Vapaus, August 8, 1961

              Piatkowski löi Sitvesterin
ja Foik jätti Buddin
USA voitti Puolan miehet 121—91, mutta
liävisi riai^ten maaottelussa pistein 57—49
Varsova. — USA:n ja Puolan y-leisurheilumaaottelu
saatiin pää­tökseen
sunnuntaina heinäkuun 30
päivänä. Vieraat voittivat miesten
kamppailun selvin numeroin 121
— f l l - m u t t a puolan naiset olivat
parempia 57—49.
Kiekonheitossa Piatkowski osoit­t
i olevansa edelleen maineensa ve-rbin
«i. ja löi USA.n Silveesterin
selvästi tuloksella 59.12. Silvester
h e i t t i 57.85.
2Ö0 metrillä Puolan Foik, joka
antoi U S A : n B u d d i l l e j o 100 met­rillä
täyden vastuksen, jätti fiud^
din selvästi. Hän voitti ajalla 2Ö.8.
10,000 metrillä USA:n Treux löi
yllättäen Puolen Ozogin, jota en­nustettiin
voittajaksi. Ajat: eivät
olleet erikoisia.
Pituushypyn maailamnennätys-mies
Boston kokeili nyt »kolmiloik­kaa,
mutta oli hänen päästettävä
molemmat puolalaiset edelleen.
TULOKSIA
110 mn aidat: 1) Jones U SA
143. 2)Washington USA 14,5, 3)
Bugala Puola 15,0.
200 m. Foik Puola 20,8, 2) Budd
U S A 21,1, Drayton USA21,8, 4) Bä-danski
Puola 21,9.
800 m: 1) Siebert U S A 1.55,0, 2)
Dupree USA 1.553. '
10,000 m: 1) Treux U S A 30.08,4
2) Ozog Puola 30,13y2, 3) Gutch-nect
U S A 30.49,6.
Kiekonheitto: Piatkowski Puola
MlUKUTSU
59.12 2) Silvester U S A 57.85. D)
Humphrey USA 56.27, 4) Begier
Puola 54.51.
Naisten kiekonheitto: 1) Rykows-ki
Puola 52.33, 2) Shepard U SA
USA 45.07
Naisten pituushyppy; 1) White
USA 631, 2) Kresinski Puola- 614,
5,000 Zimny Puola 14,116, 2)
Beatty U S A 14.16,8, 3) Bogusewicz
Puola 14.18,8, 4) K i t t USA15.05.4.
Kolmiloikka: 1) Jaskulski Puola
16.00, 2) Malcherczyk Puola 15.45
3) Boston USA 15.45.
Seiväshyppy: Uelses U S A 430, 2)
Wadsworth USA 410, 3) Kresinski
Puola 410.
Naisten keihäänheitto: 1) Tubek
Puola 45.31, 2) Krawkewicz Puola
44.38.
Naisten 800 metriä: 1) Wala-sek
Puola 2.17,0, 2) Zhibkowska
Puola 2.17,2. ' 3) Daniels U S A
USA 2.17.4.—
Miesten 4x400 ran viesti. 1) U -
SA 3.16,6, ) Puola 3.20 5. \
RUOTSI VEI ENIMMÄT
VOITOT PM-KISOISSA
Maraton, pituus, 5,000 m ja seiväs olivat
suomalaisten ilohaiheita — Horppu 62.23
Täten kutsumme urheilijoita o-
SBUistumaan rata- ja kenttäurheilu-kilpailuihin,
jotka järjestämme
Beayer Lakella, jOnt. Jehun urhei­lukentällä
Keski-Ontarion piirin
alaejuhlan yhteydessä elokuun 20
; pnä 1961, alkaen klo 11 aamupäi-
, väliä,, Toivomme runsasta osanot­toa.
Kilpailuohjelma: Yleinen 3-otte-lu,
100 m , kuula j a kolmiloikka.
Sama alle 18^vuotiaille pojille.
NaistenS-otelu, kuula, 100 m ja
jituu^hyppy.
. AUe 12-v. tytöille ja pojille 60
•: nii juoksu.
'4x490 m. viesti aluetoimikunnan
iShjoittainasta—• kiertopalkinnosta,
puolustajana Sudburyn Alerts.
Yieinen2000 m. juoksu.
Työläisurheiluterveisin,
Beaver Laken v.- j a u.-seura Jehu
Antti Ranta, sihteeri.;
' Evört Mäenpää, puheenjohtaja.
Oslo. — Viime, viikon maanantaina
ja tiistaina suoritettiin Blsletillä
pohjoismaiden yleisurheilumesta­ruuskilpailut
ihanteellisissa olosuh­teissa;
.. : • :' .
