Vapaus, January 23, 1951

              ':J4;V,;j*. iaiVli 2 Tustaina, tammik. 23 p. — Tue$day, Jan. 23
S S
O^mAVnKi Kf l l mdepeodent lAbos pSiae doKf onro*nlab Camdiaa*. £ i - 001.1917. AutbotizeA
asjeeood da» mall by ttoe Post
ICtaibtfleBde Dnnrtmtnt, Ottawa. FUIH> mtet.fnelOj: TneaOaya.
^Oänadaii «sd fiaturdaFS fcy Vapatis
VmuUitm Conpaojr U d , at 100-102
lem st. W« SBdlnny* Ont. Canada.
Telephone»: BOSUM» Office «•42M.
Editoria! Office 4-4285,, Manager
E. SuksL Edltor W. EUund; Malltf^
addresa Box gg> Sodbuiy. Ontarta
Ädvettlslng rates upoD ftppUeatlan^
Itanslation free of cbarge. ^
TILAUSHINMAT:
Canadaasa: . i vk. 6M 6 kk. ft29
3 kk.2X)0
Ybdysranoisu: l vk. 74» 6 kk. 3,80
Suomessa: i vk. 7Ä) ö kk. 455
muiit sanovat
dah laajentaminen olisi vältettävä
, kaikki merkit viittaavat tätä kirjoitettaessa kahteen merkitykselJi-
^' 3 ^ seikkaan: .
1, ^ y s v a l t a i n sodanhetsojat haluavat painostuksen, ufa-
. kaiiun ja muun nraikutusvaltansa avulla vetää liittolaisiaan en-
'tistä syvemmälle "operatio perikatoon" 'Koreassa ja Kauko­idässä
yleensä.
' " \ ' 2. Sodan jatkamis- ja laajentamishankkeet kohtaavat kui-
- tenkin entistä suurempaa vastarintaa, ei vain rauhaarakasta­vien
kansanjoukkojen, vaan myös hallituspiirienkin taholta.
\ -Ktiten muistetaan, Kiinan/Kansantasavalta ihnoitti viima rviikolla,
t ettei se voi hyväksyä Wall Streetin sotapolitiikkojen ohjelman mukais-
; ta "ampumisen lopettaTnismääräystä". Kiinan kansanhallitus katsoi
joko oikein tai väärin — että Y K : n ehdotuksen tarkoituksia oli,
~',/ei Korean, Formosan ja muiden Kaukoidän maiden kysymysten demo-.
' kraattinen ratkaisu, vaan ajan voittaminen kenraali Mac.Arthurin ^m—
\ sia hyökkäystoimenpiteitä varten. Mutta Kiinan Kansantasavalta
d hyljännyt rauhalKsten neuvottelujen ti«tä,yaan nimenomaan e
seitsemän kohtaa käsittävän oman ohjelmansa, minkä perusteella se
- ' " f c a t i ^ i e^ rauhanomaisella
tavdia ratkaista. > -
Tässä.tilänteessa oli nterkillepantavaa, että Yhdysvaltain hallituk­sen
valtto^teeri Dean Acheson kiirehti heti näyttämölle vaatimaan,
että Kiinan ehdotukset hyljä|ään ilman muuta, ja että Kiina julistet- •
" , t a i s u n Y K r n toimesta "hyökkääjäksi". Ja jos Kiina julistettaisiin J
' ;j "hyökkääjäksi", kuten Yhdysvaltain sotainen valtiosihteeri vaatii, niin
sen perusteella selitettäisiin ilman muuta, että Kiinaa on "rangaista-
' " va", jdu) taloudellisilla pakotteilla tai avoimilla sotatoimsnpiteillä, tai
molemmilla. , •
. / N i i n kova kiire oli valtiosihteeri Achesonilla, että hän ei joutanut
"' € ^ odottamaan Kiinan Kansantasavallan hallituksen virallista lau-
' s u n t p a asiasta. Kun «utistiedoissä kerrottiin, että Kiinan ulkominis-
' 7 teri Chou En-lai esitti kiinankfelisessä jjuhee^aan uuden ohjelman
'Koreankysymyksen ratkaisemiseksi; niin valtiosihteeri Acheson ilmei­sesti
pelkäsi,'että Se saa vastakaikua kansa
keskuudessa kaikkialla maailmassa. Tästä-johtui hänen kova kiireen­sä.
Siitä johtui se, että .suuruudellaan ja mahtavuudellaan ylvästele-vän
Yhdysvaltain hallitukeen vaUiosihtceri kiirehti sa-nomaldJtitietojen
perustalla hylkäämään Kiin^
'maan "liittolaisiltaan", että Kiina on julistettava "hyökkääjäksi".
' - Kuinka hatarilla perusteilla valtiosihteeri Acheson tässä liikuskeli,
se iimehi muuri muassa meidän oman ulkoniinisterimnie Pearsonin siifä f
laiiOTnnosta/jonka imukaan hän havaitsi Chou En-lain esi^^^
talkin myönteistäkin j a korosti, että radio-ja sanomalehtitiedossa saat-fää^^
olla toisten .esitysten suhteen joitakin epätarkkuuksia, ja että'sen
?vik»ksi hän haluaa tutustua Chou E n -h
/3^'%tiln",,^nn«hkuift''^^ ah^a'lopullista lausuntoa puoleen" tai toiseei^. ,•
"^Asiallisesti puhuen Canadan ulkoministeri Pearson tuomitsi valtiosih- '
lieeri Achesonm kummallisen hätiköinnin. Ja kaikkien oikeamielisten
ihmijsten keskuudessa valtiosihteeri .^chesonin hätiköinti käsitetään
.. johtuneen pelosta, että Kiinan esitykset saavat kannatusta. Toisin­sanoen
hän myönsi hätiköinnillään, että -Kiina on sittenki.T oiksassd.' -
; miSkunnan toivomijkset Wall Streetin pankkiirikenraaleille, jotka,ri-i^
i foä pullistuvat poliittisesti puhuen ihmisveren vuodatuksesta?
