Vapaus, September 13, 1924

              Sira2
VAPAUS
Caiaim «omalaisei, ' J » ' ; ' ^ ? . » ^'fe^SS
to SodbOTts», Ont-, joka tmta., I t r ^ Ä ^ " ^
" n i k T V T C l A P T AJi>U V A A K A ,
ttiimitgsapglaiaen.
T^imnfmiia. s y y i ^ 13 p. — Sat. 13<ii, 1921
ONNI SÄAEI,
vastaava.
VAPAUS (Liberty) .
The only organ of Finnist Workers m Canada. FuD-ILchS
in SuJJSj-, Ont., everj- Tuesday. Thursday and
Satorday. , " '
ä1
'S'
"H
...A/i'
tv:
räisiDä lisämalsuuja valtauksesta johtuneita kustannuk­sia
noin 1000 miljoonaa vuosittain- Min olkn mer^
kitsee asiaintuntijaiii ehdotus Saksalta vaaditun tuo-ritussuinman
alentamista.
Kysymyksen alaiseksi tulee sitten, mistä lähteistä
liittoutuneet ovat ajatelleet näitten valtavien summien
hankkimisen. Ensimäisinä ovat tulolähteiksi ajateltuna
tullit, paloviinaraonopooli sekä tupakan ja oluen käy-
"Ädvertising rates 40c ptr col. inch. Minimuni cbarge tösta saatavat veroL Tätä varten tarvittavat toimenpij
—26 saataisiin tuloja 500 miljoonaa; vuonna 1926—27
110 miljoonaa; sekä vuonna 1927—23 .500 miljoonaa
markkaa. Toisena tulolähteenä esiintyy teollisuus, jon­ka
tulee antaa 5000 miljoonan markan edestä obliga-tioita,
joista juoksee 5 pros. korko ja lisäksi 1 prosent-ti
pääoman kuoletusta. Tällä tavoin saataisiin tuloja
vuodelta 1925—26 115 miljoonaa, vuodelta 1926—27
K(ffliirieniiii
for single insertion 75c. Discount on standing adyert^-
ment. The Vapaus is ihe best advertxsmg medium
amopg the Finnish Peopie in Canada.
Dmoitushinta kerran, julaistuista ilmoituksista 400
paktatuumalta. SuuriiUi ilmoituksista seka ilmoituk-joiden
tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus, Kuoloniimojtukset $2^0 kerta ja 50.
lisää jokaiselta muistovärsiyltä. Nimenmuuttoilmoituk-get
50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
12.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
Sl-00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset oOc
kerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitaa
raha seurato mukana. • • •
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yk.si vk. S4.O0, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. , . , v u
Yhdysvaltoihin ja .Suomeen, yksj vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. Si.75. _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi a-gjamiesten joilla on takaukset. • • •
Tiistain lehteen aijotat ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torttai.T lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstiiina kello '6. •
Registered at the Poijt Office Department, Ottava,
as serond class mattt-r.
Mi
1 M
hi
EL
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Puhelin 1038. -PostJosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
^.1
'•f
€4
i
MV'
Vale-kapitalisti
On niinkin yksinkertaisia työläisiä, jotka käyvät
luokkataistelua pikkufarmaria vastaan, koska hän sat­tuu
omistamaan, ellei täydellisesti niin ainakin osittain
jonkun maanpalan, jota hän viljelee. Hänen kimp­puunsa
sitten muka pitäisi järjestyneiden työläisten
hyökkäyksensä kohdistaa. Jos todella pikku farmari
olisi .kapitalisti, joka on paljon korkeammalla tasolla
työväenluokkaa, ja siis hänelle on eduksi nykyisen
järjestelmän säilyttäminen, koska tämän järjestelmän
piläiai-tuottaa hänelle erikoista nautintoa, niin silloin
olisi työläisillekin viisainta pyrkiä pikkufarmariksi ja
jättää luokkataistelu siihen. Farmariksi pääseminen on
:heIpompaff kuin kapitalismin kukistaminen.
Huolimatta siitä, käykö farmari tai muut perheen­sä
jäsenet ansiotyössä tai ei, hän on joka tapauksessa
vain työläinen, joka tekee hyödyllistä työtä tullakseen
toitheeh., Jos hän työssään epäonnistuu, kadon tai
muun syyn vuoksi' eli jossakiii tapauksessa menettää
työkykynsä, niin silloin hänen omistusoikeuttaan uhkaa
yäara, ja monessa tapauksessa on jo koko perhe jou-
Vttinuthäätymään omistamattomaan luokkaan sen si­jaan^
että vain osa perheen jäseniä joutuu myymään
työvoimaansa kapitalistiseUe työnostajalK^
: Olfiinme selvillä siitä, että varsinaiset palkkatyöläi­set
ovät keski- ja pienviljelijäluokan jälkeläisiä. Sek^
farniari että palkkatyöläinen ovat niitä, jotka kumpi^
kin tekevät hyödyllistä työtä, tuottavat niitä tuotteita,
joisjta kaikki arvot luodaan. Eivät siis elä toisten
työn köslähnuksella. Siksi olisi näitten kahden eri-
.laisia-Jtyötä tekeväin ryhmäin muodostettava yhteisrin-taiha
ja sen avulla turvattava taloudellista asetnaansa.
