Vapaus, September 6, 1956

              sssan my
kraatttsra
at r
jnittäiaksi
lan täBän-kirj^
an
eeor4|iiL
ra
ainuäat 1 ,
^ I PÄ
kaista
irten
9
xlallon
incis
. l t d .
5-7394
md SL
Onlario
Kiinan ensiimiiäinen kotimainen Iniorma-auto esittä^
iläla hurraaville kimalaisille.^^^^U^ "lomautta­misesta''
eikä "ylituptannpsta" kun näiden kuijisipyöräisten kuorma-autojen
joukkotuotanto alkaa ensi syyskuussa. Näissä kuorma-autoissa on puiiste-tulla
ilmalla toimivat jarrut ja ne voivat kuljettaa 4 tonnin kuormia. Tämä
Kiinan ensimmäinen autotehdas sijaitsee Chängchunissa, Koillis-Kiinassa.
Tehtaassa valmistettiin koetarkoitiiksessa 10 ensimrnäistä kuorma-autoa;
•: , ' ' . / ^
Heinäkuun 13 päivänä. Näiden koevaunujen ttilo ulos tästä modernista
tehtaasta aiheutti suuren riemun kaupungin.asukkaiden keskuudessa. Tu-iiannet
kaupunkilaiset onnitteUvatsuur«n Innostuksen vallassa niitä nuo­ria
.miehiä ja naisia, jotka valmistivat iiäma ensimmäiset^^ ^^k
Näissä kuormavaunuissa on 6-siIinterlset koneet ja niiden valmistamisessa
käytetään tekniikan viimeistä huutoa olevia koneita ja laitteita. Mainit­takoon,
että tehtaan koko valimo on mekanisoitu.
4 T H
ICE, ONT;
11:^
eriand S i
Ontario
iVALLA
'JDET
nallit
nenyt...
kankaista,
nija mle?
ään maa­lisia
Juuri
laa mielQ
sia.
i Ltd.
ONTABIO
FTÄ
Lipasta
raamal
iren "Suuret
nnen osan.:
tiaa käsittää
ILIA. syiiHä
Uinen HAM-KAUPPMS
VHALUA
. ?2.75
ttaneet todd-
»kirjan. jok»
jiirteitä myo-jssen
pohdia-dän
kattami-ja
mielikuvi-
JuhlapaiväDi-lalvalla
iuttä.huniaa-imaailmaaiBa
. jjöyhälisloön
kylästä. Jonk»
Ltd.
Viljaii tuottajahintaan
7 mk:n ja maidon 40>
pennin Ikorotus Suomessa
Helsinki. — (SS) — Valtioneu»
vosto päätti elokuun 30 pnä maa­talouden
tuottajahinnoista' syyskuun
1 pnä alkavaa satokautta varten.'
Leipäviljan tuottajahinta nousee 7
mk:lla kilolta ja maidon 40 penniS
litralta, mikä viimemainittu hinnan­nousu
merkitsee n. 10 markkaa voi­kiloa
kohti. Rehujen hintoja sekä
sianlihan ja kananmunain tavoite­hintoja
korotettiin viime vuoteen
verrattuna; niin ikään päätettiin
lisätä eräitä avustuksia.
Pääosa tuottajahinnan' korotuk­sista
peitetään subventioilla valtion
varoin niin, että vain maidon ja
juuston .kuluttajahinnat nousevat,
maidon 2 mk:lla, juuston 5 mk/kg
%skuun alusta lukien. Voin ja
leipäviljan hinnannoussut subventi-oidaan
kokonaan.
Samallarvaltioneuvosio kuitenkm
päätti poistaa ns, maidon syönti-'
palkkiota ja subventiot tinkimai-
^dosta sekä vähentää kulutusmaidon
^subventiota^ minkä vuoksi valtion
subventiomenot eivät - elok.; 30: pn
t»äätösten johdosta lisäänny, vaan
.vähenevät. _ / " 4 ,
— Kala jä kalatuotteet muodoBtavat
noin neljänneksen Norjan vientitava­rasta.
