Vapaus, January 23, 1951

              mmm x.':'ysC,:-..'?j'.P,:y>i..:^^^^
TT-ILTIIIiillTIiiriimiMIII^^
SUmWQKSIA
SAAPUNUT SUOMBSTA
• • •
Suomen kansan suurin kirjailija
AUSSIS KIVI ^
VALITUT TEOKSET
(Kolmas painos) '
Valitut teokset ja elämäkerta, sisältää teokset: Nummfsuutarlt. Kililaus.
Runoämla, Yö ja päivä. Lea Ja Seitsemän veljestä. Kuvitettu.
550 sivua - Hinta sid.'$3.00
Suuren humoristin valitut teokset
MAUU IJiSSILA
VALITUT TEOKSET
Kaksi osaa - 761 sivua - Molemmat osat sid. $5.50
"MMju Lassila on kansanelämän kuvaajana luova nero. Hän on todistus
tyäväenlilkkeen pyrkimyksestä tuoda kulttuuri lähelle kansaa, kivata
kansaa ja lähteä kansasta. Sitten Aleksis Kivenei suomalainen huumori
ole hersynyt niin yaivattomas.tl ja hyväntuulisena kuin Ma.ii\i r^sRttm
välittSmänä, Karjalainen kansa, nuo Maiju"Lassilan ukot jä akat; katsele­vat
maailmaa ikäänkuin lapsen näkökulmasta. Hän opetti' 'ja parantaa'
ha-klmmän huumorinsa avulla. Hän on totinen ja paljastava, mutta
ei loukkaava. Kuvatessaan yksinkertaisuutta hän itse ei tee sitä painaak-seen
vaan ncstaakseem Ja hänen näennäisesti kepeä huumorinsa, kou­raisee
jqrvältä- alkulähteitä, siinä on jotakin pysyvää. Maiju Lassilan
Ihmiset näkevät nuiailman kahden silmäläpänvälistä/^h osaa laskea
tekojensa MurauksiaiCto^nyksilmJaisen elä
on vain ;määiräyfcsiään^^ntava virkavalta, jota ei käsitetä, mutta jota
kuitenkin pel^,töiö3< .-i.t .
Aika;:^ly*JSaJitoiJ[i^J?^aapj suomalaisena k a n s^
sena ja yääjäämättoi^ Ahmala-Vapaassa Sanassa).' "
1.
jJt, ^PUIS BROMFIELD
Kaksi osaa,, , [8 :^vaa; ^- Molemmat osat sid.'$6.50
Satcetv tulivat •ön'mä^eikk^pameri
fieldin pääteosV^ r öeftfftaplahtumapaikkana on^^^^
Intiassa ja ,päähenklläna ^maahan muuttanut, länsimaihin kylläslynyt
englantilainen kapteeni ToonRansome, joka ikäänkufn syrjästäkatsojana
seuraa kirjavan ^intial^p'. yhdyskunnan elämää. Tapahtumat liikkuvat
milloin maharadiian'hovissa, .milloin sairaalassai jonka Johdossa on Eu-rooiJassaopinkäynyt
intialainen lääkäri; milloin eurooppalate^
saarnaajien ja koulunopettajien, intialaisten virkamiesten la alempien
kastlluokkien parissa. Heti ensi sivulta alkaa juoni kehittyä jännittävänä,
tunnelma kiristyy hetki hetkeltä, kunnes Intian mahtava luonto kaikkine
väkivaltäiBlne voimineen puuttuu ratkaisevasti jä musertavastl ihmisten
kohtaloihin: sateet tulivat . . . ja tällä kertaa tuhoavan hirmumyrslöm
muodossa. Onnettomuuden vaikutuksen alaisena kirjan henkilöt paljas­tavat
sisimpänsä, toisista tulee pelkkiä eläimiä, toiset koohavät ennen
aat^tamattomaan suuruuteen, ja kun myrskyn tauottua elämää aletaan
taas rakentaa;: on keko yhdyskmmassa ja ihmisten keskeisissä suhteissa
tapahtunut syvällekäypä puhdistus ja. seestyminen.
Bromlieldin ,kynä on lennokas, kerronnan rytmi etelämaalaisen temppe-ramenttinen
ja lukijan mielenkiinto pysyy vireänä alusta loppuun saakka.
JOKI TULVII
KIBJ. LOUIS BBOMFIELD
374 sivua - Hinta sid $3i»0
'Romaanin tapahtumat keskittyvät Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai-
. seen New Orleansiin, Etelävaltioiden ylpeyteen, jbka juuri oli joutunut
Pohjoisvaltioiden armeijan haltuun.
Tämä romaani on kuin Etelän kuumassa, tuoksuvassa yössä eletty jännl-iysriäytelmä.'
Sen päähenkilöitä ovat mm. jenkkimajml Tom Bedloe •—
suuri sydäntenmurskaaja ja vastustamaton mies — kaksi nuorukafsta -—
haaifeileva runoilija ja jalo-aristokraatti —sekä kolme täysin erilaista
•naista, joille jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi,
MAKSIM GORKI
MAAILMALLA
381 sivua - ' Hln^a sid., $3,00^ i - . l ^ . . ^ .
Maksim Gorki onyVenäläikn kirjallisuuden t um
pla hahmoja. > < Hän omaksui kansalta tavattoman kielen . rikkauden Ja
värlkkyyden,ytutustui kansan näköaloihin Ja kokosi' muistiinsa summat­toman
joukon mitä moninaisimpia tyyppejä.