250 milj. sekä vuodelta 1927—23 alkaen 300 miljoonaa
kultamarkkaa. Näitten lisäksi on kolmanneksi tulo­lähteeksi
ajateltu valtion omistamat rautatiet. Valtion
omistama rautatieverkko jäisi edelleenkin valtion omis­tukseen,
mutta olisi sen pakko luovuttaa verkkonsa yk-sityisen
yhtiön huostaan. Samoin kuin teollisuudenkin
olisi rautateittenkin asetettava 5000 miljoonan markan
suuruisen obligatiomäärän, josta korot ja kuoletus olisi
saman suuruinen kuin teollisuudenkin. Lisäksi nostet­taisiin
rahtikustannuksia, jolloin ylimääräinen erä lan­keaisi
korvaussumman hyväksi. Tällä tavoin saataisiin
tuloja vuodella 1924—25 200 miljoonaa, vuod. 1925—
26 595 miljoonaa, vuod. 1926—27 840 milj. sekä vuo­delta
1927—28 ja siitä eteenpäin-950 miljoonaa kulta-markkaa.
Onko Saksan kansalla edellytyksiä suorittaa tuol­laisia
mahdottomia summia, se kysymys vaatii oman
lukunsa. Tässä olkoon vain mainittu, että jos tuota
kuristusehdötusta verrataan edellisiin korvausvaatimuk­siin,
niin silmäänpistävänä eroituksena huomataan, et­tä
nyt yritetään laskea^ korvauksesta aiheutuva talou­dellinen
taakka raskaimmin työtätekeväin hartioille.
On pantava merkille, että välillisten verojen avulla yri­tetään
köyhältä kansalta riistää noin 1250 miljoonaa
cultamarkkaa vuosittain. Se merkitsee elintason alene­mista
ja elämänehtojen tavatonta huonontamista Saksan
palkkatyöväelle ja pikkuviljelijöille.
Daytresin kiiunstussuunnitelman ta-to^
puoli
Suurimpana tekijänä kansainvälisessä politiikassa
on nykyään maailmaa hallitsevien käpitalistiryhmien
yritys arkdansaada eräänlainen modus vivendi, tasapai-
^notilänne, joka olisi omiaan vähentämään sitä ääretöntä
jpolHttista kitkaa, minkä alkava taloudellinen lamaaor
nus on aikaansaanut eri valtioiden uiko- ja sisäpolitii-
V kassa. .Lontoossa pidetyssä konferenssissa tultiin tulok­sen,
jo^. merkitse^ Saksan uutta alistumista, mutta
josta todellisena voittajana selviytyy tällä kertaa Yh
dysvallain pääomaih valtiaat. Täysin käsittääksemme,
mistä todella,on kysymys, lienee parasta luoda silmäys
Dawesin suunnitelman taloudelliseen puoleen, sitäkin
suuremmalla syyllä, kun lukijamme tuskin ovat olleet
tilaisuudessa siihen tätä ennen tutustumaan^
F. f
wmm<
lm'
mm
Ensimmäiseksi hämmästyttää se, että tällä kertaa
ei ole määrätty, kuinka suuren summan Saksan oikeas­taan
lopullisesti tbiisi maksaa, enempää kuin sitäkään,
koska maksuaika päättyisii Sanotaan vain, että maksu­aika
pidennetään niin, että Saksalle.on myönnettävä ai­nakin
36 vuoden m^^ jolla aikaa noin 90 mii
. jaardia kultamarkkaa saataisiin kokoon. Tämä vastaa
noin 40;miljardia kapitalisoituna pääomana. Sen jäl­keen
asiantuntijat ehdottavat esityksessään, että Saksan
makseltavaksi asetettaisiin vuotena 1924—25 200 mil­joonaa
kultamarkkaa; vuotena 1925—26 1220 miljoo­naa
kultamarkkaa; vuotena 1926—27 myöskin 1220
miljoonaa, joko lisättynä tai vähennettynä 200 miljoo­nalla
kultaniarkalla, riippuen erinäisistä seikoista; vuo­tena
1927—28 1750 kultamarkkaa, samoin ehdoin li­sättynä
tai vähennettynä 200 milj. kultamarkalla, sekä
vuonna 1928—29 2500 miljoonaa kultamarkkaa, jonka
. summan Saksan sitten on vuosittain maksettava alirar
pana korvausmääränä. Siinä tapauksessa, että tiedi;\nan-
BOt hiilien ja raudan kä)lösiä, ulkomaankaupan kohoa­misesta
ja tupakan kulutuksesta osoittavat Salksan ta-
'loudeUiseh lilan kohoamista, niin voidaan mainittua
^ Irorvfius^ui^ Huvin vuoksi
• ; n.s. Lontoon ultimaattumissa vuo­delta
,1921 vaadittiin Saksan maksamaan liittoutuneille
vuosittain 2000 mUjö^ 26 pros. viennin koko­naisarvosta.'^
J^3a^ taasen lupautui maksamaan
1800 miil|oonäai:^^k^ vuosittain. Vertailles-
/ sämme naita 'siuÄ^m^ on otettava huomioon, että Dawe-sin
efidptulä^?iin<^ noihin 2500 miljoonaan sisäi­styy
kaikki kfjiiräaicset, kuri sitävastoin tähän mennessä
^-^SaksaVön saanut >nipsittain keskimäärin.maksaa ylimää-
Kiinan taisteluiden merkitys
Kiinasta viimeaikoina saapuneet uutiset vetävät huo­mion
puoleensa. Etelä-Kiinasta on saapunut tietoja ta­pahtumista,
joilla voi olla sangen suuri merkitys. Ku­ten
tunnettua, on Etelä-Kiina tasavalta, joka on Sun
Yat Senin johtamien vallankumouksellisten tasavaltalais­ten
kontrollissa. Sun Yat Sen on voimakkaasti myötä-untoinen
Neuvosto-Venäjää kohtaan, kutsuupä itseään
kommunistiksi jä valvoo työtätekevän luokan etuja sii­nä
määrin, kuin sikäläisissä olosuhteissa on mahdollistä.