MARTTILAN TALOSSA RUUSULAS$A
ÖLI "MUOTIA SEURAAVIA LEHMIÄ"
Helsinki. — (VS) E i se nyt sen­tään
Voroshilovlaluan sää aina
suosi, saatiin elokuim,25 pna; sa­noa,
kun kaatosateessa Marttilan'
tilalla odoteltiin korkeiden vierai­den
saapumista; Matta ^vierailun
alkaessa sade lakkasL Jyhkeät
pihakuuset ja syyspunaiset pih­lajat
syventyivät kuuntelemaan
kun isäntä, Viljo Mantere .vaimon­sa
Lyylin ja lastensa seuraamana
toivotticVorosliilovin ja Kekkosen
sekä seuraeen jäsenet tervetul­leiksi
tutustumaan suomalaiseen
maalaistaloon.
PERINTÖTILA
: Presidentti Voroshiloyui käynnin
kohteeksi^valittu Marttila on vanha
sukutila. Kurkonkurjojen s mukaan
se on perustettu jo V. 1703 ja'vuo-;
sien mittaan on viljelmiä laajennet-t
tu käsittäen ne nyt 29,5 ha, josta]
salaojitettua, 22 ha., Metsää Ulalla,
dn h. 48 *ha.' Vaikka tila ^ei oleka^h j
hi:dppumodemi, niin: j o . kokonsa,
puolesta se ei ole maallemme tyy-.
pillinen.^1 Onhan) ma^nie ätunne-;
tiisti pieiiiviljelysvaltalnen. Mutta;
käynti Marttilassa antoi vieraillem-i
me'kuitenkin käsityksen eteläsuo-
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD C. DOUGLASIN uusi. heHtkä
309 SIVUA ^* ^
syksyn enshnmäinen niyrOv MB^miBh^Pa^^ per­heeseen
Myöhemmin Marcia usein ihmettfiU,mit^ he fUvat tos-kraSfnS
tSrueet tota^ ilman (häntä. Waniit oUvat erlnomatete nuo^^ mutta he tarvitsivat Hannatola .«aafateeen etom^g
selvwtlÄ ia iärlestystä. Eka kysymys ollut vah» taloudenhoidosta
- elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, Ihmluito Ja
Itseensä.
ALAN PATON: ' '
TPATlTanT f PMatoAnA tulolil lha yhviänn t uvänhnäestis&ä gia ja/s<s>a « alo«i» |m8a^al^lm, "a^nm?^ami Je5enJs?a:.
lukijansa yhtä väkevästi Ja ehdottomastL Rakenteena ^tehokkuu-des4
j f tSn voimakkuudessa se ylittääkin ^ettajto^
Kehyksenä on JäUeen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aineena
on vXS^^ehSl tragedia. Nuori P 9 " J f j " » ^ f " h Ä t o I na
pean buiirisuvm» jäsen, rfldtoo maan ankarinta Ja lW3^ttaictotä
lakia. Jonka mukaan valkoisen miehen sV^de.värUllsMn nab«en
rangaistaan julistamalla pannaan sekä syylUncn itse että koko hänen
sukunsa.
HELEN D. BOYLSTON:
CAROLA TEATTERrmTO;
192 SIVUA HINTA 8ID. tl£0
Helen D. Boylstoi! on saavuttanut «»aaTlmanlnraluiMude^^
hoitajien e l ä n ^ kuvailevilla HELBNA-kirJoillaan. Nyt a i ^ ' H e l e ­nan
SäS^aF maisuuden tutustua ^^^{^^^'t^ sankarittareen Carola Pagecn. C a r ^ on t^'*»*^*^*®! J P * " * *
nuori tyttö. Josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
• RAKErm SAIUAN BÖMÄANIT •
HUIMAA JANNITirSTA
JACK VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
DieteeUlnen «elkkalluromaanl BXNTA SID. |2i)0
ARTHUR C- C L A R K B :
ILMOJEN SAARET
^ ^Mg«mslä seiaaiiluja, - Tieteellinen « c l M ^
ROBERT A. HEINLEIN:
R^^ETTILAIVAN KADETTI
213 TSiIeVteUelAli nen «ikkailaxomaanl - SeflÄalluja HINTA BiU. » 2W
' Tilatkaa osoitteen*:
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD.
malaisesta talosta.;^ Tilan pääraken­nus
on vaalea,!* tailekattoineäi «ja
erottuu jo kaukaa silmään Ntirmi-järven
tieltä tilalle Icäännytteessä.
