Vapaus, March 12, 1928

              Maanantaina, maalisk. 12 p:na—Mon., March 12 No. 50 — 1928
VAPAUS nam, Oau,
lyMtMCte « i M U s M f c M t f t t K O M I T M b s -
9, c. nm.
T O m i T T A J A T I .
T. 11. CABtSOJf. B. A . T t N U U J l L . 1 . a. P E H K O K E H .
•d tk« PoM OfCe. 0 . p n t a c a t . Oatn, u »eeood, C U M O U M T.
VAPADS ( U b o t r)
1 > . OMlr a>t*a o i rtamitk V e r k a , i a OMdm. FthhJkmi.
yi0äamäMj, T k m d a r « s d Fnday.
i a SadbatT, Oat^ nay Uapivi,
lUIOTUSHINNAT VAPAUDESSA? "~
B O u H a M a k M t nxo k n u . tZJX) l a k i i k a t u . — ArioIuttooaaMaoOautakM SOe. palsutaaaa. —
I f l a i i p n i l . a i in t m SOc. k o t a . S l i » « k e r t u . — SratraiZIlaotakMt I i i » k o U . | 2 M 3 imtt. —
A i i y r f l i u u l . l u t t « 2 4 0 k o u . tSM k i k r i kcma. — KiiumUaotakMt «IJOO k o l a . — KaoUataaaetak-
« M T O J D I kwto. SOe. U O a x kM H i t n d i i i r c l t i u i «»»tOTiml»*- — H i l . t M n t i ^ i » * i a o«H«an«4akirt
—^ k m a . H J » k a t M kKtaa. — TUtvJUtOmottailM i a i l a o t a - j e a t t a a m a oa. m d i t t a a m . IttÄcUaTj
' - ««TVit*— — TiUafaia, J o ^ t i arazaa n k a . talU U h a n i i a i i a . « m f i i f a . iaiUa
TOAUSanOIAT:
1 ^ t i ^ 6 U ; . «rsa. s k k . I 1 . 7 S i a 1 k k . 1140. — T k d y m l t a i U a i a
~ I 1 T k . 16.00. « k k . « S J O . S k k . <2JOO i a 1 kk. » 1 . 0 0.
tmomtm M U a a a a lb
L i k t M B aiatat OaocakMt p i U i otU k«attori«a katU 1 2 SimntfmitfU^im «dtUiMDi «UpiliSai.
•«taadM toimitati Ukaitr BaOdiaf, U U r a . S t m t . Pakalia S S S V.
V ^ a a d M kaatt« i > Ubarty BaOdloc 3 S L o c a . Se, Pnktlia 1 0 » . P o « I o « « . j Box » , 8 ^ d W y , Oat.
C o m l a d m d d m a M a Tfe. p v c a l . iack. Uiaiaupa ckarg. (or riafU iSMrtio^ 7 S « . T k . Vapaa.
bMt admtlsix* M d i a a . M g i k . T i a a l A F M P I . i a C u a d a . .
Sm mx» «HMa u k a a « « a « M U 8 « a OT»IWII»MB M I J I I M M I I . , kir)otuk«a s a d d l a M lUkkaakoiu]aa
^•MniiiTr. a i a M t t i X V . KAIQUSTO. l U k k a ^ h a l t t j a . ' - ,
V •
tmi-
Pariiaii komminmiD mnistojolila
Maaliskuun kahdeksastoista on
inerkkipäivä, jota luokkatietoiset
työläiset eivät tule - milloinkaaQ
m
unohtamaan. Se on Pariifiin kom
Duunin, työläisten kapitalismia vas­taan
tekemän ensimaisen nykyaikai­sen
kapinan vuosipäivä. Vaikka
vuoden 1871 Pariisi ei lähestulkoon-
Icaan vielä ollut suurtuotannon ko­neiston
ympärille kiinnitetyn koy-halbtön
kedcus, niin > Pariisin nou­sevalla
työväenluokalla olivat Rans­kan
suuresta vallankumouksesta
vuodelta 1789 peräisin olevat kun­niakkaat
traditsionit. K i i n puutteel­liseksi
kuin Pariisin kommuuni it­sensä
monessa suhteessa osottikin,
täytyy: sitä kuitenkin pitää yhtenä
kaikkein jVaikuttavimmista tapahtu­mista
työväenluokan vallai^umouk-^
sen kehilykr-sssä. Toisen^ kaAsainvä-'
lisen päivinä Pariisin kommuunin
merkitys joko kokonaan ^samennet­tiin
täi sitten Pariisin työläisten nou­sua
pideuiin mitättömänä leimauk­sena,
olleen ja menneen ajan pur­kauksena.
