Vapaus, December 17, 1960

              tch!8an!<»f;tWQnteh Cahadians. Es-
,USbU2a>ed^MQ(7.-76, 1917.^Authorized
f M^8e(»iil'.icla8s mail by. the Post
C^|tt,':De{»rtment,c Ottawa., pub-
. J ^ i : ,tlii^^-w«ielrly:' Tuesöays,
' S ? ' ^ ? ^ ? ^ * ^ ^ * ^ at.lOO-102
Teleptunes: Bus. Offioe^S. 4^4264;
Editor&l omde QS.:4-496S. Man»ger
E; Su&st Itoitor W.;EUwidrMä]lix«
Advertislng rate8^'upon ap^lcattan.
Translation free ofcharge.
; , ,, , TILADSHINNAT:
Canada'^: ' ,1 v i . 8!00 6 Yi. 425
- 3 Uc 2.50
ThdysvaUoissa: 1 vk. 9.00'6 tt. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6,kk.'5.25
mm Algerian sota ilHiffi^kissä
ilmitappeluiksi. *,
* Hänen ^derailuaan "tervehdittiin-' aluksi kahdenlaisilla mielen­osoituksilla.
Oikeistolaisten i — ts. Algerian ranskalaisten > mieleno^i-tuteessa"
huudettiin tervehdykseksi" "ranskalainen Algeria" ja hei;
täitin poliiseja kohti kiviä ja pulloja. Algerian ranskalaisten jär-.
jestamässa oikeiston mielenosoituksessa oli uutistietojeii mukaan
noin 2,000 osanottajaa.
• .Toisaalta muhamettilaisten-mielenosoituksessa oli uutistietojen
mukaan "tuhansia ihmisiä" jotka huusivat: "Eläköön Algeria" ja
"Atfimmäisyysmiehet hirteen".
- / i A l u k s i poliisit kohdistivat kaikki vastaiskunsa muhamettilaisia
yt^vä, joiden joukoissa veri vuottkin virtanaan. Mutta oikeiston
nileienösbitukset saivat niin räikeän muodon, että ranskalaiset ase-vpimat
joutuivat käyttämään tiistaina ensimmäisen kerran voima-keiXiojä
myös näitä Algerian ranskalaisia vastaan.
' tt'Algerian väliaikaisen hallituksen pääministeri Ferhat Abbas lau­sui-
Tunisi-sa antamassa^ haastattelussa' että Ranskan ^hallitus on
vastuussa: tilanteesta "sillä se kieltäytyy neuvottelemasta. Ranskan
haDitus tyrkyttää Algerialle pakkosopimusta ja sen vuoksi on tiianne
^butrsellaiseksi. ettei neuvotteluille ole^ nyt' mahdollisuuksia, se­litti
pääministeri.
cEttäkj-symys on maan itsemääräämisoikeudesta, se näkyy niistä
uutistiedoista, joissa kerrotaan, että muhamettilaisten mielenosoi­tuksissa
heilutettiin vieraitten isäntien (ranskalaisten) kieltämää
\apausrintaman valkoisen vihreän ja punaisen väristä Algerian lip-
'"^Rafislcan siirtomaavoudit ovat käyneet ja seitsemättä vuotta
"likaista sotaansa'Mtsenäistymiseen pyrkivää Algerian kansaa vas-taanL-:
Ranskan hallitsevat piirit ovat julkeasti ja maailman yleistä
v^utta-Aigerian kansaUe.;
i)Uoiesla; Älg^ saa luonnollisesti kaikkien hyvää tarkoitta­via
ihmisten moraalisen kannatuksen ja tuen. Ranskalaisilla siirto-iiuu^
voudeilla ei ole kerta kaikkiaan mitään oikeutta olla Algeriassa
V jäv^esiää: Aige^ oman kansallisen
täbtöhsa mukaisesti.
' , K y s y m y s ,ei suinkaan ole enää "Ranskan sisäisestä" asiasta ku-ten
Ranskan, siirtomaavoudit tekopyhästi * selittävät( Algerian sodan
jatkunun^'|Vaaraiita'a sen rajamaiden, Marokon ja Tunisian rauhaa,
seMS loppulSdeSsä koko- maailman rauhaa.
1 "Tamäii Jofidosta on ymmärrettävissä sp^imiksi maailmai} kaikilta
kolkilte tidei^n^^
Vaatimuksista.että. Ranskan täytyy poistua Algeriasta, ja että Y K : n
f tulee iryhtyäl päättäviin toimenpiteisiin rauhauv^
deninukaisella tavalla Algeriaan. Erikoisen voimakkaasti vaativat
"''ii^=^Aasian maat, että Y K : n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin tulisi
pv^tlua asiaan Algerian kansan oikeuksien puolesta!'
i\ Kaikista kielloista,, ja ^vastaväitteistä huolimatta on kuitenkin
ilmeMälkttä^
Han'^ansaa ja sen vapausarmeijaa vastaan.
•"^'4, T2M^,vuoksi on erikoissyy pysähtyä miettimään sen merkitys-
•tl^ iranJKUuban edustaja ManneLB^be sanoi YK:n: yleiskokouksessa,
.'joti^', nytv on go aika,' jolloin ^Yhdysvaltain, Britannian ja muiden
; KATO-maideni tulee^;:"
tUunsa" Algerian kriisissä. '
Kuulukoon myös Canadan ääni epäröimättä ja varauksetta A l ­gerian-
kahsallisen itsemääräämisoikeuden puolesta!
Miksi ei parempia
Miksi emme'näin kriitillisessä' ti-lantieessai
esitä ivakuuttavuasperuste^
luja jos meillä sellaisia pn? kir;
joitti s' muuanamerikkalainen • New
York Times-lehden 'lukijain osas-tossaj
i-aseistariiisuntakysyniykserta^
Neuvostoliiton i^hdotukset-yleisesi
j a ' ' täydellisestä^-•aseistariisunnasta
ovat!vähitellen päässeet; myös: suu­ren
amerikkalaisen yleisön tietoi­suuteen
ja -yhä laajempaa ihmetystä
j aK^ vastalauseita herättää- Ylidysval-täiii
hedelmätön asenne ja'suoranai­nen
jarrutus tässä koko ihmiskun­nan
kohtalon asiassa.,.