On luonnollista, että tämä radikaalinen presidentti
ei ole Etelä-Kiinan kauppiaiaen eikä omistavan luo­kan
suosiossa, varsinkin kun hän ensi töikseen ryhtyi
muodostamaan voimakasta aseellista joukkoa suojiele-maan
tasavaltaa sen vihollisilta.
Mutta Cantonin kauppiaat halusivat l«^odan voiman
voimaa vastaan. He järjestivät omari aseellisen «suoje­luskuntansa.
«He edistivät n.s. isänmaallisten yhdistys­ten
pierustamista, varustivat ne aseilla, varasivat niille
harjotuspaikkoja, lyhyesti sanoen, ryhtyivät valmisfa-maan
vastavallankumousta.
Ei kestänyt kauan, ennenkuin hallitus ymmärsi mi­kä
oli tekeillä. Se määräsi nämä «vapaaehtoiset ryk­mentit
» hajoitettayiksi ja kielsi aseiden myynnin niille.
Silloin alottivat suurkauppiaat aseiden jaAanunukkeiden
salakuljetuksen, joka kultienkin kävi vaikeaksi. Mutta
salakuljettajat kävivät rohkeiksi, jatkaen julkeata peli­ään.
Aiyan hiljattain sai Suri Yat Senin hallitus taka­varikoiduksi
kokonaisen laivalastillisen ^erikälaisia
aseita. .
Tilanne on kehittynyt kriitilliseksi. «Isänmaalliset
yhdistykset» ovat muuttuneet säännöllisiksi «fascistijou-koiksi
», joiden päämääränä on hallituksen kukistami­nen.
Kauppiaat kannattavat avoimesti näitä vastaval­lankumouksellisia
joukkoja ja ovat pakottaneet tasaval­lan
presidentin joko asettumaan julkisesti fascisteja
vastaan ^tai sallimaan niiden toiminnan jatkumisen.
PresidenftK pitää tätä kuitenkin miahdqttomana ja vii­meiset
tiedot osottavat, että suuria taisteluita todennä­köisesti
ön tulossa.
Vallankumouksellisella työväenliikkeellä on täysi
syy seurata Kiinan taisteluita suurella mielenkiinnolla.
Sun Yat Senin joukkoon kuuluvat radikaalit ovat pal­jon
lähempänä bolshevismia kuin mitä useat meistä
luulevat. Kommunistinen ja vallankumopksellis-sosia-listinen
liike Kiinassa työskentelee käsikädessä.
V Keisarin ystävät
Yhdysvaltain itsenäisyyden julistuksessa sanotaan,
että kaikki ihmiset syntyvät vapaiksi ja tasa-arvoisiksi,
mutta uutiset kertovat, että Englannit) kruununperilli­nen,
joka paraikaa vierailee Amerikassa, on jo maihin
saapuessaan saanut välttää kaikki ne virallisuudet min-kä
alaiseksi tavallinen kuolevainen joutuu. Tavalliset
ja yhteiskunnalle hyödylliset ihmiset ovat joutuneet
tekemään selvää tulostaan asianomaisissa virastoissa,
mutta joutilaana kuleksivaan prinssiin nähden me­nettävät
kaikki asetubet ja velvollisuudet merkityk­sensä.,-
YTidysvalloissa, jossa kyllä lakkaamatta kerskutaan
kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudella ja kansanvallalla,
pidetään kuningassukuisia ja aatelisia epäjumalan ar­vossa.