Tämä oli sosialidemok­raattien
kanta Pariisin kommuänixv
kukistumisesta maailmansodan puh­keamiseen
saakka, sosialidemokraat­tien,
jotka ahkeroivaf "realistisessa**
toiminnassaan työläisten vapautta­miseksi
parlamenttien lainsäädän­nöllisillä
uudistusmuruilla ' ja am­matillisen
liikkeen kautta anotuilla
myönnytyksillä. Mutta tämä kat­santokanta
ei ollut Marxin ja En­gelsin,
j'otka katselivat Pariisin kom-
;muunia ei historian menneeseen - ja
v^ylieletlyyn'* vaiheeseen kuuluvana,
- vaan.-ensimäisenä yhleenottpna työ;
f v^i&nluokan uusien ja nykyaikaisten
valtataisteluitten sarjassa. Huomat-
'tavimpana' niiden joukossa, jotka
' njiyÖhempinä aikoina Marxin ja En­gelsin
tavoiu käsittivät Pariisin kom-mutmin
merkityksen, oli suuri joh­taja
Lenin. Se o l i kommuunin ko­koonpanon
ja toiminnan tutkimi-i^
eb, joka sai hänet • havaitsemaan
työläisien neuvostojen historiallisen
merkityksen Venäjän vuoden 1905
vallaidcumouksessa. Tämä kom­muunin
ymmärtäminen kantoi hedel­män
Venäjän Vuoden 1917 bolshe-vikivallankumodcsessa,
joka antoi
kaiken vallan työläisten j a talon­poikain
neuvostoille ja' synnytti uu­denmallisen
valtion, ei-parlamentaa-risen,
mutta pro^etaariskansanval-täisen
työläisten valtion, joka on
työväenluokan diktatutiri sosialisti­sen
yhteiskunnan rakentamiseksi.
Kommuuni oli neuvostovallan edel­läkävijä.
Pariisin kommuunin muiston juh­liminen
liittyy näinä päivinä ryn­täykseen
kansainvälisen työväenpuo-lustuksen
lujittamiseksi. Kansain­välisen
työväenpuolustuksen 4^0^'^
tässä maassa on Canadan työväen
puolustusliitto. Sekä muista syistä
että siitä, että kommuuni ei sääli-mättömästi
ja tarmokkaasti: käsitel­lyt
senaikaisia valkokaartilaisia,
porvaristo, palattuaan Paribiin
kommuunin kukistuttua. Hirmuisesti
ja armottomasti kosti työläisille.
Tuhansia työläismiehiä ja -naisia
lahdattiin, ennenkun hallitsevan: lup-kan
naisten ja miesten vercnjano
tuli tyydytettyä. TyölMsille er ole
tänäänkään vaikeata Icäsittäa / kom?:
muunin päivien valkot^rrorin laar
juntta.; Näinä päivinä^ joina työ­läiset
taasen asettavat kapitalistiesii
vallan kyseenalaiseksi^ meitä
valkoterrori joko julkisesti tai sa­laisesti
jokaisessa maassa- Ei ole
vielä vuotta kulunut siitä, kiin SaC-co
ja Vanzctti telotettiin "jumalan
omassa maassa
Rientäkää viettämään Pariisin
kommuunin . vuosipäivää juhlissa^
joita järjestää Canadto^^^ t^^
puolustusliitto, tuo järjestö, * joka
taistelee niiden toimelioitten työ­läisten
puolustamiseksi ja suojele­miseksi,
joita kapilalistiluokka k i ­duttaa
' ja vainoaa. Älkää antako
minicään pidättää teitä Pariisin kom­muunin
muistoj ulil an viettämisestä.
MAURICE SPECTOR.
3Mm Suomen luokkasotateoksen viipyminen
mm
r
imgmmm
Senjohdosta, että useat ovat ky-
. sellcet miksi markkinoille ei ilmes-
^ ty Suomen luokkasotaa koskeva
teos "Suomen, luokkasota — histo­riaa,
ja mujstelmia'*, vaikka se on
' teon alaisena ollut jo lähes kaksi
^' että se nyt sen-
V 'tään on jo painossa ja valmistunee
parin kuukauden sisällä. Tarkotuk-sena
oli saada teos markkinoille
•' Suomne luokkasodan - lO-vuotisjuh-licn
aikana, mntta^ monet seikat tu-iiivat
esteriksi. Teosta jouduttiin laa-ijentamaaa
alkuperäisestä' suunnitel-
K; masta melkein puolella, tullen se
nyt käsittämään hyvän joukon y l i
SOO sivua j a noin 200 huolella va-
• • liitua kuvaa. Alkujaan suunnitel-
' tiin teos albun^in luontoiseksi, mut­ta
sittemmin onnistuttiin saamaan
Suomen luokkasodan 10-vuotisjuh-vnetuimmilta
johtajilta arvokkaita ja
^•^ jotka antoi­vat
teokselle täysipainoista histo­riallista
sisältöä. Teoksen sisältö
on nyt laadultaan /sellainen, eitä
markkinoilta ; viipyminen ei häi­rinne
sen menekkiä. Laajennukseii
lisäksi vaikuttivat viipymiseen myös
monet miiut kiireelliset painotyöt
kirjapainoissamme.
Toivottavasti edelläoleva selostus
tyydyttää sekä kyselijöitä että mui­ta,
jotka ovat maini|un teoksen i l ­mestymistä
odottaneet. Annettakoon
viivästyminen anteeksi, kun kuiten­kin
sen kustannuksella Suomen luok­kasodasta
saadaan odottamattoman
laaja ja yllättävän funsassisältöinen
merkkiteos. Löytäköön se tiensä tu­hansiin
suomalaisiin työläisperhei­siin
ja säilyköön se pysyväisenä
muistomerkkinä Suomen työväen­luokan
sankarillisesta taistelusta v.
1918.