Pääministeri N : S; Hrushtshevin
henkilökohtainen (osallistuminen
YKn yleiskokoukseen, hä?icn per­soonallinen
voimansa ja räiskyvät
vastauksensa jotka ihastuttavat jo­kaista
aitoa lehtimiestä, edisti pa)-
jon - aseistariisuntaongelman:^ ,ajan'
kohtaisuuden ja valtavan merkityk­sen
-tunnetuksituloa; r^Bal tikan rau':
hanristeily oli rauhanomaisen rin­nakkaiselon
voittokulkua. Tosin ei­vät
USAn viralliset piirit ottaneet
avosylin 'vastaan : Neuvostoliiton
pääministeriä:; - Ne päinvastoin! ko­rostivat
epäystävällisyyttäan rajoit­tamalla
hänen liikkumisoikeuttaan.
Mutta ^ aatteet kulkevat tunnetusti
ilmaii viisumia. Huolimatta viran­omaisten
kehoituksesta : pitää .yllä
viileätä suhtautuonista,, loivat Ame­rikan
lehdet päiVästä päivään täyn­nä
suurta: H:t.a-: New Yorkin amma-tilliset
järjestöt^ suorittivat ensim­mäisen
f rau
järjestämällät'Yiöi jip^l^te^
• • f
skä jaköPät
m
^i||arai^(oma§e^^
liyi^lbku^ta
deni|ito:ä^^^
| K a r ^ M l ^ a ; p i | j | f i ^^
libÖäiflaaöl^Jelok^
teehk«%sitfettiiri*nSri20i,; elokuvaa;
joista'/'j0lvösallistuij,kilpailuua;dr ja
teryetulleeksj Ykysx^^^^^^ ne.eSustivat 22 maata, voi. jo
mielenosoituksesta elvat Iphde^ o^^ p-^ätellä.o h j^
' ' " . i :™ 't":----.' LäUäneen-kaikenlaatuisia elokuvia
joukko lehtiä julkaisi paivasta^ai- elokuvataiteesta...', Oli
vaan. uutis^^,,yain ^haya^sty^.a j^^ faiteeUistaTolif.Vähemmäa taiteel-revanss^
a^^^^^^
moitsijpista,.,joitp,jj^erfonian .,^u^ tä kummastakin, poliittisesta maail-1 Filmjstä ja Pentti Lintonen - halu­kaan,;;
rah^aHa'-vär^^^^^
seen tehtäväänsä. I',;, ''^
Myös Yhdysvaltain—televisio ' lä­hetti
50 kanavansa ja radio 200 lä­hetysasemansa
v kautta: pääministeri'
Hrushtshevin: pitkän . haqstatlelun.
Kaksi tuntia istuivat tavalliset
amerikkalaiset televisionsa ääressä
kuunnellen Neuvostoliiton ^esitykr;
siä rauhanomaisesta rinnakkaiselosr
ta j a aseistariisunnasta. Lähetyksen
jälkeen suuri välitysyhtiö: Sutro
Brothers & Go. ilmoitti lopettavan­sa
amerikkalaisen -televisio-ohjel­man:
rahoittamisenj koska Neuvosto^
liiton Vpääministerin' , oli,,^sallittu
esiintyä siinä. Se: liencQ;vakuuttava
todistus taistelusta; joka Yhdysval-lo
ssa on: kä, ynnissä1' ra. uha•n onja1isen ^ • . • u • i « «• rinnakkaiselon puolesta ja. vasta an.!1, 7t.Aen. ,o r„k es.t. er..i n'harjoitu.k.s..e sta, Tusk, .i n VOI epa..i.l.l.a. , ,l aaj.o j.e n .kansa' n-*^f l i i t t i s t a S i i n a oh se, etta "san
joukkojen iYhdysvalloissa,^rltuten
manleiristä ja siltä Väliltäkim^Viik-,
kö oli kokeilu, mutta se-onnistui,
kuten palkintolautakunnan puheen­johtajana:
toiminut; ätä-saksalainen
elokuvaohjaaja Karl Gass päättä-jJristilaisuudessa
totesi. Tästä läh­tien
tullaankin viikko jäljestämään
joka "Vuosi.
;v: Eräs :ulkolaisisla. osanottajista pi^
ti -Leipzigin lyhytfilmi viikkoa liian
'vasemmalle kallistuvana", mutta
hän oli tainnut muodostaa käsityk­sensä
liiani aikaisin, sillä esim; suu-:
ren ' palkinnon jakoivat Puola ja
Ranska.' Puolalainen voittajafilmi
oin'' erinomainen, lämmöllä tehty
liieni kuvaus Varsovan: raitioteiden
rahastajien ja korjauspajan työläis-
PP^
sänka-misissä,
mikä lienee,vaikuttanut sii­hen,
ettei yleisö* erikoisemmin 6-
solttanut suosiotaan.' v^'
, Vaikka eivät suomalaiset eloku-ivat-
olleetkaan mitenkään erikoisia,
j6iyät^ä, päässeet palkinnoille, oli
jOsälliistumisella:merkity;stä^sikäli^^;
>kuten AcniaHdlDbHikösii e^tViltj^^
•SDud^n alussE^ .totesi — että se oli
rbheljlin^n^.ohitus halusta edistää
rauhiinomaisen rinnakkaisolon'' to-
:teutumista. Ja suomalaiset osan­o
t t a j a : ^ ;LDhikQskeaiisäksi^oliyat
Leipzigissä Harry .Lewing Suomi4
sdvat i myös • antaa" f ilmi viikolle; suo­malaisen
korostuksen.—^ j ; ,
P A L K I T T U J A E L O K U V IA
V' 'Kansainvälinen-tuomaristo, johon
kuuluivat, Jean^Jaques Languepin,
Ranska, John Grierson, Englanti,
Alberto Cavalcanti, Brasilia, Valeh'
EI Din Sameh,r Yhdistynyt Arabi­tasavalta,
OldrichKriz, Tshekkoslo­vakia,
Tadeusz Makarczynski, Puo­la,
Gösta Lundquist, Ruotsi, Lyja
Derbysho\a, Neuvostoliitto, Walter
leckebusch, Lärisi-Saksa sekä; Anne­lle
Thorndike, Alfons Machals; Klas
Lippert, Alfred Wunderlich ja
fVVerner Otte demokraattisesta* Sak­sasta;
jakoi palkinnot* sen; perusteel­la,
miten elokuvat: vastasivat viikon
tunnusta "Elokuva :tekniikan, tie-muissakinymaissa
yottavan yhä;;sei-;
vemmin:; kantaa / aseistani^
puolesta ;: tässä ; k i i h t j 7 i e e s s ä kainp;
pailussa.
