Vapaus, November 27, 1924

              air ^ ^' -" mm2 Tbrstaina, marrarfc 27 iv-lligr. Nov, 27äi 1024
Bootan Icommanistjpaolaeen
tajsn Z. Högiandin fcavallas j a k a ­tala
taistela Eomisternia vastaan
-valaisee oivallisesti sitä vaikeaa
prosessia, jonka kantta kommunisti-pnoloeiden
c^n^tymä ja kehitys käy
, länsimailla, varsinkin oloissa, joissa
lu<äckataistela ei ole käzjistynyt
avoimeksi Kuvaavaa on, että sau-
- relle osalle puolueen jäseniä, jopa
poolueoppositsionin johtajillekin, oli
riidan todellinen sisältö vain osaksi
selvillä, kunnes viime viikkojen
avoin taistelu vasta paljasti periaat­teellisen
ristiriidan koko syvyyden.
Mkti <ra kysymys?
Noin kysyivät puolueen jäsenet
toisiltaan viime toukokuussa, kun
eräs noskelaislehti julkaisi opposit-eionin
johtajan, tov. Oskar Samuel-sonin,
kiertolkirjeitä tovereiUeen
pitkin maata j a puoluejohdon enem.
mistö (4) esitti vähemmistölle (3)
uhkavaatimiilaen: alistua kaavalli-een
kurin vaatimuksiin (joka olisi
merkinnyt kommunistien väistymis­tä
ei-kommunistien tietä) tai on he­t
i pidettävä pnolaekokous (jossa
Höglund toivoi vielä saavansa enem­mistön).
Puolueen jäsenistä näyt­t
i riita pelkältä jobtajakinastelul-t
a ; järjestöissä ei sitä paljoa huo­mattu.
Vielä suMremmalla häm­mästyksellä
lukivat puolueen jäse­net
lehdistä* kuinka Höglund V
gnaailmankongressissa oli joutunut
ristiriitaan koko laajennetun Toi­meenpanevan
Komitean kanssa. Sen
jälkeen eeurasivat tapaukset nopeas­sa
tahdiasa, ja yks kaks oli Höglund
Kominternin ulkopuolella! — Eikö
tässä ole väärinkäsitys* kysyivät to­verit
Ja höglundilaiset uskotteli­vat
ymp|lri maan, että ristiriita on
vain ohimenevä, Kominternin johto
JcyHä pian huomaa erehdyksensä ja
hakee Högiandin kunniapaikalle.
Joka tapauksessa oli tosiasia, et­tä
Ruotsissa oli kaksi kommuniati-puoluetta,
joista kumpikin väitti
olevansa se oikea. Näin ollen täy-
^ tjdkomnmnisteinäitiseään pitäväin
Miti, oa l(onbiuniitia«n
Se on tietenkin kommunistien yh­tymä.
Jö kommunisti merkitsee
V,,. ' vallankumouksellista , proletaaria
y <tai muuta sakkiin hyväksyttyä), liSSä'-^'- Joka on vakuutettu siitä, että kapi- •
talismln kukistaminen nyt on päi[-
- ; "^jäitlestyksessä vallankumouksen
lv anuodossa. Luokkien välinen tais- pp||B5v:> ;^.?tela.:;^^ ; maissa^;:;ja :'kari8ainväll.
