Vapaus, October 27, 1956

              Sivu t. lisuantalna, lokak. 27 — Saturday* Oct. 3936
liiiiiiiiis HiMEIIIVI «-^ lodependent Lsbor
Oqwt «f fSimlst» Canadian». JSs*
M tMcond d u i naii by the Post
4MBee IM|NirtOH»t» Ottama, Fu|>-
«ilMd , f b rM traekly: TII«M1II)W,
SBmdays and Sattmlajs t y Vajmiu
M i i U s i K campaoy U<t. at 100-102
d m 8t W^ Sndbiny, Qnt^ Canada.
Tdephon»: 8 i » . Oflioe OB. 4H126#;
BiitoriiiOSiU» OS. 4-426». Manager Beum. Bditor W. EUund. Mailins
addreu: Box Sudbtuy» Ontario. AdvertiaUv »tea tipoö. ajvUcatian.
Xransiatie» fnee of äiaise.
mAUJSBXMNAT;
3!anada8ta,' ' 1 vk. TXXTd.kk. tfli
3 kk.
VbdyaralloiaM: S «k. 8XX»« kk. 4.30
Suomesu: f vk. 6 kk. «.7$
Mitä imnit fanovat
Budapestin mellakat,
^ / ; Samoin kuin Puolassa ja muissakin sosialistisissa maissa
- ' / ^ n Unkajissa viimeaikoina toteutettu valtipkoiieistim yleista
> rdeinökrattsoimista sekä niiden virheiden ja rötösten korjaa­mista
mitä nis; yksilöpalvonnan olosuhteissa on maan sosia-
^ ^iistista perustiislakia rikkoen tehty. Tätä veljeskansamme
;.'valti<&oneiston tervetullutta demokratisoimista edustaa nä-li^
ämmin Rakosin sivuuttaminen puolue- ja.baäitusjohta-
.... <.jan tehtävistä, sekä poliittisten.erimielisyyksien perusteella
^l^ähkflaän. td^jeftyjen yksilöiden vapauttaminen.
, Mutta toisin kuin esim. Puolassa, viimepäivinä Budapes-
;^tissä ja, sen esikaupungeissa tapahtuneet mellakat ja tuhotyöt
"^ivat suinkaan auttaneet sen paremmin Unkarin kansan kuin
\valtioi:^kaan asiaa; '
Suuria ja kauaskantoisia ratkaisuja tehtäessä on tieten­kin
kaikissa tilanteissa vissiä jännitystä ja tunteiden ailah-
^ 't^lujä. Sellaisessa tilanteessa voivat toisinaan päästä tunne­seikat
järkisyiden edelle. Ja vain aniharvoin tapahtuu, että
suuria ^ratkaisuja tehtäessä ollaan aivan yksimielisiä asioista.
, ?Siriyastoin nirden yhteydessä väitellään kiivaastikin ja rat-j-^^
aislit taidään lisein enemmistöpäätösten perusteella. Juiä-i
*^^lläiselta näytti Varsovan tilanne viikon vaihteessa. Siellä
^'^'^aiadittilnja suunniteltiin suuria ohjelmallisia muutoksia
"^"^-^^ialisliiin edistämisen ja lujittamisen hyväksi. Tästä perus-
T^syniyiksestä olivat sekä johtohenkilöt että suuret kansan-ttl^^
jöukol yksimielisiä. Erimielisyyttä tuntui kuitenkin olleen
^«^Xpuolan Yhtyneen Työväenpuolueen johdon keskuudessa siitä
T«!!^!Suirrka iäma yhteinen tavoite toteutetaan — ja tämä kiista
"^>t^tuntui eräässä vaiheessa kehittyneen myös Puolan ja Neu-r.
Vpstolilton poliittisen johdon väliseksi erimielisyydeksi. Kaik-.
^ ki merkit, viittaavat myös siihen> että Puolassa ,,nyt tehdyt
' $ehkilöyaihdökset ja, phjelmamuutokset saavat kansanjouk-
" -kpjen laajan ja innostuneen kannatuksen, mitkä kaikki yh­teenlaskien
vievät harppa-asfeelin edistystä eteenpäin.
m» eyytayHikiea^ on Uni-toosa,
Englannj»ga pidetyssä oi-fcetukuulusteJu&
sa esiUänyt Jbkm
rikkmsiä seuraavaa mäMtelmia:
fBikkuri on alalJaao aamanlainen
kuin maanpettun maalleeD, ja vaik
ka ne kummatkin voivat oUa toisi-vaan,-
vaiiuäaa ^Oulina byddyksi.
rauban^aiaUua niitä lialveksii kaik
k t Apua tarvittaessa rikkuri on vii­meisenä
ajpua antamansa mutta en­simmäinen
ottamassa vastaan niitä
etnisttuksia, joiden saavnttamiielcsi
bän ei ole mitään telmyt . |t
"Rikkuri ef perusta muista koin
itsestään, faän ei näe, mitään tästä
Päivästä eteenpäin, Ja ntbzajs^Aak-seeq'
hän on valmis pettämään ys­tävänsä
perheensä ja maansa. ;
"Lyhyesti sanoen rikkuri on pie­nessä
mittakaavassa : maanpetturi,
joka ensin myy tydtoverinsa, ja jon­ka
työnantaja myy, myöhemmin; 1»
puksi häntä halveksuu kummatkin
(työläinen ja työnantaja) ja häii
joutuu kaikkien hylkäämäksi. Rik­kuri
on itsensä, nykypolven ja ko­ko
jälkimaaUman vihoUinen." .
Suomen hallituksen toimesta hintavyöiy
Vdn hmta lorfioaa 100 mk.
hiMa 90 ndc ja sokoJn Unta n&.bg.