Kiinan suuri
ihmiskuvaaja
Lu Syn:. Uuden vuoden: uhri ja
muita kertomuksia. Suomenta­nut
Elvi Sinervo: Typografia'Ta­pio
Tapiovaaran. 275 s; Kaiiä'an-kulttuuri
Oy.
• L u Syn ei ole suomalaiselle luki-emmcBuddhan,
Konfiitsen ja Laot-rit"
olivat, työläisiä. Ranskalainen teen ja kulttuurin edistyksen palve^
voittaja oli trikkifilmi "Hyödylliset lukseisa — kansojen rauhan ja hy-atomit"
ji jossa hauskasti kuvattiin' vinvoinnin puolesta". Lisäksi otet-atomien..
rauhanomaista käyttöä;~tiin myös huomioon, olivatko filmit
mutta jossa amerikkalaiset atomi-' vanhoista elokuvamaista vaiko vas-sukeliusveneet
esitettiin aivan yhtä].la;elokuvati^^
levästä " VRas versa^^,^^—
Mensch",' jtfiika voisi vapaasti ^söb^
mentaa' "Heikko^" kohta' onMhmi-nen
Y L E I S T A S O ' H Y V Ä . . • .y = ''^C ^ ^ ' '
. V^kira-näfa--lÄipzigissä- monia • ,-Q«awassa..o».^Bank.,oi.Canadan.,
täld/joäsä 45 työläistä-näkee'päi-"
ivässäi^i^ahaäs^ kudri-^miljo- ^
•täya
kymmeniä""' 'fflnMj|,7' fcäiJiiäHäh"^^^^
|>arbaallar^tabd^^^^
soa, en satbniitl näJ^inijtän ^litä ai-nbaa
huon^. /. Tuomariltakin , ar-voste
i yleistason" slihteellisön'hy-ja
seqhä%oU:})akosta katsot-
|;aikki filmit., ^ P^kittujen-fil-miuil
lisäisi e s i t ^ i in eri niaista
moÄia, j o i d ^ . ^ i y b i i ^öyt^vm^^
saT^esim. koulujen opetinielökuvien
joukkoon..'Maalaustaiteen^ynunärtär,
misessä olisi;erinomainen|belgialaiT^
sen maalarin.Pierre Paulusin-taidet­ta
esittelevä elokuva, jossa rinnäk-kaisesti
esitellään' maalaus työvai­heessa,
val^miinä: jäisen malli ;^tai a i ­he
luonnossa, Egyptin:vedentarpeen
ja V vesirakennustöiden «valtavuuden
tekee :'havainnollis^eksi:^^^^;,-i
sen Bruno '-•Loetschin filmi "Kei­das",
tanskalaiset esittivät hyvän
elämäkertafilmin H. C. Anderse-nistaKElämgpi
satuV; kaukaiset tähr
det tuo laelle dem. Sakean ,"Sig:
naaleja ;ava^^^desta••^•T,vain:^-myuta-.
mia mainitsäiseni.'' - ^
Leipzigin , elokuvaviikon yhtey­dessä
järjestp^tyssä lyhyt- ja doku-ja
nääri<-kokb /elämässään.' .-Pienessä
huoneessa'Wic^6tvjha;näiset']^äinavät
SOOlarkkia; joissa on 52:paperirahaa K
kussakin, automaattiseen' laskuko­neeseen.
Laskukoneita on jokapai*
kassa tässä ^|)cei^^u^ss^ ja! ne Icä-sitteli
svät tpl^^t,ärkjda. neljässäky^^^^^
meiiessä seicunnissä. ,P^an ^ onkin'
puolenpäivän tyo,-12 ^joonaa 8d6
tuhatta sileätä, ^uutta paperirahaa
odottamassa virhetarkastusta. Pai­nokone
\työntää„, ulos 32:n setelin^
arkkeja, joihin >< on painettu juuri;
nimikirjoitukset. Naiset tarkasta­vat
huolellisesti arkit-ja toiset päk--
kaavat ne kahdeksan arkin nippui­hin.
Giljotiinin .mallinen kone leik­kaa
rahat erikseen 500 levyä kerral­laan
Tämän koneen terä hiotaan
aina iltaisin ja teroitetaan noin jo­ka
kahden;kuukauden kuluttua..'