Nuoruutensa : vaellusvuosien elämykset Gorki on tallettanut : teoksiinsa
^Xapsuuteni", "Nuoruuteni-Yliopistot" ja "MaaUmalla", jotka kuuluvat
klassillisiin omaelämäkerrallisiin teoksiin Euroopan kirjallisuudessa.
Niissä ^hän ei kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä, mutta esim.
kuvatessaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan teoksessa "Maailmalla" hänvle-
. vittää kaiken ylle kaimeuden hunnun luopuen -tavallisesta alastomasta
naturalismistaan. . Tässä nimkuin kaikissa muissakin teoksissaan Gorki
oii toteuttanut vaatimustaan, että 'kirjallisuuden on samoinkuin muidenkin
taiteiden palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta
kohti.,
YHDEKSÄN MIEHEN SAAPPAAT
- . ' 173 sivua - Hinta sid. 5L25
Pentti Haanpään uusi teos' 'on rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään
virkistävän tuoretta ja persoonallista kertomataidetta. Tässä kirjassa
kuvataan erästä saapasparia,'joka joutuu käyttöön pohjoisen rintama­osan-
varusvarikolta. siirtyy mieheltä? toiselle, kokee kantajainsa mukana
monet vaiheet'viime sodassa ja päätyy viimeisen, haltijansa mukana
rauhan töihin. "Yhdeksän miehen saappaat'' on uusi todistus Pentti
Haanpään myötäsyntyisestä, laom:svoimaise;*a lahjakkuudesta.
^ HILJA VALTONEN:
NUOREN OPETTAJATTAREN VARAVENTTIILI
' 247 sivua ' - Yhdeksäs painos - ^[Inta sid. ?2.00
Tämä on Hilja Valtosen esikoisromaani, jonka painosten määrä toteaa
sen valtavan menekin. Valtonen kauhistuu pitkäveteisyyttä. Hän lentää,
valaisee ja-räiskyy yhtäaikaa. Tässä teoksessa on suolaa, pippuria ja
raketteja ja lukija pysyy pirteänä alusta loppuun saakka.
KILROY TEKI SEN ^
180 sivua - Hinta sid. $2.25
Tässä teoksessa Hilja Valtonen on. parhaassa vauhdissaan. Tapahtxunat
vyöryvät elokuva vauhtia, seikkailu ja kommellus seuraa toistaan. Yllä­tykset
ovat jiiin moninaiset, että niistä selvitäkseen ori vain paras todeta:
"Kilroy oli täällä,"
ERKKI VALA:
LEIJONAJUHLA
242 sivua - Hinta nid. $1.00
Tässä teoksessaan Erkki Vala lausuu ajatuksensa peittelemättä ilman
ajatuksenvapauden rajoittamista. Han kuvaa voimakkaasti ihmisen aja­tuksen
vapautta. Todella mainio teos. ' 1
HUMISEVA HARJU
Maaliman snurromaaneja : - 385 sivua - Hinta sid. $2JZS
KirJ. B. KipUng
MEREN URHOJA
Kertomus suurilta meriltä
258 sivua Hinta sid. $L50
KUOLLEET SIELUT
Kirj. Nikolai Gogol - 280 sivua - Hinta sid. $1.50
•raina Nikolai Gogolin loistava romaani on Venäjän realisnUn perustava
teosjä maaUmankirJallisuuden etevunpiä kertpmatuotteite, 'Se^on toilk-kicn
aikojen teräfvlniplä yhteiskunnallisia satiireja, jonka lähtÄohtana
kuitenkin on lämmin rakkaus kuvattavaa — Venäjää kansaa — kohtaan.
"Kuolleet sielut" kertoo armottoman totuudellisesti Venäjän maaorjuuden
ajasta, keinottelusta Jä byrokratiasta, mutta myös ruhtinaallisen leveällä
humioorilla on sijansa viiltävän Ivan rinnalla. |
AUTOKUNINGAS
KIrj. Sinclair Lewis - - ^ 4^^ Hinta nId. $1.50
romaanissaan Sinclair Lewis esittää loistavan arvlolnnhi vanhan ja
uuden maailman kulttuureista. Autokunlngas Sam Dodswoxthjia. hänen
vaimonsa saapuvat Eurooppaan väärentämättömän, sataprosenttisen ame-rUdtiMalsuuden
apostoleina. Mutta koko dodsworthilaInen maailmankuva
jouMu täällä täydelllseh sekasorron tilaan, kun Dodsworth matkalla kokee
suilmirakkauspettymyksensä Ja on vähällä menettää vaimonsa- i
. / Baosiitelemme näitä kirjoja osastojen kirjastoille.
, Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LTD.
