Vapaus, April 7, 1951

              m Lauantaina, huhtikuun 7 p.-^ Saturday, April 7,1931
(litoeBTF) — Iiulepetident Läbor
Oigafx of Finnish Canadlans. Es-
'Ubliabed Nor. 6, 1»17, AuUiorized
^'«eeODd classTinail by the Post
Pnt(» Departmeni. Ottawa. Pub-liÄed
thrfce veeldy." Taesdayä.^
-^lUandajrs and Saturdays Vapaus'
Fubllaiilaff Comstany Ltd^ at JOO-102,
Cba S t W^ Su<tbuiy, Ont^ Canadd,,
Telephone»: Buisine&9 Office 4'4264.
Editoria! Office 4-426». Manager
E. Suksi. Editor W. Ekhuid. Mailing
addre»; B o » gg^Sudbury; XJntarto.
Advertlsing tates upon aj^Iicatioii,
TYanslation fr<ee of charge.
, TtLÄUBHDINAT;
Canadassa: i vk. 7 ^ 6 kk, 3.75
Ybdymralloma:
SU(»nd'£5a:
3 kk. 2 ^
1 vk. 8Jao 6 kk, 4^9
1 \k. 8 ^ e kk, 4.^
Tervetuloa uudet lukijat
^V^aikka omaksuttu tavoite jäikin osittain täyttymättä, niin Vapaus
ktuteiduävlimeksikulundttcn-^otmeri viikon aikana noin kakai-sataa
uutta tilausta,' Sm Jaskctaan, että jokai-sta Vapautta lukevat
j perheenjäsenet; keskimäärin vaikkapa kolmekin henkeä^ niin tämä
i' 'inxtöittaa, että Vapauden lukijakunta lisääntyi noin kuudellasadalla
* heögälä. ;
f . ,Tan>ä^ sellaisenaan on merkittävä saavutus ja .siitä työstä mitä
llehteoimeasiamiehet ja -nainet sekä muut aktiivis
aikana suorittivat, kuuluu «heille kiitos ja tunnustus hyvin suoritetusta
työstä.
, ;Xdit&nnie uusille jäsenille me ^anomnte: Olkaa sydumellii-esti ter-
^ '^vetttlleer tähän canadan&uomalaiiten rauhanpuolustajain yhtei*ieen
^ ' pNerheeseen. Me emme halua uskottaa teille, emmekä kenellekään
s muiilekaan, että Vapaus olisi "virheetön'' tai kaiken arvostelun ulkopuo-
* telia oleva laitos,, Päinvastoin on aiiia. Kaikista ponnLi)telui.>tamme
f t:;^ liqoltmatta lehdessämme ilmenee -vielä sellajsiakin heikkouksja, jc^tka
« f : pitäisi'voida:korjata ja:jotka pitää korjata niahdoUisimman pikaisesti;
* Miitta kaikista heikkouk.>)istaan huolimatta Vapau<> pvtlcii tinkimättä
'P(moiihaan ra toimeentulon puoIe.sta,
:%^^^
j a valtion parhaat edut.
'^^^^^^^ T^^ saanut, eikä sitä ole saanut
I^Vapauskaan määritellessään'kantansa sotavalmisteluja ja muit^^^
; ktuuaallisia paheita «vastaan sekä kansan joukkojen paremman elämän
puolesta. Mutta >ineidän lehtemme on cdcncfnkin siksi "vanhanaikai-
A että
pieniä j a vähäpätöisiä ovat epämirkavuudet. 3nitä »odanlietyjjat
nnistamaalauksellaan ja painostuk.«ellaan ehkä aikaansaavat, jos toi­mintamme
kuitenkin auttaa rauhan säilymi.stä anliä me kaikin yksi-
* ^Jöuia ja kansakuntana tarvitsemme.
J ' Tämä on Vapauden harkittu kanta ja se on myö-s Vapauden luki-
*At^^^ yksimielinen asenne- Me voimme «allia heikkouksia
siellä ja, täällä, mutta näissä peruskysymyks>ij..Nä ci ole vähääkään tin-
^^^•^misen varaa. Ja ^ l i i l o in tahansa \'al>au^ nii<wä asioissa horjuu»
& ^ »illoin lukijakunnalla on kaksinkertainen syy^^t
* ' toimitukseen.
i , Vapauden uifsilla lukijoilla onkin nyt sivumennen sanoen^ mainio
g^K^tilafsuus'yhdessä^ va jiilkiseen
]^ kcskiistehiun Vapauden si*älliistä. Lähipäivien aikana lehtemme jul-
< kaisee virallisen ke.skuslelun alkaneeksi siinä uijelcssä, että kesäkuussa
-pidettä^iiän yhtlökokoukeen mentäessä saadaan selville mitä Vapauden
l i i i j o i l l a Oli sydämellä lehtensä toiniitusp suhteen. Se on
jotakin sellaista, mitä jotkut ••demokniattisuudestaan' kerskuvat
-lehdetelvät halua cltätkä uskallakaan yhtiökokouslensa edellä: .Meil­lä
«'kuitenkaan ole mitään pelättävää lukijakunnan mielipldeilmai-isujen
suhteen -olkoiit ne vaikka kuinka arvostelevia toimituksen
ohjelmasta — sillä Vapaudella ci ole, eikä .saa" olla mitään muuta
'*heiTaa" kuin lukijakuntansa ja sii.s täkäläisten maanmiestemfme yh-
•'Icisct edut, jotka orat perusolemukseltaan samanlaiset kuin Canadan
; . 1 k a ^ n ja koko ihmiskunnan ylei.set edut.