Mutta tämän talon henkilökunta
ei yksin tee rahaa, se hävittää sitä
myöskin. 'Likaiset,' risaiset, vioittu­neet
ja vanhat rahat poltetaan kol­messa:
polttouunissa noin^4 imiljoo- •
menttifijmin tekijöiden keskustelu- nan 500 tuhannen dollarin arvosta
tilaisuudessa päätettiin perustaa a- päivittäin. Tämä hävitysvaihe ta-rauhanomaisiksi:,
kuin Neuvostolii­ton
atomijädnsärkijä;-.Läntistä: po­litiikkaa',
edusti myös Tanskan esit­tämä
piiiTctty trikkifilmi, jonka
englanninkielisenä nimenä oli
•'.-Vnythmg about Scandinavia". Sii­nä
i|imittä,n propagoitiin tullien
poistamista; kaikkien. :pohjoismaiden
väliltä. '' iiyvin hauskasti tehtynä
filmi sai yleisön jakamattoman suo­sion.
loiteto.mikunta valmistelemaan
"Dokumentaarisen" maalimanlii-ton'
: muodostamista. ;r Aloitetpinii-t
kunnan puheenjohtajaksi; valittiin
maista7'mutTa"'"sämalla "koetettiinj [«"-^«'«^"•P-^^J^fJ^ Theodor Chris-kuitenkm
olla ankaria ja oikeuden-! .«"f^ . V . * ^ ! ! ! " ' ^ . " " *^ .^ulee tasta
isonajaluksiavsaamnvenionessa-hä­nen
tarinassaan myös terveellisen'jj,}p^(;j, v^uJELMA "VÄRIKÄS"
nuuslutuksen näitten samojen aja-" —-^• • -
tusten kuolleesta; kayttämisestäv
mistä Ja :elämääva^5taan;';f^
'1
^ Tieiii Läös suuraielskeessä
.,,^4, Pienessä ^Laosissa on nyt^sota ilmiliekeissä ja se luonnollisesti
'ul^aa.'i:oko ihmiskuntaa, sillä jos sota pääsee syttymään missä ta-
: hatfsa'maailman kolkassa, ja jos sitä ei saada ehkäistyksi ja kontrol-
Joiduksi, se voi levitä hyvinkin nopeasti maailmanlaajuiseksi paloksi.
<>^ Kaikki-vastuuntuntoiset uutistoimistot kertovat avoimesti, että
Yhdysvaltain' rahoittama kenraali Phoumi Nosavan aloitti nämä so-taJbdimet
hyökkäämällä Laosin pääkaupunkia, Vientianea vastaan.
.' ;^j'""läistakysyniys on selvä", kirjoitti Globe and Mail lehden kir-j
^ v a i h t a j i Philip Deane Washingtonista tiistaina ja selitti:: " Y h ­dysvallat
>tekee' kaikkensa avustaakseen oikeistolaisia puolueetto-niuusohjelman
kannattajia vastaan" — viimeksimainittujent^pllessa
sivumennen sanoen laillisen hallituksen edustajia ja jäseniä. Mai-nitlu'kirjeenvaihtaja
'jatkoi edelleen:
y ."Tilanne on epätoivoinen siksi kun Vientianea, pääkaupunkia,
'.piirittävät yhdysvallalaismieliset voimat,' mmkä johdosta tämä kau-t
-punki joko, antautuu tai joutuu taistelutantereeksi."
• ':>V:f J a mikä on .miehiään tämä amerikkalaisten rahoittama ja aseis-
._jta4»a„*Jrail|inakenraali Phoumi Nosavan? "Hän ei ole ihanteellinen
'1 ^mlAel^<'v•mvXMiäS^: AHn^lämniniif fV'?V:1r
prinssi Nörodoni^Sihanoukm kaltaisen miehen, joka on Cambodiassa
: 'ÄvJ^Ä^e^^ «USÄn im^eriälisniia"
' ;y|CE3a,.fmutta'gpkar%olfeÄ siitä, että Cambodian kom-
.-muQistit ,^VAt^^9jue>^]|rolranaan.<voi tai kuolleita'."
oj^u <: uic aumi..uai:,cu.. . u n . . ^akkaus Kiinan vanhaan kUlttuii-jakunnalle
tuntematon. Tammen ' ..^ ^^^^^^^^ g^^.^^^^ rbiikfejian^
jäi si tkeään i-ijjyk iniyksee
kangistuhe.iU atusl£*^hi<^.it'a- '''''' '
arvokkaassa: valikoimassa ! •''Kiina­laisia
kertojia" hänellä on ' Ali 'Q'"-
liiminen Tr^jaritarina "varkaasta,
jcka oli niin surkea, ettei uskalta­nut
varastaa*'. . J o - tässä <: pienoisro­maanissa
Lu Synin — Kansankult­tuurin
noudattama; kiinalaisten ;;ni-:
mien kirjoitustapa poikkeaa huo­mattavasti
T^hinjr^
— kirjailijan olehM^s näyttäytyy.*
Hänessä' on suurten: ;;satiinkkojea
realismia ;yhtyneenä.lämpimään in­himillisyyteen
: ja suullumuks'
joka tehoaa, .luonnollisuudellaan
paisuttelemattomuudellaan^;
Nim syvällistä jaierhvaäkuih^^
nen ajattelunsa — hän' on ijiyos , - - .
huomattava esseisti'-:- ohkin.'jiunfc'ii''"^'hj«>i'^'' ^^^'^ 'nfeljdifilmiä-.Virdes
päävoimansa on kuitenkin mielöeii' 'alunpcnn ohjelmassa ollut -luken-
•'Teollisuusfilmeiksi" luonnehti
vat' useimmat demokraattisen;; Sak-;
^ari lehdet iSiioriien hlJjcOman; pikä
mukaisia.
Kun tuomariston päätös suures­ta
- palkinnosta- julistettiin kuului
yleisön joukosta tyytymättömiä :ää
niä.;jotka olivat:\lähtöisin;:hollanti>
laisen'Jons Ivonsin Ranskassa te?
kemän hienon filmin 'Seine kohtaa
l?ar.sin''kannatlaijen joukosta. Pet­tyneet
i'auhoiteltun ilmoituksella,
etiä: 0lUoln)aIqhtifeeS6ä;oii ollutt^^i,-
iiovirlre; mainittu filmi ei voinut o r
sa 11 ist ua kilpailuuny koska sen ensi-.
