Vapaus, May 12, 1959

              Telephones: Bus. Offlc* OS.-4-4264;
Bdliiorial^ Öf f ice^ OiS; 4r42fiS^lh(änagw
E. Suksi. Edltor W. Eklund. MalUrig
address: Box 6Ö, Sudbjui^.: Ontario.
tebllJAcd Novi 6; 1917. -Aiithorlzed
äsvsecond :class mall by the Post
iOffice!fDeiMute^
lished tto •; Tuesdäys,
{Thui^ays'and:'Saturdays by;Vapäus
1 JRi^lUlshing Company Ltd., at 100-102
£ lm St. W.i Sudbury, Ont.. Canada.
Advertlsing: rates upbi^y^pplicaUon:-:
;iÄnslätlön',-free of .chiarge. •.... r
Cahädassa: , 1 vk;:8.fl0-6 kfe. 4;25
3 kk. 2.50 ;
Yhdysvalloissa: 1 vk; ».00:6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.5Q'6 kk. 5.25
Liberaalien 'Varastetto ohjelma"
Ontarion liberaalipuolueen johtaja John Wintermeyer
ministeri Firost on rohmunnut .liberaalipuolu^e^^^^
yksitoista pjeruskysymystä torypuolueen pitkään .vaai^
ilc^:-:V^;^,ft«tiih^^ •^•^•^
««Tämä on selvä todistus väitöksellemme, että hfällitus ön
^'^^^-vix^ikösöa aatteiden ja'alotteiden suhteen", sanoi mri, Win-
- termeyer närkästyneenä, luvaten puolestaan laatia ainakin
: i viisitoista kohtaa käsittävän uuden ohjelman nyt varastetun
sellaisen tilalle.
M on sellainen "liberaalien" ohjelma
' 'jolhka patavanhoillinen torypuolue voi "varastaa"? Eikö tä­in^
ole vain esimerkki siitä, että molemmat vanhat puolueet
n. V, ovat niin toistensa näköisiä ja kaltaisia kuin kaksi pihlajan­marjaa?
Tässä tapauksessa pätee myös se, että Ontarion li-
•• beraalipuolue "on vararikossa aatteiden ja aloitteiden suh-teen",
kuten mr. Wintermeyre aivan oikein sanoi pääministe-
" riTrostin yksilölliseen tenhovoimaan luottavan torypuolueen
olevan.
"Huonompiosaisia" kohtaan luonnollista myötätuntoa
tuntevana lehtenä me puolestamme olemme valmiina autta­maan
Ontarion liberaaleja uuden ohjelman laatimisessa sen
. "varastetun" tilalle.
Koska emme ole huomanneet, että torypuolue olisi va-
. .arastanut sen paremmin LPP:n kuin CCFmkään perustavaa
• laatua olevia ohjelmakohtia, me suosittelemme, että mr. Win-
^ "termeyer ottaisi harkittavakseen jotakin sellaista ajankoh-
^ taista ja todella tärkeätä pykälää, mitä ei torypuolueen silo^
"tustä ja mitään puhumattomasta vaalimanifestista löydy.
Esimerkiksi voimme mainita North Bayhin rakenneavaksi
aiotun ohjustukiaseman. Yleisesti tiedetään että amerikka-
• Iäiset tyrkyttävät näitä ohjuksiaan meille nimenomaan siinä
.mielessä, että yhdysvaltalaiset kenraalit saisivat "aikaa" lä-
' „,.^hettää lentokoneensa ilmaan rajan eteläpuolella. Vaikka
bomarc-ohjusten tehokkuudesta on väitelty puoleen ja toi-
> --fieen, niin yksimielisiä tunnutaan oltavan siitä, että jos sillä
vekottimella osuttaisiin ydinasepommeja kuljettavaan vihol-
""lisen lentokoneeseen tai ohjukseen, nim Ontarion asukkaat
^ Joutuisivat silloin sellaistenkin vetympommien tulituksen
kohteeksi, joita ei ole meitä varten matkalle lähetetty. Kai-
->!.- ken järjen nimessä siis suosittelemme liberaalien vaaliohjel-
• •-maan kohtaa, missä sanotaan suoraan ja päättävästi, että
amerikkalaisia bomarc-ohjuksia ei sijoiteta Ontarion alueelle,
' jos liberaalit tulevat valituksi. Se antaisi epäilemättä libe-i-
Taaleille paljon kannatusta ja osoittaisi samalla, ette liberaali-
-'^ ja-"torypuolueen välillä on loppujen lopuksi jotain eroakin!
Liberaalipuolue voisi ehdottaa sellaisten suurlaitosten
"kuin esim. paljon puheenaihetta antaneen AVROn kansallis-
^...taffiista, sekä erikoisen kauppavaltuuskunnan lähettämistä
-^'Kiinaan, ja Neuvostoliittoon, 40^tuntisen lakivoimaista työ-
'«•rviikkoa kaikkialla maakunnassa ja muita sellaisia toimenpi-
; "'teitä, joiden avulla saataisiin enemmän työmahdollisuuksia
' \"Jä'uutta eloa talouselämäämme.