Suomalaisten ilahduttavimmista;
suorituksista ensi päivänä vastasivat
pituushyppääjät, jotka korjasivat
selvän kolmoisvoiton. Jorma Valkama
oli jälleen pistämätön ja vei mesta­ruuden
745 kantaneella ponkaisul-laan:
Aarre Asiala oli toinen ponnis.
tettuaan 731 ja Juhani Manninen
kolmas senttiä heikommalla tulok­sella;
Reijo Höykinpuro ja Simo Sa­loranta
ottivat puolestaan kaksois­voiton
5,000 metrin Juoksussa edel­lisen
viedessä kultaa' kaappiinsa.
Tenho Salakka yllätti myönteisesti
maratonilla lyöden koko muun kaar­tin
kovassa taistelussa; Seivähypyssä
Landström ja Ankio ottivat kaksois­voiton.
PM-kilpailujen toisena päivänä
Bisletin stadionilla otti Ruotsi par­haat
palat. Dan Waern löi Olavi Sa­losen
800 metrin kilpailuissa. Af f e
Pattersson kukisti Jussi Rintamäen
400 metrillä ja 3000 metrin esteissä
Lage Tedenby oli melkeinpä ylivoL
mainen. Moukarissa Kalevi Horppu
teki uuden Suomen ennätyksen 62.23
ja uhkasi Ruotsin Birger Asplundia.
Tämä venyi kuitenkin hyvin ja otti
voiton tuloksella 62.98. Korkeushy­pyssä
ei Stig Pettersson ollut yllä­tettävissä
ja hän voittikin Pohjois­maiden
mestaruuden ylivoimaisella
t u l o i l l a 211. Suomalaiset tuottivat
pefc^onykseh.
10.ottelua johtaa ensimmäisen päl-väen
jälkeen Suomen Suutari Ja on
vahva voittajaehdokas, Markku Kah-ma
ilmeisestikin ainoa uhkaaja.
PM-kisojen toinen päivä oli värit-tömämpi
kuhi ensimmäinen. Yleisö-
Edesmenneen Suomen tasavaUan presidentin
JUHO KUSn PAASIKIVEN
SUURTEOKSIA
PAASIKIVEN LINJA I—II OSA
Puheita vuosilta 1944—1956.
Kaksi suurta kirjaa — Hinta yhteensä $7.25
PAASnCIVEN MUISTELMIA
SORTOVUOSILTA I—II OSA
Kaksi suurta kirjaa Hinta yhteensä $7.25
Eeva Joenpellon uusi romaani
SYYSKESÄ
230 sivua — Hinta sid. $2.50
Eeva Joenpelto on luonut uuden, terävästi piirretyn naishahmon
-~ toiveissan petyi>een keski-ikäisen kirjailijattaren, vailla menes­tystä,
vailla rakkautta. : :
Tilatkaa osoiteella:
Vapaus Publishing Company Limited
P.O. BOX 69, SUDBURY, ONTARIO
RULLATIKETTEJA
Sopivia käyttää iltama^, juhla- ja tanssitilai-suuksieh
ovi-la ravintolalippuina;
VARASTOSSAMME ON:
«ADMU ONE",
40c, 2(lc, 50c, 75c, ja $1.00 lippuja
.' KUSSAKIN RULLASSA ON 2000 LIPPUA.
Hinta $1.25 rulla
MYÖSKIN ON SAATAVANA
KAKSOISRULLA
mlka on "Admli One"-Upuii lisäksi myös "KUPONKI"
mö!«mmat varustotlu samalla aumorolla.
1 Kaksoisnillan hinta $2.45 kpL
Tilatkaa ost^tteella:
Wm PUBLISHING CO. LIMITED
H O X 69 SUDBURY^ O N T A R IO
äkin katsomossa vähemmän.
Pituus: 1) Valkama S.745; 2) Asia^
la S 731; 3) Manninen S 730.
5.000 m: 1) Höykinpuro S 14.12,4;
2) Saloranta S 14.15,2; 3) Nielsen T
14.16,0.
100 m: 1) Bunäs N 10 5; 2); Jons-son
R 10,6; 3) Hörtevall 10,7.
Maraton: 1) T. Salakka S 2.26.14;
2) Nyberg R 2.26.37; 3) Walde R
2.26.40 ; 4) Kotila S 2.28.57.
Seiväs: 1) Landström S 450; 2)
Ankio S 450; 3) Jonasson S ja Hovik
N 445.
Kiekko: 1) Haugen N 54.09; 2)
Lammi S 53.06; 3) Uddebom R 52.87.
400 m: 1) Pettersson R 47,1; .2)
Rintamäki 47,6; 3) Johansson R 47,7;
4) Rauhala S 48,3.
800 m : 1) "VVaerh R 1.48,9; 2) Salo­nen
S 1.49,7; 3) Bentson N 1.49,9; 4)
Alander S 1.50,1.