A. HALONEN, toimittaja.
öväe;
PARIISIN KOMMUUNIN MUISTOJUHLIA VIETTXMÄXN
Maaliskuun 18 pnä kaikkien mai­den
työläiset viettävät Pariisiin
Kommuunin 57dtö nmistojuUaa. Si­ten
tahdotaan osoittaa kunnioitusta
niille Pariisin tySIäisille, miehille ja
naisille, jotka vuonna 1871 nousivat
kapinaan porvarillista lollitasta vas.
taan. Ja jotka kaatuivat puolustaes­saan
sitä hallitusta, jonka be oli­vat
itse perustaneet. Se oli: Parii­sin
Kommuuni.
Ollessaan rasitettuina kaikilla
niillä puntteina ja käratmyksOIä mi­tä
sota tuo tullessaan, tässä tapauk­sessa
ranskalaift-preussilainen sota,
oli Pariiinn työläisillä edessään vun
«kaksi äitoa: joka antautua yihoUi-selle,
tai vallata valta/työyäenlaokal-le,
perustamalla sen orxi» hallitus.
Työväki valitsi viimeksimainitun ja
perusti J^ommunnin.
Lyhyen "'olemassaolonsa aikana,
maaliskuusta toukokuuhun, noin
kymmenen, viikon «isällä, kykeni tä­mä
työväenluokan, hallitus tekemään,
suuria yhteiskuiinallis^ muutoksia.
Niistä olisi tullut Jcoitumaan työväel­le
suuria etuja, jos kommuuni ei
oUsi tullut kukistettua.
Peläten tämän työväenhallituksen
vaikutusvaltaa työläisten keskuu­dessa
muissa osissa Hanskaa, päätti
mädän porvarihallituksen politikoit-sijat
mieluummin myydä maansa vi­holliselle
• kuin alistua työväenluo­kanhallitaksen
alaisuuteen. Siten
porvarilliset "maanpnolustajat" lyöt­täytyivät
taantumuksellisten saksa­laisten
; Hittolaisiksi ja kukistivat
Kommuunin. Mutts'työläiset eivät
antautuneet kuitenkaan ilman tais-telua;
, .•
Kaikesta huoHmattaj vaikka työläi­set
taistelivatkin' urhoollisesti, mur­tuivat
heidän barrikaadinsa, ja. tou­kokuun
viimeisellä viikolla tapahtui
Pariisissa' mitä verisin kommunaar-dien
joukkoteupastns. Työläisiä am­muttiin
Imolia^i kaduilla, etsit­tiin
ja ammutuin kuoliaaksi kodeis­saan,
tuhansia ruumiita vieritettiin
hautaan, toisia haudattiin elävinä.
Noin 30,000—40,000 työläismiesta
ja naista murfaattän. Virallisten tie­tojen
mukaan tämän lisäksi 13,072
työläistä raahattiin oikeuden eteen.
Tämä rakas "rikos työväenluokka
vastaan, täniäkoihmunaardien mur­haaminen
ei ole jäänyt teoksi ilman
seurauksia. Tämä kapinallisten koh­telu
on antanut kouraantuntuvan
opetuksen työläisille. Erikoisesti on
se selvittänyt kommnnaardien teke­mät
virheet, jotka voidaan sanoa
pääkohdissaan olleen: lujan johtajis^
ton puute/ pankkien jättäminen taka­varikoimatta,
ja laiminlyönti tiedon
levittämisestä talonpoikain kesdrau-teen,
niiden mukaan vetämiseksi.
TänäpäivänS ovat maailmansodan
seuraukset, yhteiskunnalliset liikeh­timiset
ja kapinat kaikkialla todis-tuksenar~^
no nousut johtuvat poh-jajoukkojen
kurjasta taloudellisesta
aseinasta - j a niitä on yritetty kukis­taa
valkoterrorin avulla. Puolan,
Bumanian, Unkarin, Bulgarian, Suo­men
j a monien muiden valkoterro­rin
maiden vankilat ovat täynnä raa­kamaisesti
pideltyjä uhreja. Kiinas­sa
"oikeutta" jaetaan kadulla jouk­komurhien
kautta.- Meidän julkai­semamme
kirjanen tulee antamaan
tässä suhteessa pOTUsteellisia tietoja
ja^numeroita. - 1
Viettäkäämme suurilukuisin jou­koin
Pariisin (Kommuunin muistojuh­laa.
. Siten lausumme protestimme
ifcaikkien maiden: ivalkoterroria' .vas­taan
j a rohkaisemme tovereitamme
kestämään katkerassa luokkataiste­lussa.
•
C A N A D A N TYÖVÄEN
PUOLUSTUSLIITTO.