; 'T" Kuten sanottu, me esitämme ilmaiseksi nämä ehdotukset
liberaalien uutta vaaliohjelmaa laadittaessa ja jäämme mie-
' lenkiinnolla seuraamaan, missä määrin mr. Wintermeyerin
. . puolue haluaa todella olla erilainen kuin Ukko Frostin tory-
! pUölue.
Kiinaa ei sifläkään^k
i Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että Kiinan
. * v"Kansantasavaltaa ei loukata rahtuakaan sillä kun Washing-
' tönin herratsuuressa viisaudessaan julistivatj että canadalai-
' set trokit eivät «aa käyttää Yhdysvaltain maanteitä kuljeti-
- • laessaan katkarapua (shrimps) Vancouverista Albertaan. Sel-
' vää on ainakin se, että Kiinan Kansantasavalta pystyy selviy-
.' tymään omin voimin tästäkin "iskusta".
• Toisaalta on yhtä varmaa, että "shrimpsien" canadalaiset
• ystävät, ja näitä herkkusuita on paljon, joutuvat tästäkin
Washingtonin ukaasista maksamaan laskun. Jos näitä sivuilta
' litistyneen näköisiä katkarapuja ei saada Itä-Canadaan suo­rinta
mahdollista tietä, niitä tuodaan sitten kiertoteitse, ja
, t se tietenkin tarkoittaa; että shrimpsien hinnat kohoavat. Varr
iV^jn^a rmyös on^ että shrimpseistä pitävät herkkusuut tulevat
i;^^^^'^^^ ensikädessä Washingtonia
'ja jos tämän "kiitoksen" seurauksena candalaisten tunteet
!edelleen kylmenevät Setä Samuliin, niin sekään ei ole mi-
:; kään ihmeitten ihme.
T " - * « *
Kuten viimeviikkoisissa uutistiedoissa kerrottiin, cana-
;i ;dalaisilta kuorma-autoyhtiöiltä kiellettiin oikeus kuljettaa
Jbrittiläisestä siirtolasta, Hongkongista, tuotuja tavaroita kaut-l':
jtakulkutavarana Yhdysvaltain maanteillä Länsi-Oahadasta
Itä-Canadaan. Tämän johdosta ilmoitti pääminisTöri Diefen-
,bakör,"että-^Canada esittää asiasta protestin,Yhcfysvalloille.
•'\ i Wasingtonin ukaasin'multaan, Hongkongista tulevan ta-
\ [ Ivarän kauttakuljettajan täytyy selittää mistä tavara m alun-t-
'perin lähtöisin. Kysymys ei ole vain siitä, mistä on kautta-
Ikuljelettava tavara lähtöisin; vaan myös siitäj mistä
•se räaka-aine, mistä ko. tavara on valmistettu,
j..,^ Yleisesti tunnettu tosiasia on, että_Kiinan kupeessa ole-:
jväistaHongkongistaiei saada juuri nimeksikään raaka-aineita;
'Hongkongissa valmistettavat tavarat tehdään valtaosalta Kii-v
inasta saadusta; raaka-aineesta. Näinmuodoin tämän' kau
äculjetuskiellon* alaiseksi -tulevat' asiallisesti.-p
^rijttiläisen Hongkongin tuotteet ja tavarat!' Katkarapujen
lisäksi kiellon alaiseksi tulevat erinäiset ilotulitusvälineet,
kankaat, lelut, kalastusvälineet; muistoesineet sekä suuri -
mii
tl
*»
t|smäärä säilyke-?ja muutan ruokatavaraa:
l' l ' Toisina osakärsijöinä canadala^sten rinnalla ovat siis brit­in,
jtiläisetliikkeeti Hongkongissa;
• k i • \
• • '« • *
\\ Kaiken tämän jälkeen olisi mielenkiintoista tietää, mitä
• » sanoisi Washington jos Ottavvasta ilmoitettaisiin, että Cana-
\ \ ,^an alueitten läpi Alaskaan — USA:n yhteen osavaltioon
' J r johtavajnaahtie menee poikki siihen asti, kunnes katkara-
^ «1 piija jk\muita Hongkongin ja Kiinan'tuotteita voidaan lä-
' pettää Länsi-Canadasta Itä-Canadaan kauttakulkutavarana.