He eirät halua rauhaa, vaan entistä suurempia sotia. Niinpä nyt i)äh-v'^^^,.^^^^^^^
Yhdysvaltain sodanlietsojat käyttävät kaikkia mahdolli­sia
ketfioja, painostaakseen vastahakoiset "liittolaisensa" syvemmälle
sbdan'tielle; valtiosihteeri Acheson vaatii, poliittisia rankaisutoimenpi-•
teitä:Kiinaa vastaan, kenraalit vaativat atomipommien käyttöä kiina-
'Jaisten murhaamiseksi joukkomitassa, poliitikot ja diplomaattiset edus­tajat
käyttävät ,n.s. "yleisen mielipiteen paJ'iiostuksen" ruoskaa, ja
"jouluksi kotiin" MacArthuruhoo, että heillä on valta ja voima venyt­tää
Korean sota niin pitkäksi ja veriseksi kuin haluavat.
V > - • o •
'^^^^ viisastutaan, vaikka hilaastikin. Sanomalehtikir-jeenvaihtajaClifton
Daniel esimerkiksi kirjoitti tammikuun 19 pnä
i^Iimtbosta, että Englannissa ''on vie sievoinen määrä sellaisia britti-
Taisiäi jotka eivät.hyväksy sellaista kantaa, että demokraattinen yhte-j,
nä^rys edellyttää sitä, jotta aina tehdään niin kuin Yhdysvallat
- hajfuäa..." , •
löytyy pat­rioottisia
demokraatteja, jotka ottavat huomioon omien maittensa
^ - t ^ ^ näiden isänmaanystävien ääni kuuluu varsin- •
^ jo hallitusportailla asti, eli kuten mr. Daniel sanoo
?-^;'^n:^"w/. Mutta toiset viranomaiset ovat yhtä hu3lestuncita s
' Ybiiysyaltoja seuraaminen saattaa lisätä amert'kkalaisu'usvastaisuutta;
" Britanniassapa rohkaista niitä, jotka haluavat t?rkaantua Yhdysvaltain,
johdosta Kaukoidässä . .
VEikä.suinkaan suotta. Jos tutkitaan tarkemmin esim. niitä "taloii-
^ cTellisia pakotteita", mitkä sisältyvät Achesonin vaatimukseen, että K i i -
;^na Julistetaan "hyökkääjäksi", niin asiallisesti puhuen Yhdysvaltain
. pankkiirikenraalit haluavat istua tobtcn housuilla tuleen, Taloudel-
' iiset pakoitteet, eli taloudellinen saarto Kiinaa vastaan, ei merkitse
mitään Yhdysvalloille, joka on jo sotinut itsensä ulos Kiinan 'markki-
•- noilta, mutta se tyrehdyttäisi Canadan-, Britannian, Intian ja muiclen
"länsimaiden" kaupan Kiinan kanssa — ja vetäisi asiallisesti puhuen
snuutkin maat vihamielisiin hyukkäystekoihin: Kiinaa vastaan, : Selvää
on; että kauppasaarto vnikeuttai.si Kiinan Kansantasavaltaa, mutta
3rhtä selvää on sekin, että Kiinjja oi sillä kukisteta, jotavastoin "sanr-tajat",
ennenkaikkea Intia, Britannia ja Canadakin, kärsivät siitä kau­pallisesti
suunnattoman suuria vahinkoja. Tästä johtuu, että jos Y h ­dysvallat
ajaa härkäpäisesti tahton-ia läpi VK:ssa — ja sillä saattaa
siihen olla mahdollisuutta kun yhdellä maalta uhataan lopettaa Mar­shallin
apu, toiselta "sotilaallinen" apu jne. r— siitä tulee pahanlal-nen
repeämä paktimaissa. Sulaa mielettömyyttä on esimerkiksi I n ­tian
ja Britannian kansallbten etujen kannalta Icatsoen, jos ne tällai­seen
seikkailuun lähtevät. Jane tietävät, jotta Kiinan ''hyökkääjäksi"
määritteleminen tarkoittaa sitä, että niiltä vaaditaan ensin taloudelli­sia
pakoteitä ja sitten muita sotatoimia Kiinaa vastaan.
-Iästä johtuu, että n.s. länsimaat vikuroivat Yhdysvaltain vaatimus-
,ttti selkärankaa isa-lioä
Wall Streetin miehille, että sotikaa omat sotanne jos tahdotte, sillä
^ e i n m e i niihin halua sekaantua: Tätä niiden kansalliset edut vaati­sivat;
mutta sensijaan ne yrittävät pah-ella samalla kertaa kahta hcr-luovia
niin, ettei tarvit^^i tällaista turman
mutta kuitenkin niin, etteivät välit särkybi Wall
VriS^StreetinsodanUetsojain kanssa. Tiistä johtuu paktimaiden viivytys ja
* ' b ö r j u n t a .
OSUA T A A P m OM VASTAAN
JA AINA KAIKKjEIV MTS-TIMMAN
TAA.\TVMCKSEN
HirVAKSI
Katkeraa kohtalon ivaa, ja perin
suniUJsta, <m «e, että poikamme Ko­rean
lumisilla taistelukentillä Joutui­vat
kaatuUemaänimoIast^^saan si­tä:
Jota vastaan heidän kunniakkaat
esi-isänsä taistelivat vapauttaessaan
tämän maan Englannin «ortoballituk-sen
alaisuudesta. SUloin Amerikkaa
hallitsi, niinkuin nyt Koreaa, hallittis
jonka ainoa tehtävä, korkein ihanne
Ja > päämäärä oli kansan Tiistäminen.
Mutta Jos se. .välttämättä haluaa
muitten maitten sisäisiin asioihin se-icaantua.
xUin apua olisi annettava H-beraalismille
aineksille. Se olisi pa­remmin
«sopusoinnussa tämän maan
omien ? taistelujen kanssa Ja vastasi
tämän kansakunnan historiallisia tra-ditsioneja.
Tähän saakka Amerikka on tukenut
aina kaikkein taantumuksellisinta.
kaikkein viheliäisintä ja kaikkein ty-rannimaisinta
konsanosaa kaikissa
maissa Jpihin se on apuaan antanut.