3,000 esteet: 1) Tedenby R 8.51,0;
2) Tjörnebo R 8.52,0; 3) Siren S
8.52,4.
Moukari: 1) Asplund R 62.98; 2)
Horppu S 62.23 (uusi Suomen ennä­tys);
3) Föleide N 59.61.
Korkeus: 1) Pettersson R 211; 2)
Dahl R 201, Olafsson Islanti 201; 4)
Huseby N ^98. Helien ja Markkula
hyppäsivät myös 198 mutta hävisi­vät
yritysten määrässä.
110 m aidat: 1) Forssandes R 14,4;
2) Koivu S 14,8; 3) Bulbrandson N
14 9.
Ens^Iaimiii baptistiseuran läjhetyssiliteeri antaa
todellisen ikuvan sutä mitä tapahtuu Angolassa
Englannin baptistiseuran lähetys­sihteeri
Clifford J . Parsons on j u l ­kaissut
The Guardian-lehdessä pit­kän
kirjoituksen, joka on vastausta
Portugalin lähetystön Angolan olo­ja
koskevaan lausuntoon.
"Olemme nähneet hakattuja ja
piiskattuja miesten selkiä j a käsiä.
Pahoinpitelyn tarkoituksena on ol­lut
saada heistä irti "tunnustus" tai
pakottaa heidät vaikenemaan. Tä'
mä on totinen totuus, eivätkä mit­kään
syytökset hysteriasta tai liika-,
tunteellisuudesta vöi sitä-tehdä tyh­jäksi",
lähetyssihteeri Persons kir­joittaa.
Tälläkin hetkellä on viranomais'
ten hallussa lukuisa joukko pantti­vankeja,
Persons jatkaa, joiden
henki j a elämä riippuu paikallisten
viranomaisten mielenjohteista, mie­hiä,
joiden kohdalla ei tulla toi­meenpanemaan
mitään oikeuden­käyntiä,
esittämään edes muodolli­sia
syytteitä ja joiden hengestä pan­naan
"terroristit" vastuuseen. Jos
nämä asiat eivät ole tosia, miksi
sitten : pidetään yllä sensuuria, es
tetään ulkomaisten tarkkailijain
läsnäolo j a osoitetaan vihamielisyyt­tä
Y K : n komissiota kohtaan?
TUHöAMISPOLlTIlKKA
Portugalin lähetystön tiedonan­nossa
kielletään tuhoamistaktiikan
harjoittaminen. Kuitenkin Luan-dassa
puhuttiin siitä avoimesti jo
huhtikuussa. Kesäkuun 18. päivä­nä
ilmoitti uusi kenraalikuvernööri
että ' a i n o a ' vaihtoehto jonka me
tarjoamme terroristilaumoille on
ehdoton antautuminen tai tuhoami­nen".
Näihin "terroristilaumoihin"
on kuulunut joukoittain viattomia
afrikkalaisia, miehiä, naisia j a lap­sia.
Vaikka jotkut yksilöt ovatkin
käyttäytyneet vastuuntuntoisesti,
niin ei armeijaa kokonaisuudessaan
voida vapauttaa syytöksistä. Me tie­dämme
hyvin, että monet afraikka-laiset
vastustivat väkivaltatoimenpi-teitä,
erikoisesti kirkon jäsenet. He
olivat pasifisteja. Tämä koskee
erikoisesti Quibocolon alueen asuk­kaita.
Siellä eivät kapinallisten p i ­dättämisiä'
j a tappamisia suoritta­neet
afrikkalaiset, vaan armeija ja
aseistetut siviilihenkilöt ja heidän
terrorisminsa takia on tuhatmäärin
ihmisiä paennut Kongoon.
Emme ole koskaan kieltäneet le­vottomuuksien
alkutapahtumia, por-tugalailaisten
siviilihenkilöiden sur­maamisia.
Mutta ne ovat ymmärret:
tavissa katsoen siihen karkeaan koh­teluun,
jonka alaisina afrikkalaiset
ovat olleet vuosikausia, mukaanlu­kien
eurooppalaisten virkamiesten
suorittamat raiskaukset.
TODISTAMISEN VAIKEUS
Me baptistilähetystyöntekijät em­me
ole hakeneet tätä ristiriitaa.
Olemme vuosikausia :.£läneet rau­hassa
ja toivoneet_ uudistuksia ja
suurempaa oikeudenmukaisuutta.
On surullista todeta, että esittäes-sämme
yleisen syytöksen jotkut sa­novat
meille: Osoittakaa se yksityis­kohtaisesti.
Me esitämme yksityis­kohtia
ja meille sanotaan: Se on
paikallista eikä yleispätevää.