lähtien järjestämään joka vuosi
Leipzigissä lyhyj- ja dokumentti­filmien
festivaalin. Siitä tulee kai­kelta
päätellen maailman merkit-t'ä^-
in alallaan, sillä Leipzigissä ei
tulla osanottoa; rajoittamaan: poliit­tisten
syidfen perusteella. Niin teh­tiin
Länsi-Saksassa, jossa Mannhei-mm
lyhytfilmifestivaali viime kor
väänä kompastui siihen,; että Ade-hauerin
hal{_i(uis puuttuv festivai
järjestäjieU-ijir-^ali^inöfeätäku
siitä paljon;n^öuta)sattottukaan.; A i - Puolan jÄ Ranskan'kesken." Neljä'
nocsta.in "Leip/igej Volksicitung"I pääpalkintoa jakaantui-seuraavasti;-
omi-sti hieman enemniii)! huomiotaj Kiina elokuvasta 'Iloa Tiibetissa'\
Umimiiidisilie filmc lie kiittäen nii- Demokraa'.tinen Saksa Anne 'Frari-
I l t a oi. ollut ennen 1 1. 1959. Jatlyö^ön kieltäen palkintojen anta-ni.
n jaettiin suun palkinto kahtia f^.!f^\^*'f!^" .^'^'"e'^-
i e . j a Iisaksi kiellettiin joidenkm
filmien
äicjh ja tekniikkaa Suomqn km; va.heita; kuvaavasta;dokuiment^
Hfilmista 'Ein Tagebuch: fyr Anne
Franjc" ESngiipti Ijcokp;.'! Phjelm^^
taan ja Jugoslavia^ sota- ja miehitys-aikaa
:.kuvaavasta-;.'.*Se ei. saan enää
toistua '.Demoki-aattUen; Saksan
kulttjiuriniinistcrion; kunniapalkin­to-'
annetuin ::i^^
P.".?"..^'' ^ "r^"' lavaua vieia ^^^^^ ^^^^.^^^ yleistys! taideteollisuuttamme parhaim
sailyttaa sen kaukomaisen javyn, ^^^^^ ^^^^^^ vääryyttä. kiijailijal-l'"iUaan en aloilta. Jälkimmäinen
" " " " " ' " le. Hänen kertomuksensa eivät ole on Penttr Lintosen kuvaama lasin
m.taan laskuesimerkkejä, joista J« POsliinin leikk.h esitellen Ara-
3:3 ii fMiitt^lVfi^S^allölllaJ&Jlö^ "ihannediktaattoria" sen
;]^tei}injf^'1gÄ^i^^ PÄbsässafoari! Siksi sen täytyy turvautua
•jselBaisiinV^E^^ miiul^oihin' icuixi Synginan Rliee, Cliiäng ,Kai-
;.,^^hdc^ja,:n3ftjiiim«k«
M kanadalaisten «enemmistön myötätunto dn Laosin kansan itsenäi-
; 5 tfltbnenskruiinaamista jr Laosissa. J^hdysvaltain hallituksella ei ole
?MlWiK?S«,^^^^ on olemassa vielä se vaara, että Yhdys-tr.
la^^vaatien
^3lxi^»=i^-i^,->''t
joka ;henkii; meitä.;vastaan Kiinan
vanhasta ;-kirjallisuudesta: ja tieten.-;
kinmyös;;-länsimaisista Kiinan, ku-'
vauksista. Jälkimmäisissä; on ekso­tiikka
vain halvemmin koristeltua.
Toisin nyt käsillä olevissa 17;3sä
tarinassa. :Vaikka.Lu Syn näyttää
yhtä hyvin minä- kuin ^hän-mllo-dossa
tarkastavan kuvattaviaan
realistisen ulkokohtaisesti hän
eläytyy näihin täydellisesti. Hänen
kertomuksissan: astuu; ensi:;sijassa
esiin ihminen ja vasta toiseksi tu­lemme:
ajatelleeksi, että nämä ihmi­set
ovat kiinalaisia. Ja ehkä juun
tämä järjestys saakin aikaan, että
se inhimillinen murhenäytelmä,
joka edeltää: vallankumousta, .niin
täydellisesti näyttää selittävän scu-raaansa.
_
Ja kuitenkaan Lu Syn ei ole mi­kään
propagandisti. Vain muutii-missa
hänen tarinoissaan on; edes
välillisesti syyttävä kärki kuten
"Uuden vuoden uhrissa", jossa
Hsiang Linin vaimo naitetaan su-kulaisten.
sa toimesta uudestaan:
" E i siinä hänen mieltään kysytty.
Joka ainoa siinä olisi vastaan pan­nut,
se on tietty. .Mutta hänet ^ si­dottiin
köysiin, työnnettiin kanto­tuoliin,
ja kannettiin miehen ku­tiin,
pantiin morsiuspäähine pää-
'hän,' toimitettiin vihkiminen etu­huoneessa
ja suljettiin pari sitten
huoneeseen. Siinä~kaikki." /Mutta
Lu Synillä on novelleissaan tsheho
vilainen perspektiivin kyky. Tun­tuu,
kuin päähenkilön takaa näkyi­sivät
kaikki ne''tckijät, jotka muo­vaavat
hänen kohtalonsa. Ja epää­mättömällä
ironialla hän kafkamai­sessa
"Mielipuolen päiväkirjassa"
näkee , ' henkilökohtaisimmankin
hämmennyksen;; takaa;^yhtciskunnan
jossa ihmiset syövät toisiaan. ' Ja
satiiri kärjistyy silloisen kiinalai­sen
elämän mielettömyyden rajalle
tarinassa,"Lääke", jossa ~ vähha~ pa-;
riskunta kalliilla hinnalla ostaa te-loituspäikallaivallankumouksclliseh
vereen-,kastetun, leivän sairaan poi­kansa
pelastukseksi, sillä ihmisve-;
rcen,^kastettu leipä parantaa keuhl
^ a u U l ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ p ^ g j ^
, Lu Syn opiskeli itäe aluksi lääkc-v
tijedettä;,ja'Siksi vanhojen kiinalaisi
t^^lU^iyciirettten 'tietämättömyys j ^
ahneusj^usein .^antaa; jaosta van ,taus|
•;fafn ^ihmteten^ Icublemair^
Jcysymyksessä ,iapsi tai vanhus. M6|
-Jbtka^liälkaikyen 'ja kiitoUisinänu^
Kung l-tshm; tai: herra; Vein kohta­lo
ilman muuta voidaan lukea. Niis­sä
on: niinkuin oikeassa ihmiskohta^
Jossa aina yhtä hyvin, inhimillisesti
ymmärrettävissä oleva kuin;selittä­mättömäksi
jäävä aines", ja edelli­sen
'paljastajana ja ; jälkimmäisen
tajuajana Lu Syn on kirjallisuuden
suuriin kuuluva.