)Mutta Budapestissa kehittyi tilanne valitettavasti vas­takkaiseen
suuntaan. Tiistaina ylioppilaiden, johdolla alka-
''_t»uf tohälllnen mielenosoitus tulkitsi epäilemättä Unkarin
- : kansan demokraattista talitoa ja pyrkimystä. Valtiokoneis-
' W edelleen demokratisoimiseksi vaadittiin tässä xhielenosoi-'
iuksessa Imre Nagyn nimittämistä pääministQi^l^i Andras
\ •Hegedusin tilaile. , Mutta vaikka .tämä xnyöntei^tä poliittista
. ktoystäedusteva hallitusmuuW"tehton;,,nui^^ ilmei-
^ sest^liyvia.valmistuneet, joskin^suhteellisen'sup|fiöat taantii-
' mpö^oukot käyttivät hyväkseerr,säHköis;t3rn^tä ppliittiista ti- ;
^lannetta kuten sitä käyttivät samantapaiset voiritat hyväk- \
{itseen jokin.aika sitten Poznanissa I^iiolassa mellakoiden ja vä- i
- {khraUaisuidsäien aikaansaamiseksi.<']VIaan demokrätisbimisen
'|f$Me9ta nämä taantumusvoimat nostattivat "uusia" vaati-
/'niiäcsia-^suhteiden«katkaisemistasos^alilitisenmaailnidnosan ^
kan$sa ja kapitalistiseen maailmanp^aan' liittymistä, sekä so-sialisijiin
romuuttamista ja kapitaliigtien' vallan palauttamista
^kiikarissa, '^uuri tätä tarkoitti TorontOtDaily Star keskiviik- \
'-v-^ltbiSesäajtoiinititekirjoituksessa selittäessään, että Budapestin
meltakojssa'Ilmenee myösi'kommunismivastaisia piirteitä".
- ' SöIVaä luonnollisesti on, että unkarilaisiUa taantumusvoi-inilla
on oikeus esittää sosialismi- ja kommunismivastaisia
"'^^tj^idcsia jä järjestää mielenosoituksiakin kapitalistien val-
^ 1 ^ palauttamisen hyväksi, jos ne niin haluavat. Mutta asia
Irikseen on se kun näitä vaatimuksia ruvettiin toteuttamaan
kansanjoukkojen enemmistön tahtoa vastaan aseellisen hyök-käjrksen
järjestämisellä Budapestin radioasemaa, eräst^ soti-laslcasarmiä
ja yksityiskansalaisia vastaan. Budapestin yli-ti
oppilailla oli täyslYi laillinen oikeus järjestää mielenosoituksia
^siinä mielessä, että saivat äänensä kuulluksi hallitusmuutos-
-^önsiihteenykuten^^^ö^ ylioppilailla oikeus järjestää
samanaikaisestr mielenosoituksia vaatiakseen Quebecin maa­kuntahallitusta
hyväksymään liittohallituksen tarjoaman-
* Ravustuksen^lisäyksen sikäläisille oppilaitoksille. Mutta jos
; 0uelBecin kaupungissa olisi tämän mielenosoituksen yhtey-
' dessä järjestetty — sanokaamme asiaa korostaakseemme
vaikka työväenliikkeen kuumapäisten toimesta, niin mahdo-toh
k^in tällainen tapaus olisikin — aseellinen hyökkäys
Quebecin radioasemaa, poliisilaitosta ja muita laitoksia vas-iaan,'
niin se olisi ollut yhtä väärä ja tuomittava teko, kuin
froli/mielestämme Budapestissa järjestetty taantumusvotmien
aseellinen; mellakointi. Että Budapestissa oli kysymys juuri
•rpienen vähemmistön aseeUisesta mellakoinnista, sen tunnusi-^^^^^^^
^täa jopa Toronton aamulehtikin, mikä lausui torstaisessa toi-mituskirjoituksessaan
mm. seuraavaa: "Unkarin kapina oli
, ilmeisesti ennenaikainen . . . " (Toronto Globe and Mail).
Kuten sanottu, meidän mielestämme ei ole mitään vikaa
siinä, rvaifckataantumuspiirit ja vastavallankumoiikselliset-kin
voimat esittivät sosialismivastaisia vaatimuksia ja tun-nulksia
Budapestissa; Mutta me liitymme varauksitta niihin,
'jotka tuomitsevat heidän aseelliset hyökkäyksens
suurta enemmistöä edustavaa valtiomuotoa vastaan. Me tuo­mitsemme
heidän "ennenaikaisen nousunsa", kuten Globe
sanoi, sen yleispätevän vakaumuksen perusteella, että kaikki
terroristiset teot — vähemmistöä edustavien salaryhmien tai
yksilöiden aseelliset toimenpiteet laillista yhteiskuntamuotoa
vastaan ovat vahingollisia ja tuomittavia jnenettelymuotoja.
Työväenliike ei hyväksy terroristista toimintaa missään muo­dossa,
ei kapitalistisessa yhteiskunnassa eikä liioin sosialisti­sessa
yhteiskunnassa.
« • * • . '
Yleisesti tiedetään, että Suuren Rahan lehdet ovat suu­resti
liioitelleet, värittäneet ja; vääristelleet: Budapestin ta-
' vpahtumfa. On suorastaan ällöttävää nähdä miten "arvoval­taisina"
pidetyt sanomalehdet turvautuivat roskalehtienme-
V nettelyniuotoihin. Ne levittivät toinen toista
juttuja — ei Budapestista tai Unkarista yleensä, vaan Wie-•
nistä,Washingtonista ja muista ei-unkarilaisistakaupungeis-^^^^^
• ta;-Ja niiden uutislähteinä oli poikkeuksetta 'tavallisesti 1^
tettava 'lähde", "saadut tiedot" tai "eräitten matkustajain
kertomukset". Tällaiset "uutislähteet" ovat aina epäluotet­tavia,
sillä niiden perusteella ei voida koskaan suorittaa tar-.
