadan liittovaltion .tilas­totoimiston
tilastot osoittavat seu­raavaa:
Canadan työtekevistä 38,S% an­saitsee
alle $2,000 vuodessa eli
$38.46 viOcossa; 64.2% ansa^see
alle $3.000 eli $57.70 ja 75.6'^ al­le
$3,500 vuodessa eU $67.30 vii­kossa.
„
Tässä yhteydeinS'käytetään sitä vähän kuin 50 senttiä tunnilta ja ct-väitettä,
että palkat; pyat suuremmat tä korkein palkka on $1.50'tunnilta
kuin 20 vuotta s tten. Se on kyllä
totta, mutta doUarilla .ei liioin oste­ta
sitä mitä sillä eiijDen ostettiin. Ny­kyään
menee yksi kolniasösa keskin­kertaisen
perhcfen tuloista välittö­miin
ja ,väliirsiin veroihin liitto-,
maakunta ja kunnallishallituksiUe.
Elinkustannukset kohoavat ja pal­kat
yleensä laahustavat jälessä. L i ­säksi,
vieläpä sellaisissa teollisuuk­sissa
; kuiii autotuotannossa, jossa
militanttiset työläiset oyat_?;aavutta-nect.
huomattavia voittoja',ei kuva
ole täydellinen ellei siihen liitettäisi
selostus työtehon nojpeistuttamise.<^
ta ja lomauttamisista. .
Äskettäin .eroitcttlin pysyväisesti
1.400 Cbryslerin tehtaan työläistä ja
he yhdessä niiden työläisten kanssa,
joita ön eroitettu muilta teollisuu­den
aloilta, muodostavat osan siitä
"hyvinvohnista", josta suurpääoma
ja sen puolustajat pauhaavat.
Vaatetusteollisuudesta, jossa am
mattiyhdistykset olivat aikoinaan
tienraivaajina taistelussa parempien
työehtojen' puolesta, tiili äskettäin
ilmi joitakin hämmästyttäviä tosi
seikkoja, jotka edelleen hälventävät
"hyvinvoinnin" Jiarhakuvaa. Kuten
eräs winnipegiläincn nainen kertoi
vaatetusteollisiiddessa vallitsevia o-loja
tutkivalle maakuntahallituksen
komissiolle^'hän sanoi ansaitsevansa
$34 vukössa työskenneltyään 27
vuotta ; teollisuuden palveluksessa.
Torontossa^'Needle Worker-lehtl ra-portteeraa,
että miesten urheilu vaa­tetustehtaissa
maksetaan niinkin
järjestymättömillä työmailla.
Ja mr. Picardin, selostuksen'mu^
kaan alin välttämätön minimi on
$3,549 vuodessa!
Näitä numeroita tutkiessamme
Nämä numerot varmaankin haih­duttavat
kaikki harhakäsitteet kor
keasta elintasosta kaikille, jota seik­kaa
useinkin hämää se, että niin
vaimon kuiri miehenkin on käytävä
ansiotöissä maksaakseen yähittäis
' maksuehdoilla ostetuista tavaroista.
VIERAILU TODELLINEN
Juhannus- ja aluejuhlat
....
i
Vanhojen kansallisperinteiden mukaisesti Canadan Suo­malaisen
Järjestön toimesta ja aloitteesta vietetään ensi lau­antaina
ja sunnuntaina juhannusjuhlia iloisine tansseineen
ja vieläpä kokkovalkeineen. Ja johtuen siitä kun heinäkuun
ensimmäinen päivä on Dominion eli.Canadan päiyä — Cana­dan
liittovaltion perustamisen 90:s vuosipäivä, näiden juhan-liusjuhliemme
vietto sulaa monella paikkakunnalla yhteiseksi
juhannus-, ja Canadan itsenäisyyspäivän juhlaksi. Tässä jos
,4Pissään, sulavat vanhat kansallisperinteet canadalaiseen elä­mään
rikastuttaen sitä ja antaen lisäväriä sille.
