Vapaus, December 13, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, jouluJniun J3 p.—Saturday, Dee. J3.1952
t&&Iiä:<^ f7ov. 0, 1017. Acmonzed
fis £ecojKl elsii m l i l}y <3i& Post
OtSice Oepar&nent, Ottaois,. Pu>
llfiSied tbrU» vje&ay: ^ "Sm/S&v^
Tbursdaya aniS Satunfairs tv Vapaus
; »iblJ^bSns Comj>any Lid., at 100'102
Eloi |!udbui7, On^, Caoada.
Teisphonea: BUSIOESS Office ^ • ^ l ^
mtorlal Office Manager
a(}dre^: Sox €9, SttdtRoy. Cniarlo,
'AdymislDsr rates upoö aspjleatlon.
TranalatJon free of chasge.
Cansdassa: 1 vls, 7i}0 0
3tlk.225
YhdysvaUolssa: 1 vk. eXK) 6 Idc. 4.30
Gtfuxaessa 1 6^60 6 Ufi. 4.15
9f
11
f'-
« l i
tr"""
* Nyt eletään vuodenaikaa Jolloin Voidaan inilloin tahansa, yöllä
: J a latvalla; kuulla muun |ouluohjeIn)an' jliteydessä 'Bethleheoiio: ett<
i-kelt^n vanha j a kaunis tervehdys: --Rauha ma^sa j a ihmisillä hjvä^
{tdhto.!!'r Raamatussakuit^^
: kaiu,: vaikka |iuat^atkia VHerra, Herra". Xiin on, asia i s ä k in
I taoksessa; Joulun räuhansanomaa <ehrät <voi reShelUsesti Jausua iie,.
b '^^ tahdon asemesta lietsovat vihamieli-
• syyttä kansojen k^ttuttön'ja järjestävät joko yhden tai toisen te-w
k o ^ ^ |»enis'fa^lla; S9tia missä, surmataan miehiä, naisia ja lapsia.
Tj^'fRtSieillls^ ratiihan^omaa levittävät ne voimat, jotka sanoin j a ;
ylittävät h e l p o i t t a kansainvälistä jännitystilannetta, sekä toi-
- 2^ivat kansar'nyälisen yhteisymmärryksen ja rauhan säilyttämisen hy-
'*«<vsksi. j .r . ' ' ' " "
" ' Vaikka sodanlietsojilla onkin mahdollisuus rahan voimalla hukut- .
^liaa^4ämän mantereen rat^häripuolustajain äänet sotarummutuksen ylei-
. *seea räminäät),'tosiasia kuitenkin on, että historian nykyvaiheessa on
^miljoonaisilla j-auhanpuolUstajiU^ jo yliote, jonka avulla^ he voivat,
'^^okti^tovät,,sodanlietsojat suftsita ja käytännössä toteuttaa "rauha,
[ »Iliaassa jä ihtpiä3& ^;yyä tahto'|-ajatusta.
I ottakaamme esimerkiksi perjantaina,-joulukuun 12 pnä Wienissä
itävallassa aUcanut Kansojen Rauhankqngressi, ^'onka «veroista edus-
' * tuksensa laajuuden suhteen ei ole koskaan ennen nähty, Wienijn on
^ityt'kolcMniun^^ kolcomaailmap parhaimmisto, jossa on edustajia
1 «työläisten t^lojipoi^in lisäksi nykyaikaisen yhtdiskuntaelämän^
|k^UtisU Piireistä.;
r ^ , * Pysähtykäämme miettimään tätä asiaa* vähän yltsityiskoh^i-
^semmiij. '^Lälitöljohtana voidaan pitää Canadaa. Tästä maasta Jahti
^ ^HV^nissä jpid^t^vään Kansojen Rauhankongressiin 33 cahadalaista.
,s3Sginä «dusta/af ovat kotoisin .länsirannikolta, aavlkkomaakunnista.
Elha e&Umm, Sdoumton, Aita.,
Uyitm 7t vuotta joulutoiun 10 pnä.
mtU Koula, Beaver Labie (B. IT. 1.
Wortbington, Ont,) saavuttaa tk. 15
pnä vuotta.
• - fiukulaistcn Ja ystävien
onnitteluihin.
«imTIQISE^r .VOIXTOKIJLKV
Kyllä fie täytyy myöntää, että si­vistys
xneiUäikin kulkee eteenpäin.
Kun Kain ta]n:oi Aabdin <mikä^I-lä
tapa}itui. ulkomailla eikä Suomesi
sa, onneksi) niin sitä kutsuttiin ta-
'pOltei. Kun sitten satakuntalainen
talonpoi^ läjli tapipoi piispa {Henri­kin
Kdyli0ssä, niin sitä kutsuttiin
mturhaljcsi. Se ojii raakaa Ja sivisty­mätöntä
kieltä. Mutta kun työnan-tat^
a vHykyaikana tappaa työläisen e-
Jikkä murliaa, n Un sitä kutsutaan s i -
«v;Istyneestl vakauttamiseksif.i. —
Jussi -Jjisäjuuri, Satakunnan .Tlyö, Po­ri,
IXf^l^ym SEKA FABMASEITA
£TTX KIJI<IJTTAJAV;UBSTtf;(
Nykyisin iarmarit saaivat iväJiem-män
tuotteistaan Ja kuitei^n miljoo-.
on
Mi
>
. M :
i l
j^sekä' idän teolUsuu^upungeista j a kylistä. Heidän joukossaan
' Ssanoijw1e||itiirjiehiä,'perf»eenemänt^^^ iianadan rauhanpuolustajain
'»nlmiaa'll^en}ssä^'rauhap^ puhuu eräs veturinkuljettaja,
« e i ^ ' Korean 4c>4^^^ jÖritishColumbian erään kauppalan por-
^Btfi«larX-«i^.^uebecilainen lakimies'jne. Siellä puhuu luonnollisesti
t^iyös Capadan Rauhanjcongre^sin viralliset edustajat kyvykkään rau-pi3Frtai4^
i|an;;3tri lames 0.''^ndicottin johdolla.' Kaikki Canadan
. »edustajistoon kuuluvat ^enkilöt ejtyät cie Canadan Rlauhankongres-i
äin jäseii^il^"'^osiasias^''heidän joukossaan on'yksilöitä, jotka eivät
ehl^lijKraksykäänX^anä^^ Ra^hankongressin yleisohjelmaa,- mutta
* kemään osänsk "rauhan säiiyttämisenj hyväksi.