Suursodan aikana^ jolloin uskoteltiin oltavan
sotajalalla keisaria ja yksinvaltiaita vastaan, koristivat
Saksan keisarin loistavat luonnollista kokoa olevt ku-vt
johtavien amerikalaisten kotien seiniä. Tasa-ar\ori
humpuugilla rehentelevässä maassa ei nautita mistään
niin kuin seurustelusta jonkun keisarillisen persoonan
kanssa.
Kominternin ohjeLmakomitean i o -
kouksessa esitti O. V. Kaasinen seu­raavan
lausunnon:
Tässä asiassa ei o!e teorian kan­nalta
juuri paljoa riidanalaista. Vii­me
vuoden aikana on Leninin teo­ria
puolueen luonteesta j a merkityk-sestä
jotenkin yblseen hyväksytty.
Mutta eipä voi sanoa, että se olisi
käytännössä toteutettu. Sitä, että
tätä teoriaa ei ole käytännössä to­teutettu,
odistavat oikeastaan kaik-toteutettu,
todistavat oikeastaan kaik
ki puolueittemme sfuuret tappiot, al­kaen
Suomen ja Unkarrin vallanku­mouksista
sekä Italian kuohuviikoilta
aina Bulgarian ja Saksan tapahtu­miin
saakka viime syksynä. Niissä
on räikeitä esimerkkejä siitä, että
leniniläinen teoria ei. intematsiona-lessamme
ole mennyt vereen. Kun
ohjelmankin on pyrittävä käytännöl­lisiin
tarkoitusperiin, on meidän yri­tettävä
selkeästi ja terävästi lausua
ohjelmassa leniläiset periaatteet.
Tulen puhumaan tästä asiasta seu­raavan
jäsennyksen mukaisesti:
1. Kommunistisesta puolueesta
sen suhteessa työväenluokkaan,
2. Kommunistisesta puolueesta si­sältä
katsoen järjestönä.
3. Sen suhteesta proletaarisen
vallankumouksen historialliseen ko-konaisliikkeeseen.
Lienee tarkoituksenmukaista alkaa
tämä ohjelma osa historiallisella viit­tauksella
siihen, että uusi ajanjakso
imperialistisen sodan puhkeamisen
jälkeen asetti uusia tehtäviä tyavil-enliikkeelle
j a teki sen kautta vält­tämättömäksi
sellaisen uuden puolue-,
tyypin kehittämisen, joka ennen so­taa
oli saattanut kehittyä vain Ve­näjän
erikoisissa oloissa.
1. Kommuniftinen puolue tyoVaen»
luokan etujoukkona
a) Työväenluokka ei ole yhteis­kunnalliselta
kokoonpanoltaan, ei
myöskään aatteellisesti (ideologisesi
ti) eikä poliittisesti yhtenäinen. Sii­nä
esiintyy etujen ristiriita yksityis­ten
ryhmien kesken j a tilapäisiä etu­jen
ristiriitoja, eroavaisuuksia luok­katietoisuuden
kehitysasteessa ja
eroavaisuuksia poliittisessa aktivi-suudessa.
Kommunistiseen etujouk­koon
kuuluvat parhaat ainekset, ak-tivisimmat,
tarmokkaimmat ja roh­keimmat,
jotka 'suurimmalla antau­muksella
ovat vihkiytyneet proleta­riaatin
asialla Kommunistisen etu­joukon
on' voitettava suurten jouk­kojen
hitaus ja poliittinen välinpitä­mättömyys.
Jos se ei olisi itsessään
voittanut tätä hitautta j a . yalti&llis-ta
välinpitämättömyyttä, niin ei se
voisi tätä tehtävää täyttää.
b) Puolueessa on myös keskitty­neenä
koko proletariaatin taisteluko­kemuksen
tieto, yhteiskunnallisen
liikkeen lakien tieto, marxilaisuuden
jä leniniläisyyden terävä ja laaja­katseinen
proletaarinen teoria. Etu
joukko näkee selvemmin ja lasjem-maiti
kuin koko luokka, jaf on sen
nähtävä voidakseen voittaa joukko­jen
lu okkatietoisuuden puutteet ja
näyttää historiallisen tehtävänsä^
c) Se edustaa vallankumouksellis­ta
luokkaetua työväen ryhmä- ja
hetkenetuja vastaan. > Tyytymättä pel­kästään
merkitsemään muistiin työ-
Väenjoukkojen, elämyksiä ja vaati­muksia
on Jsen vaikutettava näihin
joukkoihin ja kohotettava ne luok-kaetujensa
tasolle. ; •
d) lEtujoukon on ylipäänsä oltiava
poliittisesti yhtenäinen • tahdon pe­riaatteiden,
tihjelman ja toiminnan
vallankumouksellinen yhtenäisyys.
e) Sen on marssittava proletari­aatin
luokkaliikkeen edessä eikä jää-tävä
sen jälkipäähän. Se on työ­väenluokan
johtaja, jokainen joukko­liike
vaatii johtoa, eritoten histo­rian
valtavin j'oukkotaistelu, prole­taarinen
vallankumous erinomaisen
mutkikkaine strateegisine ja taktil-lisine
tehtävineen — muutoin ei
voitto ole mahdollinen. Vasta kom­munistisen
johdon kautta tulee pro­letariaatin
luokkaliike yhtenäiseksi
voimaksi. Toisen Internatsionalen
puolueet, jotka eivät tahdo olla joh-tajapiioluetta
», vaan sanovat ole­vansa
jpukkomielipiteen palvelijoita,
ovat itse asiassa kapitalististen puo­lueiden
välineitä. •.