Idstusta onko asia tosi tai eikö ole. Tällaiseen "uutiskäsitte-lyyn!^
turvautuvat nK>rmaalisesti vain alhaisia skandaalijut­tuja-
levittävät roskalehdet. Mutta Budapestin mellakkain
t -^^"y^ siihen syntiin lankesivat Suurön Rahan lehdet
: yleensä, eräitä kiitettäviä poikkeuksia lukuunottematta.^^ j^^^
KttudentoisTtattifaaimen
dollarin helmi
Yamato: Maru, japanilaisen hel-menkalastuslaivueen
emälaiva, pa­asi
Jokohaman satamaan pohjois-
Australian rannikolta mukanaan 290
tonnia oisterin^ kuoria, amerikkalai­sia
nappitehtaJIifoita varten, sekä
60 karaatin -^läpimitaltaan yksi
tuuma — helmi, jonka hinta on
$16,(]f00.>Sukeltaja kiskoi helmen
troopilliselta simpukalta.
Helsinki. — (VS) maavyöry
on laskettu J i i k k e e l l e , Tästä päi-v'istä,
iU>itak,20 p.) alkaen voi nou­see
100 mk. k i l o l t a , makkarat keski­määrin
2S pros. k i l o l t a / kabvi (hal­vempi)
90 mk. neIj.kiloIta ( k a l l i im
mat laadut 10 mk enemm;} sekä
sokeri 50 mk k i l o l t a . Näistä hui­keista
j a hallituspuolueiden kaikkia
vaalilupauksia polkevista fainnao-korotuksista
ilmoitti pääministeri
K.^A. Fagerholm eilen i l l a l l a k l o 21
radiossa pitämässään puheessa, jos­sa
hän; esitti hinnankorotusten pe­rusteluina
valtion "heikon'' talou­dellisen
tilanteen. Pääministerin
sanojen mukaan subventioiden pois
taminen — josta hintavyöry aiheu­t
u u — säästää valtion varoja 29
miljardia markkaa, joka siis täten
sälytetään kuluttajien harteilla: Hä­nen
sanojensa mukaan tämä edel­leen
merkitsee Indeksissä' 4,5 pis­teen
nousua.
F A G E R H 0 9 . H I N P U H E '
Radiopuheessaan pääministeri F a ­gerholm
— tahallisesti tai 'tahatto­masti
lempeällä "joulupukin äänel­lä"
- - totesi mm.; että vakauttami­sesta
on- puhuttu pitkän aikaa ja
elätetty toivoa jä pohdittu erilaisia
mahdollisuuksia. Pääministeri väit­t
i , että "tuskin kukaan harkitseva
kansalainen on odottanut, että va­kauttaminen
tulisi toteutettua ke­nenkään
siitä mitään kärsimättä",
koska muka " j o pitkän aikaa on ta
loudellinen kehityksemme enteiilyt
huonoja uutisia."
Kiiiyuvan Kaspianineren vesi
laskenut 2.5 m. 30 vuodessa
Suanni^teilla on nykyään 450 'km:n padon
ralcentäminen pinnan jälleen nostamiseksi
K a s p i a n meri, maailman suurin
Järvi,; i mataloituu huolestuttavassa
määrin. Suoritettujen > mittausten
mukaan' vesi on laskenut vuodes.ta
1929 lähtien 2,5 metriä, mikä merkit­see,
että K a s p i a n tilavaus on pie­nentynyt
940 . kuutlokUometrillä; M o ­net
merenrantakaupungit ovat Jää­neet
kauas sisämaaiian. tärkeät sata­mat
mataloituneet, merenkulku v a i ­keutunut
, — eräissä . osissa käynyt
mahdottomaksi ^ Ja kalasaaliit p i e ­nentyneet:
romahdusmaisesti. Kaikki
tämä on aiheuttanut paljon päävai-vaa
Neuvostoliiton;;tlede- Ja t^^^
m l e h U l e , ' ' s l l i i fcy^ykscssä. on^^^^.o^
i a r d i e n tappiot; kansantaloudelle, H i l -i
Jattain pidettiin K a s p i a n meren r a n ­takaupungissa
jAstrakaanissa
tiedeakatemian Järjestämä laaja neu^
vottelu, jossa etsittiin ratkaisua me-;
r e n mataloitumisen estämiseksi. Se­lostamme
seuraavassa, mitä neuvotte-r
l u n Järjestelykomitean puheenjohtaja
prof. B. "Apollov: o n kertonut asiasta
Literaturnaja: Gazetalle. .
S Y T T J A S E U f i A U K S ET
K a s p i a n vedenkorkeus 6n hiellahr
dellut vuosisatojen kuluessa puoleen
Ja toiseen;' m u t t a viimeisten vuosl-kyinmenien
aikana se on Jatkuvasti
laskenut.. , Niinpä meren pinta - ' on
vuodesta 1929 pudonnut 2^5 metriä Ja
suorittamiemme arvioiden mukaan se
laskee vuoteen 1970; mennessä vielä
metrUlä iai Jopa kahdeUa. Eräänä
syynä mataloitumiseen o n pidettävä
ilmastollisia olosuhteita Kaspian Ja
syhen laskevien Jokien alueella. K u ­ten
tunnettua ilmasto o n tmhjoisella
pallonpuoliskolla viimeisten >vuosi-k^
inmenien aikana: huomattavasti
lämmennyt Ja sama käiitys tulee
nähtävästi jatkumaan. Esim; Volgan
Ja Ural-Joen vesistöalueella on vuo-^
den keskilämpö noussut sadassa vuo­dessa
1—1,5 asteella.^ Lämpötilan
nousu yhdellä .asteella merkitsee 10
prosentin menetystä Volgan vesimää­rässä.
Tämän; menetyksen suuruu­den
ymmärräoune kun tiedämme, että
Volga syöksee Kaspiaan vettä neljk
kerta a enemmän -kuin k a l k k i Joet y h ­teensä.
K a s p i a n meri o n kokonaan riippu­vainen
siihen laskevista Joista, sillä
sehän ei ole yhteydessä valtameriin.
V a i k k a Jokia onkin y l i sata ne eivät
pysty korvaamaan sitä, minkä meri
menettää "haihtumisessa. .
Tpisena syynä mataloittumiseen oir.
että Neuvostoliiton Jokien vettä käy­tetään
yhä suuremmassa määrin v i l ­jelmien
kastelemiseen Ja o m a osansa
menee myöskin kasvavien kaupunkien
tarpeisiin. Voimalaitosten - ^ patojen
muodostamat, tasoitusaltaat muodos­tavat
suuria pintoja haihtumiseen.