BOX 69 / SUDBUHY. ONT,
liiiiiniiimiiiiiiiiiiiiit<iiiiiiM'"''"'''"'«'"'««"»"'"»""''"'^
Tnnjii
200 00
araiifa
Viljoa j i i i i i
tuksen arvdteii pUddDOin ivTttTfin
kangxessflta^npBS flOO mUdottian dol>
larfn vUja-avutt-inSfitatfinilsdcsi |n-tlaaa
H S f d l f t TaiUtM!^^
tarJumlsdDBl.^^ A j i i^r.. ^ \
Intian baUUtiks^ tieto­jen
mukaan vsditaotAm'Vnoin'^^k^
nen; naiijonpttftKT t>it|tii»t«yn tiengfn
<devan kysym^^ksessä seurauksena
sarjasta tulvlB:v-%iilvuutta Ja muita
luonnonmulUMiää^l'>
Täällä el o q a f ^ t e n l ^ ^ rarmoja
asiasta siUa ä s i i ^ ' ib&teiiäsa"piirel^«
sä arTelIaan.'et^'iianitus taikong-ressi'saattaa'ase^
taa'^'>viljan'saantiin
ehdokd^^toja.^joiJmiitolävat I n t l^
kannattämaan^^^rU^Valtahx poUt^^^
kaa
lanteessa.
;TTjft^,^ätnvftH!wa6ft t i -
imen
lehti Mmm
m
ijieiiMi
tulot vuonna 1950
Kiri. YAKOV USBDQBENKO
Edmonton:; '4'iEäsimmäInen täällä
Ilmestynyt lehti Edmonton Bulletin,
lakkasi viime ^sunnuntaina ilmesty­mästä.
1'.^,, ^ '
Lehden kus^taja Hairold L.
Stralgiht fianQl3ttä^ieftti el ole talpu-dellisesti;
kfiuvbalt4yä^^ työ-vohna
ja matäriää^i « n > kallistunut,
rakennukset ja''kortisto eivät ole ny:.
k3ralkalset ja lisäksi' sänomalehtipa-perin
saanti t>n rAjoitettu. -
Lehden perustl^"Prank' Oliver
1880.1 kiä^#^'^ häricävalJaOEblki
painokoneen 'V^mi^egistä Ednumto-
Lehden lev/kki/.olI^^.lOO. Sen le-,
vikki nousi JatlmSriBtl'ja sen ihnö
sivut laajeniyalf,:C^ittaTakennujs oli
liian vanhanai^^%.ja sen koneisto^
liian vanha m»vis)^,&seen, sanoi par.
Straight., JosÄjmolisipitänyt uu^^
sia, niin se olis^' '^aaksanut nota $1,-
000,000. ^ .
Kolme kuoUiut:.i
tapatiirniaisesti' '
Toronton jiltt^lla''
Toronto. .~Kglfl^!^^h«okUöä, niiden
mulkana 10.-vuQ_JIfl[|[poikär k ^
viikon lopibsa\Taronton alueella on-nettomuuksia^;„-,
1;,^
,: Kymmene4vu(ä;^ Gti^don • '"Begl^
kuoli sunnuntataa kun kaliden tonnin;
troki ajaessaan takaisinpäin, ajoi po-'
Jan yli. '
CFR :n työIäS^ Jean Marie Dube
kuoli sunnxalAfaamuha kun Jiuia
ajoi ihänenpä^eenyjolbn St. ratapi­halla.
, . y >
NeuvostoIUtoh kymt ovat päätttoeet
menestyksellisen vuoden. iVubnna 1950
saatiin 'Viljasta Ja muusta parempi sa­to
kuin edellisenä vuonna. ^VilJBsato
oU: 7,fibo miljoonaa puutaa,: mikä si­vuutti
sotaa; edellisen .vuoden 1940 sa-don^
yU 900 mUJoon^ puudf^
vlllasato yUtU 40,prosentlllävsotaa e-delll^
sen tason. Sokerijuurikkaita saa­tiin
nyt 2,6;miljoonaa tonnia: enem­män
kuin V. 1940. Kolmivuotinen oh;
jelmafarmlkarjan kehittämiseksi on
täyttymässä; koUektiivitilollla "on nyt
38 prosenttiaenemmänsnautakaijaa
kuin sodan edellä, 65 iprasenttla^^^^
nemmän lampaita Ja vuohia sekä' ^55
prosenttia enemmän sikoja kuin so­dan
edellä.
Neu^ostoUlton koUekUivltilat jaka­vat
nyt vuoden 1950 tuloja. Maan 'eri
'imolilla olevista piireistä'tulevat tilas­tot
vUttaavat silhjn, että kollektiivi-tilallisten
tulot ovat huomattavasti l i ­sääntyneet
vJ 1950. Nyt on paljon sel­laisia
koUektiivUUoja; joiden tulot'v.
John J . MacOonald kuoli lauantai­na
kun^auto' aJ5ii'^hän^n ylitseen Jop;
Itog Avenuenap,r; ' , /•
NeuvostoliUto:-'.
kätkaissut^inaiiga-neesin
vieiitiä^XJSAm
Washln«ton.,rJTeuvostoliitto pn
katkaissut -huomattavassa -määrin
manganeesln Tl^tiä-Ylidarsvaltoihln^
ilmoittaa 'tllas^^imlsto. ^
Vuoden 1948/}jolloln USA alkoi es­tämään
vientiä - (Neuvostoliittoon,: on
manganeesln .Idetystä vähennetty.
Lokakuussa >i(^yo^iiitosta tuotiin
$500,000 edestä -nmoggneesla' ja kro­mia
tätme. . ; .
CPR menetti lakon
johdosta^^881j000
:Ottawa. ---^Cajt^adlan Pacific Ball-^
way-yhtiö llmoi(tJ ^.sriime latiantalna,'
että sen tulqtvS^^ienlvät viime vuon­na
$5.881.000 ejialkxnisBa tapahtuneen
lakon Johdosta. ^
Sen antamlea.4||etojen mukaan j a ­kautuu
tappio epuraavastl: rahtimak­sut
vähenivät $4^562,000, plkatavarah-timaksut
illl^X»^ posti 195.000 ma­kuuvaunu-
jäT^ravintolavaunutulot
$337,000.