Rakennustaympäröikahnls kuusi­aita,
joka saartaa-'sisäänsä myös ta­lon
vierellä olevan puutarhan ja
piinassa olevan aitan, jbka ainakin
150 vuotta vanhana ja puhtaana
suomalaistyylisenä (piharakennus
sitä ei ole) korostaa tilan suoma-laistalonpoikaista
leimaa;
POMESHSIK
Vieraat ohjattiin suoraan ulkoa
vierashuoneeseen ja sieltä siirryt­tiin
hiljalleen muihinkin huoneisiin.
Pres. Kekkonen jututti kovasti
isäntää kysellen viljelysalaa,- sala­ojitusta;
vieVaaA'^ työvoiman käyttöä
•jne.')-Kun'kaikki tiedet''kaännettiin
Vbroshiloville,' hän huudahti' useagn
otteeseen pomeshsik, ' pome^hsik,
että 'Manterehan ndhkih säurtUällir
neri? -' Myöhemittäbsä' viÄhriessa pres.
Voiroshilov'^«sitti to^öhiiikfeen? 'pi^-
täytyä' myöskin-^ ikafe1dfaibaän"hid-jaah,
f»!enviljöhnällfeV'mut«4^ kireän
vierailUotiJelraän">uoksi SiilieA^^ei'
ollut raähddUisuutta.' ' ^ ^ i ' - ' * ' . ^"
Marttilan tilan' tttvd^sa'on kiitet­tävällä
;favalfä'^äflytet:^-Vahfiän ta-i
lbnpolkaistälon''i)^rtin^tun<u,f3a se;
herättikin vieräis^ ihastus^^^^^
röshilöv^ toisti,tuon'tuohia: Otshenj
höroshoo, otsheh ^horJoshoo.'' E!rin-|
omaista, erinomaista.\ ' 'J/.
Keittiön puolella"' pisjSydyttiin i
myös ja ihailtiin /isoa paistinuimia.;
Pres. Kekkonen kysyi, että syddään-kö
talossa vielä kunnon ruisleipää,
johon tuli myönteinen vastaus.
MUODINMUKAISIA
AMMUJA
Piharakennuksesta siirryttiin se-mentitiileistä
rakennettuun navet­taan,
jossa tilan 11 lypsävää her­mostuneina
odottelivat suurta vie­railua.
(Hermostumisen olivat ai­heuttaneet
kymmenet valokuvaajat,
jotka olivat jor etuk^tsen^dent^pet
varaamaan hyviä kuvakulmia). Vo
roshilöv kysyiy että lypsetaänkö kar­ja
käsin vai koneella. Isäntä se-,
Iitti, että tilalla on käytetty jo viisi
vuotta lypsylconetta; Nyt Voroshi-lov
päätti vielä itse laskea lehmien
luvun ja päätyi ilmoitettuun'yhteen­toista^
Komeita -ammujahan',näma
ovat, totesi hän; O vat ^ vielä noin
muodinmulcaisiakin, että ovat heit
täneet sarvet pois j a laittaneet vii-,
meistä huutoa olevan kampauksen-
Ainainen humoristi sai kaikki naur
ramaan vapautuneesti. Kyllä ne
lehmien. otsakarvat olivatkin sieväs­ti
kammatut.
KYLLÄ NAHKA FEHMIÄ|SI
Navetasta siirryttiin siTomalaiseen
saunaan. Mutta : matkalla sinne
pres. Voroshilov joutui antamaan
nimikirjoituksensa Muoniosta saak-kä
tulleelle Eino Banna^le. < Mies
kejrtoi ••• saapuneensa vain'näbdäk'.
seen javalokuvataiteen-naapuri­maamme.
B?amieh^.j,, B ^ n ^ . i e h -
tiöön Voroshilov kijrjoitti: ''Paljon^
kiitoksia lattu4£&ta vastaanotosta'!^
E i värfnaankaan^aatfi^taKUt^tn&ta'
taessa Kekkosta riensi lääkitsemään
Voroshilovin henkilääkäri Anatoli
Prohörovitch. Tälle Kekkonen sa­noi,
että .sanokaa' sitten kun pis­tätte
sitä ainetta» että minäj osaan
huutaa. Voroshilov riensi vtrka-veljeSSn
lohduttamaan» otti: kädestä
kiinni ja leikkisästi paijasi: Nitshe-vo,
nitshevo, ei-se mitään. Kyllä
se siitä paranee. Nyt' pitäisi olla
karamelli potilaalle. ' Siihen Kek­konenkin
jo totesi, että nitshevo,
nitshevo. Kun pää oli paikattu.