Tenctuloa uudet lukijat.
o(X)
Inflatiovyöry jatkuu
Kun valtion virallinen tilastotoimisto tie<loitli^ keskiviikkona, että
v^?,/ cahadalaistcn clinktislannukset kohosivat edelleen huimaa vauhtia
: • helmikuiui aikana ja saavuttivat kaikkien aikojen cnnätystasitn, niin
4; C C F : n kansallinen.johtaja mr. Coldvvcll sanoi, että Canadaa uhkaa
r^^^vi'^^^^^^ inflaatio. -Kuten muistetaan "pillas-•
-r^'- tUneesti" kehittynyt inflaatio .-uhcutti ensinunälsen maailmansodan
V - Saksassa ja monissa muissa mais.s;i sellaisen tilanteen missä
"raha'' ei enää lopuk>i ollut s«cn paperin arvoilta, jolle «e oli jiainettu.
. Tällainen inflaation '•pillaalus" on todella nyt näköpiirissä^
Ottakaamme viimeaikainen kehitys. C)ttawa^ta tisdoitetaan nyt.
^ elinkustannukset kohosivat helmikuun aikana 4.S pisteellä, ja
VV että eUnkiistanniisindcksi nousi cnniitystasoon, -eli 179.7 pisteeseen,
^v elinkustannusindeksi nousi
' nähdään^, että elinkustannuksemme nousivat
4iahden kuukauden aikana 7.2 pisteellä; Varmaa myös on. < ttä tämä
iy*'i^inflaia!ti<m kehitys jatkui edelleen n»aaliskuun aikana, .sillä tavaran-,
hinnat ovat jatkmastihoussect.
• Elinkustannusindeksin kohoaminen kuvaa siiä tivsiasiaa. cltd rahan
: A^^rvai^skce. Dollarin o.stovoima huononee Jatkuvasti. 'Sen käytän-r-;.
nöllinen vaikutus on yksinkertainen j;v selvä: Työläisten ja farmarien
V tuloilla voidaan ostaa aiihemmän tav:araa ja kulutustarpeita. Ja häh.
•^iv joka on elänyt säästäen •vanhojen päivien varalta"', kuten on neuvottu,
. r havaitsee nyt sää.aön<ä "sulavan" arvottomiksi, kuten sulaa lumi
•' kevätauringon paisteessa.
koskee luonnollijiesli kaikkein raskaim-
• • m i n meihin pikkuihmisiin. joilla ei muutenkaan ole paljoa meneletlä-vaksi.
Tosiasiass:» se on jo aiheuttanut sellainen suuttumukscn myrs-
* vkyn kautta maan. että kaikenlaiset vaärinp.-laa.iatkin ovat jo rientii- '
" nect tarjoamaan "apuaan"' siinä mielessä, että nykyistä perikadon
A suuntaa voitaisiin (];^elleen Jatkaa. On myö-- nähty, että konsj-rvatiiyi-
^V' puolueen parlantentin jäsenet. C C K i n ja unioli'kkien oikeistolaiset
- 'johtajat ovat jo kiirehtineet suorittamaan varjfinyrkkcilyeleitä. Ksi-i
' ; ' merkiksi T L C : n presidentti rercy Hen^onjrh ja <.X."I.;n presidentti
»7 R.Mosherselittivät, HXA nykyinen hintak>«.konta johtaa t\->ty;nättö-myyteen
ja laajakantoisiin lakkoliikkeisirn työläisten keskuudessa,
c l k i palkkoja nosteta va>iaavasti.
Mutta kiertämätön tosiasia on, etlä •hinlakontrolli'". mi.stä oppo-,
sitioryhmät ja "Unionistisen liikkeen tjyrkokraattis.n johtajat nyt niin
IV paljon puhuvat, ei ole se kaikkiparantava patenttilaake nukä yk.s'nään
inToi tilanteen pela.staa. Puheet hinl;ikontn.)llin toimeenpanoina ovat
%-akanucUsiä ja merkityk>elli«.iä vain >iilojn. jos samalla vaaditaan.
M v'*^^ hmtataso lasketaan siihen mi.«.->ä se oli ennen Korean <odan
•^••syttymistä. Muussa tai>aukse>»a "jäädytetään" korkeiden hintojen
i','!' ' • -ja alhaisten palkkojen olosiihteet, mitä voittoilevats^
iPil^^haluaVatkln;; : - •1^,,;:: •,' - ' :
A, Kun C C F : n oikciAtojohto ja unionistinen liikki?en pyrkokraatit csit-
IlihS; >0ii t ä ^ protestejaan hallitukselle, niin he epäilemättä
siten puhdistaa kätensä hallituksen ohjelman seuraamuksista
ie o\'at kaikissa ratkaisemissa vaiheissa lukeneet ja kannatta-joicl^^
uskonkappaleen täydelH-l
| | p p l ^ : s i^ti,epao avun suunnitelmasta''. • He'"ovat,;
' ' ' ^ ! | > | i;>pitane« t j r j w ^ sitä.. Jos 'vastustetaan'^ U a l l
jS^iiähi; hyv-äksi järj«teltyä Atkinlin sotapaktia. He o\-at tukeneet
p i p l i a i ^ ^ keisari MiicArthurin sotascik-ms
M0ä
W0§
r:
t«S§:
ii»;:
"M-m
H
i
ä * : K
- Kyvymjv: Onko Canadan kansalai-
'nen r.ellainen nainen joka ei iXxe ole
-iiakenut;/ Canadan' kansalaispapcriai:
vaan on mennyt v, 1910 naimisiin
mieSien kanssa jolla' o l i Canadan 'kan-salaispaperit?
— Tietosta kiitollinen.
' Vasram: Meidän kisitykixauae.on.
«itä «illoin voima.^^a olleiden asetus-t4!
D p e i i ^ ^ l l a täm. naisesta' tuli
CanadanIcansatainen/niutta e^Klotto^
man: varmuöden saamiseksi suositte­lemme,
että kyjo^Jä kirjoittaisi a?ias-t
a : Canadan kamalalsministcrille.