Kaikesta huolimatta esitän seu­raavassa
muutamia tapauksia: :
a) Afrikkalaiset kapinalliset
hyökkäsivät sotilaspatruUin kimp­puun
tappaen muutamia sotilaita.
Armeija pidätti kostoksi muutamia
lähikylien päämiehiä, teloitti heidät
la pisti sitten heidän päänsä seipäi­den
nenään. Tämä tapaus, josta
olemme saaneet tiedon lähetysseu­ramme
kautta vahvistetaan Richard
Beestonin kertomana Daily Teleg^
raphissa 5. 7. Ironista kyllä lehdessä
samalla yritetään saada tämä bar­baarinen
käyttäytyminen "oikeute­tuksi".
b) Kahta kylää lähellä Quiboco-loan
lähetysasemaa j a vain puolen
mailin päässä hallituksen paikalli­sesta
tukikohdasta pommitettiin ja
ammuttiin konekivääreillä. Sillä
hetkellä ei kylässä ollut kahta nais­ta
ja kolmea lasta lukuunottamatta
muuta väkeä. Toinen naisista pa­loi
elävältä, toinen heistä ja lapset
otettiin sairaalaamme. Yksi lapsis-ta;
jonka jalka oli mennyt ammun­nassa
poikki, kuoli haavoihinsa.
e) Kuusi miestä ammuttiin vuo­riston
reunalla siksi, että he eivät
kertoneet kapinallisten olinpaikko­ja.
(He olivat pysyneet aloillaan,
kuten viranomaiset olivat määrän­neet)
ja väittivät, ettei heillä ollut
mitään tietoa kapinallisten majapai­koista.
Heidän henkilöllisyyskort-tinsa
olivat kunnossa, mutta mikään
ei voinut heitä pelastaa.
Tiistaina, elok. 8 p. — Txiesday, August.8, 1961 Sivu 3,
JUHLAPUHEEN SANOMA:
Kädet käteen ja sormet sormien lomaan
Canadan 100-vuotisjuhlaan mennessä
Vedoten erikoisesti kulttuurisen
yhteistoiminnan puolesta yhtei­seksi
hyväksemme ja kaikkien ca-nadalaisten
iloksi, sekä rauhan­asian
edistämiseksi juhlapuhujan
paikalle noussut Vapauden toi­mittaja
W. Eklund kiiniiitti huo­miota
siihen, että vajaan 6 vuo­den
kuluttua viettää Canada kan­sallisen
yhtenäisyytensä 100-vuo-tisjuhlaa
j a hän, kysyi: ^'Olisiko­han
l i i a n paljon toivottu, jos esit­täisimme,
että viimeistään Cana­dan
100-vuotisjuhlissa esiinnym­me
uuden kotimaamme kunniaksi
yhteisvoimin, ja yhteisin rivein
— käsi kädessä ja sormet sor­mien
lomassa, rakkaitten kulttuu-riperinteidenune
vaalimiseksi^ ca^
nadalaisten yhteiseksi hyväksi."
Osoitettuaan, että SCAUL:n ja
CSJ:n toimesta on järjestetty sekä
urheilu- että musiikkijuhlia jo sil­loin
kuin muissa kansalaispiireissä
ei osattu niiden mahdollisuuksiista
uneksuakaan", Eklund sanoi pur
noessaan edelleen: >
'Mikäli S C A U L : n ja CSJ:n esirai-vaus
on tällä alalla rohkaissut ja
auttanut muita ryhmiä alkuun pää­syssä,
me olemme siitä vilpittömäs­t
i iloisia.
Me pahoittelemme kuitenkin sy­dämemme
pohjasta sitä kun näitä
kulttuurijuhlia ei voida vieläkään
pitää yhteisin voimin —r- kaikkien
kansalaistemme yhteiseksi iloksi!
Se päivä on kuitenkin tuleva jolloin
ryhmäkuntalaisuus saa luvan väis­tyä
j a täkäläiset kansalaisemme ru­peavat
yhteisvoimin vaalimaan kan­sallisia
kulttuuriperinteitään.
Minä puolestani haluan vedota
juhlayleisöön ja' takaisiin kansalai­siimme
yleensä: tehostakaamme
ponnistelujamme tällaisen yhteis-hyvää
tarkoittavan yhteistoiminnan
saavuttamiseksi kulttuuritoimintam­me
eri aloilla! .
Me emme halua lyödä fariseusten
lailla rintoihimme ja sanoa, että
"viattomia olemme me" siinä kun
rivimme ovat hajanaisia. Mekin
olemme valitettavasti tehneet vir­heitä.
Meitäkin vaivaa toisinaan
omahyväisyys ja lahkoismallinen
karsinoituneisuus. Sanontamme on
toisinaan ollut mieluimmin repivää
kuin rakentavaa arvostelua, jne. Me
emme epäile puhua julkisesti vir­heistämme
siksi kun me yritämme
kaikin mahdollisin keinoin niitä
välttää nyt, ja tulevaisuudessa.