Kekkonen otti' Voroshilovia käsistä
j a nauraen selitti hänelle päätään
nä>'ttäen, että nytkm se nähtiin,
mikä' merkitys on ystävjrys- ja avun­antosopimuksella.
' S e on rikkomar
ton'.>''Kaikilla dli hauskaa.'
VELVOLLISUUSPULLAA
Talon' pieneen 'kamariin oli ka­tettu
kaunis kahvipöytä vieraille.
Naisväki pii leiponut: pullaa, ja so-
If^i|^4^un.^'^4a; Ue^^^^
jhedeimäkaakku ja pikkuleivätkin
o}ivat ICQtiteiipisia. Keskellä pöytää
öli.k^HnislaseteI^a.,Y^plsia,i5^ pu-naisipsyklaameja;
Kun tarjottiin
PjuUaa, niin tulkki selitti. Voroshilo-ville,
että sitä nimitetään meiUä
leikkisästi velvollisuuspullaksi; Sii­hen
Voroshilov sanoi;, että ;häneUe
9li Jlov maistaa kotitekoista^''eikä
>uink{(än., .'velvollisuus. Myöskin
kahvia häh ktitti.
KANALA SE O L L A PITÄÄ
saakka/tuota^&irjoilustä^li tultu
lukemaan^
Oli lauantai-iUäpava; |a >^in^
Marttilan sauna^ öli Iqrfpj^unno^.^
Olisi siinä passannut presidenttienj
ottaa niakeisat' l ^ j r i , 'Äoksuvai
vihdatkin odottivat mutta^seaina^;
nen kiire'te& teiänl Näkemästään
Voroshilov totesi, etia kyllähän
Kahvia siirryttiin nauttimaan sa­lin
nojatuoleihin. Siellä jatkettiin
isäntäväen kanssa keskustelua ta­loudenhoidosta.
; Saatuaan > kuallav
että tilan bruttotulot oyat^ vuosit­tain
n. pari miljoonaa, /Voroshilov
huudahti VirolaiseUe. että Martti­lahan
anäsaitsee -enempi kuin mi­nisteri.
Ministerimme eivät kui­tenkaan
olleet samaa miieltä. Oli­han
kysymyksessä bruttotulo. Viror
laisen e i tarvitse ostaa apulantaa, ei
siemeniä > saadakseen palkkaansa,
valaisi Kekkonen kysymystä.
Presidentti Voroshilov oli kovas­ti
kiinnostunut Icanalasta ja kuul­tuaan
ettei tilalla .sellaista ollut,
hän neuvoi perustamaan. Emän-näUe
hän selitti, että nythän te
vielä olette riski, mutta kun tulette
mummoksi (babu6hka)miin kano­jen;
hoito' olisi mukavaa näpertelyä;
Hanslcasti rupatellen vierähtivät
vierailuun vdratutf viimeiset minuu­tit.
, Kun talon vieraskirjaan oli
ikuistettu tämä historiaUinen presi-dentti-
vieraUtt oUkhi käsOiä jo Jää-byväishetki.
Voroshilov kiitti isän­täväkeä
vieraanvaraisuudesta ja toi­votti
heille menestystä, fSmännälle
hän muisti vieläkin muistuttaa, ^ttä
ajatelkaa nyt sitä; kanalajuttua.
Ilmojen isäntä oli tällä välin jäl­leen
avannot pellit Ja sadeviittoi­hin
kietoutuneina presidentit lähti­vät
autoonsa, vielä talon rappui^illa
ystSvpaiisesti JiyvästeUeh-kansallis-pukuisia
neitosia, talon tytärtä Eilaa
ja MnenseVkfcuaan P i r k k o a , V i e ­railu
feffelästfomalalftRssa :iuaatolsta-lossa^
lipäättynyti M. - , '
täällä pehmittäisi' millaisen presi­dentin
nahan tahansa.
YSTÄVYYSSOnSIUS
TUO TULOKSIA
Saunan matalissa ovissa^liikkues-saan^
pitkä presidenttimme löi pään­sä
niin että päälakeen syntyi sie-vouien
reikä j a .veri alkm .vuota­maan.