PALA A YHTEISEEN TAISTELimiNTAM AAN
Vankilalta vapantnneen to veri Kid Burnsin - tervehdy»
Toveri Lewis MacDbnald(Kidjtei8rintam. a , jp takia hän meni
-Burns), joka työväen taloudelliseen
luoldcataisteluun osanottonsa takia
oli saanut virua vankilassa, on; v a ­pauduttuaan
joku aika takaperin,
lähettänyt; Drumlielleristä^ Albertas-ta,
Canadan kommunistipuolueelle
j a sen kautta koko Canadan työväen­luokalle
seuraavanlaisen tervehdyk-sen:
" J a c k MacDonald;
•Can. kommunistipuolueen sihteeri
\ Rakas Toveri:
Sanomanne tammik. 12 .p:ltä kä-;
sissäni. Vastaanottakaa ' Canadan
kommunistipuolueen jäsenten plio-lesta
kiitokseni heidän ystävällisestä
tervehdyksedtäärt minun palate^^
v|Koiiisen pidätysleiristä Canadah
taisteluhaluisen ^työväenluokan a r ­meijan
rintamaan. Haluan myöskin
käyttää tätä tilaisuutta esittääkseni
Canadan komTnunistipuoluccn kautta
syvimmät kiitokseni niistä monista
muista ystävällisistä tervehdyssano-mistä;
jotka työväenluokan' taholta
on minulle ojennettu vankilastisi va­pautumiseni
johdosta. Mutta paras ter
vehdys, mikä yoidaari antaa mille­kään
työläiselle,; hänen päästyä
isäntänsä otteesta, on "niiden asiain
puolesta taistelevain työläisten yh-vankilaan."
Mikä voisi, antaa työläiselle, joka
on palvellut kaksi vuotta kylmien rau-takaltereideh
j a harmaiden sement-tisieinien
takana, enemmän- iloa, kuin
saada tietää,, että "mitkään vanki­lamuurit
tähi rautaportit" eivät ole
kyllin lujat pidätt^ään ketään luok­kansa
jäsentä taistelemasta sen i h ­miskunnan
osan vapauttamiseksi, jo­t
a on aina sorrettuT E i mikään!
Jotkut työläiset^ saattavat kysy-syä,
miten tämä! voidaan suorittaa.
Tämä on sangen . yksinkertaista.
Liittäkää vain paikallinen yhdis­tyksenne
Canadan Työväen puolus­tusliittoon.
Tässä tahdon taasen
kiittää tätä järjestöä siitä tuesta,
minlcä se on antanut -vaimolleni ja
lapsilleni minun 22 kuukautta ja
12 päivää kestäneen vankeuteni a i ­kana,
samoin kuin sen !kiint€ästä
päättäväisestä taistelusta minun va­pauttamiseksi,
mikä viimein onnistui.
Minä haluan täten uudiststa valan,
jonka tein , tuomitsemiseni jälkeen:
"Että- minä palaan riveihin ja
jatkan taistelua niinkuin ennenkin".
Se on ainoa mielessäni oleva to­dellinen
tapa, jolla voin osoittaa
kuinka olen kiitollinien'siitä kaikesta,
mitä he ovat tehneet hyväkseni p i ­dätykseni
aikana.
" K i d Burns."
'*C)IKEUS'V
K i r j . Magnus Raeus.
. ,—. *' ^Vallankumous syntyy, sitä
ei tehää*; niin sanottiin alinomaa
j u u r i meidän sosialidemokratien ta­hotta.
Se on viisas sääntö ja hyvin
marsilaisen näköinen, mutta tämä­kin
Viisaus voi liialla yksipuolisella
käyttämisellä tulla pilatuksi. Ihmi­set
vallankumouksenkin tekevät, ei­kä
luonnonvoimat. Ei mielivaltansa
"muijaan eikä milloin tahansa, mut­ta
ei myöskään katselemalla kuten
sunnuntaisia teatterinäytäntöä. E i
ilman järjestävää j a lyövää kättä,
vaan työllä ja tuholla, vaaralla ja
julmalla voimalla!^ '
O. V . KUUSINEN.
11
mi
— " 'Puhdas kansanvalta' on työ­väestöä
pettävän liberaalin valheel­linen
lause. Historia tuntee por­varillisen
kansanvallan, joka tulee
feodaalisen tilalle, sekä proletaari­sen
kansanvallan, joka tulee pon^a-rillisen
tilalle." • LENIN.
— ^'Kapitalistisen ja kommunis­tisen
yhteiskunnan välillä on kausi,
jona edellinen vallankumouksellises­ti
muuttuu jälkimäiseksi. Tätä kaut­ta
vastaa myöskin poliittinen siirty-miskausi,
ja tämän kauden valtio
ei voi olla mikään muu kuin pror
letariaatin . vallankumouksellinien
diktatuuri." MARX.
Sana "oikeus" — mikä väljämerki-tyksinen
asia sillä sanalla ilmaistaan
porvarillisessa {Yhteiskunnassa. Se
on käsityksensä puolesta hyvin veny­vää
lajia. Tänään se on sitä, huo-inena
tätä, j a toissapäivänä se ei o l ­lut
kumpaistakaan. Joudutpa sen
kanssa tekemisiin, tuntenetpa ehkä
lakipykäliäkin, mutta oikeuden pää­töksestä
et ole koskiaan varma. Jos
nimittäin sinulla on'"Matti-kukkaros­sa".
Sillä oikeuden jumalatar k u ­vataan
vaaka kourassa j a 8än pun­nitsee
tekojasi: toisessa vaakakupis­sa
on tekosi j a toisessa kupissa ön
rahasi, j a oikeusviisari heilahtelee
lakipykälillä sitä -mukaa kuinka r a ­hoja
lisäät vaakalle^
Olet ollut työttöinähä. Olet luon­nollisesti
ilman rahaa, ilman ruokaa,
vailla välttämättömiä "raatteita.