Mutta mitä tahansa virhelttt me
olemme tehneetkään, ne 'ovat sit­tenkin
suhteellisen pieniä ja sa­malla
toisarvoisia virheitä, sillä
meidän perustavoitteenamme on
ollut, ja tulee aina olemaan yh-telsymmärryksm
ja yhteistoimin­nan
tavoittelu, yhteiseksi hyväksi.
Vastuu riviemme hajanaisuudesta
on siis niiden kannettavana jotka
ryhmäkiihkoilun takia vastustavat
tietoisesti edistyksellisen yhteistoi­minnan
kehittymistä.
Tämä yhteistoiminnan vastusta­minen
-^,tämä Junulan j a Tanulan
raja-aitojen rakentaminen ja niiden
pystyssä pitäminen, on kitkettävä
juurineen pois yhteisestä elämäs­tämme.
Y k s i keino siinä on se, että au­tamme
j a tuemme kukin omalta
kohdaltamme kaikkia niitä järjestö­jä,
seuroja,, sanomalehtiä j a laitok­sia,
jotka johdonmukaisesti toimi­vat
yhteisymmärryksen saavuttami­seksi
toimivat yhteisymmrräyksen
saavuttamiseksi kansalaistemme
keskuudessa. Tukemalla kultavuotr
taan nyt viettävää CSJ:öä j a sen
naisten kerhoja sekä SCAUL:a, ja
liittymällä niiden jäseniksi, voimme
tehokkaalla tavalla auttaa yhtenäi­syyden
asiaa ja kulttuuriperintei-demme
vaalimista.
Meillä kaikilla on tilaisuus lau­sua
painavan sanamme yhtenäisyy­den
puolesta=elokuun puolivälissä
alkavan.Vapauden ja L i e k i n haaste-ryntäyksen
aikana. Voidakseen es-teettömästi
toimia yhtenäisyyshen-gen
edistämiseksi - ^ v o i d a k s e en
edelleen ilmestyä. 3-päiväisenä leh­tenä,
Vapaus tarvitsee meidän yh­teistä
taloudellista tukeamme. Lah­joittamalla
lehtiömme haasterahas-toon,
me lahjoitamme asiallisesti
puhuen kansalaistemme yhtenäis-syyden
hyväksi, työläisten ja farr
marien, sekä loppukädellä Canadan
kansan etujen hyväksi.
Me emme väitäkään, että esim.
CSJ:lle, SCAUL:le tai L i e k i l l e ja
Vapaus-lehdelle kuuluisi jonkinlai­nen
monopolioikeus yhtenäisyysasi-assa.
Päinvastoin me tervehdimme
lämpimästi kaikkia niitä yksityisiä
ja ryhmiä jotka muissa' piireissä
toimivat raja-aitojen medaltämisek-si
ja yhteisymmärryksen saavutta­miseksi.
' '
Toisaalta me haluamme kieltää,
nimenomaan Suomi-aputoiminnan
kokemuksiin ja saavutuksiin viita­ten
— että yhteistoimlntatarjouk-semme
tarkoituksena olisi • muka
heikentää muita järjestöjä tai ryh­miä..
Päinvastoin olemme vakuut­tuneita
siitä, että kaikki edistyksel­liseen
yhteistoimintaan osallistuvat
järjestöt, seurat ja ryhmät tulisivat
silloin kasvamaan j a voimistumaan
ennenkaikkea siksi, kun ne tulisivat
saamaan joukoilta paremman kan­natuksen
ja tuen.
Toiseksi me haluamme ehdotto­masti
torjua sellaiset väitteet, että
CSJ ja S C A U L haluavat yhteistoi­mintaa
siksi, että ne voisivat "vie­koitella"
riveihinsä toisten ryhmien
jäseniä.
Sellainen toisten järjestöjen jä­senten
"viekoittelu" eli "varastami­nen"
olisi mielettömyyttä silloin
jos yhteisvoimin vaalisimme kult-tuuiriperinteitämme.
Se olisi ver­rattavissa
siihen, jos siirtäisimme
yhdestä taskusta rahamme toiseen
siinä hurskaassa uskossa, että va­ramme
jotenkin ihmeen kautta l i ­sääntyisivät
siitä. Suomi-avun toi­minta
totesi käytännössä senkin et­tei
ole missään piireissä syytä pelä­tä
jäsenten "viekoittelemista" yh­destä
ryhmästä toiseen.
Tosiasia on, että jos yhdistäi-
.sinune kaikki kulttuuritoiminnan
voimamme urheilun, soiton, lau­lun
ja näyttämötyön tiimoilta,
silloin nousisi Canadan suomalai­sen
väestön kulttuuritoiminnan
taso paljon nykyistäkin tasoa kor­keammalle.
