1963-08-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, elok'. 20 p. — Tuesday, Aug.'20,1963 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH C Ä N A D I A N S - (LIBERTY) Estabiiähed Nov. 6, 1917 Editorii W. Eklund ' Manager: Ö. Suksi Telephone': Office 674-4264 — Editori»! 674-42§5^ Publidied Öirice wfieklyr Tuesdays, Tliursdays and Satujidays by Vapau^, Publisliiing Co. Ltd.. 100-102 Efim St. West, Sudbury. Ontario, CanadOi MaUing oddrefis: Box 69 r -Advertising rates upon application. translations free of charge. Authorized as second class inail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in ca.sb » CANADIAN LANGUAGEPRtSS TIL^USHINNABT Canaaassa: 1 vk. $9X0. 6 kk. $4.:?5 U3A:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 3 kJt, 2.75 Supmessa: 1 vk. 10,50 6 kjt. 5.75 Kana, feipä Ja viina Viimeaikaisista länsimaailman taloudellisen elämän mie-'"- lenkiintoisimmista kehitysvaiheista lienee tariffikysymyk-sen yhteydessä esille tullut "kanasota", joka on puhjennut «ifmäiekkeihin Yhdysvaltain ja Euroopan Yhteismarkkinalii: ton (EEG) välillä. Ennenkuin lähdemme lähemmin puhu-maaii tästä "sodasta" mahdollisesta Canadan kohtaloksi tulevista vaikutuksista on ehkä tarpeellista selostaa vähän, pa- ' r^irimin tämän "kanasodan" taustaa: KANASODASTA KAUPPASOTAAN iiiijyMuutamassa^ W^ sitä seurannut jalostusteollisuuden laajeneminen on muuttunut suurtuotanr Kokisi, jossa ovat osallisina nam; 2 miljoonaa amerikkalaista %9iariä. Mutta lisäksi amerikkalaiset elintarvikeyhtiöt, jois. ta ^räät ovat maailman suurimpia, kuten Ralston Purina ja Syrift and Co.; ovat ottaneet ^myös kananpoikatuotannon ja jaipstuksen -tuotanto-ja myyntiohjelmiinsa. Näiden suuryhtiöiden haltuun onkin keskittynyt kananpoikien vienti. Viimeksi kuluneen iViiden vuoden (1958-^2) aikana amerikkalaisen kananlihan vienti kuutosmaihin on noussut arvoltaan lähes 20-kertaiseksi eli vajaasta 3 miljonasta dollarista noin 53 miljoonaan dollariin. LänsiSaiksan osuus tästä on ollut-noin 46 miljoonaa dollaria. Kuutosmaat ovat nostaneet viin^e vuoden elokuusta lähtien amerikkalaisen kananlihaa tulleja 2,7-'kertaiseksi. Tämän johdosta vienti kuutosmaihin on supistunut kuluvana vuonna vain 30 prosenttiin Viime vuoden .vientiarvosta. Länsi-Saksan osalta supistus on ollut noin 75 prosenttia. ,y ' Kun kuutosmaat eivät ole suostuneet alentamaan takaisin kanatulle jaan, USA on ilmoittanut virallisesti nostavansa tiettyjen kuutosmaista peräisin olevien tuotteiden tulleja siten^ että amerikkalaisen, kananlihan viennin supistimiisesta aiheutuneet mentykset tulevat korvatuiksi. Näistä tuotteista mainittakoon pääasiassa ranskalaiset viinit ja länsisaksalai-set autot. Liisaksi tullien korotuslistalla on' useita kemikaaleja, .sähkötarviketeollisuuden tuötetita ym. kuutosmarfckinoiden ministerineuvosto hylkäsi viime kuun lopussa kompromissiehdotukset kanasodassa. USA:ssa asia tulee kongressikäsittelyyn syksyllä ja USA:n kostotoi^" menpiteiden vaikutus. voi alkaa -tuntua vasta lokakuussa. Ensisyyskuun lopussa kuutosmaiden ministerineuvosto pitää .vidä kokouksen, jota pidetään viimeisenä oljen^ Tällä hetkellä ei näy mitään merkkejä siitä, että Ranska ja sen mukana Länsi-Saksa antaisivat periksi. ^Tällöin avautuvat eteen näkymät paljon suuremmasta kauppasodasta. USArn erilaisten maataloustuotteiden, joista USArssa on muutenkin suuret ylijäämävarastot, viennin yhteinen arvo kuutosmaihin on 1,2 miljardia dollaria. Jos Ranska ja (Lä«si-Saksa). onnistuu nyt 50miljoonan dollarin ar-voisiessa kanasodassaan USA:ta vastaan, niin kysytään, mitä mahdollisuuksia USArlla on torjua kuutosmaita supistamasta myös amerikkalaisten maataloustuotteiden miljardivien-jiä. VAIKUTUS CANADAAN r Miten tämä tulee vaikuttamaan Canadaan? On olemassa yksi-hyvin mahdollinen seuraus. V iTidysvalloissa h^^ äskettäin uusi vero yhdysvaltalaisten ulkomaalaisille sijoituksille tarkoituksella rajoittaa siten yhdysvaltalaisen pääoman ulkomaille virtaamista jotta siten voitaisiin säilyttää Yhdysvalloille parempi mak- ^tase. (Tässä yhteydessä on muistettava, että Yhdysvaltain ma'lButasec8igelma|; johtuvat suurelta osalta siitä, että Yhdysvaltain toimesta on käytetty suunnattoman suuria summia- ulkomailla sijaitsevien asetukikohtien ylläpitämiseen.) 2,. Siitä syystä, että yhdysvaltalaiset sijoitukset Ganadassa ^tuottavat erittäin hyviä voittoj aja samalla aikaansaavat ra-han^^ takaisin Yhdysvaltoihin virtaamisen, näilte sijoitusksille ^uo^iin osittainen vapaus tältä verolta. Nyt, juuri kun yhdys-yaltialaii^ t kongressimiehet "kana-alueilta" kohdistavat painostusta Yhdysvaltain hallitusta vastaan vaatien toimenpi-ieitä jkorkeionpien tullien muodossa EEG-maita vastaan — £iis tullimuurien korottamista — voidaan odottaa» että samanlaista suhtautumista voidaan vaatia canadalaisiin vienti- ^av2|xoihin nähden huolimatta siitä kuinka vähäiset ne voi- SYNTYMÄPÄIVIÄ ,} Ahto Kfisbj; Ganoe, B.C., täyttää ^nään; tiistäinai elokuun 20 päiväuä 80 vuotta.