Ottavraan. '
f-Mydymytiiix Otetaanko : Ontariossa
mjT/ntivero.: jos esim^iksi^ myy far-
Suomen "vakauttamispolitiikka"
osana sotaan suuntautumisesta
Jnlkaiacnune alla foi-«n osan ^ato, cli toistaiseksi riiputtava val-
>ilt» iflaiutesclMttikseiU, Jonka S -
: KP:n ^ puheenjohtaja klnresniot
Aimo Aaltonen esiUi maalisk. 3
Heislnsissä alkaneelle'pnoloe-
:7?netivo7ton fcokonfcMlle, Scl(^
enshnnuUnen osa Jolkalisiifai leh­temme
edellisessä nnmeroosa.
; Taistelu rauhan" puclssta liittyy
l i i i n t ^ t i i työläisten taisteluun elin-etujcnsa
ja demokraattisten .öiktfruk-äien
puolesta; Kokemas on osoittanut,
että kaikkialla, missä taaittumtikeelli-nenstmrpääoma
valmistautuu sotaan.
«Iin. joa^a on "patentti"? — Tiedosta hjyöfciäy^ työväenluokkaa raistaan.sen
kiitollinen:
Vastaus: 'Ei oteta.
. Kytytuyn: Onko Canada täydelli­sesti
itsenäinen maa 4iiin kuin joku
väittää, vai onko Englannista misr
f M n in:htee<s.5a riippuvainen, J05
Canada on itseni.hien,nl!n miksi Ca-:^
nadan raha-ssa on Englannin kunin­kaan
kuva? — V. M .
Va«ki5it; Canada : on iuscnäinen/
maa. Kuninkaan kuva Canadan r a -
'he&^a on .siksi kun Oanadalla Ja £kig-lannilla
on yhteinen • kuningas;
TäAsä yhteydc.»sä on tärkeätä erot­taa
oleellinen J a määräävä joistakin
pinnallisLsta ilmiöistä. Kysymys on
siitä, kuka tocfella maäraä j a hailit-:^
«ec tätä: maata? Kun sitten otetaan
huomioon, että kaikki maat. mutta
erikoisesti plk'ku maat. orat vississä
mieleisä' riippuvaLsJa toisista suur­maista,
niin tällöin havaitaan, etta
Canada on tällä kertaa enemmän
riippuvainen Yhdysvalloista kuin B r i -
i a t m i a s t a— vaikka amerikkalainen
raha ei oltjkaan tullut dollarimme
tUalle.
Oltua.in pitkät ajat Britannian
bUrtomaana, Canada itsenäistyi omal-r
l a tavallaan j a tätä. maata hallitsee'
nyt Canadan "50 suurporhoa'" k u ­ten
C C P : n suorittaman tutkimustyön
perusteena julkaistu kirjanen toteaa.
lUmä on oleellinen to3iasla. Jota ei
.saa sekoittaa Jolliinkin pinnallisiin
ilmiöihin, Jof.ka vleläikln .heijastavat
aicnncLsjTdcn rllppuvalsuuskautta.
Vastaavanlai,sona e3lmerkrWnä voitai­siin
mainita kapitalistinen yhteis-kuntajirjesteJman
Jonka elämässä
näk>-y. Joltakin *fcodali;irain hcljas-tuawfa.
. joista huolimatta , ky.symyk-s?
5sä on kuitenkin kapitalistinen Jär­jestelmä.
•»Liikennesääntöjen" suhteen : t o i -
mltuk£eJIe esitetty kysymjs on luon­teeltaan
seUainen, ettei sillU ole var-
.slnaiatft; merkitystä,
Wäin ollen emme ole äcatsoneet tar­peelliseksi
ryhtyä sitä seikkaa yksi-tylskohtiaan
mj-dten tutkUnaan.
Mitä muut sanovat
voimien ;hajoIttamisek.si j a vastarin­nan
murskaamiseksi £aa yhtä kärke-väropiä,
muotoja. Näin ^on tapahtu­nut
myös Suometsä. :, Kuten :hyvin
muistetaan ryhtyi taantumusrintamä
raivoissaan hjökkayklscen Pekkalan
hallituksen aikana demokraattisten
suimtauksen muuttamiseksi tunnukä-nBan^'
pakkodemokr3tiaa vastaan",
"talciudelllsen vakauttamleen-r j a ''ko-konalBratkaisun"
toteuttamisen puo­lesta.
Onnistuttuaan .saamaan tila­päisen
voiton v; 3948 vaaleisia ryhtyi
suurpääoma; empimättä toteuttamaan
5uunnltclmiaan. HallitusTastuu uskot­tiin
olkeistcsösialidemokraattien k i -
sim. koska he olivat osoittautuneet i
kafxkein luotetuimmikai länshnahen^
suuntauksen /^annattajik<i ja koska
siten turvattiin S.4K:n. lojaalisuus
hallituksen * tuleville toimenpiteille.
Tulok.set tunnetaan! Fagerholmin
hallitus^ pani toimeen palkkasulun,
mutta nosti hintoja Ja veroja sekä
toimeenpani kaksi perättäistä deval­vaatiota.
JOsta seurasi uusi inflaatio,
uusine entl-stä jyrkempine hintojen
nousuineen. Työläisten vaatimuksiin
palikkojen nostami.sck.si vastasi h a l l i ­tus
lähettämällä poliisit ja - ÄOtaväen
pamputtamaan ja miu'haam3an Isik-kolaisia.
Näitä hallituksen toimen­piteitä
tuki S-^VKrn oikeistososialidc-mokraattinen
Johto avoimesti murta­malla
työläisten lakkollikkeitä Ja e-rolttamnlla
ne ammattiliitot SAK:sta,
jotka olivat ryhtyneet taisteluun tvd-läiäten
clinnetujcn puolc-ita. T^öläLs-sille
ta mä sosialidemokraattinen •* va -.
kauttaminen" merkitsi reaalipalkan
huomattavaa alenemista ja elämän
kaikmpuolista' kurjistumista. Jota vie­lä
lisäsi maassa vallmnut ennenkuu­lumattoman
laaja työttQmj?y.s.' Kapi­talistit
.sensijaan haalivat kokoon hui­mia
voittoja, joita vielä lisäsivät vien-tikapitalistien
: saamat k5mQic;}icn
miljaardien ylivoitot devalvaatioiden
ansiosta. .
jaista ja^ sijoiiettat^ "oppositiooni
paiklcaKemaan : työläujoukkojcn sfl-missa
pshast] kolhiintunutta mainet­taan,
,Maau ulkopoliilti-ten. suhtei­den
tatlcaiseva huononeminen Neuvosr
toliltton. taloudellLsten vaikeiiksien l i - ,
äääntymmen Ja ^siitii aiheutuva työ­tätekevän
.kansan* t j s r ^ ^
ItaJT/u; pakotti fAi^smttunukintaman
luovimaan tilanteen pelastamiseksi!