Tosin president^me, yritti
panna asian leikiksi sanom^^lla^ että
noin,se käy kun luulee'olevansa
niin suuri ^Lärd,' ettei ovissakaa
tarvitse-kumartaa.-
Täkaisin pjh?>''i»lfenymkff^*en tul-
Kreatian Ja^Turidn
>i•sjr }<•im^^^^<y0i:i:m)^•^:c'ii:. *e .^ft;
f, i^Opi^JigL,^ isuroe^^n rannalla on
jflrallisentledonanii^
fpabtunut väUkoditaas kreikkalaisten
Ja: tutUtOaitUn rn^
laen. Partioiden vailUäcdi Ibtikausten
vaihtoa torkiiläisten vangittua ensin
kaksi kreikkala&ta kalastajaa.
Ltmfa Noidassa
Orfo. — Taivl on alkanut tulonsa
Norjaan: tunturiseuduilla on' sata-nui
lunta i a eräin paikdin on läm-
{>Stila laskenut 5—6 pakkasastee­seen.
NordtrSndelaKissa on , peru­nanvarsia
iialeltimut^iia' dstiandissa
on karjaa täyijrnyt ajSA ittoiariiair
tuolitta >alas:;finIJon^-ail(£dseittmin
kuin miesmafstiin. . ' ^ J
Ennäfyskylmä ja
sateinen elokuu
otiut Suomessa
Helsinki. — Syksyn tähän asti
voimakkain myrsky Suomenlahdel­la
aiheutui voimakkaasta matala­paineesta
-Joka saapui viime perjan­taina
Baltian y l i itäiselle Suomcn-iahdelle.
Myrskykeskus kehittyi ko­ko
:Länsi-Eurooppaa peittävän kylr
män ilman j a Etelä-VenäjäUä'val­litsevan
hyvin lämpimän ilmavirran
raja-alueella; Kovimmillaan myrs­ky
oli Baltian rannikolla, jossa e
räät sääasemat Ilmoittivat perjan­taiaamuna
jatkuvaa 9:n ja 10:n
beaufortin länsituulta.
KYLMÄÄ J A SATEISTA
i l L L U T SUOMESSA
tSuomi on Kuulunut koko elokuun
aj9n < pohjoisilta ^markiisilta: alueilta
ja liPohjois-Atlantilta, kotoisin; ole-
:>vien kylmien ilmamassojen. piiriin,
kerltoi professpri. Matti Franssila
Ilmatieteelliseltä Keskuslaitokselta.
Kuukausi muodostui sen yuoksi
koko maassa harvinaisen kylmäksi.
KuuJtouden;: keskilämpötila .oli alus­ta
vien viaskelmien mukaan; Turussa
13,7, Helsingissä- 13,7, TanipereeUa
12;3^(Joensuussa 12,0, Vaasansa, 11,0,
Kajaanissa 11,L ja .Sodankylässä
9,4 astetta. Mainittakoon, että esim.
Tampereella ja Vaasassa ei sinä
aikana kun ilmatieteellisiä havain­toja^
on suoritettu, ole koskaan e-siintynyt;
näin kylmää elokuuta^
Pohjanmaalla ja Lapissa havaittiin
melko yleisesti hallaa seuraavien
päivien välisenä aikana: kuukauden
keskipaikkeiUa 11—12 sekä 12—13
päivien välisinä Öinä ja kuukauden
lopussa 29—30 sekä 30—31 päi­vien
välisinä öinä. Alavilla mailla
laski lämpötila paikoitellen 6-*-7
astetta O asteen alapuolelle. Myös
Keski-Suomessa laski lämpötila pai­koitellen
1—2 astetta pakkasen puo­lelle.
Kuukauden sademäärä oli Etelä-
Suomessa huomattavasti tavallista
suurempi Keski-Suomessa suunnil­leen
normaali ja Pohjois-Suomessa
sen sijaan tavallista pienempi. 31
päivän aamuun mennessä mitattiin
sadetta: Turussa 104, Helsingissä
150, Tampereella 99, Joensuussa 6.5,
Vaasassa 65, Kajaanissa 73 ja So­dankylässä
48 mm.
'IhiiMbpitllmii' tailtmlMit
T I L A T K A A VAPAUS!