\ ' Wiertissä pidettäväsi Kansojen Rayhankongressissa on siis hy-
'|;^vin laajoja kansalaisiiiirejä edustava canadalainen ryhmä. Miiista
' l^maist^,' v^rslpkin Euroopasta ja sorretuista siirtomaista, on ennakko-
1 tietojejp^JTMsl^i^^jy^^feniin lähetetty vieläkin laajempien piirien edus-
, i'tajia,/V^afetttalt<ioh täs§ä yhteydessä meille Canadankin suomalai-
![^.sll{^.n^rkityksell^fn seikka, että marraskuun 15—16 p:nä Oslossa
?5i>|;^idetystä Ä)hjölsnw^^
I keä'^^,sittäy^' ^^ustajistQ, mihin kuuluu kaksi suomalaista, kaksi
|f norjajlaisii^, 2>uotsalab 2 jtanskalaista ja' 1 icelantilainep.^ .Tämän
r *|<Pol|j<^mai4en edus^^ -'evästykset" ovat erittäin
l ajankohtaisia niille; jotka hakiavät suomalaisten ja muiden pohjois-ir^
p^'ö^pkii^:it^ uiiddl^een aseistuminen ja muut sotaval-,
iipi^t^ljit*^uisko^ätil^^ , ' ' ' '/
i '/.^'fl|l?i(^d^<ny^^ Kansojen Rauhaakongressfn valmistelun
» ä!ifca^ä/^tii^t seikka, qttä entistä suuremmat
' määi^ä^ ^oppincäta. j?, muita julkisen elämän miehiä j a naisia lupasi
i;uhhiaja­nat
kuluttajat i''tässä; maassa (meillä
anyös — väpaus) Joutuvat maksa­maan
korkeimpia ituntoja näistä sa-molstia
tuotteista...
Kukako korjaa voiton? Ruokata-varatmstit
tietystikin!
.vllyöviraston . tilastotoimiston . ra­portin"'
mukaan • ruokatarvikkeiden
'VäliittäismyjititiihCnnat nousivat .01
pros.'loi;kak. 27 ja manrask. 15 päi-vienvälisenäaikana.
CämäkoOiottaen
: yähittäismyyntUiintaindeksin 234.4:'-
ään, siis 14.4 pros. korkeammaksi kuin
ennen jECorean sotaa. Samanaikai­sesti
farmarei4en: saamien, parity-
:hintaindekai-lakki99:ään.vtämä ollen
ensimmäinen kerta, kun se laski ala-pualelle
/sadan sitten kesäkuun 1950
.;. — Työmies-Eteenpäin.
Jehovan (odislajain
f#aisfaifana
I isä^ Rauhankongressiin
y.' ^tti^ ikat$onV, että ^eri maiden jniesten j a naisten täytyy elää
* raybassa j a ystävyydessä . . JVlinä uskon, että kolmas maailmansota
» olisi'4Aihoisa sivistykselle^'
pf > X h i l e n eräs eversti; Alfredo d'Amestie sanoi uskovansa, että " y h -
' ttei^rmmarrys kansojen kesken on mahdollista - . ."
' [ - "Braziiialäinen kii'jailija Jorge Amado lausui: "Minä kirjoitan
J kirjajljjojllei, rujTio.n jiiille jotka sanan avulla raken-
*ia^t;|cauneuden j a kuUtuurin.roaailmaa. Kansojen (Rauhankongtes-l^
i^lbkä kokoontuu joulukuun, 1,2 pnä Wienissä, on meidän kongres-
*simme . . '
Z[ • 5Btittfläinen tavallinen kansanmies, jonka poika on joutunut
pKÖreassa sotavangiksi, kirjoitti professori Joliot-Curielle seuraavasti:
^^yi^ ^it^.iQiym, että työjärjestyksen ensimmäisenä kysymyksenä
Upii Korfean sodan lopettaminen- ja rauhan palauttaminen kaikille kan-
^|lliB;;j»Wsitikra;lQau^^^ ^ ^
/^*'Mii\unäbnV*dekSM lasta, (viisi poikaa ja neljä t j ^ Minun
•«vanhin: pöika^ V m a a i l m a n s o d a n läpi, meni juuri
iJayipTijttoon^i
^^<^uukäUttacai$evoimissa palvelua hänen sei^^^^
^oHoih ^ h e t ' k u t s u t t i i n ^Korean sotaan. Hän joutui Cloucester ryk-
^ ^ e h l i s ^ y^n^jksi hutitikuun 3 pnä 1951. Minun toiset p o i k i i on
'^utsuttu^sotapalvelukseeit heti kun he ovat täyttäneet 18 vuota! ! M i -
n ^uäjvanhiil 'tyttäreni kuoli Eaätbournen pommituksessa. Minä itse
^ maailma^isodan läpi j a näin' jotakin ihmisten
^lirvlttäväs^ hävitystyöstä. ' ' * '
'"Minä'toiyon, «ttä jotakin voitaisiin tehdä sen hyväksi, ettei '
^nää tulisi! sotia. Minä olen nähnyt 5 sotaa 62-vuotisen elämäni
Rukana'ja kaikki nämä sodat saattoivat maani huonompaan asemaan
^ora^jsesti.ja taloudellisesti. ^
< i ''MV*^ kaijcen voitavani täällä JEastbqurnessa. 'Meillä on
«^Uä pieni J ^ i U i a n l i i k e . . . Minä katson tulevaan Rauhankongressiin
SaiAänpudfesta. ; . - - - ' A . ' H ^
' * 'ri^|aä^t'pikkuihmiset^ jotk^ tekevät kaikkensa rauhan^ säilyttä-m
l^yji^i,-jpyhy^at j a toimivat rauhan säilyttämiseksi, ovat niitä, jotka
^0f^UtM^vät!^"rauha,niaässa j a ihmisillä hyvä tahto" sanomaa.
'Selvaa myös on, että ihmiskunnan onnen j a tulevaisuuden, eh-l^
atlÄtVbtemassaolon ehtona on se, että rauhanpuolustajat voitta­j
a J f a t ; ; ? i ^ ^ ja ehl^sevät uuden maailmankodan syt-l^
j^^ix^,'To^issi'!^^ käytettäisiin atomipommien lisäksi muita
loid^otuhon aseita,-joiden aikaansaannoksista ihmiskunnalla on vain
: • iianiaiä^a}vistti&'*'
, 5
1
M
i^t
'.^|S^tm'^syy, m i f e i ^ hyvää tarkoittavien ihmisten kat-
;imlulis'ti»vat nyt "ipcpissä pidettävään Xansojen Äauhankon^res-
'Ottaiva. — Canadan l^orkeimmassa
Oikeudessa on parihailfoan rätkäista-jvana-
kysymj^s jjdtiotran ^todista jaln oi­keudesta
usk^nnpUisenjtoimihtansa
harjoittamiseen QuQbecin ' maakun-iiassa.