/'^ set suhteet ovat kurjistyheet vallan-kumouslilkkoiksi
Ja sotaselkkauk-eiksi,
joissa proletariaatti tarvitsee
:.alyan: eri-
^|p||/5;:;K:;',icoisti
.&v olla puolue, joka täyttää seuraavat
||gg|/:-i:;;-:ehdo^ ;: ^' •;-^''^v;:::!;::': Y:';
y.. - Marxilainen johto, joka on 8
' : teoreettiseöU täysin pätevä,
i?ii#^:;i;v:;^:^C'«hjc«t;:(^^
laadu
selcä
että
''^>, Icatalstelulasa koeteltu. Marxin ja
J^|ilS^^;-:r^^i^Enge^^
, perintö*-;«oraInternInpäW^
sen johdon i ^ a u s H ^
^nJbt tuntemus; oikea ym-anSrtäminen
j a noudattaminen ovat
kommuni^Ipuolueiden todelUsen
. .. . -^adun. mittana. Viime maailman-
A ' -valmlstustyötä; ohjelmaa ei vielä
lopalllaesti hyväfcsytty, mutta sen
F..-.v,4;..i.-,-, peroBteista, ei ole minkSänlaiste ilili£ä:^s|r"«^^ 'uudet
|||||s;<|*v:i;!^ organisatoirisiena koe-;
'000&^i y^'Ooluh. ;R«otMii ; lcommäoi«tlpaolö« •: oi*
^ | | i | | | | | : ; : S : | ; v J O i ^ Siiiii:'^'£ySen Xtebi^etUnentaso;> on,';<)llut; .vax-
Marxin tepkslia tun-ruotsiksi
lienee^ pari
X ; pientä käännöstä. Leninin tunto-
^ii|it§?'?*^'^^•T»elä.'•: pienempi. Teoreettisia
iS|ffvi^^^^ ole oilut; Puolue
ja kirjoissa inpaa karkeita
antimorxllälsuuden näytteitä. Äs-jalkaisemaraaan
"Venäjän vai
lankumonkBen historiassa" on Fred-puolueen
sihteeri väittä-puolueelle
uskolli-
Muna ja; imtaumus y^m. bolshevisti-slaävilaiseen
suoraa
Tiivalsuaa*' nilhih; taivu. (Pari vuot-n
puolueen viralli-lÄBatalöueesityksessä,
että ger-
, maanit oVat rotuluonteeltaan "epä^
^ | | i i v ? | f i o s i a ^^
<i.-Kaikenlaista'' muutakin ideaUstis- -Jf-%vf'v> • TojuÄ--;e8än^.' tuossa ^kirjassa. | | f | | | | | i | | < P ^ .. että Venäjän
• ''''"''''lyallanlranioQksen\ olemo^ bolshevis-mendie^
asmin periaatteeOI-Mn
enuKvaisuos, samoin kuin : K o -
/rallänkamoustaistelaun
.puolueiden problemit
le pnpluejohdolle vie-temattomat
j a niin saattoi puolueen
jäseninä olla henkilöitä, joilla oli
aivan sosialidemokraattis-utopisti-nen
käsitys maailman asioista. Kan­salaissotien
kokemuksia ei selvitelty
puoluejäsenten ^ ideologiseksi valmis­tukseksi.
Tietenkään ei Ruotsin omia yh-teiskuntäkysymyksiä
ole saatu käsi­tellä
vallankumouksen näkökulmas­ta.
Kun olot vielä ovat näennäises­ti
vakavat, ei luokka vastakohtien
kärjistyminen työväen silmissä ole
lähenevän kumouksen enne, vaan
tilapäineh "taantumus", josta jäl­leen
on päästävä reformistisen
"edistyksen" tielle. Vasta koke­muksestaan
työväki oppii, että sel­lainen
"edistys" on nyt enää kapi­talistisessa
maailmassa utopia. Vas­takohdat
kärjistjrvät kiertämättö-mästi
vallankumoukseksi, jota por­varisto
noskelaisten avulla yrittää
torjua vuoroon pasifistis-demo-kraattisilla
nskotteluilla ja vuoroon
"diktatuurin koveinmilla keinoilla",
kuten eräs Ruotsin f aseisti suoraan
sanoi. Vastakohtain kärjistymisen
merkkejä Ruotsissa ovat keskiluok­kain
köyhtyminen (osakepaperien
arvonmenetykset, talonpoikain vel­kaantuminen,
intelligenssin työttö­myys,
elintason, m.m. asuntovuok-rain
korkeus y. m. s.) j a työväen
jpalkkain alentamiset (pitkäaikaisen
työttömyyden ja kahden sos. dem.
hallituksen voimalla).
Ammatillisessa liikkeessä on kyllä
oppositsionia, mutta kommunistit e i ­vät
ole kyenneet sitä kokoamaan
johdonmukaiseksi liikkeeksi. Kan-nallispolitiikka
on 'haparoivaa ja re­formistista.
Osuusalalla ei ole mi­tään
omaa linjaa; vielä kesäkuussa
ilmestyi "Politikenin" osuusnumero,
jossa oli pelkkiä sp3.-dem. kirjo-tuksia,
m. m. hyökkäys neuvosto­vallan
.osuuspolitiikkaa vastaan.
Puoluelehdet eivät ole olleet kom
munistisia, eivät edes aina täyttä­neet
tavallisen työväen luokkatais-telulehden
vaatimuksia. Toimituk­sissa
onkin suvaittu kannaltaa itos-kelaisia,
jopa aivan porvarillisn
henkilöitä. Työväen jokapäiväistä
elämää ja sen taisteluita ei ole kä
sitelty proletaarisella ymmärtämyk­sellä.
Että siitä huolimatta aika
vaa kommunistista - ymmärtämystä
esilntyV puolueen jäsenten kesken
ympäri maan, se ei ole puolueen
johdon ansiota, vaan, työväen oman
luokkavaistoh, jota julaistut kom­munistiset
kirjat ovat tietoiseksi
valistaneet.