Suurinunat juhannus- ja Canadanpäiväjuhlat suomalais­ten
toimesta pidetään tänä vuonna Port Arthurissa, missä
tulevan viikonvaihteen aikana pidetään CSJ:n Länsi-Onta­rion
suuret aluejuhlat. Vapaus puolestaan toivookin Canadan
i^omaktisten juhannusjuhlille yleensä ja varsinkin Port Art-
-»hurin aluejuhlille hyvää yleisökannatusta, kaunista säätä ja
iloista juhlatunnelmaa.
* Juhannus- ja muut juhlat ovat tietenkin ennenkaikkea
yirkistäviä kulttuurijuhlia. Ne ovat kuin vihreitä keitaita
jokapäiväisen harmaan elämämme virkistämiseksi. Juhla on
onnistunut vasta sitten jos se todella voi nostattaa juhlamieltä
j ^ antaa sitä'"jotakip", mitä me jokapäiväisen uurastuksen
lisäksi haluamme ja kaipaamme.
Mutta juhliakin on monta eri lajia. Juhlinnan yhteydessä
voidaan esimerkiksi rentoutua sillä tavalla ja siihen suun­taan,
että jälestäpäin on apea mieli ja sairas ruumis. Myös
on mahdollista juhlia niin, että siitä on vain hetkellistä "haus-toiutta"
mutta ei mitään muuta. Kieltäifiättä paras juhla on
Jbiitenödn se, joka antaa huvin ja nautinnon lisäksi myös
• uusia ajatuksia,'nostaa yleistä, mielialaa,, ja lisäH. 'liyvien
' naapurien" tunnelmaa ja halua tavallisen, kansan keskuu-ri
Bulganinin ja puhemiehistön -
jäjs^nen'' Knislichevin pälattifa
Suomenvieraiiuitaan Moskovaan
kutlafiSskolt^^
35,000 moskovalaista. Kokouksen
'-tavasi J^skovan: neuvoston: pu>
(een^omaja ^oiiii^6yiil|ov ja useat
i > r>kokoö]S^tunei4(^: jry)iii|ten edusta-
' ' Jat käyi>r9t,^r^htim%ä
" via valtioihiehiä. ».
P^att|iai|ftn^' koUtnaali;amme —
' salioi kokooiituiidlte pitämässään'
puhcffisa, päaralflubteri Bulganin
— voinune sanoa, että Suomen*'
vierailumme oli, menestyksellinen
ja täj^tti kaikki toiveemme. Lyhy­en
viikon kestäneen vierailumme
aikana saatoimme todeta, ettei
Suonien kansa halua sotaa, pyrkii
ystävyyteen kaikkien kansojen
kanssa ja pUää suuressa arvossa
naapuriystävyyttään, suureen
neuvostokansaan. '
Bulganin korosti puheessaan, että
viime vuosina aikaansaadut Suomen
ja Neuvostoliiton väliset ystävyys­suhteet
kehittyvät' tasa-arvoisuuden,
keskinäiseen valtiolliseen täysival­taisuuteen
ja riippumattomuuteen
kohdistuvan kunnioituksen, sisäisiin
asioihin puuttumattomuuden ja
kummallekin osapuolelle hyödylli­sen
kansainvälisen yhteistyön pe­rustalla.
•
Bulganin huomautti, että keskus­teltaessa.
Suoman valtiollisten joh­tomiesten
kanssa todettiin katsan­tokantojen
käyvän yhteen useissa
kansainvälisissä : ongelmissa, joilla
on suuri merkitys tuettaessa kan­sainvälistä
rauhaa j a turvallisuutta.
Edelleen Bulganin sanoi: Kuten
Suomen valtiolliset johtajat selitti
vät. Suomi, joka on suurvaltojen
ryhmittymien ulkopuolella, . pyrkii
toimimaan siten, että saataisiin ai­kaan
parempi sopiu ja yhteisymmär
rys koko maailman kansojen kes­ken,
ennenkaikkea Pohjois-Euroo-passa.