Kysymyksessä on Queheclri
kaup. kunnallinen asetus mikS^kiei-tää
lentolöitlsten ja kirjasten levit-
.-täoilsen-ja- samällaisten kuns^Uisten
asetusten rperusteella on Jehovan to:
dlsta^ilta-kielletty oikelus kiijalUsuu-'
^ten8ä'^l9vitt^miseen:;inoni8sav;mUissä-'
:kin rQuebedn k i m ^ ^
icähtokUnnan' taholta väitetään, että
kysymyksessä olevat <kmmallisetase-ttäcset.
ovat .maakunnanvUskonTapaus-laiii-
.vastaisia.: -' Katolisen' -khrkon ta­holta
väitetään sitä vastaan, että Je-
•hiovan todistajat-eivät' muodosta us­kontokuntaa
siinä mielessä kuinmaa-kunnan
.uskonrmpauslaki edellyttää ja
että Jehovan todistajat ovat haa-haop-pisia
kerettiläisiä. Jotka eivät ole mu­ka
maakunnan iiskonvapauslain suo­jeluksessa.
Kaikkiaan noin:600 oi­keusjuttua
Jehovan todistajia vas­taan
riippuu siltä mitä Korkein Oi­keus
päättää asiasta. Yksistään
Montrealissa' sanotaan olevan vireil­lä
useita Satoja juttvba .Jehovan to­distajia
vastaan.
Quebecin kunnallisen asetuksen
mukaan ei kukaan saa Jcaupungissa
levittää mitään 'kirjallisuutta ihnan
polUsipäällikön kirjallista lupaA. Je-,
hovah todistajat väittävät, että kim-niUa
;sen j^^^remmin :kuin maakun­nallakaan
ei ole oikeutta sentapaisen
sensuroinnin; .tiarjoittamiseen. Jeho-.
van todistajain lainopillinen edustaja
W. Glen iIow sanoi Koi&eimman Oi­keuden
'istunnossa, -että Quebecin
maakimnan !oikeuslaitOkset ja niiden
menettely Jehovan - todistajia koske­vissa
Jutuissa muistuttaa' hyvin suu­ressa
määrin keskiajan kerettiläisyiys-juttuja.
Kiaj, V. Ozeroy
Keskustellessaan ^nulysraltojen
presidentin vaalien tuloksesta monet
ulkolaiset poliittisten asioiden seuraa­jat
koettavat ennustaa, millä tavalla
muutokset VSA:n korkeimmissa ibal*
linnollislssa elimissä tulevat vaikuta
tamaan kansainvälisiin: suhteisiin,
kun uusi presidentti astuu viricaansa;
Tällaisia ennustuli^ia on palJonklä
länsimaiden lehdistössä.^ hilutta ko­kemus
on .osoittanut niiden olevan
hyvinkin kyseenalaisia. Ja eritiyisesti
tässä tapauksessa, lEun^ntlsen hallit­sevan
iryhmänr ^tilalle tulee toinen,
Joka on myös täydellisesti suyrten
liikkeiden määrämisvallan alainen.
Jokainen tietää, että 'USArn Johta-i/
at fInanssipääoman tyhmät, Mor­gan,
Rockefeller; Melion, duPont y.
m., olivat runsaa8tive4ustettuna\^nni-manln
hamtuksessa.^^^ v 1 ^
laiset sanomalähdet ovat usein mai­ninneet
useista näiden ryhmien e-dustajista
Trumanin ;haUituksessa;
Kun vaalikamppailu oli päässyt al­kuun
amerikkalaiset lehdet korosti­vat
sitä läheistä yhteyttä m ^ olf se­ka
demokraattien että republikaanien
ehdokkailla suurmöncpoolien kanssa
Muun ohella ne kertoivat, «ttä Jo v
1945 rockefellerit, morganit, mello-nit
ja dupontit suunnittelivat - E i -
senhjOTveria presidentiksi.. 'Useita :>hy-vin
mielenkiintoisia ykistyiskohtia
republikaanien ehdokkaan läheisistä
yhteyksistä Walli^kadun ryhmiin an­nettiin
julkisuuteen.
Tosiasia on. että vain henkilökun­ta
Washlngtonin poliittisella näyttär
möUä tulee muuttumaan republikaa­nien
muuttaessa (valkoiseen .{atoo^.
Voimat, Jotka määräävät Amer&ah
politiikan kotona Ja ulkomailla ;ti4e-vat
olemaan samat. •
Korean ky^ynora oU «ISxkeä teisljä
vaaJlkan:3>palluc£3. On yleisesti tun^
nettu; että moleöipien puolueiden
myötämielisyys on vastuussa Korean
xodasta. Vaiklsa presidienttf Xruman
allekirjoitti määzäyksen aseellisen se­kaantumisen
alkamisekBi Sorean'asi­oissa,
niin r^ublikaanilla. Duumilla,
valtiosihteeri Adtesonin sen aikaisel­la
neuvonantajalla on yhtä suuri o^
suus jBOdan alkamisessa. Demcikraa-tit
lainkaan kieltämättä vastuutaan
vihollisuuksien alkamisesta, antoivat
selvästi ymmärtää vaalien alkiona, et­tä
^01]ä on aikomus JaUi;aa sotaa,
liepublikaanit tarttuiivat ibetl kiinni
demokraattien 'virheeseen. -
. Puhues^^^i Pittsburghissa loka­kuun
27 pnä Eisenhower sanoi, että
Jos (hänet va!itaan»t)residentiksi hän
Uiranisi loialimta
l)anvin. — Täydellä höyryllä val­mistellaan
Australian hallituksen a-
Jotteesta.iiranin laajassa asteikossa
kaivattamista Rum Jugle alueella,
mutta kaikkiin asiaa koskeviin tie­toihin
nähden on, ^saatettu sensuuri
voitnaan.
Kaivaukset suorittaa- Australian
Zinc Corp.,: mutta/ kuinka monta
miestä; sen palveluksessa tulee ole­maan
.on salaisuus.
Kuitenkin tiedetään, että vuoteen
iQ6Q mennessä tullaan käyttämään
useita tuhansia miehiä tällä alalla.
ykj?istaän-Rum Jungle kaivosalueella
toistskituhatta miestä seuraavan nel­jän
vuoden kuluessa.
— ,Canadassa <pi 9 polkupB?örätch-dasta,
9 Ontariossa ja 4 Quebecissa.
— Petroleiu^ista saadaan nykyään
yli,5,000 erilaatuista -valmistetta.