1950 sivuuttivat miljoonan ruplan Ira-jäii.
' • '
Moskovan pihrlssä sijaitsevan toi-rushchevln
kollektllvltllän tulot nou­sivat
kulxmeen vuoden aikana .7,SOO,odb
ruplaan Ja "StaUnsky put" koUektUyl-til^
n (myös Moskovan piirissä) tulot
nousivat 2,500,000 ruplaan. ''
"^deti ainoan alueen, Bardlnln pii­rin,
yhdeksäntoista koUektUvltllaa
Azerbaljanissa tledoittavat, että nii­den
tulot vaihtelevat 1—7 miljoonan
ruplan välillä.
Leninabadin piirissä TaJlklstanlssa
sijaitsevista kollektilvltllolsta on e-nemmlstö
sellaisia joiden tulot sivuut­tavat
miljoonan ruplan rajan Ja sel­laiset
suuret kollektllvltUat kuin Sta­lin
ja Voroshllov, saivat tulolkseensU
20 miljoonaa ruplaa kmnplkln.
On kolme seikkaa, mitkä kulune§p
väsU telQillUsU apua.. RUttää ki^i;
Mine-Mill-uiiiö
siiirtyy Denvenin
Chleaco; --- liEQ||!^lEi!lll-unlon kan­sainvälinen
päämaja ja toimisto muu­tetaan
tk. 24 pnäDenveriin Colora­dossa,
ilmoitti unIon presidentti John
Clark äskettäin > a i ^ : . Union pää-'
majan muuttamlnta perustuu asiasta
nion viimeksi pldeti]^^ edustajakoko­uksessa
tehtyyn i^tfikseenJ Samalla
muutetaan isältä Denveriin myöskin
union lehti, joidca Julkaiseminen jat­kuu
entiseen'tapaaiL'
Union p^bOBjan arvellaan olevan
Denverissä tk. 29 päivBäi/ mennessä.
Päämajan uusi osoite oh: Sulte 413;''käikkien haarojen kehitys on'jyrkästi
nostanut luontais- ja käteismaksujen
sanotaan, että v.. 1950 Neuvostoliltoji
kolektUvitilat saivat neljä kertaa er
nemmän traktoreita , (15 hevosvoiman
puitteissa) kuin.V. 1940, 3.8.enemmän
^cpne^tine^, , neljä kertaa enemmän
ttaktoöfln .v^täoniä aiu-oja
si kertaa enemmän traktoyin vetämiä
kylvöjcopeita. Maaseudun sähköistä­minen
edistyy nopeasti^ SoslallstlseUe
maaseudulle on rakennettu tuhansia
^hkötehtaitakoliektUvitUoja varten.
Toiseksi, kbUektUvitilojen tulojen l i ­säämistä
on-auttanut se, ktm monessa
piirissä ja monella alueella on yhdis­tetty
pieniä koUcktllvltUoja, Tämä
toimenpide, mikä on suoritettu asian­omaisten
kollektiivisten pyynnöstä on
kehittänyt edullisemman tilanteen ko­neiston
tehokasta käyttöä varten. Se
on lisännyt kollektiivitilojen satoa, no-peistuttanut
karjan lisäämistä, sääs­tänyt
työvoimaa ... Esimerkiksi Mos­kovan
piirissä voidaan nähdä kuinka
suuria - parannuksia on saatu kollekr!
tUvItlldjen yhdistämisen avulla. Ky­seisen
alueen 6,060 kollektiivltllaa yh­distettiin
siten, että niiden asemesta
jäi 1,541 suurtilaa. Missä ennen oli
IkollektUvi 42 perhettä ja 67:ää työ­kykyistä
henkUöä kohti, nyt on Mos­kovan
piltin jokaisella koUektlivIUlalla
165 perhettä ja työkykyisten henkilöi­den
lukumäärä on 264 j a niiden vil­jelysmaiden
pinta-ala on keskimäärin
772 hehtaaria. Yhdistetyt kollektllvi-tilat
saivat hyviä tuloksia heti ensim­mäisenä
vuonna. Esimerkiksi Kburs-hoevInkoUektUvUtlla
sai 17,700 rup
lan tulot Jokaista viljeltyä hehtaarin-alaa
kohti.
Ja lopuksi, kolmas seikka, niikä on
vienjrt suunnattoman suurta osaa kol-lektlivltUoJen
tulojen lisäämisessä, on
joukkomittaisen sosialistisen kilpailun
keU^s maaseudulla, miesten ja nais­ten
patrioottinen ponnistelu tuotan­non
kohottamiseksi, jotta saataisiin
ylUnlgrlUn ruoka- Ja raaka-aineita
N'euvostoliltosta.' ' NeuvostoUiton kol-lektlvlstlt
tietävät, että niitä enem­män
tuotetaan viljaa, puuvillaa, lihaa,
voita ja muita tuotteita, sitä rik­kaammaksi
tulee heidän rauhaarakas­tava
maansa, lieidän oma kollektiivi-tilansa
Ja he Itse^
Hyvät sadot ja maataloustuotannon
multa tuotteita, sekä yli 11,000 ruplaa
käteistä.. , ,
Nikolai Penkon perhe "Oktlahrln"
kollekUivitUalla Chemigovln piirissä.