vLuSyniä. lukiessa^ tunnemme-maa-i
ilmankirjallisuudcnvf: kosketuksen,
Kirjavjrrassa, joka huuhtoo nälkijnT
tyneitä' tai kyllääntyneitä sielu­jamme
tulee Aasian, Afrikan ja. la
linalaisen Amerikan kanäojen; osuus
kasvamaan. Tämä kirjavilta muo­vaa
meissä ensi kecran sitä, mitä
monasti väärinkäyttäen olemme;ni;
mittäncctsinhimilliseksi. kulttuurik­si,,
ihmishengeksi;; unohtaen sadat
miljoonat ihmiset, siitä pois. Arvos­telija
ei oikein tiedä, pelottaako vai
houkuttaako tämä näkemys lukijaa-.
Siltä-- huolimalta on ;pakko kääntää
lukijan huomiota: siihen; että.jotain
ennen .tapahtumatonla tapahtuu nyt
tällaisten teosten ilmestyessä. Vie­lä
tämän kirjoittajan lapsuudessa
jonkun ;Oppenheimin ;!.Fu:• Manchu
kauhujen; mies":esitti kiinalaista ih-i
mistä. suqmalaisell^iJi^ijL^icunp^ll^j
ja ooppiumiluolat; kiinalaista :rsrvis-lys^
ä!; ' ^ '
Ja kun olen^ i^iin paljon' koi ofeta-'
nut Lu Synin ^iyleisinHimiVlisyyltä'
haluan vielä'sanoa sahan härfcn kii­nalaisuudestaan.'
jllillä'' h?ilyyäellä
hän suhtautuu vanhan' kulttuurin'
saavutuksi in jä • 'erchdVtahin/' militf
rakkaudelta' '^kiinalaiseen ' ^äis(?-'
-1930 —-kiin1älaii6'n-redlisiTtirt'^jä
modernin kiinlaisen kirjallisuuden,
suurena nimenä Hän eli — syn­t
y i . 1881 aikana, josta suurini-man
osan Kiina"'näytli olevan' toi­vottomassa
sekasorrossa. Eikä hän
hetkeksikään sulkenut silmiään täi-;
tä sekasorrolta. Mutta^ siitä huo-;
limatta hänen tarinoistaan kasvaa
esiin~ehjä~ja-kokonainen-Kiinar'--'j
Tapiovaara on saanut kirjan ulko;
asun erihblmaisön; miellyltäväkslj-^ali^
on
lahjakir
ne
sili* -•'Jarno' rennancn . ^
bian)jaNuuttajarven tehtaiden; tuo­tantoa
kuten JO nimikin sanoo. Vä-iilcikki
oli herkullista, motta esi­neiden
käyttömahdollisuuksien ku­vaaminen
jai vähälle.
Myös Pentti Lintosen tekemä oli
kolmas teöllisuusfilmi ''Metallissa
elintason'avain", jos.sa esiteltiin
mitä| kaikkea vmetalliteollisuutem-me
nykyisin pystyy tuottamaan. Vä-;
r.kuvaus oli erinomainen. Neljäs
esitetyistä suomalaisista; filmeistä
oli Suomi-Filmin tuotantoa. Nimi
"Meren poitti" jo sanoo sen liitty­vän
fatamaan.Musta^valkoinenku-;
vaus' teki oikeutta satamatyöläis­ten
•uurteisillcv raskaan, työn leimaa­mille
' kasvoille, mutta kuvauksen
pähplaino oi i työprosessissa .eikä; ih-jaävien
ihmishahmojen luomiseisb'; nekafcvatusfilmi,'.oli.<^jan;-^iukkuu-
KukalukiiaVoi unoMaa, %>Mkka ni-t"'»» ;v"oksi jätettävä pois, kuten
men unohtaisikin, kaphkkavieraan 'tapahtui melkein joka maan kohdal-
Kung 1-tsh.iif örJlnnoistaan' 'Sui^u- laMastailci^ciofaah:^:j
. neen kujurm.-ionka jalat kal^h-s ^dahd^ikSia saivat-vaisinkin-naispuo-
' taan kasikirjoitus^^rkauden ' täh-'"'"^'^^ yleisöltä'^osakscon Suomen; 'Ambm^tilii^Uigatter^^^^^
"^"'"den"' Kuka herra Vein jonka KUii-f''^-'*''^'^f^'*"'Sinitta esitelleet "Finland krap.tilisen Saksan television, erikois-
' nialiisuus on köyhyyttä ja halvek-'de^it^s for-living" ja "Arabia - palkinto.-jonka lahjoittaja oli toivo-
.sinnan kohde ja. jonka sisäisti lu-j.'N«utlajaiv." Edellinen on Allot- nut; annctt,avaj^s. jollekin s^^^^^^^
Mutta romaanm laadusta r"P-' ^istumista seuraa arvonanto ja rik-]"''^ " tuotantoa ja esitte- den vapaustaistelua kuvaavalle f i l -
a tavalla viela . , . , . . ' \cn i-nrfofpniiicimtf.nmmp n.nrhaim-. mille, meni Algeriaan, ensimmäisel­le
siellä -tehdylle- dokumenttieloku^
valle 'Algeria nykyisin".
::Tuomariston: tunnustuksen-saivat
lisäksi Puola;erinomaisin värein ku­vatusta
; pienestä; kesälomanvietto-paikkoja
esittävästä filmistä,, Unka­ri
' lounontieteellisestä filmistä
•.'Luonnon.;ansoja'',; dem. Saksa."Ik-kunapesijöistä!'