MITÄ KANSA ÄÄNESTI? .
• Kun näin oli asiat, on luonnollista
kysyä; miksi äänestäjät (valitsivat re­publikaanit.
Vastaus siihen löyde­tään,
el republikaanien vaalilupauk­sista,
niin suuria imin ne oUvatkin,;
vaan paremminkin Trumanin 'halli-i;
tuksen politiikasta, missä oh ihiyvin
vähän ylistettävää Amerikan karfSil-le.
Jo pitkän alkaa on amerikkalaises­sa
politiikassa ollut tavanmukaista
arvioida presidentin vaalien tuloksia
vähemmän suhtautumisesta -.vöittolr
saan ehdokkaaseen kuin' mitä ajatel­laan
tvirassa oleVa'sta presldentislä'ja
puolueesta;' iNälndlien republikaanien
viiittoa 'oh -pidettävä enemmänkin
vastalauseena Trumanin politiikl^aai
vaalaan.
^< Amerikkalaiset • valitsijat äänesti­vät
JTrumanin ja Achesonin epakäy-^
tännöUlstäjpoUtiikkaa vastaan, ^^^^^^i^^
,ä%nes|ivät. Koredn-.'^s
^korkeitatveroja; nousevia ihintojajja
lnflatlon;-kehitystä, vasta^nj .Truma-";
nin hallituksen ' Länsi-J^oopan
Aasian agressiivista t^oUtiikkaa vas­taan;
joka. uihkaa rAmerlkaprkansaa^
Juuri näihin ^uolilri republlkäanfen
poliittiset strategit vetosivat ..varsin­kin
'vaalikamppailun: loppuvaiheessa.
Repub^aanit ja eifinen kaikida ken-/
raaU:'Eisenhow8r: itse; toistivat tun­nuslausetta,
että "on aika muutoksel­le''-
Valkoisessa talossa; He tuomit­sevat
Washingtoi;UnhallItuspHrln mä;,
.dännäisyyden ja laihjusiärjestelmän,
mistä on ollut paljon Julkisuutta
menneen 18 kuukauden aikana. .
Käyttääkseen hyväkseen .Trumanin
epämiellyttävää poUtiikkaa, republi­kaanien
vaalipuhujat käyttivät enem-;
män aikaa ja - tarmoa hyökkäyksiin
sitä vastaan kuin oman ohjelmansa
esittämiseen. Ja se ei ole mikään ih­me,
koska silloin'kun he viittasivat o-maan
ohjelmaansa lähempi tarkkailu
osoitti sen olevan melkein yhtäläisen
Trumanin hallituksen : politiikan
kanssa.
REPUBLIKAANIEN LUPAUKSET ^
Hyvihv tärkeä puoli,- kuten aikai­semmin
viitattiin^ oli kamppailuivio-pussa'
hyväksytty" "republikaanien
suunta. Ilmeisesti* he,olivat oi^Ineet
siitä vastenmielisyydestä, jota Elsen-
'hiowerin puhe Amerikan LegionaiUe
New- Yorkissa elokuun lopulla oli he­rättänyt
sekä kotimaassa että Länsi-
Eurcopassa;. Jo Miamin puheessaan
tulee menemään jKoreaan, tutkimaan
paikan rjiääUä miten voi lopettaa' so­dan
"nopeani J a kiumialllspstir. Ken­raali
ei kuitenkaan, ilmaissut miten
,hän aikoo lopettaa sodan Ja epäilyk-
^ t ovat'|taikaliaan, ivarsinkin^^.^^i^^
hän on osoittanut väfaeksyvänsärau-
: .lanneuvotteluja Koreassa; .^^ •Esiper-'
kiksi - piäieessaan. San : Pranciscossa
iiän meni äärimmäisyyteen, tuomites-f
aan ne. ° ^ \ "
Kaikesta edeUlsestä jhuollmatta tre-;
':}ublikaanipuolue - lupasi lopettaa Ko-,
xean sodan rauhallisin keinoin.'Jos­ko
tätä lupausto kunnioitetaan, se
nähdään tulevaisuudessa.
Nämä öUvat tärkeinunät tektjä,t
Joitten nojalla .republikaanit saivat
voiton. Ensikädessä - tulos ^ osoittaa
Trumanin Ja Äclhesonin ulkopolitikan
vararl^oa, -sen epäonnistumista.: ei
vain ulkomailla, mutta myöskin ko­tona
jossa kansa on sen hyljännyt::
Se on mjröskin osoitus siitä tosiasi­asta,
että Amerikan kansa antoi val­tuudet
rauhanomaiselle ^toiminnalle
eikä sodan käynmile,: Korean sodan
lopettamiselle Ja vankalle '^syvälselle
rauhalle 'Amerikan kansalle.
MINKÄLAINEN UliKOPOilTIIKKA
Mikä on tilanne kun republUcaanit
ottavat ohjakset känsiinsä? < •
, Kotona tffy^mättömyys Korean so*-
taan, kcTkeisiaa veroihin, nouseviin
blntoliUn ia. inflatlon kehUtyroi-nca
Län^Ejnroppassa Amerikan
ep/^inen soUtiikka. Joka lisää kan-sahivällstä
Jännitystilaa, herättää
paheksumista.r,7fCr^>at]n kapitalistien
maailman .marUEinoiUa sotllaslUtto-
•jen. Ja ikokoomiäcslen kaveruksien ks-ken>
M iiärjistyy.' Sovittamattomat
yastak^aidab-köUt^ät i a pahenevat
yhä edeHeen.-r^'-'? - •
Tulevatko 'Valkoisen talon uudet
asukkaat,' Johtopäätöksiin. Joita vaa-iiep
tulokset-niin selvästi osoittavat,
tuie7atkot;be-^;kunn-oittamaan lupar
:Uk6iaan ^työskentelemisestä rauhan
puolest^,' tuieäko heidän ohjelmansa
olemaan Järkiperäisempi, ja realisti­sempi
kuin. se ;mil$ä ;aihei|t^i Truma-nhi
^llituksen tappion, "ovat kysy­myksiä
Jojh!n r. valy tulevaisuus. voi
vastata.
r-Länsi-eurooppalainen - mielipide re-
'put^likaanlen; 'Vfätosta on ollut eroa-.
vaa;'.:^^-M<met/;pollittlset seuraajat ei­vät
ole 'esittäneet -tarkasti mielipi­teitään
sUtä miten muutos tulee vai­kuttamaan
Amerikan ulkopolitiik­kaan.
- -MUtta kaikissa .lausunnoissa
toistuu varovainen sä'vy.
'. TWeeko -Anieri^^ uusi presidentti
seuraamaan järkiperäistä politiikkaa ?