f) Voidakseen johtaa proletariaa­tin
joukkoja täytyy kommunistisen
puolueen olla läheisessä yhteydessä
näiden joukkojen Kanssa. Tällöin
ei voida, kuten esim. äskettäin vaa­dittiin
.A.merikan valiokunnassa eroit-taa
mitään erityistä työ|väenluokan
kerrosta, esim. n.k. työväen ylimys­töä,
sanoen: tämän kerroksen kans­sa
emme tahdo ryhtyä tekemisiin.
Toimeliaisuudellaan on puolueen voi­tettava
proletariaatin.joukkojen luot­tamus
ja arvonanto, niin että he nä­kevät
kommunistipuolueessa oman
puolueensa. Tämän luottamuksen
voittaa se paraiten, kun joukot nä­kevät
että kommunistit kunnostau­tuvat
oikean ja aina toimeliaan joh­don
kautta.
2. Kommunifttipuolueesta lujana pro­letaarisena
tai«teIujarjestona
a) Kun me sanomme, että työ­väenluokka
ei voi voittaa ilman kom-munistisen
etujoukon johtoa, on sii­hen
lisättävä: Voidakseen todella
johtaa, täytyy etujoukon olla lujasti
järjestynyt puolueeksi Tämän jär­jestön
kautta, sanoo Lenin, tulee
vallan auktoriteetista itsenäinen voi­ma.
Kommunistien Manifestin sitä
kohtaa on pidetävä vanhenneena,
jossa sanotaan, että kommunistit ei­vät
muodosta mitään erikoista puo­luetta.
Sellainen peruslause ei ny­kyisenä
ajankohtana olisi pelkästään
väärä, vaan suorastaan vaarallinen­kin.
Meidän on korostettava sen
vastakohtaa. Tehtävät ovat tänä
ajanjaksona toiset j a paljoa suurem­mat
kuin ennen sotaa, niitä ei voi
ratkaista ilman kommunistien val­lankumouksellista
puoluejärjestöä.
Järjestön merkityksen väheksymi­nen,
jota aikaisemmin ilmeni val­lankumouksellisen
työväenliikkeen ri­veissä,
esim. Rosa Luxemburgin ja
Pannekoekin käsityksissä, johtui
osaksi sellaisista oloista, joissa (ku­ten
Puolassa tai Hollaniflssa) silloin
oli vaikein kuvitella proletariaatin
voittoa puolueen avulla, osaksi myös
vallankumouksellisen sivustan op-positsioniasemasta
sosialidemokraat­tisessa
puolueessa. Venäjällä aiheu­tui,
kuten tunnettua, menshevikien
edustama järjestön ala-arvioimisesta
jo 1903 periaatteellinen taistelu
SOS. dem. puolueessa. Lenin osoit­ti,
että menshevikit, tahtomalla an­taa
niin hyvin puolueen ulkopuolel­la
oleville intellektuaaleille kuin
myös jokaiselle lakkolaiselle oikeu­den
«selittää olevansa puolueen jä­sen
», sen, kautta yrittivät tuoda ha­jottavan,
desorganisoivan aatoksen
vallankumoukselliseen liikkeeseen.
b) Kommunistisen puoluejärjestön
kysymyksiä ei tietenkään ole käsitel­tävä
kaavallisesti, kuin olisi kysy­mys
uusien puolueiden »konstruoimi­sesta.
Meidän on otettava olevat
puolueet historiallisesti kehittyneinä,
elimellisinä orgaanisin^ muodostu-'
mina, meidän on ymmärrettävä nii­den
synty ja otettava varteen niiden
tähänastinen muodostumisprosessi.
Ön kysymys olevien puolueiden edel­leen
kehittämisestä, ympäröivien olo­jen
antamain mahdollisuuksien mu­kaan.
Tällaisen histolriallisen va­laisun
kautta vältymme joutumasta
muotokaavalliselle katsantokannalle
sellaisissa kysymyksissä kuin esim.
onko puolueen oltava pieni vai anu-ri.
JE^nglannissa on kommunistipuo­lueen
välittömänä tehtävänä muodos­tua
suureksi ,joukkopuolueeksi. Vii­me
vuonna ei. siellä vielä ollut t ä ­män
tehtävän realisia edellytyksiä.