O n lasikettu. että kaspiaan laskevat
Joet menettävät 1956—70 580 k u u t i o ­kilometriä
vettä kansantalouden ' t a r ­p
e i s i i n . : Se on merkitykseltään sa­maa
suuruusluokkaa kuin jos Volga
lakkaisi kahdeksi vuodeksi laskemasta
K a s p i a a n !
Jo tätä nykyä Neuvostoliiton k a n ­santalous
menettää meren mataloi-tumlsessa
noin miljardin ruplaa
vuodessa.
V O I D A A N K O M A T A L O I T U ­M
I N E N E S T A A?
Viime vuoshia on esitetty: useitakin
suunnitelmia Kaspian mataloitumi­sen
estämiseksi^ j a veden p i n n a n ' nos4
tam'iseksi. Kuitenkin ne ovat < olleet
l i l a n . suuria kustannuksia vaativia.
O n suurinlteltu pohjoiseen virtaavien
Jokien kääntämistä Kaspiaan. i l a h - -
dollisena mielestäxU. .voitaisiinvÄpitää'
toistaiseksi . v a i n Onegan, Vähiäjöeri
j a Petshoran kääntämistä. KUltenii
k i n on huomattava, että esim. /sidi-teelllsen;
lämminvetinen Petshorä'pa­rantaa
•; huomattavasti merenkulkuist
Jäämerellä Ja n i i n sen vesi el "jouda?
etelään >— el ainakaan kalkki. Vaikka'
voisimmekin " l a i n a t a " noilta iöUta,
vuosittain 50 kuutiokilometriä se el
pysäyttäisi matalolttumista koko­naan.
Tämän lisäksi tuota r a t k a i ­sua
^el voida toteuttaa pian.
450 K M : N P A T O
^ Astrakaanin neuvottelussa - p o h d i t ­t
i in myös kysymystä onko tarpeellis-:
t a nostaa K a s p i a n pintaa - j o k a p a i ­kassa
Ja lopputulokseksi tuli, ettei^
sellaista tarvetta ole. Pintaa on k o ­hotettava
vain siellä, missä se on
ehdottomasti välttämätöntä. Nihipä
päätettiinkin muodostaa ensitilassa
P o h j o l s - K a s p l a n tasoltusallas raken-:
tamalla Kaspian länsirannalta '/4SG>
kilometriä pitkä pato K u l a l i n s a a -;
reen. Meri o n n o i l l a seuduin k o r k e h i -
taan 3,5 metriä syvään OlettamUs-temme
mukaan vesi nousee padon
pohjoispuolella kahdessa vuodessa 5.3
metriin. Näin ollen padosta tulee
suhteellisen matala. • '
S A T A M A T K I N P A D O T T A VA
K a s p i a n satamissa on tapahtunut:
huolestuttavaa mataloitumista i ja
n i i n on Jouduttu suorittamaan ; k a l ­l
i i t a ruoppaustöitä. Paljon edulli­semmaksi
kuitenkin:; tulee rakentaa
satamien ulkopuolelle padot, kuten
on tehty monissa U S A : n Ja E n g l a n ­n
i n satamakaupungeissa.
P A L J O N K O P A T O M A K S A A ?
Lähes 500 kilometrin mittainen
pato tulee sittenkin; p a l j o n halvem­maksi
k u i n S i p e r i a n jokien käännyt­täminen
Kasplaah. 'Neuvostoliiton
voimavaroin tuollaisen padon r a k e n ­taminen
e i ole vaikeaa. Onegan, Väi-^
näjoen ja Petshoran kääntämistä
kannattaa r vielä tutkia; 'Ainolana
miinuspuolena tässä suunnitelmassa
on se. että K a s p i a n p i n t a nousisi n o i ­den
Jokien avidla toivottuun korkeu­teen
vasta 15^-20 vuoden iculuttuä.
- AstraKaanln: neuvottelussa tehtiin
hyvää .työtä j a JärJestelj^omitea sai
tehtävlUcseen saattaa . smmnitelmat
käytännölliseen toteuttamiseen saak­ka,
kertoi prof. Apallov.
Tämän jälkeen pääministen «eloir
t i yksityiskobtaisestj.vaiti
ton nyt —^ puolitoista v i i k k o a vaa­l
i e n j ä l k e e n— tekemiä päätöksiä
e r i tarvikkeiden hintojen korotuk­sista,
mikä on seurauksena niiden
tähän asti saamien hinnanalennus-korvausten
poistamiseksi.
' M e i j e r i v o i l l e valtion varoista
maksettu hinnanalennuskorvaus on
päätetty alentaa nykyisestä ^, 202
markasta 112 markkaan k i l o l t a , ja
vastaavasti on supistettu myös Jioti-voista
tuottajille maksettavia kor
Vauksia. ; Näin irrallaan myyjlilvä
meijerivoi kallistuu ido markkaa kir
lolta. Kokonaan poistetaan hlnnan-alennuskorvaukset
eräistä makkara-laaduista,
j o i l l a ne ovat olleet: 2ä
prosenttia tuottajahinnasta. Kahvin
huomattavat hinnanalennuskorvauk-;
set poistetaan kokonaan, j o l l o in y-^
leisimmin , käytetyn - halvimman
paahdetun : kahvin kuluttajahinta
kohoaa 90 mk neljänneskilon p:ik
kaukselta ja ^ k a l l i i m p i en laatujeh
kohdalla 95—100 markkaa. Lisäksi
nostetaan sokerin hinta kotimaisen
j uurikassokerin tuotantokustannuk­sia
vastaavalle tasolle, j o l l o i n efiso-kerilaatujen
hinnat kohoavat keski­määrin
50 mk kilolta.
Pääministeri Fagerholm mainitsi,
että näin saatu valtion menojen vä­hennys
kohoaa 29 -miljardiin: mark­kaan
j a merkitsee elinkustannusin­dekseissä
noin 4,5 pisteen nousua;
, Aiheellisesti pääministeri mainit­si,
että nämä toimenpiteet herättä­vät
kysymyksiä, ovatko^ ne, todella
olleet välttämättömiä j a oikeuden­mukaisia,
sekä mihin aiotaan käyt­tää
nämä varat.