Ukrainassa, sai vuoden 1950. työstään
720 puutaa viljaa ja 20.000 ruplan kä­teistä.
Merkillepantavaa dh, että tä­män
tavallteen iikralnalaisperheen.
missä on neljä työkykyistä jäsentä,
päivätulo on kaksi puutaa^viljaa. yksi
puuta kasviksia .Ja ;52: ruplaa käteistä.
Puuta on tasaluvuissa 16 kiloa eli
noin 35 paunaa — Vapaus)..
Magmud Askerovin perhe •Bagirovlh
koUektllvitilaUa Azerhaljanlssa •
vuoden-1950 tuloiksi 1,050 puutaa vil­jaa
j ^ yli 6.000,ruplaa käteistä. ^ '
Vle^ suiu^misfia ovat koUektllyltllo-jen
tulot Keslti-Äaslassa; mlssäy kas­vatetaan^
sellaisia::arvokkiSita tuotteita
kuin puuvillaa Ja rypäleltäi^ Orjonkld-zen
koUektiivitllalla Leninabladin alu­eella;?
TaJlMstanlssa,'ja Rolshevlk kol-lektlMtllaila
samalla alu^llav perheen
keskin kertainen tulo -vaihtelee 25,000
—30,000 ruplan välillä, lukuunotta­matta
jiiitä erhiäislä tuotteita mitä he
myös saavat.
Tämä koUektUvltllojen ja nUdeh j ä ­senten
tulojen lisääntyminen on nos­tattanut
ennen. tuntemattonutn laa­jan
asuin- ja kunnallisrakennusten
rakennustyön maaseudulla; ^;Voroshi-.
lovin 'koUektUvitUaniKTajlk tasaval­lassa);
jäseiilstön yleinen kokous päät­ti
käyttää iV miljoonaa ruplaa (yleis­hyödyllisiin
rakennuksiin seuraavan
kolmen vuodan aikana. Budennyn
koUekÖIvitUa (Ukrainassa) on Jo
käyttänyt uusiin rakennuksiin puoll-tolstamlljoonaaruplaa
... Vasta vuo­si
tai kaksi sitten Ukrainan ja Uz­bekistanin
yksityiset kollektllvltllat
rupesivat rakentamaan argo-kauppa-lolta,
tjs. kollektiivitilojen kaupunki-laismalllsia
kyllä: Nyt tämä. kaupun-kaikklln:
piireihin Neuvostpllltossa;
Tuhannet NeuvostoUton arkkitehdit
Paperisäkkejä
farmareille
Johtaen ul^omaatuonnhi epätasai­suudesta
hamppu-'ja Juuttl^kelstä
on' puuietia."^ ja niiden hinnoilla on
taipumusta kohoamiseen,; sellttävä^b
tuottaja^;. ' ,
Hamppusäkelstä ^on jo asiallista
puutettapa «npnlselnälsten paperlsäk-klen
kysyntä lisääntyy. Mutta paperi-säkeistäkin:
sanotaan olevan puutet­ta.,
'
^aPorinarit eivät ole ruvennut yleen­sä
käyttämään pfiperlsäkkejä, slUä he
haluavat,, käyttää säkkejää moneen
kertaan. Mutta New .Brunswlc£cin pe
runafarmarlt käyttivät viime, vuonna perusteella suoritettuja rratslplta',' «en
laajassa mittakaavassa - paperisäkke-
Jä Ja he katsoivat, että nämä säkit
ovkt riittävän lujia ja ne.tulevat hal­vemmiksi.
Heidän on näitä säkkejä
helpompi käyttää, sillä. perunafarma-rit
eivät saa säkkejään takaisin. .
Toronto. — Demokraattlstdx Oike-
«Ottiea uiton kansallinen aihteeri
Thos. c . Itäberts oo Uhettanjft Que­becin
muftkunfJihfttHtukBelle ja cen
pääoanistemie seuraavan kirjeen:
Sanomalehtitietojen mukaan < on
Quebecin: maaikuntappliiBi * fcyinmenen
viime päivän iniluessa kaksi kertaa
suorittanut ratsian AbihträaUssa mu-nalukkolaln
valtyuks^^ pehisteellal
lustusjärjestönä on meillä fisn johdos-i
ta sänottava{koIme^. asiaa teille Que­becin
haUlCuksen jpäämlelhenä—Ja
sanottava^ ne/myi)skln Canadan kan-saUe.
Ensiksi, että munalukficolakl m kap-paleturmlolUsta
ja äärimmäiaen epä­demokraattista
lainsäädtotQ^ joka on
häpeäksi Canadan kansiaie.ar8mä^^
kl. sen laatijat ja sitä jatkuvasU käyt­tävät
ovat saaneet Canadan ^peään.
Toiseksi, äskeisiä > munaliikkolain
• Syypä.aulkemtecen Umoli
Van Isen,; että kaikki
kannattava .mälmi, rä. ;!(^puäsa;^
vUusi rokotusaine voi
lopettaa Newcastle-taudin
' 0ttawai - - Newcastle-sliplk*arjatau-tl,
m^kä aiheutti suurta tuhoa v. 1950
BrltKhColumblassa — saattaa nyt
olla tyrmäysiskun edessä. Taistelussa
tätä pelättyä tautia vastaan käytetään
uutta englantilaista keksintöä, mikä
tunnetaan Dqyle-Wyrlght rokotusai­neen
nimellä.