•—'tiedusteli pariisilainen radloko-men^
a^tort-" ensimmäisessä vaalien
jälkeisessä katsauksessaan.
Monet !Länsi-eUrooppala:set lehdet
•esittivät; io-ehn6n vaaleja epäluuloja
^epufdika^nien-^-ulkopolitilkasta. iEi-sen(
hWe(^i];i'' sotaisen puheen jälkeen
Amerikan legiönalle esim. Londonin
Times-lehti ei^itU epäUyjä ''tavasta
millä^ kenraali':£äsenhower todellisesti
jialuaisi jdht^dl Amerikan ulkopoli­tiikkaa'.
-LeHtt osoitti, että on ollut
monta tapausta'aikaisemmin, kun A-.
merlkan liäUitttkset ovat 'kieltäyty­neet
tunnusetfamasta varmoja kllstat-
»tomia .tosia^Oi&r", mutta sellainen
menettely'aniharvoin tuottanut
tuloksia'.'
t-BrIttiläIsessä'^lehdistössä on jo i l -
piesty Xänsi-Saksassa IgöteJkoto «en
jäU^een kun yritykset aj^aan
eofplmus graafisen alaii ^spuolt^n
^esk«n rauLtösivathmamiännm S psä.
iakko alkoi betlixeuvpttelujea
fcyttyä eri aikoina «rt csavaltlotea,
mutta Jouluk. 6 päivän iltana oU
työt lopetettu kaiklfssa Länsi-Saksan
graafisen alan teolUsuuksifisa. i u -
kundttamatta Länsi-BerUinIä, jot»:
lakko ei koske.
Sanomalehtien kustantajat Jlmolt-tavat
ryhtyneensä tolmenpttelBlIn
"hätälebtlen" juUuIsemlseksl.
mennyt huolestumista, .attä xepaSii'
kaanien balUtus tulee merkitsemään
pienempiä mahdollisuuksia markki­noiden
laajentamiselle yijMly^yaliois-sa.\
Eyersti Walter ioiiöt, konserva-tiivieQJklahUoneen
Jäsen, o n ' lausu­nut,
et^"vaalie ntulosten JoäidoSta
on ivähemmän mahdollisuutta,; että
Yhdysvallat alentaa ^uoRtitulIeJa".;:,
Ranskalainen "lehti; *Monde",-mal-nlttuaaii
älukä;-että- todennäköisesti?
republikaanit voittivat vaalit Elsen-howerin:
lupauksen perusteella ilopetr:
taa viipymättä Korean sota, ^osoittaa,
että 'fEuroopalla on syytä-oUaäepäiler
väliä ikannalla i niihin /menetelmiin
nähden; joita uusi presidentti käyttää
Korean sodan lopettamiseksi.«'iElkö
väklvolman käyttö, mikä todennaröi"
sesti seuraisi uusien keskustelujen
epäonnistumista, uhkaa uudelleen
herikiinherättää Amerikan ja Euroo­pan
välistä erimielisyyttä,"}, kysyy
'^iionde". Ja palautettuaan' mieliip.
että "näiden mannrmalden^välillä on
mm takin kiistakysymyksiä... Saksan
uudelleen aseistaminen, Pohjois-Al-rlkka,
Indokiina", matoittu lehti huo­mauttaa,
että vtäytyy olla -.erittä^
toivorikkaan sen, joka el etukäteen
näe tulevien kuukausien aikana uu-;
den Erimielisyyden Jtehittymistä Ita-pitalistimaiden
välillä'.'
Tämänlaiset mielialat, yhtä O^-v^n
kuin yhdysvaltalaisten valitsijain
Trumaninrhallitukselle antama anka­ra
tuomio, osoittatvat sen, ,että tämän
hetken vaatimuksena . on , nykyisen
ulkopolitiikn hylkääminn ja että sen
t.lalle on otettava vallitsevia reali­teetteja
vastaava rauhan ohjelma.
Rauhaptuomari Jack BUSS-C
päätti &^sma SÄesassa. A . - ^
että kun juopuneina autoa^Sl
.tuomitaan vankeuteen nlm aar?
stttä ainoastaan vaikeuksia
Ja J[ap?UIe. Josja hSnS
twmlta QiyBisJkfil havaitut j j ow
paan tangatetukseen: rrasfölE
minatuomltsen «iflalset mleäJäjS
ffllön ktekossa Iqromeneaä pasS
aenä suimuntalna," ^
•EI OLE VAABALUMEN '\
"Vreir. sanoi vakuutusaäanij
Juuri avIomttoMi menneelle^S
le, *;nyt kun olette mennyt aviäis!
tmn Alibi .totta kaiketi otatte i ^ '
vakuutuksen?" ' ,
-Ei-hän'sentään niin vaaräDinä
ole", vastasi Angus,
rannsie
... m»m^. (Neuvostoliiton kppmiunlstisänpuQ
Ipeen. X IX . e^ustaj^okotäcsessa O.
M- Malenkov .pWir^^i^j^^
paista* gmaista kiUn Kcöiteista, Tuif^j
kista Ja JugosIa<viastä' pikeen' ollen
on 5anpttai?a, et^tä.. ne ovat ;i)o.,ehti-heet'
:^uuttik "vSHidi^^
maiksi,-: 'ja-'^Jugodayian^^^-^^^H^
j|Lt, kaikki n\lo titot, kaxdejDlt, nizikp^
v^icit;. ]cU^asiti~^piSM^
jo kauan .äitten pestautuneet'';am'^'lk«^
kalaisten asiamiehiksi, J o ^ , täyttä-.
vo^tolbttoa X V ja:. V Ij^nsandemokrftlan
maita vastaan.*' / ,' '"^ ^
Tapahtipnat osoittavat,'.etiä IJpgo-slavian
fasistinen hallitus.* koettaa
kaikin tavoin olla mieliksi amerikka­laisille
'Umoilleensoda^ vahnlsta-misessa\^
Balkanin 'r-rauhuantahtoisia
kansoja vastaan.Eräässä''vaalipu­heessa^
presidentti»*
ehdokas Stevenson eivsuotta sanonut
ju^oslavifOa^^ '^laslsteya ididysval-ttijen/'
uutterimmlkst Ja luotettavim-mlksl
Uitto^isÖcsi". " ' ' '
.Titon fasistinen kopla puolustaa
;i^aiisanden»okr^%ttisilIe naa^urimail-
Je^; >ja. Neuvostoliitolle vihamielisen
TjB^gradinrAteenan-Ankaran ''kolml-
'kylmio;a';^,muodo^tam:sta-Xfedysvalto-
3§n )o^d<!Si&.\ JUUrl Titon, aloittees-
:;tkv>9n al^^anut^^äiiinsanotto^^^
vian ^ ja Ki;elka^ lähentäminen''. Se
sai, a^nsa>slit^ että'^titolaiset Iski­vät-^
salakavalasti selkään Kreikan
demjbkraatt*8ttt'.'armeijaa, joka tais-
'teU kansana-vapauden ja riippumat­tomuuden
-puolesta.." lovanovlcin >)el-gridUaisten
minSiämiesten Ja Beloja-nisln'
ateenalaisten pyövelien "suku-
Jajfesuhteiden^Jv^Äyntymistä- osoittaa
JugiÄlavlan ;•' {.tiarlamentln". valtuus-kimnan:
käynti-o iiiljattain /Kreikan
pääkaupungissa. liMoshe Piaden joh-f[
ol|a:': Komeiden; vastaanottojen ai­kana"!