Kun kaikki. tämä nyt käydyssä
puolueriidassa puolueen jäsenille
esitettiin, käsittivät he kylläkin, e i ­tä
V :n maailmankongressin tunnus­sana:
puolueiden bolshevisoiminen
aivan erityisesti sopii Ruotsin puo
lueelle. .-
Komintern, on koettaaat auttaa.
Ruotsin puolueen asioihin on Ko­minternin
johto jo aikaisemminkin
kiinnittänyt 'Huomionsa. IHssa
kongressissa arvosteli tov. Sinojev
höglundilaista politiikkaa ja on
puolue Toimeenpanevalta Komiteal­ta
saanut toimiohjeitä. ^ Viime mar­raskuussa,
kun Höglund tekiavoi­men
hyökkäyksensä Kominternia
vastaan, hyväksyi Toimeenpaneva
Komitea laajahkon kirjelmän puo
lueelle; sam^a kun se sovitteli sil­loin
jälleen kärjistyneen sisäisen
ristiriidan puolueessa. Kulunutta ai
kaa käytti Höglund vahvistaakseen
asemiaan maassa. Uskottuineen
matkusteli hän ahkeraan maaseu­dulla,
joka ei ennen kuulunut hä
nen tapoihinsa. Hän koetti toimi­paikoille'
sijottaa omia miehiään.
Esim.' "Politikenin" ammatilliseksi
toimittajaksi otti hän sos. dem. hen­kisen
miehen, vaikka oli tarjolla
keskuskomitean jäsen Paul Thunell,
proletaari, joka on opetellut saksaa
sekä kirjotukslssa selostanut Pu­naisen
Taloudellisen Intematsiona-len
asioita.
Höglund ja Ström ovat tätä
bolshevisoimista vastustaneet. Ke
•säilä V. 1923 esiintyivät he Mosko­vassa
Toimeenpanevan Komitean
kokouksessa norjalaisen syndikalis-tia-
reformlstisen Tranmaelin puol­tajina,
taistellen Kominternin kes­kittämistä
ja leniniläistä uskonto-kantaa
vastaan. Viime talvista läk­syä
ei Höglund ottanut opikseen,
päinvastoin. V:n kongressin Skan­dinavian
valiokunnassa, samoin kuin
Toimeenpanevassa Komiteassa, se­litti
hän päätösehdotuksen Ruotän
asiassa mahdottomaksi hyväksyä,
vaikka hän täysisttinnoissa teesken­teli
"bolshevisoimista" ja vastaan­panematta
hyväksyi uudet säännöi
ja muut päätökset.
Tov. Sanraelson edusti opposit­sionia
osoittaen, että näennäiset
persopnariidat ja "toisarvoiset ky-
^nxiykset" itse asiassa pohjaavat
periaatteellisiin erhnlelisyykäin (us>
kontokysymys, pasifismi, sentralis»
ini). - Hän hyväksyi Ruotäa kos­kevan
päätöksen, josta Hö^nd j u ­listi,
että se johtaa • hajaannukseen
ja puolueen "pnlverisoimiseen."
VaaJirtiinIro agttlMlottoaua?
Porvarien j a soskelaisten säestä­mänä
faoHasi Höglund tovereineen.
että Kominternin johto asiattomas­ti
tuppaa puolueen "sisäisiin asioi­hin",
jolta se muka ei ymmärrä.
Koko Ruotsin yleinen mielipide ja
poliisi mobilisoitiin Kominternin sa­laperäistä
edustajaa vastaan, jonk^i
oli määrä Ruotsissa valvoa päätök­sen
noudattamista.
— Mitä sisälsi sitten tuo päätös?
Se totesi erimielisyyden ja selitti,
että ne täytyy selvittää puolueko­kouksessa.
Mutta kun Ruotsissa on
juuri edessä vaalit, pn puolueko­kous
lykättä niiden jälkeen. Vaa­leihin
mennessä ei puolueriitaa saa
nostaa: johdon enemmistö, ei saa
vainota vähemmistöläisiä, eikä muut
taa piirien .asettamia valtlopäiväeh-dokkaita
muuta kuin Toimeenpane­van
Komitean luv£:lla. Nuorisolii­ton
kanssa ön ylläpidettävä toveril­lisia
suhteita. Sen lisäksi hyviä toi­miohjeitä:
järjestöjä kehitettävä
työmaille perustuviksi, taisteltava
pasifistisia ja pikkuporvarillisia har­hakäsityksiä
vastaan, leninismiä
ppetettavfj sekä taisteltava tiukasti
sosialidemokratiaa vastaan. Vaikka
viimemainittu olikin Höglundille
vastenmielinen, selitti hän hyväksy­vänsä
nämä vaatimukset. Mutta
loppujen lopuksi ospttautui, että
kysymys olikin Höglundin valtio-päiväehdokkuudesta!