Me päädyimme heidän kans­saan
tulokseen Bulganin korosti
dessa.
Tällaisten sytyttävien ja mielialo­ja
avartavien sekä samalla iloisten
jä nau tin torikkaiden juhlien järjes-täminen
ei siiinkaan ole helppo
asia. Päinvastoin siinä vaaditaan
järjestäjiltä hyvin paljon •— ja par­haassakin
tapauksessa: jää, jos ei
muuten, n-in tarvittavien varojen
puutteessa, monissa, juhlissamme
yhtä ja toista toivomisen varaakin'.
Mutta CSJ:n ohjelmana ja ta­voitteena
on juuri tämäntapaisten
juhlien järjestäminen / täkäläisten
maanmiestemme yhteiseksi nautin­noksi
ja yhteiseksi hyväksi. Me
olemme vakuuttuneita myös siitä,
että Port Arthurissa nyt vietettä­vät
suurfct aluejuhlat, kuten kaik­kialla
muualla .pidettävät juhan­nus
ja muut kesäjuhlat, on järjes­tetty
juuri näitä seikkoja silmällä­pitäen.
Juuri siksi toivomme näil­le
juhlille menestystä ja hyvää ylei­sökannatusta.
nykyisten suurvaltaryhmittymien
välisten.^oi>iinusten,. erikoisesti Eu­roopan
rauhan turvaamiseen, tähtää­vien,
aikäansaaihiniBn] olisi .lijerki-
' tykseitäan ratkaiseva palauttäniaan
kansainvälisen;' luottatnukscn . koko.
maailmassa. /
. Neuvostoliiton pääministeri ^ko­rosti
neuvostohallituksen pilänecn
älna eräänä täi^keimpähä ;tehtävä^'
nään turvata pysyvän rauhan Poh-jois-
Eurooppaän ja lujittaa Neuvos­toliiton
ja Skandinavian maiden
keskeisiä ystävyyssuhteita. Tuon
tehtävän toteuttaminen parantaisi
meidän mielestämme ratkaisevalla
tavalla tuon alueen tilannetta^ ja
ölisi omiaan lujittamaan yleistä rau
haa. - - . •'
Vierailumme osoitti jälleen ker­ran,
että valtiomme on valmis f yh,
teistyöhön kulnmallckin osapuolelle
edullisin ehdoin jokaisen Neuvosto­liitossa
vallitsevasta yhteiskuntajär­jestelmästä
eroavan valtion, kanssa.
Vierailu oli todellinen ystävyyden
vierailu, ystävyyden, joka maittem­me
välillä kasvaa j a lujittuu j a tuot­taa
hyvää hedelmää sekä Neuvosto­liitolle
että Suomen tasavallalle —
sanoi Nikita Krushchev kymmenille
tuhansille moskovalaisille osoitta­missaan
sanoissa. Hän selitti, iettä'
Neuvostoliiton johtajien ja Suomen
valtiollisten johtajien tapaamiset
sujuivat yhteisymmärryksen j a avo­mielisyyden
todellisen ystävänrak-kaudcn
hengessä. Oli miellyttävää
havaita — jatkoi Krushchev — mi­ten
hyvien naapurisuhteiden luja
perusta maittemme kesken. alitui­seen
lujittuu j a kehittyy. Olenune
erittäin tyytyväisiä tapäamisestam
me ja keskustelujemme tuloksiin.
Edelleen Krushchev esitti syvän
kiitollisuuden Suomen hallitukselle
ja kansalle arvokkaasta lahjasta, ve­turista,
jolla Lenin, väittäessään Ke-renskin
hallituksen vainoa, matkus­ti
Suomeen ja palasi sitten vuoden
1917 lokakuussa vallankumoukselli­seen
Petrogradiin.