AteenasStt.'PIade laverteli Krei­kan,
monaftlatlsten fasistien:' ystä-
Samaan aikaan Titon hallitun Jaarit-:
teU "sydämellisestä yst^ivyydestä;'^
Turkin taantumuksen' kanssa. (Kos­ketellen
Titon sotilaseonilssaarieir
käyntiä Ankarassa viime syyskuun jlp-pulla
turkkilainen '"Hurriet"' lehti
kirjoitti: >'Nyt .on. jo kaikUle selvää;,
että. T^rkki,-..Kreiklia ja.'|J^
ovat h^den'mataen sotilaall&fen'yh-te^
oIminnan kaTOalla;^;-^^Dokok?-
^piyp on ..si;fä, -millä.: ta'va3ila.voi-d^
aan täpiä - yhieisto W n ^ - Jär jes
K&ten n^dään/Jugpslaviax^sotilas-lähetystön
IkSyrttt avnkarassa on y h ­teydessä
'juuri tämän:
I atkaisem^enA kanssa.^^ INäm r.ollen
Jugoslavian ihallits^vat- piirit, •ovat
tehneet:'kaikkensa "poliittisen i (poh­jan':'
luomiseksi Juvoslavian, Kreikan
JaTuricin sotaliltolle agressUvisen;
Atlantin liiton puitteissa.
V^Ulsta sotalUttoä titolaie^n Ju-.
goslavlan, - monar^istlsfaslstlsen ^ Krel-
-kah ja'taantumukselliSBn Turkin vä-.
hllä el ole solmittu; miltta Tito pitää
väUiÄtetä tunteista" titolaisia kohtaan. 'pajrempana-v!*i£lrjolttaniatonta^^s^
mUsta'^-aiim-hän^pelkää Jugöaari^
kansan •«uuttumusta/,koska.öi@5ij;
vian -kansa inhoaa Tlton'fteistl4
.valtakopentoa .ia -vjraU Streetin
.nelemia ,ag^Uvisia suunnitelmia,,!
;JugQSlavian vallanpitäjät ovat aji
kaneet sum^et sotavalmistelut.' ^lifej;
la on .aseissa ^miljoonainen smäi
iOsa amerikkalaisten lehtien ärribj
mykaan on suurempi Jiuin jugosu!
,vian -inaapurelna, olevien -kansande;
p^qhicat^p^malden arpieljat jhteemi
Titolalset, käyttävät - sotatarkoituXsiij
suimnattomia summia — 75 jvosesil
tia koko Jugoslavian valtlonmenoistL
Menneiden sotienkaan aikana el ä;
män maan; kaiisanjoiÄkojentapviiii
nut kantaa hairtioillaan niin suiirii'
sotamenoja kuin nyt rauhan aikaot^
AUekirJoit^^amalla marraskuua lifl
päivänä: IdSl .sotilaallisen sojpimnb
sen Yhdysraltojen. hallituksen }fm
sa Titon :kopla otti uuden a^lcelteii
eteenpäin maan muuttamisetui
dysYaltojen sotatukiasemaksl. > '
Belgradilaiset fasistit eivät ole vali
^antaneet amerikkalaisten haltuun O^;
mavolmien- suuria -tukikohtia Ba&(v
vaoissa j a Mostarissa, vaan vieläpä o*:
vat.ryhtyneet^rakentamaan kUreenr
kaupaUa uusia lentokenttiä koko iiy
goslavian alueella. Yksistään 60 U<
lometrinymatkallaxShafoacln JaVal^
jevon kaupungin välille he ovat nf
-kentaneet kuusi >uutta lentoScenttil;
"lentäviä lixmoituksia" varten, tim,
rikkalalsla Ilmavoimia varten on TIV
rustettu myöstkin lentokentät Riekes-;
sä,-Za^arissa, iSpUtissä, DubrovnlUS';
sa Ja monissa muissa paikoissa Ad^^
rian meren raimalla. ' 'i
'Utolal^en uutteruudella Jugosla^
vlaäa muutetaan myöskin Yhdjfsvall
^tqjen sotalaivaston tukiasmabi.
^ l i t m . Zadarin. Shibemkin. Floces-jä-
M'etkovIcin satamia, J9tka aMv
semmin elv^t<kji«nneet ottamaattiräsv
taan suuria, sotalaivoja, laajennetaao
ja >va)Äs'tfeWtt nyt-uudelleen^a$eÄ
kalaisten •vaätlmn&esta. \ -^/It
Wtovön. saarilla ^sekä myi^lij,K-le^
adn nlfanlmäalla Mkennetaäh'
kovalla kiireellä sukdluslaiyojeo^ukl*
asemia. -Samoin ir&kennetaau^ uusia'
strategisia ifautateitä", Joiden <m Jl-^
dpttava ••Aarian .meloen. satamt^kMj-;
saudeniokratian.v. maihin rajauluylln'
piireilUn,/' ^
"J\]Boslävian talouselämän kfllöö
puolet.op alistettu sodan valihistaiiil-selle:
Talöui^''on silrrettly sotateolli­suuden
ralJjeUle Ja alistettu aa^ratks-laiseh
-pääoman eduille. ÖellaJset
smtret kahfokset kuin Bor, TiQJce,^
Rasha j a muut. Joissa tuotetaan iV^»
'<Jatfcuu sivuUs)'
syyskuun 2 pnä Eisenhower oli vaih­tanut
sävyään JUlistaehretiä ^'raUhan
rakentaminen'- on Ameorikan "suurin
ongelma ja suurin velvollisuus'; ^
' Filadelf iassa - syyskuim 4 pnä hän
hyökkäsi .virumanin ..hallitusta .i^aei-
,taan siitä, että se on -'^viileillään
raahannut meidät uhkaavan lähene
kolmatta maailman sotaa". Ja h&n:
morönsi. että "sodan ^kauhistuttavat
tosiasiat ulottuvat Jokaiseen :amer-rikkalaiseen
perheeseen". — >
Vaalipäivän lähestyessä ; republi^
kaanit yhä iiseimmin'"käyttivät
tä ra.uhah .tunnusta. - Puhuessaan
syyskuun 15 pnä Garyssä, Indlanas-'^
sk. teräskeskuksessa, .E^nhoyver lu4;
pasi työläfsfllel että "Yhdysväuöt ei
.tiae ryhttymään minkääxitelsihisqtti
-laalllsiin toimenpiteisiöi/jotta a i ­heuttaisivat
uuden suuren tjaisteluri-'.