: Pääministeri väitti perusteluis­saan,
että valfjon talous olisi ilman
tätä lähikuukausina ajautunut täy­delliseen:
umpikujaan. Näiden v a i h ­toehtoina
hän propagandistisesti to
tesi, että vastaava säästö olisi ko^
hottanuttulo^ ja omaisuusveroa y l i
kaksinkertaiseksi jättäen kuitenkin
mainitsematta^että noin miljoona
'maamme tuloja nauttivaa kansalais­ta
nykyisin jää kokonaan f valtion­verotuksen
ulkopuolelle: Propagan­distinen
veto • o l i myös vetoaminen
lapsilisäni joidenpoistamisesta vaih­toehtoisesti
^ olisi ollut kysymys, se­kä
selittely, ettei sentään kpskeltu
tällä kerralla kaikkein tärkeimpien
tuotteiden, leivän j a maidon Jilntoi-hin,
. -
: Kansantaloutemme vaikeuksista
> pääministeri Tagerholm x)so;tti eri­koisesti
valtiontalouden, ulkomaan
vkaupan javtyöUisyyden; prablee^^^
' j o t k a ' v a l t i o n ' p n selvitettävä ei It­sensä'vientiteollisttuden,
vaan kaik­kien
kansalaisten^ kustannuksella,,
jPääinimsteri:!mainitsi, että :on ollut
kysymys myös 'devalvaatiosta,'mt?t-ta
totesi, että sekä Suomen Pankki'
että hallitus ovat yksimielisesti k i e l ­teisellä
kannalla siihen nähdsn.::
TQ/USgSifif/OiO *
Hinnankorotusten toimeenpano»
t a anfietaan valtioneuvoston taholta'
seuraavia v i r a l l i s i a ohjeita:
K a b v t Halvimman paahdetun
kahvin kuluttajahinta kohoaa mk
9 0 : - ^ % kg:n pakkaukselta eU tä­hänastisesta
mk:sta 175:— mk:aan
265:—. K a l l i i m p i e n laatujen hinnan­nousu
on mk 9 5 :— mk 100:—
vastaavansuuruiselta paketilta.:
Kahvipaahtimolden^ j a - k a h v in
maahantuojien on suoritettava 19.
10. 1956 ido.24.00 hallussaan o l l e i ­den
varantojen inventomti. Päahti-moiden
on merkittävä, uuteen hin­taan
myytävät kahvipakkaukset s i
ten,'että ostaja helposti saattaa erot­taa
ne entisen huataisista pakkauk­sista.
' T u k k u - ' j a vähittäiskauppa-liikkeissä
saadaan kahvin myynti­hintoja
korottaa .^vasta sitten k un
asianomainen l i i k e on uudenhintais^
ta kahvia saanut
sokerin kuluttajahinnat kohoavat
keskimäärin mk 90;'—Ag-jSokerifebtaiden
j a tukkukaopan
on «»oritettava 19.10.1990 lao ^ 0 0
hallussaan olleiden «okerivarastojvn
inventointi. Väbittälsmyymalöissä
saadaan sokerin myyntibintoja kq^
rottaa vasta sitten k u n asiauomai'
nen myymälä on uuden faintatsta so­k
e r i a vastaanottanut.
SUkkaratnotteet. Hinnanalennus-korvausten
poistamisesta isekä mak-karateoUisuuden
käyttämien* raaka
aineiden hinnannoususta j a valmis­tuskustannusten
> kohoamisesta j o h ­tuen
joudutaan hinnanalennuskor-vausten
alaisina olleiden makkara-^
valmisteiden hintoja muuttamaan
keskimäärin enintään n.; 33 %^ ylö«r
päin^ 'Samalla on valtioneuyooto
päätynyt, ettämainitut makkafavair;
misteet otetaan varsinaisen hinta-säännöstelyn
p i i r i i n.
V o i . Irrallisena myytävä meijeri­voi
kallistuu mk 100:-r-kilolta j a ko-tivoi
samassa suhteessa.
SITÄ
tÄ
Tämä tapahtui eräässä p:
sa maalla. Nelivuotias K a t r i
kiinnostuneena isänsä kirkkt
parranajoa aamulla J a ' ^ s y l
' — Onko J u m a l a l u o n u t sii
— Kyllä, kyllä iiän o n lou
Onko' hän luonut myösli
ran?
— KyUä.
— J a nyt sinä ajat sen p
metteli K a t r i.
EI NIIN E^VAS
Mies oli ravintolassa od
jokseenkin pitkään tilaama,
teriaa. Niinpä liän kysyikin
lijättarelta:
— Olen odottanut ateriaan
toman kauan. Onko minun
tava vielä n i i n pitkään, että
tässä nälkään?
— E i suinkaan hyvä herra
tbia' suljetaan kello kahdek
kaan. . ..
Bulsaria rakentaa teoHisuuttäan
T I E T O H I N N A N K O R O T U K S I L TA
. V U O T A N U T
*' ' '
! vPuheessaan pääministeri mainitsi
lisäksi, että korotetut hinnat,astuv<>t
tuotanto-jatukkuportaassa voimann
lauantaiaamusta alkaen. Sellainen
tavara, josta . hinnanalennus-on joj
maksettu, on myytävä i xuluftajille
entiseen hintaan. Onkin näin ollen
ilmeistä, että myymälöihin tapahtuu
tänä aamuna ostoryniäys viimeisten
halvempien tuotteiden saamiseksi.