— Plagia loisti, Industrialisti, tammik/
174), ^ _
AMERIKKALAISPITOLUEEN
LEHTI VAATn VEBTA
YK:lle nyt esitetty vesitetty (Yh­dysvaltain),
pä^töslauseUna • pyytää
yielsneuyostoa Julistamaan, että an­taessaan
aseellista apua alkuhyökkää-jälle
Koreassa punaisesta Kiinasta tu­li
fsamalla hyökkääjä. Aikaisemmin A -
merikan päätöslauselma oli, suorasu-kukalsempl^
mutta vieläkin se on r£a-llnen
katsantokannassaan ... Sen
realismi 'On siinä kohdassa missä ke-hoitetaan
kollektiivisten, toimenpitei­den
komiteaa harkitsemaan "kiireelli­senä
asiana" seiuraavista toimenpiteis­tä
hyökkäystä ivastaan: Yleisneuvosto
ei voi tyytyä pelkkään päätöslausel­man
hyväksymiseen— Olobe* and
lHail-lehden; toimituskirjoituksesta,
tammik. 22 p„ 1951.
. • > • • •
SIINAPA NE KYSYMYKSET
OVATKIN
YK,:ssa väitellään ^ Peipingin (Pe-kingiiio
tuomitsemisesta, mutta ylei­sesti
arVellaap, että Kiinan kommu­nistit
tuomitaan — ehkä noin 45 val­lan
^^toimesta. Mutta mitä sitten?
Öeuraäko'Kiinan tuomitsemlsohjel-maa
— moraalisia pakotteita — talou-deUIsst
pakoitteet? - .
Seuraako taToudelllsia pakoitteita.
Joiden' mukaan Kiinan mannermaa
eristetään xaaka-ainelähtelstä — K i i ­nan
rannikon laivastoblokaatti ? Voi­daanko
sellaisia ohjelmia kontrolloi-ia'jok
faivastoblok&atti el ole teho-niin
eikö sitten riouse huuto ilma-voimablokaatlsta
— minkä mukaan
pommitetaan tuomitun kiinan trans-poittilaltoksia,
voimalaitoksia ja vie­läpä
huomattavimpia rannikkokau­punkejakin?
; . . . Meneekö Britannian, imperiumin
tai sen osiatämän mukana . . . — Ja­mes
Bsston. =WashingtonIn kirjees­sään!
tammik. 21 pnä.
Mahädllisininiaii laajani koneistamiseen
pyritään Neuvestoiiiteii metsäteissä
Canadan urjieilun
neuvottelukunta
perustettiin
.Ottaw». — Täällä.viikon lopulla p i ­detyssä
maan eri urheilujärjestöjen
edustajien; kokouksessa päätettiin pe­rustaa
eräänlainen keskuselin maan
urheiluelämän edistämistä ja valvo-xrfiLsta
varten. Sen nimeksi omaksut-
,tiin„CanadIan Sports Advisory Coun-cll.
joka voidaan suomentaa asiallises­ta
Canadan urheilun neuvottelukun­naksi,
•' . '
• Tässä kansallisen iyysillisen kuntoi-suusneuvoston
koolle kutsumassa ko­kouksessa
sivuutsttlin varsin kiistan­alainen
amatöörikysymys sillä, että
keskustelutta hyväksyttiin komitean
lausunto, jossa sanottiin.^ että asiaa ei
ole 'edelleen harkittu. Komitean ehdo­tuksesta
hyljättiin myöskin vaatimus
kuninkaallisen komission nimittämi­sestä
tutkimaan lyysillistä kuntoisuut­ta
koskevia asioita. Ajatus oli herän­nyt
sen johdosta, että toisen maail­mansodan
aikana hyljättiin huomat­tavan
suiu-i osa rekryyteistä huonon
lyj*silHsen kunnon takia.
Neuvottelukunan presidentiksi va-littUn
yksimielisesti AAUC:n edusta­ja
James Worrall Torontosta.
Kaikkiaan 25 canadalalsen urheilu-
•ieskusjärjestön edustajat osallistuivat
täällä pidettyyn kokoukseen.
— Enkeli el ole erikoisuus taivaas­sa,
— Bernard Shaxv, *
— . Mlljcona ikuparlsenttiä painaa
343 tonnia.
Meffätyömies moddostaa Sab«
: messa Ikäänknln . paarfaslaofcan
mnilifn lyöläisUn veirattiina. Pal^
fcst ovat aina Cantovasti alhaisem-nuK
koin nmilla aloilla Ja asunto-olot
nämppälalsia'^ l i i^
alapuolella aiTosteion, pnlinmatta-fcaan
noonasta. Toista on Neuvos-toUiiossa.
Siellä metsätyöläinenkin
timnii3fetaan tasavertal£ckii yh-teisknnnan
asnbkaaksi .Ja iianen
: elämänsä koetetaan JirJestaä niin
' viihtyisäfcsf koin stiinkin mahdol-
, lista, kertoi Kansan Tahdollemeik-sätyäläinen
Juho KärklBnnkista,
i Jolla äskettäin oli f ilafsons tutus-^
tna Netrvo3toIliton metsä^yöläisten
työtapoihin Ja closuhteisiin,
— Matkamme Neuvostoliitoon alkoi
marraskuun 3 päivän Iltana/juna por­halsi
Vainikkalan kautta .^ l>eningra-diin/-:
Jonne saavuimme seuraavana
päivänä iltapäivällä. MuutänÄh t u n ­nin
ajan meillä oli tilal3uus>katsella
kaupungin nähtävyyksiä.isillä Jo Ulal­la
Jatkoimme nmtkaamm3'':jE*unai=:ell3
nuolella". Moskovaan, Asemalla olivat
meidän kymmenhenkistä valtuuskun­taamme
vastassa itäisen 'haapuri-maamme
Metsä- ja Uittotyöväeh L i i ­ton
puheenjchtaja Vaskoffi Ja liitto-toimikimnan
Jäisenet Bondsrenko ja
Nikolajevlts Jotita johdattivatjöukku-cemme
vMoskova-fhotelliin^ Aterioitu-amme:
Ja pulhdlstuttuaxnme: matkan
j-ölyistä menimme katsomaan kau­pungin
suurimalla stadionilla pelattua
Dynamon ja Spartakin välistä jalka­pallo-
ottelua, jcka päättyi jälklmmki-sen
voittot^n 3—1. Vaikka ottelu pelat­tiin
päivällä, oli •j;l2l£öi tllai:uuteen
saapunut mahdottoman paljon, var­maan
20,00&—30.000 henkeä; Illalla
kävimme vielä baletissa katsomassa
Joutsenlampi"-esItystä,
Seuraavana päivänä alkoivat todella
suurenmoiset Venäjän vallaiikumouk-sen
33-Äiotisjuhlallisuudet,. Meille
suomalaisille oli varattu hyvät paikat
seurata valtavaa ohimarssia' Kremlin
portailta. SVl» tunnin ajan virtasi kat­keamattomana
jonona rivistö, jossa
oli 20 henkeä rinnakkain. Juhlallisuu­det
kestivät kolme päivää, Joiden a i ­kana
vierailimme lukuisissa eViIaatui-sissa
tilaisuuksissa. • v
Saimme näistä juhlista käsityk­sen,
ktUnka valtavaa 1103' Ja-riemua;
Neuvostoliiton kansat tuntevat sii­tä,
että ovat vapautunestlkapitalis-tifesta
iliecstä ja pääs!,eeti;X3Kenta-maan.