5 jossa kuvattiin.sak'^
salaisille melko' harvinaisella.vhuu-^
morilla kotoisia pikku heikkouk:
sia, ' Vietnam dokumenttifilmistä
"Vettä Bac-Hiii^Haille", - r K h ^ o -
Slovakia järkyttävästä'/vapaustaiste^
lun. viimeisten? hetkien kfcvaiiksesta
''Silloin aamulla';; Kuuba elokuvas­ta
'Unohdettu maa",-jossa-kuva-
;taan.:;ankaraa ;;clämäntaistelua;;suo;
seuduillai( filmin on kuvannut;Har­ry
Tanner — hyvin suomalaiselta
tuntu va n; m i i . j ä ': Lä nsi-Säksä i U i::'
filmien :;esittämi&eB)iiA.t<^ip2igi9i
sä tullaan n ä k ^ ä ^ ;;{li^^;V,i|iJ
idästä ;ku.n^ lännestäkin,:ja.niin sii­tä
mpodo^Um^ekin. Jmainio t. koblu
alarisfi alati edistyvästä kehitykses­tä
kiinnostuneille filmintekijöi\le'.V
pahtuu myös kaikella tarkkuudella^
Hävitottäväksi määrätyt rahat ensin
lasketaan, niputetaan ja. nimikirjoir
tukset poistetaan. Jokainen poltto­uuni
on lukittu kolmella erilaisella
muhalukolla. ^ -. ^
Muutaman katuneliön päässä ^ön
toinen rakennus. Royal Canadian
Mint; (rahapaja) jossa valmistuu 50
tu'hannen .dollarin edestä kovaa ra­haa
päivittäin. Työläiset lyövät ra­hat
metallista,: rullaavat ne kääröi­hin
ja; pakkaavat ne pinoon laskevat
ja kärräävät ne - taas toiseen paik-'
kaan.
Tässä talossa on eräs" salaperäi-
?t!:neh| p?jkka,,,Jiimittäin. kultaholvi.<
™ J^Äihoasfaan ' korkeimmat virkailijat
tietävät)täällä,olevan kullan mää­rän
ja he eivät sitä sano. 25 tu­hannen
paunan aikalukko vartioi tä-;;.
Vaarallisia
J A
iiiiiiiiiiiiimmxii
s^pir »/A^i^ioitji ^ 1
tapoja;
— 'Jos minä olisin sinun vaatteis­sasi,
ryhtyisin työhön ja; maksaisin
kaikki velat pois. '
— Sopii erinomaisesti. Lähetän
sinulle huomenna vaatteeni ja-luet­telon
veloistani. ^
NAISTEN TEEKERHOSSA
— Miks.kä mrs Jones aina tuo ku-timensain\
ukanaan meidän kokouk-siinune.,^.
»
' —,Jotta hänellä olisi jotain ajat­telemisen
aihetta silloin kun hän
puhuu.
SIISTI
Aiti: "Olit todella siisti-poika
tällä kertaa kun et heittänyt ba­naanin
kuorta bussin lattialle. Mi­hin
sinä sen pani|Ri»N f1
Matti: "Viereflänf Jstunan'} mjac
hen taskuun."
Dr. Donald A. Kerr, hammaslää-^ 2
'lffiriKoyiurf'pää~ Michiganin yliopis­tosta
"pifi~eiitelmäh alan lääkäi-ei-den
kokouksessa Ottawassa, jossa
hän. mm., sanoi et^ä. useilla^ ihmi- ;
Silfi on paiiä tapa pure icella kiel-itääi^,
poskiaaujtai huuliaan, täyttää
•"keuhkohsa' tupakäUa jä ' polttaa ;
suunsa;hammassärkylääkkeillä:Hän;' /
varoitti etCä koska ihmistä ei-ole
tarkoitettu märehtiväksi lehmäksi
niin hä^ tuottaa tällaisilla tavoil­laan
itselleen vvain vahinkoa. Ham­maslääkäreiden:
tavallisimpia ;asiak-.:;
kaita maanantaisin- ovat henkilöt,
jotka ovat polttaneet suunsa häm-massät
kylaäkkeillä. Herkille ihmi-
• sille ne aiheuttavat turvonneita
huulia ja palaneita suita, jotka vai-.
vaavat paljon enemmän kuin kipeä
hammas. Joidenkin suut ovat niin -
pahasti palaneet että nahka lähtee
kuin auringon. polttamasta.
»Kovat VupaTian^polttajat'taas saa-,
vat kitalakensa näyttämään kypsäl­tä
mansikalta. Säästyäkseen tästä
he vbis.yal peittää kitalakensa me­tallilevyllä.'
Dr. Kerr varoitti vielä
että tupakoitsijat, jotka polttavat ^
katon suustaan, tai suunsa pures-kfeUjat
^ivät ehkä.tiedä että nämä
tayat; vplvat; aiheuttaa'^ Heille syö­vän.
PÄIVÄH PAKINA
Se on sitä "antamisen iloa"
"Antamisen,, ilo" on muodissa
Häinf jouliöCtienoissa, ja^se-^Uttäi
nee osaltaan sen miksi Ford-yhtiön
^:vuotiaä ^pl-esidentti, Robett S.'
.JVIcNamara' "ijuostul antamaan pois
.kaikki Foidir\ osakkeensa"Ja ryh­tymään
presidentti 'Kennedyn halli-
,tHkseiri)uolustusministeriksi;;yaivai-splla'$
25,000 A T i o s i p a l k a l l a . -•
,i'.,bn sitä siis vielä ritarillista itse-
^«ht'J<ut.uvaisuutta.;.;suurporvarienkin
i^cskuudessa ^koska 'sellainen mies,
kuin' esim. tämä McNamara "antaa
poi"s""$4(yo;oo0>"uosipalkkäi.sen"-toir
mbn (Fordin presidentin homman)
ja ryhtyy miltei nälkäpalkalla hoita-;
maan hallitusminlstertöä joka antaa
vuosittain $40,000,000,00 arvosta so-talarvetilauksia.'