Saamiemme tietpjen' mukaan b li
tieto odotetta\assa olevista hinnan
korotuksista päästetty hallitusta lä­hellä
olevissa piireissä j u l k i jo ai­kaisemmin,
j a nämäv"etuoikeutetul,"
ovat suorittaneet viime päivinä tiiio l
mattavaia tavarahankintoja, jotkn
ovat
HelslnkL ; — , v L o f e a k n tm 20 pnä
a v a t t i i n Helsingissä Kaappakor-:
keakonlnn hnoneistossa Bulgarian
kansantaiteen näyttely. Se on
kaunis todistus ~ m a a n i k i v a n h a s ta
talonpolkateknlttnnrista. M a t t a t ä ­mänpäivän
Bulgaria ei ole ainoaa-/^
t a a n voimakas, maatalonsvaltio, se
o n myös nopeasti kehittyvä teolli-
"smisnifKA^'•'
B u l g a r i a n raskas teollisuus on v i i ­me
vuosina edistynyt voimakkain a s ­kelin.
Erityisesti o n noussut 'konera-kennusetolllsuus:
j a teoUisuusvarustel-den
tuotanto. Mutta myös; useiden
tärkeiden perusraaka-aineiden tuo­tannon
kehittämiseen Ja laajentami­seen
on k i i n n i t e t t y 'huomiota Ja s a a ­vutettu
erinomaisia tuloksia. ^
O n syy.tä palauttaa mleliht. että
ennen suursotaa Bulgaria oli p u o l i -
takapajuinen feodaalinen m a a . . S en
p l n t a - a l a l s t a oli 36 prosenttia v i l j e l ­tyä,
27.3 prosenttia metsää ja 36,1
prosenttia joutomaata. 76,1; prosent­t
i a väestöstä sai elatuksensa maata­loudesta.
Teollisuus o l i kehittymätön­tä
Ja e n s i sijassa maanvlljelyksep se- -
kä metsätalouden tuotteita (raakoja
t a i puolivalmisteita). - S i t t e n suurso­d
a n muutos iBulgarlän- tuotantoelä­mässä
o n , ollut mullistava.
ennen
kahviin.
kaikkea
R U N S A I T A K I V r a H L I -
E S U N T T M I X ,
•.• Erityisen:nopeasti on kehittynyt k i ­v
i h i i l en 'tuotanto. Jatkuvasti tehr
dään uusia löydöksiä. Eräs hudmat-tavimml3ta
. o n ' M a r l t z a - i l g n i l t t l ja
kivihiiliesiintymät (lignllttl: eräs
ruskohillUajl). Yksta näiden löydös^
ten määrä on arvioitu:useaksi mOr
j a r d i k s l ; tonniksi.' Vuonna -1955 B u l - -
gaxia tuotti ruskohiiltä 14(7 mllJoo-^
naa tonnia, k u n vastaava luku ennen
sotavuosia oli 2,3 m i l j . .tonnia^ -Käjm-nissä
olevan viisivuotissuunnitelman
puitteissa •kaivosteollisuuden- tuotanto
nousee vuonna 1960 1,860 k i l o o n h e n -
kUöä kohti j a vuonna-1965 2,912 k i ­loon.
"Mainittu l u k u o l i viime Vuon­na,
1955,'1320 kUoa.
SÄHKÖNTUOTANTO
8 - K E B T A I S T U N U T
V i i m e vuosina o n rakennettu 9 v e -
densäännöstelyallasta voimalaitoksl-neen.
; V u o n n a 1939 B u l g a r i a tuotti
sähköä henkilöä kohti'4ä,3 kiIowatti-tuntia
vuodessa. Viime vuonna vas­taava
l u k u oli 274,5 kllowattltuntla:
Y k s i n kuluvana vuonna valmistuvat
voimalaitokset lisäävät > voimalaitos­ten
tehoa 134,000 kIlowatil]a.
V U O B I T E O L L I S U U D E N T U O - ; •
T A N T O 4 4 - K E B T A I S T U N U T
Vuoriteolllsuus :oh> kohonnut 44-
k o h d i s t u n e e t j kertaiseksi /sotaa ?edeltäneestä tasos­ta.
Ensimmäisellä sijalla^ o n värime-t
a l l l e n ; k u t e n lyijyn,: a i n k i u ; j a kupa-?
r i n " tuotanto. Viime, vuonna nousi
l y i j y - j a s i n k k l m a l m i e n : tuotanto 1.5
m i l j . tonnilla Ja k u p a r i n 0.5 mUJ>
tonnilla. Vilme^-vuonna arvioitiin
l y i j y - j a sinkkivarastojen määrä 3,5;
kertaa sekä kiQiarimalmlvarastojgp
6,5 k e r t a a suuremmiksi k u i n vuonna
1952.
B U L G A R I A S S A R U N S A A S T I
VäBIMETALLEJA
Lähivuosina muuttuu B u l g a r i a täy-,
siH; omavaraiseksi n i m e n o m a a n väri-metallien
suhteen. Vieläpä se pystyy
harjoittamaan vientiäkin; Tässä y h ­teydessä
on myös huomattava; että
B u l g a r i a ön pyrkinyt värlmalmituo-t
a n n o n r nousun ^ e s s a pitämään
huolta myös omien a l a n jalostuslai­tosten
kehittämisestä.
Nykyään tutkitaan myös laajassa
mittakaavassa k r o m i - , v o l f r a m l - , n i k ­k
e l i - , m o l y b d e e n i - j a v a n a d i u m - e s i i n -
tymiä. Joita Bulgariassa o n runsaasti.;
Jo nyt B u l g a r i a tuottaa molybdeeul-j
a kobolttikonsentraatteja.
S U U R I R A U T A - J A T E R Ä SI
KOMBTINAATTI A L O I T T A N U T
T O I M I N T A N S A
" f e r ä s - j a - rautateollisuus € i ole k e -
h l t t y i i y t -samassa':^laajuudessa kuin
värimetallien tuotanto. Viime v u o n ­n
a valmistui yksi terästehdas. Sen
kapasiteettia lisätään; ensi vuonna
kahdella uudella dJ^artin-uunilla. . T e ­rästehtaan
-yhteydessä on valssaus-laitos.