rilstDsta vapaata-yÄ^H^knn-taa.
.. .
Moskovasta suuntautui matkamme
Sjavan rnetsätyömaille tJraliin, Paik­ka
sijaitsee noin 600 kilometrin päässä
Moskovasta itäkoilliseen. Perille pääs­tyämme
havaitsimme näillä seuduilla
olevan jo miltei täyden talven:. Pakka­nen
oli aika pureva ja lunta oli 20—33
senttiä. Niinpä metsässä liikkuess&m-me
saimmekin työmaan varastosta
huopatossut jalkaamme.
; . — Tämä metsätyöaluc oli valta-
%ian laaja, kisittäen yhteensä 14,-
000 tyuntekijää. Metsää halkoivat
plenoIsraQfatiet, joista haarautui
lukemattomia sivuraiteita, 'Mik-siä',
kuten työlaisst niitä nimitti­vät
metään pimennoihin. Näitä
raiteita pitkin kuljetettiin kaade­tut
ja karsitut rungot tanssiin, jos­sa
rarsinalnen. katkominen suori-tettUn.
Huomasi selvästi, että Neu­vostoliito
:5a suoritetaan kaikki työ
mikäli suinkin mahdolhsta koneU-la.
Niinpä kaataminenkin suoritsttiin
sähkösahalla. Kaatoryhmän muodosti
kolme miestä. Yksi heistä löi kirveellä-puun
tyveen kolon ja sen jälkeen toi­set
ryht/ylvit koneella katkaisemaan
puuta. Sahan terä muistutti meikä­läistä
pyörän kettinkiä, mutta oli
luonnollisesti paljon ohkaisempl. Hy­vin
katkaisu tällä saihalla kävi, sen
saimme omakohtaisesti kokeilla. E i
kestänyt kuin tuomion kun lähes met­rin
paksuinen puun järkäle cli maas­sa
pitkällään. Pari miestä suoritti
meikäläistä l&aklrvestä muistuttaval­la
kirveellä karsimisen ja nim oli puu
valmis -vietäväksi radan 'varteen. K u l ­jetus
tapaihtui telatraktorilla. smkki-silmukka
vain pujotettiin tyvlen ym­pärille
ja pian oli puun toinen pää s l l -
mustettu traktorin pankolle, 4—5
nmkoa vietiin karrallaan rddan var­teen,
jcsta ne -kiramon avulla nostet­tu:!
rautatievaunuun lanssipalkalle
vietäväksi. Tällä kohtaa oli lanssl-palkka
jo 5 kilometriä taaempana,
Lansslssa tapahtui katkominen
myös koneellisesti, mutta täällä suo­ritti
katkomlssn vain yksi mies, Ko-
Alla ialkaisemme «^Kansai» Tabto"-lehdestä lalaaton Nem?ostp-fiitossa
vierailleen suomalaisen nietsätyöiaJseii, Juho Kärjen,: IH^-
tomuksen matkavaikntelmis<aan ja iElltä miten metsätöitä saorfte-taan
Neuvostoliitossa, Selostus on vatmaankln hyvin mielenkiintoi­nen
canadalaislilekin metsätyöläisille, .
nesllinen saha oli hieman erilahien
ja paljcn kevyempi, sitä mukaan kun
tukkeja valmistui, nostettiin ne suo­raan
rautatievaunuun teollisuuslaitok­selle
kiidätsttäväksi. Kaiäki havupuut
tehtiin tukeiksi, haavat ja koivut f a -
neripulksl, lahct sekä rcsoiset Ja pie­nnet
puut haloiksi.
Metsänhakkau NeovostoUitossa
. tapahtau aivan paijaafcd. Ei edes
^«linnunlaalopauta" metsään jäte­tä,.
Hakkminvjilkeen alue raiva­taan
joko viljelysmaaksi J a i -isto-tetaan
Jälleen metsää kasvamaan.
Kun tämäkin hakattava: alue kä­sitti-
kymmeniä tuhansia hehtaare­ja,
kestää alueen kaataminen luon­nollisesti
vuosiliausla, vaikka kaa­tamista
suoritetaan kesät talvet.
Näin ollen on näiden metsätyör
maiden ympäristöön muodostunnt
kokonaisia kyläryhmiä,: joihin on
valtion toimesta rakennetta kun­nolliset
asunnot, koulut ja sairaa­lat
opettajineen - ja lääkäreilleen.
Myöskin työiälsten viihdytystä sU-mallä;
pitäen oli siellä elokuvat,
klubit yjn. viihdepaikat.
Perheelliset; asuivat 3—4 huoneen
huoneistoissa 'ja poikamiehet yhteis­majoituksessa,
jonka totesirams erit­täin
siistiksi siinä vierailumme aikana
asuessamme.
Tiedustellessamme työläisiltä' hei­dän
ansioitaan, saimme kuulla, että
normipalkka ' on -500—2,000 ruplaa
kmikaude^a työn laadusta .riippuen.