•Tätä uutta rokotusametta, joka on
liittohallituksen maatalousdepartmcn-tin
elälnterveysjaoston edustajan tri
C. A. Mitchellln täydellisessä kontrol­lissa,
annetaan maksuvapaasti cana-daLlalsllIesliplkarjan
hoitajille missä
Ikinä -tätä tautia Ilmaantuu.
paremmhi kuin aikaisempiakaan,^ fj^^
ole\ tehty siinä tsurkolltuikse^a kuin
julkisesti on selitetty. Ne ovat parem­minkin
tarkoitettu saattamaan ai­kaan
yleisen kuohunnan Ja hysterian,
muodostaakseen savuverhon,, jonlca
tarkoituksena on salata niiden saa­mattomuus
ja toimettomuus, jotbh
näUlä ratslöUla rehentelevät ,
Kolmanneksi , n e . ovat yrityksiä
kääntää kansan ylleinen huomio hin­nalla
millä tahansa ppls sellaisista
tärkeistä asioista kuin ofvat rauha tai
sota, (kohoavat hinnat, asevelvollisuus
jne.
Te saatatte havaita, että me emme
hyväksy munaltikkolakia eikä sen
käyttämistä, enunfkä myfiskään yri­tyksiä
yleisen ttiysterlan aikaansaamia
seksi. , .
tekevät piirustuksia kollektUvltUojen
kauppaloita' varten Ukrainassa * ja
Moskovan piirissä, Georgiassa Ja Azer-baljadissa,
;Uzbekistanlssa Ja Klrghl-ziassa
sekä Voijan alueella ja Kuba-nlssa.
KolektllvltUojcn tulojen llsäänty-niinen
V. 1950 osoittaa kerran uudel­leen
sen kuinka suuria.mahdollisuuk­sia
työtätekevien maatyöläisten ielä-i
män .parantamiseksi on daatu aikaan
kollektllvljärjestelmän, sosialistisen
Järjestelmän avulla.'
Lypsykarjan jalostustyö käytännössä
'lypsykarjan hoidon kannattavuus
on suuressa määrin riippuvainen sil­tä,
miten paljon kiinnitetään huomio­ta
karjan Jalostukseen ja minkälaisin
perustein jalostustyötä suoritetaan:
Ensimmäisenä tehtävänä Jalostus­työtä
aloitettaessa on siitoseläinten
valinta. Tässä on huomioitava en­sinnäkin
se, että siitoseläimet soveltu­vat
juuri' niihin olosuhteisiin, Joissa
ne jatkuvasti 'tulevat: olemaan ja l i ­säämään
sukuaan. Siitoseläimiksi tur
lee valita parhaat saatavIssa\,oIevat
yksilöt, koska näin menetellen jalos­tustyö
on varmempaa ja nopeampaa.
Kun 011 saatu hankituksi hyvät siitos­eläimet,
tulee muistaa, että sltoseläin
mukautuu olosuhteiden mukaan, niin
perintöasu kuin ilmiasukin. Sen vuok­si
onkin tärkeää se, että olosuhteet
ovat vähintään samanlaiset kuin ai­kaisemminkin
tai vielä parempi on jos
ne ovat aikaisempia olosuhteita suo­tuisammat.
Ruokinta on järjestettävä siten, et­tä
eläimen ravinnontarve tulee oikeal­la
tavalla tyydytetyksi,ja että se on
säännöllistä. Jyrkkiä ruokinnan muu­toksia
on vältettävä, Sisäruokinta-kauden
aikana tulee huomioida-myös­kin
se. että navetta on asianmukainen
ja että eläin viihtyy! siellä hyvin,
; SUtos- Ja tuotantoeläimiksi jätettä-
,vät elovaslkat on valikoitava huolella.
Jos niiden rakenteessa on havaitta­vissa
virheellisyyksiä. Jotka ovat hai­tallisia,
on sellaiset heti karsittava tai
mikäli on edullisempaa, sellainen eläin
kasvatetaan teuraseläimeksi. Sairaat
yksilöt tulee teurastaa^heti, koska to­dennäköistä
on, että sellaisesta ei tule
edes kunnollista ^I. takmdellista teu­raseläintäkään.
SUtoselälmiksi kas­vatettavien
vasikoiden hoitoon ja ruo­kintaan
on myöskin kiinnitettävä yh­tä
paljon huomiota kuin jo kypsyys-lässä
olevienkin siitoseläinten hoitoon.
Tabor BttlldW/,l^''and Curtis, Den­ver
2, Colo.
Helsinkiin ainudn
32 luistinrataa
HeislBM. HfflrfnMtn tulee aina­kin
32 luistinrataa, mikä mäSrä vas­taa
viimevuotista; Ihnoittl Instn. Airio
kaupungin nkounnloimlstaata; i Var­maa
kenttiUnääraä e^ irlelä silloin voi­tu
<saooa;jkiotdd|^taloittazvlo el olhit
vfea lukköoölyOor., ^ v t u i f t » kentr
tää' on chdofetluJl^Ufittta kaupungln-halUtuksen
jomtHyt^ häinä cbdd^
tukset hylättiin, '
määrää niille miljoonille miehille ja
naisille jotka työskentelevät koUektU-vltiloilla
YlelsesU tiedetään, että kollektiivi-tilan
työläinen saa palkkionsa yhtei-s^
ti omistetusta ekonomiasta. Kun
koOektlivitllan tulot lisääntyvät, kol-lektlivitOalllsen
materiaalinen hyvin­vointi
lisääntyy. Tämä näkyy täysin
selvästi tubansbta esimerkeistä kulu­neen
vuoden- ajalta. Kuzmä' 8c)i«y-cbcflkmi/
petlie^li^ on >''8teittt<{i.M:ar.