^ 'fiiyhdysvaltain maanteitä, pitkin..Jokatapatiksessa tässä oa,
vampresi-dentiksi
iBritanniassä \
Lontoo.' — Viime sunnuntaina
tSäilä pidetyssä'Britannian J a Neu-
^ s t ( r t i i t o n S ^ ] ^^
sikpkouksessa päätettiin valita tun­nettuamerikkalainen
laula j a • 'Paul;
Robeson yhdistyksen varapresldentik-^
si. „ - '
' .Robeson ' o n 'parhaillaanreslinty-mässä
bthelloh osalla • Stratfordln
teatterissa. Hän on ilmaissut • aiko­muksensa
Jäädä asumaan. Britan­niaan*
*''^:\:.:.V-.' \;
KonVe^rer^ oli: \ mukana 118
edustajaa,^: jotka ^^ustivat yhdistyk-s
^ n v 3 3 ^ ^ " j 8 s r ä tk
Fiitösi 110 jaUcaa
ptfavra. —. Laurent Gauthier on
vakavassa tilassa sairaalassa taalla
sen Jälkeen kun h ä n putosi 110 Jal-
! Suomen-suarto/työiKteniefaU^K^
san Uatiiiet v ^^
toImitösiili-jtdtiikiHssaan silti vä­hemmän;
iuidehdittava8t»~^UN»nutä,
mihin NATÖ-^bsienjrys. on Norjaa
viemässä. Ja niistä vaaroista, mitäv
se Suomelle ja yleensä pohjolan
rauhalle aiheuttaa. LehU kh-Joit-taa:
Netiypstoiilton ja Norjan yällllä on
viime kutikäiisina suoritettu vakavaa
mielipiteiden Ja noottien vaihtoa. Ta­kaa
rakeMuksehhissiauki((w
Häheti ar.yellaan saaneen vakavia
selkävaimnoja. Hän on 21-vuotias Ja
oli. töissä uudella/ toimistorakennuk­sella
kun onnettomuus tapahtui.
alalseksi;NorJan aikaisemmin noudat­tama
politiikka on Joutunut'. Norja-lian
on' t ä h ä n saakka pyrkinyt suh­teelliseen
itsenäisyyteen Atlantin U i ­ton
puitteissa Ja osoittanut halua säi­lyä
: vapaana ydinasetukikohdista ja
vieraista' Joukoista. .Atlantin liiton
joiito on .-kultenliin tämän-vuoden;
puolalla vyliä;.Ara^ ^painpstriisi;
taan' Ja vaatinut Norjan hallitusta
tarkistamaan kantansa, kiiten norja­lainen
lehdistö itse on todeimtit. Ta­vallaan
yllättävää on, e t t ä Norjan
hallitus on ollut myöntyväinen näi­hin
vaatimulcsiih ja-ilmoittanut tai-puvansä
jopa vieraiden joukkojen s i ­joittamiseen
maansa alueelle.
Päämääränä on varustaa Naton
Leninin rauhanpalkinto
viiden maan edustajille
Moskova. — (SIB) — Toukokuun
1 päivänä Julkaistiin kansalnväU-siä
Leninin rauhanpalkintoja jaka­van
komitean päätös rauhanpalkin­tojen
myöntämisestä ansioituneil­le
rauhanpuolustajille. Leninin ni­meä
kantava rauhanpalkinto on
_ myönnetty viiden valtion huomat­taville
edustajille, jotka ovat anta­neet
merkittävän panoksen rauhan
ja kansojen välisen yhteistoimin­nan
lujittamiseen. Palkinnot an­nettiin
seuraaville henkilöille: Neu­vostoliiton
pääministeri Hrush-tsheville.
amerikkalaiselle neekeri-
UrjaiUJaUe ja tledemieheUe Wil­liam
du Boisille. saksalaiselle työ­väenliikkeen
johUjaUe Otto Buch-wittUle.
kreikkaUiseUe kirjailijalle
Kostas Vamalisille sekä englanti-laiseUe
lehtimiehelle Ja kirjailijal­le
Ivor Montagulle.
Pravda on julkaissut akateemikko
Skobeltsynm. kansainvälisiä Leninin
rauhanpalkintoja jakavan komitean
puheenjohtajan perustelun jaolle.
Kirjoituksessaan akateemikko Sko-beltsyn
sanoo mm.:
Lenlmn rauhanpalkintojen saajien
luettelon aloittaa täysin aiheellisesti
etevän valtiomiehen Ja yhteiskunnal­lisen
merkkihenkilön Nikita Scrgeje-vltsh
Hrushtshevin mmi.
Toiminnassaan rauhan hyväksi N .
Hrushtshev on edustanut mita näky­vimmällä
Ja olennaisimmalla taval­la
ensimmäisen sosialistisen valtion
ja kommunistisen puolueen rauhanr
tähteistä politiikkaa, silla nama p i ­tävät
tärkeimpänä tehtävänään rau­han
säilyttämistä ja lujittamista.
Johtavassa asemassaan, neuvostoval­tiossa
ja kommunistisessa puolueessa
N Hrushtshev antaa kaiken voiman­sa,
tietonsa ja rikkaan kokemuksensa
tämän tehtävän toteuttamiseksi.
Hrushtshevin henkilökohtainen pa-nos
kaasainvällsen jännityksen lie­ventämiseen
ja maailmantilanteen
parantamiseen on todella valtava.
asia, jota Ottawan kannattaa
harkita. Tosiasia nimittäin on,
että Canadan protestit ovat
Washingtonissa menneet tähän
asti kuuroille korville; ehkä
käytännöllinen vastaveto tuot­taisi
parempia tuloksia?