Kelpaisi-silloin mui­denkin
canadalaisten katsella toi-'
mintaamme ja nauttia siitä.
Tässä onkin tavoite mihin CSJ ja
SCAUL herkeämättä pyrkivät^
Me olemme valmiina tällaiseen
yhteistoimintaan kaikissa tilan­teissa,
joko lyhemmällä tai pitem-mlälä
tähtäimellä.
Canada viettää kansallisen itse­näisyytensä
100-vuotispälväS hei­näkuussa
1967 — siis vajaan 6
vuoden kuluttua. Olisikohan lil­an
paljon toivottu, jos esittäisim­me,
että viimeistään Canadan 100-
vuotisjuhlissa esiinnymme uuden
k,otimaamme kunniaksi yhteisin
voimin ja yhteisin rivein —• käsi
kädessä ja sormet sormien lo­massa,
rakkaitten kulttuuriperin-ten
yhteiseksi hyviksi?
' Miksi sitten urheilemme, voimis­telemme,
soitamme, laulamme ja
harrastanune muuta kulttuuritoi­mintaa?
f
d) Benben alueella ajeli useita
jeepejä sotilaineen kylästä^ kylään
polttaen ja :^uhoten. Useita ihmisiä
ammuttiin. ; Erästä vanhaa miestä
ammuttiin ranteiden läpi, koska
hän ei jaksanut pitää käsiä päänsä
päällä.
Tässä muutamia niistä tapauksis­ta,
jotka on saatettu tietoomme.
Mutta mitä on sanottava sadoista
samanlaisista tapauksistai joita ei
tällä hetkellä voida saada todiste^
tuiksi. Todistusten hankkiminen
saattaa olla yhtä vaikeaa kudn Eich-mannin
tapauksessa. Jonakin päi­vänä
se kuitenkin tullaan tekemään.
N A P A L M - P O M M E JA
Pakolaisten antaniät todistukset
osoittavat portugalilaisten sotilas-operatioiden
rikollisen luonteen n.
s. järjestyksen palauttamisessa.
Heidän todistuksiinsa sisältyvät
kertomukset- pommituksista, kylien
polttamisista, panttivankien pidät-
^tämisestä j a teloituksista tuomioit­ta,
kolmannen asteen kuulusteluis­ta
— itse asiassa kaikista perinteel­lisistä
poliisivaltion menettelyta­voista.
Salazarin hallituksen l am
sunnoissa ei ole merkkiäkäään siitä,
että se olisi, havainnut ainoatakaan
epäoikeudenmukaisuutta.
Afrikkalaisilla ei ole mitään pe­rustuslaillisia
keinoja saada vali­tuksiaan
tutkituiksi. Epätoivois­saan
he ovat ryhtyneet käyttämään
väkivaltaa. Vastaaminen siihen vä­kivallalla
merkitsee kaiken toivon
heittämistä rotujen välisestä sovin­nosta.
. Heinäkuun 5. pnä pastori H. J .
Casebow Kongon lähetyskentältäm-nie
näki omin silmin miten suuria
pakolaisjoukkoja yhä siirtyy Kon­goon.
Hän näki heidän tilansa ja
kuuli heidän tarinansa. "Eräältä
mieheltä", hän kertoi " o l i nahka
pois jaloista ja käsistä ja hänellä
oli pahoja palohaavoja kasvoissaan.
Tämän . olivat aiheuttaneet kyliin
pudotetut petrolipommit, jotka sy­tyttivät
' alkuasukkaiden kylät".
" S U O J E L U A " KETÄ V A S T A A N ?
Entä sitten lähetyssaarnaajat?
-Portugalin hallituksen tiedonannos­sa
sanotaan, että lähetyssaarnaajat
eivät käyttäydy kohteliaasti suojeli­joitaan
kohtaan. Olemme todella
kiitollisia eräille yksityisille portu^
galilaisilie joista monet pahoittele­vat
käytettyjä menettelytapoja. Em­me
ole koskaan tunteneet minkään
uhkaavan meitä afrikkalaisten ta­holta.
Se "suojelu", jota nyt tar­jotaan,
on yleensä inerkinnjrt ihmis­ten
pakkokuljetuksia pois paikalta,
jossa he ovat tunteneet itsensä tar­peellisiksi.
Niinpä pastori A. A . Patterson
vaimoineen pakotettiin poistumaan
lähetysasemaltaan Carmonasta ja
pastoreita W. Bidewelliä ja R. Mal­colmia
uhattiin automaattikivääreil­lä.
Luandia poliisi ei kyennyt suo­jelemaan
amerikkalaista metodisti-asemaa
mellakoivien eurooppalais­ten
raivolta. Fantastista, mutta tot­ta.