' Tältä pohjalta »yntyi Kekkosen en-
.simmainen hallitus, -^jonka tehtäväksi
tuli siistiä I^WholmInffhallitiiksen
pahimpia jälkiä ;;nun£i£ä-^ kuin ulko-poliiltLse."
aakin mielessä.' Tiuinettuj
on, että talouspolitiikassa Kekkasen
hallitus astui urhoollisesti edeltäjänsä
jalanjälkiä, kuten päämhiisteri itse
suvaitsi ilmoittaa. Tulokset öHvat sen
mukaiset: luvatun talouselämän va­kauttamisen
asemesta hallitus jatkoi
edeltäjänsä aloittamaa hintojen ko-roittamista;
mutta p/rki estämään
palkkojen korolttamiset keplottele­malla
tunnetuilla"plsteostoillaan"' ja
vihdoin Julistamalla palkkasulun.
.viittaa heidän kannatuksensa lisään^
tyminen.':^unnalli67aaleissa: preslden-^
tJnvaaleihla verrattuna. Työläiset e i ­vät
'Ole kuitenkaan unohtaneet niitä
demokraattisten oiiicuksien ; supista-iniaäi^
terroritoimsnpiteitä ja sorkka-
^auta-moietelmia, jotka astuivat päi­väjärjestykseen
Pagetholmin hallituk­sen,
valtakaudella: Kansandemokraat-
SVUREN VALHEEN )SXK1N
SANOI SAMAA
Konjressln j.-» Valkoisen Talon pu-hemiesten
mukaan Yhdysvaltain oh­jelma
peruatuij "rauhan pakolttoml-f-
ecn voimalla'* ja "kommunismin
pidättämiseen".
Vuonna 1839 pitämässään puheessa
Adolf Hitler sanoi: "Rauiiaa rakas­tavana
miehenä minä olen yrittänyt
kalkin mahdollisin keinoin antaa täl­le
suurelle maalle puolustuksen Ja
aseet, mlt-kö ovat sopivia toisten suos-tuttelemlseksl
rauhaan."
J a myohemmhi: "Saksa on rauhan
takaaja, silla se varoittaa kaikkia
niitä jotka Moskovasta käsin jTittä-vät
syt3'ttää maailman palon."
-— Pacific Tribunc.
PARIISILAISTEN
"HOKSAUTUS-YhdjTsvaltalalnen
kirjeenvaihtaja
.Sjhia Porter kertoo .saaneensa P a ­riisissa
tavalliselta kadun mieheltä
seuraavanlaisen vastauksen:
; "Minun vaUnoni ja minä emme pel­kää
sitä, että venäläiset aloittavat
.sodan. Me: pelkäämme, että te. l l i -
pa«inmielentllassanne aloitatte sen."
JATTILXISKOXEITA
RACII.tN TOIMISIA
Suurien patojen valmlstanuscssa
on kaivettava suuria määriä maata.
— -
OIKEISTOSUSIALIUEMOKKATIA.N
TAPPIO JA MAINEEN PAIKKAUS
Harvoin on käytettävissi nain l y ­hyeltä
ajanjaksolta niin murskaavia
todistuskappaleita kuin tä.ssa tapnuk-ies.
sa. • oikeistososlalldcmolcraattisten
petturcidcn vhteistaiminna.sta suur­pääoman
kanssa. Sikfipa työtäteke­vien
tuomio elikin välitön ja ankara;
Yhden kolm.^nneksen aiinimääran
kato presidentin vaaleis-sa oh vakava
opetus ja varoitus ei vain fosdem-johdolle,
vaan myös ja ennen muuta
sen toimeksiantajalle —suurpääomal­le.
VaiUikoutunut sosdcm-oikeiito-
PALKKOJE.V POLKEMINEN —
T¥OMA.\TERRORI •- JÄRJESTÖ-
DIKTATUURI
Työläisten reaalipalkan ja elm^-^son
alenemmen Iisasi luonnollisesti^ tyy­tymättömyyttä
työläisjoukkojen kes­kuudessa.
SyntjTiyttä kuohumistllaa
ovat olkeistcsasialidemokraattiset sa­mean
veden kalastajat pyrkineet
käyttämään hyväkseen alentuneiden
osakkeittensa nostamiseksi työläisten
keskuudessa. Sosdem-johdon suuri-suntaisen
manööverin tuloksena syn­tyi
ensinnä surullisen kuuliUsa Fager­holm-
sopimus j a myöhemmin samaa
luokkaa oleva Aura-sopimus,- joiden
avulla on "vakautettu" työläisten a-lentunut
elintaso j a voimaperaistytet-ty
työvoiman riistaa. Vaikka palkka-hikehtlmisten
tulokset., eivät yleensä
tyydytä työläisiä, hiin ilmeistä on,
että soluttautumalla palkkalhkkeiden
johtoon ja esiintymällä näennäisen
Jyrkästi Kekkosen hallitusta .vastaan
50idem-johdon onnistui osittain hä­mätä
työläisten i:äsityk.slä, johon mm.
tien ollessa^^allituksessa työläiset «ai-
•vativapaastlajaaomia etujaan; Iitkko-oikeutta
ei rajoitettu:eikä'työmaater-roria
sallittu. Oikeistososialidemok-raattUien
hallitus sensijaan ryhtyi e n -
fiimmäiseksi riistämään työläisten
taistelun kautta saavuttamia: oikeuk­sia
Ja vapauksia : yhteistoiminnassa
työnantajalcapitalistien kanssa. Mie­livaltaa
on edelleennharjoitettu KeCc-kosen
' hallitksen a i l t a n a : varsinkin
työmaaterrorin j a sosdem-johdon Jär-jestödiktatuurin
merkeissä Ja ilmeis­tä
on, että nykyisen hallituksen aika­na
terrorikomentoa yritetään jälleen
tiukentaa.