-.Krushchev sanoi, edelleen, että
vastaanoltp Suomessa oli ylittä­nyt
hänen ja Bulganinin kaikki
odotukset. "Suomen kansa pide­tään
synkkänä ja sulkeutuneena,
mutta se. kansa minkä me luo­messa
kohtasimme, oli sydämelli­nen
ja avoin", hän jatkoi ja ker­toi
edelleen, että suomalaiset työ-,
iäiset olivat pyytäneet häntä välit-
. tämään terveiset neuvostokansat-le.
: v...,v
Krushchev lisäsi, että hän: oli
erittäin tyytyväinen käyntinsä' tu-loksi^
n^a selitti, että neuvostoliit­tolaisten
ja suomalaisten välillä
oli vallinnut täysi yksimielisyys
venälais-suomala>sia suhteita Ja
merkittävimpiä ulkopoliittisia on­gelmia
koskevissa kysymyksissä!
Reuterin mukaan oli Kruschche-via
j a Bulgariinia.erityisesti Uikutta^
nut tapa, jolla suomalaiset työläiset
vaalivat Lenin-mu:stoja Tampereel­la
sijaitsevassa Lenin-museossa. Me
liikutuimme syvästi myös lähtöpäi­vänä,
jatkoi Krushchev, kim saimme
lahjaksi veturin; jolla Lenin Ke-renskin
hallituksen vainoamana
-vuonna 1917 pakeni Suomeen jol­la
hän jälleen palasi vallankumouk­selliseen
Pietariin.
Ameriklolaisqh-jelma"
kukisti
Canadan hatirtuksen
Hongkong. — Pekingissä ilmes­tyvä
"Kaiisan Päivälehti" julkaisi
viime perjantaina kirjoituksen,/ jos­sa
mm.'sanottiin,'että Canadan l i ­beraalipuolue'
kärsi vaalitappion
koska. sillärpjaramerikkalaism'ieliiien
politiiklöi fi'
, ^IVaalit^lokset
muutosta|''C^ailadan ppiittiscissa elä-'
mässä", , sanptaaii fcirjöituksesi^a.
"Yhdysvaltain yritys saada ^Canada
kontrolliinsa jä rHstää'^sitff:'kbhtaa
kasvavaa vastarintaa^".:a;::,•«;id
Kirjoituksessa sanotaan, että ca-
Jotkut johtopäätökset ovat ilmeisiä.
Ammattiyhd stysliike on oikeassa
siinä, että jatkuvasti'vaatii huoinat^-
tavasti korkeampia palkkoja ja tais­telee
yhä päättäväisemmin työläis­ten
elintason korottamiseksi edes
vältpmättömään' minimiin. Eräs
tärkeä tämän taistelun piirre on se,
että on pyrkimys saada säädetyksi
kansallinen minimipalkkalaki j a pa­rannuksia
maakunnallisiin palkka-lakeihin,
joiden puolesta ammatti
yhdistysl:ikkeen tulisi taistella yhä
päättäväisemmin ja tarmokkaam
riiin. -'.
Näiden ; päämäärien saavuttami­nen
—• työpalkkojen korottaminen,
kansallinen minimipalkkalaki ja pa-rannukjset
maakunnallisiin työta^
keihin sekä järjestymättömien työ­läisten
järjestäminen -— edellyttää
edelleen läheisempää ja kaikkikäsit-tävää
ammattiyhdistysliikkeen yhte­näisyyttä.
A TTÖVJIENL] I Ii :H
He eivät valita
K t i j . J IM TESTEB
YK valmistaa
New York. — Y K : n virkailijat ja
kirjurit valmistavat 150,000 sanaa
käsittävää raporttia Unkarista YK:n
yleiskokousta varten. Raportti val­mistuu
kuluvan viikon aikana.
Virkailijoiden taholta tiedbite
taan, että tämä asiakirja on kaik­kein
perinpohjaisin katsaus mitä on
valmistettu tällaisessa tapauksessa.