PARHAINTA ONNEA
Armas Lindbergille
hänen 65-vuotissyntymä-päivänsä
johdosta toivota
tavat allamaiiytut:
Anni Lindberg;
Mary Ja Art Toivonen
AlU, Vili Ja Doug. Untula
Allan Konka.
John'KoDka
Estber Ja T, Heino
Hilja ja Evert Erkkim
Pamela Lintula
Hilda Ja Kalle Heino
Elli Ja Maire Inberg
Hihna Ja Heiirki Kulmala
Heli, tki^ikku Ja Mauri Mani
HUJa Lindberg, Suomessa
Sault Ste, Marie, Ont.
Elokuun 28 päivänä 1956.
:t,
. K I I T OS
Mitä pailiaimmat kiitokset teille
ystävät/ Inm tulitte viettämän
kanssani : 65.:Vuotissyntymäpäiyää^
nl. - •
Kiitos hztuikattA alasta Ja lah­jasta;
Jonka Jätitte käyntlnne
DiuistoksL
ARMAS LINDBERG
soo, OKTARJO
mistaakseen maan puolustuskuntoa;
siksi, että Neuvostoliitto kehittää
maan tuotantovoimia^ rakentaa voi­malaitoksia,
tehtaita, rautateitS, ve­siteitä/
kasteluverkostoja, torjuak­seen
j&lkeenjfiäDelsyyden. jonka se
sai perintönä taaarinvallalta. ko*l8
takseen nopeasti ne tuhot, joita toi­nen
mailmansota aiheutti; jotta no­peasti
saavutettaisiin ja ohitettai­siin
Yhdysvallat kaikiUa alolUa.
Ratkaiseva kohta'oh kuitenkin
kehityksen suunta, jonka määräävät
yhteiskunnalliset olosuhteet
Työtätekevien asema NeuvostoliU
tossa paranee, jos poistamme las­kuista
sotavuodet, keskeytymättö-mästi.
suunnitelmallisesti vuodesta
vuoteen. Saavutettujen menestysten
merkitystä ei todista vain tilastot
Nämä edistysaskeleet tulevat ehkä
vieläkin selvemmäksi, vjos vertaam-'
me kuvauksia työläisten ja talonpoi­kien,
elämästä tsaari vallan kaudella,
kuten ne ovat kuvanneet Tolstoi,
Tshehov ja Gorki —- nykypäivän
neuvostoihmisten elämään.
Yhdysvalloissa ei voi olla puhe
vastaavasta taatusta, keskeytymättö­mästä
kehityksestä parempaan:
Niinpä esimerkiksi alenivat palkat
amerikkalaisessa teollisuuden pii­rissä
6 prosentilla 1044-^. saman­aikaisesti
kun viralliset hihnat kulu-tustarvikkeille
kohosivat 35 prosen­tilla.
Näin siis aleni reaalipalkka
yllämainittuina viitenä vuotena 30
prosentilla. (Federal Reserve Bul­letin
1951).
Scurahvina seitsemänä vuotena
ovat amerikkalaisten teollisuustyö-
Uisteo. fiajkat kohotmeet, hiyvten
«ubdantei^o «ulosta, jotka ovat
suoneet ^ ^ t t i i d U e mahdollisuuden
taisteli» palkkojensa fHiolesta. Täs­tä
huoUouitta tulee tydväenluokan
asema CalouspuUui «atttiessa merkit­tävästi
huononemaan. Mitä taas
tulee maatalbustyilUSisten ansioibio,
«m sanottava, että ne huononevat
keskeytynSttfi. -
Päätteeksi haluan kiinnittää buo-mlota
seuraavaan.
netysU on osalla kihmitetyistä
ja; vakinaisessa työssä ^olevista ame­rikkalaisista
työläisistä toistaiseksi
taa.tusti p ^ m p l a^bieellinen: hvvm-vointi
kuin eräillä osalla neuvo^t'»-
työläisiä, mutta "ihminen el elä
vain leivästä". Kaikilla el suiraän
aineellisilla alueilla elämästään ou
neuvostotyöläisilläverrattomaati pa­remmat
i olosuhteet kuin amerikka-laisilla
työläisillä. Yhdysvaltojen
hallitsemiseen osallistuu .9 mii jo*
näär(ä; Neuvo^töliltdn bollituson
suurimmalta osaltaan r kokoonpantu
työläisistä. , Yhdysvalloissa .mää-räävätr
kapitalistiset johtajat itse.