"Näytät ulkonäöltä roistolle", kuten
nenäänsä nyrpistävä loiseläjä sinua
arvostelee, verhojesi mukaan. Koi­tat.
Jcaikkesi, saadaksesi käsi-vaitesi
kaupaksi\johonkin työhön. Turhaa
vaivaa monastikin, sillä "liike on
lamassa", joskin huudetaan ^hjrvää
aikaiä" toisaalta. Kuljet jonkun ruo­kakaupan
ohitse. Nälkä -vinkuu s i -
suksissasi ^a vatsa antaa hätämerk­kejä
aivoillesi, että suuhuii on han­kittava
syötävää, muuten lakkaat
elämästä. Menet kaupi)aän j a pyy­dät
saada jotakin syötä-vän puolta
rahatta. Mutta kauppias äkämystyy,
haukkuu vielä kaiken päälle kerjää­misestä.
Ja erikoisen innokas usut­taa
kintereillesi poliisin. > "Eihän
esivalta kalikkaa hukkaan kanna",
se seuraa vainukoirana 'kintuillasi.
Ja jos jossakin tpisessa"^i paikassa
uudistat pyytämisyrityksen, niin sil­loinpa
putoaa "esivallan" oluen tur­vottama
käsi olkapäällesi. Olet mat­kalla
"oikeuteen". J a parasta seu­rata
tätä vainukoiraa soviimolla,
muuten tulee lisäsyytöksiä jos mi­tä
lajia. Ja se merkitsee lisää van­kilaa
kun "korkea oikeus" harkitsee
kohtaloasi.
Sinut raahataan tuomarin 'eteen
kuin suuri pahantekijä. Olet kohta
tehnyt vastenmielisen vaikutuksen
oikeuden jumalattareen- Eihän s i ­nulla
ole rahoja oikeuskäyntiin., E i
sinulla ole mitään puolustetta-vaa
seikkaa puhumassa puolestasi. E i ­hän
sinulla ole luonnollisestikaan o l ­lut"
varaa saada asianajajaa tekemään
mitään lakitemppuja puolestasi. Ota
siis syytökset vastaan j a kärsi ran­gaistus.
Nyt jaetaan "oikeutta"
Syytetään irtolaisuudesta j a kerjää­misestä.
J a tuomarikin käyttää kai­ken
kaunopuheäsuutensa herjates-saan
sinua "vahvaa' tervettä mies­tä",
joka mieluimmin kerjää, ^uin
ryhtyisi hyödylliseen työhön. "Paras­ta
on lähettää sinut vankilaan jok­sikin
aScaa, ehkä opit." Niin sinut
tuomittiin, eikä tuomittu sitä joka
varsinaisesti syyllinen oli kurjuutee­si,
se oh työn tulosten riistäjäkapi-talististi.
Hän se työstäsi voitot k i ­risti
kiireenä aikana, j a talven tul­len
työttömien tuhantiseen armei­jaan
sinut viskasi. Viskasi kuin k u ­luneen
työkalun sjnrjään. • Hän ei
tyytynyt kohtuuden voittoon, vaan
pusersi irti ^ u s t a mitä sai j a . sit­ten
ei sinua enään tarvittu. Hänise
olisi ollut syytettyjen penkille i s ­tutettava.
Mutta tähyilet tarkem­min
pöydän takana istu"vaa tuoma­riasi,
niin äeltäpä häämöttävät sa­man
riistäjäluokan ylellisen elämän
pöhöttyneet piirteet-vastaasi.' M i ­tenkä
sinä siis -voisit todella oikeut­t
a saada., osakse^ • : Tämänhän on
kukkarovalta. j a he; nimittä-vät i t ­seään
"oikeudeksi".
Vahvasti raudoitettua miestä raa­hataan
sisään. Sieltäpä tulee v a r -
n •m
Kirj. MAGNUS RAUES
Kalmiston rauha, ajoilta miumästen qikmn,
on pyhä ollut ja koskematon*
Lie elo, mikä mennyt on aikojen yöhön,
monasti liiankin varhain,
käytetty ifastustustyokön.
Se kuolossa rauhan on saanut, '
viha, vaino jo silloin' on laannut.
Vain pedof, shakaalit ruumiita raastaa,
kaivaen hautoja, valkeita luita.
Nata fei Uikuta, niihin ei koske,
mikä on vainaja, se heille vain ruokaa,
herra vai orja, sama on luittensa ruske.
Niillähän elämänehto: syö, tai syödyksi tulet,
iske vain hampahas, vaikka veriveljeäs puret.
Kantoivat asetta, heUuUi sorretut kalpaa,
mi veripurppurin hankia punas.
HeUla vain aate, sen puolesta taistoon
käyvät leimuavaan, nyt henki on liiaksi halpaa,
kunluottanius suurin on luokkansa voittoon.
Monen miehen kourasta kimposi miekka,
tuli kuolema sankarin, verin värjääntyi hiekka.
Veljeshaudoilla, punaurhoille kukkivat kukkaset
kauneimmat, äitien istuttamat.
Joita vaimot kyynelin vuolahin kostuttelee.
ja kummuille isien, käy turvatta jäänet
lapsoset, heitä miero nyt hoivaeUe.