VIIMEINEN OPERAATIO
Sihnihipistkvän pitkäUe kehittynyt
seltasorto maan talouselämässä, vyö-ryn6maisine
hintojen nousuineen ja
työtätekevien elintason, alenemisinsen
joudutti omalta osaltaan nykyisen por-vaxillis-
Eosialidemokraattisen hallituk­sen
muodostamista. Lisääntjrvän le­vottomuuden
hillltscmifielcsi työläisten
ke-kuuäcssa^ jota oikeistososialidemo-
Ikraatit käyttivät "keppihe\'osenaan
pyrkiessään hinnalla millä hyvänsä
halUtUkseen, oli löydettävä sopiva
ratkaisu. Sellainen ratkaisu löytyikin
enemmistöhallituksen muodostamises­sa;
jossa :olkeisto£osialidemokraatit
olivat mukana. Tällä operaatiolla voi­t
i in eliminoida sosdem-johdon har­joittama
taktikointi;, palkkakysymyk­sellä
ja i valjastaa S A K hllituksen
täydelliseen määräysvallan alaisuu­teen.
Gripsholmilia on
21 matkustajaa
tulossa Canadaan
N»*w Yorki — - Ruotsin Amerikan
Linjan: moottorilaiva Gripsholm lähti
maalisk, 30 p n a Göteborgista muka­naan
742 m a t k u s t a j a a , K u n laiva
poikäesi seuraavana päivänä Bremer-J!
havenissa Saksassa, tuli: sieltä laivaan
entisten lisäksi 157 matkustajaa, jon­ka
jälkeen laiva ••• suimtasi : kulkunsa,
Halifaxin kautta New Yorkiin; A i ­kataulun
mtf-saan pitäisi laivan saa-:
pua: S a h f a x i in maanantaina - tJc. ' 9;
pna, joilom se jättää maihin 445 mat­kustajaa.
Canadaan saapuvien mat-kustajain
joukossa ilmoitetaan ole­van
seuraavat 21 suomalaista:
Bent Ja Erik ; Ahlstrand, Ingvar
Karlström, Aino- ja Tom Moberg, Ann-
MarieMoberg, Ernst österblad, Ella
SsTjälä, Antti Vuorensyrja, Arvi
Ja Anna, Kaldveer. K a r l Blomqvist,
John Pogstrom. Into Koskinen. Anna
j a Erik Sund; Saara Ja Lauri Valkea­pää,
Anna-Liisa Cederberg, Helvi
Vainio j a Viljo Kuitunen. ;
Gripsholmln odotetaan saapuvan
New Yorkiin keski\'likkona tk; 11 pnä,
joilom se tuo 454 henkilöä Yhdvs-valtoihm.
SITA
:TÄT
- — Kolme japanilai.sta juoksijaa i l ­moitetaan
olevan matkalla ^osallistu­akseen
Bostonin maratonjuoksuun
huhtikuun 19 pnä.
Tanner menetti
malttinsa Elannon
kokouksessa
Ilelsinld. — Osuu-sliike Elannon e-dastajiston
ylimaamisessä kokouk­sessa
maaliskuun 5 pna onnistuivat
kansandemokraatit torjumaan oikels-tososialidemokraattien
yrityksen ko­rottaa
osuusmak.sua, jolla pyrittiin
supistamaan vähävaraisten vaikutus-mfthdollisuuksia
liikkeessä.
Tappionsa johdosta Väinö Tanner
ku-jmeni nun. etta pani kokouksen
lopulta melkein piirileikiksi. s-
MUSTA BECNA HCUTm
P i k k u AntU oli lyönyt
sormeensa. Johon kasvoi uitsi
K u n hän o l i viimeisen kerran
rissa huomautti tämä:'
"Katsohan A n t t i , nyt sina tfiet
nut aivan uuden hienon
'•Nim olen, lääkäri-setä, d '
enää kuin musta reuna".
AnttL
" . HYVIN mXVASTI
Irlantilainen oli ollut pQ]s
paikkakunnaltaan icjmmeniä:
K u n hän sitten palaa
^teuimalleen t ^ a a ihan vanhoi^
kaista •vain yhden^vanhanv'
Syntyi seuraava kesifcustelu:
-::--: Kertokaa minulle mitä oa
pahtunut p'kku Jimmy paraSe.
— Paralle, j a vielä mitä.
Jimmy ei ; saanut koulukasra
n im ilman luku- ja kirjoit
han pystj'1 hy^in pääsemään -
päin elänjässä. ,
— Missä hän nyt on?
— Mmä en ivoi sitä sanoa.
'h3'vin' kuumana kesäpäivänä •
hän lammelle missä poikia 4
massa. Hän otti vaatteet pois
,tään. hyppäsi veteen Ja hukbi
— Sepä kävi hyvin ikävästi,
mies Joka pystyi luomaan itselkei
levaisuuden sai sellaisen lopun. '
hän vielä aloinkaan osannut:
e&a kirjoittaa?