valtiaina yrityksissään Ja "osakkeita
omistavat" työläiset eivät voi vai
kuttaa asioiden hoitoon: he eivät
saa edes osallistua vuosittaisiin o-sakeyhUölden
äänestyksUn. Neu-voBtoIiitossAiVoI
joka askeleelhk ta­vata
johtajia, jotka aikaisemmin
ovat olleei työläisiä. Neuvostomaas­sa
osolUstuvat työläiset väUttÖmästi
yritysten Johtamiseen. Yhdysval­loissa
el yhteiskunta ole kiinnos­tunut
työläisten osuudesta. Sen mie­lestä
he ovat vain "nimettömiä kä­siä".
Neuvostoliitossa arvostetaan
Ja palkitaan >ht2*|iyglai>
«en kuUi b o i k i s e i t i ^ ^ '
tyd on kunnia^atia.-''
työläiset, ovat imiodti^^
maan. heidän kuviaan'it
lehdissä Ja Julkaisuissa, 1itm»-]im- ,t
vutuksensa saavat os^kieen «WrU i •
huomiota, sellaiset t y j U i i i e t ^ p l ^ ^
taan. Jokaiselle työllisellfcrJi^;
on lah^öKön tie aiiki i « f t { < # ^ ^ ^1
den hoitoon,'niin tieteen remiW' 1 :
tecQkln atöUla: / :
Työläinen Y b d y ^ l l o i s s a / o i i . j a ; '
jaa "Kansankapitalismisi*; orjälttt. i
samanaikaisesti kun Nevi^ostolllto»^ i
sa on'>ai<aä'"lhmiifen. ; /
Karhit .'^^afell pahasti
lamma^paUnjenta'
Steam*»nat RnHnfts, Colo^TättH) S ^
ttedoitettiln' tilsfaiha.^ ettS noin ^^00 ,
pauhaa' -pamava kaprhu 1 h y B k k S a i '^
maanantaitia erään tammaspaiine-^ ?
nen kimppuun ja ehti pahasti xaa^ i,' -
della häntä ennenkuin toinen imles { '
ampui eläimen.' . " V / '
mm
kiitos
Lausumme .tät'?n: syda-^
, melliset kiitoksemme' l a h -^
r joista,ja kalltesta^ossgitettt-,;
misesta hääpäivämme joH^^f l;iiiiliSiiiiii^^
Telle ja Tykö Mä^npftä
Mr. Leonard Ray Gofdpn P^llatt
CREIGHTON UNITED KIRKOSSA, CREIGHTON MINE, ONTARIO
ELOKUUN 11 PÄIVÄNÄ 1956. ^ . , . -
r^t^ Onnea ja menestystä avioliitollenne toivottavat
^"-^ allamainitat omaiset, sukulaiset ja ystavati
KukkatyttÖ:
Anja Kotanen
Kokkapolfca:
Clifford Embim
Vera ja Väinö Llndhohn
Mr, ja mrs. A. Pellatt
Valma ja Tauno Kaukolln .
BRUCE PEIXATT,
Unionville, Ont.
HABBY HEABN,
UnionvIUe, Ont.
Mary Crelghton
J. W, Creighton
D. Baldelll .
R. 8. McLelland
'Hilda ja Matti Kotanen
Sohvi Ja Antti Ranta. •
fiault 8te. Marie, Ont.
Ida Ja Eino Muhonen ja perhe,
Bault Ste. Marie, Ont.