Nyt huokaus, kuuluu, — Sä rauhassa lepäjä taattOf
sinua itken' mä vielä; muXC kerran mun nousevi
kosto. — '
Syrjästä vilkuili voittaja, valkoinen miesi,
pyöveli kurjimus, jolle ^vankien: murhat nautinto
ou. ^ .
Häväistä ruumiita vielä hän taJUoo,'
vandaali "Uullinen*'; **Vapausristinsff* turhan &,
vuoksi,
siks* haulamerkin, kukat kununun poijes laskoa.
Hänellä sydän kuin kiukahassa musta paasi,
pois ihmisyys, nyt hautain yli vihaansa hän kaasi.
Teistäkö emme nyt sanoa saisi suorasti, —
murhaajat, — •
ka&kien ktuälen, lausua töistänne totuus.
Peitellä vain pitäis valkoista mätää, toätenne
löyhkää,
ollakseen mieliksi teille, punavankien surmaajat,
sekä työväen petfurit, lier teillä jo sama myös
toivomus.
Vaikka nyt kuinka ne kirvelis teitä, sanat
"barbaariset**f
\vielä äsken sä petona riehuit, nyt' jo varjoas -
kammoksunet.
mastikin suurmurhaaja saamaan tuo­miota.
Yleinen syyttäjä aivan läm­penee
innosta päästäkseen -vyöryttä­mään
syytÖstulyaa vangitun niskaan.
Suuria asiakirjapinkkoja selaillaan.
Lautakuntakin ön hyvin tärkeän nä-köisenä^
j a syytöstulva alkaa murs­kaavalla
voimalla hyökkäyksensä
syytettyä vastaan;
— Ajatelkaa .millainen hävytön
roisto, millainen ennenkuulumaton
lurjus. Löytyneekö meidän rikos-laissammekaan
niin ankaraa pykä­lää,
joka voitaisiin sovelluttaa tär
hän tapaukseen. Yhteiskunnalle on
näytettävä -varoittava esimerkki, että
laki rankaisee rikkojansa. —
' Tähän tapaan pauhaa syyttäjä.
Onhan S3rytettynä nuorukainen, joka
on varastanut toisen taskusta —
kaksi centtiä! Sanon toisenkin ker­ran:
kaksi centtiä. — Asia on pian
harkittu j a päätös tehty. ; Tuomari
uskoo tehneensä suuren palveluk­sen
yhteiskunnalle •— lähettämillä
syytetyn kymmeneksi -vuodeksi van­kilaan
j a antamalla lisäksi raippa-rangaistusta.
Hän ei kiinnitä huo­miota,
enempää kuin toisetkaan, sii­hen
mistä löytyy alku rikollisuuteen.
Että koko tämä järjestelmä nurinku-risuudellaan
johtaa j a kasvattaa ri-kollisuiitta.
Täytyyhän lukematto­mien
ala-ikäisten lasten ryhtyä raa­tamaan
työssä, "elättämään itsen­sä"
— nälkäpalkalla, jo niin varhain,
että he olisivat -vielä kodin ja hoivaa­misen
tarpeessa- E i silloin -vielä
porvarillinen yhteiskunta halua tur­vata
. j a huolehtia näiden kasvatuk­sesta.
Mutta kun sitten tällaiset
lapset kasvavat (kaikessa rikollisuu­den
saastassa, mitä kapitalistisen
järjestelmän liepeillä aina tulee k u l ­kemaan,
niin heistä kehittyy siinä
samalla uutta polvea rikollisten luo­kassa.
Joka huomataan vasta sit­ten
kun se' ryhtyy suunnitelmista
tekoihin. Silloin sitä porvarillinen
luokkaoikeus on valmis tuomitse­maan,
tutkimatta tarkemmin syitä
j a seurauksia. Silloin se lähettää
heitä vankiloihin oman mittapuunsa
mukaan, jota he nimittävät " l a i k s i"
j a "oikeudeksi" —
Oikeus jatkaa toimintaansa. S i ­sään
tuodaan kaksi miljonäärinuo-rukaista,
lukuisa asianajajain parvi
pyörii heidän ympärillään. Kohina
käy läpi yleisön joka on tullut seu-raanjaan
"oikeuden" istuntoa.. Ovat­han
nämä miehet, sivistyneet, kor-keakoulututkinnon
suorittaneet syy­tetyt
jo edellisissä öikeuskuuluste-luissa
huomattu täysin Syylliseksi
erään työmiehen petomaiseen mtir-haan.
He ovat jo itsekin joutuneet
tunnustamaan murhatyönsä. — Mut­ta
oikeuden jumalattaren vaaka hei­lahtelee
raskaana. Raskaana rahois­ta
j a itse jumalattaren huulilla l e i -
kihtee suopeuden hymy syytettyjä
kohtaan. Onhajn rahaa käytetty
puuttumatta- Onhan sjrytetyt "sivis­tyneistöön"
kuuluvia. J a onhan mur­hatuksi
tullut vain — työmies.:
Puolustusasianajaja pitää loiista-van
kaunopuheista puolustuspuhetta.
Vuodattaa muutamia liikutuksen kyy­neleitäkin.
Niistä kyyneleistä on
tosin maksettu, syytettyjen puolelta,
sievoinen nippu kahise-ria seteleitä.