yakin" koUektiivitllalla Kuil^ahevin
piirissä; sai vUmf vuoden tulojm^^^
jälkeen 1,500 pirataa viljaa ja paljon'sen iwute aiheuttaa kaavun hidastu-
Hyvin' yleistä on se, että vasikoille
tehdään karsina navetan pimeimpään
nurkkaan Ja sekin vielä niin pieni että
vasikka siellä hädin tuskin pääsee
kääntymään. Edelälkerrontunialsissa
olosuhteiEsa 'kasvaneesta vasikasta el
voi odottaa mitään hyvää siitos- tai
.tuotantoeläintä. Yksistään hyvä ja
asianmukainen ruokintakaan ei.pysty
korvaamaan sitä'haittaa mikä on ai­heutunut
lilan ahtaasta ja pimeästä
karsinatilasta, koska sen kehitys 1 ^ -
sll Ja hidastuu tällaisten olosuhteiden
vaikutuksesta. Ruokinnassa on kiin­nitettävä
huomio ensinnäkin valkuals-aii|
elslln, että valkuaisaine vajausta
^i,ru0klnnasea päätie icKntymään ja et-.
j^Vkncualialncidenhlotoglne^
korkea. Kivennäisaineiden anto on
my&kin erittäin tärkeää. Kivennäl-misen
• ja puutostauteja. Ruokintaa
ei .vielä'nykyistenkään,tietojen perus­teella
voida varmastikaan Järjestää
täysin asianmukaista, Joten el ole syy­tä
tinkiä niistä käytettävissä olevista
tiedoista joita nykyisin on käytettä­vissä.
Jalostukseen käytettävän sonnin
valinta on yhtä tärkeää kuin emän­kin
valinta Ja vielä tärkeämpääkhi,
koska sonni jättää .Jälkeläisiä monin
verroin enemmän kuin emä. Nykyi­sin
pystytään kuitenkin keinosiemen­nyksen
avulla karsimaan huomatta­vasti^
runsaammin huonoja yksilöltä
sen: johdosta, että keinosiemennykses­sä
yksiv sonni pystyy Jättämään vä­hintään
10 jtcrtaa enemmän, jälkeläi­siä.
Ja tämän vuoksi pystytään myös­kin
sonnien karsintaa huomattavasti
tehostamaan. Sonnin ruokinta on
myöskin yhtä tärkeää kuin muidenkin
jalostukseen käytettävien • eläinten
ruokinta. Joskaan sonnin ravinnon
tarve:el ole samanlainen sen tuotan­non
erllalsuude,sta johtuen.
Edellämainittujen lisäksi on myös­kin
siitoseläinten luonteeseen kiinni­tettävä
huomiota, 'vihaisuus ja ar-kuds
ovat ,siitoseläimille haitallisia o-minalsuuksia,
joitpi kuitenkin voidaan
hyvän kohlclun avulla huomatta|^a:stl
poistaa, :Vihaisuus samoin kuin ar­kuuskin
johtuu suuremmasta osaksi
huonosta kohtclasta, ruokinnan ai­heuttamista
häiriöistä, kuten puut­teellisesta
ruokinnasta tai tarvittavia
ravintoaineita el ole oikeassa suhtees­sa
ravinnontarpeeseen nähden, saa ai­kaan
häiriöltä eläimen suhtaumtsessa
Länsi-Saksässa vastus­tetaan
pakko-ottoa
Bonn. — JLäniii-Saksan oppositio­puolueet
painostivat keskivUkkona
lain Ihyväks^lstä, joka kieltäisi pa­kollisen
' värväyksen Saksan : asevoi­miin.
'
, Tämä .tapahtui pälväiä myShemAiln
kun .isaksa^ neuvotehit
oli avattu saksalaisten värväämisestä
Atlantin sopImusmaMen armeijaan.
IThaysxaltajn.yäkiluku^^
153»000,000
New York. — Metropolitan LlXe In­surance
Co. .ilmoittaa, että Yhdys­valtain
väkiluku on lisääntynyt lähes
2/)00,O00 sitten viime (huhtikuun,* jol­loin:
otettiin sensus. Maan ^väkiluku
nykyään on 153,000,000,
.Canadan suurin ' \
"kanakoppi" ,
i v ^ V : ' . : - - ' V ^ ^ ^ ':?i^A''::-:v
Manning Ells Fort Williamlsl8ta on
hiljan rakentanut ^Canadan suurim­man
kanalan. Se tuli maksamaan
$27,000 Ja siihen voidaan sijoittaa 14,.^
000 kanaa. Tällä kertaa sUnä raken­n
u k s i a on 35,000 kananpolkasta.
Vuonna 1949 Elite tuotti 900,000ika-nanpolkasta.