,
Presidentti Eisenhower nimitti
aikanaan ensimmäiseksi puolustus-mini!,
terikseen ' General Motorsin
presidentinr Charles '-E.VxVilsonin;
joka" aiheutti kuitenkin "myrskyn;
vesiasiin'/ siksi ,.kyn-^j,hjin' omisti
/inyö i GM:n .osakkeita.\ General Mo­tors,
kijteri t^Körd-yiitiökin, on nlmitt
täin suurij.sotatarveiirakoitsija r^Yh-
"dy.sVnTroissa.y,' '' V'
Join^Tjr^lisl"'iifit ;iltn *'ni::ihdolllt
suutta jyytthä , .häntä "puolueelli-suudjesta,/^
lcl^aiiiiqrai^ j l^errotaan,
nyt 'tckev:."n vielä senkin uhrauk­sen,
; että hän "vapauttaa", itsensä
'Fordin_osakkeistakin sen lisäksi et­tä
ihäii luopuu $400,000 vuosipalk-kaijsdsta
toimestaan. '^'j
.Tässä antamisen ilossa on-mr,
McNpnar.-in kohdalt^ sentään se'
etu, että erottuaan vl^'ordiA-''PJflve«
Itiksesta ja" myytyään sen osakkeet,
hän 'yoi vapaasti, ja puhtaalla oipal-,
la tunnolla tehdä'hällit,uksen'nimis-,
sä-'urakka-ja -muita- hanklntasiJpi:
muksia Ford-^yhtiön kanssa. Tämä
on tärkeätä, sillä hänen alaisensa
puÖlusTiftdcpai tmcntti tilaa_ vuosit­tain,
kuten on" jo sanottu, kaiken­laista
tauhkaa 40 n(iiljardin dollarin
arvosta. ^ " - ' , ^,
-fTurhaa on": kaiketi valaa kannuja
siitä, mihin lafkaan käy hänen tien-,
sä ^sitten-kun- ministerikausi-paät
lyy? ; ' ] ' ' ^'^
Senaattorj/. Douglas selitti jokin
aika sitten että Yhdysvaltain'ilma­voimat
maksaa $50 jalalta eräästä
sähkökaapelista mitä on saatavissa
$3.60 hinnasta jalka.
Eräitä sotatarvetilauk§ia ,täyttä-esscänf
ThömiKon Wooldridge yhti­ön
sanbtaan varanneen £ ^
tia vahaisesta .döllaVih hinnasta
^eäUi/^kappaie! 'Tämän perifsteei
-la,yhtiö sai 500,000 dollarin tilauk­sesta
voitoksi "vain" $475,00(1.'",'', 1
Täsjtä voidaan kuvitella minkälai-
•,^i^^oiQoj;a l9yi. SaaOtit,:"esiihA tJene-
S l v a l u T i f ^ e v f i i l e ^ & S^ laj!a>i$a. 'lÄhi}; hitÄ»WtäVaa^^|>ai6^
"Atlas" mannertenvälisiä ohjuksia
l a r i a 9^palQ..
Sanomattakin on selvää, .että so-tatarpeita
tuottavien suuryhtiöiden
voitot ovatltaivasta hipovia eli vie-iäkin"-
suurempia- kuin-muiden-yh-tiöiden
vöilot.,.,On osoitettu, etlä
Yhdys^yaljain 500 ^suurinta yhtiötä;
vuonna 1957^ kaHmi v6itto-osingok-j
seen (sejLJälkeen T^un ^kaikki ye-
•rotijaiArfuij ra^btiplisi^^^
12^ pAs^ttia** piäornasijoitulcses-tamiii^
Miiittft^
prosentt iin s sijoitetusta : pääomasta..^.;
Toisin sanoen, sotatarvetehtailijat -
saivat kahdensadan dollarin vuosi­tulot
tyhanneh dollarin sijoitukses- '
ta silloin kun tavalliset kuolevaiset.
saavat; pankkitalletuksistaan ;:kymr:
menen dollarin korkotulot tuhan- 'ii
neltä. s r \ , , '
' Yhdysvaltain viralliset tilastotie­dot
osoittavat myös, että Setä Sa-1
nuilin; s^mliehot yis^t ikaksinkertais- ;;i
tuneer(H9,iÖOmiUX$45,800^iiy \
\ iimeksikuluneen kymmenen vuo-Ä
^ k ^ n a . • , ^ i ^ ^ ^
, Toisaalta on väestön (yhtiöitä
Ki|i(t^ö^.a;tiatt») välittömät": .verot
-li$äänt'yne^et ko. kymmenen .^ruo^^h
aAca^ha '^'rftyös kaksinkertaisesti"^^V.
vidSO^i^erittiin näitä välittöftia vero­ja
kansalta 20,800 milj. dollaria — :
mutta.yiime vuonna.yli kaksikeöaa.
enemmän, eli ^^4o,500 milj^o^aÄ
,_MitäjneJarkoitamme,Jtällä^san®a__.^
oii sei'että kyllä niitä "uhrauksia" 1
sodan mblokille tekee rajäri etelS-.. jj
puplell^ muutkin kun suureUteoUi- »"Jil
suuspöhatätT—Yhdeltä" työläiseltä {ei " h
tietenkään voida ottaa pois'$400,000 J
vuosituloja — mi)tta.työtätekevÄItk l
Icansänosälta^ nyljetään- kuitenkm '^^1
yhteenlaskien moninkertaisesti "suu- 1
rempiiil'summia!, . .(y . . .''.?|
,S Eroa;'o;n\:äih siitä, että näisUja-
V^lliseojli^nSJmiiluhrauksistayei nii- ^
«;Äa80Muluja:teiidä''^''"^" ' ^
IpBpalla .,ei. ole^'inahdöllia|Utta-s3a. \
'lestäpäfi^kään'';saada";;iiitä^^^^
i
mm
1 / i