^ Senja Järvis, Toronto, Ont täyt tää tiistaina eloljiuun 20: päivJInä 77 vuptta. Werner liamnM» Beaver li^keUa täyttää elokuun 21 70 vuotta, -ly' Kalle Kuukkanen, Long Lakfe Ont, täyttää 75 vuotta elokuun '22 päivänä.. ' ' i,iYhdy?ame sukulaisten ja tutta va^n qnnf^Btoivptuksiin. , : ? Rivatkaan olla Tätä vcitaisiin^dottaa siitä syystä, että yhdysvaltalaiselle sijoituspääomalle on asetettu — vaikka rajoitettu — vero Ganadassa tehtäviin sijoituksiin. Saimalla voidaan odottaa, että Yhdysvaltain rajavaltioi- Hen kongressimiehet, joiden osavaltioiden leipomot ovat rae- Jiettäneet jossain määrin markkinoimismahdoUisuuksia sen .takia, että canadalaista leipää on kuljete^u tullivapaasti Yhdysvaltoihin, tulevat vaatimaan jonkinlaista hyvitystä tämän johdosta. j i • Edelleen W todennäköistä, että yhdysvaltalaisia viina-tehtaita » tai ainakin niiden omistajia, edustavat koogressi-iniehet tulevat esittämään vissinlaisia vaatimuksia Yhdysvaltain hallitukselle^ sillä tällä hetkellä YhdysvaHoissa myydään 776 pulloa Ganadassa tuotettua whiskyä jokaista yhdysvaltalaisten viinatehtailijain Ganadaan myymää yhtä pulloa kohden.. ; Vielä lisäksi on olemassa Yhdysvaltain luoteisosaa edustavat kongressimiehet, jotka ovat joutuneet sen maanosan metsäteollisuuden tuottajien painostuksen kohteiksi näiden vaatiessa jotta olisi asetettava vissit rajat canadalaisen puutavaran Yhdysvaltoihin viennille. Mtitta Samalla on olemassa se tosiasia, että my<^ Cazta-ddlla brt olemassa erittäin vakava maksutaseongehna — se, että maasta virtaa enemmän rahaa ulkomaille kuin ulkomailta Cahädaan — joka on johtuva suurelta osaltaan yhdysvaltalaisella vaikutteesta ja mistä syystä Canada ei voisi mlten- PALKANi^OBOTUKSET JA VANHUIJDENELÄKKEET' Jospa Canadan liittoparlamentis sa nitoisi kaikki asiat lävitse Vyhtt kitkattomasti kuin. meni parlamen tin jäsenien vuosipalkkojen koro tus, niin eiköpähän meidän vanhuu deneläkkeeseemme luvattu $10 ko rotus olisi jo voimassa. Olisivatpa he tuon vanhuudenelä keläisten korotuksen päättäneet teh dä vaikka viimeisenä päivänä tule vaa joulukuuta, niin silloin he oli sivat voineet cöyhistellä rintaansa rehellisyydestään, siitä syystä, ett (Liberaalit)) jo valt^npääsyvuotc naan nostivat eläkkeen $10. Mutta valitettavasti he eivät näh menetelleet vaan siirsivät päätök sen teon aina tammikuun 1- päivääi. 1964. Eikö nämä herrat parlament tijäsenet tienneet vai eivätkö halun neet muistaa, että tammikuun 1 päi, vä on Ganadassa juhlapäivä, eiki silloin parlamentti kokoonnu. Näin ollen korotuksen voimaansaanti taa:, muuttuu kauemmaksi hämärään tu levaisuuteen. Liberaalien valtaan pääsyn jäi keen on myöskin elintarvikkeiden hinnat nousseet sikäli, että se lu vattu $10 korotus vanhuudeneläk keisiin tulee menemää^ etukäteet elintarvikekauppiaille. y Mutta tä mänkin tilanteen voi jokainen korja ta itsekukin omalta kohdaltaan te k^mällä lisää reikiä sulovyöhönsä. Kyllähän tällä $65:lla saa vieL suoloja suuremmallekin perheelU ja muut elämän tarpeet voi hankkii muita keinoja käyttämällä niinkuii. itse parhaaksi näkee. Tämän kirjoittajalla , on vakai. aikomus alkaa kävelemään maan tietä pitkin keräillen vanhoja hevo senkenkiä. joita voisi myydä vaikka romuraudan ostajalle niinkin kor keasti hinnasta kuin $15 tonnni. Englanninkielisissä lehdissä oi ollut kirjoituksia parlamenttiherro jen palkankorotuksista; niiden puo lesta ja vastaan. Eräskin puolestc kirjoittaja puolsi sillä verukkeella että ei se tule nostamaan veroja enempää kuin 50 senttiä jokaista Canadan asukasta kohti. Sanotaan nyt vaikka näin, että jos saisin tilaisuuden, niin haluai sin kysyä mainitulta kirjoittajalta, että mistä ne vastasyntyneet lapset sen rahan oikein mahtaa ottaa. El köhän asia ole niin, että isompien perheiden huoltajat joutuvat sen tekemään kaikkien muidenkin perheenjäsenien puolesta. Rahamiehen kukkaroa ei nämä kyseessä olevat palkanylennyksel paljon ohenna vaikka joutuisikin maksamaan 10-henkisen perheen puolesta. Sillä eihän se olisi kuin $5 hänen osaltaan. Mutta palkkatyöläisen kohdalta asia on aivan toinen, kun - ei ole nijn varmaa, että onko sitä työtäkään aina. Hän ei voi pienestä rahavaroistaan heittää pois viittä dollaria, sen paremmin kuin voi heittää moneen kertaan kalutun luun koiralle. — J.N. Maailma -Iän hatnm&styttSrVän Tähän' kiimiostimai siitit,- lieiiestä tulee Nelinm: iiencMj»^ Intiai»: Johtajana; myös Intiaa» tfim» kysyr mys sivnutetaan, toteaa »jnerikka-' lainfiv Ifihtt- M radioroiesi Welles Hangen, joka "monivnotistti ^In-tlassar oleskehinsa -ailouia on e)- simällä et^inijri Neluru» seuraajaehdokkaita.'^ HänesHtäfikahdteksan mahdollisen kandidaatin poUitti-sen ja Juonneknvan SftO-sivuisess» kirjassaan "After Nehni, Who:", joka on äskettäin ilmestynyt .Englannissa. < v -^eilles Hangenin kirjassa on lyhyt johdanto,? Jossa tekijä luo kuvaa Intiasta'nykylseUääri. sen eläessä !'vaa-rallisia Vuosikymmeniään". Kuya on monessa suhteessa masentava: lukutaidottomia , on 76% Väestöstä, en_ -.immäisen itsenäisen kymmenvuotis- !tauden . tulonnousu oli prosenteissa 17, mutta Jätti kaksi kolmannesta al-laislmmista tuloryhmistä ennalleen, yöttömien määrä on Jatkuvasti loussut. parilla kymmenellä miljoonalla intialaisella on työtä vain tun-i tai vähemmän päivää kohden-, 45 nlljoonalla ' on työtä vain puoleksi oäiväksi Jne: Jos. vuoteen 1976 men^ nfessä asetetut tavoitteet saavute- 'aan, tulee Intian kansantulo henr ceä kohden olemaan n. 358 nmk Yuotta kohden eli alle Ceylonhi ny-cyisen ^tason tai kaksi kolmannesta Ghanan nykyisestä tai kolmannes Tugoslavian nykyisestä tasosta. To-uuden, nimessä. on sanottava, että 'astaava kuva saadaan sangen mo-lesta Aasian ja Afrikan vasta itsenäistyneestä maasta. Intian erikoisprobleemat "Nehrun 'aikeen" ' ovat toisaalla. Maassa on — Welles Hangenin mukaan 845 delta tai murretta (varsinaisia kie- 'iä sentään lienee vain .kymmenkun-a), 300 kastia ja alakastia Ja maa in Jaiiautunut 15 osavaltioon. Joilla tullakin on omat probleemansa, kie-i - Ja kastivaikeutensa. Vaara sa-lovat intialaiset — piUee konunnna- 'i-smissa,' millä tarkoitetaan kastiin ai uskontoon perustuva . eristäyty. nispyrkimystä. joka vahvan keskuk- :en puuttuessa saattaa Johtaa Intiarf; pirstoutumiseen. Toistaiseksi »on Nehru valtavalla luktoriteetillaan pitänyt vastakkaiset ryhmät aisoissa. Siitä huolimat-a, että Intiaa voidan, pitää maana, IntiaiQt kriisistä Intian itseoikeutettu johtaja, 73-vaotias Jawaharlal Nehru on joutanut 16-vuotisen päSmtnisterikantensa vi^eimpUn kuulavan kriisin eteen.