Jokatapauksessa on Diefen-bakerin
hallituksen syytä huo­lehtia
siitä, että Canadan läpi
kulkeva maantie saadaan vih­doin
viimemkin valmiiksi ja
sellaiseen nykyaikaiseen kun­toon,
ettei, meidän tarvitse kan­sakuntana
olla riippuvainen
Washingtonin mielijohteista:;
Että tässä shrimps-kiellossa-kin
on kysymys "väkevämmän
oikeudesta" ja siis mielivaltair
suudesta, se näkyy ehkä par­haiten
siitä, että kiinalaisia
shrimpseja — joiden väri ei ole
juuri sen "punaisempi" kuin
canadalaistenkaan sellaisten —
ja muita kiinalaisperuisia tuot­teita
kuljettavat rahtilaivat
saavat esteettömästi käyttää
hyväkseen sekä yhdysvaltalai­sia
satamiä^ttä myös Panaman
kai:|avaa.^Washingtonilla taitaa
olla hieman vaikeutta "selit­tää"
miten kiinalaiset katkara?
vut-muodostavat "vaaran Yh­dysvaltain
turvallisuudelle"
vain silloin kun niitä kuljete­taan
lukittuna tavarana cana-dalaisilla
kuorma-autoilla Van­couverista
Albertaan Yhdys­valtain
maanteitä - pitkin —
mu tta ovat kokonaan- vaara tto-,
mia silloin, jos niitä kuljetta­vat
amerikkalaiseTvja muut lai­vat
pistäytyvät matkallaan yh­dysvaltalaisissa
satamissa?
Kaikki canadalaiset ovat yk­simielisesti
sitä mieltä, että
Diefenbakerin hallituksen vel­vollisuus
on v^iatia Washingto-nilta
ainakin hieman säädylli­syyttä
— vaikka se ei enää tun-nustaisikaan
Canadan itsenäi­syyttä.'
Hänen nimeensä liittyy kansainvälis­ten
suhteiden uusi vaihe, jolle on
luonteenomaista kaikkien rauhanvoi­mien
aktiivisuuden lisääntyminen.
Nämä voimat pitävät lujasti hallus­saan
aloitetta ja tekevät tyhjäksi Im­perialististen
piirien hyokkaysaikeet.
Rauhantahtoisten ^ kansojen voimis­tuneiden
ponnistusten ansiosta i h ­miskunta
on päässyt lähemmäksi vai­hetta,
jolloin Hrushtshevin sanojen
mukaan: "sota ei voi enaa olla kei­nona
ratkaistaessa mutkallisia kan­sainvälisiä
pulmia."
N. Hrushtshev kayttaa aktiivisesti
hyväkseen kaikkia teitä ja keinoja,
jotka ovat omiaan lujittamaan rau­haa
ja parantamaan kansojen valis­ta
yhteisymmärrystä. Han puolustaa
Johdonmukaisesti eri maiden valtio­miesten
henkilökohtaista kosketusta
pitäen slta hyödyllisenä kansainvä­listen
kiistakysymysten ratkaisemi­selle
ja eri maiden lähentymiselle. N .
Hrushtshev on käynyt useissa maissa
ja on solminut henkilökohtaisia suh­teita
moniin valtlomlehiin ja yhteis­kunnallisiin
merkkihenkilöihin. Hä­nen
aloitteisiinsa illtt>'y sellaisten kä­sitteiden
.synty kuin "kansainvälisen
ilmapiirin lauhtuminen" ja "kylmän
sodan suojasää'.
Kun ulkomaalaiset tiedustelevat
Hru^htshevllta, mlllalisla näköaloja
on kansojen rauhantahtoisilla toi­veilla,
vastaa han: "Olen optimisti".
Hän uskoo syvästi kansanjoukkojen
voimaan, niiden kykyyn puolustaa- ja
varjella rauhaa. "Mita aktiivisemmin
kansat puolustavat rauhaa, sitä
enemmän takeita on sata, ettei uutta
sotaa tule", totesi Hrushtshev NKPn
20. edustajakokouksessa.
• I» »
Kansainvälisen Lenin rauhanpal­kinnon
saanut 'Vllliam du Bols on
suun tiedemies, hlstorlanprofessori,
kirjallij.-t ja sanomalehtimies, joka
tunnetaan Amerikan ja Afrikan his­torian
tutkijana, varsinkin USAn
neekerien historian. Monien; maiden
yliopistot ovat antaneet hänelle hls^
torian, lakitieteen, filosofian Ja kir­jallisuuden
tohtorin arvon.
Du Boisin monipuolinen tiedemies-,
opettaja- ja lehtimiesura liittyy kiin­teästi
taisteluun rauhan puolesta,
sorrettujen kansojen kansallisten va­pausliikkeiden
puolesta.
Kymmenen vuoden aikana on du
Bois aktiivisesti osallistunut rauhan-liikkeeseen.
Vuonna 1950 h ä n toimi
"Rauhanpuolustajain tiedotuskes­kuksen"
johtajana. Tämä keskus pe­rustettiin
hoitamaan USAssa nimlen-keräystä
Tukholman rauhanvetoo-mukseen.
Tämän toiminnan johdos­ta
telkesivat viranomaiset tämän 84-
vuotlaan tiedemiehen vankilaan, ja
ainoastaan Amerikan ja koko maa­ilman
yleisen mielipiteen johdosta oli
viranomaisten pakko vapauttaa hä­net.