Amerikkalaiset metodistit ovat
ilmoittaneet 17 pastorin kuolemas­ta,
30 olemisesta vankilassa, 90 ka-^
doksissa olevasta j a vain 28:sta, jon­ka
kohtalosta tiedetään.
Yksinkertaisesti siksi kun se aut­taa
meitä fyysillisesti j a henkisesti
kehittymään paremmiksi: canadalai-siksi.
Ja te tiedätte yhtä hyvin
kuin minäkin, että tämä nuori, ava­ra
ja luonnon antimista äärettömän
rikas maa tarvitsee ennenkaikkea
terveitä ja voimakkaita kansalaisia;
se tarvitsee miehiä ja naisia, jotka
pystyvät kilvoittelemaan sekä lubn-non
voittamiseksi että yhteiskun^
nallisten puutteiden j a epäkohtien
poistamiseksi.
Manulle sanottanee, että kaikki tä­mä
on hyödytöntä, sillä sota kui­tenkin
, tulee ja tuhoaa niin terveet
kuin sairaatkin, niin voimakkaat
kuin heikotkin.
— Asia ei kuitenkaan ole niin.
Se e i saa olla n i i n ! Sodat eivät t u ­le
minkään yliluonnollisen voiman
määräyksestä. Sodatkin ovat ih­misten
tekemiä — muista ihmisistä
piittaamattomien sotatarvetehtaili-jain
ja muiden kuoleman kaupasta
voittoitlevien piirien aiheuttamia
onnettomuuksia.
E i ole liioin totta se, kuten on
täällä Canadassakin sanottu, että
nyt vallitsee muka samanlainen t i ­lanne
kuin oli vuonna 1939. E i ole
Euroopassa hampaisiin asti varus­tettua
Hitlerin Saksaa, ei ainakaan
vielä — eikä mahdollisuutta Myn-chenin
petokseen! Ja meidän yh­teinen
velvollisuutemme on huoleh­tia
siitä ettei Saksa voi koskaan
enää aloittaa sotaa! Paras keino sen
hyväksi on käsittääkseni se, että
liittolaiset tekisivät rauhansopimuk­sen
kummankin Saksan kanssa, huo­lehtisivat
siitä, että Saksasta tulisi
pysyvästi aseistariisuttu rauhantah­toinen
ja demokraattinen kansa­kunta.
Toinen tehokas keino on se
että allekirjoitamme tänään täällä
ydinasesotaa vastaan tähdätyn tär­keän
anomuskirjelmän.
Rohkaistukaamme siitä tosiasias­ta
että rauhanvoimat voivat, jos niin
tahtovat, estää uuden sodan sytty­misen.
Ja tietäen sen, että uuden
maailmansodan syttyminen merkit­sisi
vielä monta kertaa suurempaa
(Jatkuu Sivulla 4)
'*£ftÄMAlMN ORJAT"
OLI HYVIN ONNISTUNUT
JUHUNÄYTELMÄ
"Erämaiden orjat"jiäytelmä, jon­ka
CSJ:n Sudburyn osaston näyttä-inöoll
järjestänyt esitettäväksi ulko­ilmassa
Työn Puistossa jouduttiin
iltapäivällä alkaneen sateen vuoksi
siirtämään PinnJsh-haalllle.
Haali oli tupaten täynnä kiitolli-sia
katselijoita vieläpä seisomatilat,
yläkerran portaat Ja ravintolahuo­nekin
olivat täynnä, mutta siltikin
vain murto-osa JTihlavieraista oli t i ­laisuudessa
seuraamaan tätä hyvin
-esitettyä ja vieläkin atkansa tasolla
olevaa näytelmää.
Alfred Hautamäki-vainaja joka
niin luontevalla tavalla on tämän
näytelmän kirjoittanut, kuvaa siinä
realistisella tavalla omistavan luo­kan
harjoittamaa riistoa ja työmaa,
terroria' ja metsämiesten taistelua
parempien palkkojen ja olosuhteiden
puolesta lisäten siihen myöskin me­hevää
huumoria Ja rakkauttakin,
Näytelmä sisältää kymmeniä kaunii­ta
yksityis- ja joukkolauluja, jotfea
esitettiin reippaalla Ja miellyttävällä
tavalla.. Ei voi olla mainitsematta
näytelmään Ja- lauluihin sopivasta
hanurisäestyksestä, Joka mukautui ja
väritti niin täydellisesti näytelmän
kokonaisuutta.