- Kongressipuolueessa on* kuohunut jo jonldn aikaa; Elokuun alussa erosi keskushalUtu^essa ilmenneiden ristiriitojen taida elin-tarvik^ roinisteri S. K. PatU jä^viiiiie viikolla^^^^ .puo}ue§n hallinnon supsittefoyan epäsopivien keskus ja osavaltiohal- Tässä yhteydessä eivät ol^ .y^Ia.mielenkiintoa ne nSkymSt, jotka avautuvat"Nehrun jälkeen'. Niip selostetaan Welles Hangenin. kir^ jan mukaan o&eisessa artikkelissa.., ' • ' ossa vallitsee n.s. länsimainen de-, siin. Jotka eivät .suinkaan lisää hä-nokratia ja parlamentarismi, on tosiasiallinen valta viime kädessä Neh- •ulla. Jopa muodollisestikin. Hänhän, ^n sekä, pää-, ulkor että: puolustus-?', •ninisteri, maan atomienergiakomission, suunnitteluelimen ja valtapuolueen Johtaja. Hangen vertaa iNebrua banianpuuhun, }oka latvuksiUaan peittää kaiken. Sen varjossa ei ruoho viheriöi ts. kukaan muu ei tavoita Nehrun mittasuhteita. Siksi ovat Hpngenin seuraajaehdokkaiksi poimimat hsnkllötkin suhteellisen tuntemattomia Intian rajojen ulkopuolella. TAANTUMUKSELLINEN ASKEETTI Hangen aloittaa esittelynsä kongressipuolueen oikeistosiiven edusta., jalla 66-vuotiaalla valtionvarainministeri Mororji Desailla, jota "länsi pitää konservatiivina, kommunistit taantumuksellisena. Ja Joka itse kutsuu -itseään gandhilaiseksi Ja sosialistiksi". (Viime mainitut epiteetit sopivat tietyLssä intialaisissa mittasuhteissa kaikkiin seuraajaehdokkaisiin). Kuten useat imuutkin kandidaateista Bombayn osavaltion ent. pääministeri Desai on elämäntavoiltaan puritaani ja ajaa asketismia myös käytännössä. Hän on mm. alkoholikiellon isiä, on taistellut elokuvien suutelemis- Ja juomakohtauk- ^a vastaan, vastustanut kosmetiikkaa^ tanssia Ja pin-upien käyttöä i l moittelussa jne. Poliittisesti Desai on kaikkea muuta kuin sosialisti, edes nehrulaisessa, mielessä. Hän mm. vaatusta a kansallistamista, jota pitää ^suurena taakkana". ' Desai^jikannattajina ovat maan öi-keistoaineicset Ja liikemiespiirit, joiden etuja hän ajaa. Myös hallintokoneistossa Ja armeijan huipun piirissä hänellä on kannatusta. Kannattajiin lukeutuu myös oikeistolainen Jan. Sangh-puoluei Hangenin mukaan Desal "on • valmis toimenpitei-nen suosiotaan. Niinpä hän ajaa varallisuus- ym. varakkaisiin kohdistuvien yeyojen poistamista. Jossakin muUaHa,,kuin hindulaisessa Intiassa olisi hänen tunnuksensa "vapaaeh - toisesta köyhyydestä todellisen on- Länsi-Saksalla herruus (cuutosissa j'a EFTAssa kään luopua suuksistaan. vientimahdoUi- TALOUDELLISEN "INTEGRAATION" TULOS Näinollen on mahdotonta.Canadan talouden ollessa "inte-fgroitu'' Yhdysvaltain -talouden {kanssa, ja Yhdysvaltain * mo-mopolistien pitäessä suitsia, jot- ^tä Canada yoisi välttyä min- ^käänla'i$elta>.^altalliselta vai-ikutukselta, ^ i ka johtuisi Y J H dysvaltain ja Yhteismarkkina- \ liiton välisestä kauppasodasta: ' Sellaista mahdollisuutta , ei ole tomessa ellei Canadan hallituksen kannanotoissa tapahtuisi perusteellista muutosta. Valitettavasti asia on kuitenkin siten, että Canadan nykyinen hallitus, niinkuin sen edeltäjäkin, ei ole osoittautunut kykeneväksi tekemään sellaista muutosta. Millään maalla ei voi olla täydellistä poliittista itsenäisyyttä ilman taloudellista itse' näisyyttä. Vielä tulee tapahtumaan, aikaisemmin tai myö^ hemmin, että yhdistynyt Canadan kansa saavuttaa molemmat. Länsi-Saksan kauppatase osoitti viime vuonna 3.478 miljoonan D- .-narkan ylijäämää, ilmenee äsken valmistuneista Länsi-Saksan nlko^ naankauppatilastoista. Ylijäämää iertyl: melkein kaikkien maiden canssa. Suuren poikkeuksen muodosti vain USA, jonka kanssa Länsi-jaksalla oli 3;171 miljoonan D-mar-ian vajaus. Tämä vajaus kertyi suu- :elta osalta Länsi-Saksan valtavista iseostoista USA:sta. . \ Kuutosmarkkinoiden muiden jäsenten suhteen Länsi-Saksan kauppa oli myös vientivoittoista jokaisen maan kanssa ollen vieniiylijäämä yhteensä 2,039 miljoonaa D-mark- '.<aa. Tämä osoittaa kenenkäsissä on aloudellinen johtovalta kuutos-markkinoilla. Myös EFTA-maiden kanssa, Englantia lukuunottamatta , uänsi^Saksalla ^oli niin valtava ylijäämä kuin 5,317» miljoonaa D-markkaa.. Jokaisen Skandinavian maan ja Suomen kanssa LänsirSaksalla oli myös suuri vientiylijäämä, mikä nousi yhteensä :2,285 miljoonaan D-markkaan. Taseet EFTA- ja pohjoismaiden kanssa osoittavat, miten paljon huonommassa asemassa näv ^nä maat ovat tulipa sitten kauppasota tai ei. Länsi-Saksan ulkomaankaupan tase tärkeimpiin kauppatuttavien ja rybmittj^ipien kanssa/oli seuraava (arvo miljoonissa D-markoissa): Kuutoset: ' , , — Ranska, Hollanti — Italia —. Belgia Virteensä .. Il'* --'^ EPfÄ:-, Englanti .1; Ruotsi Tanska -— Norja Sveitsi Itävalta - Portugali _ Yhteensä USA Tuonti Vienti 5,440'5,270 4,880 420V 4,106 3.735 3,528 2,756 18,010 15,i)71 Tase-f + 170 + 671 -f 371 + 719 -1.2,039 .Tuonti Vienti Tase-}- Länsi-Saksan vienti Suomeen oli 995 miljoonaa D-markkaa ja tuonti Suomesta 525 miljoonaa D-markkaa. Länsi-Saksalla Suomen kanssa on siten 470. miljoonan D-markan arvoinen vientiylijäämä. S Neuvostoliitosta Länsi-Saksan tuonti oli viime vuonna 881 miljoonaa D-markkaa ja vienti Neuvostoliittoon 828 miljoonaa D-markkaa, joten taseessa oli pieni 35 miljoonan D-markan vajaus. Kuutosia, EFTA-maita ja USAta lukuunottamatta Länsi-Saksalla oli muiden maiden kanssa 709 miljoonan D-markan vajaus. Länsi-Saksan viennin koko arvo oli viime vuonna 52,975 miljoonaa D-markkaa ja tuonnin arvo 49,- 499 miljoonaa D-markkaa. Koko tase osoitti 3,476 miljoonan D-markan ylijäämä. 