Tukholmalai­set
toverit eivät häntä asettaneet
ensi sijalle, vaan tov. KUbomin.
Nyt tahtoi Höglund puoluejohdon
voimalla päästä tämän tilalle j a sa­malla
tavalla muuallakin muutella
ehdokaslistoja itselleen mieluisiksi
(tietenkään voimatta tätä millään
tavalla kommunistisesti perustella).
Kutsumansa puoluekongressin hän
kyllä "suostui" lykkäämään ensi ke­vääseen!
Mutta kun lykkäyksellä
olisi ollut merkitystä vain siinä ta­pauksessa,
että puolueriita j a Hög­lundin
taistelu Internatsionalea vas­taan
olisi keskeytynyt, muuttui tä­mä
"myönnytys" nyt pelkäksi
manööveriksi.
Sillä koetti hän voittaa aikaa ja
valmistaa sitä, minkä hän tiesi ole-vaii
edessä: eron .tekoa Kominter­nista.
Kannattajineen vakuutti hän
yhä olevatisa K. I:n kannalla, mut­ta
kävi joka päivä lehdessään sitä
vastaan kieroa j a katalaa taistelua:
Se ei tietenkään voinut jatkua.
Toimeenpaneva Komitea selitti, että
Höglundin rinnalle on astuva joh­tavaksi
tolmittajalcsi Kilbom, ja jos
nämä eivät sovi jostain asiasta, rat­kaisee.
Toimeenpanevan Komitean
edustaja. Höglund nosti., hirvittä­vän
metelin, mutta lehden johto­kunnan
enemmistö täytti velvolli­suutensa:
se ryhtyi toimeenpane­maan
Toimeenpanevan Komitean
päätöstä. Joukko nuorisoliittolaisia
oir lehtitalossa auttamassa johtokun­taa
ja" niin — varsin siivosti —•
"keskusteltiin" Höglund kannattaji­neen
ulos lehdestä. ;
Höglund rikkoo vilinai Kominternin
'luinMa. • .
Erikoisen kärsivällisesti siis koh-keltiin
Höglundia — ei hänen itsen­sä
takia, vaan niiden proletaariön
takia,, jotka vielä pitivät häntä kom­munistina.
Ei häntä erotettu — jo-ta
hän toivoi ja koetti siihen pro­vosoida.
Hän lähti itse. Eikä hän
rikkonut vain Kominternin sääntöiä
ja kuria, vaan myös oman puolueen­sa
säännöt. Kun noin 700 puolu­een
jäsentä kirjallisesti vaati ylels-äänestystä
siitä, onko hyväksyttä­vä
maailmankongressin päätös vai
eikö, kieltäytyi hän panemasta toi­meen
äänestystä, jolloin Toimeen­panevan
Komitean edustaja antoi
sen Tukholman kunnallisjärjestön
tehtäväksi. Höglund ei uskaltanut
suorittaa sitä äänestystä — ja hy­vällä
syyllä: Kommunistisen Inter-natsionalen
päätöksen hyväkssri sii­nä
noin 6000 puolueen jäsentä ja
vastaan äänesti vain joku sata. Hög­lund
kielteli kannattajiaan ottamas­ta
osaa -— jotta sai julistaa äänes­tyksen
merkityksettömäksi.
Höglund pemataa oman. pnolneon.
Rikottuaan välinsä ' Kominternin
kanssa ja menetettyään lehtensä
muutti Höglund syndlkalistiseen
"Arbetaren" lehteen —siihen saak­ka
jyrkästi vastustettuaan, vasem-mistotoverien
esittämää yhteistoi­mintaa
syndikalististen joukkojen
kanssa. -Syndikalistinen johto on-
Icin Ruotsissa kehittynyt aivan re­formistiseksi
ja vastakumoukselli-seksi,
joten he hyvin, sopivat yhteen;
Myöhemmin perusti Höglund oman
lehden — kenen rahdilla?- — ja
kutsui kannattajansa "puoluekoko­ukseen."..
v...
"Kuolleet ajavat kiivaasti", sa­notaan.
Ja Kominternista eroavat
paljastava,t varsin nopeasti karvan­sa.
Mutta nopeammin ehkä Hög­lund.