Tiedoituskeskuksen lakkautta­misen
Jälkeen du Bols yhdessä mui­den
:. edistyksellisten henkilöiden
kanssa osallistui amerikkalaisen rau-hanpuolustusjärjeston
perustamiseen.
. V a i k k a du BoLs on täyttänyt tänä
vuonna Jo 91' vuotta, on h ä n edel­leenkin
hyvissä voimissa ja jatkaa
tarmokkaasti taistelua rauhan ja
kansojen onnen puolesta.
• * •
.Tyytyväisenä ottaa maailman ylei­nen
mielipide vastaan tiedon Leninin
rauhanpalkinnon myöntämisestä ur­healle
kansojen rauhan ja : ystävyy­den
puolustajalle Otto Buchwitzille.
Tämän erinomaisen ihmisen' nimi
tunnetaan niin Saksan dcmokraatti-sen
tasavallan kuin Saksan liittota­savallankin
työläisten keskuudessa.
- Vuonna 1898 Buchwitz liittyi Sak­san
Ö sosialidemokraattiseen puoluee­seen,
ja siitä lahtien on hänen elä­mänsä
liittynyt keskeytyksittä) Sak­san
työväenliikkeeseen. Pitkät ajat
han toimi johtavana henkilönä am­mattiyhdistysliikkeessä
sekä puo­lueessa.
Vuonna 1933 h ä n johti työ­läisten
taistelua fasismia vastaan
HerlltElssä, mistä syystä hänet pidä­tettiin
Ja; tuomittiin .vankeuteen. Sen
jälkeen hän piirtyi Tanskaan, missä
h ä n toimi sanomalehtlmlehenä.
Tanskan miehityksen aikana hltleri-läiset
viranomaiset pidättivät hänet
Ja tuomitsivat 1941 8 vuodäcsi pakko-työliön.
{
Vapauduttuaan vuonna 1945 van­kilasta
Otto Buchwltz on jatkiifvasti
väsymättä Ja Johdonmukaisesti tais­tellut
yhtenäisen demokraattisen ja
rauhanomj\lscn Saksan puolesta.fSakf
salaisen militarismin ja revanshl-hengen
elpymistä vastaan.
Monien maiden edlstyksellisissä:>pii-reissä
tunnetan hyvin kreikkalainen
kirjailija Kostas Vamaiis, jonka tuo­tantoa
leimaavat rauhan lujittami­sen
Ja yhteiskunnallisen edistyksen
jalot aatteet.
Varnalis on antanut huomattavan
panoksensa kreikkalaiseen runouteen,
proosaan, näytelmäkirjallisuuteen ja
kirjallisuushistoriaan. Vuonna 1956
on Kreikassa alettu julkaista hänen
kpottuja teoksiaan, joita tulee 8. n i ­dettä.
Kreikan sanomalehdistä voidaan
usein lukea Varnallsln teravia poliit­tisia
pakinoita, joissa tuomitaan
Kreikan alistamista amerikkalaisen
imperialismin määräysvaltaan ajava
politiikka. Hän keholttaa vastusta­maan
Kreikan muuttamista NATOn
sotatukikohdaksi.
Kreikan kansan keskuudessa Var­nalis
nauttii suurta arvonantoa. To­dellinen
demokraatti ja humanisti
Varnalis on omistanut monet tuot­teistaan
sodanvastaisille aiheille,
taistelulle fasismia ja taantumusta
vastaan. Hänen teostensa sankarina
on kansa, joka taistelee valoisan tu­levaisuutensa,
vapautensa ja isän­maansa
itsenäisyyden puolesta.
• ,* •
Kansainvälinen Lenin-palkinto on
myönnetty myös englantilaiselle leh­timiehelle,
Ivor Montagulle, joka on
huomattava toimihenkilö rauhanliik­keessä.
l ^ m ä n miehen elama tarjoaa nä­kyvän
esimerkin siitä, miten läntisen
sivistyneistön piiristä lähtöisin ole­vat
edistykselliset ihmiset voivat löy­tää
todellisen kut5!umuk.sensa kan-sanjuokkojcn
yhteisessä taistelussa.
Varakkaasta ylimysperheestä lähtöi­sin
oleva Ivor Montagu on Jo kauan
sitten liittänyt elämänsä Englannin
työväenliikkeeseen. Han on kirjoit­tanut
paljon artikkeleita ja esseitä
englantilaisesta työväenluokasta se­ka
rauhanliikkeestä. Hänen ansionsa
kaunokirjallisuuden alalla ovat myös­kin
varsin huomattavat, han on kir­joittanut
joukon skenarioita ja teh­nyt
useita elokuvia.
Ivor Montagu oli jo ennen toista
maailmansotaa Pariisin ja Amster­damin
sodanvastaisten - kongressien
aktiivisena osanottajana. Han liittyi
rauhanpuolustajien liikkeeseen heti
sen alkuvaiheessa.
Lukemattomissa kirjoituksissaan ja
puheissaan Ivor Montagu paljastaa
terävästi imperialistisia hyökkääjiä
ja kehottaa Englannin kansaa tais­telemaan
uutta sodanvaraa vastaan.