1 iv ' Ui-'-' • n^,: III .:. .: nein: avaimena" herättänyt (ajokaran myrskyn. Ulkopolitiikassa Desai 'shdntautuu mieluummin länteen kuin itään. Monissa muissa kysymyksissä esUn. Intian liittoutumattomuuspolitiikassa, hän on eri mieltä kuin "suuri ba-nianpuu" Nehru. : "HARMAA EMINENSSI" Desain huomattavlmpana vastustajana Welles Hangen esittelee entisen puolustusministerin niin ikään 66-vuotiaan Krishna Menonin, kon_ gressipuolyeen ^"vasemmistolaisen". Jonka mahdollisuudet Kiina—Intia rajakiistan takia ovat ahiakin toistaiseksi huvenneet. Hänestäkin Hangen tyj^pittää hauskan kuvan: tosikko vanhapoika; vegetaristi Ja "harmaa ylhäisyys", jonka puhelahjat" ovat loistavat Ja jonka, yleisönsuo-sion puhujana vain Nehru on ylittänyt. Hän on, Hangenin mukaan, ollut Nehrun erikoissuosiossa ja henkisesti lähinnä tätä. Molemmat ovat fabianilaisen . sosialismin kasvatteja ja pitänee paikkansa, että Menon ja Nehru olivat yhdessä luoneet Intian liittoutumatttimuuspolitiikan suuntaviivat samoin kuin päättäneet Kiinan- politiikasta. Viime syksyn kriisin aikana Menon joutui eroamaan puolustusministerin paikalta, kun hänen syykseen pantiin Intian puo-lustuslaitolcsen kehno taso. KOMPROMISSIEN MIES Intian sisäministeri 59 vuotias Lal Bahadur Shastri on Hangenin mukaan Intian ensimmäinen "kompromissien tekijä, sovittelija ja koordinoija". Sisäministerinä, hänep valtansa alaisuuteen kuuluu poliisin ja virkamiehistön muodostama "miljoona- armeija". Jonka tukeen nojautuen Nehrun aseman tavoitteleminen on mahdollista. Häntä pidetään kongressipuolueen suosituimpana miehenä samalla kun hänellä on merkittävä asema itse puoluekoneistossa mm. sen valintaelimessä. Ulkonaisesti Shastri on vaatimaton Ja on kuten muutkin Neyirun varjossa toteuttaen pääministerinsä linjaa horjumatta. Siitä huolimatta väitetään hänen sympatisoivan kongressipuolueen oikeistosiiven kanssa. My^ Shastri pitää itseään "gandhilaisena sosialistina". Hän on kunnostautunut sisäpo-litiil^ ssa esiintymällä eräiden vaikeiden kieliongelmien ratkaisijana "rauhanomaisen rinnakkainelon" ps^ riaatteiden pohjalla. Shastri on poikkeus muista johtavista poliitikoista siinä, että hänen pohjansa on yksinomaan kotimainen. Shastrin ulkopoliittiset kannanotot ovat hämärän peitossa. Väitetään, että häneltä yleensäkin puuttuu "linja". Intian äärioikeistolaisten puolueiden kannalla- hän ei silti liene. VASTARINTASANK.ARI / vintian lupaavimpiin uusiin johtajiin" katsoo Hangen kuuluvaksi Intian uuden puolustusministerin Y. B. Chavanin. Joka on itsenäisyyslilk-ken sankareita. Jonka sabotaashitoi-mhinasta englantilaisia vastaan ei puutu jännityskertomustenkaan aineksia. Chavan, joka on syntynyt v. 1914 ja on siis alle, SO-vuotlavel ainakaan sanoissaan >yU&pidä gandhi-lalsttuttaan. Maanuilldlstusasloissa Chavanin sanotaan noudattavan- t i lanteisiin soveltuvaa varovaisuutta ja kannattavan talonpoikien osuustoiminnallista yhteistyötä, edellyttäen että liittyvien : aineelliset edut taataan. Chavanin mahdollisuuksia katsotaan .heikentävän sen, että hän hallitsemassaan Maharashtran osa-r valtiossa, jonka piiriin myös Bombay "kuuluu, on ylläpitänyt täydellistä yhden kastin hallintoa. Hän^kannattaa myös Intian >) jakamista' osavaltioihin kielellisellä pohjalla, mitä puolestaan kongressipuolueen vasemmisto pitää epäilyttävänä, koska se sisältää, jerqamlsen-^iemenen. Chavanhi rasu tuksena on myös Poonan tulvaskan-daali hämärine käänteilleen. Myös Chavan on "self made man", joka ei ole käynyt opissa ulkomailla. MIKSEI NEHBUN T¥TÄR,TX? Nehrun tytär Indira Gandhi tuntuisi lännessä mahdottomalta ehdokkaalta sukupuolensa takia.- Intiassa eivät asiat ilmeisesti ole näin, onhan Ceylonillakin naispuolinen pääministeri Bandaranainkei Joka valittiin: murhatun miehensä Jälkeen paikalleen. Miksei siis Nehrun tytär voisi seurata isäänsä? Hangen esittää Indira Gandhin isäänsäkin ^radikaali-sempana "fabianilaisena", joka lausuu peittelemättä mielipiteensä. Indira Gandhin vahvoja puolia on hänen luja asemansa kongressipuolueessa, jonka työ- ja vaali valiokuntaan hän kuuluu. Lisäksi hän on kaikkien mainitsemisen arvoisten intialaisten sosiaalisten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kärjessä ja saanut esiintymistottumusta isänsä rinnalla. Indira Gandhi kuuluu kongressipuolueen "inkivääriryhmään". Joka on arvostellut puoluetta jälkeenjäämi-sestä. INTIALAINEN FILOSOFI Hangenin galleriassa on myös mer_ killinen intialainen filosofi, ent; Pra-ja- sosialisti' Jayaprakash Narayan. jonka mahdollisuuksia esittelijäkin pitää minimaalisina.vNarayan, Joka on Gandhin mukaan ollut "Intian suurin marxilainen", on tätä nykyä sen varmaan silmiinpistävin gandhilainen, ja oikeistolainen kaupan päälle. Hänellä ei ole ollut eikä ole mitään virallista asemaa. Sankarillinen menneisyys vankilasta karkaa-misineen on se syy, miksi Narayanil-la on mainetta maanmiestensä keskuudessa. Narayan on innokas ns; Bhoodan-liikkeen eli maan lahjoitus-ja uudelleen Jakamisliikkeen kannattaja. Hänen monet suhteellisesti sa^ manaikaisetkin lausuntonsa . ovat keskenään ristiriidassa. Nykyään hän sanoo välittävänsä Vahi sHtä;; mikä on "oikein." koot'<»nla{^i| — puolueet kuDce-^ J6. K. PatU,^ Iton kunlngaB",.^ iitkoa^ sitten - joutui^ ^ EROTETTU Oikealtei "Bombayn Joka . pariseir-i eMamaan;kesliiJi(haIUti^esta sen «1-'; säilä vaUitsevlgtf' erimielisyyksien,, ta-^' kia. Elintarvikeministerinä -ollessaan on- Patil ajanut elhitarvUdkeklen va> paata kauppaa Ja taistellut nUden^ hintojen nbusuä'>vastaan 'tudttamafia- USA:sta -I milj. tonnhi Jättiläiserän viljaa. Toisaalta -Patil on VaaUnult maatalouden:.^ tukemista'- tukipalkkibi;.