Lehdessään Uin tovereineen
alkoi hyökätä yhä julkeammin — ei
ainoastaan Kominternin "nykyistä
johtoa" vastaan, vaan koko kansain­välistä
kommunistipuoluetta vas­taan.
He kielsivät suoraan sen jor-jestöperiaatteet
ja hyökkäd^t sen
muitaldn peroskatsomukäa vastaani
He julistivat virheekd eäm. Komin­ternin
Icannan Serratin asiassa nel­jä
vuotta sitten —- siitä huolimatta*
että Serratin itse oh selittänyt K o ­minternin
olleen o i k e a a j a t o l ^
talraMn kansainväliseen" puoluee­seen.
Högiandin lehdessä on yfis-teKy
Suomen porvarien ja noske-laisten
petkutusakatemiaa ja ase­tettu
luopio Hattusen juttuun näh­den
sille kannalle, että "Moskova"
muka on siihenkin syynä!
Täittä höglundilaisten julkea kan-nanpaljastus-
auttoi yhä. useaampia
ensin epävarmoja työläisiä ymmär­tämään,
mistä on ollut kysymys,
Kommunistitoverit, nuoriso etupääs­sä,
lähtivät päättävään taisteluun
porvariston uutta liittolaista vas­taan.
Ruotsissa suoritettiin kii­vaampi
vaalitaistelu kuin koskaan.
Vaikka kommunistipuolue on ollut
pieni ja nosket selittivät sen nyt
menneen varsin mitättömäksi, koh­disti
porvaristo päähyökkäyksen si.
tä vastaan, lokien sosialidemokraa­teille
erityiseksi viaksi, että ne tus­kin
jaksavat vastustaa kommunis­tien
johtamain joukkojen painostus­ta
j a tulevat menemään pidemmälle
kuin itse tahtoisivat!
, Lnoldcataistela kirjistyy.
Monista näytti . ensin Ruotsissa
kuin olisi ollut kysymys pelkistä
ulkomaan asioista. Komintern mu­ka
vaatii määrättyjen "uskonkappa-leitten"
. hyväksymistä j a , tahtoo
"Moskovan hyväksi" komentaa ruot­seista
puoluetta. Pian selvisi kui­tenkin,
että kysymys onkin ollut
— Ruotsin luokkataistelusta. Uu­den
toimituksen käsissä on "PoUti-kenistä"
tullut työväen taisteluleh-tl.
Juuri tänä dikana on näet ol­lut
käynnissä useita lakkotaistelui-ta.
Tukholman sähkötyöläiset te­kivät
lakon, rikkoen työsopimuksen
ja työnantajat julistivat sulun y li
maan. Maatyöläiset panivat toimeen
jarrutuksen työssä, j . n. e. Kaik­kiin
näihin taisteluihin nähden aset­tui
kommunistilehti reippaalle tais-telukannalle.'
Koko olemukseltaan
tuli siitä työväenlehti. Työläiset i l ­maisivat
siitä ilonsa j a alkoivat i n ­nokkaan
toiminnan lehden pelasta^
miseksi siitä taloudellisesta pulasta,
johon porvarien boikotti ja Hög­lundin
katalat keinot.sen"saattoivat.
^ - Vaaleissa antoivat - högluhdilaiset
äänensä noskcIalslUe ja^ saivatkin
estetyksi tov. Kllbommin valinnan
Tukholmasäa. Kaivosmies, Karlson
jäi ' myös valitsematta Taalalssa.
Muut edustajapaikkansa kommunis­mit
säilyttivät (4), varsinkin pohjo­lassa,
jossa on kumouksellisia met­sä-
j a sahatyöläisiä, osaksi pienta-lonpoikia
(joukossa suomalaisia).
Ja 'vaalit lopullisesti paljastivat
Höglundin tyhjyyden. Hän itse sai
pari tiihatta ääntä, samoin kannat­tajansa.
Se merkitsee sitä, että
hän on poliittisesti kuollut mies ja
saa pjrrldä takaisin nöskelaisten
isänkotiin — johon häntä ei erikoi­sesti
haluta, hänellä kun ei ole
joulckoja.
Kommunistipuolue bolshevisoituu.
Todelliset, proletaariset kommu­nistit
Ruotsissa löysivät tässä tais­telussa
pettureita vastaan sekä i t ­sensä
että toisensa. Puolueen bols­hevisoiminen
on täydessä käjrnnissä.
Se valmistautuu paraikaa pitämään
puoluekokouksen, ensimäisen todella
kommunistisena. Siinä se tekee t i ­linsä,
selvittää itselleen heikkou­tensa
ja suunnittelee keinoja högr
Inndilaisnuden perujen poistamisek­si.