Työporukan' muodostaa 33 henkeä Ja
heidän norminsa on 200lElIntd5niutio-metriä
päivässä. Taifeastellessamme
seinällä" ^ ;<devaa "normitaulukkoa",
jchon jokaisen työryhmän kohdalta
niCTkitään.. -••saavutettu -tulos, havait­simme
miltei Jokaisen ryhmän päivit­täin
ylittävän norminsa. Tästä nor-mhi
ylityksestä maksetaan eri palkka
ja cn se tuntuvasti suurempi kuta t a ­vallinen
palkka. Sosiaaliset olosuhteet:
ovat myös paljon paremmat ikuin
meillä. Nhnpä
jokaineirvmetsätyöläinen saa vuo­sittain
1% kuukauden loman ja jos
h i n on olliit jatkuvasti 3 vuotta
metsätöissä, saa hän vielä ylimää­räisen
1 kuukauden loman. Jos työ­läinen
sairastuu, saa hän täyden
palkan sairansajalta. HäneUe ja
hänen- perheelleen on myös Ilmai­nen'
lääkärin- ja sairaalahoito.. •
Metsätyömaalta palasimme jälleen
Moskovaan,' josta kävimme isntoko-neellavKievistä
90 kilometrin päässä
olevalla* metsänistutustyömaalla. Is­tutusalue
käsitti 11.000 hehtaaria. Ja
tapahtuu; taimien- istutus koneellises­ti.
AlueeUa.öli toimessa 9 tällaista ko­netta
'ja kukin kcne istutti 8 tunnin
ajassa • 2ihehtaaxin suuruiselle alu­eelle
keskhnäärin S34X>} tainta. K u n
Istutusalue oav>lJ3wää kasvamaan,
muutaman'vucsikjmmienen kuluttua;
tälläkin alueeHa on vankkaa, kaato-kuntoista
metsää.- Palkat Ja olosuö-teetnäillä
metsänlstutukssssa työs-;
kentelevilläolivat suunnilleen samanr
laiset kuin varsinaisilla metsätyö-malKail^
In.
Lentokoneena palasimme ••Jälleen
aioskovaan,' jossa muutaman päivän
ajan- tutustuimme kaupungin erilai?
silnl 'hähtävyyksiin,'-mutta näistä i ^ - ;
tävyyksistähan on; Kansan Tahdossa
useaan "otteeseenkirjoiteltu;.Joten-niistä
ei sen enempää. Paluumatkalla
poikkesimme vielä myös Ijeningradis-sa
Ja katselimme sielläkin kaupuoghi
nähtävyyksiä. Tiistaina 21 pnä mar-;
raskuuta olhnme jälleen Suomen k a ­maralla
tämän erittäin mlelöddintoi-sen
ja vaikutteita antavan kiertomat­kan
jälkeen.
Matkamme aikana \ teimme sen
havainnon, että, kaikkialla Nenvos-:
toUitossa suoritetaan valtavaa SO--
slallstista rakennnstyötä ja olo­suhteet
pyritään saamxian kaikin.^
puolin mallikelpoiseen kantoon;
' Myöskin rauhankysymykseen.;!;^^
nitetään kaikkien kansalaisten
. keskuudesfa vakavaa.
Moskovan asemalla ..pitämässäärf
jfähyväispubeessa pyysikin sikä­läisen
metsätyöläisten liiton pu­heenjohtaja
Vaskdff tuomaan Sa0->
: men metsätyöläisille Nenvostolä-ton
metsätyöläisten tervehdyksien,
että"ylidessä rinta rinnan talste-lisimme
maailmanrauhan puoles­ta".
•
..:/•• .-';;-|;v:>^M
~ Nuartltaiqninrilafgpdti iatseU
min pihassa .lievosta ja ^sssji
farmarilta: - \
"MScsikä iuoS» Idimailä el
sanda?" ,
'i^tsokaas**, aloitti J t o n ^
set lehmät s^yntiFvät sarv^ton^
kä niille imäman Icasva sä^
silta sahaamme sarvet Hfnlis ja jot
{nidottavat. itse' ne. ixifs, On
massa monenlaisia a}ritämficsi ei
kiila läuninä ole sarvia, mutta
tällä lehmällä el ole sarvia johtoa
.ts, että tämä on bevonen."
VABOKAA .SinDTABIEN
iLMOITinSSIA^ ' .
Mies käveli vihoissaan stmta
verstaaseen Ja sanoif •
"Te" mainostatte^ että rkehgät
Jataan sillä aikaa kun kundi odotj
Ja te ette- ole 'vlääkaää' koijain
kenkiäni va&ka olen-;Odottanut
konalsen viikon!" ; '.
"Tehätti odotatte edelleenkin",
tasi suutari xauballisena; ^
\
^ SELITTS
rf-Oirertajä:-i-Mitä se merijltsec
mipä>£ianpr^; Minä rey^Lsteh, sii^
i ^ s t a f,Mn rakastaa?
jEnsiluokkalainen: ^'6e pn kolmjl
huomipjad^josgäjLyfcsiEammutaan;"
V' Vi' ta i ' ' :
Ranskan alistaminen
USA:n ikeen alle
Joulukuun 1 päivänä äänestettiin
Hanskan kansalaiskokouksessa luotta­muslauseen
antamisesta rhallitukselle.
Pääministeri Pleven otti esille tämän
asian scii johdosta, etta kansallisko­kous
oli marraskuun 23 päivänä kom­munistien
ehdotuksesta päättänyt 230
äänellä 203 vastaan asettaa oikeudel­liseen
edesvastuuseen puolustusminis­teri
Mochin. joka oli .sisäministerinä
ollessaan syyllistyr.jrt lai^ijusten otta­miseen.
Pleven. katsoi äänestyksen
tuloksen csoittaneen, että Ranskan
kansa on tj?ytymätön hallitultsen po-
^Iltiifckaan''''SeuräaH-änd fpäivänä^häh'
sanoi kansalliskokouksessa, että ''ku­kaan
ei voi epäillä sitä, etteikö yhden
henkilön -vuoksi olisi tahdottu tuottaa
moraalista vahinkoa koko hallitus-enemmistölle
'. Puolustaessaan Moch­in
"kuniaa".Pl3ven siten puolusti koko
hallituksen kunniaa. Plevenin kan­salliskokouksen
jäsenet, jotka olivat
uusien parlamenttivaalien lähestyessä
uskaltaneet yhtyä kommunistien vaa­timukseen
Mochin suhteen, luopu­maan
aikaisemmasta kannastaan.