^' den muodossa ja luvannut elintarvikepulan kääntyvän ylijäÄmäksi ^Vuätfr teen 1966 mennessä, mikä onl tuskin' todennäköi$t&. Patililla on 'kaimätiis.' ta liikemiespiireissä, joiden suosios--- ta ovat kuitinkin kilpailemassa myös' Desai ja Chavan. UBcöpoUittiäl^äti! Patil' suuntautuu„länte.ettLjsrykyään. Haiigen sianoo, Patii""puhuu fkoUek-tfivisesta johdosta" Nehrun jälkeen; - Viimeinen Hangenin esittelemistä intialaisista 'poliitikoissa önBrij 11^^ han Kaul," Intian armeijan suhteel'- Ilsen nuori ja äkkiä noussut esikvin-'' tapäällikkö. Joka on "napoleonllai-nen" Ja sparttalainen. "epäintlalal-' sin intialainen mitä olen koskaan ta vannut", kuten Hangen sanoo. ^ Kaui ei ole gandhilainen, ja häneltä puuttuvat • taistelukcdcemukset, mistä syystä.. Intian armeijan vanhempi, sandhurstilainen polyi halveksii häntä. Kaul on sen sijaan hyvin kiinnos-,, tunut politiikasta Ja on eräässä vaiheessa esittänyt ajatuksen "vahvasta liallituksesta". Hän tulee Kashmirilta ja kuuluu varakkaaseen brahma-ni- sukuun. Hän on käynyt sekä kris. tillistä lähetyskoulua että muhamettilaista, sikhiläistä, hindulaista Ja "maallista" koulua. Kaul on esiintynyt amerikkalaisten aseiden ostamisen puolesta ja tulee kysymykf^eri* Nehrun seuraajana lähinnä slHoin,' kun tarvitaan "voimakasta" hallitusta. • 1 Viimeksi i^ainlttu mohdtollLsuns ei ole vain. Hangenin keksintöä. Intiassa pelätään yleisesti,, ettäi • Nehrun jälkeen tulee vaikeaksi^; jotka voivat Johtaa maan pirstoutumiseen nseUisi pifckuvaltioUtsl'.' Jos kongresaipuolueen sisaUii vai-litsevat ristiriidat kasvavat., mikä ! on hyvin mahdollista, saattaa o|f^„ ettei • löydetä \ kyBin yhdistävää hahmoa Intian johtoon, el edes , koilektUvlsta Johtoa". Silloin on mahdollista,; että armeija ottaa vallan häsUnsä, muodosta» tarvl-; tun "vahvan keskuksen", jonka kylttinä tai todellisena voimamme; henä voi olla. juuri kenraali Kaul tai jabo man oikeistolaisista.^ -Se' ' voi' mevkitä fastemla sen vndeaMl.' >' ' Intialaisessa muodossa. — Hilkka Ahmala: EUROOPPA UIKAKANSOirnjMASSÄ Asul^"heys nellökilornetriä tohti Euroopan eri maissa. Päälöksiä 1.957 2,669 1826 1,128 3,997 2,757 381 14,715 3,856 2,352 2,001 1,209 598 1,707 1,376 155 9,398 7.027 — 395 + 668 + 620 + 530 -f 2.290 4-1,381 -f 126 +5,317 —3,171 Kuutosten osuus Länsi-Saksan viennistä oli 34 pros. ja tuonnista 32,2 pros. sekä EFTA'maiden osuus Länsi-Saksan viennistä 27,8 pros. ja tuonnista 34,6 pros.' Suomen ulko-maank^ uppatUastoD mukaan. ; Viimeisen liittovaalikampanjan aikana liberaalit lupasivat; että Jos he tulevat valituksi..Jieidän valintaansa tulee seuraamaan "kuusikymmenpäi-välnen päätöksien kausi" Joka tulee selvittämään kalkki maamnie tärkeimmät pulmat." Yli 130 pälyää on nyt kulunut sitten vaalien, emmekä toki voi kieltää etteikö joitakin päätöksiä ole tehty. ' Ottakaamme esimerkiksi erittäin kriitillinen kysymys Canadan kroo-nillisen työttömyyden po^tämlsesta. Tilastotoimisto (The'''b(imlnton 'Bureau , öf • StatistlcsV pn imiolttanut,, että Canadassa". on vähemmän työttömiä tänä kesänä verrattaessa sitä viime vuoden vastaavaan aikaan. Tilastotoimisto ei tietenkään korostanut että työttömyystilanne on vielä taloudellisesti epäterveellä tasoUa. Näy,ttää siitä, että yksi tärkeä työllisyystilannetta koskeva seikka usein haudataan tai ilmoitetaan muussa vaan ei työttömyystilanteen yhteydessä. .Tämä tarkoittaa sitä että lähes miljoona canadalaista työskentelee lyhennetyllä työajalla, t.s. työskent^ievätV vähemmän kuin 35 tuntia viikossa. TiUnne ei ole siis lainkaan hyvä — mutta liberaalinen hallitus on päättänyt päättää jotakin tässä kriitillisessä asiassa. Toinen päättävää toimintaa vaativa asia on maamme talouden kontrollin saattaminen uudelleeii cana-dalaTsten haltuun. Täytyy'','mjjöntää, että älpa; Walter'Gorföi^^ fiaskon päivi.s^ä,!wailka'minä'cäria-dalaisiena punastun m^tficJIn hyjyänsä tästä kysymyksestä tulee puhe. Tunnen samanlaista hämminkiä Mr. Gordonin suorituksen suhteen kuin katseiisin iiäyttelijän kömpelösti kompuroivan läpi näytelmän koska hän ei muista vuorosanojaan. Mutta olemmehan ahiakin nähneet liberaalisen hallituksemme tekevän monia päätöksiä. seUäisia kuhi "Me tulemme verottamaan ameräkalaisia sijoituksia i " . "Me emme tule verottamaan amerikkalaisia sijoituksia!". "Tulemme verottamaanr'j "Emme tule!", "EMME VOI!". Mitä tulee vanhuudeneläkkeeseen, epäilen että hallitus on tehnyt salai-' sen päätöksen tutkia josko olisi mah. dollista sensija^an että vanhuuden-eläkkeet nostettaisilan asianmukai-seUe tasolle, nimittäin kaikU maan vanhemmat kansalaiset Canadan senaattiin; Tätä ajatusta noudattaen saataisiin kaikki nämä ihmiset liberaalipuolueeseen. Mutta useimmilla näistä vanhoista ihmisistä el ole sitä mitä liberaalisella senaattoriehdok-kaalla täytyy olla— nimittäin, rahaa. Tietenkin, jos heillä olisi rahaa, he eivät tarvitsisi eläkettä. Puhnalli-nen kysymys. Tääsä vaiheessa tulemme päätökseen Jota hallituksemme tuki todella esimerkiUisellä tavalla — nimittäin parlamentinjäsenten palkkojen korotukseen. Korotus oli myös melko hyvä — $lO,000:sta $18.000:iin vuodessa t.s. 80%. Vertaappa sitä siihen,; minkä Steelworkerit saivat Incolta. Englantilainen sana. "liberal"' mei'- kitsee suomeksi "antelias" Ja liberaalit ovat osoittaneet että he voivat olla anteliaita — itselleen. Tobien päätös, on ydinaseiden vastaanottaminen Canadaan. Heillä ei ollut aikomustakaan tuoda sopimusta. Joka tullaan allekirjoittamaan Washingtonissa. parlamentin ratifioitavaksi, koska — kuten he sanovat w se sisältää amerikkalaisia sotilas-salaisuuksia. (Aina kun kuulen viitattavan Amerikan sotilassalaisuuk-siin, muistuu mieleeni eräs amerikkalainen koomikko. Hän sanoi: "Meidän (amerikkalaisten) tulisi antaa:^ Neuvostoliiton varastaa kaikki raketi^tisalaisuutemme. Silloin he olisivat vitsl^ vuotta jälessä kuten, mekin". Olen ajautumassa poi» asiasta.) Tietyssä mielessä tämä päätös ydin- < aseiden .vastaanottamisesta Cana- ' daan ei ehkä oikeastaan kuulu muiden, liberaalien rOttawassa lupaamien > päätösten joukkoon, koska minusta näyttää että k.o. päätös ei ole Canadan parlamentin eikä kansan teke-mä, vaan pikemminkin on päätös tehty Washingtonissa ja liberaaleille on annettu tehtäväksi sen toteutta- - minen. • •.