'
Ruotsin porvaristo on "vakavine
talouksineen" pulassa. Voidakseen
kestää kansainvälisessä kilpailussa
täytyy sen polkea työväen palkkoja
ja verottaa yhä julkeammin talon­poikia.
Ne tulevat tyytymättömik­si.
Porvarislehdet puhuvatkin jo
"bolshevistisista taistelutavojsta" l a ­koissa;
Vanha >Branting saa kai
kolmannen kerran yrittää noske-lalshallituksella
valmentaa työväen
tyytymättömyyttä. Mutta' porvaris­tolla
on jo fascistikoneistonsa jär­jestettynä
ja Norjan esimerkki
näyttää, kuinka nopeasti "vapaat
ja kansanvaltaiset" porvarit turvau­tuvat
diktatuuriin, kun työväki vaan
lähtee vähänkin päättävämmällä
taistelulla puoltamaan etujaan;
Kommunistiselle politiikalle on siis
maaperä kypsymässä* eamaUa kun
se puolue itsekim kypsyy. Olemme
saaneet uuden esimerkin siitä, kuin­ka
vaikeitten koettelemusten ja kii­vaiden
taisteluiden kautta työväki
löytää oikean tiensä, taistelun tien,
kommunismin tien.
kosti
Jokainen* joka on viettänyt joulun Suomessa, muistaa aina tämän suurimman " M
on joulu. tulossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät siellä kotona vanhassa Koa
kaipaa: kotiin — kotiin rakastetulle lapsuuden seudnUe* omaisten luo ionlnrani."^^^^ * ^
Matkustakaa tänä vuoima — siellä kotona Suomessa odotet
Anna heille ilo, että saavut kotiin joulupyhiksi. Diaile vielä kerran Suo
elä vanhoja muistojasi —.täyttäen aikanaan ahtamasi lupauksen* että tnlet k e ^ ^ ^
luksi kotiin.
Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
UNJAA
joka tyydyttääkseen monen Canadan suomalaisen toivomukda on päättänyt järjestää
HÖYRYLAIVALLA
"STOCKHOLM", joka lähtee Halifaxista joulukuun 4 päiväni
Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun 14 pnä. Valtamerimatka käy Halifaxista
raan Göteporiin, sieltä pikajunana TuUiolmaan, missä RUOTSIN-AMERIKAN LINJAN uusi sIu.oL­va
odottaa matkustajia ja viepi heidät heti suoraan Suomeen. "ua lai.
Pllettihinnat
Halifaxista
Cabin luokassa $155.00
Kolmannessa luokassa $110.50.
Lisäksi $5.00
Canadan veroa.
Matkalla RnoUlssa ei ole mitään tullitaurkastnksia, ei mitiin passiviseerauksia eika mitään vUvytyttä
Voimassa olevia passeja ei Suomen kansalaisten tarvitse nussaan leimauttaa
NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
Suurella Joulumatkalla Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen mitä siihen kuul
suomalaisen ruuan* suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeate joulutnnnel
MATKUSTAKAA TÄNX VUONNA. Päätä asi asta, nyt, ja tiedustele heti hyttipaikkoja pilet.
tejä, passlasioita y. m. lähimmältä linjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen mukaan-
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
NEW YORK, N. Y.
Temple Building,
DETROIT, MICH.
518 St. Catherine St.. W. J. V. Kanna.to,
MONTREAL, QUE. Box 69 SUDBURY. Oat
MIELUINEN NIIN VANHOILLE
KUIN NUORILLEKIN, JOTKA
TUNTEVAT ITSENSÄ
VÄSYNEILTÄ
Kuume' ja espanjantauti parantuvat
ainoastaan muutaman päivän si­sällä.
On ihmeteltävää kuin­ka
pian Nuga-Tone te­kee
tehtävänsä
Nuga-Tone antaa. takaisin intoa*
elämänhalua ja voimakkuutta väsy­neille
ja lamautuneille hermoille ja
lihaksille. Se rakentaa punaista ja
rikasta verta, voimakkaita ja kes­täviä
hermoja sekä lisää ihmeteltä-västi
tahdonhalua. Nuga-Tone an­taa
virkistävän unen, hyvän ruoka­halun
ja suoliston toiminnan, jär­jestää
vatsan toimintaa sekä' antaa
työnintoa. Jos et tunne itseäsi ku­ten
sinun pitäisi, anna koetus Nuga-
Tonelle.' Se ei maksa sinulle mi­tään,
jos et saisi siitä apua. Nuga-
Tone on mieluista ottaa ja tunnet
sen vaikutukset jo muutaman päi­vän
kuluessa. Jos lääkärisi ei ole
sinulle vielä määrännyt Nuga-To-nea,
niin mene apteekkiin ja hanki
sitä pullollinen; Ota sitä ainoas­taan
muutamaa päivän ja jos et
tunne saavasi siitä apua, niin pa­lauta
loppulääke ja saat rahasi ta­kaisin.