Tehdas tuottaa 200.000 t o n -:
n i a valurautaa, 250 000 tonnia te­rästä'
j a n o i n 200,000 t o n n i a peltiä:
S O F I A N L X H E L L » S U U RI
R A U T . ^ M A L M I L O T D O S
R a u t a - Ja terästeollisuudelle . a v a u ­t
u i -uusia, menestysrikkaita - näköalo­j
a , k u n ' k u l u v a n vuoden alkupuolella
B u l g a r i a n : pääkaupungin,, S o f i a n lä­hellä
EIremikortzki-nimisessä kylässä
tehtiin' huomattava: rautamalmilöy-dös.:
Kysymys on korkeaprosentti-sesta
rautamalmista. Lisäksi Sofian
malmissa' o n tavattu myös ^ runsaasti
lyijyä, mangaania Ja baryyttiä (ba-riumvalmisteiden
raaka-aine).: E s i i n ­tymä
käsittää noin 200 miljoonaa
tonnia, mistä rautamalmin osuus on
nohi 150. miljoonaa t o n n i a . ; : E n s i m ­mäinen
avoin kaivos on;;,jo käyimissä.
T o i n e n kaivos. Jonka kapasiteetti t u ­lee
olemaan : vuodessa : 3 : miljoonaa
tonnia; aloittaa lopullisesti -toimin­tansa
vuonna 1960.
Nykyään suunnitellaan Sofian lä­helle
myös suurta mustien j a värime­tallien
. jalostuslaitosta. . Kaivostyö-:
läiset::mukaanlUettuna: tässä yrityk­sessä
tulee työskentelemään yhteen­sä
noin. 30,000 työntekijää eli: s a m an
verran . i k u i n , kuuluislllk L e u n a - t e h -
t a l l ia Saksassa.
K O N E P A J A T E O L L I S U U D E N
A L A L L A B U L G A R I A
V I E N T I K Y K Y I S E K S I
Väri- : j a mustametallituo
v o i m a k a s - k e h i t t y m i n e n . - j a las
minen o n luonut p o h j a n myös
pajateollisuudelle, jollaista B u l
s a ei vielä kymmenen vuotta
olliit ollenkaan. Nykyään Bulg
on y l i 50 konerakermustehdast
tylstä huomiota o n kihmitettj
maatalouskoneiden-, ravinto- j
tirftoaineteolllsuuden sekä rak
tuotannon tarvitsemien koneid<
ta:itoon. Unohdettu ei ole my
kuljetusläitoksen kehittämistä
rautatiet: kalustoineen j a ti
teollisuus).
Konepajateollisuus edistyy
riassa n i i n :Tiopeastl, -että se
toimittamaan :-omien taj
tyydyttämisen , — lisäksi vielä
t i h i k i n tällä alaUa. Nihipä ^
tolilttoon viedään 1,200: suurta
talousleikkuupuimuria, Tshekk
k l a a n 1,000 sorvlpenkkiäi
m u i h i n maihin säJhkömoot
pumppuja, - höyrykattiloita, ko
soreita, - puunJalostusteoUisuud(
nelta j n e .
K E M I A L L I N E N T E O L L I S U US
K E H I T T Y N Y T V O I M A K K A A i
; Sodan jälkeen Bulgarian ke
heh teollisuus on kehittynyi
luokan, teollisuudeksi.' : S e 1
n y k y i s i n ' n o i n 100.000 tonnia
lannoitteita,. 85.000 tonnia^ kaisi
sooäaa;' rikkiä,^ rikkihappoa, kä
Jne> 5-vuotissuuimitelman' pää
Bulgarian; k e m i a l l i n e n teoUisuu
taa 600,000 tonnia kemiallisia"
lannoitteita, : 130,000 tpnn.a* ka
tua; soodsia, 150.000 tonnia rlfc
poa," 10,000: t o n n i a karbidia ja
toimia rikkiä ym.
O M A S T A T A K A A MYÖS
K O K S I A •
^Bulgarian • a l a t i Ja nopeasti:
neva teollisuus tarvitseemyös
j a - öljyä.; Niinpä maa o n men
sellä ruvennut valmistamaan
maisesta kivIhiUestä koksia. T
ta e i vastaa vi^lä kysyntää. ,
geologiset tutkimukset osoittava
Bulgarialla on tässäkin sul
mahdollisuus kehittyä ei aino;
omavaraiseksi vaan myös vie
kyiseksi.:: S o f i a n lähelle on j
perustettu koksikemiallinen t
Tähän asti Bulgarian metall
koksin tarpeen ovat tyydyt
Puola Ja Tshekkoslovakia.
Mitä öljyyn tulee," h i i n yi
jossa Bulgarian .lisäksi ovat m
Neuvostoliitto,: Romania, j a I
t u o t t a a ' n y k y i s h i ; ; 180,000 tonnia
dessa.^^d^^
lella nykypäivien Bulgariassa.
KummMsia Marx tehtaalla
Me emme tietenkään halua pienentään Budapestin mel­lakkojen
merkitystä. Enune liioin halua puolusteUaUnkarin
hallituksen kaikkia edesottamisia. Päinvastoin liitymme nii­hin,
jotka pitävät niitä hyvin vakavina tapahtumina. Ne oVat
sitäkin vakavampia sen vuoksi kun tällaiset aseelliset mella­kat
tulevat pakostakin hidastuttamaan Unkarin, valtion demo-^
kratisoimista, mitä kaikki unkarilaiset isänmaanystävät
haluavat. "
Mutta muun ohella Budapestin tapahtumien uutiskäsit-tely^
osoittaa kerran uudelleen sen kuinka tärkeätä on yJlä^ *
pitää ja levittää; sellaisia työväefcklehtiä kuin esim. VapaUS;
' Viime viikolla tiesivät porvarise-tienr."
vapaat" sanomalehdet kertoa,
että K a r l Marx tehtailla sekä Mag-deburgin
muissa tehtaissa o l i kum-i
n i t e l l ut
: : Mainittujen tehta^^
ti kyseisten uutistietojen perus­teella
kurmuutettaman kokonaisen
poliisiarmeijan, e l i kahdentuhannen
poliisin voimalla.