Mutta toiset Tkohdat samassa puäiees-sa
paljastivat ulkqpoiitiikan.. Joka ei
pllut ^miUääntavalk parempi kuinf se,
mitä.hän arvosteU. 'Tosiasiassa 'hari
nen esittämänsä ohi(^ma oli sotai;:
sempi ja edellyttää laajempaa sota­koneistoa.
,
jSuomeäsa - tavattiin ; ennenvanhaan
sanoa, että Amerikka on-; ihmeitten
maa^ Sellaiseen iiiiu^^dukseen
puhjöttlhi ,useirt kun kmultiCa' Jpn-kinlamen
Ihme juttu rapakpn: ^ t ä
puolen, niMlssa ^takauksissa-hy^
oiteltuna Ja höystettynä.
Mutta kyiametdSn vplt|wi vleläkhi
sanoa, että Amerikka 'on^edelleänkin
ihmeitten • maa. r ;.Tarkoitamme Amer
rtkalla* tässä tapauksessav^Yhdysval-toja.
I ^ e e i ovat kylläkin hiukan
toisenlaisia' .kuin'' oli' asianlaita ,':tär^
man yupslsaöan aJkuvuqäna. JpuiJto
meUlli'oli ^laisuus kuulla' mainion
lärinolts^än,' Armas-sedän Juttuja
kaULolsesta: lännen maa&ta;
Mitä niihin nykyisiin' ihmeisiin- tu-^
leä nifn -saatetaan rajafi < eteläpuo­lella
fieäceri <panna vankeuteen.peK:
kästään sellaisen 'rikoksen'.' takia,
että vliän - on.^sattnunu^
vfiköisen naisen ^^läalle"'jä ^ hauto­nut'täi
el ajatuksissaan j b i t a^
nillteiä kiltoja'misensUhte^ii.^ laut­ta'valkoinen
mies saa* vilkuilla^ niin
m^staia' käin^ v^ärolseii^in i^ise^
p3äUe ntiDAi» psisää mieiei^-tahanl»
sa;-vaikkapii raahata*^^ mlellkuk
,vl^ukrfsfeaan -jsäiöar^isäkin-eötä^ iältä
kqitu mitään.^ Sellainen JA ole kul-iteiäjaan
.saip^
ih^pai n a ^ n ajhteai, , e ' ^ .siiiä
t;^rv;ltQ; mjiyiän '«nmta todist^Esia
jcuin^ valkoisen' ^ kl^itryaräiiä,
että - r i i ^ e x l vq;a^ .viUnUUut* hänen
','päpi«m^ himoitseyal^ tai mnt|ten
rikoUisella tavalla.^ -
^yaikla ajasta-^Äirbj^tihx-'viimei-;
ses^ vaiheessa tässä meidänkin leh­dessämme
niin lienee syytä palauttaa ^
miehin' asian-'yksityiskphdat. Mack
Ingram--nlmiöe»y- neekerifarmari oli
Nortjii<^linlc&a viime vuoden al­kupäivinä
'Syytettynä sen Johdosta,
että Jiän 0U--katseillaan; rhyökännyt''
eiiiäni valkoisen .^Upakkafarmarin 17-
tytil&ren ^klmpppun''—: ollessaan "ai­nakin
50' -Jalaa. etäisyydessä tästä
nuoreta naisesta.'-Kyllä; ne* M ^ k i n
LulsMt' osat iflUMt.: tulisia koska ne
ovatr polttanee^ vielä 50 "Jalankin
etäisyydessä; i::ttpi^ikka.oikeudelle ei
esitettykää^.mi^n todistuksia sli-
.tä;:>-.että'^yE;pi;^ksessä - olevat .kat­seet
tdisivatva^
jg' tai edeg'joir>kinlaisia muita merk-kejätniUi
£ditä;JhUolimatta Mack j u -
listottiht a^JUise^
jjentWeesee4.vP»w>ip^
tä- se'; jSitten;;s?tattaa^käsittääkään?
Mack selitU .,o^eude^ luulleensa,
että:: overhatäidMn-pi^^
Villa Jean Bi^vell olf miss' VUIan
veU'ja'oli aM'«5^stä lähtenyt "hä-
;nen?^iykeensä^ v j ^ o n - poikki,', pyy­tääkseen
hänejtäi^ -kdnaksi- perheen
per^-vaunua.'*Kän miss yula oli sen
jqhaMtärpelSsSydyt J a l l ^^
semafu^ 'oli iMäi^' sen: Jälkeen palan­nut
autonsa, luokse.
t^/lt^ömiui-Ji^istL^a^ hutdiniatta
M^kOän' ^Uisacsl sen vanhan North
Carolinan: lainpebiste
i y t ^ . ett»,neekeH saattaaT suorittaa
faiyökkäyksen?tä&valkoista : 1 bshtäan
v j i l ^ :ei,.oU3^an fyysUUsessä. kos­k
e t u k s i ' ;^kysymyks^s$ä - oleva^
JtupJdUl^.,- ^iboipä: tucunari mät&äsi
tästä,i'JniH>ksss^a" kahden vuoden
vanjceustltspiiol^i'
T;V]&e/VUod£xi' marraskuussa Joutui
juttu edelleen sellaaseen valamiesol-
L»iuteen. Jo?sa ollv. neljä -neekerUl^ Ja
kahdeksan valkoista valamiestä. Kun
kaksi neekeriä oli kiven kovaan sitä
mieltä, että Mack-on syytön, julisti
tuompii sen jqhdosta, oikeudenkäyn­nin
virheelliseksi.