•" ..• '! Tuli mieleen muuan seikka. Ehkä ' parlamentinjäsenten palkkojen korotuksella ja amerikkalaisten ydinase!- : den vastaanottamisella on suoranal- - nen yhteys keskenään. Liberaalit tie_ l tävät että Canadan kansan mielipide, erikoisestlkin sen Jälkeen kun ^ Canada allekirjoitti rajoitetun ydin- : asekokeilukieltosopimuksen, on ydin-: aseita vastaan.'Varmaankin he kysy- y vät itseltään miksi, huoihnatta mU- ^ Joonista dollareista jotka käytettiin vaalikampanjassa Ja suurten sano-malehtien antamasta tuesta, he eivät ,t kyenneet voittamaan enemmistöä. ^ Lisäksi heidän on täytynyt havaita, < että heidän "60 päätöksen päivään- : sä" on kaatunut rähmälleen.. Kun nämä kaksi .'seikkaa pannaan yhteen , on oletettavissa että liberaalit alkoi. • vat pelätä että heidän hallituksensa ei pysy pystyssä normaalia aikaa" Ja ' päättivät tehdä vielä yhden päätök- * sen — ottaa Canadan kansan selkä- ^ nahasta irti; kaiken minkä voivat,." niinkauan knin heillä on silhcui tilal-suus. — Usko.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 20, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-08-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630820 |
Description
Title | 1963-08-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, elok'. 20 p. — Tuesday, Aug.'20,1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH C Ä N A D I A N S -
(LIBERTY) Estabiiähed Nov. 6, 1917
Editorii W. Eklund ' Manager: Ö. Suksi
Telephone': Office 674-4264 — Editori»! 674-42§5^
Publidied Öirice wfieklyr Tuesdays, Tliursdays and Satujidays by Vapau^,
Publisliiing Co. Ltd.. 100-102 Efim St. West, Sudbury. Ontario, CanadOi
MaUing oddrefis: Box 69
r -Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized as second class inail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in ca.sb »
CANADIAN LANGUAGEPRtSS
TIL^USHINNABT
Canaaassa: 1 vk. $9X0. 6 kk. $4.:?5 U3A:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kJt, 2.75 Supmessa: 1 vk. 10,50 6 kjt. 5.75
Kana, feipä Ja viina
Viimeaikaisista länsimaailman taloudellisen elämän mie-'"-
lenkiintoisimmista kehitysvaiheista lienee tariffikysymyk-sen
yhteydessä esille tullut "kanasota", joka on puhjennut
«ifmäiekkeihin Yhdysvaltain ja Euroopan Yhteismarkkinalii:
ton (EEG) välillä. Ennenkuin lähdemme lähemmin puhu-maaii
tästä "sodasta" mahdollisesta Canadan kohtaloksi tulevista
vaikutuksista on ehkä tarpeellista selostaa vähän, pa-
' r^irimin tämän "kanasodan" taustaa:
KANASODASTA KAUPPASOTAAN
iiiijyMuutamassa^ W^ sitä seurannut
jalostusteollisuuden laajeneminen on muuttunut suurtuotanr
Kokisi, jossa ovat osallisina nam; 2 miljoonaa amerikkalaista
%9iariä. Mutta lisäksi amerikkalaiset elintarvikeyhtiöt, jois.
ta ^räät ovat maailman suurimpia, kuten Ralston Purina ja
Syrift and Co.; ovat ottaneet ^myös kananpoikatuotannon ja
jaipstuksen -tuotanto-ja myyntiohjelmiinsa. Näiden suuryhtiöiden
haltuun onkin keskittynyt kananpoikien vienti. Viimeksi
kuluneen iViiden vuoden (1958-^2) aikana amerikkalaisen
kananlihan vienti kuutosmaihin on noussut arvoltaan
lähes 20-kertaiseksi eli vajaasta 3 miljonasta dollarista noin
53 miljoonaan dollariin. LänsiSaiksan osuus tästä on ollut-noin
46 miljoonaa dollaria. Kuutosmaat ovat nostaneet viin^e
vuoden elokuusta lähtien amerikkalaisen kananlihaa tulleja
2,7-'kertaiseksi. Tämän johdosta vienti kuutosmaihin on supistunut
kuluvana vuonna vain 30 prosenttiin Viime vuoden
.vientiarvosta. Länsi-Saksan osalta supistus on ollut noin 75
prosenttia. ,y '
Kun kuutosmaat eivät ole suostuneet alentamaan takaisin
kanatulle jaan, USA on ilmoittanut virallisesti nostavansa
tiettyjen kuutosmaista peräisin olevien tuotteiden tulleja
siten^ että amerikkalaisen, kananlihan viennin supistimiisesta
aiheutuneet mentykset tulevat korvatuiksi. Näistä tuotteista
mainittakoon pääasiassa ranskalaiset viinit ja länsisaksalai-set
autot. Liisaksi tullien korotuslistalla on' useita kemikaaleja,
.sähkötarviketeollisuuden tuötetita ym.
kuutosmarfckinoiden ministerineuvosto hylkäsi viime
kuun lopussa kompromissiehdotukset kanasodassa. USA:ssa
asia tulee kongressikäsittelyyn syksyllä ja USA:n kostotoi^"
menpiteiden vaikutus. voi alkaa -tuntua vasta lokakuussa.
Ensisyyskuun lopussa kuutosmaiden ministerineuvosto pitää
.vidä kokouksen, jota pidetään viimeisenä oljen^ Tällä
hetkellä ei näy mitään merkkejä siitä, että Ranska ja sen
mukana Länsi-Saksa antaisivat periksi.
^Tällöin avautuvat eteen näkymät paljon suuremmasta
kauppasodasta. USArn erilaisten maataloustuotteiden, joista
USArssa on muutenkin suuret ylijäämävarastot, viennin yhteinen
arvo kuutosmaihin on 1,2 miljardia dollaria. Jos Ranska
ja (Lä«si-Saksa). onnistuu nyt 50miljoonan dollarin ar-voisiessa
kanasodassaan USA:ta vastaan, niin kysytään, mitä
mahdollisuuksia USArlla on torjua kuutosmaita supistamasta
myös amerikkalaisten maataloustuotteiden miljardivien-jiä.
VAIKUTUS CANADAAN
r Miten tämä tulee vaikuttamaan Canadaan? On olemassa
yksi-hyvin mahdollinen seuraus.
V iTidysvalloissa h^^ äskettäin uusi vero yhdysvaltalaisten
ulkomaalaisille sijoituksille tarkoituksella rajoittaa
siten yhdysvaltalaisen pääoman ulkomaille virtaamista
jotta siten voitaisiin säilyttää Yhdysvalloille parempi mak-
^tase. (Tässä yhteydessä on muistettava, että Yhdysvaltain
ma'lButasec8igelma|; johtuvat suurelta osalta siitä, että Yhdysvaltain
toimesta on käytetty suunnattoman suuria summia-
ulkomailla sijaitsevien asetukikohtien ylläpitämiseen.)