Kansalaisuuslain muutokset
kumotaan, ennustaa Buck
Mitkään insinöörit eivät ole koskaan
jiTittaneet suorittaa , sellaista tjotu
mikä on tehtävä: kahdessa paikassa
Volgan varrella vaivaisen vhden vuo­den
aikan.!; Tavalliset kalvauskoneet:
eivät saisi sitä mitenkään tehdyksi
n im pian. Niinpä Neuvostoliiton i n -
.slnödrit suunnittelivat niin suuren
kalvauskoneen kuin on kolmikerrok­sinen
rakennus. Se painaa 1.100 tor.-.
nla! . . - S e n "lapio", nostaa jhdelM
ainoalla kerralla 70.0C0 paunaa maata
ja siirtää sen 400 jalan päähän. Koko
tämä kaivauskone. joka on l i l aa ras­kas
kulkeakseen minkäänlaisilla " r a i ­teilla",
kulkee omalla voimallaan
"Qiydraulisllla : jaloilla". Se menee
kuusi jallcaa yhdellä "askeleella".
Yksi taU.iInen kone kaivaa jo maata
yli 70 miljoonaa paunaa päivittäin.
— News Paot. Canndian-Sorfet
Friendahip Societyn äänen­kannattaja;
_ — ; .\ ^ ; ' ^ / — — - ' ; . . ..
Toronto. — L P P : n kansallinen joh­taja
T im Buck Julkaisi täälli- viime
torstaina Canadan kansalaisuuslakiin
tehdyn muutoksen johdosta seuraavan
lausunnon:
Canadalle osoitetun lojaalisuuden
korkein koetin on suhtautuminen tais­teluun
rauhan säilyttämiseksi. Te
ette voi olla L P P i n jäsen.^ellette tais­tele
rauhan säilyttämiseksi. ,:
Liberaalipuolueen muutokset Cana­dan
kansalaisuuslakiin on selvästi
suunniteltu vaikeuttamaan ja vahin­goittamaan
kansan patrioottista tais­telua
rauhan puolesta. Nämä muu­tokset
tehtiin voitoista hullaantuneen
Canadan sota puolueen .määräyksestä
seka niiden washingtohllaisten van­hempien
kumppanien innoituksesta.
On hapsaksl C C F : n jchtajllle kun
he Uttyi\ät liberaaleihin Ja toreihin
naiden muutosten laatimisessa, jotka
perusteellisesti muuttayat jokaisen
kansalalstimeen canadalaisen kansa­laisoikeuksia.
Tämä kansalaisuusojkeuksien :pe-rusteihln
tehty mutos on paheellinen
demokratia vastainen: mutta tämä-kä'än
ei ole: pahin puoli siinä demo-kratiavastalsessa
rikoksessa minltä M .
J . Coldwell, George Drew ja St. Lau­rent
yhdessä tekivät huhtikuun 3 pna.
Nämä muutokset' on viekkaasti
suunniteltu. Yhdistettynä kansalai­suuslain
muihin taantumukselhsun
määritelmiin, nama muutokset an­tavat
poliittisen puolueen johtajille
täydelliset ja ehdottomat valtuudet
määrätä kaikkien kansalaistuneiden
canadalaisten kohtalosta; tätä ratkai­sua
ei tee mikään parlamentti, e i m i ­kään
oikeuslaitos, eipä edes Canadan
ylioikeus, vaan se poliittinen puolue
joka sattuu kulloinidn olemaan val­lassa.
,•
Polltiikot tekevät päätöksensä Im-naholvien
salaisuudessa eika uhreilla
ole mitään puolustuo- tai vetoomus­oikeutta.
Se on julkeata dsmokratian ja kan­salaisoikeuksien
rikkomista.
Mutta el3.mä opettaa, että demo-
Icratla on voimakkaampi kuin volttc-i-lujärjestelman
poliittiset asiamiehet.
Perheyhtymä sortui maahan demo­kraattisen
toiminnan vastustamatto­man
voiman edessä jonka avulla T o i -
tettiin vastuunalainen hallitus, Unio-.
järjestöjen oikeus j a yhdeksän t u n -1
n i n työpäivä voitettiin .1870-luvulla \ canadalaisuuden todellinen koetin!
taantumuksellisesta . lainlaadinnosta
j a oikeuspäätöksistä vahttämättä.
Vuonna -1936 Canadan demokraat­tiset
voimat pakcittivat sen puolueen,
jota Louis St. Laurent nyt johtaa;
pyyhkimään lakikirjoista pois inkvl-saattorlsen
ja paheellisen 98:nnen py­kälän.
Korostettakoon, että 98:nnen
lakipykälän pahimmat -kohdat ^— j o i ­den
jo.»idoKta se tuli kaikkien demo­kraattisten
canadalaLsten tuomitta­vaksi
— on nyt otettu takaisin Car
nadan lakulsirjoihin kansalaisuuslain
muuttamuen avulla.
3Iinä olen vakuuttunut sitä, että
kun Canadan demokraatit pläse-vät
selville näiden montosten to­dellisesta
Inonteesta, he pahoit­tavat
parlamentin peruuttamaan
ne, kuten he pakolttivat poista­maan
lakikirjoista S8:nncn lakipy­kälän.
Minun vetoomukseni ikaikille Cana­dan
kansalaisille on se. että he vas­taisivat
näihin muutoksiin tehosta­malla
kansallista taistelua rauhan,
demokratian ja Canadn itsenäisyyden
palauttamisen puolesta. Tämä on
— E i . eikä myöskään uida.
Kirkonmiehet tor'
vat Kiinaa vasta
tehdyt syytöluet
London, O n t — Neljä cana"
lähetystyöntekijää, jotka
>ä£ikettäin Canadaan Kiinasta,
repineet rikki sitä valheellisten
tosten verkkoa, jolla pjTitaän
maan totuudenmukaisten tietojen
vläminen: kansan keskuuteen.
J . Dai'iä Harrison Torontosta,
kuutti idinalaisten kohdelleen
ystävällisesti aina heidän pois
töhebkeensä asti. "Ollessamme:
matkalla Canadaan <me saimme
vmrystävällisen kohtelun;
set' virkamiehet toimivat 1
mäisesti j a monet heistä olivat
v in avuliaita", kertoi hän.