Näytelmän esitys sujui reippaasti '
ja heti alusta lähtien piti yie'lBÖri\
hilpeällä tuulella haalissa vallitse­vasta
ahtaudesta Ja kuumuudesta
huolimatta. Tämän kokoillan näy­telmän
voisivat toisetkin näyttämöt
ottaa uudelleen ohjelmistoonsa' sillä
tämä canadalaista kämppäelämää
kuvaava näytelmä voidaan lukea yh-.>
deksi niistä "kuolemattomista". Täl­laiset
työläiskirjailijoiden teokset tui- '
levät loistamaan kirkkaina helnliinä'
silloin knn maamme todellista histo--
riaa kirjoitetaan.
Raikuvat aploodit näytelmän pää­tyttyä
todistivat onnistuneesta, .ja
hyvästä esityksestä.
Tiesittekö että • •
— Formalismi, mahdollisuus,
muodollisuuksien tarkka noudatta­minen
kaavamaisuus.
Skotlannin luoteisrannikon lähel­lä
sijaitsevat Hebridit-saaristo kä­sittää
y l i 500 e r i saarta. .>••-
>— Neuvostoliitto on jo ohittanut..
Yhdysvallat koksin j a rautamalmin,
tuotannossa ja alkaa olla tasoissa
teräksen tuotannossa.
SUURIA KUVATEOKSIA
Arvokkaita lahjakirjoja
REINO KALLIOLA:
^ T I N L A N D I A ' '
Suomen luonnon kuvakirja
182 sivua — 116 yksivärikuvaa — 24 nelivärikuvaa
Kannessa värivalokuva koko 10'^"x9y4"
HINTA SID. $ 7 . 25
Sisällöltään kaunis — kuviltaan loistelias, ulkoasultaan
upea — todellinen lahjakirja, joka esittelee Suomen
kauneinta luontoa; Teoksen teksti: Suomen-, ruotsin-,
englannin-, saksan-ja ranskankielellä.
SUURI LAHJAKIRJA
"HANGOSTA IISALMEEN"
SAARISTON JA SAIMAAN VESIEN KAUNEUTTA
Tässä loistoasuisessa teoksessa on 106 sivua, joilla on 48
liitupaperille painettua monivärikuvaa.
KQko 10%" X 1 3 % — HINTA SID. $ 1 0 . 75
Loistelias Suomen luonnonkauneulta esillelevä teos,
jonka kaltaista ei ennen ole julkaistu. Teksti julkaistaan
lyhennettynä ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi teoksen
lopussa.
JÄLLEEN HIENO JA ARVOKAS LAHJATEOS
"SUOMEN KAUPUNGIT*
Sanoin ja kuvin
MATTI POUTVAARA
Teoksen 464 sivulla on 694 suurta syväpainokuvaa sekä
16 moni värikuvaa j jotka yhdessä tuoreen, j a asiallisen
tekstiesittelyn kanssa antavat yksityiskohtaisen, nyky­todellisuuteen
perustuvan kuvan Suomen 34 kaupun­gista
sekä Rovaniemen ja Kouvolan kauppaloista.
Koko 9" X12" - HINTA SID. $ 1 0 . 00
VÄRIKÄS JA HIENO LAHJATEOS
Jäämeren taikapiiri
" R U I J A N R A N T O J A "
värikuvina
Loistavat värikuvat ja tenhoava teksti vievät Ruijan
repaleisille, jylhänkauniille rannoille, missä koskema­ton
luonto juhlavassa hiljaisuudessaan mykistää vieraan
matkamiehen. Saamme tutustua pohjan perille muutta­neisiin
suomalaisiin ja heidän jälkeläisiinsä, tunturiön '
salaperäiseen taikamaailmaan, Ruijan menneisyyteen,
tämänhetkiseen arkipäivään ja mielenkiintoisiin tule­vaisuudennäkymiin.
ARVOKAS L A H J A K E N E L L E VAIN!
98 sivua — 48 monivärikuvaa — HINTA $7.:
SUURI LAHJAKIRJA
KUOPIOSTA KUUSAMOON
Erämaitten kauneutta
113 sivua — 50 monivärikuvaa — kannessa moniväri-valokuva
— Teoksen koko 10y2"x ISVa" — H<nta kan-^
gaskansissa $10.50
^ TUHATYKSI YÖTÄ I-VI
6 osaa kolmena kirjana, yhteensä 1,578' sivua
HINTA $ 9 . 90
Aikuisille tarkoitettu, täydellisin suomeksi julkaistu l a i - '
tos maailman kuuluisimmasta satukokoelmasta, jossa
muinaisen orientin maailma' elää loistokkaana ja mys­tillisenä.
Teosta somistaa Unto Kaipaisen upea kuvitus.
Edelleen arvokas Ja loislelias lahjakirja
ALEKSIS KIVEN
SEITSEMÄN VEUESTÄ
KORUPAINOKSENA
Nahkaselkäkansissa—Somistanut Akseli Gallen-Kallela
,600 sivua - HINTA $ 7 . 50
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 ^ SUDBURY. ONTARIO