Joulukuun 1 päivänä äänesti luotta­muslauseen
puolesta 340 edustajaa ja
sita .vastaan 184 edustajaa.
Luottamuslauseen saanut Pleven ei
ole kuitenkaan kyennyt lujittamaan
ihallltuksen horjuvaa asemaa..!Hän on
päinvastoin osoittanut olevansa Rans­kan
kansan vihollinen, sillä Mochin
kunnia on jotakin aivan päinvastaista
kuin Ranskan kunnia. Moch, joka ei
koskaan pySty pesemään käsistään
Ranskan kanSan mielestä sodan po­litiikkaa,
kurjuutta ja petturuutta.
Mochin , f*kunniaa" puolustaessaan;
Pleven on osoittanut, että hänen hal­lituksensa
suojelee rikollisia ja polkee
Raiiskan etuja.
Viimeksi suoritetun äänestyksen t u ­loksista
huolimatta hallitus ei voi olla
lainkaan varma kansan luottamukses­ta.
Tavallinen kansa on hyvm pe­rillä
siitä, että Ranskan kapitalistien
voitot tekivät v. 1950 50,5 pros, kan-sallistulosta.
Työtätekevien työpalk­ka
on samaan aikaan vain .47 pros,
v:n 1938'tasosta,
Sallainen hallitus, joka on aloittanut
maassaan voimakkaan demokratian-vastaissn
kamppailun ja turvautuu jo­pa
aseelliseen voimaan työtätekevien
larmistamiseksi. ei voi saada kansan
luottatdUsTä'. . Yusltoista sunmittua,
tiihansia vangittuja ja' tUliänsla*;ja
jälleen tuhansia vankilolhm teljettyjä
on se, verinen tulos, johon Ranskan
hallituspiirit ovat päässeet ^"Mafs-hall"-
kaudella. Mutta Plevenln ja
Mochin" hallituksen mielestä se on
lilan vähäni:^ Jokin aika sitten se sää­ti
lain "alue'ellisten "suojelu joukkojen"
varjolla muodostettavista' fasisti-osas­toista,-
jotka; ovat aloittaneet taistelun
demokraatteja Ja rauhanpuolustajia
vastaan. Nyt- §e valmistelee demo-kratlaiivastalsta
vaalireformia, jonka
mukaan edistyksellisiltä ehdokkailta
suljettaisiin pääsy kansallskokoukseen.
Sellaisilla miehillä, jotka ovat jo
aikoja sitten vaihtaneet Ranskan kan­sallisen
kunnian Amerikan dollarei-htav
ei-"ole>mitään oikeutta puhua
kurmiasta. Onhan yleisesti tunnettua,
että Ranskan hallituksen talouspoli­tiikka,'
joka on täydelleen alistettu
Marshall-suunnitelman alaiseksi, on
amerikkalaisten monopoliyhtymlen e-tujen
mukaisesti johtanut siihen, että
eräät kotimlsen teollisuuden tärkeät
alat ovat kokonaan tyrehtyneet. Niin­pä
esim. Ranskan - lentokoneteollisuus
on kokona)* lopetettu. Myös elokuva­teollisuus
on joutimut lamaarmusti-laan.
Sai|ia^ on sanottava koneraken-nusteollisuudesta,
metallurgiasta, vuo--
ri'-jä kaivosteollisuudesta, rakennus­teollisuudesta
ja jalkine- Ja tekstiili­teollisuudesta;
Valmiiden tuotteiden
vienti On vuoima 1950 supistunut 43
prosenttita kokonaisviennistä. Ennen
Marshall-suunnitelman voimaanastii»-
mlsta se oli 71,6 pros. On aivan i l - ,
meistä, että Marshall-suunnitelma an­taa
Ranskan talouselämälle selvah
siirtomaatalouden leiman. Samaa o-solttaa
Ranskan hallituksen jokta
aika sitten tekemä päätös,: jolla huo­mattava
osa tavarantuonnista, 60
pros.,. vapautettita tullimaksuista. K y ­symys
on tällöin pääasiassa amerikka­laisten
tuotteiden tullivapaasta
tuonnista Ranskaan.
Ranskan kansallisen kumuan kaup­piaat
ovat .saattaneet maansa sotavoi­mat'palvelemaan-.'
amerikkalaisia so-danUetsojia,
Amerikkalaisten ^topsrikV:
listien "vaatimuksesta lisätään -maan
sotilasmenoja jatkuvasti. ;Nitapä esim,.
vuod'3n 1950 sotilasmenot, jotka ovat
•tehneet Jo n, 700: miljardia frangia,
aiotaan nostaa 1,250 miljardiin fran­giin,
mikä on yhtä paljon kuin 43 pros,
kaiiksta työpalkkoina' maksettavista
varoista,
Lokakuim 26 päivänä kansallisko­kouksen
taantumuksellinen enemmis­tö
hyväksyi amerikkalaisen "Plevenin
suutmitelman" Euroopan armeijan
muodostamisesta, armeijan, Johon t u ­lisivat
kuulumaan myös Länsi-Saksan
muodostelmat. . Lokakuun 23 päivänä
hallitus hyväksytti kansalliskokouk­sella
lakiehdotuksen sotapalvelusajs^n
pidentämisestä 18 kuukaudeksi. Tällä
toimenpiteellä haUitus yrittää täyttää
valtamerentakaisten isäntiensä mää­räyksen,
jonka mukaan Ranskalla p i ­tää
v. 1953 mennessä olla aseissa 20
divisioonaa. Marraskuun alussa tuli
tiedoksi, että Amerikan sotilasedusta­jat
ovat solmineet Ranskan _ hallituk­sen
kanssa sopimuksen, jonka mukaan
Yhdysvalloille, luo-vutetaan - kaksi
Ranskan sotasatainaa, Bcrdeau Ja La
Pallis, Kaikki tä.Tiä on todistuksena
siitä, että Pleventa-Mochin hallitus
3uon).
satvat iRitättöman
' Heisii&L — Suomen Metsä- ja
totyöväen Liiton puheenjohtaja K«
lo Mäkisen lausiumon mukaan kg
sivät metsätyöläisten n^Ucäpaikat
tioneuvosljon Jouluk. 14 pnä teko
päätöksen -perusteella' ainoastaan
—3 prosentilla tuntipalkoklhln, 31
prosentilla päiväpalkkoihin ja noii
prossntilla urakkapalkkoihin näh
: Päiväpalkat ovat^ parhaimmat L
ja Peräpohjolan alueilla, nimittäin
markkaa Ja alhaisimmat (535
kaa) Pohjaimiaalla, Lounals-Suon
sa,Päijänteeru Kallaveden, Sum
maan Jä eteläisen rannikon alue
Vastaavat ^ mrakkapalkanormit
785 markkaa Ja 685vmarkkaa.