Pikemmin olisi viisi vuotta sitten ol­lut
mahdollisuus "taitavasti hyväk­seen
käyttäen shop-steward-liikettä
lohkaista vallanku.mouksellinen si­vusta
Labour Partysta. Muutamat
puolueistamme tuntuvat violä liian
pieniltä voidakseen kansallisessa ym­päristössään
vastata proletariaatin
todella vallankumouksellisen etujou­kon
edellytyksiä, kuten esim. Itä­vallassa,
Tanskassa, Hollannissa. Toi­selta
puolen on meillä myös puolu­eita,
jotka ovat suuremmat kuin mi­tä
kommunistinen etujoukko nykyi-sin
voi olla ja joiden lähinnä on
kehityttävä edelleen «sulattamiseri»
tietä ehkä puhdistamallakin. '
Edelleen: e) Puolueen on oltava
taistelujärjestönä, s. o. toiselta puo­len
taisteluun sovelias järjestö- ja
toiselta puolen taistelijain järjestö.
Tässä yhteydessä on niainittava le­niniläinen
aatos jokaisen puolueen
jäsenen jokapäiväisen työn välttä­mättömyydestä.
Tämän periaatteen
hän lausui jo alussa, esim. ammat­tivallankumouksellisten
käsitteen
muodossa. Tämän ohella on mainit­tava,
että kommunistisen järjestön
juuren — jotta' ife olisi todella val­lankumouksellinen-
taistelujärjesto—
on oltava siellä missä työväki on,
ennen kaikkea työpaikoilla,
d) Puolueyhtenäisyyden periaate:
Puolueen ei ole vain oltava poliitti­sesti
yhtenäinen, vaan myös organi-satoorisesti
luja. Jos ej puolue itai?.
ole luja järjestö, ei se voi kohottaa
korkeimmilleen kurin ja vallanku­mouksellisen
järjestyksen henkeä
joukoissa, kuten vallankumoukseni-sissa
taistelutehtävisrsä on välttämä­töntä.
Tämän välttämättömyyden
näemme paraiten Suomen vallanku­mouksessa^
punaisen kaartimme de
mokraattisessa epäjärjestyksessä,
siellä ku^ äänestettiin, siitä, olisiko
hyökättävä vai peräännyttävä. Tä­mä
oli tietenkin läheisessä yhteydes­sä
sen demokraattisen epäjärjestyk­sen
kanssa, joka _ silloin vallitsi sil­loisessa
puolueessamme. '
Toisen Internatsionalen puolueis­sa,
joilla on toiset tehtävät (etupäässä
pariämenttaariset) voi haitatta' olla
jotenkin höllä organisatsioni, ne voi­vat
sallia riveissään jotenkin suuren
ryhmitys-vapauden, jota me emme
voi sallia. Mutta toiselta puolen
emme voi pitää pahana kaikkia
fraktsionitaisteluita ja ylipäänsä si­säisiä
taisteluita puolueessa, vaikka
niissä onkin puolueen yhtenäisyyden
vaarantamisen itu. Puolueen sisäi­nen
kehitys ei tapahdu ainoastaan
valistuksen, kouluutuksen, kokemuk­sen
suoraa tietä, vaan myös ideoloo-gisten
vasttäutMmD disIektiikBn ksut
ta- Tässä tm^essä saattaa s s i i n l lä
taistellulla olla podtiiviseakln pooli,
ne voivat olla yhtenä puolueen d -
säisen kasvamisen tienä. Eyhmitty-m
i s t ^ n tulee varmastikin l ^ e l l i.
suudessa ilmenemään nseita kertoja,
mutta kommunistisen puolueen on
tällöin aina pyrittävä palauttamaan
puolueen täydellinen yhtenäisyys,
g) Leniniläinen organisatsionisys-teemL
Lausuma cdemokraattinen
sentralismi», jota Lenin itsekin on
käyttänyt, ei mielestäni ole oikein
sattuva. Sen molemmat osat ei­vät
sovi oikein hyvin yhteen. Tär­kein
ei tällöin tule etusijalle, nimit­täin
systeemi, proletaarisen demo­kratian
välttämätön yhteensulautu­minen
sentralismin kanssa, mikä ta­pahtuu
vain alituisessa, tarkoituk­senmukaisesti
järjestyssä yhteises­sä
aktiivisuudessa, toiminnassa. Me­hän
emme tahdo mitään mekaanista
sentralismin demokratiaan yhdistä­mistä,
me tahdomme imoluejärjestöä,
sellaista kuin on 'Venäjän, jossa
kaikki jäsenet," kaikki eri järjestöt,
kaikki orgaanit muodostavat toimin­nallisen
kokonaisuuden, ovat yhty­neet
yhdeksi koneeksi. Vallanku­mouksellinen
tarkoituksenmukaisuus
on ratkaiseva organisatsiönin muo­toihin
nähden, ileidän täytyy suo­rastaan
varottaan farmalismista,
>muotokaavaisuudestä ptioluedemo-kratiaan
nähden ja toiselta puolen
dualismiin taipumisesta, jolca johtuu
porvarillisesta ympäristöstä ja joka
saattaa ilmetä puoluetoimitsijain
eristäytymisenä ja vieraantumisena
passiivisiksi jäävien puolueen jouk
kojeh suhteen.