Toiset' tässä ryhmässä
canadalaiset ovat: Henry
Montrealista, Albert Grant
Rollsista ia -John Posno,; C-suurimman
osan elämästään
hollantilainen.
Jokainen näistä edeliam-kielsl
sen. että heitä : olisi
tettu" K i i n a n Kansantasavallan
mesta. He myöskin sanovat,
maan elämässä on tapahtunut
ta edistystä ja että m l
järjestettyä tounintaa ei ole o]
•uskoimollisen työskentelyn v
miseksi.
Owen oli 11 A-uotta lähet
kijana: Kummlngissa, Funanin
kunnan pääkaupungissa. Ha:
työskenteli 20 vuotta länsl-Y
sa.
Ovren kertoi, etta esim. pa
minnassa on tapahtimut suurta
tyrnistä. "Kansan Panklti oso'
hyvin avuliaaksi rahan järje
seksi meille, mikä asia entisen
mennon aikana oli hyvin vaikea
tävä. Me havaitsimme sen
helpommaksi, koska Kiinan
hallituksen dollarille on
pysyvä kinssi Yhdysvaltain
nähden, ollen se 30,090.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Älkää tehkö niinkuin minä, v a a n . . .
:v:-;/w. •
m
uiko- ja sisäpoliti:kkaa..mikä antaa *tykkejä voin asemesta"; Tun­nettu
to.Ma^i.ihan on. että minkään maan talous- ja tuotanto ei pysty
>anianaikai,"ii>ti täyttUnniän sekä «otamolokin että kan^m tarpeita.
;CCK:n ja unionistisen liikkeen oikeistojohto tietää varsin hyvin, että
a>ia näin on — mutta .sosialidemokraattisen petturijohdon tavoin se
|>ehia vain '^pennin ntikkia" ja puhuu tehottomasta "hintakontrolHsta"
>:iloin kun tulisi vaatia .sotavalmistelujen tikille rauhanomai.^ta ohjel-
«naa kan-s^ikunan hyväksi.
Kuinka huimaavaa vauhtia n.s;.'Vtlantinpaktin maat kulkevat "kTi-dy.<
valtain inipcriali.-:min talutU5nupr:issa taloudellista vararikkoutu-mi.
sta kohti, sc näkyy Lontoosta huhtikuun 4 pnä tulleesta -VPcn
uutistiedossa.>jonka unikaan .\tlantin paklin kahdentoista jäsenvallan
^otamenot ovat kolminkertaistuneet Korean so<lan syttymisen jälkeen.
Tämän uulistiedon mukaan ,\tlantin .Veuvostoliiton yhdysvaltalainen
puheenjohtaja Charles .Af. Sj^fford sanoi, että k.o. maiden puolustus­menot
ennen Korean sodan puhkeanusta olivat yhteensä 2J.0OO mil­joonaa
dollaria. Nyt ne kuluttav:U 56.000 miljoonaa dollaria vuodessa
.>otavalmisteIuun. •'^:,''X-''
1 "inia on infla:ition perussyy. köyhdyttää kansakuntia nyt
ja uhkaa huomenna hukuttaa koko ihmiskunnan verivirtoihin.
Mitä tä-ssa tilanteessa tanitaan inflaation ehkäisemiseksi on se, että
hallitus muärau hinnat laskettavak:>i sille tasolle, missä ne olivat ennen
Korean sodan puhkeamista — jos ei muuten niin tukirahojen luovut­tamisen
avulla ja ryhtyy toteuttamaan fiiikaaliohjehnaa. minkä
niukuan verotetaan pois sotav«)iltuiHjain li5äänt>-\-ät tulot viimeista
senttiä myöten; 'sekä ennenkaikkea sitli, että! muutetaan, nykvinen
sötaohjelma rauhan ohjelmaksl, minkä perusteella kansakunnan varoja
f i ha:i<ikata tvkkeihin: vaan 4aivtetään voin ia lehän tuottarniseriaM
.Vanhastaan tunnettu tosiasia •• on,
että kaikenkarvaiset "sosialistit"' p u ­huvat
tuotantolaitosten kansallista­misesta
amoastaan kapitalistien etu­ja
silmällä pitäen; Nimpä esim. Eng­lannissa
oh . kivihuien tuotanto moi­sen
sekasorron tilassa, että sima ei
auttanut mikään muu kuin kansallis-taniSnen
suuren romahduksen välttä­miseksi
ja monien kapitalistien pe­lastamiseksi
valtion lainapaperien
.iuponklen leikkaajiksi. Kapitall^it
saivat nimittäin omaisuuksistaan Ja
"oikeuksistaan"' runsaan maksun val­tion
velkakirjoma. joiden fcorkoku-ponkeja
he nyt leikkailevat ja
karusa maksaa kaiken.
Niin. onhan Englannissa "yhtcui-kunnallistcttu"
.vhtä ja toista muu-ta'::
in ja jokaisessa tapauksessa saa
kansa ma':c<:aa viulut kun kapitalistit
saavat omaisuuksistaan tai "oikeuk­sistaan"
tavallista paremniat kor­pukset
— kuten tapahtui C3imer-klksi
FViglannln pankkia kansallistet-täessn.
Kaiken tämän kansallistamisen j i l '
•keen luulisi Englannin "sosialistihal­lituksen"
olevan kansallistamisen
'icannalla muuallakin. Mutta se on
\-äärä kä.<;ity3. eikä se pidä paikkaan­sa.
Siltä on saatu äskettäin varsin
selvä todistus Iranissa. v
Koska Iranissa on ollut runsaasti
«ljy4 ovat brittiläisen imperialismin
«hiehet häärineet sieim t&män vuosi­sadan
alkupäivistä saakluu Iranin
vallassaolijat ovat saaneet brittiläisil­tä
imperialisteilta kai'«nlaatuisia
lahjuksia ja hy%ityäcsiä siitä, että ovat
luovuttaneet maansa öljyrikkaudet
brlttllai-sten taiperiallstlen käsiin ja
riistcttävflssi. ^iten ovat Iranin rik­kaat
tulleet valtavan rikkaiksi mutta
kansa on tullut entistä köyhemmaksl.,
Kun brittiläiset Imperialistit kasaa­vat
valtavia voittoja öljystä saa I r a ­n
i n kansa samaan, aikaan nuolla
njppiään.