2,. Siitä syystä, että yhdysvaltalaiset sijoitukset Ganadassa
^tuottavat erittäin hyviä voittoj aja samalla aikaansaavat ra-han^^
takaisin Yhdysvaltoihin virtaamisen, näilte sijoitusksille
^uo^iin osittainen vapaus tältä verolta. Nyt, juuri kun yhdys-yaltialaii^
t kongressimiehet "kana-alueilta" kohdistavat painostusta
Yhdysvaltain hallitusta vastaan vaatien toimenpi-ieitä
jkorkeionpien tullien muodossa EEG-maita vastaan —
£iis tullimuurien korottamista — voidaan odottaa» että samanlaista
suhtautumista voidaan vaatia canadalaisiin vienti-
^av2|xoihin nähden huolimatta siitä kuinka vähäiset ne voi-
SYNTYMÄPÄIVIÄ
,} Ahto Kfisbj; Ganoe, B.C., täyttää
^nään; tiistäinai elokuun 20 päiväuä
80 vuotta.^
Senja Järvis, Toronto, Ont täyt
tää tiistaina eloljiuun 20: päivJInä 77
vuptta.
Werner liamnM» Beaver li^keUa
täyttää elokuun 21 70 vuotta, -ly'
Kalle Kuukkanen, Long Lakfe
Ont, täyttää 75 vuotta elokuun '22
päivänä.. ' '
i,iYhdy?ame sukulaisten ja tutta
va^n qnnf^Btoivptuksiin. , :
?
Rivatkaan olla Tätä vcitaisiin^dottaa siitä syystä, että yhdysvaltalaiselle
sijoituspääomalle on asetettu — vaikka rajoitettu
— vero Ganadassa tehtäviin sijoituksiin.
Saimalla voidaan odottaa, että Yhdysvaltain rajavaltioi-
Hen kongressimiehet, joiden osavaltioiden leipomot ovat rae-
Jiettäneet jossain määrin markkinoimismahdoUisuuksia sen
.takia, että canadalaista leipää on kuljete^u tullivapaasti Yhdysvaltoihin,
tulevat vaatimaan jonkinlaista hyvitystä tämän
johdosta. j i
• Edelleen W todennäköistä, että yhdysvaltalaisia viina-tehtaita
» tai ainakin niiden omistajia, edustavat koogressi-iniehet
tulevat esittämään vissinlaisia vaatimuksia Yhdysvaltain
hallitukselle^ sillä tällä hetkellä YhdysvaHoissa myydään
776 pulloa Ganadassa tuotettua whiskyä jokaista yhdysvaltalaisten
viinatehtailijain Ganadaan myymää yhtä pulloa
kohden.. ;
Vielä lisäksi on olemassa Yhdysvaltain luoteisosaa edustavat
kongressimiehet, jotka ovat joutuneet sen maanosan
metsäteollisuuden tuottajien painostuksen kohteiksi näiden
vaatiessa jotta olisi asetettava vissit rajat canadalaisen puutavaran
Yhdysvaltoihin viennille.
Mtitta Samalla on olemassa se tosiasia, että my<^ Cazta-ddlla
brt olemassa erittäin vakava maksutaseongehna — se,
että maasta virtaa enemmän rahaa ulkomaille kuin ulkomailta
Cahädaan — joka on johtuva suurelta osaltaan yhdysvaltalaisella
vaikutteesta ja mistä syystä Canada ei voisi mlten-
PALKANi^OBOTUKSET JA
VANHUIJDENELÄKKEET'
Jospa Canadan liittoparlamentis
sa nitoisi kaikki asiat lävitse Vyhtt
kitkattomasti kuin. meni parlamen
tin jäsenien vuosipalkkojen koro
tus, niin eiköpähän meidän vanhuu
deneläkkeeseemme luvattu $10 ko
rotus olisi jo voimassa.
Olisivatpa he tuon vanhuudenelä
keläisten korotuksen päättäneet teh
dä vaikka viimeisenä päivänä tule
vaa joulukuuta, niin silloin he oli
sivat voineet cöyhistellä rintaansa
rehellisyydestään, siitä syystä, ett
(Liberaalit)) jo valt^npääsyvuotc
naan nostivat eläkkeen $10.
Mutta valitettavasti he eivät näh
menetelleet vaan siirsivät päätök
sen teon aina tammikuun 1- päivääi.
1964. Eikö nämä herrat parlament
tijäsenet tienneet vai eivätkö halun
neet muistaa, että tammikuun 1 päi,
vä on Ganadassa juhlapäivä, eiki
silloin parlamentti kokoonnu. Näin
ollen korotuksen voimaansaanti taa:,
muuttuu kauemmaksi hämärään tu
levaisuuteen.
Liberaalien valtaan pääsyn jäi
keen on myöskin elintarvikkeiden
hinnat nousseet sikäli, että se lu
vattu $10 korotus vanhuudeneläk
keisiin tulee menemää^ etukäteet
elintarvikekauppiaille. y Mutta tä
mänkin tilanteen voi jokainen korja
ta itsekukin omalta kohdaltaan te
k^mällä lisää reikiä sulovyöhönsä.
Kyllähän tällä $65:lla saa vieL
suoloja suuremmallekin perheelU
ja muut elämän tarpeet voi hankkii
muita keinoja käyttämällä niinkuii.
itse parhaaksi näkee.
Tämän kirjoittajalla , on vakai.
aikomus alkaa kävelemään maan
tietä pitkin keräillen vanhoja hevo
senkenkiä. joita voisi myydä vaikka
romuraudan ostajalle niinkin kor
keasti hinnasta kuin $15 tonnni.
Englanninkielisissä lehdissä oi
ollut kirjoituksia parlamenttiherro
jen palkankorotuksista; niiden puo
lesta ja vastaan. Eräskin puolestc
kirjoittaja puolsi sillä verukkeella
että ei se tule nostamaan veroja
enempää kuin 50 senttiä jokaista
Canadan asukasta kohti.
Sanotaan nyt vaikka näin, että
jos saisin tilaisuuden, niin haluai
sin kysyä mainitulta kirjoittajalta,
että mistä ne vastasyntyneet lapset
sen rahan oikein mahtaa ottaa. El
köhän asia ole niin, että isompien
perheiden huoltajat joutuvat sen
tekemään kaikkien muidenkin perheenjäsenien
puolesta.
Rahamiehen kukkaroa ei nämä
kyseessä olevat palkanylennyksel
paljon ohenna vaikka joutuisikin
maksamaan 10-henkisen perheen
puolesta. Sillä eihän se olisi kuin
$5 hänen osaltaan.
Mutta palkkatyöläisen kohdalta
asia on aivan toinen, kun - ei ole
nijn varmaa, että onko sitä työtäkään
aina. Hän ei voi pienestä rahavaroistaan
heittää pois viittä dollaria,
sen paremmin kuin voi heittää
moneen kertaan kalutun luun
koiralle. — J.N.
Maailma -Iän hatnm&styttSrVän
Tähän' kiimiostimai siitit,- lieiiestä
tulee Nelinm: iiencMj»^ Intiai»: Johtajana;
myös Intiaa» tfim» kysyr
mys sivnutetaan, toteaa »jnerikka-'
lainfiv Ifihtt- M radioroiesi Welles
Hangen, joka "monivnotistti ^In-tlassar
oleskehinsa -ailouia on e)-
simällä et^inijri Neluru» seuraajaehdokkaita.'^
HänesHtäfikahdteksan
mahdollisen kandidaatin poUitti-sen
ja Juonneknvan SftO-sivuisess»
kirjassaan "After Nehni, Who:",
joka on äskettäin ilmestynyt .Englannissa.