Mutta se liikuttaa lautaiuptaakin
siUä "liikutukset" tällaisissa tflai-suuksissa
noteerataan myöskin, a-
^anlaadun. mukaan, — rahalla.
' Asianajaja vetoa moniin "lääkäri-lausunnoihin
syytetyiden mielentilas­t
a " , j a tietystikään "lain mukaan"
ei voi "syyntakeetonta" tuomita
muualle kuin sairaalaan. Onhan s i ­tä
oikeuslakipykälät varustettu siltä
varalta, että niitä voisi sovelluttaa
tällaisessa tapauksessa . syyllisiin.
Syyllisiin, jrälla on varallisuutta
ajaa asiat rahan voimalla suotuisiin
päätöksiin.— . •
Me työläiset, jotka olemme jou­tuneet
"esim. poliittisista seikoista
sota- t a i valtiorikos^ikeuksien edes­sä
seisomaan syytettynä. Mitä oi^
'"oikeus", se on- silloih selvinnyt eh-doltoznaksi
selviöksi jokaiselle. E i ­hän
.useiTnniilla ole -varaa.' kustantaa
puohzstusadanajajaa, joka voisi " l a i l -
iisillä" keinoilla puolustaa syytettyä.
Ja siitäkin syystä monasti' on saa­nut
ottaa vastaan mitä luokka-vihaa
j a kofetonhenkeä täynnään oBeva
"oikeus" on tuomiota mätkinyt.
Mutta nyt jo ovat asiat siinä suh­teessa
paljon muuttuneet. Siihen on
muutoksen tuoneet itse sorronalaiset
työläisjoukot j a kaikki joille todelli­nen
oikeus on sydämen asia. He
ovat liittyneet Kansainväliseen Työ­väen
Puolustusliittoon, joka on jo
osoittanut toiminnallaan, mihin se
pystyy. Elävänä esimerkkinä on
esim. Greco-Carillon juttu, josta
porvaristolla . oli aikomus kehittää
toinen Saccö-Vanzetti-oikeusilveily.
Mutta Puolustusliitto kun pääsi koh­ta
alussa tarmokkaalla otteella puut­tumaan
asiaan, hiin kumoontui syy­töstulva
pian hataruutensa tähden.
Liitt3nnällä Työväen Puolustusliit­toon,
tuemme oikeustaisteluissa sor-rönalaiseksi
joutuneita työläistove-reita.
Ja samalla tulemme huomaa­maan
siinäkin, mihin me pystymme
yksimielisinä joukkoina.
joista mainittakoon "Isontalon A n t ­t
i " neljässä näytöksessä, ku-va-ten
Suomen kansan elämää suu­rina
nälkävuosina. ' T ä s s ä kaj)-.
pateessa esiintyy Suomen kuului-sat^
puUkkojunkkarit Isontalon A n t ­t
i Ta Rannanjärvi. "Mamman kiu­sallakin".
Hauska nelinäytöksinen h u ­vinäytelmä.
Näitä kahta on jo har-i
joiteltu. Kblma^ on kai " V i l l i t -vup-ret",
josta ei ole vielä varmuutta.
Muista iltamista voi tiedottaa, että
V . - ja u.-seura " V e s a " inyös hommaa
jotain, j a koznmunistipuolueen pai­kallisen
järjestön ;* solut ovat i l t a ­mien
hommassa" j a ukot j a tytöt
kuulemma vastaavat akkain j a p o i ­kain
haasteeseen. — Saapas häntä
nähdä. —^ Helppäri.
liutisia
SELOSTUS SUOM. JÄRJ. OSAS­TON
TYÖKOKOUKSESTA
HELMIK. 26 PNÄ
Järjestysvaliokuntaan valittiin On­ni
JSalminen, kansainväliseen komi­teaan
Otto Laahanen, hu-vitoimikun-taan
eronneiden tilalle Mrs. Savo­lainen,
Mrs. Särkkä j a Ä^rs. H i l -
berg. Suomalaisen osuuskaupan
vuosikokoukseen osastomme edusta­jiksi
valittiin Peter Kuittinen, Fred
Tuominen, John Pyykkö, Lizzie Hill
j a Ida Rossi, joille annettiin myös
evästyksiä.
Canadan Työväen Puolustusliiton
keräyslistoja palautettiin takaisi»;
tuloja oli $6.00. Edustajamme kan­sainvälisessä
, komiteassa antoi r a ­portin
komitean toiminnasta.
Keskusteltiin Vapauden muutto-äänestyksestä,
jonka johdosta pää­tettiin
kutsua ylimääräinen kokous,
jossa jäsenistömme äänestää maini­tusta
kysymyksestä.
V . - ja u.-seura "Vesa" pyysi haa­lia
perheiltamia -varten — luo-vutet-tiin.
Lumber •Workers Industrial
Union toimesta pyydettiin haalia
maalisk. 9 päivänä metsätyöiäisten
iltamia varten; luo-srutettiin $5.00
vuokralla.
R E F E R A A T T I
S. J . osasto No. 5 ylimääräisestä
kokouksesta t.k. 7 päivältä, jossa
toimitettiin äänestys Vapauden laa­jennuksesta,
uudesta kotipaikasta
y-m., . •
Osastomme jäseniä oli saapu-villa
56, äänestys jakautuen seiuraavasti:
Vapaus kuusipäiväiseksi laajei\-
nettavalöi^ sai 40 ääntä; edelleen
•viisipäiväisenä sai 14 ääntä.