Nuga-Tonen valmistajat tie­tävät
niin hyvin, mitä se voi aikaan
saada ja sentähden he pakoittavat
kaikkia apteekkeja takaamaan sen
tai palauttamaan rahasi, jos-et sat­tuisi
olenkaan siihen tyytyväinen.
Katso takausta jokaisessa paketis­sa.
Suositeltu ja taattu, myytävä­nä
kaikissa apteekeissa.
Willamette Blvd. Sanitarium
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen K-ray
ja laboratori tarkastus. Huom.1
X^fTsa hoitoa syövälle, kasvannal-sUle
ja Ihotaudeille.
Dr. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D. C. D. C.
467 WiUamette Blvd. Portland. Ore
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei-sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R J A
On aina valitettti IrannoUisen* meikäläisen .runokirjan pv»
tetta,eika ilman syytä, silla todellakaan ei ole ollut mitSia n-dempaa
runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, Inkvasol*
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen pnnte po»
tettn, julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", joka k»
•ittäa parhaiten tyolaisrunoilijoiden tuotteita, niinkuin Aku Pii<
vion* jMikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen upi^
tämat, parhaiksi tunnustetut runot.
Päättäen slita kysynnästä* mika tämänlaatuisella rnnokirjtlk
on ollut jo Vuosia* luulisimme tämän uutuuden nyt löytävän tie»
•a jokaisen tyolaisrnnöutta harrastavan kotiin..
ASIAMIEHET!^ Heti toimeen ja levittämään tätä kirju
kaikkialla nyt kun se on uusi.
Sivuja on tassi Urjassa vahan yli 200 ja maksaa »e nil
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
, Box 69, SUDBURY, ONT.
Soomesta
SAI AMPUA
Ulvilan käräjillä oli esillä Preivii-kin
suojeluskunnan kylänvanhinta
Mäkelää vastaan nostettu syyte .sii­tä,
että Mäkelä oli kesällä ampunut
työmies Kalle Sandbergin, joka seu­rueineen
oH Porista saapunut huvi­matkalle
Preivikiln. Jutun ollessa
aikaisemmin esillä oli todistajina
eaintynyt suojeluskuntalaiaa, joi­den
jääväämistä yleinen syyttäjä
nyt vaati, koska nämä olivat toden­näköisesti
ottaneet osaa- ammun­taan;
jonka seurauksena .Sandbergr
s a i ' surmansa. Kälaknnnanoikeus
hylkäsi jäävimnistatnkset. - ' '
Sandbergin oikeudenomistajan a-vustaja
jä£ti oikeudelle kirjallisen
loppulausunnon, jossa katsoi toteen­näytetyksi,
«ttä KaUe Sandbeiig seu­ralaisineen
oli Preivikissä ollessaan
esiintynyt siivosti jotapaitsi suoje­luskuntalaisilla,
jotka esiintyivät sir
viilipuvuissa ei ollut oikeutta ryhtyä
pidättelemään ihmisiä j a vielä vä­hemmän
ampumaan, varsinkin kun
suurta aseellista miesjoukkoa ei voi­nut
uhata mikään vaara Sandbergin
taholta. Yhtyi niinollen yleisen syyt­täjän
edesvastuuvaatimukseen.
Kotvasen neuvoteltuaan julisti oi­keus
päätöksen hyläten yleisen syyt-täjän
muistutukset todistajina esiin­tyneitä
suojeluskuntalaisia vastaan;
Samalla katsoi kSilakunnanoikeus*
että vastaaja Mäkelä oli toiminut
sen määräyksen mukaan, - että ou­doilta
henkilöiltä, joilla ei ole: aseen­kantolupaa,
on aseet otettava pois.
Kun sitten. Sandberg ei noudattanut
sy3rtetyn kutsua* että kädet on nos­tettava
ylös, vaan vieläpä eräiden
todistajain kertoman mukaan ryhtyi
ampumaankin* vaikkakaan Sandber-'
gro panosten hy%jä ei mistään ole
löydetty* on katsottava ettei syytet-ty
Mäkelä käyttänyt väknraltaa sen
enempää kuin oH aihetta* jonka
vuoksi Mnen on katsottara ampu­neen
xtsepuolnstnstaxkoituksessa;
minkä taida hänet vapautetaan kai­kesta
edesvastuusta.