<
v -^eilles Hangenin kirjassa on lyhyt
johdanto,? Jossa tekijä luo kuvaa Intiasta'nykylseUääri.
sen eläessä !'vaa-rallisia
Vuosikymmeniään". Kuya on
monessa suhteessa masentava: lukutaidottomia
, on 76% Väestöstä, en_
-.immäisen itsenäisen kymmenvuotis-
!tauden . tulonnousu oli prosenteissa
17, mutta Jätti kaksi kolmannesta al-laislmmista
tuloryhmistä ennalleen,
yöttömien määrä on Jatkuvasti
loussut. parilla kymmenellä miljoonalla
intialaisella on työtä vain tun-i
tai vähemmän päivää kohden-, 45
nlljoonalla ' on työtä vain puoleksi
oäiväksi Jne: Jos. vuoteen 1976 men^
nfessä asetetut tavoitteet saavute-
'aan, tulee Intian kansantulo henr
ceä kohden olemaan n. 358 nmk
Yuotta kohden eli alle Ceylonhi ny-cyisen
^tason tai kaksi kolmannesta
Ghanan nykyisestä tai kolmannes
Tugoslavian nykyisestä tasosta. To-uuden,
nimessä. on sanottava, että
'astaava kuva saadaan sangen mo-lesta
Aasian ja Afrikan vasta itsenäistyneestä
maasta.
Intian erikoisprobleemat "Nehrun
'aikeen" ' ovat toisaalla. Maassa on
— Welles Hangenin mukaan 845
delta tai murretta (varsinaisia kie-
'iä sentään lienee vain .kymmenkun-a),
300 kastia ja alakastia Ja maa
in Jaiiautunut 15 osavaltioon. Joilla
tullakin on omat probleemansa, kie-i
- Ja kastivaikeutensa. Vaara sa-lovat
intialaiset — piUee konunnna-
'i-smissa,' millä tarkoitetaan kastiin
ai uskontoon perustuva . eristäyty.
nispyrkimystä. joka vahvan keskuk-
:en puuttuessa saattaa Johtaa Intiarf;
pirstoutumiseen.
Toistaiseksi »on Nehru valtavalla
luktoriteetillaan pitänyt vastakkaiset
ryhmät aisoissa. Siitä huolimat-a,
että Intiaa voidan, pitää maana,
IntiaiQt kriisistä
Intian itseoikeutettu johtaja, 73-vaotias Jawaharlal Nehru on joutanut
16-vuotisen päSmtnisterikantensa vi^eimpUn kuulavan kriisin
eteen.- Kongressipuolueessa on* kuohunut jo jonldn aikaa; Elokuun
alussa erosi keskushalUtu^essa ilmenneiden ristiriitojen taida elin-tarvik^
roinisteri S. K. PatU jä^viiiiie viikolla^^^^
.puo}ue§n hallinnon supsittefoyan epäsopivien keskus ja osavaltiohal-
Tässä yhteydessä eivät ol^ .y^Ia.mielenkiintoa ne nSkymSt, jotka
avautuvat"Nehrun jälkeen'. Niip selostetaan Welles Hangenin. kir^
jan mukaan o&eisessa artikkelissa.., ' • '
ossa vallitsee n.s. länsimainen de-, siin. Jotka eivät .suinkaan lisää hä-nokratia
ja parlamentarismi, on tosiasiallinen
valta viime kädessä Neh-
•ulla. Jopa muodollisestikin. Hänhän,
^n sekä, pää-, ulkor että: puolustus-?',
•ninisteri, maan atomienergiakomission,
suunnitteluelimen ja valtapuolueen
Johtaja. Hangen vertaa iNebrua
banianpuuhun, }oka latvuksiUaan
peittää kaiken. Sen varjossa ei ruoho
viheriöi ts. kukaan muu ei tavoita
Nehrun mittasuhteita. Siksi ovat
Hpngenin seuraajaehdokkaiksi poimimat
hsnkllötkin suhteellisen tuntemattomia
Intian rajojen ulkopuolella.
TAANTUMUKSELLINEN
ASKEETTI
Hangen aloittaa esittelynsä kongressipuolueen
oikeistosiiven edusta.,
jalla 66-vuotiaalla valtionvarainministeri
Mororji Desailla, jota "länsi
pitää konservatiivina, kommunistit
taantumuksellisena. Ja Joka itse kutsuu
-itseään gandhilaiseksi Ja sosialistiksi".
(Viime mainitut epiteetit
sopivat tietyLssä intialaisissa mittasuhteissa
kaikkiin seuraajaehdokkaisiin).
Kuten useat imuutkin kandidaateista
Bombayn osavaltion ent.
pääministeri Desai on elämäntavoiltaan
puritaani ja ajaa asketismia
myös käytännössä. Hän on mm. alkoholikiellon
isiä, on taistellut elokuvien
suutelemis- Ja juomakohtauk-
^a vastaan, vastustanut kosmetiikkaa^
tanssia Ja pin-upien käyttöä i l moittelussa
jne. Poliittisesti Desai
on kaikkea muuta kuin sosialisti,
edes nehrulaisessa, mielessä. Hän
mm. vaatusta a kansallistamista, jota
pitää ^suurena taakkana".
' Desai^jikannattajina ovat maan öi-keistoaineicset
Ja liikemiespiirit, joiden
etuja hän ajaa. Myös hallintokoneistossa
Ja armeijan huipun piirissä
hänellä on kannatusta. Kannattajiin
lukeutuu myös oikeistolainen
Jan. Sangh-puoluei Hangenin mukaan
Desal "on • valmis toimenpitei-nen
suosiotaan. Niinpä hän ajaa varallisuus-
ym. varakkaisiin kohdistuvien
yeyojen poistamista. Jossakin
muUaHa,,kuin hindulaisessa Intiassa
olisi hänen tunnuksensa "vapaaeh -
toisesta köyhyydestä todellisen on-
Länsi-Saksalla herruus
(cuutosissa j'a EFTAssa
kään luopua
suuksistaan.
vientimahdoUi-
TALOUDELLISEN
"INTEGRAATION" TULOS
Näinollen on mahdotonta.Canadan
talouden ollessa "inte-fgroitu''
Yhdysvaltain -talouden
{kanssa, ja Yhdysvaltain * mo-mopolistien
pitäessä suitsia, jot-
^tä Canada yoisi välttyä min-
^käänla'i$elta>.^altalliselta vai-ikutukselta,
^ i ka johtuisi Y J H
dysvaltain ja Yhteismarkkina-
\ liiton välisestä kauppasodasta:
' Sellaista mahdollisuutta , ei
ole tomessa ellei Canadan hallituksen
kannanotoissa tapahtuisi
perusteellista muutosta.
Valitettavasti asia on kuitenkin
siten, että Canadan nykyinen
hallitus, niinkuin sen edeltäjäkin,
ei ole osoittautunut
kykeneväksi tekemään sellaista
muutosta.
Millään maalla ei voi olla
täydellistä poliittista itsenäisyyttä
ilman taloudellista itse'
näisyyttä. Vielä tulee tapahtumaan,
aikaisemmin tai myö^
hemmin, että yhdistynyt Canadan
kansa saavuttaa molemmat.
Länsi-Saksan kauppatase osoitti
viime vuonna 3.478 miljoonan D-
.-narkan ylijäämää, ilmenee äsken
valmistuneista Länsi-Saksan nlko^
naankauppatilastoista. Ylijäämää
iertyl: melkein kaikkien maiden
canssa. Suuren poikkeuksen muodosti
vain USA, jonka kanssa Länsi-jaksalla
oli 3;171 miljoonan D-mar-ian
vajaus. Tämä vajaus kertyi suu-
:elta osalta Länsi-Saksan valtavista
iseostoista USA:sta. . \
Kuutosmarkkinoiden muiden jäsenten
suhteen Länsi-Saksan kauppa
oli myös vientivoittoista jokaisen
maan kanssa ollen vieniiylijäämä
yhteensä 2,039 miljoonaa D-mark-
'. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-08-20-02