Vapauden kotipaikka; Sudbury
56 ääntä, Toronto j a Port Arthur O,
joten osastomme jäsenistö seisoi y k ­simielisesti
Sudburyn kannalla V a -
paus-lehden kotipaikaksi j a samalla
myös ennemmin jutaistun lausunton­sa
takana.
"ELÄMÄN PYÖRTEISSÄ»
Ensi lauantaina, t k . 17 pnä, esit­tää
S. J . osaston näytelmäseura mah­tavan
yhteiskunnallisen näytelmän,
nimeltä "Elämän pyörteissä", j a on
neljässä näytöksessä j a viidessä muu­toksessa.
Tämän näytelmän esitys
on toisen j a -viimeisen kerran. Jou­lujuhlien
aikana esitettiin se ensi­maisen
kerran ja yleisö piti sitä
parhaana j a kauniina yhteiskunnal­lisena
näytelmänä. Siis S. J . osas­ton
haaliUe lauantaina t k . 17 pnä.
T U L E V I S T A HUVEISTA
Näytelmäseura kokouksessaan
päätti panna toimeksi kevätryntäyk-sen
inaaliskunn loppupuolella j a v a ­litsi
kolme näytelmää sitä ;varten.
i Mpaikl#iiiui^
Ladysmith, B. C.
s. J . OSASTON KOKOUSASIOITA
C. S. J . Ladysmithin osaston ko­kouksessa
helmik. 26 'päivänä yhtyi
uusina jäseninä C.' Heikkinen, Ida
Heikkinen, A.; Jacobson, Eya Jacob­son
jä : J . Ailio. Lausuttiin tervetul­leiksi.
Sitten . oli muita tavallisia
asioita, joita yleisesti tapaa työko­kouksissa
ölla.
Tärkeimpänä asiana oli Vapaus-lehden
laajennus- koneiden hänkinta-j
a sen kotipaikan järjestämiskysy-mys.
Keskustelun pohjana pidettiin
sitä asian sclostelua, mitä Vapaus-lohdessa
on käyty helmikuun aikana
toimeenpanevan komitean^ Vapauden
liikkeenhoitajan j a «ri osastojen t a ­holta.
Kun tuona aikana, jonka
t.p^k. määräsi keskustelua jaksi, se on
yhden «kuukauden, e i äärimmäiseltä
länneltä, Sointulan osastoa lukuun­ottamatta
puhuttu noitaan, niin sik­sipä
jäikin länsi aivan kuin huomioon
ottamatta koko asiassa, vaikkakin
Vapauden kannattajajoukkoa onkin
aika huomattava määrä siinä osassa
Canadaa, jota tavataan kutsua län­neksi/
Mutta länteläiset kai kä­sittävät
- ettei sillä ole sanottavaa
merkitystä missä Vapaus, ilmestjry.
'Niin kauan kun se on Kalliovuor­ten
itäpuolella/ on se aina länteläi-sille
vanha uutislehtenä, eikä sitä
voida auttaa maan laajuus huomioon
ottaen. Ja siinä ehkä syy; että län­nellä
oltiin niin hiljaa eikä haluttu
Vaikuttaa julkisuudessa puoleen e i ­kä
toiseen. Muuten tuo keskustelu
osoitti, -että jos aikaa olisi .ollut
enempi, niin olisi siitä muodostunut
aika kivakka sananvaihto, jossa' e i
enempää puolelta kuin toiseltakaan
olisi tullut parhaalla tavalla harki­tuksi
mitä j a miten sanotaan. Mei­dän
käsityteemme oli sellainen, e t ­tä
koska kerran Vapaus on niinä
alun toistakymmenenä -vuotenaan,
mitä, se ,on Sudburyssa ilmestynyt,
kyennyt menestymään niin hyvin et­tei
yksikään toinen suomalainen puo­luelehti
tällä mantereella ole siten
meniestynyt, nim miksikä se nyt
pitäisi sieltä ,-viedä pois. Vapaus-,'
lehden kannattajat o-vat säästyneet-
•kaikilta niiltä väsjrttäviltä "oinair
lehmän ojasta*? nbstamisvetoomuk-
«ata, jotka ovat niin yleisiä järjes­tään
kaikille puolueen lehdille. EikS
Vapaus ole ainoastaan kyennyt i l ­mestymään
ilman ylimääräisiä avus­tuksia,
vaan on se jsinä aikana kyen- ;
nyt säästämään sellaiseh pääoman;
että se sillä voi nyt rakentaa oman
talon, uudistaa koneiston,«suorittaa
muuttokustannukset j a sitten -vielä •
on -vähän käteistä jälellä. Ne ovat
asioita joiden pitäisi puhua sen p a i - •
kan puolesta missä lehti on. Min­kälaiset
mahdollisuudet -kullakin pai­kalla
on tulevaisuuteen katsoen, k a i
sen ymmärtää paikanpäällä olleet
parhaiden. Näin etäältä katsoen
näyttää, että keski-Ontario tulee
olemaan raskaan teollisuuden huoma- .
tvipi. aineita j a suomalainen -väestö^ '
sikäli kun kokemuksesta tiiedetSän,