Niiden Iranin öljyrilckauksien riis­tämistä
varten perustettiin aikanaan
Anglo-Iranian Oil Company, joka on
brittiläisten kontrollissa ja joka on
eräässä mielessä kansallistettu yri­tys,
kos^a ylitiön niistä-osakkeista.
joilla on päätösvalta asioissa, on 52.55
prosenttia Hänen Majesteettin.<5a B r i ­tannian
^'sosialistihallituksen" käsis­sä.
Mutta kontroUi on väanän h a l l i ­tuksen
käsissä Ja siitä se kenkä p u -
rlstaakin;
Noin pari vuotta sitten esitti Ira­n
i n hallltuffvaatimaksen. että Anglo-
Iranian on Co:n pitäisi maksaa suu­remmat
tuotantopalkkiot öljj-ntuotta-misesta.
Anglo-Iranian johto olikin
pitkien neuvottelujen jäKcecn valmLv'
korottamaan palkkiot kaksinkertal-.
siksi, mutta'Iranin parlamentti (Maj-li5>
kieltäytyi vahvistamasta asiaa
koskevaa sopimusta.
R U U Jatkuu yhä edelleen Ja h u i -
pistui siihen^ että maan pääministeri
keimuili A l i Razxnara murhattiin..U-meisestikin
sen takia, että M n oU
ollut tässä riidassa Anglo-Iranian
puolella, kuten oh asianlaita lukui-sim
mulliinkin hallitusherroihin näh­den,
jotka olivat rikastuneet niiden
lahjusten johdosta, joita he olivat
saaneet näideli öljyasioidcn johdosta
j a joita he yhä edelleen tiesivät saa­vansa
mikäli brittiläiset imperialistit
.saavat tilaisuuden jatkaa Iranm luon-nonnkka'/
jEsien riistämistä Iranin
kansan vahmgoksi.
Kun Ali Razmara oli murhattu,
joutui tämä öljyriita parlamentin kä­siteltäväksi.
NiUipä sitten tapahtui­kin,
etta Majlis äänesti yksimielisesti
Anglo-Iranlan öljyrikliaukslen kan-sallistamLsen
puolesta. Britannian
halUtus lähctU cen jälkeen kiukkui­sen
protestin kansallistamifpäätöstä
vastaan, silla eihän sellaiset tuotan-toIaitok.
set kelpaa kansallistettaviksi,
jotka tuottavat valtavia voittoja,
KaS/.cn lisäksi olisi vallan väärin, jos
Iranin.MajlLs seuraisi Englannin par­lamentin
esimerkkiä ja ryhtyisi kan­sallistamaan
visse>.t tuotantoaloja.
Kansallistaminen on vannaankin O K
Englannissa mutta vallan eri asia
Iranissa koska Englannin. kapitalis­tien
edut ovat kysymyksessä.. Syynä
henee se, että kapitalistit eivät saisi
riittävän suurta korvausta öljyrik-tcauksistaan
koska Iranin valtion kas­s
a on Ltahmlttu melko tylijäksi. Puhu­mattakaan
sitten lukuisista muista
te'jcljöistä. kuten eshnerkiksi britti­läisen
imperialismin yleinen herxuus-isema
läheisessä idässä.
Koska peikästä protestista el ole
mltäSn käytännöllistä hyötyä irani­laisille
päätti Attleen hallitus tarjo­ta
Iranille entistä suurempaa osuutta
ölj>-voltoista. Hän ehdotti, että pan-'
naan TOitot tasan — f ii lyilirty. Se­kään
ei ole kuulemma tyydyttänj-t
Iranilaisiav Jotka ovat' saaneet pää­hänsä
kiansalHstamlsaJatuksen.
Asla nä>1;tää olevan nyt silla
teellä, että kansakin on ruvenntrf
kehthnään tässä öljyasiassa.
Iranian palveluksessa sanotaan
van nom 80,000 iranilaista. He
ryhtyneet lakkoilemaan, ilme
yhtäällä parempien palkkojen J»
suhteiden ja toisaalla kansai
sen puolesta. Tilanne on pyt
nen. että kansa vaath tuotannon
sallistamlsta mutta "sosialisti"-
ja hänen hallituksensa ovat sitä
taan j a puolustavat kapitalistien
to-oikeuksia Iranissa. Ilaie
on Attleen kanta tässä asiassa
kuin entisen papinkin, joka
lammaslaumaKeen, älkää tehiö
kuin minä vaan nihikuin mini
Viimeisin kehitysvaihe tässä
sa on hnperlaUsteiUe hjTin tutta
nettely — väkhrallalla uhk
Persian lahden tienoilla on aina
muutamia brittUälsiä so
merkkinä brittUäisestä he
•Nyt kerrotaan, että amhaliteetö
komentanut kansallistamislilkk««
lakkojen johdosta sinne enUst*
saksi »pari lentokonelaivaa.
on edelleen kiristyn}^ sen
että Iranin hallitus on
la"iko- ja ÖlJyaluceUe sotavätofl-meisesUkin
on Iranin hallitus
t a huolimatta Angio-Iranian
la. kaikista Biajlisin päätäcsisti
Ihnatta. Saapa näödä mita*
sen nahan r e p i i .
Englannin hallituksella «J
sään toinenkin kansalll
Se koskee ^Suezin kanavan
tamista EgyptUi toJqiesta. 1***
poikikcukselllsen valtavia
tuottava liikeyritys Ja B r i t a n a ^
lituksen sanotaan omlstarao W*
prosenttia kanavayhtiön
TIetenUn Attleen "sosia"
vastustaa senkin ftansaHistao**
"KXkSä, tehkö niinkuin näo^
— Kane Terä.