(Strasser pistää välikysymyksen:
5hkä orgaaninen demokratia?) '
Käsite «orgaaninen» on luonnon-tutki
jäin niin väärinkäyttämä, ettei
meidän tulisi sitä käyttää se ei so­vi
hyvin taisteluorganisatsioniin. M i ­nä
arvelen että jos sanomme «leni­niläinen
» tai «bolshevistinen» organi-satsibnisysteemi,
niin käsitetään se
paraiten. Tämän järjestelmän ulko­naiset
piirteet ovat: järjestöt valit­sevat
johdon; kfeskustelu ennen ky­symysten
ratkaisua; johdon selostus-velvollisuus;
ja sitten tässä yhtey­dessä
seikka, josta'on vähän puhut­tu,
mutta jota Lenin on aikaisem­min
kirjoituksissaan kaikella ponnel­la
korostanut, nimittäin jöhtavain
puolue-elinten velvollisuus hankkia
itselleen pätevä tiedotusperusta (in-formatsioni)
j voidakseen oikein joh­taa
(minulla on se käsitys, että t ä ­mä
on käytännössä hyvin tärkeä koh­ta,
tärkeämpi kuin ' mitä voi olla
muodollinen puoluedemokratia); sit-eräässä
mielessä toisessa asemassa
yksityisten puoluejl^enten velvolli­suus
tarkasti panna toimeen jöhta­vain
orgaanien päätökset.
f) Lopuksi on tässä yhteydessä
puhuttava kommunistisen puolueen
suhteesta muihin työväenluokan jär-,
jestöihin. Kommunistipuolue on joh­tava
järjesl^iflBiuihin, muodoUiseisti
puolueettomiin työväenjärjestöihin
nähden (ammatillisiin jiirjestöihin,
osuuskuntiin y.m,). Se pyrkii järjes­tämään
puolueettomiakin järjestöjä
monenlaisia erikoisia toimialoja var­ten
ja vetämään järjestymättömiä
sellaisiin järjestöihin, ci niinkuin ke­hittymättömät
kommunistit usein
ymmärtävät asian, ilman muilta, ot­taakseen
ne puolueeseen, vaan jär­jestääkseen
puolueen ympäriUe puo­lueettomien
myötätimtoisen leveän
vyön. Kaikissa näissä muodollisesti
puolueettomissa järjestöissä oh sitten
kommunistipuolueen pyrittävä jäsen­tensä
kautta saamaan aikaan sftUai-nen
vakaumus, että" ne alistuvat
kommunistipuolueen johtoon, s.o.
noudattavat sitä suuntaa, jonka .kom­munistipuolue
osoittaa.
Jopa on kommunistipuolue vastus­taviin
poliittisiin työväenjärjestöihin
erääässä mielessä toisessa asemassa
kuin porvariston puolueisiin, koska
edellisissä on myöskin työväen jouk­koja.
Saadakseeh nämä joukot kom­munistisen
vaikutuksen alaisiksi, on
tarpeen osaksi käyttää miyös erikoi­sia
strategisia ja tafctiltrsiä metoode-ja.
Tätä eivät kaikki kommunistit
vielä oikein käsitä.
3. Kommunistiselta puolueetta val­lankumouksen
johtajana'
a) Kommunistipuolue ei ole mi­kään
itsetarkotus, se on ase proleta­riaatin
käsissä proletaarisen vallan­kumouksen
toteuttamiseksi. Se on
lähinnä nykyisen ajankohdan prole­taarien
vallankumousliikkeen kon­kreettisessa
prosessissa historiallisen
vallankumousiedistyksen aina eteen­päin
työntävä vaimakone vallanku­mouksellisessa
mielessä. Lenin ni­mitti
kommunistipuoluetta my,os
«vallankumouksen veturiksi.» Hyvin
osuva nimi on myös vallankumouk­sen
esikunta. ' Hiukan muuntaen
Marxin tunnettua lausuntoa väkival­lasta
voisi myös sanoa: kommunisti­puolue
on kätilö uuden yhteiskunnan
syntyessä.
b) Kommunistipuolueen tehtävässä
proletaarisen vallanknmouksen johta­jana
on kaksi puolta.
1) Alituinen, aktiiyinen osanotto,
kaildriin proletariaatin vallankumo­uksellisiin
luokkataisteluihin niiden
joukossa; tässä pätee Marxin mainio
lause: ottaa asiat niin kuin ne oyat
j a aina edustaa vallankumouksen
etua moöttuneissa oloissa;
^) todeta i a • , "Uil
» ^ i o k o n ^ i ^ n B » ^
Proletaarinen v^u.
pelkästään p r o I e t « ^ ^ « ^^
laajempi kansas^^
nia). Siinä
^kerrosten. Jo
valtiollinen yhty^C^'' '^^^
tulevat proletaarisen
sen reservit. k a u p . . g j ^ - ^ ^
dun proletaariset V^J
talonpojat ja er£ i^Mz ^
osat. eräissä oloissa aSf^^-^^^
^ t kapalliset v ä h e i n S ^ ; ^ i^l
^ « e e n 1^^^
i o b i j ~ l - ^ ^ ^ ^ ^ ^
^-^eisenä p ä . t e h S &
aikana vallan valtauksen vdSf^
nen Ja toteuttaminen i^^"^*
määrä on ensi kädessä raS""^
Vallan valtauksen jälkien
maarana proletaarien vallan InC
mmen ja tuotanto-olojen kehiS
nen ^sosialismia kohti.