Päiväpalkkaa voidaan alentaa a
tään kymmenellä sadalta Ja korol
enintään viidellätoista'sadalta.riii
en työntekijäin ammattitaidosta
deUeen/ samoilla määrillä riis;
j^alkka^tien^ ^JöOleuäMtal ^alkh
alueella:'
Sosiaaliministeriöllä on oikeus a
taa urakkapalkkanormeja enint
viidellä sadalta Ja korottaa enint
kymmeneltä sadalta riippuen pail
kunnan kalleudesta palkkausalye
Wmnipegistä 154 ,
minuutissa l^oiöntooB
, Toronto. — Kun Avro Jetlii
lentokone teiki viime ."pezjantsCiiu
dfistaikalsen jWlimipegin lennon,
35,000 jalan <korkeu^essa;. Jossa
Utsi kyhnä sää, 90 astetta alapuol
nollan, suoritettiin tämä, noin tub
nen mailin pltaUnen taival 2 tunn
Ja - 40 mtauutissa. (Paluumatka
pahtui.-vielä&in nopeammin siM
suoritettUn 2 tunnissa Ja 34 inin
tisÄi. Trans-Canadä-ikoneilla kuS
•kestää tämä matka>4."tuntia ja
minuuttia.
palvelee kuuliaisesti ainerikkali
Isäntiään.
Juipi tästä syystä Plevenin SM
: luottamuslausetta;on.ipidettäi* »
ahtaan väliaikaisena tasapainon;
pitäjnää.kuilun partaaijla,' ^
Aallot Jyövät ristiin myös USÄfssa
•*;.•'•
;>•*:
• '*'-:•
•"» f
••*.'' ••
••"#!';
Kaikki seikat huomioonottaen meistä tuntuu, ett^ Kiinan Kansan-tasarvallan
hallituksen seitsemän kohtaa käsittävä esitys sodan lopetta­miseksi
oli paljon realisempi j'a oikeudenmukaisempi kuin Yhdysval­tain
sotainen ohjelma. Kiinan Kansantasavallan halFitus ehdottaa n,s.
seitsemän vallan konferenssia ja sitä, että kaikki ulkomaalaiset joukot
tuotettaisiin pois Koreasta, jotta korealaiset «voisivat itse päättää oman
maansa asioista. Ylläoleviih esityksiin liittyy vielä se oikeutettu vaa­timus,
että Kiinalle annetaan sille laillisesti kuuluva paikka YKissa,
ja että Korean kysymyksen Isäksi ratkaistaan myÖs Yhdysvaltain « ) -
tajoii^kojen poistamiskysj-mys Formosasta. •
Ja toisin kuin pähälchtemme ja sotapropagandistimme yleensä ovat
selittäneet, Kiina ei vaadi neuvottelujen ehdoksi sitä, että YTidysval-tain
sotajoukot on ennen neuvottelujen alkamista poisteltava Koreasta
— vaan etukäteen tehtyä sopimusta, että amerikkalaiset lähtevät
määräaikana pois sekä Koreasta että Formosasta. i ;
Puheet sodasta, hyökkäyksestä,
puolustuksesta, varustelun lisäämises­tä,
sopimuksista ja paktelsta, sekä
toiselta puolelta rauhasta ,ja rauhan
turvaamisen välttämättömyydestä,
ovat saavuttaneet Amerikassakin n i i n
laajat mittasuhteet, että tuskin ku­kaan
on enää voinut niiltä sulkea ko­konaan
korviaan,'
Täysin kuuron ja myöskin täysin
idiootin täytyykin Ihmisen olla, joka
nykyhetkellä voi sanoa että hän ei vä­hääkään
välitä maailman menosta,
koska hänelle on sama menköön kaak-luun
tai makkaraan ja että asioiden
jioitamlncn kuuluu yksin niille jotka
ovat remmeissä. . ^
KaikUIe ihmisille niin tällä mante-^
reellä kuin .toisillakin mantereilla • a l ­kaa
olla selvillä jo se asia. että Setä-
Samuli - r - Amerikan Imperialismi
"kaikki voipinedollareineen" - - on se
Joka puhaltaa .sodan myrsky tutilta. Ja
mahtavat Ja iihkaayat'sotaiset'V^
topäät . se onkin saanut maailman
kohtalon vesilajissa nouseinaan. ^
Mutta ottaen huomioon sodan myrs^
kyn lletsojam ja tpuhaltajaln"mahta­vuuden
ja niiden käytettävissä olevien
rajattomien doUarlvaroJen Ja tledon-antovälineiden
laajuuden, tehokkuu­den
Ja moninaisuuden, ei myrsky, ole
kcihittynsrt aivan niin kuhi puhalta-jain
suuimitelmat edellyttävät.
Vaikka,pauhu on valtava ja vaikka
pärskeet lyövätkin korkealle ja yli lai­tojen,
eivät ne vyöry sillä tavalla
kuin niiden lähettäjät haluaisivat.
Nyt Yhdysvaltam sotakapltalistlen
ensinmiäinen puhemies, Tnunan, J a ­panin
yksinvaltias MacArthur ym
vaativat kiireeUlstä sotaan syöksymis­tä
ja kaiken uhraamista — erikolses-tlkin
eurooppalaisten ja muiden el-yh-dysvaltalaisten
uhraamista Amerikan
kapitalismin valloituspyrklmysten Ja
rnaallman herruuden tavoittelim hy­väksi.