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
L a t u Kristianiasta. Nopeilla, nykyaikaisia h5yryIai»oilU:
BERGENSFJORD Marrask 7, Jouluk. 9.
STAVANGEi^JORD Lokak. 18* Marrask. 21
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAj
LINJALLA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan,^
västä hoidosta matkaUa j a mutflerikin tunnoUisesta P « y « ? * 5 n At
PUetinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yoriain:^ Cabrnjoot
ka $1&5. ja ylöspäin* HI luokka $109.50. Täältä Suomeen^^
luokka $110.60. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan ja TftJflP
Tidtoihin* perille astL
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikalUs-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WhitehaU St. Hobe * Co. 109 No. Dearbo» »«•
N«w York 3 1 9 ^ Ave. So.
REH>AR GJOLME CO
919—2 Ave.
SeatUe, 'Was!i.
Chicago, m
MianeapoUs* BSian^
i. V. KANNASTO
Liberty Bldg.
Sndbnsy, Ont.
ERICK J. KP»^
Port ArtBBr.. :
OatanOb
Asolan & S^pälan SAUNA
Avofama 4 kertaa viikoasa: rUstkiaa. keddvHkkona. P ^ i ^ »^
lanaataiaa keDo 1 J.p.p, kello 12iU jroDa-
Spmea St PiAelin U 0 7 SndboT»
läheni Vapauden konttoria. ^
*A«iehemme voivat ottai
» ' " " ^ täytyy 1
liAkJ. Kaunokirjallinen 1
_ _
M ja Länsi, ^ovaen kn
«no ^ vk. 52.00. ,
Ä puL^hti. Heisiä
He Dwly Worker, Chlca
--5.rRn»»ia Pietorial, Cl
^V2.00 vk.*'?LO0 ^ ^
Fsrasr Labor Voice, Chl(
• ^ . 2 5 vk., 65c % Vk
1%. Ubor Herald. Chlcai
Worker Chicago,
K Comrade, Chicago,
STLberator, Chicago, ^
SrTti. ruotsalamen vukl
^4 vk.
-n» Worker. Toronto, viil
YSnrWorker, Toronto,
päivälehti, hinta
T S päivälehti, hinta $
ESäi». päivälehti, hinta riSSur. naisten vlikkole
kuukausittainen 1
VspsM. 3 kertaa viikossa, 1
__ joka olet kaivos- tai m(
niehistämme, käytä tätä li
lansuessasi. Toverisi ja t
me, joten siinä julkaistu
ia osotteesi tässä julkaisen
knlaisistasikln, heiltä tulevi
Yksityisen nimi osott<
nimi ja osote 25c makaust
Jokainen joka kerää 10 ni
taan 10 pros. asiamiespalk
Täten lausumme Joulu
le, snkuläisille ja tuttavill
Tomme reippautta ja tam
Nimi ja osote, jonka jul
Jatkakaa listaa tarpee
joolnknun 1 päivää rahojen
Siellä missä ei ole v
lukija katsokoon, että työ
Eräässä ulkomaisessa tyovä(
|desä on julk^stuna erään k i i
Tangshinshen kirjotus: M
aiset ja Neuvosto-Venäjä,
kirjoitus on mielenklint(
jjnlkaisemme sen:
Työläiset ovat päässeet s<i
Mkaisen idän tapahtumista s
ista tiedoista, että Kiinankin
on vihdoin havahtunut' ja 1
t ylläpitämään ystävällisiä s
NenvostorVenäjän kanssa.
Mistä syystä on kansamme
JTöläiset, talonpojat, pOdcupor
1^, yBoppilaat j a suuri osa äl;
p ) , kysyttänee, vihdoinkin 1
Miksi on kansamme.aset
tavallisiin suhteisiin Neu'
|Venäjään nähden?
Yritän tehdä asian teille sei
Oppimnisodasta (1839) atian
ansainvälinen imperialismi 3
|»rt saattaa Kiinan kansan ik
|«^seksL Tämä on käynyt
l^tähä yhä painostavanmiste
| « hetki on imperialismi pyi
Itoaaiaan Kiinan suuren valt
|Jw alaisekseen, jotta se sittei
l ^ n jakaa eri valtojen k«
l ^ a a kansa pani äsnanäluks
IS*" »onai-kiaÄ kykenemätti
•«»syyksi. Siksi se voonna.
j g a ^ valtavaan: kapinaan ji
Ife 'ooatnhanm 'vanhan n
l « a^ Kiina muodostui tasav
1% aatta sen asema ei tuDn
ParenunaksL Päinvastoin