Juttu joutui sitten' < uudäleen .ko­konaan
valkoisista valamieliistä muö<^
dostetun oikeuden ^:äSiteltäyäiCBi.:
Miss Villa oli sen : Jälkeipn vmenrört'
avioliittoon, ja väitti edeUeenMn- syy­tetyn
vilkuillen hänen päälleen.^ Joa-,
ka johdosta^vaiandiehiätö julist
kin syylliseksi. .' 'Tuomari 'Julisti Sit­ten
- syylliseksi v-havaitidle^ kuuden'
kuukauden' vankeuatjtiomion r Ja -Jätti
sen käytäntönö < panemisen ^Tiippu<f
maan hänen käytiäytymisestään; tu­levien
yildön-vuoden aikana.^
Mack on nyt jokaisen' valkoisen
naisen annoilla. Jos < joku heistä
syyttää.. hänen yilkuHleen' heidän
pääUeenj merkitse se häneUisp^^^
vuoden 'vankeutta muitta" mtitytta
Ja mahdoUlseati' vielä U^tiioDiiota
uusitusta "Rikoksesta." '; • ,
^ Olemme 'itertoneöt tästä asiasta
näin yksityiskohtalflesti; että 'Itikl-joillamme
1 öllsi. täydeUinett;; "käsitys
siltä miten kurjassa aäanassa_nee-fcerit
ovat etelävaltiölssä.^Jdssa hfe o*
ratjokaisen vaikolsen iialsOT-fenhfe^^
alsuuden "varassa, "nUkäU vilkuilemi­nen
tai vaäi' pelkM näkeminä on
kysymyksessä. " - , ' '
Tällaista >ilk«aiieinisen' vetäistä
lakia ei täällä^Canadäissa ole; mutta
mikäli oikeusministerin ja liittovaV-tloh
halUtiiksen l ^ ^ d O t u a o (OL-Unen
H-Bi^^on )^.äymykäesäs - nlltt
kteuteehpfelkästään ajattelemisen to-klä
-4. tai oikeammin väitetyn «^t*
'teiemisen/takiai ja sUtä huoUjMH»
olipa' joku .'ajatellut jostakin
rallisesta asfeta" tai ei. Eikä'äg.
laätiä aiota sovelluttaa ainppstain
vissinvärisin IhmisHn koska snunni-,
töimat edellyttävät sen koskevan jo-J
kalsfelCanadan asukasta, olipa K-,
siiunnitellaan/ täSll^' ajatusten-^ vasr
täistä lakia. Sellainen on p^haii-laan
senaatin ki^tät^vänä l a iimei^
sestain " se alistetaan) jparl^menön
.alahuoheelle i5hiaiif^|na, , -
^Tämän. lakl^tldtuksen 'makaan
voidaan kuka ttAaQsatMmtta van^
kielletty'näkem.ta'en mutta m^<^<^h
'n^dft^a on .aikomus kieltää ÄJBW-J
-Itiminen mikäu ihminen ?iyt I^',
ta kaikkiaan saattaa olla näkemat-j
.tä.aal-^jattdematta. Ja tämän ci-i
nädalalsen ajattelukiellon ta**^ J'!
moitetäan olevh Yhdysvaltain im-^
tiU^en, Jonka.Mittämlen vatinniBtöij
mukaisesti St.' ;Laurentin p^'-
pyrkii' nyi /kontrolloimaan ihnp«^
alituksia Yhdysvaltain topItaUpt*"-;
le mieluisella tavalla. Kaikeidaatd-.
&t .ajatukset;- tyos|centdysuhtei(Wi;
'pärantjjimiseä;;tafpeclllsuudest8, J.^^^^^
.kojenUirottanaifiesta, työvilkoö'»-.
^entpiÄlse$tä, >aiU^ ibanuudö*
scJc^ii ka"i&6udesta 'Ja sosialismin P*;
remmutujlesta' Vitalismiin ^ verrat-^
tunä,.*ovat "perin.kaarallisia köifl»* >
listeiite^ j^ji^idäiJ'»yhtelskuntaiar]es-teiinäUean:'
Siitä i ^ t ä ehd?tc^?
mpj^iäkia; muutettava siten. « * c
työmies'voUaistin panna iakqn Joj-s
dösta kymiekeksi'Vuodeksi kaltcrf^
taäfflseturvasäiliöön. että bänei-v»--;
si-,mtemsään-iiumella tätä m a ^
Mitalistista yhteiskuntaa Ja ^ ;
a0]^lta'to9rtpla'atulsella vaaxO?:
iMla alatUksilla. ^ - . "
iShStuslo. (entinen P - 8 » , ^£
Josö '^tä-käikkien-tyolalsten^
taistfeitayaiaeii^toito br'"'"™^
vastäa;te.V'iLpliettäkiä siis
g e j s i s & i ' 1 ^ 3^
,oJlTnL:nhU3itpj
kilpailultQKia ^
tibUhtO';
jen JärJestäsDisl
iu Ja Helsingin
Julkaistu]
ijnukaan pidetään
_;tammS.4pnä Ja
piiä Aavasalosan Vi
_ Noin 34,0w su
än olevan njiQfään
Fatherson Jei
278 Queen st. W«-T
pphelin EAl
4!» Hienojen korutai
SjatjavaUttäjät. J
otetaan vastaani .35
,1
1 >
Matkustat
.SUOMI
Saatte luotettavan j
veluksen kaikissa r
Vlssa kysymyfesissa.
0 Oinaan plttäaite
Jkokemuksen.
« Edustan kalMda
pia Talva3*ittöite.
o AäUtän kuuluisia
^ rikan Linjan lahj
UNO OJAI
FntaeUn WE
1G2S St. Antoii
Montreal,:^
DON-JOULUf
HUNNAKONi
sen' johdöste' ' ä h i Ä e - j M . % »P
i
CSJ:n TORO;
Sunnuntaina
H E N K I L Ö T :
M A E U A K A U R IA
PROFESSORI T n
KARIN, hänen roi
•HANS T I M B L I US
A G D A TTMEailUS
TOIMTTUSSIHTE]
M A T T I L A I N E N .,
IIDA
V I L L E . . . . . . . . . ..
S I S Ä K KÖ
V A H T I M E S T A R I
kaikille teille; suki
lonka olitte järjesti
. Kiitos suuresta rj
tolatarvikkeiden loi
panijoille Ja illan (
Wahamaalle, mrs.
lalle, mrs^ M . Välke
Kiitos myös teille
WANUP
Murhemielin ili
kuoli äkkinäisesti C
raskunta 1952; sairai
Hän oli syntynyt SI
1898. Tuli Canadaa
O
lä
ei
Ai
le
Ai
ar
KJ
Jo
,:Kutokset «um-esta
Erikoiset kUtokset m
seUe kotimme ylläpii
avusta. KUtoksemm
saattajajoukotte. Äi
tavat määrät viime
Ja kortdsta.
Ai