Mutta kuten sanottu, lataeet ovat
ruvenneet lyömään vastakkain,
Euroopan kansat, Jotka on valittu
2nsimmäiseksl teurastettaviksi, ovat
ruvenneet potkimaan vastaan. Myös-fein
Euroopan maiden hallltuspUrlt-kln.
Joldöh; kaupallisille ym. ctupyy-teUle
Setä^SamuU vain sylkäisee; £ät-kytteleVät
vastaan kuta pakanat.
Ja entäs sitten aasialaiset maat?
Nekih "äajsian maat. Joissa porvarit
ovat vallan ohjissa, eivät ole ollen­kaan
halukkaita ryhtymään Jänkklen
sotavankkureiden vetäjIksL Ja kan­sanjoukot
niissä maissa ovat -vlhamle-
Uslä koko Jänkklkomennolle Ja Ame­rikan
Imperialismin pyyteille.
Kun sen lisäksi lähes puolet maail­man
ihmisistä — kaikki hs^vää tarkoit­tavat
ihmiset yhteiskunnan -eri .pii­reistä,
dnyhteisvoimin-iyhtynyt pu­haltamaan
rauhan puolesta, on sata
syntynyt maailmassa' ennennäkemät­tömän
valtava scdan ja rauhan voi­mien
kamppailu.
Vieläpä Yhdysvalloissakin, missä
valtavat- scdan palkeet sijaitssvat, on
muodostunut ristiaallokko.
•. Kaikki tietoiset ja hyvää tarkoitta­vat
' ihxmiset, sellaiset Joilta "super-man"-
oppl el ole saanut^jphnltetyksl
järkeä, ponnistavat raiUMirpuolestai
Siihen joukkoon kuuluu ihmisiä kal­kilta
elämän aloilta, kadUiUakalsljastä
korkeasti opphielslUi professorelhhi Ja
• suuriin tiedemiehiin asti.
Ja vielä sellaisistakin piireistä, mis-
;ä ei suinkaan surra tyklnruoaksi tuo­mittujen
puolesta ja missä sotaa p i ­detään
rikkauksia tuottavana afääri­nä,
on syntynyt suurta erimielisyyttä
lYmnanm ja MacArthurin'sotaohjel-maa
vastaan.
Näissä pih-eissä katsellaan asioita
kylmän järjen' kannalta,' vaaditaan
varonaisuutta Ja pidättyväisyyttä;
Niissä pikelssä -riähdään vilUn Sota-siunun
läpi suuri tappion vaara Ja sen
tatvattoman kauaskantoiset seurauk­set
koko kapitalistiselle JärjestehnäUe
Ja ehdotetaan pidättyvämpää tietä
vanhuuden Ja "ranskantaudin" pure­man
kapitalistisen Järjestelmän elä­män
mahdolllshnman pitkälle Jatka­miseksi.
Tätä suuntaa edustavat Amerikan
ristiaallokossa sellaiset 'huomattavien
kapltalistiryhmlen " edustajat kuin
Hooyo-.Ja Taft. ,
''.Meidän .Amerikan ' suomalaisteii'
kannalta katsottima- onmieleni
toista se, että esim. Duhithlssa^Ui
tyvä industrlallsti on"liittynyt,
la ohjelmaliaan^vmuttä-kuitenkin
dan vastustäjihi. ^
Ja me; kuten kalkki rauhan yst
ja rauhan hyväksi toimivat ihn
tervehdimme Uolla Jokaista rai
rintamaii uutta tulokasta, niin
nemplä kuin suinempiakin.
Mataltim lehden; pääärtlkb
tammik. 19 pziä sanotaan nun:
) '""Tärkein muistettava nyt on
tä meidän' on tavaUa' tai W
sälytettävä rauha. Meidän ei
- nata sotia, sillä sota nyt tarkoil
että menettäisinuniB:: kaikki «
keudet Joiden puolesta on taSs
Ja on taisteltava niiden sällyti
seksL" * '. - '
Edelleen, saman artikkelin t<d
paikassa:
"Kapitalismi on kamppa»
kuoleman kanssa Ja se pyrkii s
kautta fiäUyttämään itsensä J>
. 1 läpä lujittamaan asemaan^ S
puolesta meidän pitäisi talstt
pikefaisanottu. Joslndustriali
hyväksy Neuvostoliiton Järjestd
iai Kiinan Kansantasavaltaa,
se'sen oma asla.
Rauhan puolustajat :eivät* tabdi
vätkä halua määritellä kenen!
y h t e i s kunnallisia katsai^tobii
kunhan vain 'sallitaasl kunkin
ihmisten pääitäS omista 's|s^
asioistaan, mäfiritellä dma ybtd^
nallinen järjestelmänsä ja ciaödi
Toivomxne xauhali ^voimien':
kasvavan niin suureksi, että se F>
lyömään takaisln^^sodaälietsojaio
tattaman nh1caayan;ii«fid(jrn fl<
tyksai.*-'-KytatfL: - '
401
Sota j
Venäji
käydyi
koi
kunta]
tspahl
teellia
tale I
tekem
prof. •
•^la
mitä I
Vlemn:
suurisi
inyker
Prof. "
taiteei
jaeng
Talvio
ihmlsl
symbo
Rikas
hehku
tensa,
"Isä"
kerton
Roma{
kupari
tamia
löinä I
Dopp ,
nälänJ
Ruotsi
".Geor§
rettavi
pojan
Stroup
reimul
tavaa.
Puolal
romaa
Iljan 1
nän ei
sanka]
henkii
he py]
Ratkii
saanut
onkin
kaava:
täysin
on tui
kaa E
simmi
Kis
Kirja
sekä I
on se]
tettu
ainak
K
"Säar
saavu
kirjan
äidin
Herki
ihmis:
epäkä
jälkee
neella
salape
maan
Saar
cpäso
Klrjai
489 si
Nykyj
Younj
kiihk<
perhe
valtiu
maali
I,
KIE]
Nyt-o
Vain
taan
tavall
Tässä
I
Kelt
nyky]
kltut
lajin
Ruok
kaytt
Runs
työvä
"Kelt
B03