Hänellä orisuurln hau­tomo-
ja munantuotantollIkeZtä-Ca-nadassa.
lähjapäkiHejk "'^
m
-';^?^:'-';£?5'?y;vÄ^^^ I
Kahvia .r«lSuomeB8a osti^atu
eäSä vapaastL Se^ meitl Icbr;
ttUe viime' lokB]camt.,BlttBili;
JlelJBl^te8kilo (puoU paunkäi);
on kolmea kuuJkaudetiL
yhdelle^hengelle.;
SAL:n paketit oltavat'
ensiluokkaista tavaraa kah<r
via (Whlte Rose^jauhettSä;
1 paun. ilmatiivilssä tölkels^'
«ä), riisiä, kuivattuja hedel^'
,miä, suklaata, inausteitaVsW.
vukkeita. ja nylon-suklda.'
Kaikki nämä tavarat onliuö^ ^ .
leUisesti harkiten vaHttu pari;' 1.1
halmpina tyydyttämään suo^-
malaisten makua ja tarpeitai^^
•fi Tddän'valittavana on kolme;
SALm lahjapakettlvaUoto: f,i^^.
•ml
, HINTA $10^0
4 patmaa kahvia '{
2 paunaa riisiä ' ,
2 pak. sekahedebniä
1 pauna luumuja
4—4 unssin pattia makeata
suklaata . '
>^ paun. Bakerin kakaota -
2 pakettia savukkeita ' - \
1 pari Nylon-sukkia,'vain
NO. 10, ^ ^j^t A:
B^konalspalno 14 paunaa
TYPfc "B",
HINTA $7.60.
4 paunaa kahvia u ,
2 paunaa valk. riisiä •
1 paketti kuivattuja ' ~
hedelmiä . .C^*-
'•l>pauna kuiV. lutlmujÄ'
1% unssia kaneella; • ^ ,,
K(ä(ouahpalno 11 paunaa', v
.TYPE "t"
HINTA,$6.15^
4 FAUNAA KAHVITA'
Kokonaispaino 7' paunaa t
Antakaa meidän huoltani Teiägtt'
pakettilähetyksenrte.
VAIfAUS TRAVEL^
AGENCYJ
, EDWIN SUKSI *
Valtuutettu asiamies
BOX 69 SUOBU^V, OKT;
ympärlstöönsä-
. Jalostustyössä samoin kuin slitosr
eläinten valinnassakin tuke siis kiin­nittää
huomiota ilmiasuun samoin
kuin perintöasuunkln. Ilmiasuun
kuuluvat rakenne, terveys, rehUnkäyt^
tökyky, tuotanto, slklävälsyy», väri,
sarvelllsuus tai sarvettomuus ja Ijion-ne.
Perlntöasuun kuuluvat kalkki ne o-mlnalsuudet,
mitkä on vanhemmilta
tai esivanhemmilta perittyjä ja pe-rlntöasua
arvosteltaessa voidaan o i ­keaan
tulokseen päästä vasta silloin
kun arvostelussa huomioidaan kaikki
perlntöasuun vaikuttavat ympäristö^
tekijät.
Lypsykarjojen; tuotanto saattaa
vaihdella Jopa 100 pros, eikä vielä silti
voida väittää sitä* että nykyisin par­haat
eläimet olisivat nUtä lopullisesti
parhaita tuotantoeläimiä; joten kar­janjalostuksesta
ei koskaan voida luo­pua
Siltalaan huolimatta vaikka ny-kyl
«In alatuottolBen karjan tuotanto
saataisiinkin 'kohotetuksi korkeatuot­toisten
karjoejn tuotannon tasolle,
ICorvenraivaaja, lyökansan sanomat.
JOKA KODIN KÄSIKIRJA
Volmlakysyvänä aikana 'on terveyden < vaaliminen entistä tärkeäm-Ä
pää, jaietenkln jifurikodelUa on siinä suuri tchtävämä, Oir hei-,;;
pompi ehkäistä sairauden tulo kuin parantaa sitä, ja Jos taasftautl ,
kuitenkin on tullut, saattsa kodin ensiapu siinä olla aivan r^tkai-;!; \
seva.
Kotien turva tässä suuriarvoiscssa työssä on maamme etevi^ipleii^;
erikoislääkärien kirjoittama t ,
KODIN LÄÄKÄRIKIRJA
1017-sivua 9:s painos . Hinta sid. |74)0
TERVEIDEN JA SAIRAIDEN NEUVONANTAJA
^OLerikoislääkärinJiirjoittama ja sisätautiopin professori
Gösta Beckerin ja naistautiopin professorin A. M. Ritalan||
toimittama. ' ^
:;''!';"'^^''':'"*^'K.':'^^^ •-"'••:;::.••'^'v..^:
I TILATKAA OSOriTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbuxy, Onf.
SI
Pohjois-ontariolaisten httomioon!
Pohjols-OniLrion v,- ja u.-scuroJen väliset
VIESTINHIIHTOKILPAILUT
pidetään
SOUTH PORCUPINESSA
tammikuun .28 p:im, alkaen klo 2 lp.
seurojen aikaisemmin sovitulla hiihto-ohjelmalla. '
Lähtö- ja kokoontumispaikka Suomalaisen järjestön haali.
HIIHTOJEN PMTTÄJÄISILTAMA
SAMASSA PAIKASSA \:t
alkaen klo yj30 «lalla njonlpuollsclla ja vaihtelevalla otoJfUiialla. '
Lopuksi ykslnäytöksincijinäytclinä /
«PIRUN KELKASSA" -^^M
KlrJ. Adi Hednuin
Tenetuha'näihin keskitalven juhUinl,' \
Mi mim t4m- m,
mM