Tätä on valmistanut viiden val­lan,
joiden edustajia nimitettiin
asiaa tutkivaan komiteaan, diplo­maatit
ja asiantuntijat sitten viime
tammikuusta. lähtien. -
h^dälaisetl' oJjVat; hyVirf't^ytjmiättö- da
iriik' lib^räalipÄöeh Vp<iii6ikkaan. ,19
Uimataidoton
nainen hukkui
Ottawa. — 20-vuotias Anita' D i
lavio hukkui viime tiistaina Otta-
-wä jokeen kohdalla missä veden
syvyys on noin 10 jalkaa. Täinä ui­mataidoton
nuori nainen putosi jo­keen.
Hänen ruumiinsa löydettiin
myöhemmin. ...
—- Vuod£;n 19L'i .»ipassa oli Caija-dassa
vain'817,000 hevosta.; Vuonna
1921c::0ji jnaassa 3.4^Q0fli^him)sta:
- Kostonhihiöihen raiiskalainen väkijoukko mellakoi Algier-sissa
äsken ja mellakoissa tapettiin 12 arabialaista ja haa­voitettiin
17 ennenkuin ranskalaiset poliisit saivat järjestyk­sen
palautetuksi. 200 eurooppalaista on pidätetty mellak­kojen
johdosta.. Kostonhimo johtui siitä kun 8 eurooppa­laista
kuoli pommiräjähdyksessä eräässä yöklubissa. Kuvas-:
samme nähdään kun poliisi tutkii pommin aiheuttamaa
vahinkoa.
Niiden monien yniRien ajan, jon
ka olen ollut työväenliikkeen miika
na,^olen koettanut, saada työväen^
luokkaan kuuluvia käsittämään hei­dän
ja työväenluokan arvonu
•yiiosTtoisensa jälkeen olen työ-läistovereilleni
koettanut osoittaa,
että. {hfijlän ^etunsa vaativat yhteis­toimintaa.
' . » ' . j :V-. • ' / V
Käytännöllinen agitatiotyöni ön
pääas:assa suuntautunut unioiden
järjestämiseen,. osUusliikkeid^' f ä-kentamiseen
j a työväin itsenäisen
poliiUisen toiminnan edistämiseen.
E i ole epäOjrstäkään siitä, etteikö
työväenluokka ole ^saavuttanut huo
m^ttayia voittoja varsinkin unionis­tisella
alalla. Mutta poliittisesti,
monet työläiset vielä; omaksuvat
sellaisen mielipiteen, että heidän
parlamepttiediistajana voi parhai­den
toimia keski- tai yläluokkaan
kuuluva henkilö. He valitsevat laki-miehiä,
lääkäreitä, liikemiehiä ja
muita sen kaltaisia poliittisiin teh
viin.
E i sM;^oida kieltää; suurin osa
työläisjipp' on sitä jniieltä, että yäpi^^
den ammattien harrastajat ovat hei­tä
parempia. He luulevat, että heh
kiseft; työntekijä ori parempi kuin
käsillään työsKenteleyä henkilö.
Tässä., suhteessa väsemmistosuun-nan
omaavat työläiset eroavat muis-tä,
työläisistä. Me käsitämme, että
v4paiden ammattien^ f t;arrastajat
harvoin käyttävät äjatiiskykyäan
kansan eduksi. Me ~emme voi kos­kaan
luottaa, .että he toimivat mei­dän
etujeinme mukaisesti huolimat­ta
siitä kuinka järkeviä he ovat. '
Ehkä johtuen siitä, että kun me
käsitämme tämän puolen, meidän
keskuudessamme halveksitaan kes-kiluokkalaisia
ja sitä mitä he edus­tavat.
Me pidämme heitä loiseläji-nä.
. J a sen johdosta meillä on en-nakKoMuloinen
' käsitys - kaikesta
henkisestä työstä.
On mielenkiintoista; huomioida,
että tieteelliset tutkimyik^^t .ovatj
soittaneet, että liikemaailman' ''"^"'^
jirt a' öd^koVari' i)äin^ostUl(sen j ta
johdos-elimellisiä
vikoja. He kuoleva
rena.