Proletaarisen maailmanrali^
kTimouksen johto: KansainväKsert
teyden merkit.^ on nykyisen Z
kohdm suurten vallankumoubk
ten tehtävien johdossa paljoa &
keampi kuin ennen sotaa. Lojia*
nen voitto yhdessä maassa ei
kaan ole ennen taattu, kuin TJH
on saavutettu kansainvälUessä 'si
tassa.
Kommunistiseen Internatsijsaleti
sopii pääpiirteissään sama ku?n mhi
on sanottu yksityisistä puohehtj,
niiden luonteesta ja tehtävinä.
Kommunistisen Internatsionalen oj
myöskin tultava puolueeksi leainE
sessä mielessä maailmanmitasa. Se
on proletaarisen maailriianvallaiih.
mouksen johtaja. Se edistää BTM
sitä ympäröivien muodollisesti pcj.
lueettoman sympatisoivien prolc^jij.
aatin maailmanjärjestöjen: Punaltj
Amm. Internatsionalen, Urheilmnter-natsionalen
y.m.s. rakentamista. SQ
taistelu Toista ja Amsterdaain h
ternatsionalea vastaan edellytä
myös erikoista strategiaa.
e) Kommunistinen Internatäiosö
ödustaa proletaarisen maailmuTaJ.
lankumöuksen kokonaisliikkeen etu,
se- on yleisesikunta. Se ottaa osa
proletariaatin kaikkiin luokkataiste­luihin
osoittaen kokonaisliikkeen vsl.
lankumouksellista etua. Se vetää mj-kaan
kansainväliset reservit ja liit­tolaiset,
imperialististen valtioidei
alistamat, sorretut kar.s^t ma
kaikkea siirtomaakansat, jotka om
puolproletaarisiaj. tai cpikkupomril.
lisiä» eli talonpoikaiskansoja. i
Luokkien katoamisen jälkeen taI^
vat kommunistipuolueet kuolenuuj
ja ihmiskunta sulaa yhteen KomnB-nistisen
Internatsionalen kanssa.
m uutisia
Syysjuhlat t. k. 13—14> OTjil
aivan ovella. Ensi lauantaina M
sunnuntaina taas ympäristön tji-j
Iäiset juhlimaan ja unohtaman kaii-j
ki muut huolensa. Silloin sTiunnit-j
koon,. jokainen matkansa tänne ml
dän kaivantokylään kuulemaan jtl
näkemään mitä me olemme tänul
valmiiksi saaneet. Jos touhua jij
kiirettä mittapuuna . pidetään
silloin täytyy olla myös vali
näkemistä ja sellaista että ei s-l
nä kukaan tule pettymään.
Alkuperäinen suunnitelma oli jti-jestää
näytelmäkilpailut 13 p. ^
läksi, mutta kun ei kukaan yBi*|
ristön osastoista tullut osanottapl-j
si, niin siitä ei tullut mitään. Sf
huolimatta on 13 p. illaksi jäijö
tetty yhta arvokas tilaisuus, niai-l
täin juhlat aletaan lauantai-ilt3ö|
Buuremmoisilla venetsialisilla
seilla. Haali koristetaan nun
niiksi että kukaan ei voi jättäisi
ta näkemättä. Silloin vanhaltoj
liikkeelle.
Sunnun. toimet. 14 P-tetty
alettavaksi klo 10 p:llä.
suoritetaan mielenkiintoiset i
pien ikäluokkien urheilukilp
jonka jälestä alkaa muu ohje
Illalla näytellään kuuluisuutta
vuttanut kappale
Pohjolai«ia
joka viehättävin, kaunein ja rai
värein luo eteemme Suomen^
jalaisteh rennon kurssin ja -
sukaisuuden. Kappaleeseen si=^^
syvää dramaattista ^^^^i
iloa ja leikkiä voimakkaasti T a «j
tavine, mukaansa tempaavine
voi Yrsiatynkosae nk aikinpuoli/n^ o^nnnuStunn Mj
si syystä, kun joukko JoKV
suuteen oli saapunut cjii^°
nL Ohjelma suoritettiin v
lun merkeissä,^ k ^ i ^ - J .
keitä, pilapainia, "ff^^^^ärje
veilyä. Yleensä ohjetaaa^ ,
e s s ä o l i silmällä pideW
t ä ohjelma muodostasi "
j a urheilun i n n o s ^
Enempi vaan tainax.
ponnistelua poJat, »»» ^
saavutukset suaremmat J ^
mat.' Ympäristömme y , e t
„ a vähin erin ajan 0 ^ ,
Ie hbomionsa hm>^