Lenin-palkinnon myöntäminen Ivor
Montagulle. eräälle rauhanpuo­lustajien
liikkeen tunnetuimmista
johtohenkilöistä, on päätös, jota mil­joonat
rauhanpuolustajat tervehtivät
tyydytyksellä.
keimpiin kuuluva atomiaseilla varus­tettujen
/raskaiden.'. pommikoneiden
Ja ohjusten' tukikohta, kysymys on
nimeiiomaan ' hyökkäystukikohdistai
Joiden sijoittamista näille' seuduiUe
perustellaan' mm;, niiden suojatum-malla
Ja edullisemmalla sijainnilla
Na tori: muihin: Euroopäh: alueisiin
verrattuna.. Uhkaa vihta on ninieh^
oman läiisi-saksalaisten, Bundes-wehrin,:
tukikohtien ja Joukkojen si--
joittaminen • maahan. <Norja • Joutuisi
itse asiassa uudelleen natsi- Ja re-vanshihenkisten
saksalaisten tniehlt-tämäksl.
Saksalaisten rautakofpt, Ja
komennushuudot kajahtaisivat siis
jälleen Norjan vuonojen' yarsiUa ja
tunlurifinteilla talla kerralla vielä
Norjan johtavien poliitikkojen j a työ­väenpuolueen
hallituksen suosiolli­sella
avulla. - Näihin suuimitelmiin
liittyy Tanskan alistaminen Länsi-
Saksan liittoarmeijan laivastotuki­kohdaksi
ja Lansi-Saksan hyökkäys-valmisteluiden
tunkeutuminen myös
syvälle Itämeren piiriin.
Pitkään aikaan ei koko Pohjolan
poliittinen tilanne ole ollut niin va­kava
kuin nyt. On tapahtumassa
jyrkkä käänne sima tilanteen rau­hanomaiseen
ratkaisuun pyrkivässä
yhteispohjoinnalsessa hengessä. Jolle
neljän pohjoismaan ulkommisteriko-kous
maaliskuussa 1958 ja eraat muut
yhteiset kannanotot ovat luoneet
pohjaa. Usko Atlantin liittoon kuulu­vien
pohjoismaiden haluun ja kykyyn
ajaa itsenäistä politiikka on saanut
pahan iskun ja se kohdistuu myös
pohjoismaista yhteistyötä vastaan.
Norjan ulkopohtiikan muutos kos­kee
suoranaisesti myös Suomea ja
merkitsee kasvavaa uhkaa myös mei­tä
vastaan. Ydinasein varustettujen
hyökkaystukikohtlen ja lansisaksa-laisten
joukkojen sijoittaminen
Skandinavian länsiosaan ei merkit­sisi
vain pohjan murentamista poh­joismaiselta
yhteistoiminnalta, vaan
loukkaisi jyrkästi Pohjolan puolueet-
^uijdcsEa^atomiYdimalla ...
.-Moskoväl - - M S I B I .N
lälaten|^;tie(iteiö
^TO^soittaiaeetilettM^
voidaan, käyttää m
;vlen\? uusien • perinhöllisten^^omiai-suuksien
synnyttäjinä. / J o s kasvien
siemenet!-nimittäin äseteteim
si pieneUe määrälle : radioaktiivista'
säteilyä, .niin kasvit saavat uusia,
seuraavillekin sukupolville' periytyviä
omhiaisiiuksia. Näin oh rädioaktiivis-teh
säteiden vaikutuksesta saatu vd»-
niäii ja; juolavehhäh hybriidien satoi­suutta
kohotettua, papukasvieri kas­vu
on>vnöpeutunut ja puuvillan vas­tustuskyky
erilaisiin kasvita^uteihlh
oh lisääntynyt:^
tornien maiden etuja Ja turvallisuut­ta.
Vaara «kohdistuisi Jopa maamme
suvereenisuutta kohtaan, sUIä hyök­käysuhka
Naton ohjus- Ja pommiko-'
netukikohdista Norjasta suuntautuisi
välittömästi meidän alueemme ylitse
rajamme läheisyydessä -olevia Neu-vostolijlton
teollisuus- ja asutuskes­kuksia
vastaan. Se voisi johta poli­tiikassamme
monessa suhteessa uu­siin,
merkittäviin Ja arvaamattomiin
kannanmäärittelylhin.
Tässä tilanteessa Suomen ulkopoli­tiikan
johto ei voi pysyä hiljaa ja
passlfvisena. Nyt vaatii kansainväli­nen
tilanne jos koskaan niiden l u ­kuisten
Suomen ulkopolitiikkaa kos­kevien
virallisten lausumien lunasta­mista,
joita viime vuosina on annet­tu.