Mutta älkää käsittäkö minu
rin. En minä yritä saada näil
kuorimitetuille Uikeraies rau
myötätuntoa. Kyllä he kyke
valvomaan. oman etunsa.
Mutta minun mielessäni ou
] ka. me kohtelemme omia johti
•me. kun koetan muistella k
monta; toimitsijaa olemme me
cneet yas^mnustolaiscssa työvät
ketsinä, niin;määrä;hirvittää.
Tosiasia on, jö^ henkilö I
järjestötehtävissä, niin ajaft
mc,' että hänellä on helppo tel
vaikka hän on tehtävissään 10
tuntia. Meidän yleinen suhtau
semme henkiseen työhön on h
tavissa meidän suhtautumise
me omiin toimitsijoihimme.
Oletteko sitä mieltä, että on
po toimittaa vieraskielistä Ii
kutien Vapautta kolme kertaa v
sa? Se on hermoihin käypää I
Parbaimmissakin työoloissa s
suuri rasituis pienelle henkiii
nalle. " ^,
- f Ensi kerran kun • vierailin V;
den toimituksessa en jaksanut i
silmiäni. ; Toimistotilat ovat ai
ja. huone on tiipakaii savun vai]
Tiedättekö miksi he eivät aul
Ikkunoita päästääkseen raitist
maa. huoneeseen?. Koska ikkun
tuleva veto voisi sekoittaa täi
kirjoitukset ja leikkeleet! E
sitten ilmastointilaite?
Ne ovat kalilta. Mutta mitä
suremme, sillä eiväthän he va
Joka ainoa toimittajista on tai
lut parempien työolojen puoi
metsäkämpillä, kaivoksissa ja
taissai Miksi he ovat valmiita \
kentelemään sellaisissa oloissa
man järjestönsä palveluksessa?
Ei kukaan anna arvokkaan ja
.tcliään: hevosen tappaa' itöeänsä
• kuormittamalla. Ei, ^ siitä pidel
hyvä huoli. Sitä hillitään,
puolesta tehdään paljon, vaikk;
ei, Hoskaan valita.
Voidaanko sahoä samaten mei
arvokkaiden työte^ijäiden' toim
ta paljon henkisia, hermollisia ja jäimme kohdalta?
Lontoo. — "Aseistautumiskilpailu enää
on -aina- • ollut- mieletöntä.- -Nyt se
ori rikollista", saiioi''' Ähilerin Ee­van
Huonekalutyöiäisten kansalli-sen
union kpjcou^s^s^a '
<'lso-%r^^avlbh! tmy-pommiIce%
65n5^juÄt*Bän^^^^^
olemme maksaneet jäsenmaksum­me
ja nyt olemme K^keneyiä: lau­kaisemaan
pommeista kaikkein suu­rimman!"
Ja iiän korosti, että ei ole mi­tään
hyötyä - siitä, että tätä \ kysy­mystä
käsiteltäisiin yksinomaan
parlamentin alahuoneessa. Hänellä
ei' ollut mitään harhakuvia siihen
nähden mitä tulisi ^ tapahtumaan
parlamentin alahuoneessa aseista
riisij^^keskust/elun yhteyde^ä hei­lu
nia«pr:^keeidi.^^v : j> V
•'K^pgeivatiiyit., tillevat marssi-maä^
säiiin. ja-antam^kan ehemmis-töäänensä,;
joka todellisuudessa ei
edusta kansan enemmis
tahtoa. • •
"Minä uskon, että meidän tu
luopua julkisuustyÖstä parlamen
^^lolJla, j ^ esitt|ä^^ kaup:
l^pörfei ^aduill^ Vaatia, että 1
"Britannian ''tiilisi' jälleen omäl(i
aikaisemmin ^omaksumansa ali
teen teon ja lopettaa tämä miel
tömyys.