Siellä, kuten kaikkiaUa It»Sak-sassa,
sanottiin työläisillä olevan
jatkuvan nälän: -Siitä-johtuu l u o n ­nollisesti,
että työläisten k^eskuu-de&
sa on : s u u r i .tyytymättömyys :<sor
sialistista kehitystä kohtaan, j a et
tä työläis^ järjestivät viime viikolr
la>suuria lakkoja >-: luultavasti sen
hyväksi, että, saisivat takaisin kapi­talistit
palveltavakseen.' •
S i l l o i n oli porvarisetien lehdillä
hauskaa j a kyseisten lehtien toimit­tajilla^
kova kiire kuin tärpätin
keittäjUIä.
! ' Mutta nyt on kuitenkin osoittau­tunut,
että puheet Saksan Deinor
kraatUsen.Tasavallan työläisten lar
koista K a r l Marx j a muissa tehtaissa
"olivat suuresti l i i o i t e l t u j a " , - k u t en
maailmankuulu humoristi Mark
Tnrain sanoi kerran ennenaikalsesr
ta kuolemanuutisestaan. Kun :eräs
'suomalainen sanomalehtikirjeen-vaihtaja
(RaUi Heino) kävi perjan­taina
näissä "lakonalaisissa". tehtais-^
sa, niin nämä "nälkäiset" j a "tyyty­mättömät"
työläiset selittivät häneV
le/ että heillä ei olekaan n^lkä, ei^
vätkä he ole ' erikoisemmin tyyty­mättömiä,
vaikka toivovatkin pon-ifistelujensa
avulla parempaa, j a et­tä
mitään lakkoa .ei ole heidän. teh­taissaan
ollut. , '
Näin osoittautui kerran uudel-leen,''
ettäporvarisetiensanomalehti<-
en uutiset • sosialistisesta maailman-,
osastaovat tavallisia^ankkoja t a i o i ­keammin
hyvin l i h a v i a ankkoja, e l i '
petättömiä valheita:? Muistaa:nimit-
;täin sopii^ että vielä perjantaina j o l ­l
o i n ^ R a i l i ::Heino puhutteli Karl:
Marx tehtaan työläisiä, levitettiin
. porvarisetien: lehdissä j u t t u j a siellä
.vallitsevasta lakkotilanteesta?
Kyseisten tehtaiden työt pysäh­tyivät
kuitenkin hetkiseksi seuraa^
vana päivänä, e l i lauantaina. "
•: Mutta jos ('öyt'joku hairahtuu luiH
lemaan, että tämä todistaa: porvari;
setien uutispalvelup nopeutta —r et­tä
ne voivat tiedoittaa j o muutamaa
päivää ennen milloin ? sosialistisen
maa^manosan otyöläiset lähtevät
lakkoilemaan; niin > hänen sietää
tarkistaa hieman tietojaan.
A) Kas, työt keskeytyivät mainituilla
tehtailla viime perjantaina^ noin
tunnin :äjaksi sen; vuoksi, kun: hei­dän
"lakkoaan" :tutkimaan tulleet
iänsisaksalaiset lehtimiehet tulivat
paikan^ päälle ja työläiset halusi­vat
saada heiltä henkilökohtaisesti
tietääv miksi porvarisetien lehdet
levittävät näin paksuja valhetieto-
; ja, :ottamatta ensin selvää asian to­denperäisyydestä?
Länsisaksalaiset lehtimiehet tuli­vat
näes "haastettelemaan"; suuresti
"tyytymättömiä" ja sitkeästi "lakko^
i l e v i a " itäsaksalaisia työläisiä —
mutta. joutuivatkin itse rv työläisten
. haasteteltavaksi lehtiensä valheelli­sista
uutistiedoista! - Sillä tavoin
voivat osat .vaihtua — mutta turha
on \ sentään odottaa, että porvarise­tien
lehdet korjaisivat valheellisia
ankkajuttujaan! .
, Mainittakoon vielä, että länsisak-saiaisiasanomalehtimiehia
haastat­telemaan
kokoontuneet K a r l Marx
tehtaan, työläiset hyväksyivät, per-i'
jantaisessa työpaikkakokouksessaan
— sosialismin olosuhteissa voivat
näköjään työläiset pitää työpaikka-kokoukäakin
— yhteisen vastalau­seen
^ länsilehdistön provokaation
joKdosta. Tämän lihavan' ankan
keskijää, Der.Tag-lehden tounittajaä
kehoitetaan tulemaan henkilökoh­taisesti
toteamaan/ että mikäli on
piihe K a r l Marx tehtaan "miehittä-misesta*'.
n i i n miehittäjinä toimivat
Sjenonfiat työläiset • -
Olemme kiinnittäneet tähän jut­tuun/
näinkin paljon huomiot;
raavista syistä.
' Porvarisetien^lehdissä on yi
Väritettyjä; l i i o i t e l t u ja j a toi:
kokonaan .perättömiä juttuja
listisen maailmanosan asioista
laisia juttuja:'lukiessa on tarp
ta erottaa jyvät akanoista—toi
mikäli niitä on valheista ja mu
tusta totuudesta; jota^ usein sa
"tavallisesti tietoisista", "tava
ti luotettavista" j a muista ep
räisistä ja siis epäilyttävistä
teistä."
Kukaan meistä ei soisi läl
sensä joutuvan'porva{'isetien e]
tettavien tietojen j a juttujen i
aavistamattomaksi uhriksi. Sih
si meidän kaikkien velvoUisuu
jota Vapautta tilattavaksi
sellaisaie/ystävillemjpe, jotka
vielä ole Vapauden lukijoita. J
j o i l l a k i n ystävillämme on epäi
ennakkoluuloja Vapauden sul
i i e i l l e : m e voimme sanoa:; Til
Vapiaus kokeeksi ja. verratkaa
temme pitkän päälle mihin tai
muihin sanomalehtiin. Mikäl
temme tyydyttää teitä, me ol(
siitäv imelissämme. Mikäli siir
valittamisen < aihettaa, i välit
asiasta .'toimitukselle. Joka^
sessa on hyvä tietää myös se
porvarisetien lehdet jättävät
doittamatta' tai mistä ne antavj
konaän epäluotettavia uutisia,
p i i j en lopuksi, .''tieto on valta
> ' —Känsäkoii