Hallitus ei voi enää verhoutua m i -
hinkäan "puolueettoman" sivustakat­sojan
osaan, vaan sen on tehtävä
kaikkensa, mitä täältä käsin voidaan
tehdä. Norjan Järkiinnyttämiseksi Ja
vaaratilanteen torjumiseksi. Nyt voi­daan
osoittaa, mhikäarvoista poh­joismainen
yhteistyö on ollut ja m i ­kä
merkitys sillä on. Entistä tär­keämpää
on myös^Suomen sotien j ä l ­keisen
ulkopoliittisen linjan säilyttä­minen
ja suojeleminen niiltä voimil­ta,
jotka Jälleen hallitusuudistuksen
merkeissä aikovat suistaa sen raiteil­taan.
vausväatinjukseste;:^^
vastaan ja' vastaajan lakimies- risti-
•*VT.y;S
onnettomuudessa?'^ tiedusteli''laki- ;v?
mies. ^ i
"Kyllä", vastasi kantaja. ^
"Kun onnettomuus sattui, >teiltä. ^
tiedusteltiin: oletteko : IoukkarätUv;iv;
nut," niitt;te;i;vastiasitte ettette^ote^Vft
sanoi laWmies/^^;i;--•-4 --:^^^-K^^>v^^:|p
Kantaja ryhdistyi ja sanoi: v'AsiaÄsa;
on :tfiUi|;|ayali^^
vosehi ja vankkurin! emme nähBeeVv|^
tulevaa junaa ja siksi ryhdyiihmi^i
menemään rautatipn'yli. Sitten hai- '--
vaitsin junan ja se syölcsi meidät "
ojaan. Ette ole Koskaan: nälmyt||^
sellaista sekasotkua. Makasin se- ^,
lälläni jalat taivasta kohti ja <hevo-seni
oli samanlaisessa asemfossasl
sekä vankkurit ylsöaiaisin.
Lakimies keskeytti
"Kun veturin kuljettaja tiedusteli J |
teiltä missä tilassa te olette, 'niin
vastasitte 'okay'." •
"Asia pitää esittää prikulleen
niinkuin se todella on", vastasikan- •
taja. "Veturin kuljettaja saapui
paikalle ja kun hän huomasi,' että ;S
hevoselta oli jalka poiklu nouti hän
pyssynsä ja ampui hevosen. Sitten
hän tuli luokseni ja tiedusteli olen­ko
louldcaantunut. Luonnollisesti
vastasin etten ole." .-^ _
sanomalla:
yö
MUISTUTTI MAJAVAA
"Miten menestyit koulussa tänään",
tiedusteli äiti pöljältään.
"Hyvin", vastasi poika. "Opettaja
sanoi, että olen kuin majava."
'Todellako", sanoi äiti ihastuneena.
"Se osoittaa kuinka ahkera olet."
" E l aivan niin", vastasi poika. "Hän
sanoi, että jäydän kynääni hampail­lani
kum majava haavan runkoa.?
M.
••M
Torontossa asuva canadansuomalainen Aino Pirskanen syytti; toista viikkoa sitten,
että Canadan kuninkaallisen ratsupoliisin edustaja oli pyytänyt häntä toimimaan
urkkijana Canadan Suomalaisessa Järjestössä ja sen johdosta mahdollisesti hä­nelle
olisi myönnetty Canadan kansalaispaperit, joita hän on useamman kerran
anonut. Aino Pirskanen on varsin kiinnostunut teatterialan toimintaan ja on esiin­tynyt
suurella menestyksellä sekä suomalaisilla näyttämöillä että kielisissänäy-telmäryhmissä.
Torontossa ollessaan hän on mm. esiintynyt näköradiossa; Aino
Pirskanen asui Sudburyssa ennen Torontoon siirtymistään ja oli hyvin pidetty ys­täviensä
keskuudessa, koska hän teki paljon työtä näyttämötoirninnan elvyttämi­seksi
täällä. Poliisin pyynnöistä huolimatta Aino Pirskanen on kuitenkin antanut
julkisesti ymmärtää, ettei hän-suostu urkkijatoimintaan.
PÄIVÄN fiÄKINÄ
"Vanhanmaan" vapun vaiheitta
Tuntuu-rinnan alta niin muka­valla
kun armaassa Suomen; maassa
pidetyt vappujuhlat onnistuivat
niin mainiosti ja saivat niin isuuren-ihoiscn
joukkokannatuksen.
Sc on osoitus Suomen kansan
korkealle kehittyneestäipoliitti.sesta
tasosta^ tietois'csta luokka-asentces
ta, jok» lupaa-edistystä ja parem­paa
:hi.iomistai- eli; juuri .sitä mitä
me kaikin siiie haluamme, Suomen
kovaa kokeneelle kansalle.
' Valtavat vappumarssit muistutti­vat
vääjäämättömästi, eitä Suo­men
kansa vaatii hallituskomcn-nossa
selvää suunnan muutosta —
kuten osoitti jo viime heinäkuussa
pidetyt eduskuntavaalit,;jolloin kan­sa
valitsi toisen kerran Suomen
historiassa > enemmistön : työväen
edustajia eduskuntaan.
' Päästäksemme lähemmäksi Suo­men
kansan vapputunnelmaa.vaik:
ka hiemap myöhästyenkin, otamme
vapauden lainata Suomen v laajim­min
leviävän työväehlehden; Kan­san
Uutiset-lehden nimimerkki
?'Juorkunnan Jussin" pakinan, mis­sä
sanotaan:
m
i
Ennen vappua herätti huomiota,
että Erkon lehdet — niin liesa
kuia Iltasanomat v^: ilmaiseksi-mai­nostivat
sos.-dcin. puolueen vappu­juhlaa
Helsingin Mäntymäellä: Se
oli pieni ihme. Erkko tavallisesti
tahtoo rahan ilmoituksista.