"Ön saapunut aika, jolloin oii 1
rätettävä Britannian kansan on
tunto. Sitä ei voida enää heräti
ainoastaan parlamentissa."
Gulinit pojkki
"rakastetulta"
Hotto^n, Tex. — ^Eräi yliopiston
professorin alle 20-vubtias ottopoi­ka
kertoi täällä aIkuviIkoiia'i>olii^i-viranomaisille,
että hän on viiltä­nyt
rakastettunsa kurkut poikki sik­si
kun tyttö lopetti heidän väill­ään
olleen romanssin.
"Ämeriklkalaisuus"
voittanut alaa.
: • Kairo. —- Egyptiläinen sanon
lehti A i Ahram tiedoittaa, että J(
danian kuningas Hussein on eronn
kujngatar Dinasia, jä tiedoittao
hänelle asiasta' viime viikolla.
AI Ahram sanoo Jordanian nn
ren kuningattaren menneen leni
teitse $aghdadiin, Irakiin, järji
taakseen siellä perheasioitaan .
tyttärensä, prinsessa Alyan tulev:
suutta.
-kuningatar Dina, brittiläis
Cambridge-yliopiston entinen opp
las, meni kuningas Hussein, kans
avioliittoon huhtikuun 20 pnä 195
He kohtasivat toisensa Englannis
PÄIVÄN PAKINA
PoryaMdjsäliin on totuutta
Vaikka.^IleUrjoittanut lukeutua-, Lisäksi kirjoituksessa seloste­kin,"
jjCvaivan. halukta, niiden taval-i taan, että kysymyksessä olevalla
listeavksmsalaisten' j o u k k ^ henkilöllä täytyy todella olla rau-ovat^
bpi^iheet.tarkistama täinen päättäväisyys, sillä hänen
lehiii^n jiittujar väiän kiiin arvöste-levästi-
ja ndUeipä':varustehuiiä sel­laisella
'inieiipitecllä.Vettä ne eivät
puhu edes '«iteeksikä^' totta, niin
viime Viikkbisia aviiseja selailessa-ni
täytyi--tunhustaa/iettä 'pilkahtaa
niissäkhi totiius esiin aina silloin
tällöin.: Tämä lienee mahdollista
yain^sen takia, että niitä tositapah­tumia
tapahtuu niin valtavan pal­jon,
jotta niitä ei voida aivan kaik­kia-
kansalta salata.
Niinpä esimerkiksi Montreal Star-lehden
kirjeenvaihtaja Idrjoittaa
Montrealin kaupungin avustustoi­misten
hommista kertoen, että mai­nitun
laitoksen toimittaman syväl
lisen tutkimuksen perusteella . on
havaittu, että 62 senttiä päivässä on
alin mahdollinen summa, jolla hen­kilö
tulee toimeen välttämättömän
ravinnon hankinnassa.
' Kirjoituksessa selostetaan edel­leen,
että tämä luonnollisesti pätee
vain siinä tapauksessa, että kysy­myksessä
-oleva henkilö on - v ^ i i n -
täin viisi henkilöä käsittävän per­heen
jisen. „ . W . ,
on kiellettävä itseltään: kaikki sel­laiset
"tyhjänpäiväisyydet" kuin
piirakat, kaakut, makeiset ja vir-vokejuomat
ja että perheen pöy­dälle
kannettujen annoksien tulee
olla jokseenkin supistettuja.
Samoin perheessä tulee olla hen­kilö,
joka suorittaa kaikki ostokset
tarkoih j a harkitsevasti silmälläpi­täen
taloudellista puolta ja joka ei
mitenkään kajoa muuta kuin kaik­kein
halvempiin tavaralaatuihin.
Näin sitä sitten voidaan tuUa'^ toi­meen
62 sentillä päivittäin henki
löä kohden..