Ellen Ja Edwin Lahti
W. Puukila Ja perhe
E. ROUVINEN
Aune i a Eero Kinos
Ellen Ja Helmer Suomu
Kirsti ja RonaM Bates •
Tauno/ Imirf Ja LliuUt
Suoml^lMii
Selma Ja Dave Ritkri
Vieno Ja Beino Järvi
Impi Ja Frank Tommila
Hllfa emith
Hilda Kauppila
Eila Ja Bill Niemi
Hulda Johnson
Lydia Mäki
/Bertha Ja Sam Keskinen
Bohby Ja Arnold Keskinen
Helvi Ja Edward T h u i v t o n ^ c
Aune Ja Allan Johnson
Aili ja Julius Ranta
Ellen ja Kalle Saari
Mirja, Lyyli ja Kalle Kauppinen
Paul Heino
E k a Ja E r k k i KiemiatS
Mary Saart
Vilma Ja Väinö NiAanen
Toini J3 Paul HiU
Aini Holopainen
Miriam ja Carmello Pk^ra
MM, Tyyne ja Nlr* Mäki
Anna Ja Vennl Viita
Hefanl Ja Abel Mäki
Esther, Paul ja T. Heino
O, Pltt
Edla Möttönen
Impi Ja Isaac £(alo
Impi Ja Matit Luoma '
Rauha ja Aimo Mäki sekä tytöt
Ida ja Oscar iMänniAtö
AUna ja W. Eklund
Bob Prattini
Winnle ja Isaac
Judy Ja John
Taimi ja Karl Kallinen
Kerttu ja Tom Walker
Maria Ja Aatu Marttinen
Enni ja Jussi Koskinen
Wm. Schiimackes
Jean 8yypt
LyyU ja Reino Ketola
Mr. Ja m^f. E, M . WilUe
Lydia Zimmerman
G. M . Guling
W. Kinkley ja Shirley
Nevtrloa*
Mary ia Percy Cooml» -
Vieno Ja John
Martta ja Vili Bläki
Eila ja Anmond Bouchard
Emppu Bistonen,
Toronto, Ont.
Sigrid Ja Vie, Ketola
Aili Ja VjU Mäki
Lyyli Ja Vili Oja
Venla ja Antti Luukko
SenJe )a Edwlii Suksi
Berfha i a Ölavi Laine
Ina Ja Chas,
Sandy. Esteri Ja Eino Siren . ,
01«a ja Toivo Taipale
Rirvfca ja FOavo Marttala
E. Siigan
Jenny Ja Bino Santala
Mr. Ja mr». B. ^iemi
Bob Lemke ,
Aino ja Arthur Wilta ' ^
Mr, ja mra. Toivo Jylhä
Bill Rvan , , . '
Wm. Mapcs
Miriam, H . ja V . Lukkari ^ <
John Aro , .
Hilma Ja Armas: Anderson /
Karin Ja Aimo Mäkelä
Hilma Ja Matti Linna
Kylli Ja Paul Johnson
Arne Ritari
Heikki TuuUila
Saima ja John Turpeinen
Nancy Ja Ronald' . - ^
Passit . ' .>
Mr, Ja mrs. N, Senluk
Mr. ja^^mrs.N. SJcllnkv '
Elin, Alircd .Robert, Kaarina ja
Aimo Mäkr
Beta i a tigo Flmra
Slhl Ja Arvo Vuori
Jean Ja Peter Bitie '
Arvo Basto ' '
Eino Bosto'
Emil Basto.'Tk,./'' ' i
Carol,'Kaarina'Ja Arae
J: Axmw
Dick, B6h.MU i a BIU
Taimi Jaflifluii Huhtala ^ . , .
Pauli, ^ p i Ja-Matti Pajuluoma
Sylvia ja Taisto ,Waine . ^ '
Verna ja iteJno Hallikainen
Maiju jaKarliSuutarinen,' -
Norma Ja «Alfred^lCätanen
Irma ja Toivo Perämäki Ja perhe
Tekla iaAhaelm
Häät vietettiin Finnish-haalilla
Sniburyssa, elokuun 11 pnä ISSfi^t
K I I T OS
Tahdojipne'lausua sydämeUIset kiitokset kalkllie^suktO^j;^
sille ja vstävlUe kaikista kauniista häälahjolsta Ja' rahalahr'^
joista. Jolta" sahnme vastaanottoa. J^"-.;.
Erikoiset kUtokset kerääjille mrs. Rehio KetolaUe, mrS...
Mftiti tSäiaetUt Sa mi». Tm TVaH^Ule. .V-^^^sT^-i
ItyOs erikoinen klttos Illan ahkerille ravIntolaemänttIUe.v.'
Kiitos ahdcerltle SöittajUle hyvästä soitosta. " ' . / .-'^r^^V
Teitä kaiklda kiitollisuudella muistaen, •<
SUÖBOKY
AIRI JA RAY PELLATT
l i i . . . .
fMmi
m
T
' 1