Vappuna sitten nähtiin että "Er­kon
lehtien mainostcho on: heikbm-pi
kuin ne itse kehuvat. Mänty­mäellä
oli ihmisiä yhtä harvassa
kuin mäntyjäkin. Sen sijaan Kaisa­niemessä,
josstb vietettyä juhlaa, ei
ilmoiteltu muissa lehdissä kuin
Kansaa Uutisissa, oli väkeä kosolti.
* * *
P ä ä knupunt^in sodanjälkeiselle
vapulle on jo'ehtinyt syntyä "paljon
perinteitä. VIei.sökin ryhmittyy
perinteellisesti kulkuetta: seuraa­maan.
Ne jotka mielellään olisi­vat
mulcana mutta:eivät sairauden,
lasten Kaitsennan tmi vuoksi pää­se,
tulevat lähtöpaikalle. Iloiset
tervehdykset risteilevät i kulkueen
ja kadunvieren yleisön välillä.
Pitkänsillan toisella puolella'
odottaa toinen yleisö.. :Esplanaadil-la
ja Ylioppilastalon' luona se sei­soo
tiheässä ja hiljaa. Todenna-köiscsti
he ovat niitä jotka vuoden
muina päivinä yrittävät suhtautua
työväenliikkeeseen ja varsinkin
kansandemokraattiseen liikkeeseen
ivallisesti, viljelevät lehdistä lai­nattuja
pilkkanimiä,; eivät ylipää­tään
tajua mistä yhteiskunnan voi­matekijästä
on kysymys.
Vappuna he katsovat kulkuetta
hyvin .vakavina.. Kun he eivät ole
yhteiskunnajlisistaiasioista kiinnos­tuneita
rihmisiSir'vaan ovat .lyöneet
laimin tietämyksensä syventämisen
tällä alalla, on suuri kulkue heille
käsittämätön ilmiön
1 Silmät tuovat tajuntaan sen tosi?
asian,; että punaisten lippujen jäl­jessä
tulee tuhansia ihmisiä että
kadun täydeltä;marssii toista .tun­nin
ajan ohi helsinkiläistä työvä
keä —• samaa väkeä jonka keskuu^ sen sijaan ei puutu juuri mitään
dessa he arkisin liikkuvat. Tajunta
ponnistelee saattiiakseen tämän to­siasian
sopusointuun sen hyvinkas­vatetun
porvarillisen käsityksen
kanssa, että SKDL on jotakin mer­kityksetöntä,
jokin;1evottoman ajan
ohimenevä ilmiö; jolla ei ole juuria
Suomen kansassa. Mutta sopusoin­tu
ei ota syntyäkseen. Se näkyy
Esplanaadin yleisön miettivistä i l ­meistä.
* , * •
Tanner sanoi radion välittämässä
vappupuheessaan, ettei nykyisellä
nuorella polvella, joka ei ollut
varttuhutta;30luvulla, ole käsitystä
siitä'mitä ovat normaalit'olot.- ' -
m
Mitä meiltä nyt puuttuu 30-Iu-vun
"normaaleista" piirteistä?
Suhteet Neuvostoliittoon ovat pe­rinpohjin
toisenlaiset. Käymme
kauppaa, harjoitamme kulttuuri­vaihtoa,
osoitamme virallisesti'ja
julkisessa sanankäytössä yleensä
muutenkin- kunnioitusta naapuri­maatamme
kohtaan. Kytösavun au-__
keitä.maita ei enää laulateta'kou- •;
lulapsilla. T
, Ei ole suojeluskuntia, lottajärjes-;.
töä. Akateemista Karjala-Seuraa :eh
kä IKL:ää. Ei ole poliittisia van- -
keja eikä suurta joukkoa vanki­loista
vapautunutta mutta ilman
äänioikeutta' olevia työläisiä.' Ei
ole "kommunisteista" puhdistettua
eduskuntaa ja kunnallisvaltuustoa.
Näitä puuttuu. Talouselämästä
yhtäläisyyksiä mainittuja itäisiä
kauppasuhteita lukuunottamatta.
On pulaa ja työttömyyttä kuten 30-
luvullakin, hätäaputyömaita jäi pak- '
kohuutokauppoja, mustia listoja ja
rikkurijärjestöjä, suurkavalluksia
ja virkamiesskandaaleja.
50-luvun ja 30-luvun ero Su9mes-sa
on ennenkaikkea poliittista laa­tua.
Tanner pitää 30-lukua'" nor­maalina
ja 50-lukua epänormaalina", f
Saattaa oUa kysymyksessä;, vanhan
miehen kyvyttömyys > mukautua au- :
siin oloihin; Saattaa olla kysymyk-''
sessä myös: pinttynyt viha ja pelko
työväen valtaa kohtaan niin omassa
miiassa-kuin rajojen takanakin.•