Mutta liittohallituksen taholta i l ­moitettiin
jo viime vuonna, ennen
elinkustannuksien • nykyiseen ta­soonsa
nousemista, että keskinker­tainen
henkilö tarvitsee ravintoonsa
vähintäin dollarin päivässä.
• Tästä 62 sentistä puhuessaan
aVustusvirkailijat sanovat, että niin
on valitettavasti laskettu ja vali­tettiin,
että miten on mahdollista
$46 kuukaudessa . saavan vanhun-deneläkeläisen
tullg toimeen hank-
Jciessaan asuntpnsa j a ravintiimsa.
"Häpeän ajatellessanikin heidän
kohtaloaan", sanoi toimiston virkai­lija
mrs. Agnes Higgins.
Kiitos tiedoituksesta. Sitä samaa
minäkin olen väittänyt, j a nyt tuli
vahvistusta ajatukselleni aivan kuin
itse pääkallon paikalta.
Samoin oli viime viikon lehdissä
mifiheii^'; jossa kerroUtin. uhkaavas­ta,
mielestäni j q todellisesta, influ­enssaepidemiasta.
Genevestä päivä­tyssä
Associated' Pressin tiedoituk-sessa
sanottiin,'että "Aasian influ­enssaepidemia
on levinnyt jo . Eu­rooppaan
ja Pohjols^merikkaani
eikä sen leviämistä kautta maapal­lon
suurinvnan osan voida estää."
L a i n ^ ] ^ lansunto on. Maailman terf
(WHO:n) viime per-julkaisemasta
raportista.
tehdyn selostuksen,
udin aiheuttajana on uu-
^ pinen virus, joka hyvin
ma&tlbUlsesti leviää aavistamatto­malla
nopeudella vaikka se ei vält-tänjiltömästi
voi aivan heti ja kaik­kialla
aiheuttaa epidemialoontoista
influenssaan sairastumista. Englan­tilainen
tjbkemisti-tri Norman P i -
rie oli sitä mieltä, että tämän i n -
flnen^yipiksen elinvoimaisuus
johtunee' hyvältä osalta j u i u i Tyyr
nellämerellä suoritettujen, ydinasei­den
kokeilusta johtuneeni radibak-tiivisuuden
ansiosta, selostaen, että
juuri-Kauko-Idän maissa-tämä i n ­fluenssa
on saavuttanut...yaUavIm-mat
mittasuhteensa.?
Sitä samaa mekin olemme eps
leet, mutta kiitos kuitenkin epäH
jemme vahvistuksesta.
Olipa viime viikon valtalehdis
vielä eräs kolmaskin tämän kirjo
tajan silmään ottanut "tunnustus
Samanen Associated Press rapoi
teeraa Detroitista, että sieUä t
pahtui. \ kaamea sukupuolimurb
KuusivuoUasta Mary de Caussio
oli puukotettu j a hänen pääkallo
sa oli murskattu..
Ennenkuin tytön ruumis loyt
ylijRullannen etsijän ponnisteluji
jälkeen tytön isä, 33 vuotias
mund sanoi: "Olettaen että_ pafi
on tapahtunut, minä en syytä nii«
tä sellaisenaan niin pahoin Iro
sitä yhteiskuntaa, joka tuottaa »
laisia miehiä.
"Syy on yhteiskunnassa, joka sa
lii sukupuolisuuteen viittaavien
kakausjulkaisujen myynnm leK
myymälöiistä jotta lapset pääscv
niitä lukemaan; yhteiskunnassa, J
ka mittaa HoIIywoodin tähtinä)*
lijättäret heidän rintojensa mio
la. Nämä kehit&vät sukupuoli»
luonnottomia."
Niin, siinä se nyt sitten on- ÖB
esittänyt suilla suuremmilla s
samaa, joia olemme aina vai*
neet, että kyllä tässä matosessa I
leiskunnassamme on sittenkin *
jäämisen varaa j a . että ei se
sentään niin suloinen ja tayft
s e a - k u i n jotkut yattiomiehfiD?
haluaisivat meille uskottaa.